Travelli matkailualan osaamiskartoitus. Keski-Suomi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Travelli matkailualan osaamiskartoitus. Keski-Suomi"

Transkriptio

1 Travelli matkailualan osaamiskartoitus Keski-Suomi Maakuntaraportti 2002

2 YLEISTÄ Travelli matkailualan osaamiskartoitus kuvaa matkailualan osaamista, sen tasoa ja osaamistarpeita kolmesta näkökulmasta; yksilön, organisaation ja toimialan. Travelli paikallistaa sekä heikkoudet että vahvuudet ja tuottaa tietoa kohderyhmän osaamis- ja kehittämistarpeista. Travelli rakentuu kolmen kokonaisuuden ympärille, joista jokainen sisältää itsenäisen kysymyspatteriston. Kokonaisuudet ovat yksilön ja organisaation perustiedot, matkailualalla menestymistä tukeva osaaminen ja matkailualan ydinosaaminen. Travellin ovat laatineet konsulttitoimistot Ellare Oy ja Triforma Oy. Keski-Suomessa kartoituksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä on vastannut Ellare Oy. Keski-Suomen matkailuelinkeinon strategiaan liittyen alueella suoritettiin Travelli -osaamiskartoitus talvella Pääosin yritykset kokoontuivat strategiatyöryhmiin, joiden yhteydessä ne täyttivät kartoitusvihot. Joidenkin yritysten kanssa sovittiin puhelimitse Travellin täyttämisestä, jonka jälkeen vihkot postitettiin niille palautuskuorineen. Vihkot annettiin 54 yritykselle ja niistä saatiin takaisin 35 yritysosaa ja 49 yksilöosaa. Palautusprosentiksi tuli siten yritysosien kohdalla 63 %. Tavoitteena oli saada 50 palautettua Travellia, joten tavoitteeseen ei aivan päästy. Tämän raportin lisäksi hankevetäjien osaamisesta ilmestyy oman raporttinsa toukokuussa 2002 ja syksyllä 2002 Travelli raportti Keski-Suomen Maaseutumatkailun teemahankkeeseen osallistuvien yritysten osalta. Travelli raportti jakaantuu yritys- ja yksilöosaan. Yritysosassa käsitellään yritysten toimintaa ja siihen liittyvää osaamista yritysten antamien tietojen perusteella. Kartoituksessa esitetään väittämiä, joihin yritykset vastaavat joko kyllä tai ei riippuen siitä, mitä ja miten asioita yrityksessä toteutetaan. Yksilöosassa käsitellään samoja asioita yksilön osaamisen näkökulmasta tarkasteltuna. Yksilöosassa kunkin arvioi itse omaa osaamistaan asteikolla 1-4 (1= huono 4=erittäin hyvä). Yritysten luokittelu Yritysten luokittelussa käytettiin niiden omaa ilmoitusta toimialasta ja sen perusteella jako muodostui seuraavaksi: Markkinointi- ja myyntiorganisaatioihin luettiin kuuluvaksi ns. seutukunnallista markkinointia tekevät ja koordinoivat seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, incoming-toimistot, matkanjärjestäjät ja muut myyntitoimistot. Matkailukeskuksiin sisällytettiin kaikki majoitusta tarjoavat, ei maatilasidonnaiset majoitusyksiköt, joilla oli myös kokous-, ravitsemus- ja ohjelmapalveluita. Luokittelussa käytettiin niiden omaa ilmoitusta toimialasta. Oheis- ja ohjelmapalveluihin sisällytettiin tapahtumat, kuljetus, opaspalvelut ja muita oheispalveluita tarjoavat yritykset kuten esimerkiksi hiihtokeskukset. Maaseutumatkailuun sisällytettiin maatilasidonnaiset majoitustyritykset (maatilamatkailu, mökkimatkailu), gasthaus- ja B&B-majoitusta tarjoavat yritykset sekä leirintäalueet. 2

3 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintaosaaminen on parasta markkinointi- ja myyntiorganisaatioissa, joissa keskiarvoksi tulee 3,3. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä (ka 2,7) sekä oheis- ja ohjelmapalveluita tarjoavissa yrityksissä (ka 2,7). Liiketoimintaosaaminen 3, ,5 1 0, ,7 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut 3,3 2,7 Maaseutumatkailu- ja oheis- ja ohjelmapalveluyrityksillä on erityisen kirkas visio tulevaisuudesta verrattuna muihin, mutta toiminta ei ole kirjattu liiketoimintasuunnitelmaksi (kts. Travellin liite 1). Vain 27,3 % sekä maaseutumatkailu- että oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä ilmoittaa, että heillä on kirjallinen liiketoimintasuunnitelma. Kyseiset yritykset seuraavat myös muita heikommin talouden tunnuslukuja. Maaseutumatkailuyrityksistä 27,3 % ilmoittaa seuraavansa talouden tunnuslukuja. Keskuksien osalta on huomioitava, että osa keskuksista ilmoitti, että toiset henkilöt hoitavat talousasioita ja voisivat antaa tarkempia tietoja mm. tunnuslukujen seurannasta, käyttöpääomatarpeesta, yritystoimintaan liittyvistä määräajoista. ATK-OSAAMINEN ATK-osaaminen yrityksissä on keskitasoa. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä, joissa keskiarvo on 1,9. Aukkoja on eniten hyötyohjelmien käytössä. Matkailukeskukset käyttävät eniten ATK:tä hyödykseen ja osaamisen keskiarvo on niissä 2,8. ATK-osaaminen 3 2 1,5 2,8 1,9 2,3 2,3 1 0,5 0 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut 3

4 Lähes jokaisella tutkituista yrityksistä on omat internet-sivut. Lähes kaikilla myynti- ja markkinointiorganisaatioilla on päivitetyt sivut ja keskuksistakin 60 %:lla. Sähköposti on aktiivisesti käytössä ja helpottamassa jokapäiväistä varaus- ja vahvistustoimintaa joka toisella yrityksistä. Internetin käyttöä markkinoinnissa ei ole varsinaisesti hyödynnetty tai tiedostettu, koska alle 20 % vastanneista ei tunne verkkoasiakasta. ATK-osaaminen Oheis- ja ohjelma Matkakeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi Tunnemme verkkoasiakkaamme 16,7 % 20,0 % 18,2 % 14,3 % Verkossa on päivitetyt tuotetiedot 45,5 % 60,0 % 57,1 % 83,3 % Yrityksellämme on kotisivut 100,0 % 90,0 % 100,0 % 85,7 % Sähköposti on korvannut kirjeet ja faxin 50,0 % 45,5 % 60,0 % 71,4 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % 120,0 % 4

5 ASIAKASLÄHTÖINEN TUOTEKEHITYOSAAMINEN Tuotekehitysosaaminen on vahvinta matkailukeskuksissa, jossa keskiarvo on 2,9. Heikoimmaksi tuotekehitysosaaminen jää markkinointi - ja myyntiorganisaatioissa (ka 2,3) sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissä (ka 2,4). Maaseutumatkailuyrityksissä keskiarvo tuotekehitysosaamisen kohdalla on. Tuotekehitysosaaminen 3, ,5 1 0,5 0 2,9 2,3 2,4 Matkakeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Yrityksiltä kysyttiin mistä tai miltä alueilta heidän asiakkaansa tulevat. Kysymys oli avoin ja kysymykseen saatiin seuraavat vastaukset. Kaikista yrityksistä 17,3 % ilmoittaa asiakkaita tulevan lähialueelta. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten asiakkaista 33,3 % tulee lähialueelta, sen sijaan myynti ja markkinointiorganisaatioiden asiakkaista 9,5 % asiakkaista on lähialueelta. Suurimmat asiakasvirrat tulevat kaikilla ryhmillä muualta Suomesta (yhteensä 38,3 %) ja näistä valtaosa eritellään saapuvaksi Etelä-Suomesta tai pääkaupunkiseudulta. Ulkomaisia asiakkaita ilmoitetaan tulevaksi Venäjältä 6,2 % ja Saksasta 11,1 %. Nämä ovat tilastollisestikin suurimmat ulkomaalaisryhmät. Maaseutumatkailuyrityksistä 19,2 % ilmoittaa vastaanottaneensa saksalaisia vieraita. Näitä lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että kysymys ei ole suhteellisista osuuksista. Asiakaskunta Oheis- ja Maaseutu- Matkailukeskus Myynti- ja Yhteensä ohjelmapalvelu matkailu markkinointi Lähialue 33,3 % 15,4 % 18,2 % 9,5 % 17,3 % Maakunta 25,0 % 7,7 % 22,7 % 28,6 % 19,8 % Muu Suomi 41,7 % 38,5 % 45,5 % 28,6 % 38,3 % Venäjä 0,0 % 7,7 % 4,5 % 9,5 % 6,2 % Saksa 0,0 % 19,2 % 4,5 % 14,3 % 11,1 % Muut ulkomaat 0,0 % 11,5 % 4,5 % 9,5 % 7,4 % Tuotekehitykseen vaikuttavista asioista voidaan todeta, että kilpailijat tunnetaan hyvin (kts. Travellin liite 2). Yllättävää on, että markkinointi- ja myyntiorganisaatioista vain 33,3 % ilmoittaa tuntevansa kilpailijoiden hintoja. Maaseutumatkailuyritykset sekä oheis- ja ohjelmapalveluyritykset tuntevat kilpailijoiden tuotteita muita ryhmiä huonommin. Ryhmistä vain markkinointi- ja myyntiorganisaatiot osallistuvat kohtuullisen aktiivisesti tuotekehitystä tukeviin seminaareihin. Tilanne on sama asiakas- ja markkinatutkimuksien suhteen. Laadun kehittämisessä on puutteita kaikissa ryh- 5

6 missä, vain suurimmat keskukset ilmoittavat kehittävänsä laatua ja seuraavansa sitä joillakin mittareilla. Positiivista on, että tuotetestausta suoritetaan kiitettävästi. Hinnoittelu nousee yhdeksi suurimmista ongelmakentistä (kts. Travellin liite 3). Hinnoitteluosiosta käy selvästi esille, että jälleenmyyjän kautta toimiminen ei ole vielä jokapäiväistä toimintaa. Hinnoittelussa ei huomioida jälleenmyyjän edellyttämää etukäteishinnoittelua. Vain 20 % keskuksista ilmoitti jälleenmyyjän hinnoittelevan lopullisen tuotteen, maaseutumatkailuyrityksissä vastaavasti 45,5 %. Oheis-ohjelmapalveluyrityksistä kukaan ei ilmoittanut jälleenmyyjän hinnoittelevan lopullista tuotetta, vaikka näiden suurimmaksi osaksi ajattelisi toimivan osana kokonaispaketteja. Käyttöasteen ja tavoitehinnan seuraamisessa keskukset ja maaseutumatkailuyritykset olivat edellä muita. Maaseutumatkailuyrityksistä 54,5 % seuraa käyttöastetta ja huomioi sen hinnoittelussa. Matkailukeskuksien vastaava prosentti oli 50. Tavoitehinnan toteutumista seurasi 63,6 % maaseutumatkailuyrityksistä ja 60 % keskuksista. Suurin osa yrityksistä ilmoittaa käyttävänsä erilaisia hintoja eri sesongeille ja asiakasryhmille. Asiakasseurannassa on kehittämisen tarvetta (kts. Travellin liite 4). Markkinointi- ja myyntiorganisaatiot sekä matkailukeskukset hyödyntävät asiakaspalautetta ja pitävät asiakasrekisteriä kiitettävästi. Kuitenkin huomattavasti pienemmällä osalla on käytössä asiakaspalautelomakkeet. Vain puolet näistä ryhmistä tekevät suunnitelmallista asiakasseurantaa ja saman verran hyödyntävät olemassa olevia asiakasrekistereitä. Maaseutumatkailu- sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä yli 70 % sanoo hyödyntävänsä asiakaspalautetta. Kuitenkin 30 %:lla on käytössä asiakaspalautelomakkeet. Suunnitelmallista asiakastyytyväisyysseurantaa toteuttaa 36 % maaseutumatkailuyrityksistä ja 14,3 % oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä. Kumppaneiden kanssa yhteistä asiakastyytyväisyysseurantaa toteuttaa vain muutama yritys. Kilpailijoiden asiakastyytyväisyyttä seurasivat vain myyjätahot eikä monikaan ollut osallistunut alueellisiinkaan asiakastyytyväisyysseurantoihin. 6

7 MARKKINOINTI- JA VIESTINTÄOSAAMINEN Markkinointiosaaminen on parasta markkinointi- ja myyntiorganisaatioilla (ka 3,1). Lähes samaan ylsivät matkailukeskukset, keskiarvo on 3,0. Heikointa osaaminen on maaseutumatkailuyrityksissä, joissa keskiarvoksi tulee 1,9. Näiden yritysten kohdalla hajonta on suuri, joukossa on heikkoja ja hyviä osaajia. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten keskiarvo oli 2,4. Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissäkin hajonta on suuri, joukossa on todella heikkoja ja erittäin päteviä osaajia. Markkinointiosaaminen 3, ,5 1 0, ,1 2,4 1,9 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Viestintäosaaminen on maaseutumatkailuyrityksiä lukuun ottamatta vahvinta osaamisaluetta. Maatilamatkailuyritysten keskiarvo on 2,4 ja muilla se on 3,3/3,4. Viestintäosaaminen 4 3, ,5 1 0,5 0 3,4 2,4 3,3 3,3 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailuyritykset toteuttavat valtaosan markkinoinnista tapauskohtaisesti (63,6 %) ja vain 36,4 % niistä tekee vuosittain markkinointisuunnitelman. Tavoitteita markkinoinnille maaseutumatkailuyrityksistä asettaa vain 18,2 %. Tavoitteina mainitaan mm. käyttöasteen nosto ja asiakaskunnan vakiinnuttaminen. 7

8 Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä 42,9 % ilmoittaa tekevänsä markkinointisuunnitelman ja 57,1 % ilmoittaa toteuttavansa markkinointia tapauskohtaisesti. Ne, jotka tekevät suunnitelman, ilmoittavat myös asettavansa tavoitteita seuraaville kolmelle vuodelle. Asetettuja tavoitteita ovat tunnettuuden lisääminen, laadun kehittäminen, asiakasmäärän kasvattaminen ja myynnin kehittäminen. Matkailukeskukset sekä myynti- ja markkinointiorganisaatiot laativat yllä mainittuja useammin markkinointisuunnitelman. Matkailukeskuksista 20 % sekä myynti- ja markkinointiorganisaatioista 16,7 % ilmoittaa toteuttavansa markkinointia pääsääntöisesti tapauskohtaisesti. Matkailukeskuksista 40 % ilmoittaa asettavansa tavoitteita. Tavoitteita ovat mm. asiakasmäärän lisääminen, uusien asiakasryhmien saaminen, imagon kohentaminen ja palveluiden kehittäminen. Markkinointisuunnitelma Oheis- ja ohjelma Matkailukeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi 83,3 % Olemme asettaneet tavoitteet seuraaville 3 vuodelle 18,2 % 40,0 % 42,9 % 16,7 % Markkinointia toteutetaan tapauskohtaisesti 20,0 % 57,1 % 63,6 % Teemme vuosittain markkinointisuunnitelman 36,4 % 42,9 % 83,3 % 80,0 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % Myynti- ja markkinointiorganisaatiot sekä matkailukeskukset ottavat markkinointisuunnitelmissaan huomioon eniten asioita (kts. taulukko alla). Maaseutumatkailuyritykset puolestaan huomioivat vähiten asioita ja eivät kiinnitä esimerkiksi vastuunjakoon laisinkaan huomiota. Voisiko tämä johtua siitä, että hankkeet hoitavat osan tai valtaosan niiden markkinointia ilman, että maaseutumatkailuyritys joutuu paneutumaan asiaan? Kilpailukeinoista kaikissa ryhmissä eniten kiinnitetään huomiota tuotteeseen. Seuraavaksi eniten mainintoja on kohdassa markkinointiviestintä kilpailukeinoina. Lähes kaikki tutkitut yritykset ilmoit- 8

9 tavatkin osallistuneensa Matkamessuille. Muita suosittuja messuja olivat Ski-Expo, Elma-messut, Sihteeri ja Assistentti messut sekä Venäjän ja Baltian maiden workshopit. Kaikki tutkitut ilmoittavat osallistuneensa vähintään yksille valtakunnallisille messuille. Muita viestinnän keinoja ovat esitteet, yhteisesitteet ja mainonta. Jakelukanavaa ei pidetä missään ryhmässä paitsi jakelukanavassa (myynti- ja markkinointiorganisaatiot) markkinoinnin kilpailukeinona. Harvat yritykset ovat suunnitelleet, mistä tarjottua tuotetta pitäisi olla saatavilla ja millaisia markkinoinnin tukitoimenpiteitä yhteistyökumppanin kaipaisi. Hinnoittelua ei myös pidetä kovin merkittävänä kilpailukeinona lukuun ottamatta matkailukeskuksia. Varsinkin pienet yritykset eivät käytä sitä kilpailukeinona. Markkinointisuunnitelman sisältö Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Eri ajanjaksot 57,1 % 27,3 % 70,0 % 83,3 % Eri markkina-alueet 42,9 % 27,3 % 50,0 % 66,7 % Eri kohderyhmät 42,9 % 27,3 % 50,0 % 66,7 % Vastuunjako 14,3 % 0,0 % 30,0 % 50,0 % Kilpailukeinojen käyttö Hinnoittelu (tavoite/keskihintataso, hinnoittelustrategia ja - taktiikka) Jakelukanava (myynti/jälleenmyyjä, tukitoimenpiteet, uusien jälleenmyyjien määrä) Markkinointiviestintä (keinot, tavoitteet) Tuote (laatutavoitteet, tuotekehitystavoitteet ja keinot) Verkostoituminen (uudet kumppanit, mitä yhteistyötä) Oheis- ja ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi 14,3 % 18,2 % 40,0 % 0,0 % 14,3 % 9,1 % 10,0 % 50,0 % 42,9 % 18,2 % 60,0 % 66,7 % 42,9 % 45,5 % 70,0 % 66,7 % 28,6 % 45,5 % 30,0 % 66,7 % Huolimatta aktiivisesta messuosallistumisesta oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä vain 57,1 % ja maaseutumatkailuyrityksistä 54,5 % ilmoittaa asettavansa tavoitteita messuosallistumisille. Maaseutumatkailuyritykset hankkivat aktiivisesti tietoa messujen luonteesta (72,7 %), mutta suunnittelevat harvemmin (45,5 %) messuille tuotepaketteja, messutarjouksia tai miettivät ketä messuilla voi tavoittaa. Oheis- ja ohjelmapalveluyrityksistä 57,1 % % ilmoittaa hankkivansa etukäteen tietoa messujen luonteesta ja 71,4 % ilmoittaa suunnittelevansa osallistumisensa tapahtuman luonteen mukaisesti (tekevänsä tuotepaketit, miettivänsä ketä messuilla voi tavoittaa) Matkailukeskuksista 80 % asettaa messuosallistumiselle tavoitteita ja suunnittelee osallistumisensa. Kaikki markkinointi- ja myyntiorganisaatiot tekevät näin. 9

10 Messuosallistuminen Oheis- ja ohjelma Matkailukeskus Maaseutumatkailu Myynti- ja markkinointi 100,0 % Asetamme messuosallistumiselle tavoitteita 54,5 % 57,1 % 80,0 % 100,0 % Suunnittelemme osallistumisen sen mukaisesti 45,5 % 71,4 % 80,0 % 100,0 % Hankimme tietoa messujen luonteesta 72,7 % 80,0 % 57,1 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % Suurin osa kaikista tutkituista yrityksistä ja organisaatioista ilmoittaa suunnittelevansa mainonnan osana muuta markkinointia. Kohdistettu suoramarkkinointi on suosittu markkinointikeino, jota valtaosa kaikkien ryhmien yrityksistä ilmoittaa tekevänsä. Matkailukeskukset sekä erityisesti myyntija markkinointiorganisaatiot ilmoittavat tekevänsä suunnitelmallista myynninedistämistyötä muita useammin. Vähiten tämän ryhmän markkinointikeinoja käyttävät maaseutumatkailuyritykset. Markkinointi Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Teemme satunnaista mainontaa 14,3 % 9,1 % 10,0 % 33,3 % Mainonta suunnitellaan osana muuta markkinointia 57,1 % 90,9 % 80,0 % 66,7 % Teemme satunnaisesti myynninedistämistoimia 71,4 % 72,7 % 30,0 % 16,7 % Teemme suunnitelmallista myynninedistämistyötä 28,6 % 18,2 % 50,0 % 83,3 % Teemme esite- ja tuotepostitusta asiakkaillemme 57,1 % 63,6 % 80,0 % 100,0 % Teemme kohdistettua suoramarkkinointia 71,4 % 63,6 % 80,0 % 83,3 % Teemme henkilökohtaisia asiakaskäyntejä 57,1 % 27,3 % 60,0 % 83,3 % Kohdistamme valtaosan myynninedistämistoimenpiteistä jälleenmyyjiin ja/tai kantaasiakkaisiin 14,3 % 27,3 % 20,0 % 66,7 % 10

11 VERKOSTO-OSAAMINEN Verkosto-osaaminen on kaikissa ryhmissä heikkoa lukuun ottamatta markkinointi- ja myyntiorganisaatioita, joissa se on hiukan parempaa (ka 2,3). Verkosto-osaaminen jää heikoksi, koska yhteistyö painottuu yhteisen markkinointiviestinnän tekemiseen ja yhteistyötä jälleenmyyjien kanssa on vähän. Verkosto-osaaminen 2 1,5 1,9 1,6 2,3 1,5 1 0,5 0 Matkailukeskukset Maaseutumatkailu Markkinointi ja myynti Oheis- ja ohjelmapalvelut Yhteistyössä aktiivisimpia ovat myynti- ja markkinointiorganisaatiot, näistä puolet ilmoittaa tekevänsä suunnitelmallista tuotekehitysyhteistyötä ja 66,7 % pitää säännöllisesti yhteyttä yhteistyökumppaneihin. Keskuksien kohdalla tuotekehitysyhteistyötä tekee vain 20% ja puolet pitävät säännöllistä yhteyttä yhteistyökumppaneiden suuntaan. Yhteistyössä keskukset ovat aktiivisia osallistujia. Muista ryhmistä maaseutumatkailuyritykset pitävät aktiivisesti yhteyttä yhteistyökumppaneihin, mutta suunnitelmallisuus puuttuu tuotekehitysyhteistyöstä. Oheis- ja ohjelmapalveluyritysten suhteen tilanne on päinvastoin, tuotekehitysyhteistyössä on mukana 42,9 %, sen sijaan yhteydenpitoa tekee säännöllisesti vain 28,6 %. Näistä ryhmistä puolet ovat mielestään aktiivisia yhteistyöhön osallistujia, toiset puolet ovat mukana satunnaisesti. Yhteistyön sisältö Oheis- ja Maaseutumatkailkeskus Matkailu- Myynti- ja ohjelma markkinointi Hankkeistaminen 57,1 % 18,2 % 50,0 % 50,0 % Yhteinen tuotemerkki 0,0 % 0,0 % 0,0 % 33,3 % Tuotekehitys 71,4 % 45,5 % 40,0 % 66,7 % Yhteiset varaus- ja peruutusehdot 14,3 % 0,0 % 20,0 % 33,3 % Sopimuspohjainen laskutus 28,6 % 9,1 % 10,0 % 16,7 % Yhteiset messuesiintymiset 71,4 % 63,6 % 70,0 % 83,3 % Myyntikiertueille osallistuminen 42,9 % 18,2 % 50,0 % 83,3 % Asiakastilaisuuksien ja käyntien järjestäminen 42,9 % 9,1 % 10,0 % 83,3 % Yhteiset laatukriteerit 0,0 % 0,0 % 40,0 % 33,3 % Myynti- ja jakelukanavien kartoittaminen 28,6 % 18,2 % 20,0 % 33,3 % Infrastruktuuriin vaikuttaminen 28,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Julkisen sektorin asenteisiin vaikuttaminen 57,1 % 9,1 % 10,0 % 33,3 % Markkinoinnin suunnittelu 28,6 % 18,2 % 40,0 % 83,3 % Tuotekehitystarpeiden kartoitus 28,6 % 0,0 % 10,0 % 66,7 % Koulutuksen suunnittelu 28,6 % 9,1 % 0,0 % 50,0 % 11

12 Yhteistyö on hyvin markkinointipainotteista ja erityisesti esille nousee yhteiset messuesiintymiset ja myyntikiertueet. Muita tärkeitä yhteistyön alueita ovat hankkeistaminen ja tuotekehitys. Yhteistyöalueita esiintyy eniten myynti- ja markkinointiorganisaatioissa. Tarkasteltaessa yhteistyötä jälleenmyyjien suuntaan huomattava joukko palveluntuottajista katsoo yhteistyön olevan satunnaista. Myynti- ja markkinointiorganisaatiot ovat muita aktiivisempia yhteistyössä jälleenmyyjien kanssa. Maaseutumatkailuyritykset ilmoittavat muita yrityksiä aktiiv isemmin perehdyttäneensä jälleenmyyjiä tuotteisiinsa. Matkailukeskukset puolestaan ilmoittavat muita useammin tekevänsä yhteistyötä, jos jälleenmyyjä erityisesti pyytää esimerkiksi tarjousta tai tuotetta. Yhteistyö jälleenmyyjän kanssa Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Teemme satunnaista yhteistyötä 57,1 % 54,5 % 50,0 % 33,3 % Teemme aktiivista yhteistyötä 28,6 % 36,4 % 40,0 % 50,0 % Perehdytämme jälleenmyyjiä tuotteisiimme 57,1 % 72,7 % 40,0 % 66,7 % Viemme heille esitteitämme ja osallistumme yhdessä messuille 28,6 % 0,0 % 20,0 % 16,7 % Teemme tuoteyhteistyötä, jos jälleenmyyjä pyytää tarjousta ja/tai tuotetta 28,6 % 0,0 % 40,0 % 16,7 % Matkailukeskusten jälleenmyyjät hoitavat eniten erilaisia tehtäviä matkailukeskusten kanssa tai puolesta. Jälleenmyyjien tehtävistä muita useammin mainitaan tässä ryhmässä asiakkaan laskuttaminen, tuote-esittelyn hoitaminen ja paketin hinnoittelu. Kaikissa ryhmissä mainitaan tuoteesittely asiakkaalle, paketin hinnoittelu ja mainontaan osallistumisen. Jälleenmyyjän tehtävät Oheis- ja ohjelmapalvelu Maaseutumatkailu Matkailukeskus Myynti- ja markkinointi Hoitaa tuote-esittelyn asiakkaalle 42,9 % 36,4 % 50,0 % 16,7 % Kirjoittaa liput 0,0 % 18,2 % 20,0 % 0,0 % Laskuttaa asiakasta 14,3 % 27,3 % 60,0 % 0,0 % Paketin hinnoittelu 14,3 % 18,2 % 50,0 % 16,7 % Osallistuu markkinointiini 0,0 % 18,2 % 20,0 % 0,0 % Käsittelee asiakkaiden valitukset 0,0 % 0,0 % 10,0 % 0,0 % Osallistuu tuotekehitykseeni 14,3 % 18,2 % 20,0 % 0,00 % Suunnittelee markkinointiamme 0,0 % 0,0 % 10,0 % 16,7 % Hoitaa osan mainontaa 14,3 % 27,3 % 30,0 % 33,3 % YKSILÖOSA 12

13 Keski-Suomessa Travelliin vastanneiden pohjakoulutusta tarkasteltiin jaottelemalla koulutus kolmeen ryhmään: kansa/kansalaiskoulu, peruskoulut/keksikoulu ja lukio. Suurimmalla osalla vastaajista peruskoulutuksena on lukio (30 vastaajaa). Vastaajista 17 on käynyt perus- tai keskikoulun ja kaksi kansa- tai kansalaiskoulun. Vastaajien peruskoulutus jakaantui seuraavasti: Keski-Suomi kansakoulu 2 perus/keskikoulu 17 lukio 30 Yhteensä 49 Vastaajien ammatillinen koulutus jaetaan neljään ryhmään: Keski-Suomi ammattikoulu 6 opistoaste 23 korkeakoulu 12 muu 5 ei amm.koulutusta 3 Pääsääntöisesti suoritetut tutkinnot ovat muulta kuin matkailualalta. Matkailualaan liittyviä tutkintoja on vain yksi (matkailualan ammattitutkinto). Koulutushalukkuus on vastaajien keskuudessa erittäin kiitettävää. Vastaajista 91,9 % ilmoittaa halukkuutensa osallistua koulutukseen ja vain 2 % vastustaa. Kantansa jättää ilmoittamatta 6,1 % vastaajista. Yrittäjästatuksen omaavien vastaajien yrittäjäuran pituuden keskiarvo on 11,9 vuotta. Vastanneista työsuhteessa työskenteleviä on 23 vastaajaa. Työsuhteiden keskimääräinen pituus on 6,6 vuotta. Vastaajista 59,1 % katsoo työkykynsä olevan hyvä ja kehittyvän edelleen positiiviseen suuntaan. Vastaajista 18,3 % kokee työkykynsä heikentyneen kuluneiden kahden vuoden aikana. Vastaajista 22,6 % jätti vastaamatta työkykyä koskevaan kysymykseen. Laatuosaaminen on yksilötasolla melko heikkoa (ka 1,57). Tarkasteltaessa koko maakunnan aluetta vain 8,1 % :a vastaajista ilmoitti, että heidän laatuosaamisensa on erinomaista. Vastaavasti 10,2 % ilmoitti, ettei heillä ole laatu- ja ympäristöasioiden osaamista lainkaan tai sitä on vain vähän. Tämä vahvistuu mm. yrityksissä toteutetussa asiakastyytyväisyysseurannassa, jota toteutetaan heikosti. 13

14 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Liiketoimintasuunnitelman Keski-Suomessa tutkituista matkailualan ammattilaisista osaa laatia hyvin tai erinomaisesti 24 (49 %) vastaajaa. Vastaavasti budjetin laadinnan hallitsee 36 vastaajaa (73,5 %). Yllättävää on, että 51 % vastaajista arvioi, etteivät he osaa laatia liiketoimintasuunnitelmaa tai osaavat vain vähän liiketoiminnan suunnittelua. Yrityksen toimialalla ei ole merkittävää vaikutusta liiketoiminnan suunnitteluosaamisen tasoon. Päätoimiset yrittäjät hallitsevat osaamisen parhaiten harrastajien osaamisen ollessa heikointa. Tässä on huomioitava, että keskuksissa talousasioita hoitaa pääasiassa eri henkilöt kuin Travellin täyttäneet. Vastaajan toimiala Liiketoimintaosaamisen keskiarvo matkailukeskukset 2,91 maaseutumatkailu 2,66 myynti- ja markkinointiorg. 8 oheis- ja ohjelmapalvelu 2,72 ATK-OSAAMINEN ATK-osaaminen on osaamisalueista heikoimmin hallittua osaamista. Vastaajista 18,4 %:a ilmoittaa, ettei heillä ole lainkaan ATK-osaamista tai sitä on vain vähän. Yleisimmin hallittaan tekstinkäsittelyohjelmat ja ATK:n perusteet. Internetin ja sähköpostin käytössä osaaminen on parasta. Tietokantaohjelmien hallinnassa on suurimmat puutteet. Tyypillisin arviointi ATK-osaamisen alueella on, että osaamista on jonkin verran, mutta sitä on kehitettävä. Vastaajan toimiala ATK-osaaminen Matkailukeskus 2,63 maaseutumatkailu 2,07 myynti- ja markkinointiorg. 6 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,48 Päätoimisuuden mukaan tarkasteltuna parasta ATK-osaaminen on päätoimisilla, toiseksi parasta harrastajilla ja heikointa sivutoimisilla matkailualalla toimijoilla. ATK-osaaminen 2,7 2,6 9 2,4 2,3 2,2 2,1 2,23 2,32 2 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat 14

15 MARKKINOINTIOSAAMINEN Markkinointiosaamisen keskiarvo Keski-Suomessa on 2,71. Tämä luku osoittaa, että osaamista on jonkin verran, mutta kehitettäväkin löytyy. Kolmetoista vastaajaa arvioi osaamisensa olevan kohtalaisen hyvää. Markkinointisuunnitelman osaa laatia kohtalaisen hyvin tai erinomaisesti 63,2 % vastaajista. Tulos on samansuuntainen markkinoinnin budjettiosaamisen kanssa (65,3 %). Vastaajan toimiala Markkinointiosaaminen matkailukeskus 2,75 maaseutumatkailu 2,49 myynti ja markkinointiorg. 2,95 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,74 Messuosaston suunnittelussa keskiarvoksi muodostuu 5. Luku osoittaa, että osaamista olisi kehitettävä, tässä kohdassa vastausten hajonta on erittäin suuri. Vastaajista 22,4 % ilmoittaa, ettei osannut lainkaan tai vain vähän suunnitella messuille osallistumista ja vastaavasti 26,5 % ilmoittaa osaamisensa olevan erinomaista. Jälleenmyyjäyhteyksien hoitamisen osaamisen keskiarvo on 2,67. Parasta markkinointiosaaminen on päätoimisilla matkailualalla toimivilla henkilöillä. Markkinointiosaaminen 2,8 2,76 2,7 2,6 3 2,4 2,35 2,3 2,2 2,1 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat TUOTEKEHITYSOSAAMINEN Tuotekehitysosaamista arvioitaessa huomio kiinnitettiin asiakaslähtöisen tuotekehityksen osaamiseen, hinnoittelutapojen osaamiseen sekä matkailun kehitystrendien ja tuotteen elinkaaren arviointiin liittyvään osaamiseen. Lisäksi arvioitiin kilpailijoiden ja kilpailijoiden tuotteiden tuntemusta. Vastaajan toimiala Tuotekehitysosaaminen Matkailukeskus 2,78 maaseutumatkailu 2,61 myynti ja markkinointiorg. 2,69 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,72 15

16 Matkailualan trendien tuntemusta on vain vähän (ka 2,17), samoin tuotteen elinkaaren tunnistamiseen liittyvää osaamista. Eri asiakasryhmien huomioiminen tuotekehityksessä osataan kohtalaisen hyvin (ka 2,69). Tarkasteltaessa osaamista päätoimisuuden näkökulmasta, parasta osaaminen on päätoimisilla (2,73), toiseksi parasta sivutoimisilla (2,67) ja heikointa harrastajilla (). Tuotekehitysosaaminen 2,75 2,7 2,65 2,6 5 2,45 2,4 2,35 2,73 2,67 0 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat KIELITAITO- JA VIESTINTÄOSAAMINEN Kielitaito on osaamisalue, missä on eniten vaihtelua yksilöiden välillä. Vastaajien joukossa on henkilöitä, jotka hallitsevat vain äidinkielen (2 vastaajaa) sekä useita henkilöitä, joilla on useamman kielen hyvä osaaminen. kieli Englanti Ruotsi Saksa Venäjä Ranska Espanja osaajia yhteensä 46 osaajaa 39 osaajaa 31 osaajaa 5 osaajaa 10 osaajaa 3 osaajaa Vastaajista vain 4,08 %:lla ei ole äidinkielen lisäksi muuta kielitaitoa. Parhaimmilla osaajilla hallussa on neljä tai viisi vierasta kieltä. Suullinen viestintä arvioidaan kielissä kirjallista viestintää vahvemmaksi osaamisen alueeksi. Muuhun viestintäosaamiseen katsotaan kuuluvaksi kirjallinen viestintä ja suullinen viestintä, kokous- ja neuvottelutaidot sekä esiintymistaito. Suullisen viestinnän osuus arvioidaan kautta linjan kirjallista viestintää vahvemmaksi osaamisen alueeksi. Viestintäosaaminen on yksi vahvimmista osaamisen alueista. Vastaajan toimiala Viestintäosaaminen Matkailukeskus 2,94 maaseutumatkailu 2,82 myynti- ja markkinointiorg. 3,08 oheis- ja ohjelmapalvelut 3,05 16

17 VERKOSTO-OSAAMINEN Verkosto-osaaminen on osaamisen alue, jolla poikkeuksetta yksilöiden osaaminen on parempaa kuin yritystoiminnassa ilmenevä osaaminen. Se kuvastaa tilannetta, jossa yksilöillä on osaamispotentiaalia verkosto-osaamisen alueella, jota ei kyetä tai haluta yritystoiminnassa hyödyntää. Verkosto-osaaminen osaamisen alueena ei kuitenkaan ole kovin vahva ja vaatii siten kehittämistä kaikilla toimialoilla. Vastaajan toimiala Verkosto-osaaminen Matkailukeskus 3 maaseutumatkailu 2,31 myynti- ja markkinointiorg. 2,49 oheis- ja ohjelmapalvelut 2,46 Parasta verkosto-osaaminen on päätoimisilla, toiseksi parasta sivutoimisilla ja heikointa harrastajilla (2,17). Verkosto-osaaminen 2,45 2,4 2,35 2,3 2,25 2,2 2,15 2,1 2,05 2 2,45 2,37 2,17 Päätoimiset Sivutoimiset Harrastajat YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Henkilöiden ja yritysten osaamisprofiilit ovat lähes samankaltaiset kaikissa tutkituissa ryhmissä. Henkilöt tunnistavat hyvin omat osaamiskapeikkonsa. Liiketoimintaosaamisessa eniten kehitettävää on maaseutumatkailu- sekä oheis- ja ohjelmapalveluyrityksissä, jossa pitäisi erityisesti panostaa liiketoimintasuunnitelmien laatimiseen ja liiketoiminnan tavoitteellisuuteen. Päätoimisilla yrityksillä osaaminen on parasta. Toinen kehittämisalue on ATK-osaaminen, jonka avulla helpotetaan jokapäiväisten rutiinien hoitamista yrityksessä. ATK-osaamisessa on runsaasti hajontaa (ei osaamista/erinomaista osaamista) ja varsinkin hyötykäyttöohjelmat ovat huonosti hallinnassa. Asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä kaikilla yrityksillä ja organisaatioilla on paljon parantamisen varaa. Henkilöt ilmoittavat hallitsevansa laatu- ja ympäristöasioita huonosti. Yrityksillä toteutetaan heikosti asiakastyytyväisyyden seurantaa ja seurattavia laatumittareita ei juurikaan ole. Toimin- 17

18 taympäristön seuraamisessa on merkittäviä aukkoja. Henkilöt ilmoittavat tuntevansa huonosti trendejä ja yritykset ilmoittavat osallistuvansa heikosti tuotekehitystä tukeviin seminaareihin ja koulutukseen. Yritykset eivät myöskään seuraa asiakas- ja markkinatutkimuksia joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Markkinointiosaaminen on markkinointiviestintään painottunut ja muiden kilpailukeinojen käyttö on vähäisempää. Erityisesti hinnoitteluosaamisessa on kehittämisen varaa. Hinnoittelussa monet päätoimiset ja suuret yritykset ilmoittavat hinnoittelevansa vain 6-12 kk etukäteen, mikä kansainvälisiä markkinoita ajatellen liian lyhyt ajanjakso. Eniten kehitettävää on verkosto-osaamisessa. Erityisen suuri tämä osaamisvaje on niillä henkilöillä, jotka työskentelevät sivutoimisina tai harrastajina matkailualalla. Verkosto-osaamisessa oheis- ja ohjelmapalveluyritykset sekä maaseutumatkailuyritykset ovat heikkoja. Niillä on vähän jälleenmyyjäsuhteita ja ne panostavat suhteiden hoitamiseen vähän. Tarkasteltaessa yksilövastauksia voidaan todeta, että vastaajien joukossa on vain muutama, joiden osaaminen on kohtalaisen hyvää tai osin jopa erinomaista kaikilla osa-alueilla. Pääsääntöisesti yksilöillä osaamista on jonkin verran ja se kaipaa kehittämistä (ka.2,42 2,92). Sama koskee myös yritysosia. Joukossa on muutama, jotka ovat erittäin hyviä. Myynti- ja markkinointiorganisaatioiden kohdalla osaamista on kasaantunut erityisen paljon kehittämisorganisaatioihin, jotka osallistuvat aktiivisesti ja hoitavat myös osin jälleenmyyjäyhteyksiä. Osaaminen ei kuitenkaan kanavoidu yrityksiin. Vahvaa osaamisen aluetta edustaa viestintäosaaminen ja siinä painottuen suullisen viestinnän hallintaan. Erityisen vahvuutta Keski-Suomessa edustaa monipuolinen kielitaito. Suositukset Travellin tulosten perusteella koulutustoimenpiteet olisi hyvä kohdentaa siten, että osallistujien lähtötaso ja toiminnan laatu olisi huomioitu. Koulutuksen suunnittelussa painopisteenä voisi käyttää esimerkiksi jaottelua harrastajiin, sivutoimisiin ja päätoimisiin suunnaten toimenpiteet vahvistamaan juuri kyseisen ryhmän osaamista. Varsinaista alan substanssiosaamista tulisi kehittää ja keskittyä erityisesti matkailualan osaamisen lisäämiseen (esimerkiksi tuotekehitys, hinnoittelu, trendit ja niiden hyödyntäminen). Erityisesti pitäisi pohtia kuinka markkina- ja asiakasosaamista voitaisiin kanavoida pk-yrityksiin. Hankkeissa suoritettavat toimenpiteet olisi hyvä sitoa osaamista edistäviksi toimiksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on messuosaamisen kehittäminen niiden vastaajien osalta, joilla osaamista ei ollut lainkaan tai sitä oli vain vähän. Liittämällä oppimistapahtumat sekä messuja edeltävään että jälkeiseen aikaan voidaan saada aikaan osaamisen kehittymistä nykyisen pelkän osallistumisen sijasta. Markkinointiviestinnässä myynti- ja markkinointiorganisaatioiden sekä yritysten yhteistyötä tulisi kehittää siten, että vastuuta siirtyisi entistä enemmän yrityksiin. Näin yritykset tulisivat kustannustietoisemmiksi, pystyisivät punnitsemaan panos-tuotos suhdetta ja arvioimaan hyötyjä ja haittoja. Verkosto-osaamista tulisi kehittää sekä valmennuksen että käytännön oppimistilanteiden kautta kaikilla toimialoilla ja sekä kaikissa päätoimisuuden astetta kuvaavissa ryhmissä (päätoimiset, harrastajat, sivutoimiset). Käytännön oppimistilanteissa on mahdollista ottaa käyttöön jo nyt piilevä yksilöiden osaamispotentiaali ja toisaalta lisätä osaamista käytännön toiminnasta oppimisen kautta. Se, että yritykset eivät ole kovin hyvin perillä markkinoiden kehittymistä, vaikeuttaa myös niiden verkostoitumista. Pitäisi päästä tilanteeseen, jossa verkostoja syntyisi asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Ongelmana on, että yritykset eivät tunnista asiakkaiden tarpeita. Alueellisissa verkostoissa 18

19 toiminta keskittyy usein markkinointiviestinnän tekemiseen ja toiminnan tulokset voivat jäädä heikoiksi. Osaamista lisäävissä toimenpiteissä tulisi paremmin huomioida tavoitteellisuus yksilötasolla (esimerkiksi tutkinnot tai osatutkinnot) ja siten pyrkiä tukemaan yksilöiden osaamisen lisääntymistä (vrt. vain yksi matkailualan tutkinto). Koulutuksen toteuttamiseen on hyvä sitoa arviointi, joka kattaa sekä itse koulutustarjonnan arvioinnin kuin koulutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin. 19

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Liite 1.1 Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalous, kauppa ja tietojenkäsittely Kuopion toimialue 1. HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1.1 / Savon ammatti- ja aikuisopisto PL 87 (Presidentinkatu 3 E1) www.sakky.fi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Markkinointisuunnitelma 1(5) Markkinointisuunnitelma Yrityksen nimi/yksikön nimi: [kirjoita tähän] Päivä: 22. tammikuuta 2010 Markkinointisuunnitelma 2(5) Sisällysluettelo 1. Perustiedot yrityksestä...

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Tilitoimistokysely 2013

Tilitoimistokysely 2013 Kysely tilitoimistojen asiakastyytyväisyysseurannasta Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy www. info@ +358 45 137 5099 SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUKSEN ESITTELY... 2 Miten asiakastyytyväisyyttä on seurattu?...

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Saga of Finland. Product, Place, Price, Promotion. Markkinointimix-työpaja" 19.-20.11.2012

Saga of Finland. Product, Place, Price, Promotion. Markkinointimix-työpaja 19.-20.11.2012 Saga of Finland Product, Place, Price, Promotion Markkinointimix-työpaja 19.-20.11.2012 Työpajan esittely Suomessa järjestettävä kaksipäiväinen teemoitettu työpaja keskittyy markkinointimixiin 4P-mallin

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua

Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista Jani Munne Projektipäällikkö Mistä kaikki alkoi Haasteina työntekijöillä olevan osaamisen selvittäminen, jotta voitaisiin Jakaa osaamista organisaation sisällä

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle

Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI Oivalluskysymykset lähiluomuyrittäjälle KASVOT LUOMULLE 1. Perustiedot (lyhyesti ja ytimekkäästi) Mitä yritys myy? Mikä on pääkohderyhmä? Kenelle myydään? Miten

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

WE WILL DO IT FOR YOU!

WE WILL DO IT FOR YOU! WE WILL DO IT FOR YOU! Contact Center-palvelut Tutkimus-palvelut Kansainvälistymispalvelut Liiketoiminnan tukipalvelut VIRO, TALLINNA ESPANJA, FUENGIROLA WWW.KATRIUM.EU YRITYS Kansainvälinen Contact Center-

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009

Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 Kansallinen hevosmatkailututkimus 2009 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK Helsinki 2009 MEK A:165 ISBN 978-952-5682-28-1 (PDF) ISSN 0355-6204 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS MEK / KANSALLINEN HEVOSMATKAILUTUTKIMUS

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA

VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Tietolähde AIPAL-palautejärjestelmä 21.04.2015 08:13 VERTAA KOULUTUSTOIMIJOITA Kouvolan kaupunki Vastaajien kokonaismäärä 356 22411 Kohderyhmän koko 590 94211 60 % 24 % 01.01.2014 Raportin vertailujakso

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS

PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS LAATUA RAAKA-AINEIDEN JALOSTAMISEEN Elintarvike- ja poroalan koulutushanke PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUS Erkki Viero PORONLIHAN SUORAMYYNTIKOULUTUKSEN TAVOITTEET Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkityksen

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA

HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA HYVINVOINTIALAN YRITTÄJYYSKLINIKKA INTENSIIVI HYVINVOINTIALAN YRITTÄJÄKSI Intensiivi hyvinvointialan yrittäjäksi on liiketoimintaosaamisen tehovalmennus, joka toteutetaan monimuotokoulutuksena sisältäen

Lisätiedot

DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI Tiivistelmä Tämän asiakastutkimuksen on toteuttanut DSV Air & Sea Oy:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluina toteutettuun

Lisätiedot

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala

Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala Hyväksytty 2.10.2013 Rehtori Sai Niemelä-Pentti Sisällys Työnjohtokoulutus/kiinteistöpalveluala... 3 Asiakkuuksien hallinta, 25 ov... 3 Lähiesimiehenä toimiminen,

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Just duunit. Kevät 2015

Just duunit. Kevät 2015 Just duunit Kevät 2015 Just duunit Mitä tehdään? Perustetaan yritys. Miten tehdään? Keksitään yritysidea. Perustetaan yritys. Laaditaan kirjallinen yrityssuunnitelma. Toteutetaan! Just duunit: Tavoite

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla

Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Osaamis- ja koulutustarpeet tekniikan alalla Turun Kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Sari Stenvall-Virtanen Esityksen kohdentuminen ja eteneminen Esityksen taustana ESR-ennakointihankkeissa

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot