Asemakaavan muutoksen selostus. Suunnittelualue sijaitsee Turuntien varrella, noin kaksi kilometriä Espoon keskuksesta

Transkriptio

1 (8) Asianumero 208/ /206 Aluenumero Bellintie Asemakaava ja asemakaavan muutos 6. kaupunginosa, Karvasmäki Kortteli 600, osa korttelia 60, Katu- ja erityisalueet Muodostuu uusi kortteli kaupunginosa, Järvenperä Katualue 72. kaupunginosa, Karhusuo Katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. päivänä huhtikuuta 207 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 705. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Turuntien varrella, noin kaksi kilomeiä Espoon keskuksesta koilliseen. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksen yhteydessä

2 2 (8) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B,. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Hanna Kiema etunimi.sukunimi@espoo.fi Katariina Peltola Roni Zein

3 3 (8) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät... 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet... 2 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö.... Kaavan mukaiset suojelukohteet....5 Ympäristön häiriötekijät....6 Nimistö... 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset... 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 7 Sivu

4 (8) LIITTEET: Liite Liite 2 Liite 3 Liite Seurantalomake (liitetään hyväksymisvaiheessa) Havainnekuva, Innovarch Oy Katukartta ja tyyppipoikkileikkaukset Liikenteen tavoiteverkko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Asemakaava ja asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen, Viistoilmakuva alueesta, Innovarch Oy, KM-korttelialueen tontinkäyttösuunnitelma ja perpeiivikuva, Innovarch Oy, KL--korttelialueen asemapiirros, Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy, Kaupallisten vaikutusten arviointi, Ramboll Oy, Liikenteen toimivuustarkastelut, Ramboll Oy,

5 5 (8) TIIVISTELMÄ. Alueen nykytila Suunnittelualueeseen kuuluu kortteli 600, osa korttelista 60, Bellintien katualue ja osa Turuntien katualueesta sekä osa erityisalueesta ja kaavoittamattomasta alueesta. Alue rajautuu pohjoispuolella toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-/s ja KTY-2/s), idässä Turuntien ja Bellintien risteysalueeseen, etelässä toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-, KTY-2 ja KTY) ja Fallåkerin asuinalueeseen ja lännessä Espoontien ja Turuntien risteysalueeseen. Suunnittelualue sisältyy Espoonjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja kaava-alueen itäpuolella kulkee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Suuri Rantatie. Alueen eteläpuolella virtaa valtakunnallisesti arvokas Glimsinjoki, jossa esiintyy muun muassa taimenia. Lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Bembölen kahvitupa sekä monin tavoin historiallisesti arvokas kyläkokonaisuus. Alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa Turuntien, Kunnarlantien, Espoontien ja Nupurintien risteyksessä useiden erikoistavaraliikkeiden sekä toimitilarakennusten läheisyydessä. Lisäksi kaava-alueen luoteispuolella kulkee Kehä III. Kaava-alueelta on matkaa Espoon keskukseen vajaa kaksi kilomeiä ja Jorvin sairaalaan vajaa kilomei. Kaava-alue on hajanaisesti rakennettua. Korttelissa sijaitsee varasto-ja toimitilarakennuksia, polttoaineen jakelun kylmäasema, suojeltu rakennus ja sen yhteydessä ravintolarakennus. Kaavoittamattomalla alueella on kioski/grilli..2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Bembölen alueen palvelutarjontaa sekä parantaa Turuntien liikennejärjestelyitä. Asemakaava alue on pinta-alaltaan yhteensä noin 6 ha. Asemakaavan muutos koostuu liikerakennusten korttelialueesta (KL-), liikerakennusten korttelialueesta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM), Bellintien ja Turuntien katualueista, Turuntietä reunustavasta suojavihervyökykkeestä (EV), erityisalueesta (E-) sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueesta (ET). Erityisalueella (E-) oleva toiminta voi jatkua joukkoliikenneyhteyden rakentamiseen asti. ET-korttelialue on mukana kaavassa mahdollisten katualueen muutosten takia. Liittymäratkaisut ja tilavaraukset tarkastetaan kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Lisäksi Fallåkerin liittymäkielto poistetaan Yli-Lommilankujan puolelta. Korttelin 600 rakennusoikeus on noin 5800 k-m 2. Kioskille Turuntien varteen on osoitettu vähäisesti laajennusvaraa. Rakennusoikeus kasvaa alueella nykyisestä n. 750 k-m 2. Asemakaavan muutoksessa KL--korttelialueen rakennusoikeus on noin 2350 k-m 2 ja KM-korttelialueen 350 k-m 2. Rakennusten suurin sallittu kerrosten lukumäärä on II. Tontit rajataan katualueista puurivein tai istutuksin. Lisäksi pysäköintialueet jaksotetaan istutuksin enintään 0 autopaikan osiin. Rakennusten julkisivut noudattavat ympäröivien rakennusten ilmettä. Julkisivut tulee olla joko puna- ja keltamulta tyyppisin värisävyin maalattua puuta tai punatiiltä. Kattotyypin tulee olla harja- tai pulpettikatto. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiomei ( m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömeiä (00 m 2 ) kohden..3 Suunnittelun vaiheet Kaavan vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli

6 6 (8) MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Nähtävilläoloaikana jätettiin kolme mielipidettä. Jätetyissä mielipiteissä oltiin huolissaan kulttuurimaiseman kärsimisestä, mutta myös odotettiin alueen kaupallisten palveluiden kehittymistä. Yhdessä mielipiteistä pyydettiin huomioimaan tilan 9:7 toiminta ja ajoyhteydet. Tila 9:7 liitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen osaksi kaava-aluetta. Espoon kaupunki on suunnitellut aluetta yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijoiden sekä hakijoiden suunnittelukonsulttien (Innovarch Oy ja Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy) kanssa.

7 7 (8) 2 LÄHTÖKOHDAT 2. Suunnittelutilanne 2.. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2..2 Maakuntakaava Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta.6) sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (ohjelmakohta.7.). Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 202. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 206. Vireillä oleva: Uudenmaan. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 20 (lähde: Uudenmaanliitonkarttapalvelu 6/206 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan Liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/06) Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 997.

8 8 (8) Espoon pohjoisosien yleiskaavan ensimmäisessä osassa alue on varattu yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Alueella voidaan myös sallia varasto- ja myyntitiloja vaativaa alueelle soveltuvaa teollisuutta sekä koulutus- ja majoitustiloja. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (/207) Espoon kaupunki. 2.. Asemakaava Kaava-alue on osittain kaavoittamatonta. Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Turuntien asemakaava ja asemakaavan muutokset (alue 7500) (lainvoimainen ). Turuntie on siinä osoitettu maantien alueeksi (LT). Bemböle asemakaava (alue 63200) (lainvoimainen ). Kortteli 600 on siinä osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-3 ja KTY-). Tonttitehokkuudet (e) ovat 0,5-0,25 välillä ja kerroslukuna on II ja korttelin 60 tontti on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Bellintie on osoitettu katualueeksi, jolle on merkitty sijainniltaan ohjeellinen joukkoliikenteelle varattu alueen osa (jl).

9 9 (8) Kuva: Ote voimassa olevasta ajantasa-asemakaavasta (/207) Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 2). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu osin sitova tonttijako. Sitova tonttijako on korttelissa 600 tontilla 2 ja korttelissa 60 tontilla Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja Muut suunnitelmat ja päätökset Lommila 63002, asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskuksen synty alueelle. Valtuusto hyväksyi Lommilan asemakaavan muutoksen, mutta ELY on valittanut Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 206. Kaava ei ole lainvoimainen. Turuntien kehittäminen Turuntiestä välillä Kehä III - Mäkkylä on laadittu liikenne- ja maankäyttöselvitys vuonna 203, jossa tarkasteltiin Turuntien läheisyyden maankäytön kehittämismahdollisuuksia, määriteltiin riittäviä aluevarauksia vastaamaan tulevia maankäytöntarpeita, selvitettiin kadun väyläarkkitehtuuria, teknisiä ratkaisuja ja sijaintia. Turuntie 7500, asemakaava ja asemakaavan muutos Turuntien asemakaavalla ja asemakaavan muutoksilla on kaavoitettu Turuntie ja Nupurintie (maantie 0) katualueeksi välillä Leppävaara (Kehä I-Miilukorpi (Metsälammentie). Katualueen pituus on 0 kilomeiä. Hallinnollinen muutos kaduksi tapahtuu kaavojen vahvistuttua erillisellä Espoon kaupungin kadunpitopäätöksellä. Turuntien katuosuudesta kaava-alueella laaditaan kadunpitopäätös kaavan saatua lainvoiman Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa :000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 5a :n vaatimukset.

10 0 (8) 2.2 Selvitys alueesta 2.2. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen kuuluu kortteli 600, osa korttelista 60, Bellintien katualue ja osa Turuntien katualueesta, kaavoittamatonta aluetta sekä osa erityisalueesta. Alue rajautuu pohjoispuolella toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-/s ja KTY-2/s), idässä Turuntien ja Bellintien risteysalueeseen, etelässä toimitilarakennusten korttelialueisiin (KTY-, KTY-2 ja KTY) ja Fallåkerin asuinalueeseen ja lännessä Espoontien ja Turuntien risteysalueeseen. Suunnittelualue sisältyy Espoonjokilaakson maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, ja kaava-alueen itäpuolella kulkee valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Suuri Rantatie. Alueen eteläpuolella virtaa valtakunnallisesti arvokas Glimsinjoki, jossa esiintyy muun muassa taimenia. Lisäksi alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Bembölen kahvitupa sekä monin tavoin historiallisesti arvokas kyläkokonaisuus. Alueen pohjoispuolen KTY-kortteli on osin rakentamaton. Rakennetulla korttelialueella on huoltoasema sekä suojeltuja rakennuksia. Bellintien ja Turuntien risteyksessä suunnittelualueen vieressä sijaitsee Bembölen kahvitupa vanhalla Bellin kantatilalla. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee avara virkistysja maanviljelykäytössä oleva Glimsin jokilaakso. Eteläpuolella olevalla Fallåkerin asuinalue on pientaloaluetta. Suunnittelualueen länsipuolella on liikenteellinen solmukohta missä Turuntie, Espoontie, Kunnarlantie ja Kehä III risteävät. Kaava-alue on hajanaisesti rakennettu Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen kaavoitetut tonttimaat ovat yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoittamattomat maat ovat osin kaupungin ja osin Liikenneviraston omistuksessa. Maankäyttö Kaava-alueella sijaitsee muutamia varasto- ja toimitilarakennuksia, polttoaineen jakelun kylmäasema sekä asuinkäytössä oleva suojeltu rakennus ja sen jatkeena myöhemmin rakennettu ravintolarakennus. Kaavoittamattomalla alueella kaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsee kioski/grilli. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alue sijaitsee Bembölen alueella Karvasmäen noin 800 asukkaan kaupunginosassa. Väestöstä työikäisiä on kaksi kolmasosaa ja neljännes lapsia ja nuoria. Karvasmäen asukkaista suuri osa asuu kaava-alueen välittömässä läheisyydessä Fallåkerin asuinalueella. Karvasmäen kaupunginosan suurimmat työllistäjät ovat Jorvin sairaala-alue sekä Lommilassa sijaitsevat kaupan suuryksiköt. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa Turuntien ja Espoontien risteyksessä useiden erikoistavaraliikkeiden sekä toimitilarakennusten läheisyydessä. Lisäksi kaava-alueen luoteispuolella kulkee Kehä III. Kaava-alueelta on matkaa Espoon keskukseen vajaa kaksi kilomeiä ja Jorvin sairaalaan vajaa kilomei. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaava-alue sijaitsee Bembölen kulttuurimaiseman vaikutusalueella. Suunnittelualueen vieressä oleva Bembölen kahvitupa on suojeltu ja on yksi Espoon vanhimpiin kuuluva osin 700-luvulla rakennettu Bellin maatilan päärakennus. Vanhalla Bellin tilalla sijaitsee myös useita muita suojeltuja kylärakennuksia. Kuninkaantien ja Turuntien risteyksessä sijaitsee 920-luvulla rakennettu Bembölen koulu.

11 (8) Kaava-alueen eteläpuolella on Fallåkerin asuinalue. Alueen pientalot muodostavat kokonaisuuden, joka kunnioittaa Bembölen kylähistoriaa. Rakennukset ovat sijoiteltu tiiviiseen kylämäiseen rakenteeseen muodostaen pienempiä yksiköitä. Julkisivumateriaalina on käytetty punaiseksi ja keltaiseksi maalattua puuta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee liikenteellisessä solmukohdassa, rajautuen etelässä Turuntiehen (st 0) ja lännessä Kunnarlantiehen. Suurista pääväylistä Kehä III ( 50) ja Turunväylä (vt ) ohittavat alueen pohjois- ja eteläpuolelta sekä risteävät alueen länsipuolella. Kaava-alueelta on hyvät yhteydet molemmille väylille. Kevytliikenne Korttelin läpi ei ole jalankulku- tai pyöräily-yhteyttä. Turuntien ja Kunnarlantien varressa kulkevat pyöräilyn seutureitit Leppävaaran, Kirkkonummen, Kehä III:n sekä Espoon keskuksen suuntaan. Kunnarlantien ja Turuntien risteyksessä on kevyen liikenteen alikulut näihin suuntiin. Bellintien varressa on yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn reitti, josta on yhteys Kehä III:n varteen sekä Kunnarlantien alikulun kautta Oittaan suuntaan. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueen korttelialue koostuu kolmen eri maanomistajan tonteista. Tilalta 9:2 ei ole yhteyttä korttelin muille tonteille. Tilalle kulku tapahtuu Turuntien ja Bellintien kautta. Tilalle 9:7 kuljetaan Bellintien puolelta korttelin tontin 2 ja kaupungin maalla sijaitsevan rasiteyhteyden kautta. Julkinen liikenne Kaava-alueelta on hyvät bussiyhteydet useaan eri suuntaan. Turuntiellä liikennöi Espoon sisäisiä sekä seutulinjoja. Alueelta on bussiyhteys mm. Leppävaaran, Kalajärven, Espoon keskuksen, Siikajärven, Kuurinniittyn, Oittaan, Soukkan, Vantaankosken sekä Helsingin suuntiin. Palvelut 2.2. Luonnonolosuhteet Kaava-alueella on polttoaineen jakelun kylmäasema sekä ravintolarakennus. Lisäksi Turuntien varrella sijaitsee kioski/grilli. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on pääasiallisesti valmis kunnallistekniikka. Kaava-alueen länsireunassa on todettu olevan paikallisesti arvokas ja paikallisesti erittäin arvokas keto- ja niittyalue. Pääosa kaava-alueesta on avointa ja rakennettua piha-aluetta, jolla ei ole todettu tavallisuudesta poikkeavia luontoarvoja. Kaava-alueella ei ole todettu olevan liito-oravia tai niille soveltuvaa elinympäristöä. Alueella ei ole myöskään tehty lepakkohavaintoja Suojelukohteet Asemakaava-alueella sijaitsee yksi suojeltava rakennus (sr-2). Rakennus on kylämiljöön kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Alueella sijaitsee säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (s-) Ympäristön häiriötekijät Kaava-alue sijoittuu vilkkaasti liikennöityjen teiden (Turuntie, Espoontie sekä Kehä III) läheisyyteen. Alueelle kohdistuu sekä liikennemelusta että ilmansaasteista aiheutuvia haittoja.

12 2 (8) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3. Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Tavoitteena on parantaa alueen lähipalveluita sekä Turuntientien liikenneyhteyksiä. Lisäksi tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus, joka kunnioittaa alueen kulttuuriarvoja. Rakennusalan rajaamisella, puurivistöillä ja istutuksilla, pysäköintikenttien jaksottaminen istutuksin, julkisivumateriaaleilla ja värityksellä taataan osaltaan uuden rakennuskannan yhteensovittaminen ympäröivään kulttuurimiljööseen. Maanomistajien tavoitteet Hakijoiden tavoitteena on muuttaa KTY-korttelialueet liikerakennusten korttelialueiksi (KM ja KL), joilla sallitaan päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa rakennusoikeutta, jotta korttelialueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Asukasmielipiteet Valmisteluaineisto oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Mielipiteitä saatiin kolme kappaletta. Mielipiteissä mainittiin, että maisemalliset kulttuuriarvot tulisi huomioida paremmin, jos alueelle pitää rakentaa. Arvokasta kulttuuriympäristöä ei ole tarpeeksi arvostettu uutta rakennettaessa. Bellintien kaava-alueen kehittäminen nähtiin myös positiivisena kaupallisesta ja kaupunkikuvallisesta näkökulmasta, kun varikkotoiminnot poistuvat. Kolmannessa mielipiteessä pyydettiin huomioimaan tilan 9:7 toiminnot ja ajoyhteydet kaavan laatimisen yhteydessä. Tila 9:7 on liitetty kaava-alueeseen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen. ASEMAKAAVAN KUVAUS. Yleisperustelu ja -kuvaus Bembölen alueelta puuttuvat päivittäistavarakaupan lähipalvelut. Bellintien asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen myötä alueen palvelutaso kasvaa ja etäisyyksien lyhennyttyä asioinnin voi hoitaa jalan tai pyöräillen, auton ja joukkoliikenteen sijaan. Samalla Turuntien liikennejärjestelyitä parannetaan ja kulkeminen Turuntien yli helpottuu ja linja-autopysäkille kulku lyhenee Fallåkerin suunnalta. Suunnittelualue sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella, jonka takia kaupunkikuvaan tullaan kiinnittämään erityishuomiota..2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6 ha. Asemakaavan ja asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on noin 5800 k-m 2. KM-korttelialueen tehokkuus (e) on 0,2 ja KL-korttelialueen 0,3. Asemakaavan ja asemakaan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa noin 750 k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö.3. Maankäyttö Liikerakennusten korttelialue (KL-) Kaava-alueen itäosaan osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolla saa rakentaa myös palvelu- ja ravintolatiloja sekä toimintaa liittyviä toimistotiloja, polttoaineen jakeluaseman sekä yhden toimitiloihin liittyvän asunnon vain kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Asunnolla tulee olla muusta tonttialueesta tarkoituksenmukaisesti erotettu yksityinen, melulta suojattu ulko-oleskelualue. Ulkovarastointialueet tulee aidata ympäristöön sopivin korkeatasoisin aidoin. Korttelialueen tehokkuus (e) on 0,3, joka rakennusoikeudeltaan vastaa noin 2350 kerrosneliötä (k-m 2 ). Korttelialue tulee laajentumaan osittain Turuntien katualueen puolelle. Rakennusten tulee olla pulpetti- tai harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää joko kelta- ja punamullan tyyppisin värisävyin maalattua puuta tai puna-

13 3 (8) tiiltä. Korttelialue on erotettava katualueesta istutuksin sekä tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä tulee istuttaa. Kaavakartassa määrätään mitkä alueet tulee vähintään istuttaa puin ja pensain. Korttelialueella olevan suojellun rakennuksen (sr-2) suojelustatus säilyy asemakaavan muutoksessa. Liikerakennusten korttelialue (KM) Kaava-alueen länsiosaan osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueen tehokkuus (e) on 0,2, joka rakennusoikeudeltaan vastaa noin 350 kerrosneliötä (k-m 2 ). Rakennusten tulee olla pulpetti- tai harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää joko kelta- ja punamullan tyyppisin värisävyin maalattua puuta tai punatiiltä. Korttelialue on erotettava katualueesta istutuksin sekä tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä tulee istuttaa. Kaavakartassa määrätään mitkä alueet tulee vähintään istuttaa puin ja pensain. Suojavihervyökyke (EV) Kaava-alueen ja eteläpuolella sijaitsevan KTY--korttelialueen väliin osoitetaan suojavihervyöhyke. Suojavihervyöhykkeen tehtävänä on suojata kaava-alueen eteläpuolella olevia kortteleita Turuntien liikenteestä aiheutuvilta haitoilta ja samalla rajata Turuntietä. Erityisalue (E-) Turuntien eteläpuolella sijaitsevan erityisalueen (E-) läpi kulkee joukkoliikenteelle varattu yhteys. Alueella oleva toiminta voi jatkua joukkoliikenneyhteyden rakentamiseen asti. Korttelialueella sijaitsevalle kioskille varataan vähäisesti laajennusvaraa..3.2 Liikenne Kaava-alueen liikennejärjestelyt tullaan sovittamaan Turuntien parantamissuunnitelmiin. Erityisesti liittymäjärjestelyjä tullaan tarkentamaan kunnallistekniikan yleissunnitelman valmistuttua. KM-korttelialueen asiakasliikenne tullaan osoittamaan uuden Turuntielle sijoittuvan nelihaaraliittymän kautta. Myös KL--korttelialueen lounaiskulman ravintolarakennuksen ja suojellun rakennuksen ajoneuvoliikenne tullaan osoittamaan tämän liittymän kautta. KM-korttelialueen liiketoiminnan huoltoliikenne osoitetaan Bellintien kautta, jolla vältetään konfliitilanteet asiakasliikenteen kanssa. Ravintolarakennusta lukuun ottamatta KL--korttelialueen tontin 2 ajoneuvoliikenne tullaan toteuttamaan nykyiseen tapaan Bellintieltä. Pysäköintipaikkoja tulee toteuttaa autoille ja polkupyörille vähintään Espoon pysäköintiohjeistuksen mukainen määrä. Pyöräpysäköinnille on lisäksi kaavassa määritelty erillisiä laatuvaatimuksia. Bellintien suunnittelussa on otettu huomioon mahdollisen pikaraitiotien sekä pysäkkijärjestelyjen tilavaraus. KM-korttelialueen itäreunaan on kaavassa osoitettu yleinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys, joka tulee täydentämään alueen nykyistä kevyen liikenteen verkkoa sekä mahdollistamaan tulevaisuudessa suoran yhteyden pikaraitiotien pysäkeille..3.3 Palvelut Alueen palvelutaso kasvaa kaavamuutoksen myötä. Bembölen alueen lähimmät päivittäistavarakaupat sijaitsevat tällä hetkellä Espoon keskuksessa lähes kahden kilomein päässä kaava-alueesta.

14 (8).3. Yhdyskuntatekninen huolto.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö. Kaavan mukaiset suojelukohteet.5 Ympäristön häiriötekijät.6 Nimistö Kiinteistöt liitetään kaupungin vesi- viemäri- ja hulevesiverkostoon. Tilan 9:7 liittyminen viemäriverkostoon tutkitaan kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Kaavassa on edellytetty hulevesien hallintaa korttelialueella. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiomei ( m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömeiä (00 m2) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 2-2 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Viherkaton viivytystarve on 2/3 vettä läpäisemättömän pinnan viivytystarpeesta. Rakentamista varten joudutaan siirtämään vedenjakelun runkovesijohtoa tilalla 9:2. Alueen maaperä muodostuu kaava-alueen länsireunassa ja keskiosassa sijaitsevista kallio-moreeni kumpareista ja savikkoalueesta. Kaava-alueen länsi- ja itäreunoissa maaperä on moreenia, jonka päällä on alle kolmen mein kerros silttiä ja savea. KL--korttelialueella sijaitsee polttoaineen jakelun kylmäasema, jonka johdosta maa voi olla pilaantunutta. Maaperän pilaantuneisuus on tutkittava ennen alueelle tehtäviä rakentamis- ja tai muita kaivuutoimenpiteitä ja tarvittaessa kunnostettava. Luonnonmonimuotoisuuden kannalta paikallisesti erittäin arvokas keto- ja niittyalue (s-) tullaan suojelemaan kaavassa. Pysäköintialueet tullaan jaksottamaan istutuksin. Tontin reunaan, Turuntien puolelle ja Bembölen kahvituvan puoleiseen päätyyn istutetaan puurivi. Kaava-alueen länsireunaan, keskelle ja kaakkoisosaan määrätän puilla ja pensailla istutettava/säilytettävä alueen osa. Voimassa olevassa asemakaavassa alueella sijaitsee suojeltu rakennus (sr-2). Kaavamuutoksessa suojeltu rakennus säilyy suojeltuna (sr). Rakennus on kylämiljöön kannalta merkittävä rakennus, jota ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen luonne säilyy. Rakennuksen melunsuojaus voidaan toteuttaa rakennuksen korjaus- ja muutostöissä rakennusteknisin keinoin sinne sijoitettavan toiminnan edellyttämällä rakenne-eristävyys-vaatimuksella, kuitenkin siten, että toimenpiteet eivät heikennä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Kaava-alueen sijainti vilkkaasti liikennöityjen teiden vieressä aiheuttaa melua kaava-alueelle, mutta kaava-alueelle ei ole osoitettu meluherkkiä toimintoja. Kaava-alue on saanut nimensä alueella olevasta kadusta, Bellintiestä. Bell on yksi Bembölen kylän kantatiloista. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Varastoitoimintojen poistuessa alue jäsentyy selkeämmäksi osaksi ympäristöään. Suunnittelualueen merkitys korostuu nykyisestä. Rakennusmassat tulevat olemaan suurempia kuin nykyään, mutta rakennusten sijoittelulla, puu- ja pensasistutuksilla sekä julkisivumateriaaleilla ja niiden värityksellä uudet rakennusmassat sovitetaan ympäröivään kylämiljööseen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Fallåkerin asuinalueen liittymä nykyisen grillin luota siirtyy länteen päin uuden valo-ohjatun nelihaararisteyksen kohdalle selkeyttäen ajoa asuinalueelle. Kulku

15 5 (8) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Turuntien pohjoispuolen bussipysäkille lyhenee Fallåkerin asuinalueelta uuden valo-ohjatun risteyksen myötä. Uusi KM-korttelialueen läpi osoitettu yleinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys vähentää kiertotarvetta Kehä III:n ja Oittaan suuntaan sekä mahdollisen tulevan pikaraitiotien pysäkeille. Kulku tilalle 9:7 muuttuu. Nykyinen rasiteyhteys poistuu ja se korvataan uudella ajoyhteydellä Bellintieltä tontin länsipuolelta. Turuntien liikenteen toimivuus kaavan toteutumistilanteessa on tarkasteltu erillisellä liikenteen toimivuustarkastelulla. Alueen luontoarvot painottuvat alueen länsireunaan, jossa sijaitseva paikallisesti erittäin arvokas keto- ja niittyalue tullaan suojelemaan kaavassa ja kaavaalueen keskellä osa paikallisesti arvokkaasta keto- ja niittyalueesta säilytetään rakentamattomana, puin ja pensain istutettavana alueen osana. Kaavan myötä alueen rakennusoikeus tulee lisääntymään noin 750 k-m 2, mutta kaavaan on lisätty puilla ja pensailla istutettavia alueen osia ja istutettavia puurivejä, myös pysäköintialueet jäsennellään puin ja pensasistutuksin. Kaavassa on annettu määräyksiä myös rakennusten kattomuodoista ja julkisivumateriaaleista. Kaavan avulla tärkeimmät luontoarvot säilytetään ja määräysten avulla uusi rakentaminen sovitetaan ympäröivään kylämiljööseen ja selkeytetään alueen maisemakuvaa. 5. Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset Alueen palvelutaso sekä kevyen liikenteen yhteydet paranevat asemakaavaratkaisun myötä. Liikerakennusten valmistuttua alueen asukkailla on nykyistä lähempänä päivittäistavarakauppa. Kaupassakäynti lyhyen etäisyyden takia onnistuu niin pyörällä kuin jalan. Kaava-alueella Turuntien ylittäminen turvallisesti jalan on mahdollista kahden yhteyden kautta. Espoontien ja Turuntien nelihaararisteyksen alikulkuyhteyden tai Bembölen kahvituvan edessä olevan suojatien kautta. Matkaa näiden kahden yhteyden välillä on yli 00 meiä. Suuri etäisyys yhteyksien välillä aiheuttaa vaarallisia Turuntien ylityksiä Turuntien pohjoispuolen linja-autopysäkin ja Fallåkerin asuinalueen välillä. Asemakaavaratkaisun myötä Turuntien yli pääsee suojatietä pitkin myös kaava-alueen keskiosasta uudesta nelihaararisteyksestä. Tämä vähentää vaarallisia Turuntien ylityksiä Fallåkerin asuinalueen ja Turuntien pohjoispuolen linja-autopysäkin välillä. Kaavoitus tapahtuu pääasiallisesti yksityisellä maalla. Kaupungin kustannettavaksi tulee katualueiden muutostyöt. Lisäksi kaavan yhteydessä tapahtuu muutoksia maanomistuksessa, kun korttelialue laajenee katualueelle. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.6 Rakentamisaikataulu 5.7 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 5.8 Toteutuksen seuranta Rakentaminen on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian kaavan saatua lain voiman. Tilan 9:2 rakentaminen edellyttää vesijohdon siirtämistä Turuntien katualueelle sekä Turuntien liittymän rakentamista ennen tontin toiminnan käyttöönottoa. Turuntiestä on laadittava kadunpitopäätös kaavan saatua lainvoiman. Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta. 6 SUUNNITTELUN VAIHEET

16 6 (8) 6. Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Suunnittelualueeseen liittyen on saapunut kolme kaavoitushakemusta.9.205, sekä Vireilletulo Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissa, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut. Tarvittavat sopimukset hoitaa tonttiyksikkö. 6.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä suunnittelualueen maanomistajien kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskussa kaavan valmistelusta ovat vastanneet arkkitehti Hanna Kiema, liikennesuunnittelija Roni Zein sekä maisema-arkkitehti Katariina Peltola. Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty tonttikohtaiset viitesuunnitelmat, kaupallisten vaikutusten arviointi ja liikenteen toimivuustarkastelu. Kaava-alueesta tehtävät hulevesiselvitys sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelma ovat tekeillä. Viitesuunnitelmat ovat laatineet Arkkitehtitoimisto Innovarch sekä Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy. Liikenteen toimivuustarkastelun ja kaupallisten vaikutusten arvioinnin on laatinut Ramboll Oy. Lisäksi Ramboll Oy laatii hulevesiselvityksen ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman kevään 207 aikana. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavaratkaisun KL--korttelialueen rakennusala on rajattu niin, että se mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja tontilla. Viitesuunnitelmassa esitetty vaihtoehto on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. KM-korttelialueen rakennus tulee sijoittumaan tontille pääsääntöisesti kuten viitesuunnitelmassa on esitetty.

17 7 (8) 6. Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta.9.205, ja Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemukset yksityisiltä maanomistajilta Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 30 :n mukaisesti nähtäville. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Ehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä.

18 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Hanna Kiema arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja

19 LIITE 2 HAVAINNEKUVA, BELLINTIE : INNOVARCH OY VAHANEN GROUP LINNOITUSTIE ESPOO TEL Y-TUNNUS/BUSINESS ID:

20 0 Ohjeelliset poikkileikkaukset A-A jk + pp pysäkki pysäkki jk >8.0 B-B A B BELLINTIE vm A B jk + pp jk s- 600 KM II e=0.20 pp ajo sr KL- II e=0.30 pp TURUNTEI EV pp I 607 E- 50 >6.25 katualue s- s- yhdistetty jalankulku- ja pyörätie joukkoliikennekatu / varaus jalkakäytävä joukkoliikennepysäkki I ET ajorata kiveys / saareke Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscenal Vaihe a KSL Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten Asianumero 208/ /206 Piirtäjä Suunnittelija MM RZ BELLINTIE Konsultti Konsultin suun / tark Asemakaava ja Asemakaavan muutos KATUKARTTA Päivämäärä Liite m Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000 Piir. nro 706 Mittakaava :2000 Alue 63200

21 Selitykset moottoritie tai kehätie päätie tai pääkatu alueellinen kokoojakatu paikallinen kokoojakatu I I I rautatie ja asema K eh ä raidevaraus ja pysäkki jalankulku- ja pyörätie ulkoilureitti e i t an rl a n un K km 0 7M50 e i t n u r u T BELLINTIE 6M II at parv terassi 23 2 II terassi I 8P a k ll K50 a vr 5 parv terassi 5 26 k a ll vr 6 terassi parv 5 K k ll a 27 terassi k ll 28 parv terassi : N NE I A I UN KA e i t on o p Es K506 8 K :99 2 K506 K506 Tu r un vä yl ä 6M50 K506 K506 K3 :0 82 K : : K528 5P : at ar ar k d n ä r sg n i l l s Co u c r Ma a j u n k i n i l l s Co u c r Ma ar 2:6 Åb ol ed en K a n kuj ni i l l s Co M arcu ar 26 at 56 ar k ar k ar k terassi II 5 at parv 7 allas K sp 3 ar k terassi :63 5 u t ka ko rk i : E Hiekkakuilut T u r u n vä yl ä Täyttöluukut : :0 6 K rän nt or ps vä g en Kul ov al ke ant i e B 07 3: Tstorak. 6 7 Åb ol ed en at :5 K ul op o l ku 3:00 B r än ns t i ge n 63 K2 K3 3: K2 K3 65 3M50 M50 Tuomarila as. M M50 2M50 M50 Espoo as. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscenal Vaihe Liikennesuunnitteluyksikkö Asianumero Trafikplaneringsenheten KSL a 208/ /206 3M50 Piirtäjä Suunnittelija MM BELLINTIE RZ Konsultin suun / tark Konsultti Asemakaava ja asemakaavan muutos Päivämäärä Liite Piir. nro Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N LIIKENTEEN TAVOITEVERKKO Alue Mittakaava :