Travelli matkailualan osaamiskartoitus. Keski-Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Travelli matkailualan osaamiskartoitus. Keski-Suomi"

Transkriptio

1 Travelli matkailualan osaamiskartoitus Keski-Suomi Maakuntaraportti 2002

2 YLEISTÄ Travelli matkailualan osaamiskartoitus kuvaa matkailualan osaamista, sen tasoa ja osaamistarpeita kolmesta näkökulmasta; yksilön, organisaation ja toimialan. Travelli paikallistaa sekä heikkoudet että vahvuudet ja tuottaa tietoa kohderyhmän osaamis- ja kehittämistarpeista. Travelli rakentuu kolmen kokonaisuuden ympärille, joista jokainen sisältää itsenäisen kysymyspatteriston. Kokonaisuudet ovat yksilön ja organisaation perustiedot, matkailualalla menestymistä tukeva osaaminen ja matkailualan ydinosaaminen. Travellin ovat laatineet konsulttitoimistot Ellare Oy ja Triforma Oy. Keski-Suomessa kartoituksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä on vastannut Ellare Oy. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategiaan liittyen alueella suoritettiin Travelli -osaamiskartoitus talvella Pääosin yritykset kokoontuivat strategiatyöryhmiin, joiden yhteydessä ne täyttivät kartoitusvihot. Joidenkin yritysten kanssa sovittiin puhelimitse Travellin täyttämisestä, jonka jälkeen vihkot postitettiin niille palautuskuorineen. Vihkot annettiin 54 yritykselle ja niistä saatiin takaisin 35 yritysosaa ja 49 yksilöosaa. Palautusprosentiksi tuli siten yritysosien kohdalla 63 %. Tavoitteena oli saada 50 palautettua Travellia, joten tavoitteeseen ei aivan päästy. Tämän raportin lisäksi hankevetäjien osaamisesta ilmestyy oman raporttinsa toukokuussa 2002 ja syksyllä 2002 Travelli raportti Keski-Suomen Maaseutumatkailun teemahankkeeseen osallistuvien yritysten osalta. Travelli raportti jakaantuu yritys- ja yksilöosaan. Yritysosassa käsitellään yritysten toimintaa ja siihen liittyvää osaamista yritysten antamien tietojen perusteella. Kartoituksessa esitetään väittämiä, joihin yritykset vastaavat joko kyllä tai ei riippuen siitä, mitä ja miten asioita yrityksessä toteutetaan. Yksilöosassa käsitellään samoja asioita yksilön osaamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Yksilöosassa kunkin arvioi itse omaa osaamistaan asteikolla 1-4 (1= huono 4=erittäin hyvä). Yritysten luokittelu Yritysten luokittelussa käytettiin niiden omaa ilmoitusta toimialasta ja sen perusteella jako muodostui seuraavaksi: Markkinointi- ja myyntiorganisaatioihin luettiin kuuluvaksi ns. seutukunnallista markkinointia tekevät ja koordinoivat seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, incoming-toimistot, matkanjärjestäjät ja muut myyntitoimistot. Matkailukeskuksiin sisällytettiin kaikki majoitusta tarjoavat, ei maatilasidonnaiset majoitusyksiköt, joilla oli myös kokous-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita. Luokittelussa käytettiin niiden omaa ilmoitusta toimialasta. Oheis- ja ohjelmapalveluihin sisällytettiin tapahtumat, kuljetus, opaspalvelut ja muita oheispalveluita tarjoavat yritykset kuten esimerkiksi hiihtokeskukset. Maaseutumatkailuun sisällytettiin maatilasidonnaiset majoitustyritykset (maatilamatkailu, mökkimatkailu), gasthaus- ja B&B-majoitusta tarjoavat yritykset sekä leirintäalueet. 2

3 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintaosaaminen on parasta markkinointi- ja myyntiorganisaatioissa, joissa keskiarvoksi tulee 3,3. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä (ka 2,7) sekä oheis- ja ohjelmapalveluita tarjoavissa yrityksissä (ka 2,7). Liiketoimintaosaaminen 3, ,5 1 0, ,7 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut 3,3 2,7 Maaseutumatkailu- ja oheis- ja ohjelmapalveluyrityksillä on erityisen kirkas visio tulevaisuudesta verrattuna muihin, mutta toiminta ei ole kirjattu liiketoimintasuunnitelmaksi (kts. Travellin liite 1). Vain 27,3 % sekä maaseutumatkailu- että oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä ilmoittaa, että heillä on kirjallinen liiketoimintasuunnitelma. Kyseiset yritykset seuraavat myös muita heikommin talouden tunnuslukuja. Maaseutumatkailuyrityksistä 27,3 % ilmoittaa seuraavansa talouden tunnuslukuja. Keskuksien osalta on huomioitava, että osa keskuksista ilmoitti, että toiset henkilöt hoitavat talousasioita ja voisivat antaa tarkempia tietoja mm. tunnuslukujen seurannasta, käyttöpääomatarpeesta, yritystoimintaan liittyvistä määräajoista. ATK-OSAAMINEN ATK-osaaminen yrityksissä on keskitasoa. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä, joissa keskiarvo on 1,9. Aukkoja on eniten hyötyohjelmien käytössä. Matkailukeskukset käyttävät eniten ATK:tä hyödykseen ja osaamisen keskiarvo on niissä 2,8. ATK-osaaminen 3 2 1,5 2,8 1,9 2,3 2,3 1 0,5 0 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut 3

4 Lähes jokaisella tutkituista yrityksistä on omat internet-sivut. Lähes kaikilla myynti- ja markkinointiorganisaatioilla on päivitetyt sivut ja keskuksistakin 60 %:lla. Sähköposti on aktiivisesti käytössä ja helpottamassa jokapäiväistä varaus- ja vahvistustoimintaa joka toisella yrityksistä. Internetin käyttöä markkinoinnissa ei ole varsinaisesti hyödynnetty tai tiedostettu, koska alle 20 % vastanneista ei tunne verkkoasiakasta. ATK-osaaminen Oheis- ja ohjelma Matkakeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi Tunnemme verkkoasiakkaamme 16,7 % 20,0 % 18,2 % 14,3 % Verkossa on päivitetyt tuotetiedot 45,5 % 60,0 % 57,1 % 83,3 % Yrityksellämme on kotisivut 100,0 % 90,0 % 100,0 % 85,7 % Sähköposti on korvannut kirjeet ja faxin 50,0 % 45,5 % 60,0 % 71,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 % 4

5 ASIAKASLÄHTÖINEN TUOTEKEHITYOSAAMINEN Tuotekehitysosaaminen on vahvinta matkailukeskuksissa, jossa keskiarvo on 2,9. Heikoimmaksi tuotekehitysosaaminen jää markkinointi - ja myyntiorganisaatioissa (ka 2,3) sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissä (ka 2,4). Maaseutumatkailuyrityksissä keskiarvo tuotekehitysosaamisen kohdalla on. Tuotekehitysosaaminen 3, ,5 1 0,5 0 2,9 2,3 2,4 Matkakeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Yrityksiltä kysyttiin mistä tai miltä alueilta heidän asiakkaansa tulevat. Kysymys oli avoin ja kysymykseen saatiin seuraavat vastaukset. Kaikista yrityksistä 17,3 % ilmoittaa asiakkaita tulevan lähialueelta. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten asiakkaista 33,3 % tulee lähialueelta, sen sijaan myynti ja markkinointiorganisaatioiden asiakkaista 9,5 % asiakkaista on lähialueelta. Suurimmat asiakasvirrat tulevat kaikilla ryhmillä muualta Suomesta (yhteensä 38,3 %) ja näistä valtaosa eritellään saapuvaksi Etelä-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta. Ulkomaisia asiakkaita ilmoitetaan tulevaksi Venäjältä 6,2 % ja Saksasta 11,1 %. Nämä ovat tilastollisestikin suurimmat ulkomaalaisryhmät. Maaseutumatkailuyrityksistä 19,2 % ilmoittaa vastaanottaneensa saksalaisia vieraita. Näitä lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että kysymys ei ole suhteellisista osuuksista. Asiakaskunta Oheis- ja Maaseutu- Matkailukeskus Myynti- ja Yhteensä ohjelmapalvelu matkailu markkinointi Lähialue 33,3 % 15,4 % 18,2 % 9,5 % 17,3 % Maakunta 25,0 % 7,7 % 22,7 % 28,6 % 19,8 % Muu Suomi 41,7 % 38,5 % 45,5 % 28,6 % 38,3 % Venäjä 0,0 % 7,7 % 4,5 % 9,5 % 6,2 % Saksa 0,0 % 19,2 % 4,5 % 14,3 % 11,1 % Muut ulkomaat 0,0 % 11,5 % 4,5 % 9,5 % 7,4 % Tuotekehitykseen vaikuttavista asioista voidaan todeta, että kilpailijat tunnetaan hyvin (kts. Travellin liite 2). Yllättävää on, että markkinointi- ja myyntiorganisaatioista vain 33,3 % ilmoittaa tuntevansa kilpailijoiden hintoja. Maaseutumatkailuyritykset sekä oheis- ja ohjelmapalveluyritykset tuntevat kilpailijoiden tuotteita muita ryhmiä huonommin. Ryhmistä vain markkinointi- ja myyntiorganisaatiot osallistuvat kohtuullisen aktiivisesti tuotekehitystä tukeviin seminaareihin. Tilanne on sama asiakas- ja markkinatutkimuksien suhteen. Laadun kehittämisessä on puutteita kaikissa ryh- 5

6 missä, vain suurimmat keskukset ilmoittavat kehittävänsä laatua ja seuraavansa sitä joillakin mittareilla. Positiivista on, että tuotetestausta suoritetaan kiitettävästi. Hinnoittelu nousee yhdeksi suurimmista ongelmakentistä (kts. Travellin liite 3). Hinnoitteluosiosta käy selvästi esille, että jälleenmyyjän kautta toimiminen ei ole vielä jokapäiväistä toimintaa. Hinnoittelussa ei huomioida jälleenmyyjän edellyttämää etukäteishinnoittelua. Vain 20 % keskuksista ilmoitti jälleenmyyjän hinnoittelevan lopullisen tuotteen, maaseutumatkailuyrityksissä vastaavasti 45,5 %. Oheis-ohjelmapalveluyrityksistä kukaan ei ilmoittanut jälleenmyyjän hinnoittelevan lopullista tuotetta, vaikka näiden suurimmaksi osaksi ajattelisi toimivan osana kokonaispaketteja. Käyttöasteen ja tavoitehinnan seuraamisessa keskukset ja maaseutumatkailuyritykset olivat edellä muita. Maaseutumatkailuyrityksistä 54,5 % seuraa käyttöastetta ja huomioi sen hinnoittelussa. Matkailukeskuksien vastaava prosentti oli 50. Tavoitehinnan toteutumista seurasi 63,6 % maaseutumatkailuyrityksistä ja 60 % keskuksista. Suurin osa yrityksistä ilmoittaa käyttävänsä erilaisia hintoja eri sesongeille ja asiakasryhmille. Asiakasseurannassa on kehittämisen tarvetta (kts. Travellin liite 4). Markkinointi- ja myyntiorganisaatiot sekä matkailukeskukset hyödyntävät asiakaspalautetta ja pitävät asiakasrekisteriä kiitettävästi. Kuitenkin huomattavasti pienemmällä osalla on käytössä asiakaspalautelomakkeet. Vain puolet näistä ryhmistä tekevät suunnitelmallista asiakasseurantaa ja saman verran hyödyntävät olemassa olevia asiakasrekistereitä. Maaseutumatkailu- sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä yli 70 % sanoo hyödyntävänsä asiakaspalautetta. Kuitenkin 30 %:lla on käytössä asiakaspalautelomakkeet. Suunnitelmallista asiakastyytyväisyysseurantaa toteuttaa 36 % maaseutumatkailuyrityksistä ja 14,3 % oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä. Kumppaneiden kanssa yhteistä asiakastyytyväisyysseurantaa toteuttaa vain muutama yritys. Kilpailijoiden asiakastyytyväisyyttä seurasivat vain myyjätahot eikä monikaan ollut osallistunut alueellisiinkaan asiakastyytyväisyysseurantoihin. 6

7 MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄOSAAMINEN Markkinointiosaaminen on parasta markkinointi- ja myyntiorganisaatioilla (ka 3,1). Lähes samaan ylsivät matkailukeskukset, keskiarvo on 3,0. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä, joissa keskiarvoksi tulee 1,9. Näiden yritysten kohdalla hajonta on suuri, joukossa on heikkoja ja hyviä osaajia. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten keskiarvo oli 2,4. Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissäkin hajonta on suuri, joukossa on todella heikkoja ja erittäin päteviä osaajia. Markkinointiosaaminen 3, ,5 1 0, ,1 2,4 1,9 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Viestintäosaaminen on maaseutumatkailuyrityksiä lukuun ottamatta vahvinta osaamisaluetta. Maatilamatkailuyritysten keskiarvo on 2,4 ja muilla se on 3,3/3,4. Viestintäosaaminen 4 3, ,5 1 0,5 0 3,4 2,4 3,3 3,3 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailuyritykset toteuttavat valtaosan markkinoinnista tapauskohtaisesti (63,6 %) ja vain 36,4 % niistä tekee vuosittain markkinointisuunnitelman. Tavoitteita markkinoinnille maaseutumatkailuyrityksistä asettaa vain 18,2 %. Tavoitteina mainitaan mm. käyttöasteen nosto ja asiakaskunnan vakiinnuttaminen. 7

8 Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä 42,9 % ilmoittaa tekevänsä markkinointisuunnitelman ja 57,1 % ilmoittaa toteuttavansa markkinointia tapauskohtaisesti. Ne, jotka tekevät suunnitelman, ilmoittavat myös asettavansa tavoitteita seuraaville kolmelle vuodelle. Asetettuja tavoitteita ovat tunnettuuden lisääminen, laadun kehittäminen, asiakasmäärän kasvattaminen ja myynnin kehittäminen. Matkailukeskukset sekä myynti- ja markkinointiorganisaatiot laativat yllä mainittuja useammin markkinointisuunnitelman. Matkailukeskuksista 20 % sekä myynti- ja markkinointiorganisaatioista 16,7 % ilmoittaa toteuttavansa markkinointia pääsääntöisesti tapauskohtaisesti. Matkailukeskuksista 40 % ilmoittaa asettavansa tavoitteita. Tavoitteita ovat mm. asiakasmäärän lisääminen, uusien asiakasryhmien saaminen, imagon kohentaminen ja palveluiden kehittäminen. Markkinointisuunnitelma Oheis- ja ohjelma Matkailukeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi 83,3 % Olemme asettaneet tavoitteet seuraaville 3 vuodelle 18,2 % 40,0 % 42,9 % 16,7 % Markkinointia toteutetaan tapauskohtaisesti 20,0 % 57,1 % 63,6 % Teemme vuosittain markkinointisuunnitelman 36,4 % 42,9 % 83,3 % 80,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Myynti- ja markkinointiorganisaatiot sekä matkailukeskukset ottavat markkinointisuunnitelmissaan huomioon eniten asioita (kts. taulukko alla). Maaseutumatkailuyritykset puolestaan huomioivat vähiten asioita ja eivät kiinnitä esimerkiksi vastuunjakoon laisinkaan huomiota. Voisiko tämä johtua siitä, että hankkeet hoitavat osan tai valtaosan niiden markkinointia ilman, että maaseutumatkailuyritys joutuu paneutumaan asiaan? Kilpailukeinoista kaikissa ryhmissä eniten kiinnitetään huomiota tuotteeseen. Seuraavaksi eniten mainintoja on kohdassa markkinointiviestintä kilpailukeinoina. Lähes kaikki tutkitut yritykset ilmoit- 8

9 tavatkin osallistuneensa Matkamessuille. Muita suosittuja messuja olivat Ski-Expo, Elma-messut, Sihteeri ja Assistentti messut sekä Venäjän ja Baltian maiden workshopit. Kaikki tutkitut ilmoittavat osallistuneensa vähintään yksille valtakunnallisille messuille. Muita viestinnän keinoja ovat esitteet, yhteisesitteet ja mainonta. Jakelukanavaa ei pidetä missään ryhmässä paitsi jakelukanavassa (myynti- ja markkinointiorganisaatiot) markkinoinnin kilpailukeinona. Harvat yritykset ovat suunnitelleet, mistä tarjottua tuotetta pitäisi olla saatavilla ja millaisia markkinoinnin tukitoimenpiteitä yhteistyökumppanin kaipaisi. Hinnoittelua ei myös pidetä kovin merkittävänä kilpailukeinona lukuun ottamatta matkailukeskuksia. Varsinkin pienet yritykset eivät käytä sitä kilpailukeinona. Markkinointisuunnitelman sisältö Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Eri ajanjaksot 57,1 % 27,3 % 70,0 % 83,3 % Eri markkina-alueet 42,9 % 27,3 % 50,0 % 66,7 % Eri kohderyhmät 42,9 % 27,3 % 50,0 % 66,7 % Vastuunjako 14,3 % 0,0 % 30,0 % 50,0 % Kilpailukeinojen käyttö Hinnoittelu (tavoite/keskihintataso, hinnoittelustrategia ja - taktiikka) Jakelukanava (myynti/jälleenmyyjä, tukitoimenpiteet, uusien jälleenmyyjien määrä) Markkinointiviestintä (keinot, tavoitteet) Tuote (laatutavoitteet, tuotekehitystavoitteet ja keinot) Verkostoituminen (uudet kumppanit, mitä yhteistyötä) Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi 14,3 % 18,2 % 40,0 % 0,0 % 14,3 % 9,1 % 10,0 % 50,0 % 42,9 % 18,2 % 60,0 % 66,7 % 42,9 % 45,5 % 70,0 % 66,7 % 28,6 % 45,5 % 30,0 % 66,7 % Huolimatta aktiivisesta messuosallistumisesta oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä vain 57,1 % ja maaseutumatkailuyrityksistä 54,5 % ilmoittaa asettavansa tavoitteita messuosallistumisille. Maaseutumatkailuyritykset hankkivat aktiivisesti tietoa messujen luonteesta (72,7 %), mutta suunnittelevat harvemmin (45,5 %) messuille tuotepaketteja, messutarjouksia tai miettivät ketä messuilla voi tavoittaa. Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä 57,1 % % ilmoittaa hankkivansa etukäteen tietoa messujen luonteesta ja 71,4 % ilmoittaa suunnittelevansa osallistumisensa tapahtuman luonteen mukaisesti (tekevänsä tuotepaketit, miettivänsä ketä messuilla voi tavoittaa) Matkailukeskuksista 80 % asettaa messuosallistumiselle tavoitteita ja suunnittelee osallistumisensa. Kaikki markkinointi- ja myyntiorganisaatiot tekevät näin. 9

10 Messuosallistuminen Oheis- ja ohjelma Matkailukeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi 100,0 % Asetamme messuosallistumiselle tavoitteita 54,5 % 57,1 % 80,0 % 100,0 % Suunnittelemme osallistumisen sen mukaisesti 45,5 % 71,4 % 80,0 % 100,0 % Hankimme tietoa messujen luonteesta 72,7 % 80,0 % 57,1 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Suurin osa kaikista tutkituista yrityksistä ja organisaatioista ilmoittaa suunnittelevansa mainonnan osana muuta markkinointia. Kohdistettu suoramarkkinointi on suosittu markkinointikeino, jota valtaosa kaikkien ryhmien yrityksistä ilmoittaa tekevänsä. Matkailukeskukset sekä erityisesti myyntija markkinointiorganisaatiot ilmoittavat tekevänsä suunnitelmallista myynninedistämistyötä muita useammin. Vähiten tämän ryhmän markkinointikeinoja käyttävät maaseutumatkailuyritykset. Markkinointi Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Teemme satunnaista mainontaa 14,3 % 9,1 % 10,0 % 33,3 % Mainonta suunnitellaan osana muuta markkinointia 57,1 % 90,9 % 80,0 % 66,7 % Teemme satunnaisesti myynninedistämistoimia 71,4 % 72,7 % 30,0 % 16,7 % Teemme suunnitelmallista myynninedistämistyötä 28,6 % 18,2 % 50,0 % 83,3 % Teemme esite- ja tuotepostitusta asiakkaillemme 57,1 % 63,6 % 80,0 % 100,0 % Teemme kohdistettua suoramarkkinointia 71,4 % 63,6 % 80,0 % 83,3 % Teemme henkilökohtaisia asiakaskäyntejä 57,1 % 27,3 % 60,0 % 83,3 % Kohdistamme valtaosan myynninedistämistoimenpiteistä jälleenmyyjiin ja/tai kantaasiakkaisiin 14,3 % 27,3 % 20,0 % 66,7 % 10

11 VERKOSTO-OSAAMINEN Verkosto-osaaminen on kaikissa ryhmissä heikkoa lukuun ottamatta markkinointi- ja myyntiorganisaatioita, joissa se on hiukan parempaa (ka 2,3). Verkosto-osaaminen jää heikoksi, koska yhteistyö painottuu yhteisen markkinointiviestinnän tekemiseen ja yhteistyötä jälleenmyyjien kanssa on vähän. Verkosto-osaaminen 2 1,5 1,9 1,6 2,3 1,5 1 0,5 0 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Yhteistyössä aktiivisimpia ovat myynti- ja markkinointiorganisaatiot, näistä puolet ilmoittaa tekevänsä suunnitelmallista tuotekehitysyhteistyötä ja 66,7 % pitää säännöllisesti yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Keskuksien kohdalla tuotekehitysyhteistyötä tekee vain 20% ja puolet pitävät säännöllistä yhteyttä yhteistyökumppaneiden suuntaan. Yhteistyössä keskukset ovat aktiivisia osallistujia. Muista ryhmistä maaseutumatkailuyritykset pitävät aktiivisesti yhteyttä yhteistyökumppaneihin, mutta suunnitelmallisuus puuttuu tuotekehitysyhteistyöstä. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten suhteen tilanne on päinvastoin, tuotekehitysyhteistyössä on mukana 42,9 %, sen sijaan yhteydenpitoa tekee säännöllisesti vain 28,6 %. Näistä ryhmistä puolet ovat mielestään aktiivisia yhteistyöhön osallistujia, toiset puolet ovat mukana satunnaisesti. Yhteistyön sisältö Oheis- ja Maaseutumatkailkeskus Matkailu- Myynti- ja ohjelma markkinointi Hankkeistaminen 57,1 % 18,2 % 50,0 % 50,0 % Yhteinen tuotemerkki 0,0 % 0,0 % 0,0 % 33,3 % Tuotekehitys 71,4 % 45,5 % 40,0 % 66,7 % Yhteiset varaus- ja peruutusehdot 14,3 % 0,0 % 20,0 % 33,3 % Sopimuspohjainen laskutus 28,6 % 9,1 % 10,0 % 16,7 % Yhteiset messuesiintymiset 71,4 % 63,6 % 70,0 % 83,3 % Myyntikiertueille osallistuminen 42,9 % 18,2 % 50,0 % 83,3 % Asiakastilaisuuksien ja käyntien järjestäminen 42,9 % 9,1 % 10,0 % 83,3 % Yhteiset laatukriteerit 0,0 % 0,0 % 40,0 % 33,3 % Myynti- ja jakelukanavien kartoittaminen 28,6 % 18,2 % 20,0 % 33,3 % Infrastruktuuriin vaikuttaminen 28,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Julkisen sektorin asenteisiin vaikuttaminen 57,1 % 9,1 % 10,0 % 33,3 % Markkinoinnin suunnittelu 28,6 % 18,2 % 40,0 % 83,3 % Tuotekehitystarpeiden kartoitus 28,6 % 0,0 % 10,0 % 66,7 % Koulutuksen suunnittelu 28,6 % 9,1 % 0,0 % 50,0 % 11

12 Yhteistyö on hyvin markkinointipainotteista ja erityisesti esille nousee yhteiset messuesiintymiset ja myyntikiertueet. Muita tärkeitä yhteistyön alueita ovat hankkeistaminen ja tuotekehitys. Yhteistyöalueita esiintyy eniten myynti- ja markkinointiorganisaatioissa. Tarkasteltaessa yhteistyötä jälleenmyyjien suuntaan huomattava joukko palveluntuottajista katsoo yhteistyön olevan satunnaista. Myynti- ja markkinointiorganisaatiot ovat muita aktiivisempia yhteistyössä jälleenmyyjien kanssa. Maaseutumatkailuyritykset ilmoittavat muita yrityksiä aktiiv isemmin perehdyttäneensä jälleenmyyjiä tuotteisiinsa. Matkailukeskukset puolestaan ilmoittavat muita useammin tekevänsä yhteistyötä, jos jälleenmyyjä erityisesti pyytää esimerkiksi tarjousta tai tuotetta. Yhteistyö jälleenmyyjän kanssa Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Teemme satunnaista yhteistyötä 57,1 % 54,5 % 50,0 % 33,3 % Teemme aktiivista yhteistyötä 28,6 % 36,4 % 40,0 % 50,0 % Perehdytämme jälleenmyyjiä tuotteisiimme 57,1 % 72,7 % 40,0 % 66,7 % Viemme heille esitteitämme ja osallistumme yhdessä messuille 28,6 % 0,0 % 20,0 % 16,7 % Teemme tuoteyhteistyötä, jos jälleenmyyjä pyytää tarjousta ja/tai tuotetta 28,6 % 0,0 % 40,0 % 16,7 % Matkailukeskusten jälleenmyyjät hoitavat eniten erilaisia tehtäviä matkailukeskusten kanssa tai puolesta. Jälleenmyyjien tehtävistä muita useammin mainitaan tässä ryhmässä asiakkaan laskuttaminen, tuote-esittelyn hoitaminen ja paketin hinnoittelu. Kaikissa ryhmissä mainitaan tuoteesittely asiakkaalle, paketin hinnoittelu ja mainontaan osallistumisen. Jälleenmyyjän tehtävät Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Hoitaa tuote-esittelyn asiakkaalle 42,9 % 36,4 % 50,0 % 16,7 % Kirjoittaa liput 0,0 % 18,2 % 20,0 % 0,0 % Laskuttaa asiakasta 14,3 % 27,3 % 60,0 % 0,0 % Paketin hinnoittelu 14,3 % 18,2 % 50,0 % 16,7 % Osallistuu markkinointiini 0,0 % 18,2 % 20,0 % 0,0 % Käsittelee asiakkaiden valitukset 0,0 % 0,0 % 10,0 % 0,0 % Osallistuu tuotekehitykseeni 14,3 % 18,2 % 20,0 % 0,00 % Suunnittelee markkinointiamme 0,0 % 0,0 % 10,0 % 16,7 % Hoitaa osan mainontaa 14,3 % 27,3 % 30,0 % 33,3 % YKSILÖOSA 12

13 Keski-Suomessa Travelliin vastanneiden pohjakoulutusta tarkasteltiin jaottelemalla koulutus kolmeen ryhmään: kansa/kansalaiskoulu, peruskoulut/keksikoulu ja lukio. Suurimmalla osalla vastaajista peruskoulutuksena on lukio (30 vastaajaa). Vastaajista 17 on käynyt perus- tai keskikoulun ja kaksi kansa- tai kansalaiskoulun. Vastaajien peruskoulutus jakaantui seuraavasti: Keski-Suomi kansakoulu 2 perus/keskikoulu 17 lukio 30 Yhteensä 49 Vastaajien ammatillinen koulutus jaetaan neljään ryhmään: Keski-Suomi ammattikoulu 6 opistoaste 23 korkeakoulu 12 muu 5 ei amm.koulutusta 3 Pääsääntöisesti suoritetut tutkinnot ovat muulta kuin matkailualalta. Matkailualaan liittyviä tutkintoja on vain yksi (matkailualan ammattitutkinto). Koulutushalukkuus on vastaajien keskuudessa erittäin kiitettävää. Vastaajista 91,9 % ilmoittaa halukkuutensa osallistua koulutukseen ja vain 2 % vastustaa. Kantansa jättää ilmoittamatta 6,1 % vastaajista. Yrittäjästatuksen omaavien vastaajien yrittäjäuran pituuden keskiarvo on 11,9 vuotta. Vastanneista työsuhteessa työskenteleviä on 23 vastaajaa. Työsuhteiden keskimääräinen pituus on 6,6 vuotta. Vastaajista 59,1 % katsoo työkykynsä olevan hyvä ja kehittyvän edelleen positiiviseen suuntaan. Vastaajista 18,3 % kokee työkykynsä heikentyneen kuluneiden kahden vuoden aikana. Vastaajista 22,6 % jätti vastaamatta työkykyä koskevaan kysymykseen. Laatuosaaminen on yksilötasolla melko heikkoa (ka 1,57). Tarkasteltaessa koko maakunnan aluetta vain 8,1 % :a vastaajista ilmoitti, että heidän laatuosaamisensa on erinomaista. Vastaavasti 10,2 % ilmoitti, ettei heillä ole laatu- ja ympäristöasioiden osaamista lainkaan tai sitä on vain vähän. Tämä vahvistuu mm. yrityksissä toteutetussa asiakastyytyväisyysseurannassa, jota toteutetaan heikosti. 13

14 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintasuunnitelman Keski-Suomessa tutkituista matkailualan ammattilaisista osaa laatia hyvin tai erinomaisesti 24 (49 %) vastaajaa. Vastaavasti budjetin laadinnan hallitsee 36 vastaajaa (73,5 %). Yllättävää on, että 51 % vastaajista arvioi, etteivät he osaa laatia liiketoimintasuunnitelmaa tai osaavat vain vähän liiketoiminnan suunnittelua. Yrityksen toimialalla ei ole merkittävää vaikutusta liiketoiminnan suunnitteluosaamisen tasoon. Päätoimiset yrittäjät hallitsevat osaamisen parhaiten harrastajien osaamisen ollessa heikointa. Tässä on huomioitava, että keskuksissa talousasioita hoitaa pääasiassa eri henkilöt kuin Travellin täyttäneet. Vastaajan toimiala Liiketoimintaosaamisen keskiarvo matkailukeskukset 2,91 maaseutumatkailu 2,66 myynti- ja markkinointiorg. 8 oheis- ja ohjelmapalvelu 2,72 ATK-OSAAMINEN ATK-osaaminen on osaamisalueista heikoimmin hallittua osaamista. Vastaajista 18,4 %:a ilmoittaa, ettei heillä ole lainkaan ATK-osaamista tai sitä on vain vähän. Yleisimmin hallittaan tekstinkäsittelyohjelmat ja ATK:n perusteet. Internetin ja sähköpostin käytössä osaaminen on parasta. Tietokantaohjelmien hallinnassa on suurimmat puutteet. Tyypillisin arviointi ATK-osaamisen alueella on, että osaamista on jonkin verran, mutta sitä on kehitettävä. Vastaajan toimiala ATK-osaaminen Matkailukeskus 2,63 maaseutumatkailu 2,07 myynti- ja markkinointiorg. 6 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,48 Päätoimisuuden mukaan tarkasteltuna parasta ATK-osaaminen on päätoimisilla, toiseksi parasta harrastajilla ja heikointa sivutoimisilla matkailualalla toimijoilla. ATK-osaaminen 2,7 2,6 9 2,4 2,3 2,2 2,1 2,23 2,32 2 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat 14

15 MARKKINOINTIOSAAMINEN Markkinointiosaamisen keskiarvo Keski-Suomessa on 2,71. Tämä luku osoittaa, että osaamista on jonkin verran, mutta kehitettäväkin löytyy. Kolmetoista vastaajaa arvioi osaamisensa olevan kohtalaisen hyvää. Markkinointisuunnitelman osaa laatia kohtalaisen hyvin tai erinomaisesti 63,2 % vastaajista. Tulos on samansuuntainen markkinoinnin budjettiosaamisen kanssa (65,3 %). Vastaajan toimiala Markkinointiosaaminen matkailukeskus 2,75 maaseutumatkailu 2,49 myynti ja markkinointiorg. 2,95 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,74 Messuosaston suunnittelussa keskiarvoksi muodostuu 5. Luku osoittaa, että osaamista olisi kehitettävä, tässä kohdassa vastausten hajonta on erittäin suuri. Vastaajista 22,4 % ilmoittaa, ettei osannut lainkaan tai vain vähän suunnitella messuille osallistumista ja vastaavasti 26,5 % ilmoittaa osaamisensa olevan erinomaista. Jälleenmyyjäyhteyksien hoitamisen osaamisen keskiarvo on 2,67. Parasta markkinointiosaaminen on päätoimisilla matkailualalla toimivilla henkilöillä. Markkinointiosaaminen 2,8 2,76 2,7 2,6 3 2,4 2,35 2,3 2,2 2,1 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat TUOTEKEHITYSOSAAMINEN Tuotekehitysosaamista arvioitaessa huomio kiinnitettiin asiakaslähtöisen tuotekehityksen osaamiseen, hinnoittelutapojen osaamiseen sekä matkailun kehitystrendien ja tuotteen elinkaaren arviointiin liittyvään osaamiseen. Lisäksi arvioitiin kilpailijoiden ja kilpailijoiden tuotteiden tuntemusta. Vastaajan toimiala Tuotekehitysosaaminen Matkailukeskus 2,78 maaseutumatkailu 2,61 myynti ja markkinointiorg. 2,69 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,72 15

16 Matkailualan trendien tuntemusta on vain vähän (ka 2,17), samoin tuotteen elinkaaren tunnistamiseen liittyvää osaamista. Eri asiakasryhmien huomioiminen tuotekehityksessä osataan kohtalaisen hyvin (ka 2,69). Tarkasteltaessa osaamista päätoimisuuden näkökulmasta, parasta osaaminen on päätoimisilla (2,73), toiseksi parasta sivutoimisilla (2,67) ja heikointa harrastajilla (). Tuotekehitysosaaminen 2,75 2,7 2,65 2,6 5 2,45 2,4 2,35 2,73 2,67 0 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat KIELITAITO- JA VIESTINTÄOSAAMINEN Kielitaito on osaamisalue, missä on eniten vaihtelua yksilöiden välillä. Vastaajien joukossa on henkilöitä, jotka hallitsevat vain äidinkielen (2 vastaajaa) sekä useita henkilöitä, joilla on useamman kielen hyvä osaaminen. kieli Englanti Ruotsi Saksa Venäjä Ranska Espanja osaajia yhteensä 46 osaajaa 39 osaajaa 31 osaajaa 5 osaajaa 10 osaajaa 3 osaajaa Vastaajista vain 4,08 %:lla ei ole äidinkielen lisäksi muuta kielitaitoa. Parhaimmilla osaajilla hallussa on neljä tai viisi vierasta kieltä. Suullinen viestintä arvioidaan kielissä kirjallista viestintää vahvemmaksi osaamisen alueeksi. Muuhun viestintäosaamiseen katsotaan kuuluvaksi kirjallinen viestintä ja suullinen viestintä, kokous- ja neuvottelutaidot sekä esiintymistaito. Suullisen viestinnän osuus arvioidaan kautta linjan kirjallista viestintää vahvemmaksi osaamisen alueeksi. Viestintäosaaminen on yksi vahvimmista osaamisen alueista. Vastaajan toimiala Viestintäosaaminen Matkailukeskus 2,94 maaseutumatkailu 2,82 myynti- ja markkinointiorg. 3,08 oheis- ja ohjelmapalvelut 3,05 16

17 VERKOSTO-OSAAMINEN Verkosto-osaaminen on osaamisen alue, jolla poikkeuksetta yksilöiden osaaminen on parempaa kuin yritystoiminnassa ilmenevä osaaminen. Se kuvastaa tilannetta, jossa yksilöillä on osaamispotentiaalia verkosto-osaamisen alueella, jota ei kyetä tai haluta yritystoiminnassa hyödyntää. Verkosto-osaaminen osaamisen alueena ei kuitenkaan ole kovin vahva ja vaatii siten kehittämistä kaikilla toimialoilla. Vastaajan toimiala Verkosto-osaaminen Matkailukeskus 3 maaseutumatkailu 2,31 myynti- ja markkinointiorg. 2,49 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,46 Parasta verkosto-osaaminen on päätoimisilla, toiseksi parasta sivutoimisilla ja heikointa harrastajilla (2,17). Verkosto-osaaminen 2,45 2,4 2,35 2,3 2,25 2,2 2,15 2,1 2,05 2 2,45 2,37 2,17 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Henkilöiden ja yritysten osaamisprofiilit ovat lähes samankaltaiset kaikissa tutkituissa ryhmissä. Henkilöt tunnistavat hyvin omat osaamiskapeikkonsa. Liiketoimintaosaamisessa eniten kehitettävää on maaseutumatkailu- sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissä, jossa pitäisi erityisesti panostaa liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen ja liiketoiminnan tavoitteellisuuteen. Päätoimisilla yrityksillä osaaminen on parasta. Toinen kehittämisalue on ATK-osaaminen, jonka avulla helpotetaan jokapäiväisten rutiinien hoitamista yrityksessä. ATK-osaamisessa on runsaasti hajontaa (ei osaamista/erinomaista osaamista) ja varsinkin hyötykäyttöohjelmat ovat huonosti hallinnassa. Asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä kaikilla yrityksillä ja organisaatioilla on paljon parantamisen varaa. Henkilöt ilmoittavat hallitsevansa laatu- ja ympäristöasioita huonosti. Yrityksillä toteutetaan heikosti asiakastyytyväisyyden seurantaa ja seurattavia laatumittareita ei juurikaan ole. Toimin- 17

18 taympäristön seuraamisessa on merkittäviä aukkoja. Henkilöt ilmoittavat tuntevansa huonosti trendejä ja yritykset ilmoittavat osallistuvansa heikosti tuotekehitystä tukeviin seminaareihin ja koulutukseen. Yritykset eivät myöskään seuraa asiakas- ja markkinatutkimuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Markkinointiosaaminen on markkinointiviestintään painottunut ja muiden kilpailukeinojen käyttö on vähäisempää. Erityisesti hinnoitteluosaamisessa on kehittämisen varaa. Hinnoittelussa monet päätoimiset ja suuret yritykset ilmoittavat hinnoittelevansa vain 6-12 kk etukäteen, mikä kansainvälisiä markkinoita ajatellen liian lyhyt ajanjakso. Eniten kehitettävää on verkosto-osaamisessa. Erityisen suuri tämä osaamisvaje on niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sivutoimisina tai harrastajina matkailualalla. Verkosto-osaamisessa oheis- ja ohjelmapalveluyritykset sekä maaseutumatkailuyritykset ovat heikkoja. Niillä on vähän jälleenmyyjäsuhteita ja ne panostavat suhteiden hoitamiseen vähän. Tarkasteltaessa yksilövastauksia voidaan todeta, että vastaajien joukossa on vain muutama, joiden osaaminen on kohtalaisen hyvää tai osin jopa erinomaista kaikilla osa-alueilla. Pääsääntöisesti yksilöillä osaamista on jonkin verran ja se kaipaa kehittämistä (ka.2,42 2,92). Sama koskee myös yritysosia. Joukossa on muutama, jotka ovat erittäin hyviä. Myynti- ja markkinointiorganisaatioiden kohdalla osaamista on kasaantunut erityisen paljon kehittämisorganisaatioihin, jotka osallistuvat aktiivisesti ja hoitavat myös osin jälleenmyyjäyhteyksiä. Osaaminen ei kuitenkaan kanavoidu yrityksiin. Vahvaa osaamisen aluetta edustaa viestintäosaaminen ja siinä painottuen suullisen viestinnän hallintaan. Erityisen vahvuutta Keski-Suomessa edustaa monipuolinen kielitaito. Suositukset Travellin tulosten perusteella koulutustoimenpiteet olisi hyvä kohdentaa siten, että osallistujien lähtötaso ja toiminnan laatu olisi huomioitu. Koulutuksen suunnittelussa painopisteenä voisi käyttää esimerkiksi jaottelua harrastajiin, sivutoimisiin ja päätoimisiin suunnaten toimenpiteet vahvistamaan juuri kyseisen ryhmän osaamista. Varsinaista alan substanssiosaamista tulisi kehittää ja keskittyä erityisesti matkailualan osaamisen lisäämiseen (esimerkiksi tuotekehitys, hinnoittelu, trendit ja niiden hyödyntäminen). Erityisesti pitäisi pohtia kuinka markkina- ja asiakasosaamista voitaisiin kanavoida pk-yrityksiin. Hankkeissa suoritettavat toimenpiteet olisi hyvä sitoa osaamista edistäviksi toimiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on messuosaamisen kehittäminen niiden vastaajien osalta, joilla osaamista ei ollut lainkaan tai sitä oli vain vähän. Liittämällä oppimistapahtumat sekä messuja edeltävään että jälkeiseen aikaan voidaan saada aikaan osaamisen kehittymistä nykyisen pelkän osallistumisen sijasta. Markkinointiviestinnässä myynti- ja markkinointiorganisaatioiden sekä yritysten yhteistyötä tulisi kehittää siten, että vastuuta siirtyisi entistä enemmän yrityksiin. Näin yritykset tulisivat kustannustietoisemmiksi, pystyisivät punnitsemaan panos-tuotos suhdetta ja arvioimaan hyötyjä ja haittoja. Verkosto-osaamista tulisi kehittää sekä valmennuksen että käytännön oppimistilanteiden kautta kaikilla toimialoilla ja sekä kaikissa päätoimisuuden astetta kuvaavissa ryhmissä (päätoimiset, harrastajat, sivutoimiset). Käytännön oppimistilanteissa on mahdollista ottaa käyttöön jo nyt piilevä yksilöiden osaamispotentiaali ja toisaalta lisätä osaamista käytännön toiminnasta oppimisen kautta. Se, että yritykset eivät ole kovin hyvin perillä markkinoiden kehittymistä, vaikeuttaa myös niiden verkostoitumista. Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa verkostoja syntyisi asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ongelmana on, että yritykset eivät tunnista asiakkaiden tarpeita. Alueellisissa verkostoissa 18

19 toiminta keskittyy usein markkinointiviestinnän tekemiseen ja toiminnan tulokset voivat jäädä heikoiksi. Osaamista lisäävissä toimenpiteissä tulisi paremmin huomioida tavoitteellisuus yksilötasolla (esimerkiksi tutkinnot tai osatutkinnot) ja siten pyrkiä tukemaan yksilöiden osaamisen lisääntymistä (vrt. vain yksi matkailualan tutkinto). Koulutuksen toteuttamiseen on hyvä sitoa arviointi, joka kattaa sekä itse koulutustarjonnan arvioinnin kuin koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin. 19

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Kotka. Kuntaraportti

Kotka. Kuntaraportti Kotka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KAUPAN ALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN

KAUPAN ALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1 KAUPAN ALAN TYÖNJOHTOKOULUTUKSEN PERUSTEET KOKEILUA VARTEN 1 Koulutuksen kokonaistavoitteet lla koulutuskokeilun tavoitteena on kouluttaa vähittäiskaupan tuoteryhmävastaavia/lähiesimiehiä/tiiminvetäjiä.

Lisätiedot

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy

AMKE Johdon foorumi 20.1.2016 Merja Oljakka SOL Palvelut Oy AMKE Johdon foorumi Merja Oljakka SOL Palvelut Oy SOL Aurinkokunta Haluamme luoda tarinan, joka vastaa sitä mitä olemme ja tahdomme nyt ja tulevaisuudessa. Sen päähenkilö on SOL moniosaaja, asiakkaalle

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kajaani. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti Kajaani Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Imatra. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti Imatra Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Heinävesi. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti Heinävesi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkintotoimikunnan ohjeita tutkintosuoritusten toteuttamiseen

Tutkintotoimikunnan ohjeita tutkintosuoritusten toteuttamiseen Tutkintotoimikunnan ohjeita tutkintosuoritusten toteuttamiseen Maaseutumatkailun ammattitutkinto on jaettu kahteen suuntautumisvaihtoehtoon; maaseutumatkailuyrittäjän ja maaseutumatkailuyrityksen työntekijän.

Lisätiedot

Huittinen. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti Huittinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Iisalmi. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti Iisalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Ulvila. Kuntaraportti

Ulvila. Kuntaraportti Ulvila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Säkylä. Kuntaraportti

Säkylä. Kuntaraportti Säkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot