Vihannesviljelijämatka Etelä-Norjaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihannesviljelijämatka Etelä-Norjaan 26. 28.9.2012"

Transkriptio

1 Vihannesviljelijämatka Etelä-Norjaan Matkaraportti Satafood Kehittämisyhdistys ry Jukka Saarinen

2 Tiivistelmä Satafood Kehittämisyhdistys ry järjesti matkan vihannesviljelijöille Etelä-Norjaan Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla hankkeessa. Matkan tarkoituksena oli tutustua norjalaisiin vihannestiloihin ja niiden käytäntöihin. Matkalla vierailtiin kolmella vihannestilalla, Yaran lannoitetehtaalla, Fellesjköpetin (paikallinen Agrimarket) myymälässä sekä viljelijöiden omistamassa tuottajaosuuskunnassa Gartnerhallenissa. Tiloilla tuotettiin pääasiassa eri kaali- ja salaattilajeja sekä selleriä. Tilojen työntekijät olivat valtaosin ulkomaalaisia; puolalaisia, vietnamilaisia sekä kiinalaisia. Tilat edustivat perinteistä tavanomaista tuotantotapaa. Kaikissa vierailukohteissa ryhmään suhtauduttiin ystävällisesti ja toimintaa esiteltiin avoimesti. Matkan järjestelyt onnistuivat hyvin, josta suuri kiitos Yaran henkilöstölle Aleksi Simulalle, Ole Stampelle sekä Stefan Dahlvikille. Kiitokset kuuluvat myös matkalle osallistuneille viljelijöille aktiivisesta osallistumisesta keskusteluihin matkakohteissa. Keskiviikko Matkaohjelmasta poiketen ensimmäisen päivän tilavierailut toteutuivat päinvastaisessa järjestyksessä. Ensimmäinen vierailukohde oli Kirsten ja Hans Bernhard Justadin tila Lier issä. Tilaa viljeltiin saman suvun omistuksessa jo kolmatta sukupolvea. Omistajat luonnehtivat tilaa kooltaan ja tuotantosuunnaltaan tyypilliseksi seutukunnan tilaksi. Peltopinta-alaa oli n. 30 ha, josta 10 ha oli omaa ja loppu vuokramaata. Lierin pellot sijaitsivat vuorten välissä olevassa laaksossa ja vuorten rinteillä. Tilalla tuotettiin pelkästään vihanneksia; kiinankaalia, selleriä ja eri kaalilajeja, joista parsakaali oli tilan pääkasvi. Maat olivat hyvin kalkittuja (ph 7,5 7,8) hienojakoisia kivennäismaita. Heti muokkauskerroksen alla sanottiin olevan karkea hiekkakerros. Tilalla työskenteli isäntäväen lisäksi 13 ulkolaista työntekijää. Tuotannossa oli useita parsakaalilajikkeita, joista mm. Steel-lajiketta pidettiin hyvänä. Lajikkeet olivat osin samoja kuin Suomessakin viljellään. Erikoisuutena oli Cemenis-Monsanton Bella Verdelajike, josta puheessa käytettiin nimeä broccolini. Lajike on jalostettu tuottamaan suuren kukinnon sijaan pieniä sivuversoja, jotka ovat syötäviä varsineen päivineen. Tuotanto oli varsin käsityövaltaista. Pääverson muodostuttua se katkaistiin pienenä, jolloin sivuversot alkoivat kasvaa ja muodostivat kerättävän sadon, muutaman sentin halkaisijaltaan olevia pieniä kukintoja. Hans Bernhard Justad parsakaalipellon äärellä. Pellolla tuotettiin broccoliniksi nimettyä parsakaalia

3 Korjuu alkoi kymmenen päivän kuluttua pääverson katkaisusta ja satoa kerättiin joka toinen päivä. Korjuukertoja oli kaikkiaan 6-7. Tuotteet pakattiin ja myytiin 200 g:n rasioissa, joilla oli huomattavasti tavallista parsakaalia korkeampi hinta, n. 14 NOK/rasia. Lajike ei ollut vapaasti myynnissä vaan siementen saanti vaati lisenssin lunastamisen. Justadin tilan lisäksi Norjassa oli vain yksi toinen tila, jolla oli lisenssi Bella Verde-lajikkeeseen. Tavallinen parsakaali myytiin 400 g:n rasioissa hintaan 7,90 NOK. Tilan kiinankaali tuotettiin 5-6 lajikkeesta. Norjalaiset ovat mieltyneet pienikokoiseen kiinankaaliin, jossa tuotteen sisäosan väri on vielä keltainen. Tuotteen hyväksi keskipainoksi sanottiin g/kpl. Suuremmaksi kasvaessaan lehtiruodit paksunevat ja antavat kiinankaalin sisäosille vaalean värin, jollaiseen mm. saksalaiset ovat puolestaan mieltyneet. Toimitettavan tuotteen erilaistaminen koon mukaan saattaa olla tietoinen valinta, joka helpottaa myös kilpailutilannetta ulkolaista tuontia vastaan. Kasvukauden lopulla korjattavat kiinankaalit varastoitiin 9 tilan omistamaan varastoon, josta viimeiset kiinankaalit myytiin keväällä helmikuun puoli välissä. Optimikokoinen kiinankaali Hans Bernhard Justadin kädessä Tila oli erikoistunut myös sellerin tuottamiseen. Sellerit myytiin ravintoloihin, vähittäiskauppoihin sekä teollisuuteen. Sellereitä myytiin sekä leikattuna että leikkaamattomana. Vähittäispakkauksiin pakattavat sellerit pakattiin 40 viljelijän omistamassa pakkaamo-osuuskunnassa. Sellerit kylvettiin helmikuun loppupuolella kasvihuoneisiin ja istutettiin avomaalle huhtikuun 20 pv:n paikkeilla. Satoa alettiin korjata heinäkuun alussa. Varhaisimmat sellerin istutukset peitettiin harsolla.

4 Tilan komeaa sellerikasvustoa ja vasta korjattua satoa. Kuvassa oikealla Yaran paikallinen edustaja Ole Stampe. Tilalla oli kasvihuoneita, joissa tuotettiin koko tilan taimet. Siementen kylvö alkoi helmikuun puolessa välissä ja ensimmäiset taimet istutettiin avomaalle huhtikuun 10. päivän paikkeilla. Satoa korjattiin tilalla normaalivuonna lokakuun alkupuolelle asti. Tilalla oli myös kolmena päivänä viikossa auki oleva suoramyyntipiste. Tätä varten tilalla tuotettiin joitakin tuotteita myös kasvihuoneessa. Kasvihuonetuotteet, esim. paprika ja tomaatti toimivat kerrotun mukaan sisäänvetotuotteina myymälään. Vierailun aikaan tilamyymälä oli tänä kesänä viimeistä viikkoa auki. Suuri osa Norjan vihannestuottajista kuuluu tuottajaosuuskunta Gartnerhalleniin. Gartnerhallen on viljelijöiden omistama, ja se toimii viljelijöiden ja vihannestukkujen välissä neuvotellen keskitetysti myyntihinnan tuotteille. Vihannestuottajat määrittävät keskiviikkoisissa keskinäisissä tapaamisissa oman tavoitehintansa. Tilaisuuksissa käydään läpi näkemykset tuotanto- ja markkinointitilanteesta sekä asetetaan tuotteille tavoitehinta. Hinta välitetään tiedoksi Gartnerhalleniin, joka neuvottelee torstaina aamupäivällä tuotteiden lopullisen seuraavan viikon hinnan tukkukaupan edustajien kanssa. Garnerhallen edustaa keskimäärin %:n markkinaosuutta Norjassa tuotettavista vihanneksista. Joissakin hedelmissä, esimerkiksi kirsikalla, markkinaosuus on jopa 90 %. Suuri markkinaosuus on mahdollinen, koska Gartnerhallenille on myönnetty poikkeus Norjan kilpailulainsäädännöstä. Norjassa turvataan omaa vihannestuotantoa myös tuontisuojalla. Kasvukauden alussa ja lopussa on tuotteesta riippuva, erisuuruinen tuontisuoja. Ainoastaan keskellä kesää satokauden ollessa parhaimmillaan tuontisuojaa ei ole.

5 Tilan paprikakasvustot kasvihuoneessa ja kesän viimeisten paprikoiden koemaistatusta Peltokierroksen jälkeen meille vieraille tarjottiin kahvit tilan vieraskäyttöön kunnostetussa tilassa, jossa tarjoutui vielä mahdollisuus keskusteluun isäntäväen kanssa. Tila oli toiminut alkujaan navettana, sitten kaalivarastona ja sittemmin otettu vieraskäyttöön. Kovin usein meidän kaltaisia vieraita ei tilalla kuitenkaan kerrotun mukaan käy. Keskusteluissa sivuttiin mm. tilan lajikevalintoja sekä lannoituskäytäntöjä. Peruslannoitus on kaikille kasveille sama 1200 kg/ha kloorivapaata puutarhalannoitetta ( ). Tätä täydennettiin kasvilajista ja kasvukaudesta riippuen 1-3 kalkkisalpietarilannoituskerralla (Nitrobora) (15,5 % N). Luomutuotannon ei kerrottu olevan Norjassa kovinkaan yleistä, sillä norjalaiset arvostavat oman maan tavanomaisenkin tuotannon hyvin puhtaaksi. Tilan ja maatalouden tulevaisuuteen tilalla suhtauduttiin luottavaisesti, sillä tilalla valmistauduttiin sukupolvenvaihdokseen. Tilan uusiksi omistajiksi on tulossa lähiaikoina tytär perheineen. Keskustelua ja viljelykäytäntöjen vertailua kahvin lomassa.

6 Toinen päivän vierailukohteista oli Birger Meland in tila Lierissä, lähellä edellistä tilaa. Tila oli myös vihannesten tuotantoon erikoistunut tila. Pääviljelyskasveina olivat kaalikasvit; kukkakaali, parsakaali sekä kiinankaali. Tilan viljelyspinta-ala oli edellistä suurempi, n. 100 ha, josta 70 ha:lla tuotettiin kukkakaalia. Viljelykäytännöt olivat pitkälti samankaltaisia kuin edelliselläkin tilalla. Taimet tuotettiin itse omissa kasvihuoneissa ja istutukset avomaalle harson alle alkoivat ennen huhtikuun puolta väliä. Tila työllisti enimmillään 30 henkeä, joista suurin osa tuli Kaukoidän maista Vietnamista ja Kiinasta. Retkeläiset ihailemassa tilan vahvaa parsakaalikasvustoa. Kuvan toinen henkilö oikealta tilan omistaja Birger Meland. Tila teki rahtityönä myös pahvilaatikoiden kokoamista. Viime vuosikymmenen alkupuolella tilalle rakennettiin varastorakennus, joka oli suunniteltu tuotevarastokäyttöön. Ennen varaston käyttöönottoa v omistajalta kysyttiin kiinnostusta laatikoiden kokoamiseen rahtityönä. Vaikka tuotevarasto oli tarpeettoman kallis rakennus laatikkokoneen sijoituspaikaksi, kauppa syntyi ja siitä lähtien tuotevarastossa on koottu laatikoita. Tilaan oli sijoitettu kaks laatikkokonetta, jotka kokosivat eri tukkujen painatuksilla laatikkoa päivässä, 2,5 miljoonaa laatikkoa vuodessa. Tämä edusti isoa osaa alueen laatikkotarpeesta. Tilan laatikointikäyttöön otettu varasto. Tukkuliike Baman laatikon aihio Rauno Niemisen tarkasteltavana

7 Tilan omistaja esitteli ylpeänä myös uudehkoa harrastustaan viiniköynnösten kasvattamista ja kertoi viljelykäytännöistä. Ensimmäiset taimet oli istutettu muutama vuosi sitten. Toistaiseksi tarhan koko oli vasta vähäinen, mutta Birger Melandin usko ja innostus asiaa kohtaan oli vilpitön. Tämän hetkinen viininkasvatus oli vielä opettelua, mutta omistaja toivoi jatkossa viininkasvatuksesta yhtä uutta tuotantosuuntaa tilalle. Päälajikkeet olivat saksalaiset Solaris ja Rondo. Köynnökset katkaistiin syksyisin kuudennen lehtihangan yläpuolelta. Talvivaurioilta köynnöksiä suojattiin kasaamalla riviväliin satanutta lunta köynnösten päälle. Uusi kasvu alkoi jälleen keväällä jäljelle jääneestä varresta. Köynnös kukki kesäkuun puolivälissä ja sadonkorjuu ajoittui lokakuulle. Rypäleet olivat vielä vierailun aikana ilmeisesti raakoja, koska rypäleisiin ei ollut kehittynyt vielä makeaa makua. Lintusuojana toimivan harson alla kasvavaa viiniköynnöstä Vierailun aikana tilalle kokoontui myös kymmenkunta paikallista viljelijää jokaviikkoiseen hintaneuvotteluun. Meidät toivotettiin myös tervetulleiksi kuuntelemaan keskustelua. Tällä kertaa osallistujien lukumäärä oli kerrotun mukaan normaalia pienempi, koska juuri alkanut hirvenmetsästys oli verottanut osallistujia. Torstai Päivän ensimmäinen kohde oli Bjertnæs Salat AS Tonsbergin lähellä. Viljelmä oli pinta-alaltaan suurin (200 ha) vierailukohteistamme ja sen toimintaa harjoitettiin osakeyhtiömuodossa. Tilan liikevaihto oli n. 40 milj NOK. Osakeyhtiön pääasiallinen omistus jakautui veljeksille Morten ja Leif Thore Bjertnaes ille sekä Øystein Hoel lle, joiden omistamia maita osakeyhtiö viljeli. Morten Bjertnaes vastasi peltoviljelystä ja Leif Thore Bjertnaes taimikasvatuksesta. Tila oli vanha. Se oli ollut aikaisemmin kirkon omistama, ja munkit olivat harjoittaneet vihannesten viljelyä. Tila sijaitsi lähellä merta, josta puhaltavat tuulet pitivät lentävät hyönteiset poissa ja kuivattivat ilmaa, jolloin myös sienitaudeista oli normaalia vähemmän haittaa. Meri tasoitti myös kesäkuukausien korkeimpia lämpötiloja, jonka sanottiin olevan hyväksi salaatille. Paikan sanottiin olevan Norjan aurinkoisinta, josta syystä kesäkuukaudet olivat yleensä myös kuivia. Seutukunta oli

8 perinteisesti vaurasta aluetta. Vauraus oli peräisin alueella harjoitetusta merenkulusta ja aiemmin harjoitetusta valaanpyynnistä. Tilan kasvivalikoima oli kaventunut aikaisemmista vuosista, jolloin tuotettiin salaattia, sipulia, keräkaalia, kukkakaalia sekä perunaa. Nyt viljeltävien kasvien valikoima käsitti ainoastaan erilaisia salaatteja (80 %, n. 7 miljoonaa kappaletta/v) ja sipuleita (20 %). Tilalla pyrittiin pitkälle menevään erikoistumiseen ja tuottamaan vain paria kasvilajia. Erikoistumisen etuihin omistajat laskivat mahdollisuuden perehtyä syvällisemmin kunkin kasvin viljelytekniikkaan kun kasvilajeja on vähemmän. Pieni määrä kasvilajeja mahdollisti paremmin myös erikoiskoneiden hankinnan, pitkät tuotantosarjat sekä työtekijöiden helpomman ohjeistamisen. Tilan päätuotteet mini roomansalaatti, jäävuorisalaatti, näiden välimuoto sekä sipuli Kuten aikaisemmissakin vierailukohteissa taimet kylvettiin kasvamaan omiin kasvihuoneisiin helmikuussa. Ensimmäiset istutukset avomaalle tehtiin jo maaliskuun lopulla. Viljelyssä olevat maalajit olivat osittain hietamaita ja osin jäykempiä maita. Hietamaita pidettiin parempina, koska viljely ja elokuulle kestävä uusien kasvustojen istuttaminen ja sadonkorjuu märkänäkin kautena onnistui varmemmin. Mm. vierailua edeltävän vuorokauden aikana oli satanut 40 mm ja pelloilla oli yleisesti lätäköitä. Sadonkorjuu oli kuitenkin vierailunkin aikana käynnissä, ilmeisesti juuri kantavammilla hietamailla. Hyvistä vihannesviljelyyn sopivista hietamaista käytiin kovaa vuokrakilpailua. Parhaista maista maksettiin NOK vuosivuokra (1 ~ 7 NOK). Heikompia viljamaita vuokrattiin NOK lla. Pellon vuokrauksessa pyrittiin pitkiin sopimuksiin, jopa 15 vuoden pituisiin. Tila harjoitti lähistön muiden viljelijöiden kanssa myös peltopalstojen vaihtoa, jolla pyrittiin riittävään viljelykiertoon. Tilan työvoima oli norjalaisia omistajia lukuun ottamatta ulkomaalaisia, pääosin Vietnamista, Kiinasta ja Puolasta. Sesongin ollessa kiivaimmillaan ulkomaalaisia työntekijöitä oli tilalla 80. Työnjohtajat, huoltomiehet ja traktoreiden kuljettajat olivat puolalaisia. Varsinaista sadonkorjuuta tekivät muiden kansallisuuksien edustajat. Tilan toimistorakennuksessa pidetyssä tilaesittelyssä joka kohdassa korostettiin työväen hyvän huolenpidon ja viihtyvyyden tärkeyttä. Keväällä työväki perehdytettiin hyvin töihinsä ja myös kesällä järjestettiin parin kolmen viikon välein yhteisiä koulutus-, paloharjoitus- ja ruokailutilaisuuksia. Työntekijöille kerrottiin myös avoimesti myyntihinnat ja luvut, jopa tilan taloudellinen tulos. Kerrotun mukaan työvoiman rekrytointi oli tilalle helppoa, koska samat ihmiset palasivat tilalle vuodesta toiseen. Omistajat tekivät yhteistyötä mm. puolalaisen Wro-

9 clawin maatalousyliopiston sekä Pekingin yliopiston kanssa, josta he saivat halutessaan myös uutta osaavaa henkilökuntaa tilalle. Tilan palkkausjärjestelmä oli tänä kesänä muutettu urakkapalkaksi. Aikaisemmin palkkaus perustui tehtyihin työtunteihin. Aluksi muutokseen oli suhtauduttu hieman varauksellisesti, mutta poimintatehon nousu 18 laatikosta 24 laatikkoon mahdollisti myös palkkatason nousun n. 20 NOK:lla /tunti 130 norjan kruunusta 150 kruunuun. Kerrotun mukaan kukaan ei halua enää vanhaa palkkausjärjestelmää takaisin. Omistajien mukaan palkka onkin hyvä, kaksinkertainen Tanskassa ja Saksassa vastaavasta työstä maksettavaan palkkaan verrattuna. Vietnamilaisille työntekijöille puolen vuoden palkka Norjassa vastaa kuulemma sikäläistä 15 vuoden keskimääräistä palkkaa. Puolalaisilla 23 konemiehellä oli kuukausipalkka, joka vaihteli välillä NOK. Øystein Hoelin mukaan puolalaiset vastasivat myös koneiden huollosta täysin itsenäisesti. Linja-autolla tehdyn esittelykierroksen aikana näimme läpileikkauksen tilan viljelyksistä. Alueella oli muutakin vihannestuotantoa runsaasti (mm. ruusukaalia ja purjoa), joskin osa muiden viljelemistä maista oli Bjertnaes Salat AS:n omistuksessa, mutta oli palstan vaihdon takia muiden viljelyksessä. Salaattikasvustot näyttivät sateista huolimatta hyviltä. Viljeltävistä kasveista sipuli vaati paremman viljelykierron kuin salaatti, jonka vuoksi sen ala piti pitää pienenä. Salaatin ongelmaksi mainittiin salaattiankeroiset, jotka heikentävät kasvua ennen kuin kasveista näkyy minkäänlaisia ulkoisia oireita. Ankeroisiin suhtauduttiin todella vakavasti ja asiassa tehtiin Norjan maatalousyliopiston kanssa yhteistyötä. Kasvustojen kuntoa tarkkailtiin ja raportoitiin viikoittain. Tuloksia verrattiin edellisviikkoisiin ja edellisvuotisiin ja pyrittiin havaitsemaan mahdolliset poikkeamat mahdollisimman varhain. Havainnoinnin suorittivat tilan maatalouskoulutuksen saaneet työnjohtajat. Nämäkin tulokset saatettiin välittömästi työntekijöiden tietoon.

10 Ankeroiskartta ja omistajat Øystein ja Leif Thore ottamassa maanäytteitä tilan pellosta Tuotteiden markkinointi hoidettiin Gartnerhallenin kautta. Tätä myös erityisesti korostettiin. Omistajat halusivat, että heillä oli vain yksi asiakas. Tämä oli tietoinen valinta ja osa erikoistumista, jolla haluttiin keskittyä vain tuottamaan mahdollisimman tehokkaasti. Iltapäivän ohjelmana oli vierailu Yaran Porsgrunn in lannoitetehtaalla, jota meille esitteli tuotantosuunnittelija Björn Groe. Yara on liikevaihdolla mitattuna maailman suurin lannoitteenvalmistaja, joka toimii 120 maassa. Yaran suurin omistaja on Norjan valtio, joka omistaa yhtiön osakkeista 39 %. Yara on Oslon pörssin viidenneksi suurin yritys. Maailmanlaajuisesti yhtiön palveluksessa on henkilöä, joista 850 työskentelee Norjassa. Yritys on erityisen vahva toimija Euroopassa 55 %:n markkinaosuudella. Maailmanlaajuisesti Yaralla on vain 8 %:n markkinaosuus, josta syystä yhtiössä uskotaan liikevaihdon kasvun mahdollisuuteen jatkossakin. Tämän hetken kasvu on vahvinta yhtiön Aasian, Afrikan ja Brasilian toiminnoissa. Kasvun odotus perustuu maailman väkiluvun jatkuvaan nousuun ja henkeä kohti lasketus viljelypinta-alan vähenemiseen. Jotta kaikille riittäisi syötävää, elintarvikkeita pitää tuottaa yhä tehokkaammin, jolloin tarvitaan myös yhä enemmän lannoitteita.

11 Lannoitetehdasvierailun isäntä Björn Groe ja Porsgrunnin tehtaan tuotantolukuja Saimme vakuuttavan kuvan esittelyn ja sitä seuranneen tehdaskierroksen aikana mm. lannoitetehtaan tuotannon laadunvalvonnasta. Tuotannon onkin oltava tasaista ja laadukasta, koska tuotantomäärät ovat valtavia. Pääosa tehtaan tuotannosta menee Euroopan ulkopuolisiin maihin n. 900 laivalastillista vuosittain. Tehtaan sijainti on hyvä kauas suuntautuvia merikuljetuksia ajatellen, sillä kahden tunnin laivamatkan jälkeen vuono päättyi ja alkoi avoin Pohjanmeri. Tehdasaluetta kuvattuna NPK-lannoitetehtaan huipulta 106 m korkeudesta. Oikealla lastattavana Kameruniin matkaava 27 mkg lannoitelaiva. Alkuperäisen matkaohjelman lisäksi poikkesimme Drammenissa ennen paluuta hotellille paikalliseen Agrimarkettiin Felleskjøpet iin tutustumaan norjalaisen maataloustavaratalon valikoimiin. Liikkeen valikoimista löytyi samoja tuoteryhmiä maa- ja metsätalouden aloilta kuin vastaavista liikkeistä Suomessakin. Huomiota herätti hevostarvikkeiden tarjonnan runsaus. Ilahduttavaa oli myös suomalaisten maatalouskoneiden ja työkalujen runsaat valikoimat sekä liikkeiden pihalla että esitteissä.

12 Suomalaisten maatalouskoneiden valikoimaa Felleskjøpet in pihalla Perjantai Matkaohjelman päätti vierailu tuottajaosuuskunta Gartnerhalleniin Oslossa. Vierailua isännöivät Vibeke Midgaard ja Arve Gladheim. Vibeka Midgaard kertoi,että Gartnerhallen on n osakkaan osuuskunta, joka hoitaa markkinointi- ja hintaneuvottelut keskitetysti osakkaidensa puolesta. Gartnerhallenin toiminta oli viljelijöille hyvin edullista. Tuotteiden välityksestä perittiin 1,2 %:n palkkio, jolla rahoitettiin kaikki muukin palveluntarjonta viljelijöille. Norjassa toimi 3-4 muuta, pienempää, vastaavanlaista osuuskuntaa, jotka eivät kilpailleet kuitenkaan palvelun monipuolisuudella Gartnerhallenin kanssa. Gartnerhallenilla on tuotteesta riippuen % markkinaosuus Norjassa tuotetuissa tuotteissa. Näin suuri markkinaosuus ei ole Norjan kilpailuläinsäädännön mukaan normaalisti mahdollista, mutta vihanneskaupassa Gartnerhallenille on myönnetty poikkeuslupa kilpailulainsäädännöstä. Gartnerhallen välittää ainoastaan Norjassa tuotettuja vihanneksia, marjoja ja hedelmiä. Gartnerhallen ei tuo eikä välitä tuontituotteita. Gartnerhallenilla on pitkäaikaiset toimitussopimukset tuottajien ja tukkukauppojen kanssa. Tärkeimmät tukkukaupat, jotka ovat tiiviissä yhteistyössä Gartnerhallenin kanssa ovat Bama, NorgesGruppen ja teollisuudessa Findus. Hinnat määritetään siten, että viljelijät sopivat keskiviikkoisin oman tavoitehintansa, joka välitetään Gartnerhallenin kasvilajikohtaiselle vastuuhenkilölle. Samainen henkilö on kerännyt aiemmin viikolla tukkukaupoilta tiedon kysyntätilanteesta. Torstaina Gartnerhallen neuvottelee tukkujen seuraavan viikon hinnan osakkaiden puolesta. Teollisuustuotteiden hinnat sovitaan kerran vuodessa käytävissä hintaneuvotteluissa. Hintaneuvottelujen henkeä tukkuportaan kanssa kuvattiin rakentavaksi, joissa molempien osapuolten hyväksymä hinta löytyy varsin nopeasti. Sen sijaan neuvottelut teollisuuden kanssa ovat usein pidempiä. Gartnerhallenin toiminta on jaettu Norjan sisällä 8:aan alueeseen. Gartnerhallenin keskushallintoa hoitaa 10 henkilöä. Osuuskunnan viljelijät omistavat yhteisesti 35 varasto- ja pakkaamohallia, joista osassa Gartnerhallen on osakkaana. Gartnerhallenilla on sopimukset myös varastojen ja pakkaamoiden kanssa. Kaupallisten neuvottelujen lisäksi Gartnerhallen pyrkii vaikuttamaan monin tavoin jäsenistön kehittämiseen. Tuottajien kanssa on ollut lukuisia tutkimus- ja tuotekehityshankkeita eri viljelykasvien tuotannon ja tuotteiden laadun varmistamiseksi. Yhtenä viimeaikaisista hyvin onnistuneista kehityshankkeista mainittiin investointi sipulin laadun parantamiseen. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi on asetettu Norjan sipulinkulutuksen kaksinkertaistaminen. Tähän

13 pyritään kauppalaadun parantamisella. Tähän pyrittiin mm. uudella sipulivarastoinvestoinnilla. Varaston sipulilinjalle oli asennettu mm. röntgenlaite, joka kuvaa jokaisen sipulin myös sisältä. Näin sipuleiden laatu saadaan tarkastettua myös sisältä eikä heikkoa tavaraa enää pääse tarkastuksesta läpi. Toisaalta investoinnin avulla myös hävikki pysyy kurissa, kun kauppakelpoista tavaraa ei enää siirretä varmuuden vuoksi alhaisempaan laatuluokkaan. Tämän sanottiin olevan kansainvälisestikin uutta ja varastolla vierailee viikoittain ulkolaisia retkikuntia. Gartnerhallen järjestää viljelijöille myös kesäisin lukuisia peltopäiviä, joissa viljelijät kokoontuvat kollegoiden viljelysten äärelle ja asiantuntijoiden avulla pyritään löytämään syyt onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Tapahtumat ovat kaikille avoimia, myös kuluttajille ja tavoitteena on mahdollisimman suuri avoimuus niin viljelijöiden kuin viljelijöiden ja kuluttajien välillä. Kuvia peltopäiviltä ja erilaisista Gartnerhallenin järjestämistä tilaisuuksista Huippusuosittuja ovat olleet viime vuosina Oslon keskustassa järjestetyt kaksipäiväiset markkinatapahtumat, joissa tuotteita esitellään. Tilaisuuksissa on pyritty tuomaan esille vahvasti myös uusia, vielä pienen volyymin tuotteita. Meille kerrotun mukaan näyttelyosastolla on viime vuosina vieraillut vierasta kahden päivän aikana.

14 Some examples Kuvassa osa Gartnerhallenin markkinatapahtumaosastoa Oslossa Mielenkiintoinen on myös Gartnerhallenin kehittämä tuotetiedon ja historian jäljitysmenetelmä. Myyntipakkauksen etikettiin on lisätty lukulaitteella luettava tunniste, jonka sisältämä tieto ohjaa kuluttajan web-linkkiin. Kyseessä oleva linkki sisältää valikon, josta aukeaa mm. tuotetietosivusto, tuotteen tuottamisen viljelytoimenpiteet sekä jopa tuotteen tuottaneen tilan tiedot. Tunnistetta ei ole vielä kaikissa tuotteissa, mutta työtä sen eteen jatketaan. E-traceing and the product story Selleripakkauksen etiketti, tuotekoodi sekä tuotekoodin tiedolla avautuvia sivustoja

15 Antall dekar Antall dekar Antall driftsenheter Arve Gladheim esitti vierailun lopuksi Norjan luomutuotannon tilannetta. Luomun pinta-alat ja luomuviljelmien keskikoko kasvavat hitaasti Norjassakin, mutta luomuviljelijöiden lukumäärä kääntyi kolme vuotta sitten laskuun. Norjalaisille kuluttajille tehdyissä kyselyissä luomutuotantoa kyllä arvostetaan, mutta ostostilanteessa valinta kohdistuu kuitenkin herkästi luomun sijaan tavanomaiseen tuotteeseen. Yksittäisistä luomutuoteryhmistä peruna-ala on laskenut viime vuosina jyrkästi, luomuvihannesalan säilyessä likimain muuttumattomana. Luomuhedelmien ja -marjojen tuoteryhmässä kasvu on ollut voimakasta pinta-alojen kasvettua nelinkertaiseksi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Tarjonta näkyi myös hotellin ruokajuoma-automaatissa, jossa oli tarjolla luomuomenamehua Totalareal økologisk Karensareal Antall driftsenheter Norjan luomualan kehitys; kokonaisala, siirtymävaiheessa oleva ala sekä tuottajien lukumäärä. Pinta-alat ilmoitettu hehtaarin kymmenesosina Potet Grønnsaker Frukt og bær Luomuperuna, - vihannes, - marja- ja hedelmäalojen kehitys Norjassa

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018 Jatkoimme kerääjäkasvikokeilua hieman edellisiä vuosia suppeammin. Tällä kertaa havaintokokeet toteutettiin ainoastaan yhdellä maatilalla. Tavoitteena oli

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2015 Päivitetty 25.5.2016 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin

Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä

Lisätiedot

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS LUOMUTUOTANTO VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE Mitä luomu on? Luomuelintarvike on aina peräisin

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Luomu Suomessa Päivitetty

Luomu Suomessa Päivitetty Luomu Suomessa 2018 Päivitetty 2.5.2019 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus

Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus Apetit Luomuviljelyn kiinnostavuus vilja, marja, vihannes, öljykasvit..201 Lähde mainittava aineistoa käytettäessä Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimusnäytteen rakenne Mitä seuraavista tuotantosuunnista

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty

Luomu Suomessa 2017 Päivitetty Luomu Suomessa 2017 Päivitetty 10.4.2018 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista

Lisätiedot

Vihannes - Laitila Oy Tero Nousiainen

Vihannes - Laitila Oy   Tero Nousiainen Vihannes - Laitila Oy www.vihanneslaitila.fi Tero Nousiainen Yritysryhmä Historia Perustettu vuonna 1984, perustajina Heimo Ruohonen ja Olli Suolahti. varsinaissuomalaisten perheviljelijöiden omistuksessa

Lisätiedot

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)

Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty

Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty Luomu Suomessa 2012 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 19.9.2013 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2012 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

Keräkaali. Keräkaali Premiere

Keräkaali. Keräkaali Premiere Bourbon F1 Tuotekoodi: 111001 100s 4,50 Castello F1 NiZ Tuotekoodi: 111101 100S 5.00 Coronet F1 Tuotekoodi: 111201 50s 4,50 Hyvänlaatuinen ja satoisa kesälajike. Muistuttaa ominaisuuksiltaan Balbroa. Kerä

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019 Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset

Lisätiedot

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien

Lisätiedot

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT. Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama

Lisätiedot

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo

Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa Tampere Jaana Elo Lisää kannattavuutta luomuerikoiskasvien tuotantoon lisää luomupuutarhatuotantoa 5.4.2018 Tampere Jaana Elo Luomutuotannosta Suomessa Luomutiloja 4587 kpl Keskikoko 56,6 ha Luomuomenoita 58 ha Avomaan

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto

Lisätiedot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle

Lisätiedot

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Terttuherukan viljely ja lajikkeet Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi Sieppari pellossa hanke 21.11.2017 Tuorla Oiva Niemeläinen ja Markku Niskanen, LUKE Luonnonvarat ja biotalous Siitä

Lisätiedot

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen

Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Marraskuu 2017 Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa.

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää

Luomuohjelman arviointi. Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Sari Rannanpää Luomuohjelman arviointi Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI & TK-Eval Kesä syyskuu 2018 Aineisto: dokumentti- ja tilastoaineisto, haastattelut (29), luomualan

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen

Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Kamux Osavuosikatsaus tammi maaliskuu 219 1.5.219 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Väliaikainen talousjohtaja Milla Kärpänen Sisältö Osavuosikatsaus Q1/219 Q1/219 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous

Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous Honkarakenne Oyj varsinainen yhtiökokous 12.4.2019 Toimitusjohtajan katsaus 12.4.2019 Toimitusjohtaja Marko Saarelainen HONKA LUKUINA 1958 perustettu 50 maata 85 000 rakennusta Maailman ensimmäinen teollisesti

Lisätiedot

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon Näkökulmia luomupuutarhatuotannon kannattavuuteen Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 9.10.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Sisältö: Havaintoja neuvojan näkökulmasta luomupuutarhayritysten kannattavuuteen

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta KASVISTASE 2008 KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten Kulutuksen arviointiin on käytetty in Kuluttajapaneelin tuotekohtaisia tietoja kotitalouksien vihannesostoista vähittäismyymälöissä.

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 HANKKIJAN LUOMU Tarjoamme luomutiloille laajan valikoiman. Valmistamme luomurehuja (Kotkan tehtaalla) ja luomuun

Lisätiedot

Marjanviljelyn edellytykset

Marjanviljelyn edellytykset UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä

Lisätiedot

Omenoiden kaupallinen laatu

Omenoiden kaupallinen laatu Omenoiden kaupallinen laatu Monipuolinen omena seminaari, Viikki 27.11.2014 Tanja Talvenheimo, SOK Twitter: @TanjaTalve 1 Omenakauppaa S-ryhmässä / 1 Tuotteiden kotimaisuus S-ryhmälle tärkeää Kotimaiset

Lisätiedot

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki

LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ. 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki LUOMUKASVISTEN ARVOKETJUTYÖRYHMÄ 12.08. 2014 klo 13.00-15.30 Ravintola Ladonlukko Helsinki Osanottajat Nimi Paikalla 12.08.2014 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila Ari Kulmanen, Ikaalisten luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot