Helsinki vuonna toteutuvatko ympäristöpolitiikan tavoitteet? Metropolitutkimusseminaari Pekka Kansanen

Transkriptio

1 Helsinki vunna tteutuvatk ympäristöplitiikan tavitteet? Metrplitutkimusseminaari Pekka Kansanen 1

2 Helsingin kaupungin ympäristöjhtaminen Kaupunginvaltuust Kaupunginhallitus Hallintkunnat ja tytäryhteisöt Strategiahjelma Ympäristöplitiikka Ympäristöjärjestelmät Ympäristö- -hjelmat tms. Talusarvihjeet Talusarvin ympäristötavitteet Osa-alueiden hjelmat Ektukitiminta Kaupungin ympäristöraprtti Ympäristöraprtit ja timintakertmukset Markus Lukin 2

3 Markus Lukin 3

4 Ilmast ja energia Itämeri Kaupunkiilma Melu Lunt ja maaperä Hankinnat, materiaalitehkkuus ja jätteet Ympäristötietisuus ja -vastuullisuus Ympäristöjhtaminen ja kumppanuudet

5 Ilmastnsujelu Pitkä aikaväli Helsinki n hiilineutraali kaupunki vuteen 2050 mennessä. Tavitteen tteutumista seurataan säännöllisellä raprtinnilla määrävälein, jllin timenpidehjelmaan vidaan tehdä tarvittavat muutkset. Helsinki n eturivin timija energiatehkkuudessa, ilmastnmuutksen hillinnässä, ja siihen speutumisessa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Keskipitkä aikaväli Kasvihunekaasupäästöt (kulutusperäiset) vat alentuneet vähintään 20 % vuteen 2020 mennessä (vertailuvusi 1990). Selvitetään edellytykset päästötavitteen nstamiseksi 30 %:iin. Uusiutuvan energian suus n vähintään 20 % vunna 2020 Energiatehkkuus n parantunut vähintään 20 % vuteen 2020 (mittarina asukaskhtainen energiankulutus, vertailuvusi 2005) Ilmastnmuutkseen speutuminen integridaan kaikkien hallintkuntien timintaan riskien minimimiseksi.

6 Kaupungin strategiahjelma 2020 Energiapliittiset linjaukset 2020 Kaupungin ympäristöplitiikka 2020, 2050 (Kvstn päätökset) Hiilineutraali Helsinki 2050 Päästöjen vähennys 20% (2020) Energiatehkkuus 20% (2020) Uusiutuva energia 20% (2020) Energiantutant -Helsingin Energian kehityshjelma -Energiatehkkuuden puitespimus Kaupungin kiinteistöt, liikenne ym. kaupungin vaikutuspiiri -PKS ilmaststrategia -Kestävän energian hjelma (SEAP) -KETS, VAETS -Ekrakentamisen hjelmat -Ektukitiminta Yritykset ja kuntalaiset -Parhaat energiatehkkuuden käytännöt (PEK) -Ilmastkumppanit -Ekkmpassi -Ilmastinf -ASIAA! asukkaiden energianeuvnta -Ennakiva rakennusvalvnta

7 1000 t CO2-ekv. Khk kknaispäästöt (kulutus) Päästöt -15% Vuden 2020 päästötavite Maatalus Jätteen ja jäteveden käsittely Tellisuus ja työkneet Liikenne Kulutussähkö 500 Sähkölämmitys 0 Erillislämmitys Kauklämpö Helsingin kestävän kehityksen timintahjelman (Keke) päästötavite vuden 1990 päästöjen alittaminen vunna 2010 saavutettiin

8 *2011 Helsingin kaupunkialueen energian kknaiskulutus (GWh). kwh/as GWh kulutus -6% Kknaiskulutus (GWh) Asukaskhtainen kulutus (kwh/as) vs2010 vs1990 vs 2005 Asukaskhtainen kulutus (kwh/as) -1,8 % -3 % -6 % Kknaiskulutus (GWh) -0,7 % 17 % -0,05 %

9 Uusiutuva energia Vunna 2011 Helsingin Energian sähkön, kauklämmön ja jäähdytyksen hankinnasta uusiutuvan energian suus nusi viiteen prsenttiin edellisvuden nin neljästä prsentista. Vunna 2011 kauklämmöstä klme prsenttia ja sähkön hankinnasta kahdeksan prsenttia perustui uusiutuviin energialähteisiin. Muiden alueella tuttavien (kiinteistöt) tutanta ei le tilastitu yksittäisiä khteita, eivätkä edes näkyisi tilastissa

10 Helenin kehitysaskeleet hiilineutraalisuuteen g CO 2 /kwh Yhteistutant Maakaasu Kivihiili Ydinvima Vesivima Energiatehkkuus kk ketjussa kulutuksesta tutantn Klmistutant Jätevesilämpö Merituuli 200 Mniplttainelaits Metsäbiplttaineet CO 2 talteentt Uudet teknlgiat 100 Aurinkenergia

11 TWh PEK, Parhaat energiatehkkuuden käytännöt Kartitus kski niin kaupungin maa timintaa kuin timia, jihin kaupunki visi kannustaa kaupunkilaisia ja Helsingissä timivia yrityksiä ja yhteisöjä. Valittiin 31 energiatehkasta keina. Näillä keinin kknaisenergiankulutuksen vähentäminen kymmenellä prsentilla lisi mahdllista jakslla Eli Kknaispäästöjen vähennys vuteen 1990 verrattuna lisi lukkaa -25 % Perus Ptentiaali Väestö Jari Viinanen 11

12 PEK:Helsingin parhaat energiatehkkuuskäytännöt-työryhmän esitykset 2011 Ryhmä I Osin j lähteneet käyntiin, vat khtuullisen helppja tai kustannuksiltaan edullisia tteuttaa. Ovat saavutettavissa pääsin nykyisillä henkilöstöresursseilla, paremmalla suunnittelulla, neuvnnalla ja yhteistyöllä eri timijiden kanssa. Ryhmä II Vaativat I kria enemmän taludellista panstusta kaupungilta tai vat muuten vaativampia tteuttaa. Ryhmä III Vaativat humattavaa taludellista panstusta kaupungilta, vaativat laajempaa situtumista Täytäntöönpan edellyttää lisäselvityksiä. Saattaisivat mudstaa riskin Helsingin kilpailukyvylle suhteessa muihin timijihin ja ympäristökuntiin. 12 Ryhmä I Ryhmä II Ryhmä III R1 Energiakaavitus R4 Kaupungin vukraasuntihin vihreät vukraspimukset R3 Rakennusten timivuuden varmistaminen R10 Rakennusvalvnnasta rakennusneuvnnaksi K1 - Energiatehkkaan teknlgian piltinti- ja demnstraati- hankkeet P1 - Energiatehkkaan teknlgian piltti- ja demnstraatihankkeet P4 - Energiatehkkuuden integrinti petukseen P5 - Ilmastverkst P6 - Energiatehkkaat julkiset hankinnat L1 Energiatehkkaiden kulkutapjen edistäminen maankäytön suunnittelussa L2 Pyöräpysäköinnin kehittäminen L8 Ympäristövyöhykkeiden kehittäminen L10 Taludellisen ajtavan edistäminen R5 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus ilmasta R6 Energiarenessanssi matalaenergiasaneerauksien yhteishankkeet K3 - Krttelikhtaiset energian kulutuksen katselminnit K5 - Kaupungin energiatehkkuuskilpailut P3 - Ektukitiminnan levittäminen yrityksiin L3 Seudullisen liikkumiskeskuksen perustaminen L5 Kaupunkilgistiikan kehittäminen L6 Pyöräilyn pääväylien kehittäminen R2 Edulliset- ja eklgiset asumisväljyystavitteet R7 Rahast energiaviisaille krjauksille R8 Energiansäästöä tukeva kauklämmön hinnittelu R9 Kiinteistövern prrastus energiatehkkuuden mukaan K2 - Energiaviisaat lainatakuut K4 - Energiansäästöä tukeva sähkön hinnittelu P2 - Energiaviisaat lainatakuut L4 Jukkliikenteen lippuvalikiman laajentaminen L9 Ruuhkamaksujen käyttööntt Investinnit -840 milj. L7 Pysäköintipaikkjen varaaminen sähköautille keskustassa Vutuiset nettsäästöt +90 milj.

13 Sektrin suus kulutuksesta* Kustannukset ja säästöt 13 M 18 % Liikenne ja lgistiikka Investi nnit Vutuise t kulut Energiatehkkuude n ptentiaali ,7 TWh Säästöt ,2 TWh Yhteens ä Kaupunki Yksityiset Yhteensä Liikenteessä energiaa kuluttavat eniten henkilöautt Kaupunki vi vähentää liikennetarvetta maankäytön hjauksella Autilun suutta kulkutavista vidaan vähentää edistämällä pyöräilyä ja jukkliikennettä Ruuhkamaksut tehkkain yksittäinen timenpide *) Energiamutjen kertimilla (sähkö 1,7, kauklämpö 0,7 ja plttnesteet 1) paintettuna. Lähde: Ympäristöministeriö, vuden 2012 rakennusmääräykset.

14 Liikenne ja lgistiikka Liikkumis- ja liikennetarve Kulku- ja kuljetustapavalinta Ajneuvteknlgia Käyttäytyminen Useiden timenpiteiden vaikutukset n nähtävissä usein vasta pidemmällä aikajänteellä Parhaat käytännöt Lumalla vaihtehtisia tapja matkantekn vidaan siirtää kulkutapajakauman matkja henkilöautilusta kestävämpien liikennemutihin. Uuden teknlgian käyttööntlla vidaan parantaa energiatehkkuutta, mutta haasteena vat usein krkeat kustannukset. Liikkujien käyttäytymiseen vaikuttaminen n yleensä kustannuksiltaan edullista, mutta vaikutusten pysyminen vaatii yleensä jatkuvia timenpiteitä L1 L2 L3 Maankäytön suunnittelun tehstaminen Pyöräpysäköinnin kehittäminen Seudullisen liikkumiskeskuksen perustaminen L4 L5 Jukkliikenteen lippuvalikiman laajentaminen Kaupunkilgistiikan kehittäminen L6 L7 Pyöräilyn pääväylien kehittäminen Pysäköintipaikkjen varaaminen energia-tehkkaille ajneuville L8 L9 L1 0 Ympäristövyöhykke iden kehittäminen Ruuhkamaksujen käyttööntt Taludellisen ajtavan edistäminen Vähentävä vaikutus energiankulutukseen 4,3 % 2,5 % 3,3 % 12,7 % Yhteens ä: 24,5 %

15 Lunnn sujelu Pitkä aikaväli, lunnnsujelu Helsingin mnimutinen kaupunkilunt n säilynyt erityispiirteineen sana eheytynyttä kaupunkirakennetta. Keskipitkä aikaväli, lunnnsujelu Turvataan kattavan viherverkstn eklginen timivuus sana seudullista kknaisuutta. Säilytetään vakiintuneet lunttyypit ja eliölajit hitamalla ja ennallistamalla niitä tarvittaessa. Säilytetään metsien ja siden lunnlliset rakennepiirteet Turvataan kulttuuriympäristöjen lunnn mnimutisuus kunnstamalla ja hitamalla niitä pitkäjänteisesti. Kmpensidaan viheralueille rakentaminen kaavituksen ja viheraluesuunnittelun yhteydessä esimerkiksi parantamalla viheralueiden timinnallisuutta ja eklgista laatua, ennallistamalla luntkhteita tai lumalla uusia lähiviherympäristöjä.

16 Viheralueet ja lunt Pekka Kansanen 16

17 Helsingin lunnn minaispiirteitä Maaperä: kuluminen ja tiivistyminen, rgaanisen aineksen vähyys, rehevöityminen Bitppien mnipulisuus ihmisen vaikutuksesta muuntuneita varhaisia sukkessivaiheita runsaasti Pirstutuminen eristäytyneitä habitaatteja ei timivia eklgisia verkstja Krkea lajistllinen mnimutisuus alkuperäisiä/muinaistulkkaita ja harvinaisia lajeja runsaasti vieraslajien invaasi 80 % rannista n vapaassa virkistyskäytössä Pekka Kansanen 17

18 Tekijätiedt ja/tai esityksen nimi 18

19 Rakennettu lunnn mnimutisuus Pekka Kansanen 19

20 Vusaaren maantäyttöalue Rakennusvirast sai EU:n CuntDwn palkinnn vuden 2006 parhaasta testa lunnn mnimutisuuden hyväksi Pekka Kansanen 20

21 Pitkä aikaväli Ilmansujelu Liikenteen pakkaasut eivät heikennä ilmanlaatua (tieliikenne n lähes päästötöntä) Hengitettävien hiukkasten (PM10) vurkausiraja-arvtasn ylittävien vurkausien lukumäärä n vähintään pulittunut nykyisestä sallitusta tassta (35 kpl/v) llen alle 18 kpl/v.. Selkeästi kaukkulkeuman vuksi aiheutuneita ylityksiä ei teta humin. Uusiutuvan energian kuljetus ja käyttö eivät heikennä ilmanlaatua (biplttaineet, bimassa ja pienpltt) Keskipitkä aikaväli Ilmanlaadun raja-arvja ei le ylitetty vuden 2015 jälkeen. Ilman epäpuhtauksien pitisuudet (ml. pienhiukkasten) vat tämän jälkeen edelleen alentuneet Ilmanlaadun tavitearvja sekä kansallisia hjearvja ei ylitetä

22 Pitkä aikaväli Ympäristömelu Ympäristömelun hjearvja ei ylitetä. Ihmiset eivät altistu pitkäaikaiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalla vimakkaalle melulle, jlla n haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen. Keskipitkä aikaväli Melulle altistuminen n vähentynyt siten, että vuteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitasn yli 55 db melualueilla asuvien määrä n vähintään 20 % pienempi kuin vunna (vanhat asuinalueet, ei uusia melulle altistuvia) Erityisesti vimakkaalle melulle altistuminen n vähentynyt siten, että vunna 2020 ei le yli 70 db päiväajan ja yli 65 db yöajan keskiäänitaslle altistuvia asukkaita (vanhat asuinalueet). Herkimpien väestöryhmien timipisteiden mm. päiväktien, leikkipuistjen, kulujen ja vanhainktien leikki- ja leskelualueilla alitetaan päiväajan keskiäänitas 60 db (vanhat timipisteet).

23 Vesiensujelu Pitkä aikaväli Helsingin ma ravinnekurmitus vesistöihin vähentynyt entisestään ja ravinteiden hyötykäyttö tehstunut Sekaviemäriverkstn ylivutjen määrä pulittunut nykytassta Öljyntrjunta estää öljyn pääsyn asutuille rannille useimmissa lsuhteissa Keskipitkä aikaväli, Itämeren sujelu Helsingin edustan meriympäristö n hyvässä tilassa EU:n meristrategiadirektiivin mukaisesti vuteen 2020 mennessä Helsingin edustan rannikkvesimudstumien hyvä tila saavutetaan vesienhitsuunnitelman mukaisilla lisätimenpiteillä 2027 mennessä Helsingin man öljyntrjunnan vaikuttavuus asutuille rannille pääsevän öljyn määrään ja laajuuteen n merkittävä useimmissa lunnn lsuhteissa. Helsingin Itämeren saaristn antama öljyntrjunta-apu n humattavan tehkasta. Keskipitkä aikaväli, Helsingin pintavesien sujelu Helsingin keskeisiin virkistyssaariin n rakennettu keskitetty vesihult Sekaviemäriverkstn ylivutjen määrä n vähentynyt 20 % nykytassta Öljyntrjunta estää vahingn leviämistä ja öljyn kerääminen veden pinnalta sekä rantjen sujelu n tehkasta. Rantjen puhdistustimintaan n riittävästi kaupungin mia kulutettuja jukkja.

24 Maaperänsujelu Pitkä aikaväli Kaupungin alueella leva pilaantunut maaperä kunnstetaan viimeistään rakentamisen yhteydessä siten, ettei siitä le haittaa terveydelle tai ympäristölle. Keskipitkä aikaväli Kunnstetaan kaupungin alueella levat vanhat kaatpaikat Rakentamiseen tarvittavien maamassjen, ylijäämämaiden ja pilaantuneiden maiden lgistiikka n järjestetty taludellisesti ja ektehkkaasti. Turvataan maaperän luntaiset minaisuudet ja timinnt (bilgiset, kemialliset ja fysikaaliset) viheralueilla. Merkittävien gelgisten khteiden säilyminen n turvattu

25 Hankinnat, materiatehkkuus Pitkä aikaväli Kaupungin timintjen materiaali- ja ektehkkuus n selvästi parantunut ja ne tetaan humin kaikissa investinneissa, hankinnissa ja merkittävissä hankkeissa Keskipitkä aikaväli, HANKINNAT 50 % kaupungin hankintaprsesseista sisältää ympäristökriteerejä vuteen 2015 mennessä 100 % kaupungin hankintaprsesseista sisältää ympäristökriteerejä 2020 mennessä Ympäristökriteerit vivat lla jk ehdttmia vaatimuksia tai vertailuperusteita Kaikki hallintkunnat ja tytäryhteisöt kulutetaan kestävien hankintjen tekemiseen

26 Materiatehkkuus, jätteet Keskipitkä aikaväli, JÄTTEET Kaupunkirganisaatin tuttaman yhdyskuntajätteen määrä vakiintuu vuden 2013 taslle ja jätemäärä /työntekijä n laskenut 10 % vuteen 2020 mennessä Kaupunkirganisaatin tuttaman yhdyskuntajätteen materiaalihyötykäyttöaste n nussut 10 prsenttiyksiköllä vuteen 2020 mennessä Kaupungin alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrä vakiintuu vuden 2013 taslle ja jätemäärä /asukas n laskenut 10 % vuteen 2020 mennessä Rakentamiseen tarvittavien maamassjen, ylijäämämaiden ja pilaantuneiden maiden lgistiikka n järjestetty taludellisesti ja ektehkkaasti.

27 Ympäristötietisuus ja - Pitkä aikaväli vastuullisuus Helsingin kaupungin henkilöstön ja asukkaiden ympäristötietisuus n Eurpan pääkaupunkien klmen parhaan jukssa Kaupunkilaiset ja kaupungin työntekijät vat situtuneita ympäristöplitiikan tavitteisiin Keskipitkä aikaväli Helsinki n ympäristökasvatuksen edelläkävijä Jkaisella työyhteisöllä n kulutettu ektukihenkilö Helsinkiläisten kestävää elämäntapaa tukeva palvelutarjnta tekee ympäristövalinnista helppja Kaupungin työntekijät vat tietisia ympäristövastuullisista timintatavista ttavat ne humin työssään Päättäjien hyvä ympäristötietisuus mahdllistaa ympäristövastuullisten päätösten tekemisen

28 Ympäristöjhtaminen Keskipitkä aikaväli, ympäristöjhtaminen Liikelaitksilla n käytössä tdennettu ympäristöjärjestelmä Virastt ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjhtamisen timintaansa nudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita Ympäristöjhtaminen tetaan saksi virastjen ja liikelaitsten tulspalkkijärjestelmää ja muita palkitsemisen mutja Markus Lukin 28

29 Kumppanuudet Keskipitkä aikaväli, kumppanuudet Kaupunki hakee aktiivisesti kumppanuuksia ja verkstituu yritysten ja muiden sidsryhmien kanssa ympäristöplitiikan tavitteiden tteuttamiseksi tukien samalla kaupungin elinkeinstrategian tteutumista Ekkmpassi-järjestelmä n tunnettu väline pk-yritysten ympäristöhallinnan parantamiseksi ja se n kaikkien pääkaupunkiseudun pk-yritysten saatavilla Itämerihaasteen n vastaanttanut 300 timijaa, jita kaupunki tukee laadukkaiden ja Itämeren sujelua tehstavien timenpidehjelmien tteuttamiseksi Kaikille kaupungissa järjestettäville suurtapahtumille laaditaan ympäristöhjelma tai suunnitelma Markus Lukin 29