PELTOLAN KOULU SISÄILMAN LAADUN TUTKIMUS

Transkriptio

1 PELTOLAN KOULU SISÄILMAN LAADUN TUTKIMUS Tutkimusraportti

2 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT YHTEENVETO TOIMENPIDE-EHDOTUKSET MIKROBIANALYYSI Ilmanäyte, viljelyanalyysi Tutkimusmenetelmä Tulos Johtopäätös Viitearvoja Kirjallisuus Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi Tutkimusmenetelmä Tulos Johtopäätös Viitearvoja Kirjallisuus HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET, ILMASTA VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma Analysointimenetelmä Tulos VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma Yhdisteiden pitoisuudet Yhdisteryhmien pitoisuudet Johtopäätös Viitearvoja Kirjallisuus MATERIAALIN EPÄPUHTAUDET Mineraalivillakuidut tasopinnoilta Tutkimusmenetelmä Tulos Johtopäätös Viitearvoja Kirjallisuus PAINE-EROT JA RAKENTEIDEN TIIVEYS Paine-erot Huone Musiikkivälinevarasto Rakenteiden tiiveys NÄYTTEENOTTOKOHDAT ALLEKIRJOITUKSET Tutkimusraportti Sivu 2:25

3 1. YHTEYSTIEDOT Tilaaja Tutkimuskohde Vantaan kaupunki tilakeskus, hankepalvelut, rakennuttaminen Ulla Lignell Kielotie Vantaa Peltolan koulu Lummetie 27 Vantaa Projektinumero Perustettu Laboratorio Yhteyshenkilö Näytteenottaja Ositum Oy Kiilakiventie OULU RI, tekninen johtaja Rauno Pakanen Gsm Ositum Oy Rauno Pakanen Näytteenottopäivä Tutkimusraportti Sivu 3:25

4 2. YHTEENVETO Mikrobi-itiöilmanäytteissä tulokset olivat tavanomaisia. Kaikissa mikrobipintapyyhintänäytteissä havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Kaikissa VOC-näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä. Dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä käytetään mm. siivousaineissa. Lähes kaikissa näytteissä havaittiin 2-etyyliheksanolia. Yhdistettä oli vähän, mutta se saattaa aiheuttaa oireilua pienissäkin pitoisuuksissa. Kahdeksassa mineraalivillakuitunäytteessä esiintyi viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja. Paine-erot ulkoilmaan verrattuna vaihtelivat kahdessa tilassa -4-4Pa. Huonetilat olivat ylipaineisia öisin ja viikonloppuisin. Merkittäviä rakenteiden vuotokohtia ei havaittu, opettajainhuoneessa oli kahden ikkuna-aukon yläosissa vuotoja. 3. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Kaikki tilat siivotaan huolellisesti, tasopinnat useampaan kertaan. Ilmastointikanavat puhdistettiin heti mittausten jälkeen. Tuulikaapin homeenhaju tulee todennäköisesti lattiasta, koska itiöitä ei ilmassa havaittu. Tuulikaapin matto uusitaan ja betonilaatta desinfioidaan, tarvittaessa kapseloidaan. Ikkunoiden ja seinien halkeamat tiivistetään. Ilmanvaihtoa säädetään siten, ettei ylipainetta olisi. Alipaineen taso on nykyisellään hyvä. Mikäli siivousten jälkeen vielä oireilua tapahtuu, otetaan ko. tiloista näytteitä lattioiden pintarakenteista. Siivouksen jälkeen kahden viikon päästä on syytä ottaa seurantanäytteitä pyyhintänä. Tutkimusraportti Sivu 4:25

5 Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Muut sädesienet Sädesienet yhteensä Muut hiivat Hiivat yhteensä Aspergillus fumigatus Cladosporium Muut homeet Penicillium Steriilit Homeet yhteensä 4. MIKROBIANALYYSI 4.1 Ilmanäyte, viljelyanalyysi Tutkimusmenetelmä Ilmanäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (cfu/m³). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset Tulos I6. I5. I4. I3. I2. I1. BakteeritSädesienet Hiivat THG Homeet 2 % MEA Tutkimusraportti Sivu 5:25

6 Näytteet 1-6, määritysraja cfu/m³ 1. I1. Tuulikaappi 4 2. I2. Huone I3. Huone I4. Huone I5. Huone I6. Ulkoilma 4 Viljely Analyysi Mikrobilajit THG Bakteerit Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Sädesienet Muut sädesienet Sädesienet yhteensä % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus fumigatus 4 Cladosporium 4 Muut homeet Penicillium 4 Steriilit Homeet yhteensä Johtopäätös Mikrobi-itiöilmanäytteissä tulokset olivat tavanomaisia Viitearvoja Ilmanäyte kuvaa mittauksen aikaista ja paikallista sisäilman mikrobiologista tilaa. Mikrobipitoisuudet (homeet, hiivat, sädesienet, muut bakteerit) vaihtelevat sisäilmassa ajallisesti ja rakennuksen olosuhteiden mukaan. Sisäilmanäytteiden mikrobimääriin vaikuttavat mm. rakennuksen ilmanvaihto ja erityisesti ilmavirtaukset mikrobivaurioituneiden materiaalien välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen ja asunnon tilaa voidaan selvittää tarkemmin toistamalla näytteenotto useita kertoja. Yksittäisellä mittaushetkellä todettu mikrobipitoisuus voi olla pieni, vaikka rakenteissa esiintyisikin mikrobikasvustoja. Korkea bakteeripitoisuus (yli 4500 cfu/m³) viittaa tilan puutteelliseen ja riittämättömään ilmanvaihtoon. Tavanomaisimmat bakteerilähteet ovat ihmiset, hengitys ja iho. Talviaikana taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman homesienien pitoisuudet cfu/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos samalla näytteen homelajisto ja/tai mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeavaa, on rakennuksessa todennäköisesti mikrobikasvustoa. Jos talviaikana taajamassa sijaitsevan asunnon homesienien pitoisuudet ovat yli 500 cfu/m³, viittaa se mikrobikasvustoon rakennuksessa. (Asumisterveysopas 2009) Tutkimusraportti Sivu 6:25

7 Rakennuksessa esiintyvään mikrobikasvustoon viittaavia homesienisukuja tai lajeja ovat mm., Acremonium, Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor, Chaetomium, Fusarium, Phialophora, Scopulariopsis, Stachybotrys, Trichoderma ja bakteereista sädesienet. Sädesienien esiintyminen merkittävinä, yli 10 cfu/m³, pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa ja terveyshaitan olemassa oloon. Edellä mainittujen, ja myös muiden, kosteusvauriota indikoivien homesienien pitoisuuksia yli 10 cfu/m³ talviaikana voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeuksena tästä ovat Chaetomium, Fusarium ja Stachybotrys, joiden esiintyminen ilmanäytteessä on aina merkki rakennuksen vakavasta kosteusvauriosta. Sulanmaanaikana tehdyissä tutkimuksissa sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Yleensä ulkoilman home- ja sädesienipitoisuudet ovat tällöin suurempia kuin asunnon sisäilman pitoisuudet. Sisäilmassa havaitut home- ja sädesienipitoisuudet eivät välttämättä korreloi havaittujen oireiden esiintymiseen. Herkistyneillä ihmisillä oireet voivat puhjeta tai pahentua myös tavanomaisina pidettävissä sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Lisäksi oireilu, esimerkiksi ärsytys- ja yleisoireet, saattavat liittyä altistumiseen mikrobien kaasumaisille tai toksisille aineenvaihduntatuotteille tai muille altisteille kuin mikrobeille. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa yms. Mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa, joten Asumisterveysoppaan (2009) tulkintaohjeet eivät sovellu suoraan näille rakennuksille. Merkittävää tällöin on kuinka hyvään tuloilman suodatustehoon on päästävä, esim. sädesienten osalta alle 10 cfu/m³, jotta tilojen käyttö olisi mahdollista myös jo herkistyneille ihmisille Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa Tutkimusraportti Sivu 7:25

8 Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Muut sädesienet Sädesienet yhteensä Muut hiivat Hiivat yhteensä Aspergillus niger Muut homeet Steriilit Homeet yhteensä 4.2 Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi Tutkimusmenetelmä Pintapyyhintänäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2009) mukaisesti. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä tutkittavaa pinta-alaa kohden (cfu/m²). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset Tulos P9. P7. P5. P3. P1. Bakteerit SädesienetHiivat Homeet THG 2 % MEA Tutkimusraportti Sivu 8:25

9 Näytteet 1-10, määritysraja cfu/cm² 1. P1. Huone P2. Huone P3. Huone P4. Huone P5. Huone P6. Huone P7. Huone P8. Huone P9. Huone P10. Huone Viljely Analyysi Mikrobilajit THG Bakteerit Muut bakteerit Bakteerit yhteensä Sädesienet Muut sädesienet Sädesienet yhteensä % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus niger 20 Muut homeet Steriilit 30 Homeet yhteensä Johtopäätös Mikrobipintapyyhintänäytteissä P1 (Huone 1096), P2 (Huone 1097), P3 (Huone 2012), P4 (Huone 2003), P5 (Huone 2005), P6 (Huone 2006), P7 (Huone 2011), P8 (Huone 2014), P9 (Huone 1013) ja P10 (Huone 1088) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Havaitut mikrobit voivat olla peräisin joko nykyisestä tai aiemmasta jo kuivuneesta kosteusvauriosta, tai puutteellisen siivouksen johdosta pinnoille kertyneestä liasta ja pölystä. Bakteerit ja hiivat viittaavat tavanomaista suurempaan kosteuteen. Kertymä voisi olla peräisin ilmanvaihtokanavista Viitearvoja Pintojen sädesieni-itiöpitoisuus alle 0,1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuudet alle 1 cfu/cm² ja bakteeripitoisuus alle 10 cfu/cm² ovat tavanomaiset. Tilanne rakennuksessa on normaali. Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 0,1 cfu/cm² mutta alle 1 cfu/cm², homesieniitiöpitoisuuksien ollessa yli 1 cfu/cm² mutta alle 10 cfu/cm², ja bakteeripitoisuuden ollessa yli 10 cfu/cm² mutta alle 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet kohonneet. Tavallisesti kohonneet pitoisuudet johtuvat pinnalle kertyneestä pölystä ja liasta. Tutkimusraportti Sivu 9:25

10 Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuuksien ollessa yli 10 cfu/cm², tai bakteeripitoisuuden ollessa yli 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet selvästi korkeat. Tämä voi viitata mikrobivaurioon rakennuksessa. Mikäli mikrobivaurio on selvästi paikallinen ja pinnallinen, voi olla mahdollista saada rakenteet tyydyttävään kuntoon huolellisella desinfioinnilla jonka onnistuminen tulee varmistaa kontrollinäyttein Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa Tutkimusraportti Sivu 10:25

11 5. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET, ILMASTA 5.1 VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma Analysointimenetelmä Näytteiden keräyksessä on käytetty Ositum Oy:n SKC tarkkuuspumppua, joka on kalibroitu yksilöllisesti analyysiputkityypille Bios International Defrender 520 tarkkuuskalibrointilaitteella. Tulokset perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun keräysaikaan. Suositeltava näytteenottoaika määrittyy käytetyn putkityypin sisältämien adsorbenttien ominaisuuksien perusteella. Suositeltavat näytteenottoajat on esitetty näytteenotto-ohjeessa. Näytteenottoajan merkittävä pidentäminen suositelluista näytteenottoajoista voi johtaa erittäin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden irtoamiseen adsorbentista näiden yhdisteiden kiinnipysymisajan lyhyyden vuoksi. Näytteessä havaitut yhdisteet ja niiden pitoisuudet riippuvat käytetystä adsorbentista. Näytteet on analysoitu standardien ISO ja SFS-EN mukaisesti käyttäen termodesorptiota ja kaasukromatografiaa, ilmaisimena on käytetty massaselektiivistä detektoria, Agilent TD-GC-MS-laitteistoa. Analyysimenetelmässä kolonniuunin lähtölämpötila on laskettu +10 C:een. Analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia, jotta näytteiden sisältämät yhdisteet saadaan eroteltua tarkasti. Käytetty tekniikka mahdollistaa hyvin keveiden tavanomaisissa sisälämpötilassa esiintyvien yhdisteiden havainnoinnin. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. TVOC (Total Volatile Organic Compounds) on sisäilmanäytteestä analysoitujen yhdisteiden yhteenlaskettu pitoisuus. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet lasketaan vertaamalla niiden vastetta tolueenin vasteesta muodostettuun nollan kautta kulkevaan kalibraatiosuoraan (ns. tolueeniekvivalenttina). Menetelmällä voidaan mitata erittäin haihtuvia ja haihtuvia yhdisteitä kiehumispistealueella >0 260 ºC. Yhdisteiden pitoisuudet ilmoitetaan mikrogrammoina yhtä kuutiometriä ilmaa kohden (µg/m³) ja niiden tunnistus tapahtuu vertaamalla niiden massaspektriä Wiley- ja NIST-kirjastojen mallimassaspektreihin. Analyysi on Asumisterveysoppaan (2009) mukainen. Asumisterveysoppaan kohdassa Lyhytaikaiseen näytteenottoon perustuva mittausmenetelmä todetaan: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi voidaan ilmanäyte kerätä pumpulla myös muuhun adsorptiomateriaaliin (kuin Tenax TA). Tulosten tulkinta perustuu näytteestä tunnistettuihin yhdisteisiin ja niiden pitoisuuksiin. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus noin 3,5 litran sisäilmanäytteen kokonaispitoisuudelle (TVOC) on 35 % ja määritysraja on < 10 µg/m³. Muille tolueeniekvivalenttina määritetyille yksittäisille yhdisteille mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Yksittäisten yhdisteiden yli 100 µg/m3:n pitoisuudet ovat suuntaa-antavia. Alle 100 µg/m3:n TVOC on ilmoitettu yhden merkitsevä numeron ja yli 100 µg/m3:n TVOC kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Alle 30 µg/m3:n TVOC:lla näytettä ei voi tulkita luotettavasti. Putkityyppi Adsorbentti Kerättyjen yhdisteiden koko Vetoaika 3 Tenax TA/Carbograph 1TD/Carboxen1000 n-c3/4 - n-c20 25 min Tutkimusraportti Sivu 11:25

12 5.1.2 Tulos VVOC ja VOC -yhdisteet, ilma VVOC/VOC -yhdisteiden pitoisuudet ja yksiköt on esitetty alla olevissa taulukoissa. Näytteet 1-5 a, yhdisteiden pitoisuudet b Yksikkö Putkityyppi 1. VO1. Huone 1097 µg/m³ 3 2. VO2. Huone 2002 µg/m³ 3 3. VO3. Huone 2013 µg/m³ 3 4. VO4. Huone 2012 µg/m³ 3 5. VO5. Huone 1018 µg/m³ 3 a VO = ilmanäyte, FG = massaperusteinen materiaalinäyte, FM = pinta-alaperusteinen materiaalinäyte, BVO = BioVOC b Tenax/Carbograph 1TD/Carboxen1000, kerättyjen yhdisteiden koko C 3/4 C Yhdisteiden pitoisuudet Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (µg/m 3 ). Toteamisrajan ylittävät, mutta määritysrajan alittavat pitoisuudet on merkitty x:llä. Lihavoidut ja keltaisella korostetut tulokset ylittävät 10 % kokonaispitoisuudesta (TVOC), 50 % yhdisteryhmän viitearvosta, tai tulos on yli kymmenkertainen normaalipitoisuuteen verrattuna. Tarkempi erittely on Johtopäätös-kappaleessa. Ryhmä Yhdiste Aldehydit 3-Metyylibutanaali <1 <1 Bentsaldehydi <1 <1 <1 <1 2 Dekanaali <1 <1 <1 Heksanaali <1 <1 Heptanaali <1 <1 Nonanaali <1 <1 Pentanaali <1 Yhteensä 1 1 <1 <1 2 Alkaanit 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani <1 2-Metyylibutaani <1 <1 <1 <1 2-Metyylipentaani <1 <1 <1 <1 <1 3-Metyyliheksaani <1 3-Metyylipentaani <1 Dekaani <1 Dodekaani <1 Heksaani <1 <1 Heptaani <1 <1 <1 <1 <1 Metyleenisyklobutaani <1 Metyylisykloheksaani <1 <1 Nonaani <1 <1 <1 <1 <1 Oktaani <1 <1 <1 <1 Syklopentaani <1 Tetradekaani <1 Tridekaani <1 Undekaani <1 Yhteensä <1 2 Tutkimusraportti Sivu 12:25

13 Ryhmä Yhdiste Alkeenit cis-1,3-pentadieeni <1 <1 Isopreeni <1 Yhteensä <1 <1 <1 Alkoholit 1-Butanoli <1 <1 <1 <1 <1 2-Butoksietanoli 1 <1 4 2-Etoksietanoli Etyyliheksanoli 2 <1 <1 Etanoli 2 <1 <1 <1 <1 Syklobutanoli <1 <1 Yhteensä Amidit Akryyliamidi <1 <1 Yhteensä <1 <1 Amiinit Dimetyyliamiini <1 Piperatsiini <1 Yhteensä <1 <1 Aromaattiset 1,2,4-Trimetyylibentseeni <1 <1 <1 <1 <1 Bentseeni <1 <1 <1 <1 1 Etyylibentseeni <1 <1 <1 <1 <1 o-ksyleeni <1 <1 <1 <1 <1 p-ksyleeni <1 <1 <1 <1 <1 Styreeni <1 Tolueeni <1 <1 <1 <1 <1 Yhteensä Atsoryhmät 2-Metyylipiperatsiini <1 <1 Yhteensä <1 <1 Eetterit Bis(2-etoksietyyli)eetteri <1 <1 <1 Dibutyylieetteri <1 Yhteensä <1 <1 <1 <1 Esterit Butyyliasetaatti <1 Yhteensä <1 Fenolit Fenoli <1 Yhteensä <1 Glykolieetterit 1-(2-Metoksi-1-metyylietoksi)-2-propanoli 1 Tutkimusraportti Sivu 13:25

14 Ryhmä Yhdiste Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri Yhteensä Halogenoidut 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani <1 <1 <1 <1 <1 Dikloorimetaani <1 <1 Fluoritrikloorimetaani <1 <1 <1 <1 <1 Yhteensä 2 1 <1 <1 <1 Ketonit 2-Butanoni <1 6-Metyyli-5-hepten-2-oni <1 Asetofenoni <1 <1 <1 <1 <1 Asetoni 2 <1 0 <1 <1 Yhteensä 3 1 <1 <1 <1 Nitriilit Asetonitriili <1 Yhteensä <1 Terpeenit alfa-pineeni <1 <1 <1 <1 <1 dl-limoneeni <1 Yhteensä <1 1 <1 <1 <1 Tunnistamattomat Yhteensä < TVOC* Yhdisteryhmien pitoisuudet Pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalenttina (µg/m 3 ). Lihavoidut ja harmaalla korostetut tulokset ylittävät yhdisteryhmän kokonaispitoisuuden viitearvon. Tarkempi erittely on Johtopäätös-kappaleessa. Ryhmä Aldehydit 1 1 <1 <1 2 Alkaanit <1 2 Alkeenit <1 <1 <1 Alkoholit Amidit <1 <1 Amiinit <1 <1 Aromaattiset Atsoryhmät <1 <1 Eetterit <1 <1 <1 <1 Esterit <1 Fenolit <1 Glykolieetterit Halogenoidut 2 1 <1 <1 <1 Ketonit 3 1 <1 <1 <1 Nitriilit <1 Terpeenit <1 1 <1 <1 <1 Tunnistamattomat < TVOC* Tutkimusraportti Sivu 14:25

15 * Ositum Oy:n kemian laboratorion Oulun ja Espoon toimipisteet ovat akkreditoituja testauslaboratorioita T261 (FINAS-akkreditointipalvelu, (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005). Akkreditointi kattaa sisäilman VVOC- ja VOC-analyysin kokonaispitoisuuden (TVOC). Yhdisteiden hajukynnysylitykset näytteittäin. Ryhmä Yhdiste Kirjallisuus (Wallace 1986, Molhave 1990, Seifert 1990) Yhdisteiden haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, HTP, ylitykset näytteittäin. HTP arvo ilmoittaa yhdisteen pitoisuuden, jotka työpaikoilla eivät saa ylittyä 8 tunnin tai 15 minuutin työskentelyn aikana. (HTP-arvot 2009, Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet.) Näyte 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Kirjallisuus (International Chemical Safety Cards (ICSC) 2007) Yhdisteiden haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, HTP/1000, ylitykset näytteittäin. HTP/1000 arvon ylitys kertoo yhdisteen epätavallisen korkeasta pitoisuudesta asuintiloissa verrattuna tavanomaisena pidettyyn pitoisuuteen sisäilmassa. (HTP-arvot 2009, Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet.) Näyte 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Kirjallisuus (Kostiainen ja Nokelainen 1994) Tutkimusraportti Sivu 15:25

16 5.1.5 Johtopäätös Kaikissa näytteissä epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä, jonka pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuuksista. Dietyleeniglykolimonoetyylieetteriä käytetään mm. siivousaineissa. Koulussa oli käynnissä lomaaikana tehtävä suursiivous, minkä takia pesuaineiden hajua havaittiin jopa aistinvaraisesti. Sisäilman VVOC ja VOC näytteissä 1, 2 ja 5 havaittiin myös vähän 2-etyyliheksanolia. 2- etyyliheksanoli on kosteus- ja mikrobivauriota indikoiva yhdiste. Sitä saattaa myös emittoitua, irrota sisäilmaan, kosteuden vaurioittamista muovimatoista Viitearvoja Yhdisteiden viitearvoja, hajukynnys ja normaalipitoisuusarvot on esitetty µg/m³ ja HTP arvot on esitetty mg/m³, 1 mg = 1000 µg. Ryhmä Yhdiste Hajukynnys (µg/m³) Aldehydit Bentsaldehydi Normaalipitoisuus (µg/m³) 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Pentanaali Heksanaali Nonanaali Dekanaali Metyylibutanaali 8 Alkaanit Metyylisykloheksaani Heksaani Heptaani Oktaani Nonaani Dekaani 4.3 Undekaani 4.5 Dodekaani 1.9 Tridekaani 0.8 Tetradekaani 1.2 Alkoholit 2-Etoksietanoli Butoksietanoli Etanoli Butanoli Amiinit Dimetyyliamiini Aromaattiset Styreeni Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni o-ksyleeni Tutkimusraportti Sivu 16:25

17 Ryhmä Yhdiste Hajukynnys (µg/m³) Normaalipitoisuus (µg/m³) 8 h - mg/m³ p-ksyleeni min - mg/m³ Esterit Butyyliasetaatti Fenolit Fenoli Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 3940 Halogenoidut 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani Dikloorimetaani Fluoritrikloorimetaani Ketonit Asetofenoni Metyyli-5-hepten-2-oni 1.6 Asetoni Butanoni Nitriilit Asetonitriili Terpeenit alfa-pineeni dl-limoneeni Kirjallisuus (Wallace 1986, Molhave 1990, Seifert 1990) Yhdisteryhmien yhteenlaskettujen kokonaispitoisuuksien laadullisia viitearvoja. Ryhmä Viitearvoja Oirearvoja Aldehydit 20 Alkaanit 100 Aromaattiset Esterit 20 Halogenoidut 30 Muut 50 Terpeenit 30 Kirjallisuus (Wallace 1986, Seifert 1990) Yhdisteiden yhteenlaskettujen pitoisuuksien, TVOC, yleisiä seuraamuksia. TVOC Yhdisteiden kokonaispitoisuudelle raportoituja seurauksia saattaa esiintyä oireita aiheuttaa epämiellyttävän olon >25000 aiheuttaa myrkytysoireita Kirjallisuus (Molhave 1990) Kirjallisuus International Chemical Safety Cards (ICSC) (2007) The International Programme on Chemical Safety (IPCS) joint programme of the United Nations Environment Programme (UNEP), the International Labour Office (ILO) Tutkimusraportti Sivu 17:25

18 and the World Health Organization (WHO). Cited January 24th 2007 from: Kostiainen R, Nokelainen S & Ahonen S (1994) Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Huoneilmassa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/94, Helsinki. Molhave L (1990) Volatile organic compounds, indoor air quality and health. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: Seifert B (1990) Regulating indoor air. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys julkaisu 5 (2001) Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Kirjapaino Verbi, Espoo. Wallace LA (1986) An overview of the total exposure assessment methodology (TEAM) study. Summary and analysis, Vol. 1. United States Environmental Protection Agency, Washington, DC. Tutkimusraportti Sivu 18:25

19 6. MATERIAALIN EPÄPUHTAUDET 6.1 Mineraalivillakuidut tasopinnoilta Tutkimusmenetelmä Tasopinnoille laskeutuneesta pölystä otettiin näyte ns. teippimenetelmällä. Menetelmässä pölyä kerättiin pinnalta kirkkaan teipin avulla, esimerkiksi Scotch Crystal-teippi. Teipistä irrotettiin noin 6-7 cm:n pituinen pala, joka painettiin tasopinnalle niin, että teippiin tarttui pinnalle laskeutunut pöly. Sen jälkeen teippi painettiin puhtaalle mikroskoopin aluslasille. Pölyn koostumus tarkastettiin. Mineraalivillakuituanalyysi tehtiin valomikroskooppisesti. Mineraalivillakuidut tunnistettiin vertailemalla standardiaineisiin ja niiden määrä laskettiin. Analyysin määritysraja on 0,17 kuitua/cm Tulos Näyte Selite Kuitua/cm 2 1 Huone ,33 2 Huone ,0 3 Huone ,83 4 Huone ,83 5 Huone 1097 < 0,17 6 Huone ,33 7 Huone ,5 8 Huone ,83 9 Huone 2006 < 0,17 10 Huone ,33 11 Huone ,17 12 Huone 2013 < 0,17 13 Huone 2014 < 0, Johtopäätös Näytteissä 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10 esiintyy viitearvon ylittävä määrä mineraalivillakuituja (> 0,2 kuitua/cm 2 ). Näytteissä 5, 9, 11, 12 ja 13 ei havaittu viitearvoja ylittäviä määriä mineraalivillakuituja (> 0,2 kuitua/cm 2 ). Tutkimusraportti Sivu 19:25

20 6.1.4 Viitearvoja Pintojen kahden viikon pölylaskeuman kuitutiheys tulisi olla alle 0,2 kuitua/cm 2. Mineraalivillakuidut voivat aiheuttaa silmien ja ihon ärsytysoireita. Mineraalivillakuitujen lähteitä voivat olla akustiikkalevyt tai ilmanvaihtolaitteiden lämpö- ja äänieristeet. Ohjearvon ylittävissä pitoisuuksissa on suositeltavaa selvittää kuitulähteet ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen Kirjallisuus Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa PAINE-EROT JA RAKENTEIDEN TIIVEYS 7.1 Paine-erot Kahdesta tilasta mitattiin paine-eroja viikon ajan. Tilat olivat vastakkaisilla puolilla rakennusta: huone 2012 ja musiikkivälinevarasto. Molemmissa tiloissa on havaittavissa, että yöllä ja viikonloppuisin huonetilat muuttuvat ylipaineisiksi. Tutkimusraportti Sivu 20:25

21 7.1.1 Huone Musiikkivälinevarasto Tutkimusraportti Sivu 21:25

22 7.2 Rakenteiden tiiveys Tutkimusalueelta tutkittiin ulkoseinärakenteiden tiiveys merkkisavun avulla. Havaitut vuodot: - opettajain huone 1088, kahden ikkuna-aukon yläosissa vuotoja, lisäksi seinärakenteissa halkeilua sekä pilarissa vuotojälkiä ilmeisesti ylemmästä huoneesta. Vuotokohtia ikkuna-aukon yläosissa Seinän halkeama, vuotojälkiä pilarissa - huone 2003, ikkunan yläpuolella halkeama - huone 2004, ikkunan yläpuolella halkeama Muissa tiloissa ei havaittu vuotoja, myös alakerran lattiakanaalin kannet olivat tiiviitä. Tutkimusraportti Sivu 22:25

23 8. NÄYTTEENOTTOKOHDAT Tutkimusraportti Sivu 23:25

24 Tutkimusraportti Sivu 24:25

25 9. ALLEKIRJOITUKSET Tulokset, johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä raportissa esitetyt lausunnot koskevat vain tätä allekirjoitettua raporttia kokonaisuudessaan ja vain tähän raporttiin sisältyviä näytteitä. Tuloksiin perustuvat johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä analyysiraportissa esitetyt tulkinnat pohjautuvat yleiseen asiantuntemukseen tulosten merkityksestä. Analyysien merkitystä on verrattava kohteesta tehtyihin havaintoihin ja muihin mittauksiin. Mahdollisissa oikeuksissa käsiteltävissä tai muuten ratkaistavissa riitatapauksissa raportissa esitettyjä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tämän raportin lausuntoja ei saa käyttää, ennen kuin raporttia koskevat maksusaatavat on suoritettu kokonaisuudessaan Ositum Oy:lle. Raporttia ja sen sisältämiä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tässä raportissa esitettyjä lausuntoja ei saa käyttää todisteena missään oikeusasteissa ilman Ositum Oy:n kirjallista lupaa. Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Ositum Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulu Ositum Oy Rak.ins. Rauno Pakanen Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto Tutkimusraportti Sivu 25:25