Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2006

Transkriptio

1 Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2006 1

2 LEDARE Förändringar PÄÄKIRJOITUS Muutoksia Det är mycket på gång i Jakobstad just nu. Näringslivet blomstrar, behovet av arbetskraft är stort och många företag börjar lida av strukturell arbetskraftsbrist. Det s.k Lassfolkska högskolecampuset är närmare ett förverkligande än någonsin, nya polishuset ser dagens ljus inom en snar framtid och nästa stora projekt är att ta bangårdsområdet i bruk för affärsverksamhet. Detta skulle binda ihop stadskärnan med marketområdet. Pietarsaaressa on parhaillaan monenlaista tekeillä. Elinkeinoelämä kukoistaa, työvoiman tarve on suuri ja monia yrityksiä alkaa vaivata rakenteellinen työvoimapula. Niin sanottu Lassfolkin korkeakoulukampus on lähellä toteutumistaan, uusi poliisitalo näkee päivänvalon lähiaikoina ja seuraava suuri hanke on ratapiha-alueen käyttöönotto liiketoimintaa varten. Se yhdistäisi kaupungin ydinkeskustan marketalueeseen. I höst avger regeringen ett lagförslag kring service- och kommunstrukturreformen. Lagförslaget innehåller inga piskor för Jakobstadsregionens del. Detta innebär inte att vi blir oberörda. Under de närmaste åren kommer vi att tillsammans med den övriga kommunerna Foto/Kuva: Esa Koskela i Jakobstadsregionen att avaa Energiasäästöviikon syna sätten vi producerar service på i sömmarna och se inom vilka områden vi i framtiden kan samarbeta ännu intensivare. Jag vill understryka att i denna förändringsprocess är personalens arbetsplatser tryggade. Det nya ramlagsförslaget stipulerar också klart detta. Endast personal som känner sig trygg i sina arbetsförhållanden kan komma med nya ideer och lösningar. Hallitus on antanut tänä syksynä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lakiehdotuksensa. Lakiehdotus ei sisällä raippoja Pietarsaaren seudulle, mutta koskettaa myös meitä. Lähivuosien aikana tarkastamme pal- Mikael Jakobsson öppnar Energisparveckan/Mikael Jakobsson avaa Energiasäästöviikon velujen tuottamistavat läpikotaisin yhdessä muiden Mikael Jakobsson öppnar Energisparveckan / Mikael Jakobsson Pietarsaaren seudun kuntien kanssa ja selvitämme, Foto/Kuva: Esa Koskela millä aloilla voidaan tehdä tulevaisuudessa entistä tiiviimpää yhteistyötä. Haluan korostaa, että henkilöstön työpaikat on turvattu muutosprosessissa. Myös uudessa puitelakiehdotuksessa on selkeät määräykset asiasta. Uusien ideoiden ja ratkaisujen synnyttämiseen kykenee ainoastaan henkilöstö, jonka työolosuhteet on turvattu. Slutligen vill jag tacka alla anställda och förtroendevalda för det goda arbete som gör en bra stad ännu bättre. Jag tillönskar alla en god jul och ett framgångsrikt nytt år. Mikael Jakobsson stadsdirektör Lopuksi haluan kiittää kaikki työntekijöitä ja luottamushenkilöitä hyvin tehdystä työstä, joka tekee hyvästä kaupungista vieläkin paremman. Toivotan kaikille hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2006 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Redaktör/Toimittaja: Tiina Manninen Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Suvi Salmela, Gerd Sunngren, Sirkka Kettunen, Leif Lillsunde Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Esa Koskela, Rune Wiik, Satu Johnsson, Riitta Pehkonen, Siv Kasslin, Markus Forsbacka Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Lena Sandberg 2

3 Mätningsarbete på gräsrotsnivå Vårt arbetsområde är väldigt utbrett, då det till vår verksamhet hör allt som rör markplanen, säger stadsgeodet Anders Blomqvist, som är chef för totalt 18 arbetstagare på mätningsavdelningen. Av arbetstagarna jobbar 10 stycken här på kontoret, dessutom finns två trepersoners mätningsgrupper samt två skogsarbetare. På kontoret jobbar en fastighetsregisterskötare, en fastighetstekniker, två ritare, en mätningstekniker, en mätningschef, en kartograf samt en skogsbruksingenjör, berättar Blomqvist. Till geodetens arbetsuppgifter hör att ansvara för mätningsavdelningens administration och stadens markpolitik. Avdelningen erbjuder bla. fastighetsförrättningar, tomtarrenden, skötseln av stadens skogar och upprätthållande av kart-material. Stor efterfrågan på tomter Blomqvist berättar att det för tillfället råder en livlig fastighetsmarknad i staden. De senaste åren har vi haft en stor efterfrågan på både egnahems- och småindustritomter. Trots en stor efterfrågan, finns det tomter, men kanske inte alltid där man helst önskar. Enligt Blomqvist bebyggs egnahemshustomterna för tillfället främst i Södra Kivilös och i Björnviken. På kommande är Fr. vänster / Vasemmalta: Leo Palmroos, Marlene Käld, Ulla Forslund, Anders Blomgvist, Ann-Sofi Haglund. Foto/Kuva Pirjo Salonen södra delen av Killingholmen, var gatnätet redan är öppnat. Småindustritomter och affärstomter finns bara ett fåtal lediga i centrum eller längs huvudlederna. Det nyaste området är Spituholmsområdet i Pirilö, men också i Peders bygger man ut. För övrigt börjar områdena mest centralt vara utbyggda. Till exempel i Penviken eller Granholmen finns knappt några lediga tomter kvar, berättar Blomqvist. Östra sidan fullt Jakobstad är till ytan en liten kommun. Gränserna till närkommunerna är norr-söderöver ca 12 kilometer och i öst-västled ca. 16 kilometer, berättar Blomqvist. Enligt Blomqvist finns det trots allt i staden tillräckligt med rum, så något behov att utvidga till närkommunerna finns inte i detta skede. Stadens östra del, förutom Fårholmen börjar vara rätt bebyggd, men på stadens västra sidan finns ännu utrymme. Vad gäller tomtplanering och bebyg- gelse av nya tomter så är det inte bara upp till staden, då en stor del av marken är i privat ägo. I vilken takt man kan ta ibruk marken beror på markägarna, säger Blomqvist. För tillfället är mätningsavdelningen sysselsatt bla. med Vestersundsby nyindelning, var staden äger en stor del av marken. Tjänst i juni Anders Blomqvist började som stadsgeodet i början av juni. Tidigare jobbade han som mätningsingenjör på mätningsavdelningen i Karleby. Jag är tjänstledig från min tjänst i Karleby till slutet av året, och borde senast då besluta mig om fortsättningen. Med stor säkerhet fortsätter jag nog här i Jakobstad om det är möjligt, säger Blomqvist. Anders Blomqvist blev utexaminerad diplomingenjör från tekniska högsskolan i Otnäs 1994, han bor med fru och tre barn i Nykarleby. Text Tiina Manninen Mittausosastolla tehdään töitä maan parissa Meidän hoitamamme ala on laaja, sillä teemme työtä kaiken sen parissa, mikä koskee maa-alaa, sanoo kaupungingeodeetti Anders Blomqvist. Hän johtaa yhteensä 18 työntekijän mittausosastoa. Työntekijöistä kymmenen tekee työtä täällä toimistossa, ja lisäksi meillä on ulkona kaksi kolmen hengen mittausryhmää sekä kaksi metsuria, Blomqvist kertoo. Toimistopuolella töitään tekevät tonttikirjanpitäjä, kiinteistöteknikko, kaksi piirtäjää, mittausteknikko, mittauspäällikkö, kartoittaja sekä metsätalousinsinööri. Geodeetin tehtäviin kuuluu vastata mittausosaston hallinnosta ja kaupungin maapolitiikasta. Osastoa työllistävät esimerkiksi kiinteistötoimitukset, tonttimaan vuokraus, metsäalueiden hoito sekä karttaaineiston pitäminen ajan tasalla. Tonteista vilkas kysyntä Blomqvist kertoo, että parhaillaan kaupungissa on vilkkaat kiinteistömarkkinat. Viime vuosina tonttien kysyntä on ollut vilkasta sekä omakotitalo- että pienteollisuustonteista. Vilkkaasta kysynnästä huolimatta tonttimaata kyllä löytyy, mutta ei aina sieltä, mistä eniten halutaan. Blomqvistin mukaan omakotitalotontteja rakennetaan nyt eniten Etelä-Kivilösissä sekä Oinaansaaressa. Tulossa on Kilisaaren eteläosa, jossa katulinjat on jo avattu, Blomqvist kertoo. Vapaita pienteollisuus- ja kauppatontteja on vain vähän tarjolla keskustassa tai valtaväylien varressa. Uusin alue on Launissaaren alue Pirilössä ja myös Pedersissä laajennetaan. Muuten keskeiset alueet alkavat olla aika täyteen rakennettuja. Esimerkiksi Penvikenissä tai Kuusisaaressa ei ole juuri vapaita tontteja jäljellä, Blomqvist kertoo. Itäpuoli täynnä Pietarsaari on maa-alueeltaan pieni kunta. Sen rajat tulevat vastaan yllättävän äkkiä suuntaan tai toiseen mentäessä. Etelä-pohjoissuunnassa kaupungin pituus on 12 kilometriä, länsi-itäsuunnassa 16 kilometriä, Blomqvist vahvistaa. Hänen mukaansa kaupungissa on kuitenkin riittävästi tilaa, eikä tarvetta laajeta lähikuntiin ole ainakaan lähiaikoina. Tosin kaupungin itäpuoli alkaa Lammassaarta lukuunottamatta olla aika täyteen rakennettu, mutta länsipuolella on vielä tilaa. 3 Uusien tonttien kaavoittaminen ja rakentaminen ei ole ainoastaan kaupungin tahdon asia, sillä suuri osa maasta on yksityisten maanomistajien hallussa. Heidän tahdostaan riippuu, missä tahdissa maata voidaan ottaa käyttöön, Blomqvist sanoo. Tällä hetkellä maamittausosastoa työllistää mm. Vestersundinkylän uusjako, jossa kaupunki on mukana isona maanomistajan. Virkaan kesällä Anders Blomqvist aloitti kaupungingeodeettina kesäkuun alussa. Aikaisemmin hän toimi maanmittausinsinöörinä maanmittauslaitoksen Kokkolan konttorissa. Olen sieltä virkavapaalla vuoden loppuun ja minun pitää viimeistään silloin tehdä päätös jatkosta. Isolla varmuudella jatkan kuitenkin täällä Pietarsaaressa, mikäli vain saan, Blomqvist sanoo. Diplomi-insinööriksi hän valmistui maanmittaustekniikasta teknisessä korkeakoulussa Otaniemessä vuonna Anders Blomqvist asuu Uudessakaarlepyyssä. Hän on naimisissa ja perheessä on 3 lasta. Teksti Tiina Manninen

4 Koivurinne on Kai Salminen kutoo poppanaa joulumyyjäisiä varten Koivurinteen terapiahuoneessa. Ikänsä kutomista harrastanut Salminen viihtyy käsitöiden ääressä niin hyvin, että häntä joutuu joskus vähän kieltämäänkin, naurahtaa toimintaterapeutti Solveig Salmi. - Ettei tämä ihan työstä alkaisi käydä. Kai Salminen on asunut jo pitempään Koivurinteen vanhainkodin palveluosastolla ja viihtyy hyvin. - Viihdyn hyvin, kun on oma huone missä asua, Salminen toteaa. foto/kuva Pirjo Salonen Vanhustyö on ala, jossa kone ei korvaa ihmistä. Tässä lähihoitaja Merja Backlund auttaa Laina Korpelaa löysän sormuksen kanssa. Åldringsvården är en bransch där maskinen inte kan ersätta människan. Närvårdare Merja Backlund hjälper Laina Korpela med ringen som sitter löst. Oma huone on nykyään kaikilla Koivurinteen asukkailla. Toisin oli vielä luvulla, kun johtaja Helena Tampio aloitti työt sairaanhoitajana vanhankodissa. - Osassa huoneita ei ollut siihen aikaan saniteettitiloja eikä mitään ylimääräistä. Niissä oli pelkkä sänky ja yöpöytä, Tampio kertoo. Koivurinteen vanhainkoti täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sadassa vuodessa on muuttunut paljon, niin talon toiminnassa kuin ulkonäössäkin. Nykyinen vanhainkoti perustettiin sata I terapirummet på Björkbacka väver Kai Salminen poppana till julbasaren. Salminen har haft vävning som hobby i hela sitt liv och trivs så bra med handarbeten att man ibland till och med måste förbjuda honom, skrattar ergoterapeut Solveig Salmi. - Annars kan hobbyn börja kännas alltför arbetsam. Kai Salminen har bott redan en längre tid på serviceavdelningen på Björkbacka åldringshem och stortrivs. - Jag trivs bra då jag har ett eget rum där jag kan bo, konstaterar Salminen. Idag har alla invånare på Björkbacka ett eget rum. Det var annorlunda ännu på 1980-talet då föreståndaren Helena Tampio började sitt arbete som sjukskötare på åldringshemmet. - I en del av rummen fanns då inga sanitetsutrymmen eller något utöver det nödvändiga, det fanns bara en säng och ett bord, berättar Tampio. I år fyller Björkbacka åldringshem hundra år. Under den tiden har mycket förändrats såväl i verksamheten som i husets utseende. Det nuvarande åldringshemmet inrättavuotta sitten Vapaakodiksi eli köyhäintaloksi, jonne sijoitettiin ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät voineet elättää itseään. Talossa asui vanhusten lisäksi myös mielisairaita ja jopa lapsia, jotka tulivat sinne äitinsä kanssa. Köyhäintalon leima talolla oli pitkään, sillä vanhainkodiksi se muuttui vasta niinkin myöhään kuin vuonna Samalla sen nimi muuttui Vapaakodista Koivurinteen vanhainkodiksi. Sadan vuoden aikana talo on saanut paljon uusia osia. Valter ThomÈn ja K. Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen rakennus valmistui syksyllä Muutamaa vuotta myöhemmin rakennuksen viereen valmistui sairaalarakennus mielisairaita varten luvulla puurakennus ja kivirakennus yhdistettiin tiilirakenteisella väliosalla toisiinsa. Vanhusten määrän kasvu vaati pian uutta laajennusta. Vuonna 1980 valmistui ensimmäinen invaystävällinen osasto luvulta alkaen Koivurinnettä on remontoitu useaan kertaan. Hirsirakenteinen osa peruskorjattiin 1993, ja samalla asuinhuoneita suurennettiin ja huoneisiin saatiin henkilökohtaiset saniteettitilat. Seuraavana vuonna peruskorjattiin vanha ns. kivipääty ja rakennus muutettiin samalla palvelukodiksi. Uusin osa eli Aurinkorinne valmistui Koivurinteen sisällä toimii siis neljä itsenäistä yksikköä. 15 paikkaisessa palvelukodissa asukkaat maksavat vuokraa ja Björkbacka är en pigg och modern h des för hundra år sedan som ett frihem eller fattighus dit man placerade människor som av en eller annan orsak inte kunde försörja sig. Förutom åldringar beboddes huset även av sinnessjuka och till och med barn som kom dit med sina mödrar. Prägeln som fattighus satt i länge, för huset blev åldringshus så sent som Samtidigt ändrades namnet från frihem till Björkbacka åldringshem. Under hundra år har huset fått många nya delar. Byggnaden i jugendstil planerades av Valter Thomén och K. Lindahl och blev färdig hösten Ett par år senare färdigställdes en sjukhusbyggnad för sinnessjuka bredvid den äldre byggnaden. På 1960-talet förenades träbyggnaden och stenbyggnaden med en mellandel som var byggd i tegel. Det utökade antalet åldringar krävde snart en ny utvidgning. År 1980 färdigställdes den första invalidanpassade avdelningen. Sedan 1990-talet har Björkbacka renoverats flera gånger. Stockdelen grundrenoverades år Samtidigt förstorades bostadsrummen och de utrustades med personliga sanitetsutrymmen. Året därpå 4 grundrenoverades den gamla sk. stengaveln och byggnaden ändrades till ett servicehem. Den nyaste delen Solbacka blev färdig år Inom Björkbacka verkar alltså fyra självständiga enheter. På servicehemmet med 15 platser betalar invånarna hyra och för de tjänster som de behöver. Det finns 52 anstaltsplatser för långtidsvård i huset. På Solbacka finns 27 anstaltsplatser för personer med medelsvår eller svår demens, berättar Tampio. Den fjärde enheten består av kök och måltidsservice som levererar drygt 200 lunchportioner om dagen och därtill även frukost och middag till husets invånare. Som mest transporterar måltidsservicen 130 portioner till åldringar i hemmen. Nästa renoveringsobjekt är köket som har blivit för trångt och omodernt. I nästa års budget har man reserverat euro för köksrenoveringen. Maskinen kan inte ersätta människan På Björkbacka finns 92 invånare vilkas service kräver en arbetsinsats av hundra personer. Det finns 71 ordinarie anställda

5 vireä ja nykyaikainen satavuotias tarvitsemansa palvelut. Pitkäaikaishoitoa varten talossa on 52 laitospaikkaa. Aurinkorinteessä on 27 laitospaikkaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastaville, Tampio kertoo. Neljäs yksikkö on keittiö ja ateriapalvelu, joka toimittaa yli 200 lounas-annosta päivässä ja lisäksi aamiaisen ja päivällisen talon asukkaille. Annoksista lähtee ateriapalvelun kuljettamina vanhuksille koteihin parhaimmillaan 130 annosta Seuraavaksi remonttia odottaakin keittiö, joka on käynyt liian ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi. Keittiöremonttia varten on varattu euroa ensi vuoden budjettiin. Kone ei korvaa ihmistä Koivurinteellä on 92 asukasta, joiden palvelu vaatii sadan ihmisen työpanosta. Vakituisia työntekijöitä vanhainkodissa on 71. Lisäksi talossa on töissä parikymmentä pitkäaikaista sijaista sekä kymmenkunta työllistettyä. - Tämä on hyvin naisvaltainen ala, jossa sijaisia tarvitaan usein. Tämä on myös ala, jossa sijainen on saatava tarvittaessa heti, sillä hoidon tarve on jatkuva, Tampio sanoo. Hänen mukaansa työvoimaa ei ole nykyisellään mitenkään ylenmäärin, vaan työvoimasta on aina pulaa. - Tämä johtuu siitä, että hoidon tarve muuttuu koko ajan. Sairaanhoitoa vaativia asukkaita tulee koko ajan lisää, ja meillä on suuri pula sairaanhoitajista. Toivelistalla onkin saada kolme sairaanhoitajaa lisää Koivurinteelle, Tampio sanoo. Vanhustyö on ruumiillisesti raskasta työtä, sillä vanhuksia joudutaan esimerkiksi nostelemaan paljon. - Hoivatyössä ihmistä ei voi korvata koneella. Hoitohenkilökunnan tukea tarvitaan myös, jotta vanhuksen oma toimintakyky pysyy hyvänä mahdollisimman pitkään. Se vaatii, että hoitaja on auttaa vanhusta kaikissa päivittäisissä toimissa aina tukanharjaamisesta lähtien. Hoitotyö on raskasta ja huonosti palkattua, mikä näkyy alalle hakeutuvien määrässä. Tampion mukaan yksi suurimmista haasteista onkin, miten saada tulevaisuudessa työvoimaan vanhushoitoon. - Työvoimapula näkyy jo nyt. Kilpailemme samasta työvoimasta esimerkiksi sairaalan kanssa, ja työ siellä vetää usein pitemmän korren, Tampio toteaa. Kesäisin Koivurinteellä käytetään paljon opiskelijoita. - Meillä on neljä koulutettua opiskelijoiden ohjaajaa, joiden johdolla opiskelijat voivat suorittaa näyttötyönsä. Meille on hyvin tärkeää pitää yllä kontakteja alan oppilaitoksiin, sillä täällä harjoittelijana ollut opiskelija palaa helpommin taloon myöhemminkin, Tampio sanoo. Teksti Tiina Manninen undraåring på åldringshemmet. Dessutom finns det ett tjugotal långtidsvikarier och ett tiotal personer som anställts med sysselsättningsstöd. - Det är en mycket kvinnodominerad bransch där vikarier ofta behövs. Det är också en bransch där vikarie vid behov måste fås omedelbart eftersom vårdbehovet är kontinuerligt, säger Tampio. Enligt henne är det ständigt brist på arbetskraft. - Det beror på att vårdbehovet varierar hela tiden. Vi får hela tiden mera invånare som behöver sjukvård och vi har stor brist på sjukskötare. Vi önskar att få tre nya sjukskötare till Björkbacka, säger Tampio. - Arbetet inom åldringsvården är fysiskt belastande eftersom det bl.a. innebär täta lyft av åldringar. - Det går inte att ersätta människan med maskinen i vårdarbete. Dessutom behövs vårdpersonalens stöd för att åldringarnas egen funktionsförmåga ska bevaras så länge som möjligt. Det förutsätter att vårdaren hjälper åldringen med alla vardagliga sysslor. Kai Salminen. Foto/Kuva Pirjo Salonen Att vårdarbete är tungt och dåligt avlönat syns också på antalet personer som söker sig till branschen. En av de största utmaningarna enligt Tampio är att få arbetskraft till åldringsvården i framtiden. - Brist på arbetskraft syns redan nu. Vi konkurrerar om samma arbetskraft med t.ex. sjukhuset och ofta är det sjukhusarbetet som drar det längsta strået, konstaterar Tampio. På sommaren anlitas flera studeranden på Björkbacka. - Vi har fyra utbildade handledare och studeranden kan göra sina slutarbeten under deras ledning. Det är mycket viktigt för oss att upprätthålla kontakter med läroverken inom branschen, för det är lättare för en som arbetat här som praktikant att återvända också senare, säger Tampio. Text Tiina Manninen 5

6 Energisparveckan fick mycket uppmärksamhet i Jakobstad I år deltog staden Jakobstad för första gången i Energisparveckan. Temaveckan uppmärksammades i synnerhet på arbetsplatserna inom staden Jakobstad, men gott om information gällande energisparande och användning av förnybara energikällor var tillgänglig även för alla stadsborna. Ordförande för stadens miljö- och byggnadsnämnd Else-Maj Boström berättar att tanken om deltagande i Energisparveckan väcktes redan hösten 2005 vid Kommunförbundets klimatkonferens. Här i Jakobstad har stadens miljönämnd begränsade resurser för effektiv information och för upplysning och skolning inom miljövården. Jag anser att energifrågorna är mycket viktiga med tanke på miljön och därför är det fint att vi i år kunde delta i den nationella energisparveckan, berättar Boström. Alla teman kring energiförbrukning representerade Det gäller Det gäller att hålla att tungan hålla tungan rätt i mun rätt i mun och sikta och bra, sikta både bra, både på golfbanan på golfbanan Energisparveckan i Jakobstad öppnades och i jobbet! och i jobbet! högtidligt Kieli keskellä av stadsdirektör suuta ja hyvä Mikael sihti niin Jakobsson. ntällä kuin töissäkin! kuin töissäkin! Kieli keskellä suuta ja hyvä sihti niin golfke golfke ntällä Varje dag ordnades olika jippon kring varierande sparteman. Även förnybara energikällor presenterades mångsidigt på föreläsningarna som staden arrangerade. Dessutom delades det ut information och material kring energifrågorna under hela veckan i stadsbiblioteket. Energisparande engagerar även i framtiden Ännu vet man inte om staden Jakobstad kommer att delta i Energisparveckan även i framtiden. Det var tidskrävande att planera veckan men alla som deltog i planeringen verkade uppleva saken som viktig. Jag tror att energifrågorna kommer att intressera människor även i fortsättningen. På grund av höga energipriser tycks tiden vara mogen för sådant här, dryftar Boström. TEKNISKA SEKTORNS MOTIONSKAMPANJ TEKNISEN SEKTORIN LIIKUNTAKAMPANJA Energisparveckan firades Text: Suvi Salmela, tidskriften Motiva Xpress 3/2006 Var och en kan fästa uppmärksamhet på sin energiförbrukning och t.ex. ingå med sig själv ett avtal som sparar energi och reda pengar. Här är några exempel: Jag förbinder mig att - cykla och promenera så ofta som möjligt - använda hellre tåg eller buss än flygplan och personbil på längre resor - uttnyttja möjligheten att samåka - köra ekonomiskt - använda trappor i stället för hiss - stänga av datorn över lunchen och under längre möten - ta dubbelsidiga kopior - släcka lamporna då jag lämnar rummet - stänga av beredskapsläget på apparaterna åtminstone över natten Jag strävar efter att - sänka temperaturen med en grad - sänka temperaturen mera i sovrummet och i utrymmen där jag inte vistas och då jag reser bort - tvätta och diska med fylld maskin - använda varmluftsfunktionen i ugnen när jag bakar - endast koka upp den vattenmängd som jag behöver - undvika att diska under rinnande vatten - duscha snabbt och effektivt TEKNISKA SEKTORNS MOTIONSKAMPANJ Med tiden kommer jag att - fundera noga över vilket värmesystem jag väljer i mitt hus - vid nyanskaffningar reda ut energioch vattenförbrukning på apparaterna - installera belysning som styrs av sensorer Utvecklingsgruppen för tekniska för tekniska sektorn sektorn ville ville med med hjälp hjälp av en av motionskampanj en betona betona vikten vikten av att av sköta att sköta sin TEKNISEN kondition sin kondition och SEKTORIN och uppmuntra uppmuntra till LIIKUNTAKAMPANJA nya till nya motionsformer. Ur ett Ur brett brett sortiment sortiment fick fick var och var och en välja en välja en motionsform en med med instruktör. instruktör. Totalt Totalt deltog deltog 78 medarbetare 78 som som hade hade roligt roligt tillsammans i grupperna. i grupperna. Ett stort Ett stort tack tack till idrottsbyrån till för de för praktiska de praktiska arrangemangen! Teknisen Teknisen sektorin sektorin kehittämisryhmä halusi halusi liikuntakampanjan avulla avulla korostaa korostaa kunnon kunnon tärkeyttä ja innostaa löytämään idrottsbyrån uusia för de praktiska arrangemangen! hoitamisen tärkeyttä ja innostaa löytämään uusia liikuntamuotoja. Jokainen Jokainen sai valita sai valita runsaasta runsaasta valikoimasta yhden yhden lajin, lajin, johon johon järjestettiin ohjattu ohjattu esittely. esittely. Osallistujia oli oli yhteensä yhteensä 78 ja 78 ryhmillä ja ryhmillä oli hauskaa oli hauskaa yhdessä. yhdessä. Suurkiitos Suurkiitos liikuntatoimistolle käytännön käytännön järjestelyistä! Heimo Heimo Toiviainen Toiviainen Utvecklingsgruppen för tekniska sektorn ville med hjälp av en motionskampanj betona vikten av att sköta sin kondition och uppmuntra till nya motionsformer. Ur ett brett sortiment fick var och en välja en motionsform med instruktör. Totalt deltog 78 medarbetare som hade roligt tillsammans i grupperna. Ett stort tack till Teknisen sektorin kehittämisryhmä halusi liikuntakampanjan avulla korostaa kunnon hoitamisen tärkeyttä ja innostaa löytämään uusia liikuntamuotoja. Jokainen sai valita runsaasta valikoimasta yhden lajin, johon järjestettiin ohjattu esittely. Osallistujia oli yhteensä 78 ja ryhmillä oli hauskaa yhdessä. Suurkiitos liikuntatoimistolle käytännön järjestelyistä! Heimo Toiviainen Bilder/kuvat: Pirjo Salonen Det gäller att hålla tungan rätt i mun och sikta bra, både på golfbanan och i jobbet! Kieli keskellä suuta ja hyvä sihti niin golfkentällä kuin töissäkin! 6

7 Pietarsaari tempaisi näyttävästi Energiansäästöviikolla Viikon suunnitteluun meni aikaa, mutta tuntuu, että kaikki suunnitteluun osallistuneet tahot kokivat asian tärkeäksi. Uskon, että energiakysymykset kiinnostavat ihmisiä jatkossakin. Energian korkean hinnan vuoksi aika tuntuu olevan kypsä tällaiselle toiminnalle, Boström pohtii. Energiansäästöviikkoa vietettiin Teksti: Suvi Salmela, Motiva Xpress 3/2006 lehti Jokainen meistä voi itse tarkkailla omaa energiankäyttöään ja tehdä esim. itsensä kanssa sopimuksen, jonka avulla voi säästää selvää energiaa ja rahaa. Tässä esimerkkejä kuinka voit toteuttaa tämän: Sitoudun - pyöräilemään ja kävelemään mahdollisimman usein - pidempiin matkoihin käytän ennemmin junaa tai linja-autoa kuin lentokonetta ja henkilöautoa - käyttämään mahdollisuutta kimppakyytiin - autolla ajaessa ajamaan taloudellisesti - käyttämään portaita hissin sijaan - sulkemaan tietokoneeni ruokatunnin ja pitempien kokousten ajaksi - kopioimaan kaksipuolisesti - sammuttamaan lamput kun poistun huoneestani - sulkemaan laitteiden valmiustilanappulan ainakin yöksi Pietarsaaren kaupunki vietti Energiansäästöviikkoa tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Teemaviikko näkyi erityisesti Pietarsaaren kaupungin työpaikoilla, mutta tietoa energiansäästöstä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä oli runsaasti tarjolla myös kaikille kaupunkilaisille. Kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja, Else-Maj Boström kertoo idean Energiansäästöviikkoon osallistumisesta heränneen jo Kuntaliiton ilmastokonferenssissa syksyllä Meillä Pietarsaaressa kaupungin ympäristölautakunnalla ei ole paljon resursseja huolehtia tehokkaasti ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta ja koulutuksesta. Koska pidän energiakysymyksiä ympäristön kannalta erittäin tärkeinä, on hienoa että saimme tänä vuonna käyntiin Valtakunnallisen Energiansäästöviikon, Boström kertoo. Kaikki energiankäyttöön vaikuttavat teemat esillä Pietarsaaressa Energiansäästöviikko käynnistyi juhlavasti kaupunginjohtaja Mikael Jakobssonin avaamana. Tapahtumia oli tarjolla joka päivälle eri säästöteemoista. Myös uusiutuvat energialähteet olivat monipuolisesti esillä kaupungin järjestämissä luentotilaisuuksissa. Lisäksi kaupunginkirjastossa jaettiin energiatietoa ja -aineistoja koko viikon ajan. Energiansäästö puhuttaa tulevaisuudessakin Vielä ei tiedetä viettääkö Pietarsaaren kaupunki jatkossakin Energiansäästöviikkoa. 7 Pyrin - vähentämään lämpötilaa yhdellä asteella - vähentämään enemmän makuuhuoneessa ja tiloissa, joissa en oleskele ja poissa ollessani - pesemään ja tiskaamaan täysiä koneellisia - käyttämään uunin lämpöilman kiertoa kun leivon - keittämään vain niin paljon vettä kuin tarvitsen - välttämään tiskaamista juoksevan veden alla - käymään suihkussa nopeasti ja tehokkaasti Pitkällä aikavälillä tulen - huolellisesti harkitsemaan taloni lämmitysjärjestelmän - tutustumaan laitteiden energian ja vedenkäyttöön kun teen uudelleen hankintoja - asentamaan valaisimia, joita säädetään tunnistimien avulla

8 Muistolahjana Tialan kaupunkimaisema Työnantaja lahjoittaa tänä vuonna kaupungin palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleille taiteilija Olavi Tialan grafiikkatyön. Teoksessa Tiala on kuvannut näkymän Koulukadun korkeimmalta kohtaa, ja siinä näkyvät kaupungin symboleihin kuuluvat tupakkatehdas kelloineen sekä palokunnantalon torni. Kuvan vasemmalle jää Koulupuisto ja taustalla häämöttää myös kaupungin kirkko. - Tämä on lapsuuteni maisema, ja siksi hyvin mieluinen työ minulle. Näkymä on kohdasta, josta kaupunki alkaa, Tiala kertoo. Kuvassa on myös symboliikkaa lentävine naishahmoineen ja taivaalla kuumottavina täyskuineen. Sillä taiteilija haluaa kuvata yhteisöllisyyttä ja ihmisen hyvyyttä. - Vaikka kaupunki voi joskus tuntua kylmältä ja kolkolta, siellä asuvat ihmiset ovat lämpimiä ja sydämellisiä, Tiala sanoo. 54-vuotias Tiala on käynyt syntymässä Lappajärvellä, mutta kotikaupunkinaan hän pitää Pietarsaarta, jossa on kasvanut ja käynyt koulunsa. Opiskeluvuosiensa jälkeen hän palasi Pietarsaareen luvulla, jolloin hän aloitti Villa Svedenin kunnostamisen. Nykyään vanha huvila on taidekeskus, joka kesäisin toimii myös kahvilana. Tiala opiskeli Turun Taideyhdistyksen Piirustuskoulussa grafiikkaa ja maalausta. Myöhemmin hän opiskeli Tukholmassa kaksi vuotta. Opintovuosiin kuului myös asuminen Firenzessä ja Portugalissa, jossa hän tutustui taiteeseen ja toimi myös taiteilijana. Tiala on tunnettu suurilinjaisista maalauksista sekä taitavana piirtäjänä. Hän tekee myös kuvanveistoa. Grafiikkaa hän on tehnyt vähemmän, mutta ei pidä sitä itselleen vieraana taidemuotona. - Vaikka maalaamisessa teen isoa, niin olen myös îmillivilleî: haluan että kaikki pikkualueetkin ovat kohdallaan, Tiala selvittää. Hän on käynyt Sven Svanbäckin grafiikkakurssia, jossa hän on saanut vapaat kädet tehdä työtä. - Kiitän myös työväenopistoa, että saan käyttää heidän tilojaan töissäni, Tiala sanoo. Hän kiittää myös kaupunkia siitä, että se valitsee aina paikallisia taiteilijoita muistolahjan tekoon. - Taiteilijan on Suomessa vaikea elää pelkällä taiteen tekemisellä, ja tällaiset toimeksiannot otetaan aina kiitollisuudella vastaan, Tiala toteaa. Teksti Tiina Manninen Tänä vuonna kaupunki muistaa työntekijöitään Olavi Tialan kaupunkiaiheisella grafiikkatyöllä. Detta år uppvaktar staden sina anställda med jämna tjänsteår, med en grafik av Olavi Tiala. Bildcollage / kuvakollaasi: Pirjo Salonen Tialas stadslandskap som minnesgåva Arbetsgivaren ger i år till de personer som varit i stadens tjänst 20, 30 eller 40 år en grafik av konstnären Olavi Tiala. I sitt verk har Tiala avbildat utsikten från Skolgatans högsta punkt. Där syns stadssymbolerna, tobaksfabriken med sin klocka samt tornet vid brandstationen. Till vänster i bild syns skolparken och som bakgrund avtecknar sig också stadens kyrka. - Detta är mitt barndoms landskap, och därför ett mycket omtyckt arbete för mig. Utsikten är från det ställe, där staden börjar, berättar Tiala. I bilden finns också symbolik av en svävande kvinnogestalt och på himlen skymtar en fullmåne. Med detta vill konstnären avbilda samhällsgemenskap och mänskans godhet. - Trots att staden ibland kan kännas kall och dyster, är människorna som bor där varma och hjärtliga, berättar Tiala. 54-årige Tiala är född i Lappajärvi, men han betraktar Jakobstad som sin hemort, var han växt upp och gått i skola. Efter sina studieår ätervände han under 80-talet till Jakobstad varpå han började renoveringen av Villa Sveden. I dag är den gamla villan en konstcentrum, som sommartid också fungerar som cafe. Tiala studerade under åren grafik och målning vid Turun Taideyh- distyksen Piirustus-skola. Senare studerade han också i Stockholm två år. Under studietiden bodde han även i Firenze och i Portugal, där han bekantade sig med konst och var verksam som konstnär. Tiala är känd för sina kraftfulla målningar samt som en skicklig tecknare. Han gör även skulpturer. Han har arbetat mindre med grafik, men anser det inte för honom vara någon främmande konstform. - Även om jag i målandet använder stora drag, är jag också perfektionist, jag vill att alla små områden ska vara på plats förklarar Tiala. Han har gått på grafikkurs med Sven Svanbäck var han fått fria händer att utföra sitt jobb. Ett stort tack till työväenopisto, för att jag fått använda deras utrymmen i mitt jobb, samtidigt vill jag också rikta ett tack till staden för att de alltid väljer lokala konstnärer till att göra dessa minnesgåvor, säger Tiala. I Finland är det inte alltid så lätt för en konstnär att försörja sig enbart på konsten, och därför tas sådana här uppdrag emot med stor tacksamhet, konstaterar Tiala. Text: Tiina Manninen 8

9 Anställda med jämna tjänsteår 2006 Tasavuosia palvelleet år Andersson Bengt Jakobstads Vatten Berglund Stig-Göran Hamnverket Blomström Bengt Tekniska verket Brunell-Asmaili Brita Solbacken Emet Evy Tekniska verket Fagerholm Agneta Hemservice Forss Viola Tekniska verket Forsén Sirkka-Liisa Tekniska verket Hiltunen Tuija Etelänummen koulu Hirvonen Liisa Koivurinteen vanhainkoti Holmstedt Maj-Gret Tekniska verket Höglund Pirjo Tekniska verket Isaksson Charles Oxhamns skola Kaksonen Merja Oxhamns skola Karlsson Birger Tekniska verket Koskela Esa Ympäristönsuojelutoimisto Kupila Aila Kotipalvelu Lind Kristina Jungmans skola Lindholm-Luukkonen Lola Kyrkostrands daghem Lundin Agneta Specialdagvården Nars Mervi Marjala daghem Niemi Kari Pietarsaaren Satamalaitos Nilsström Margita Familjedagvården Näs Jan-Olof Oxhamns skola Oja Pirkko Aurinkorinne Ojala Krista Familjedagvården Rauhala Anneli Kotipalvelu Sacklén Göta Bonäs skola Sahlin Pia Hemservice Sandells Trygve Jakobstads Energiverk Sandvik Lilja Tekniska verket Saviaro Kimmo Tekniska verket Sjöberg Gun-Britt Familjedagvården Smeds Ann-Marie Kirkkorannan päiväkoti Stenlund Lena Oxhamns skola Sundgren Karin Jakobstads Energiverk Svart Liisa Itälän koulu Toiviainen Hilkka Pietarsaaren lukio Viklund Peter Jakobstads Energiverk Östman Johnny Räddningsverket 30 år Anttila Aune Asplund Harry Eriksson Jahn-Ove Finnäs Mary Fors Heidi Granholm Solveig Harjulin Lena-May Isomäki Liisa Koivumäki Mervi Karlsson Kerstin Knuts Beatrice Koski Aino Lassila Gunne-Britt Lieska Eija Lind Leif Nylund Bernhard Paalanen Ann-Marie Pomoell Anita Selin Märta Sundblad Ulla-May Sundelin Gwen Wikström Berit Ylisirniö Kaija 40 år Sainio Orvokki Tekninen virasto Tekniska verket Räddningsverket Marjala daghem Marjala daghem Sveden daghem Dagvårds och utbildningsväsendet Perhepäivähoito Marjajan päiväkoti Drätselkontoret Hemservice Päivähoito- ja koulutustoimi Sveden daghem Länsinummen päiväkoti Jakobstads Energiverk Pietarsaaren seudun musiikkiopisto Hemservice Länsinummen koulu Björkbacka Åldringshem Oxhamns skola Vestersundby skola (förskolan) Tekniska verket Etelänummen koulu Erityispäivähoito Stadens bästa arbetsteam Inom den utsatta anmälningstiden, oktober månad, inlämnades hela 41 förslag till stadens bästa arbetsteam. Under november månad granskas förslagen av en arbetsgrupp som ger rapport och förslag till stadsstyrelsens personalsektion. Personalsektionen besluter vilken grupp som blir stadens bästa arbetsteam Det är första gången som årets arbetsteam utses och teamets medlemmar får en bonus på 500 per person. Kaupungin paras työtiimi Määräaikana eli lokakuun loppuun mennessä tehtiin peräti 41 ehdotusta kaupungin parhaaksi työtiimiksi. Työryhmä tarkastaa ehdotukset marraskuun aikana ja antaa kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolle raportin sekä ehdotuksensa asiasta. Henkilöstöjaosto valitsee kaupungin vuoden 2006 parhaan työtiimin. Vuoden työtiimi valitaan nyt ensimmäistä kertaa ja tiimin jäsenet saavat 500 :n bonuksen henkeä kohden. 9

10 foto/kuva: Pirjo Salonen Stadens brandverk härstammar från talet då alla män i åldern år var förpliktade att delta i städernas brandskyddsgrupper som leddes av en brandmästare. Brandvakterna i sin tur övervakade att det inte eldades i eldstäderna nattetid. I början av 1900-talet bestod brandkåren av sex brandvakter, två tornväktare, en brandmästare, en sotare och 163 förpliktade brandmän. Det gamla systemet var ytterst tungt och krävde förnyelse. År 1906 tillsattes en ny brandkommission och staden fick en ny brandstadga enligt vilken det inrättades en kommunal brandkår. I början fanns det åtta ordinarie brandmän och 25 reservbrandmän i den ordinarie brandkårens tjänst. Det nuvarande brandkårshuset invigdes den 2 februari På platsen fanns sedan tidigare frivilliga brandkårens depåområde som man nu ville utvidga. Bertel Jung stod för planeringen av FBK:s nya hus. Stenmuren omkring brandkårshuset byggdes år Staden inlöste brandkårshuset år 1925 eftersom byggandet blivit avsevärt dyrare än man räknat med på förhand. De slutliga kostnaderna uppgick till , 63 mark medan den ursprungliga kostnadsberäkningen år 1904 var ca mark. I oktober firade brandkåren sitt hundraårsjubileum. Idag har brandverket 36 ordinarie anställda och två anställda i arbetsförhållande. Administrativt är de anställda inom Karleby stad eftersom brandverket i Jakobstad år 2004 blev en del av Mellersta Österbotten och Jakobstadsområdets räddningsverk där sammanlagt 15 kommuner är involverade. - Nu hoppas vi kunna få ett nytt, mera rymligt och modernt brandverk i Jakobstad. Det är stadsfullmäktige som beslutar om när saken aktualiseras i kommunplanen, men ju förr desto bättre, säger räddningschef Kari Koskela. (Historiken baserar sig på museichef Guy Björklunds föreläsning på arbetarinstitutet). TM Brandverket fyllde hundra år Palolaitos täytti sata vuotta Palolaitoksen juuret ovat 1800-luvulla, jolloin kaikki vuotiaat miehet olivat velvollisia osallistumaan kaupunkien palotorjuntaryhmiin, joita johti palomestari. Palovahtien tehtäviin puolestaan kuului öisin valvoa, ettei talojen takoissa ollut tulta luvun alussa palokunta koostui kuudesta palovahdista, kahdesta torninvahdista, yhdestä palomestarista, yhdestä nuohoojasta ja 163 velvoitetusta palomiehestä. Vanha järjestelmä oli erittäin raskas ja se vaati uudistamista. Vuonna 1906 perustettiin uusi palokomissio ja kaupunki sai uuden paloasetuksen, jonka mukaan perustettiin kunnallinen palokunta. Vakinaisen palokunnan palveluksessa oli aluksi kahdeksan vakituista ja 25 varapalomiestä. Nykyinen palokunnantalo vihittiin käyttöön Sen paikalla sijaitsi aikaisemmin Vapaapalokunnan varikko, jota haluttiin laajentaa. Uuden VPK:n talon suunnittelusta vastasi Bertel Jung. Palokunnantaloa ympäröivä kivimuuri rakennettiin vuonna Kaupunki lunasti palokunnantalon vuonna 1925, koska sen rakentaminen oli tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin ennakolta arvioitiin. Kustannukset nousivat lopulta ,63 markkaan, kun alkuperäinen kustannusarvio oli vuonna 1904 noin markkaa. Palolaitos vietti 100-vuotisjuhliaan lokakuussa. Nykyään palolaitoksella on töissä 36 vakinaista ja kaksi työsuhteista henkilöä. Hallinnollisesti he ovat Kokkolan kaupungin työntekijöitä, sillä vuonna 2004 Pietarsaaren palolaitos liittyi osaksi Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta, jossa on mukana kaikkiaan 15 kuntaa. - Nyt meidän toiveissa on saada Pietarsaareen uusi, nykyistä tilavampi ja ajanmukaisempi palolaitos. Valtuuston asia on, koska se otetaan kuntasuunnitelmaan, mutta mitä pikemmin, sitä parempi, sanoo pelastusjohtaja Kari Koskela. (Historiikin lähteenä museonjohtaja Guy Björklundin työväenopistossa pitämä luento) TM Teambelöning för eget arbete Stadens bästa arbetsteam detta år offentliggjordes på stadens julsamling i början av december månad. Belöningen är en kännbar engångsbonus som utdelas till varje medlem av vinnarteamet. - Detta gör arbetstagarna stolta över sitt arbete, ingen annan uppskattar vårt arbete, om vi inte gör det själva, säger Kerstin Granroth, arbetsteams-belöningens moder. Iden till belöningen fick hon när diskussionerna försiggicks kring personlig lön och lönetillägg. Det framgick klart att personliga lönetillägg inte passar t.ex. inom dagvården, där arbetet görs till stor del som teamarbete. - Personliga lönetillägg är inte det bästa sättet att premiera arbetstagare på, då det inte uppmuntrar till teamarbete, förklarar föreståndaren vid Västermalm och Kyrkostrands daghem Kerstin Granroth. Iden grundade sig på diskussioner som försiggåtts kring kaffebordet och åsikter om personliga lönetillägg som personalen framhållit. Hon tillägger att även andra grupper hade behov av ett sådant här belöningssystem. Avsikten med teambelöning är att uppmärksamma en arbetsgrupp som på ett föredömligt sätt lyckats uppnå arbetsupgifternas mål under det gångna året. Belöningsgrunderna har bla. varit om man gjort ett teamarbete, som har uppnått något extra, arbetsteamet har arbetat enligt stadens personalstrategi och arbetsplatsen har en positiv atmosfär och man är nöjda med dess resultat. - Speciellt bra är det, enligt Granroth, att vem som helst kan ge förslag till arbetsteam, det kan vara enskilda arbetstagare, förmän, daghemsbarnens föräldrar kan föreslå ett vinnande arbetsteam, man har t.o.m. kunnat föreslå sig själv. Gällande antalet personer som ingår i arbetsteamet, finns det inga regler,det kan vara allt från två personer till en relativt stor grupp. En grupp kan kalla sig arbetsteam, om gruppen under större delen av verksamhetsåret jobbar tillsammans och strävar mot klara gemensamma mål. Ett arbetsteam kan vara en grupp som inom sig själva och andra betraktas som ett team. Ett team måste inte ha fasta former, utan det viktigaste är att man själv samt av andra betraktas som ett team. - Teamet kan också bestå av representanter från olika verk, som arbetar tillsammans med något projekt. Granroth påpekar samtidigt fördelen med att arbetstagarna 10

11 Kerstin Granroth hoppas, att vi får ett bestående teambelöningssystem. På det sättet kan de team som inte blivit belönade detta år ansöka om belöningen igen, ifall deras goda verksamhet fortsätter. Kerstin Granroth toivoo, että tiimipalkkiojärjestelmästä tulisi pysyvä. Näin hävinneet tiimit voivat hakea palkintoa uudestaan, mikäli niiden hyvä toiminta jatkuu. Foto/Kuva: Pirjo Salonen. denna gång ges möjlighet att lovorda sig själva. - För oss finländare är det erkänt svårt, men vi skulle må bra av att lära oss hävda våra egna prestationer. Inte är det ju nångång för mycket av pengar, ler Granroth. Sista datum för inlämnandet av förslag till bästa arbetsteam var Inom utsatt tid inkom 41 förslag. Granroth är glad att idén med detta fick sån god genomslagskraft och att det förverkligades så snabbt. - Ett stort tack till både personalbyrån och facken för att idén har framskridit så fort, säger Granroth som är den som föreslog idén om teambelöning för två år sedan. I personalbyråns budget finns reserverat 5000 för detta ändamål. En lika stor summa finns reserverad även för nästa år och Granroth hoppas att teambelöning blir ett permanent arrangemang. Text: Tiina Manninen Tiimipalkkiolla oma työ kunniaan Kaupungin vuoden paras työtiimi julkistettiin kaupungin henkilöstön joulujuhlassa joulukuun alussa. Palkkio on tuntuva kertabonus, joka annetaan jokaiselle voittajatiimin jäsenelle. - Tämä opettaa työntekijät nostamaan vähän omaakin häntää. Kukaan ei tekemäämme työtä arvosta, jollemme me itse, sanoo Kerstin Granroth, tiimipalkkioidean äiti. Hän sai idean palkkioon, kun keskusteluissa nousi esiin henkilökohtainen palkkaus ja palkanlisä. - Oli selvää, että se ei sovellu esimerkiksi päiväkotityöhön, jossa työ tehdään logo: Gerd Sunngren tiiminä. Toisaalta henkilökohtainen palkka ei ole paras mahdollinen tapa palkita, koska se ei kannusta tiimityöhön, Länsinummen ja Kirkkorannan päiväkotien johtaja Kerstin Granroth selvittää. - Ajatus perustui kahvipöytäkeskusteluihin ja kannanottoihin, joita henkilökohtainen palkkaus nostatti työntekijöissä. Monella muullakin taholla oli tarve tällaiseen palkkiojärjestelmään, hän lisää. Ryhmäpalkkioiden tarkoituksena on huomioida työryhmiä, jotka onnistuvat työtavoitteiden saavuttamisessa esimerkillisen myönteisellä tavalla menneen vuoden aikana. - Palkinnon perusteluissa on, että on tehty tiimityötä, jossa ollaan saavutettu jotain ekstraa. Tiimi on työskennellyt kaupungin henkilöstöstrategian mukaan, työpaikalla on myönteinen ilmapiiri ja sen tuloksiin olla tyytyväisiä, Granroth sanoo esimerkkinä. Hänen mukaansa erityisen hienoa on, että ehdotuksia voittajatiimistä on saanut jättää kuka vain. - Ehdotusoikeus on ollut kaikilla: yksittäisillä työntekijöillä, esimiehellä, jopa päiväkotilasten vanhemmilla. Jokainen on saanut esittää vaikka itseään, Granroth kertoo. Tiimin kokoa ei ole määritelty, se voi olla kahdesta henkilöstä isoonkin joukkoon. Perusteluiden mukaan ryhmä voi kutsua itseään työtiimiksi, jos se työskentelee suuren osan toimintavuotta yhdessä ja pyrkii selkeisiin yhteisiin tavoitteisiin. Työtiimi voi olla ryhmä, jota se itse ja muut pitävät tiiminä. Tiimillä ei tarvitse olla kiinteää muotoa, vaan tärkeää on, että sekä se itse että muut pitävät sitä työtiiminä. - Tiimi voi koostua myös eri hallintokuntien edustajista, jotka työskentelevät yhdessä jonkun projektin parissa, Granroth muistuttaa. Hänen mukaansa on hienoa, että työntekijät saavat kerrankin estoitta kehua itseään. - Meille suomalaisille se on tunnetusti vaikeaa, mutta meidän olisi hyvä oppia tuomaan esiin omia saavutuksiamme. Eikä sitä rahaakaan koskaan liikaa ole, Granroth naurahtaa. Ehdotukset voittajatiimiksi piti jättää lokakuun loppuun mennessä. Määräaikaan mennessä tuli 41 ehdotusta. Granroth onkin iloinen, että ajatus löi näin hyvin läpi, ja että se yleensä toteutui näin nopeassa tahdissa. - Kiitänkin sekä henkilöstötoimistoa ja liittoja, että idea on edennyt näin nopeasti, tiimipalkkioehdotuksen kaksi vuotta sitten esittänyt Granroth sanoo. Henkilöstötoimiston budjettiin varattiin tiimipalkkiota varten 5000 euron määräraha. Summa on varattu myös ensi vuotta varten, ja Granroth toivookin, että palkitsemisesta tulee pysyvä järjestelmä. Teksti Tiina Manninen 11

12 AKTUELLT De individuella lönerna för Aktaanställda utvidgas Av stadens anställda hör den största gruppen, eller ca 750 personer under kollektivavtalet Akta (Allmänt kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal). Så sent som för två år sedan infördes en möjlighet att till anställda inom detta avtal utbetala ett individuellt tillägg. Tills vidare är det fråga om små summor som endast en del av de anställda får, men systemet utbyggs årligen vilket gör att tillägget får en allt större betydelse. I höstens lokala förhandlingar överenskoms att vi inom staden Jakobstad på nytt under hösten gör en bedömning av arbetsprestationerna beträffande alla Akta-anställda. Utgående från bedömningarna kommer beslut att göras gällande individuella tillägg till personer som uppfyller kriterierna bäst. Höstens tillägg kommer att räknas retroaktivt från september och kommer att utbetalas senast i samband med december månads lön. Bedömningen av arbetsprestationerna gäller följande delområden: Yrkesskicklighet. Kunskaper, färdigheter, ansvar och helhetssyn i arbetet. I vilken utsträckning får organisationen och kunderna sina förväntningar uppfyllda. Äger personen sådan mångkunnighet att hon/han kan vikariera och hjälpa andra. Personens förmåga att prioritera, ta initiativ och fatta självständiga beslut. Mångårig arbetserfarenhet. Språkkunskap och dess praktiska användning. Arbetsresultat. Effektivitet, kvalitet, tillförlitlighet och initiativkraft. I vilken utsträckning bidrar personen till att de uppställda målen nås på arbetsplatsen. Man bedömer de kvalitativa arbetsresultaten och deras verkningar, är arbetsprestationerna klanderfria. Vilken är personens ekonomiska tänkande. Samarbetsförmåga. Umgänge och social kompetens. Främjar personen samarbetet på arbetsplatsen och med kunderna. Hur stöder personen sina kolleger eller söker stöd hos dem och hur visar hon/han sin uppskattning mot andra. Har personen förmåga att arbeta i grupp, team eller nätverk och vilken är förmågan att kommunicera och förhandla. Rune Wiik personalchef AJANKOHTAISTA Kvtes:n piiriin kuuluvien henkilökohtaista palkkausjärjestelmää laajennetaan Suurin osa kaupungin työntekijöistä eli n. 750 henkilöä kuuluu Kvtes:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) piiriin. Vasta kaksi vuotta sitten tuli mahdolliseksi maksaa henkilökohtaista lisää kyseisen sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille. Toistaiseksi kyse on pienistä summista, jotka maksetaan vain osalle työntekijöistä, mutta järjestelmää laajennetaan vuosittain, minkä ansiosta lisällä tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Syksyn paikallisissa neuvotteluissa sovittiin, että Pietarsaaren kaupunki arvioi syksyn aikana uudelleen kaikkien Kvtes:n piiriin kuuluvien työntekijöiden työsuoritukset. Arvioiden perusteella päätetään henkilökohtaisten lisien maksamisesta henkilöille, jotka täyttävät arvosteluperusteet parhaiten. Syksyn lisät lasketaan takautuvasti syyskuusta lukien ja ne maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Työsuoritusten arviointi koskee seuraavia osa-alueita: Ammatinhallinta. Tiedot, taidot, vastuu ja kokonaisnäkemys työstä. Missä määrin organisaation ja asiakkaiden odotukset täyttyvät. Onko työntekijä niin monitaitoinen, että pystyy olemaan toisten sijaisena ja auttamaan muita. Työntekijän priorisointikyky, oma-aloitteisuus ja kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Monivuotinen työkokemus. Kielitaito ja sen käyttö. Työtulos. Tehokkuus, laatu, luotettavuus ja aloitekyky. Mikä on työntekijän osuus työpaikan asettamien tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioidaan laadulliset työtulokset ja niiden vaikutukset, ovatko työsuoritukset moitteettomia, millainen on työntekijän taloudellinen ajattelutapa. Yhteistyökyky, kanssakäyminen ja sosiaaliset taidot. Edistääkö työntekijä yhteistyötä työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiin. Miten hän tukee työtovereitaan tai hakee heiltä tukea ja miten hän osoittaa arvostustaan toisille. Onko työntekijällä ryhmä- tai tiimityöskentelytaitoja, kykyä toimia verkostossa sekä kommunikointi- ja neuvottelutaitoja. Rune Wiik henkilöstöpäällikkö 12 - Metsästyksen viehätys on siinä, ettei se ole liian helppoa. Varsinkin merellä tunne on hieno, kun meri muuttuu koko ajan eikä mikään pysy samana, sanoo energialaitoksella linja-asentajana työskentelevä Glenn Vikström. Luodosta kotoisin oleva Vikström on harrastanut metsästystä jo pienestä pojasta asti. - Olen aina viihtynyt luonnossa, ja metsästäminen on meilläpäin tapa. Molemmilla vanhemmillani on metsästyskortti, ja myös isovanhempani metsästivät. Itse aloin kulkea pienenä isän mukana metsällä ja ampumaradalla. Metsästyskortin sain 13-vuotiaana, Vikström kertoo. Jo seuraavana vuonna hän alkoi kulkea kilpailuissa. Hän alkoi kilpailemalla savikiekkoammunnassa, mutta sittemmin mielilajiksi on valikoitunut haulikolla ammuttava riistapolku. Siinä metsässä kulkee muutaman kilometrin pituinen reitti, jonka varrella kilpailija ampuu lavastettuja riistaeläimiä sekä ratkoo metsästykseen liittyviä kysymyksiä. - Rasteilla pitää tunnistaa eläinten jälkiä ja esimerkiksi erilaisia kasveja. Kysymyksiä tulee myös metsästyslaista. Kilpailussa testataan siis ampumistarkkuuden ohella metsästykseen liittyvää yleistietoutta, Vikström selvittää. Hän kulkee riistapolkukilpailuissa, joita järjestetään entisen Vaasan läänin alueella. Laji on Vikströmin mukaan niin mielenkiintoinen, että siitä on vaikea luopua. - Olen yrittänyt lopettaa sitä jo muutaman vuoden ajan, mutta aina sitä vain lähtee mukaan. Se on kuin kuume, josta ei pääse eroon, hän naurahtaa. Riistapolkukilpailujen lisäksi Vikström on mukana pohjoismaisessa metsästysammunnassa. Kuusi vuotta sitten hän edusti Suomea lajin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. - Ampuminen on hauska laji, vaikkei mikään rambo olisikaan. Siinä viehättää kilpailu ja sen mukanaan tuoma haaste. Ampuminen vaatii myös hyvää hermojen hallintaa, Vikström sanoo. Vaikka hän pitää kilpailemisesta, pääharrastuksenaan hän pitää kuitenkin metsästystä. - Kyllä metsä aina ampumaradan voittaa, hän vakuuttaa. Hirvijahtien lisäksi hän harrastaa vesilintumetsästystä, sekä jänis- ja kettujahteja. - Kotonani on aina ollut ajokoiria. Itselläni on nyt kaksi koiraa, suomenpystykoira ja mäyräkoira, Vikström kertoo. Ahvenanmaalla hän on käynyt muutamaan otteeseen metsästämässä kauriita, joita nykyään voi pyytää myös Luodossa. Eniten häntä kuitenkin nykyään kiinnostaa hylkeenpyynti. - Hylje oli rauhoitettu eläin parikymmentä vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta niitä on saanut pyytää luvanvaraisesti. Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle on myönnetty vuosittain 180 pyyntilupaa, joista 20

13 Veri vetää riistapolulle Med jaktstigen i blodet Glenn Vikström on harrastanut metsästystä pikkupojasta asti. Eugmossa siihen on hyvät mahdollisuudet, samoin kuin kalastamiseenkin. Glenn Vikström har hållit på med jakt sen han var liten pojke. I Eugmo finns goda möjligheter både för jakt och fiske. Kuva/Bild: Rune Wiik Luodon ja Pedersören alueelle, Vikström selvittää. Hylkeenpyyntiaika alkaa huhtikuun 18. päivä, joten pyyntiaika on käytännössä lyhyt, koska pyynti pitää suorittaa jäiden aikaan. - Alkuvuoden hylkeet ovat rauhoitettuja, koska niillä on poikimisaika. Niille annetaan silloin rauha, kuten kaikille muillekin eläimille niiden poikimisaikana, Vikström sanoo. Merellä Vikström viihtyy myös kalastuksen parissa. Hänellä on verkot vesillä melkein aina. - Talvisin on pari maderysää, ja kaverin kanssa käymme pyytämässä myös siikaa, Vikström kertoo. Hän asuu 150-vuotiaassa kotitalossaan Eugmossa, jossa luonto ja meri ovat lähellä. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä poika ja tytär. - Lapset saavat valita harrastuksensa itse. Nyt he tykkäävät seurata koirien touhuja, mutta he saavat itse päättää, haluavatko seurata minua metsälle. Nykyään on niin paljon vaihtoehtoja, mitä voi harrastaa, sanoo itse myös jalka- ja lentopalloa harrastava Vikström. - Minun on vaikea olla vain rauhassa, koko ajan pitäisi tapahtua jotain. Ehkä sitten, kun ikää alkaa tulla, on helpompaa istua alas ja vain olla, Vikström naurahtaa. Teksti Tiina Manninen - Tjusningen med att jaga, är det att det inte är för lätt. Speciellt på havet är det en fin känsla, när havet konstant förändrar sig, inget består, så säger Glenn Vikström som arbetar som linjemontör vid energiverket. Vikström som är hemma från Larsmo har sysslat med jakt ända sen han var liten pojke. - Jag har alltid trivts i naturen, och jakt är som tradition hos oss. Båda mina föräldrar har jaktkort, också mina farföräldrar jagade. Själv började jag redan som liten vara med min far i skogen och på skjutbanan. Jaktkort fick jag som 13- åring, och redan följande år började jag delta i tävlingar, berättar Vikström. Han började tävla i lerduveskytte, men senare har favortigrenen blivit jaktstig för hegelgevär. I skogen går en några kilometer lång led, invid vilken de tävlande skjuter på uppställda viltmål samt löser frågor som hör till jakt. - Man bör känna igen djurspår och exempelvis olika växter, frågorna kan även beröra jaktlagen. I tävlingen testar man alltså både skjutkunskapen tillsammans med övrig allmän information som gäller jakt, förklarar Vikström. Han deltar i de jaktstigstävlingar som ordnas i gamla Vasa län. Grenen är enligt Vikström så intressant, är det är svårt att sluta. - Jag har försökt sluta redan under några år, men ändå är jag alltid med och deltar. Det är som en sjukdom, skrattar Vikström, som man inte blir av med. Förutom tävlingar i jaktstig är Vikström också med i nordisk skogsskytte. Han representerade Finland i grenen för sex år sedan i Nordiska mästerskapen. - Skytte är en rolig gren fast man nu inte är nån Rambo. Där är det nog tävlingarna och den utmaning som de för med sig som drar. Skytte fordrar också nerver av stål, berättar Vikström. Trots att han tycker om att tävla, så ligger nog ändå största intresset vid jakten. - Skogen vinner nog över skjutbanan när som helst, försäkrar Vikström. Förutom älg så jagar han även sjöfågel, hare och räv. Hemma har vi alltid haft jakthundar. Själv har jag nu två hundar, en finsk spets och en tax. I några repriser har han besökt Åland för att jaga hjort, vilka numera också kan jagas i Larsmo. Det mest intressanta för tillfället är dock säljakt. - Sälen var fridlyst i ett tjugotal år, men de senaste fem åren har man fått jaga dem med tillstånd. I svenska Österbotten har man årligen beviljat 180 jaktlov, varav 20 till Larsmo och Pedersöre-området, förklarar Vikström. Jaktsäsongen för säl börjar den 18 april, så jaktsäsongen är i praktiken hemskt kort, då jakten bör utföras under den tiden som isen ligger. - Under början av året är sälarna fridlysta, då de har dräktighetstid. Man ger dem då lugn och ro, som man ger alla andra djur under dräktighetstiden. Vikström trivs också vid havet med fisket. Han har näten i sjön nästan hela tiden. På vintern har vi ett par lakryssjor, och tillsammans med vännerna fiskar vi också sik. Han bor på den 150-år gamla hemgården i Eugmo, var naturen och havet är nära. Till familjen hör också frun samt en son och en dotter. Barnens fritidsintressen varierar, nu just har de mycket bestyr i hundarna, och de väljer själva om de vill följa med mig till skogen eller inte. I dessa dagar finns det så många olika alternativ, när det gäller fritidsintressen säger Vikström som själv också utövar både fotboll och wolleyboll. Jag har svårt att sitta i still, hela tiden borde det hända något. Kanske senare, när man blir äldre, är det lättare att sätta sig ner och slå sig till ro, skrattar Vikström. Text Tiina Manninen 13

14 Ensimmäinen tanssi-ilta sai hienon vastaanoton Henkilöstöyhdistys järjesti ensimmäisen tanssitilaisuutensa 13. lokakuuta Jugendsalissa.. Tilaisuus oli onnistunut sillä noin 80 osallistujaa vietti perjantai-iltansa kuntoillen Dance Mix duon (Jan Westerlund ja Rolf Vikman) säestämänä. Etukäteen lippuja oli lunastettu runsaat 120, mutta paikalla olleet nauttivat musiikista.. Koska tilaisuus järjestettiin ensimmäisen kerran, löytyi etukäteen kysymysmerkkejä esim. tarjoilusta, mutta kaikkiin kysymyksiin saatiin vastaus illan kuluessa. Ihmisillä oli omia juomia mukanaan ja muutamilla oli jopa piknik-kori, josta nauttivat hyvin ansaitun välipalan tanssin pyörteiden lomassa. Soittorasioidensa takana olleet pojat hotivat hommansa esimerkillisesti ohjelmiston ollessa todella laaja. Tauolla yleisöä viihdytti Piston kilpatanssijapari Joakim Finnäs ja Camilla Järn, jotka näyttivät mallia siitä, kuinka tanssiaskelten pitäisi sujua parketilla. Kysymykseen järjestetäänkö tilaisuus vastaisuudessakin, yleisö vastasi kovaäänisellä jaalla. Tätä kirjoitettaessa tiedossa on, että yhdistyksen johtokunta on päättänyt useampien tanssiiltojen järjestämisestä, mutta vielä ei päivämääriä ole lyöty lukkoon. Yhdistys luottaa myös yleensä todella luotettavaan viidakkopuhelimeen, jotta yhä useampi täyttäisi tanssiparketin jatkossa, ja samalla yhdistys käy läpi tilaisuuteen liittyvät yksityiskohdat. Palaute on ollut pelkästään myönteinen, ja tästä yhdistys haluaa kiittää ensinnäkin Dance Mixiä, Piston tanssijoita ja etenkin paikalla ollutta yleisöä, joka näin näin teki yhdistyksen ensimmäisestä tanssi-illasta todella onnistuneen. Terv. Leif Lillsunde Henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja Danskvällspremiären lyckad Personalföreningen ordnade för första gången den 13:e oktober en danskväll i Jugendsalen. Evenemanget lyckades väl, då ett åttiotal människor firade sin fredag kväll i motionens tecken till ackompanjemang av duon Dance Mix (Jan Westerlund och Rolf Vikman). Dansbandet/Tanssiorkesteri Dance Mix Sammanlagt hade drygt 120 personer löst ut en kupong till tillställningen, men de som var på plats njöt av musiken. Eftersom tillfället ordnades för första gången fanns många frågetecken angående t.ex. servering och dylikt, men samtliga frågor blev besvarade under kvällens gång. Folk hade med sig egna drycker och en 14 del hade till och med försett sig med en piknik-korg och avnjöt ett välförtjänat mellanmål mitt i dansens virvlar. Grabbarna bakom speldonen skötte sig exemplariskt med en bred repertoar och i pausen uppträdde Pistos danspar Joakim Finnäs och Camilla Järn, som tävlar aktivt i dans, hade en strålande uppvisning om hur dansstegen egentligen borde tas. På frågan om tillfället skall ordnas fler gånger, svarade publiken ett rungat ja. I skrivandets stund vet vi, att det finns ett beslut i föreningens styrelse att fler danser kommer att ordnas, medan datumen kvarstår att fastställas. Föreningen litar också på att den s.k. djungeltelegrafen gör sitt för att fler deltagare fyller dansgolvet Foto/Kuva: Satu Johnsson Foto/Kuva: Satu Johnsson nästa gång, samtidigt som detaljerna kring evenemanget kommer att genomgås och finslipas. Responsen blev enbart positiv, varför föreningen vill tacka för det första Dance Mix, Pistos dansare och framför allt den deltagande publiken för att den första av föreningen ordnade dansen blev en lyckad tillställning. Hälsn. Leif Lillsunde Personalföreningens ordförande

15 Med sikte på svarta bältet Juha Gustafsson började med judo för tio år sedan. Han blev helt uppslukad av sporten och i höst har han tränat och tävlat med sikte på svart bälte som är det högsta erkännandet inom judon. - Jag har gått på Finska Judoförbundets kalendertävlingar och samlat poäng för prov för svart bälte. Provet arrangeras under förbundets övervakning i Helsingfors i december, berättar Gustafsson. Förutom kalendertävlingar har han även deltagit framgångsrikt i olika distriktstävlingar. - Nja, från distriktstävlingar brukar jag nog komma hem med en medalj, säger han anspråkslöst. I Jakobstad finns fyra judokas med svart bälte och i hela Finland ca Gustafsson kommer alltså att höra till en fåtalig skara när han väl har fått sitt svarta bälte. - Man brukar urskilja olika dangrader för svart bälte, så det finns en hel del att uppnå även efter att man fått sitt bälte. Den högsta graden av svart bälte i Finland är 7 dan och den graden innehar två personer. Juha Gustafsson har arbetat som kartläggare på tekniska verkets mätningsavdelning de senaste sex åren. - Jag gör upp arrendekontrakt, har hand om arrenderegister och fakturerar hyror. Därtill bjuder jag ut lediga tomter, både för egnahemshus och för småindustrier, berättar Gustafsson. Den 30-årige Gustafsson började träna judo som 20-åring. - Jag märkte att jag gjorde ganska bra ifrån mig och det uppmuntrade mig att fortsätta. Dessutom har jag lockats till grenen av de människor som är med i verksamheten. Vi har ett intensivt socialt nätverk inom judo och det är alltid trevligt att gå på träningar. I tävlingar är vi varandras motståndare men efter tävlingen är vi bra kompisar. Vi är som en enda stor familj, berättar Gustafsson. Judo är en självförsvarsgren där angreppen inte är självändamål. Enligt Gustafs- son är grenens styrka att reglerna är lika för alla. Dessutom kan man tävla ända upp till olympisk nivå. - Inom karate till exempel är bredden av grenar mycket mera varierande, säger Gustafsson som även har karate som hobby. - Jag har sysslat med karate de senaste två åren men i höst har jag inte riktigt haft tid. Men när jag blir klar med provet tänker jag fortsätta med karate, tillägger han. Gustafsson företräder jakobstadsföreningen Enbukan där han drar nybörjarkurser för juniorer. - I år finns det färre deltagare på kursen jämfört med tidigare år. Vi konkurrerar om deltagare med fotboll och innebandy, och datorer förstås, säger Gustafsson som tycker om att undervisa. Både judokas och företrädare av andra självförsvarsgrenar tränar i Karvikshallen som ägs av staden. Nu är föreningarna mycket bekymrade över framtiden. - Verksamheten är hotad i och med att staden tänker höja hyran avsevärt nästa år. Om staden inte höjer sitt bidrag i motsvarande grad är det mycket osäkert om verksamheten kan fortsätta, säger Gustafsson. Text Tiina Manninen Tähtäimessä musta vyö Juha Gustafsson hurahti kymmenen vuotta sitten judoon. Laji vei miehen niin, että tänä syksynä hän on harjoitellut ja kilpaillut tähtäimenään jo lajin korkein tunnustus eli musta vyö. - Olen kiertänyt Judoliiton kalenterikilpailuja keräämässä pisteitä mustan vyön vyökoetta varten. Koe järjestetään joulukuussa Helsingissä liiton valvonnassa, Gustafsson kertoo. Kalenterikilpailun lisäksi hän on kiertänyt menestyksellä myös piirikilpailuja. - No, piirikilpailuista on yleensä mitali tuomisena, vaatimaton mies kertoo. Mustan vyön judokoita on Pietarsaaressa neljä, ja koko Suomessa noin Mustan vyön saavuttaessaan Gustafsson kuuluu siis harvalukuiseen joukkoon. - Mustassa vyössä erotellaan vielä daneja, joten saavutettavaa riittää vyön saamisen jälkeenkin. Suomen korkein on seitsemän danin vyö, joka on kahdella henkilöllä. Töissä Juha Gustafsson on mittausosastolla, jossa hän työskennellyt kartoittajana viimeiset kuusi vuotta. - Teen maanvuokraussopimuksia, hoidan maanvuokrausrekisteriä ja laskutan I höst har Juha Gustafsson tränat och tävlat intensivt med sikte på prov för svart bälte som ordnas i Helsingfors denna månad. Juha Gustafsson on tänä syksynä harjoitellut ja kilpaillut tiivisti tähtäimenään mustan vyön vyökoe, joka järjestetään tässä kuussa Helsingissä. foto/kuva: Pirjo Salonen vuoksia. Tarjoan myös ihmisille vapaita tontteja, sekä omakotitaloja että pienteollisuutta varten, Gustafsson kertoo. 30-vuotias Juha Gustafsson aloitti judon 20-vuotiaana. - Huomasin, että pärjäsin lajissa aika hyvin, ja se innosti jatkamaan. Toinen syy, mikä on vetänyt lajin pariin, on ne ihmiset, jotka toiminnassa ovat mukana. Judossa on tiivis sosiaalinen verkosto, ja harjoituksissa on aina todella mukavaa. Vaikka vastustaja on kilpailuissa aina vastustaja, kilpailun jälkeen olemme aina hyviä kavereita. Olemme kuin yhteä isoa perhettä, Gustafsson kertoo. Judo on luonteeltaan itsepuolustuslaji, 15 jossa hyökkäys ei ole itsetarkoitus. Judon vahvuus on Gustafssonin mukaan se, että siinä säännöt ovat kaikille samat. Judossa voi myös kilpailla olympiatasolle asti. - Esimerkiksi karatessa lajikirjo on paljon moninaisempi, myös karatea harrastava Gustafsson kertoo. - Karatea olen harrastanut viimeiset kaksi vuotta, mutta tänä syksynä aikaa ei ole oikein jäänyt sen harrastamiseen. Kunhan vyökoe on ohi, jatkan taas myös karaten parissa, hän lisää. Gustafsson edustaa pietarsaarelaista Enbukan -seuraa, jossa hän vetää alkeiskurssia junioreille. - Tänä vuonna alkeiskurssilla on vähän vähemmän porukkaa kuin aikaisempina vuosina. Jalkapallo ja salibandy vievät täällä suurimman osan harrastajista, sekä tietenkin tietokone, opettamisesta pitävä Gustafsson kertoo. Judokat, kuten myös muiden itsepuolustuslajien edustajat, harjoittelevat kaupungin omistamassa Kaarilahden hallissa. Nyt seuroilla on suuri huoli tulevaisuudesta. - Seurojen toiminta on vaakalaudalla, koska kaupunki on nostamassa vuokria tuntuvasti ensi vuonna. Jos kaupunki ei nosta vastaavasti avustustaan, toiminnan jatkaminen on hyvin epävarmaa, Gustafsson sanoo. Teksti Tiina Manninen

16 LÖNEFÖRHANDLINGAR PALKKANEUV En del av stadens anställda undrar över hur löneförhandlingarna sker. Vem gör vad? Vem påverkar? Vem bestämmer? De kommunala lönerna grundar sig på det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) och kommunalt tjänste- och arbetskollektivavatalet för tekniska personal (TS) UKTA för undervisningssektorn och Kommunalt arbetskollektivavatal för timavlönade. De nu gällande avtalen är i kraft Avtalen undertecknas av kommunala arbetsmarknadsverket och huvudavtalsorganisationerna. Rätt att förhandla om löner har huvudavtalsorganisationerna. Arbetstagarna i Jakobstad representeras av; JHL 50 och JHL 30, JYTY, JUKO Tehy och Super. Grundlönerna eller de uppgiftsbaserade lönerna bestäms av arbetsgivaren då arbetsförhållandet påbörjas. Olika yrkesgruppers grundlöner bestäms enligt bilaga i gällande kollektivavtal. Lokalt finns inga stora möjligheter att påverka olika yrkeskategoriers lönesättningar i det centrala avtalet. Tyvärr, finns fortfarande väsentliga, historiska skillnader oberoende av utbildning i lönesättningen mellan traditionella kvinnoyrken och mansdominerade yrken. Under avtalsperioden har centralt avtalats om allmänna löneförhöjningar och samt prövningsbaserade förhöjningar och Utöver detta avtal iakttas bestämmelserna i avtalet om utveckling av det kommunala lönesystemet I Jakobstad har huvudavtalsorganisationerna kommit överens om lokala tillämpningar för den tekniska sektorn 1995, för arbetsvärderingen i AKTA 2002 och för den individuella lönesättningen i AKTA Den individuella lönen har prövats sedan hösten De lokala förhandlarna var inte nöjda med resultatet med det första försöket. Hösten 2006 ordnades en ny skolning för alla förmän, avsikten är att systemet med individuellt tillägg skall kunna upplevas som rättvist. Lokalt kan förhandlas om bransch- och lokala justeringar ( bransch=fackförbundens andel). det kan röra sig om ca 0,5-1,2 % av lönesumman som staden betalar per månad Varje fackförening har rätt att utse sina förhandlare, allmänt huvudförtroendemännen. Förhandlingar sker med representanter för den s.k. arbetsgivaren; Stadsstyrelsens personalsektion och personalchefen. Före förhandlingarna går huvudförtroendemannen igenom vilka medlemmar inom föreningen som man kan föreslå en löneförhöjning åt. (Förslaget är således fackföreningens, inte huvudförtroendemannens personliga åsikt.) Huvudförtroendemännen från olika fackföreningar brukar också träffas före och under förhandlingarna för att dra upp gemensamma riktlinjer. Förslagen baserar sig på de lokala överenskommelser och avtal som gjorts. Fackföreningarnas uppgift är att bevaka att de lokala avtalen följs och att avlöningen står i rätt proportion till det centrala avtalet uppnåddes vid förhandlingar ett beslut om att ingen av staden Jakobstads anställda skall ha den lägsta lönen i sin lönegrupp. Huvudförtroendemännen ser inför förhandlingar i allmänhet över hur medlemmens lön är inplacerad i sin lönegaffel. Senaste gropjustering påverkar också prioritetsordningen för förhandlaren. Trots att staden Jakobstad reserverar mera pengar än avtalats för att kunna genomföra de lokala avtalen blir det ändå för litet. För förhandlaren gäller det att få någon form av rättvisa i systemet, fackföreningarna tycker inte utan för fram motiveringar. Numera har också de s.k. arbetsgivarrepresentanterna (verkschefer, avdelningschefer osv. ) stora möjligheter att framföra sina åsikter om den enskilda arbetstagarens eventuella löneförhöjning. Gerd Sunngren, JYTY Sirkka Kettunen, JUKO Osa kaupungin työntekijöistä on ihmetellyt, miten palkkaneuvotteluja käydään. Kuka tekee ja mitä? Kuka vaikuttaa? Kuka määrää? Kunta-alan palkkauksen perusteena on Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES), Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus (OVTES) ja Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus(ttes) Nykyiset sopimukset ovat voimassa ajalla Sopimukset on neuvoteltu yhdessä työnantajan eli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen eli julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön (JUKO RY), Kuntaalan unionin RY:n, Tekniikan ja peruspalvelujen neuvottelujärjestön KTN RY: n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ RY:n kanssa. Pietarsaaressa työntekijöitä edustavat JHL 50 ja JHL 30, JYTY, J U K O, Te h y j a Super. LÖneförhöjning??? PALKANKOROTUS???? Peruspalk a s t a j a tehtäväkohtaisesta palkas- ta päättää t y ö n a n - taja silloin, kun työsuhde alkaa. Eri ammattiryhmien p e r u s - p a l k k a m ä ä r ä y - tyy kulloisenkin virka- ja työsopim u k s e n liitteessä. Paikallisesti ei ole suuriakaan mahdollisuuksia vaikuttaa eri ammattiryhmien palkkatasoon pääsopimuksessa. Ja valitettavasti näin on edelleen suuria eroja perinteisten naisalojen ja miesvaltaisten ammattien palkkatasossa. Sopimuskaudella on yleisistä palkankorotuksista sovittu keskustasolla ja alkaen sekä henkilökohtaisista lisistä ja alkaen. Tämän sopimuksen lisäksi otetaan huomioon määräykset 16

17 OTTELUISTA Lahjakortti, Presentkort, arvo 10 värde 10 Klipp här Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande i sådan konditionsbefrämjande verksamhet som Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa ko- toimintaan, jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis, kunnallisen palkkauksen kehittämises- hottavaan JKG, ratsastus, avantouinti, Tyky-gruppen liikuntatapahtumien inte annars osallistumismaksut, subventionerar, yms. t.ex arbis, tä vuosille Pietarsaaressa työväenopisto, JKG, ridning, vinterbad, deltagaravgift i pääsopijajärjestöt ovat sopineet paikallisista sovellutuksista teknisellä sektorilla motionsjippon mm liknande. 1995, työn arvioinnista 2002 ja henkilökohtaisesta palkasta 2004 KVTES:ssa. Työpaikka: Nimi: Namn: Arbetsplats: Henkilökohtainen lisä on ollut käytössä Voimassa vuodesta Paikalliset neuvottelijat Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee Gäller ainoastaan Pietarsaaren kaupungin eivät olleet tyytyväisiä ensimmäisten yritysten tuloksiin jakaa henkilökohtainen Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för Staden Jakobstads henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. lisä. Syksyllä 2006 järjestettiin vielä uusi personal. Den Mahdolliset köpta verksamheten tiedustelut puh. kan 785 med 1329 bifogat tai 785 presentkort 1285 faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel eller785 koulutustilaisuus kaikille esimiehille Tarkoituksena on, että henkilökohtainen lisä voitaisiin kokea työntekijöiden keskuudessa oikeudenmukaisena. TYKY STADEN JAKOBSTAD PIETARSAAREN KAUPUNKI Henkilöstötoimisto/TYKY Personalbyrån/TYKY PL 41 PB PIETARSAARI JAKOBSTAD Paikallisesti voidaan sopia liittoerästä ja paikallisesta järjestelyerästä. Tällöin kyseeseen tulee 0,5-1.2% määräinen summa kaupungin kuukaudessa maksamasta palkkasummasta. Jokaisella ammattiyhdistyksellä on oikeus nimetä neuvottelijansa. Yleensä neuvottelijoina toimivat pääluottamusmiehet ja työnantajan edustajina henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja henkilöstöpäällikkö. Ennen neuvotteluja pääluottamusmiehet käyvät lävitse ne henkilöt sopimusjärjestössä, joille kuoppakorotusta ehdotetaan. (Ehdotus on yhdistyksen, ei pääluottamusmiehen henkilökohtainen mielipide) Eri järjestöjen pääluottamusmiehet tapaavat toisiaan mahdollisesti sekä ennen neuvotteluja että neuvottelujen aikana sopiakseen yhteiset suuntaviivat. Ehdotukset perustuvat yhteisesti sovittuihin määräyksiin tai sopimuksiin. Ammattiyhdistysten tehtävänä on valvoa, että paikallisia sopimuksia noudatetaan ja että palkkaus on oikeassa suhteessa pääsopimuksen kanssa. Vuonna 2004 saavutettiin sopimus, jossa päätettiin, ettei kukaan Pietarsaaren kaupungin työntekijä saa palkkaryhmänsä alinta palkkaa. Pääluottamusmiehet seuraavat ennen neuvotteluja miten työntekijät ovat sijoittuneet palkkaryhmässään. Viimeisin kuoppakorotus vaikuttaa myös neuvottelijan priorisointijärjestykseen. Voidakseen viedä läpi paikalliset sopimukset on kaupunki viime vuosina varannut enemmän rahaa kuin sopimus edellyttää. Siitä huolimatta rahaa on aina liian vähän. Neuvottelijalle on tärkeää että systeemi on oikeudenmukainen. Siitä syystä ammattiyhdistykset eivät vain ole jotain mieltä, vaan yrittävät myös perustella esityksiään. Nykyään myös niin kutsutun työnantajan (virastopäällikkö, osastopäällikkö jne) esityksellä on varsin suuri vaikutus yksittäisen työntekijän mahdollisesti saamaan korotukseen. Sirkka Kettunen, JUKO Gerd Sunngren, JYTY Kiitos Mikael ja Karin! Lähtö Raatihuoneelta lauantaina 27 toukokuuta klo Kuis nyt lauantaina ja kello seitsemän aamulla? Mikä saa 30 kunnallista tätiä liikkeelle siihen aikaan? Jo viidettä vuotta peräkkäin järjestettiin yhteiskuljetusta Tampereelle määränpäänä osallistuminen Likkojen lenkki-tapahtumaan. Ehdittiinpä vähän ostoksillekin näin päättäjäisten aikaan. Mikä sitten saa naiset liikkeelle ylös ja alas Pyynikkiä pitkin, missä alas todella on alas ja ylös on todella ylös ( sitten kutitamme Isää Meidän jalkapohjista kuuluu sanonta kun kävellään tai juostaan matalimmalla ja katsellaan ylös juomapisteelle kukkulalla). Onko se mahdollisesti se kansanjuhla kun n naista on liikkeellä. Vai onko Tarzan banaanijakelulla tai kannustusjoukot, jotka seisovat rivissä matkan varrella mitä mielikuvituksellisin varustein ja tarjoiluin? Onko mahdollisesti Pyynikinkentän tapahtumat lenkin jälkeen ( tänä vuonna m.m. Scandinavian Hunks)? Tai ehkä se on se tunne jälkeenpäin, että selvittiin taas tänä vuonna me pohjalaisetkin niistä jyrkistä nousuista. Olkoon miten vain. Suuri kiitos bussia järjestäneille kuten myöskin Mikael Jakobssonille ja Karin Erikssonille, jotka meitä kannusti kaupungin mainospaidoilla! 17 Foto/Kuva: Riitta Pehkonen Tack Mikael och Karin! Avgång från Rådhuset lördagen den 27 maj kl Vadå lördag? Klockan 7 på morgonen? Vad är det som får 30 kommunala damer i farten den tiden? Jo naturligtvis, för femte året i rad, samtransport till Tammerfors med målet att delta i evenemanget Likkojen lenkki. Lite shopping hanns visst också med såhär i avslutningstider. Vad är det då som får kvinnfolk i rörelse upp och ner för Pyynikkiåsen, där upp verkligen är upp och ner verkligen är ner ( sen ska vi kittla Vår Herre under tårna säger nån som går/ springer längst nere och tittar upp mot tankningsstationen högst uppe på åsen). Kan det månne vara folkfesten när damer är i rörelse? Är det Tarzan som delar ut bananer eller kanske alla supportergrupper som står på rad med den mest fantasifulla utstyrsel och traktering? Kanske det är showen på Pyynikkiplanen efteråt (i år bl.a. Scandinavian Hunks)? Måhända är det dendär känslan av att vi klarade det i år igen, alla dessa branta stigningar, även vi plattlänningar. Vare hur det vill. Ett stort tack till Mikael Jakobsson och Karin Eriksson som uppmuntrade oss med stadens reklamskjortor!

18 jakortti, arvo 10 Lahjakortti, arvo 10 Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta onki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kon toimintaan, sellaiseen jota tyky-ryhmä kuntoa kohottavaan ei tue muutoin, toimintaan, esim. työväenopisto, jota tyky-ryhmä arbis, astus, avantouinti, ei tue muutoin, liikuntatapahtumien esim. työväenopisto, osallistumismaksut, arbis, yms. JKG, ratsastus, avantouinti, liikuntatapahtumien osallistumismaksut yms. Nimi: kka: Työpaikka: Voimassa ida lunastaa käteistä vastaan. Koskee Voimassa ainoastaan Pietarsaaren kaupungin nkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa isella lahjakortilla. Ei voida lunastaa Mahdolliset käteistä tiedustelut vastaan. puh. Koskee ainoastaan tai 785 Pietarsaaren 1285 kaupungin henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut puh tai TYKY PIETARSAAREN KAUPUNKI PIETARSAAREN KAUPUNKI Henkilöstötoimisto/TYKY Henkilöstötoimisto/TYKY PL 41 PL PIETARSAARI PIETARSAARI Leikkaa tästä Välkommen / Tervetuloa Inger, Anders, Glenn! Inger Bjon, ny avdelningschef på socialavdelningen, Socialcentralen, började Inger Bjon, osastopäällikkö sosiaaliosastolla, Sosiaalikeskus, aloitti Motionskampanj Kuntokampanja Motionskort vecka viikko må ma Kuntokortti ti ti on ke Poängsumma / pisteet yhteensä: Namn / nimi Arb.plats / työpaikka to to fr pe lö la sö su Anders Blomqvist, ny stadsgeodet, Tekniska verket, började Anders Blomqvist, uusi kaupungingeodeetti, Tekninen virasto, aloitti Glenn Lahtinen, planerare, Jakobstads vatten, började Glenn Lahtinen, suunnittelija, Pietarsaaren vesi, aloitti Genom att promenera raskt, delta i jumpa, skida mm (minst 30 min. per gång=1 p), kan du samla poäng och delta i utlottning av presentkort till Sportia Mattson samt valbart simhallskort, motionskort eller massage. Högst 2 poäng/dag, 20 p = 1 lott. Kävelemällä reippaasti, osallistumalla jumppaan, hiihtämällä ym.(väh.30 min./kerta=1p) voit kerätä pisteitä ja osallistua Sportia Mattsonin lahjakortin arvontaan sekä valinnaisen uimahallinkortin, kuntokortin tai hieronnan arvontaan. Korkeintaan 2 pistettä/päivä, 20 p = yksi arpa. I utlottningen deltar motionskort som inlämnats till personalbyrån senast Arvontaan osallistuvat henkilöstötoimistoon viimeistään palautetut kuntokortit. Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen / Onnittelemme edellisen kuntokampanjan voittajia : Tarja Kujala, 50 köpkort/ostokortti, Kimmo Lehtimäki och/ja Eija Lieska, Jeppis Gym kort/jeppis Gymin kortti samt/sekä A-L Kotanen, simhallskort/uimahallikortti. Foto/Kuva Markus Forsbacka 18

19 Tävlingen om att känna igen miljöer i Jakobstad fortsätter. Varifrån är bilderna tagna? Skicka in svaret till Personalbyrån senast Bland dem som svarat rätt utlottas 1 st köpkort a 100 och 2 st köpkort a Kaupungin tunnistamiskilpailu jatkuu. Mitkä ovat kuvan kohteet? Lähetä vastaus Henkilöstötoimistoon viimeistään Oikein vastaneiden kesken arvotaan 1kpl lahjakortti a 100 ja 2 kpl lahjakorttia a Ben Griep, Simon Lassila, Gerd Sunngren 19

20 Port Payé Finlande PRIORITY Traditionell julgröt kl på Tobaksmagasinet Perinteinen joulupuuro kl Tupakkamakasiinilla Foto/kuva: Pirjo Salonen Frågetävlingen 1/2006 Kilpailu 1/2006 Frågetävlingen 1/2006 Kilpailu 1/2006 Känner Du Din Stad? / Tunnetko kaupunkisi? De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset: 1. Järnvägsgatan/Rautatiekatu 2. Björnholmens kyrka/karhusaaren kirkko 3. Björkbacka/Koivurinne 4. Gågatan/Kävelykatu 5. Tullhuset/Tullitalo Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: / Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita: Ruth Harju Christina Lill Rose-Maj Lindström Grattis! 100 köpkort/lahjakortti 50 köpkort/lahjakortti 50 köpkort/lahjakortti Onnittelut! Onko osoite oikea? Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte, mikäli Staden-Kaupunki lehtenne lähetetään väärään osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon (Rita Forsbacka). Är adressen rätt? Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas (pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar ifall vi skickar Staden-Kaupunki till fel adress. Korrigera felaktigheten genom att ringa (Rita Forsbacka). 20