KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 1 KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Päivitys vuodelle Valtakunnalliset määräykset ja ohjeet 3.1 Asiakkaat Terveydenhoitoyksikön hallinto Henkilöstö Toimitilat 4.2. Kuopion kaupungin tarkastusohjelma Rokotukset Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen 8.1 Perehdytys 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät 8.4 Koulutus 8.5. Työnohjaus ja kuntoutus 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Kasvun ja oppimisen lautakunta Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

2 2 SISÄLLYS SISÄLLYS TAUSTAA VALTAKUNNALLISET LAIT JA OHJEET KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET KOULUTERVEYDENHUOLLON PERUSTEHTÄVÄT KUOPION KOULUTERVEYDENHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEALUEET VUOSILLE ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT ASIAKKAAT HALLINTO JA HENKILÖSTÖ TERVEYDENHOITOYKSIKÖN HALLINTO HENKILÖSTÖ TOIMITILAT KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN VALTAKUNNALLINEN ASETUS KUOPION KAUPUNGIN TARKASTUSOHJELMA TERVEYSKYSELYT JA MITTARIT ROKOTUKSET TARVEHARKINTAISET KÄYNNIT MUU TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PERHEIDEN TUKEMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTO SAIRAANHOITO KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS TYÖOLOJEN JA TYÖYMPÄRISTÖN TERVEELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA ENSIAPUVALMIUS ASIAKASTURVALLISUUS KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN PEREHDYTYS JA TYÖKIERTO KOKOUKSET JA KEHITTÄMISPÄIVÄT KEHITYSKESKUSTELUT KOULUTUS TYÖNOHJAUS JA KUNTOUTUS TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET LÄHTEET...21

3 3 1. TAUSTAA 1.1 Valtakunnalliset lait ja ohjeet Suomen Perustuslain ( /731) mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Terveydenhuoltolaki ( /1326), velvoittaa kunnan ylläpitämään terveysneuvontaa, johon luetaan muun muassa kansanterveydellinen valistustyö sekä kunnan asukkaiden yleisten terveystarkastusten järjestäminen. Lain tarkoituksena on turvata tasavertaiset mahdollisuudet terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhuoltolain 16 mukaan kunnan tulee järjestää kouluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustumisen aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein 2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen 3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen 4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti 5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen 6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset Terveydenhuoltolain myötä valtioneuvoston antamaa lakia täsmentävää asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta päivitettiin vuonna 2011(338/2011). Asetuksen toimeenpanoa tukemaan on sosiaali- ja terveysministeriö julkaissut asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009).

4 4 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 mukaan kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastukset tulee tehdä kolmen vuoden välein moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tarkastuksille ollaan valmistelemassa valtakunnallista ohjeistusta sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimassa poikkihallinnollisessa työryhmässä. Ohjeistukset on tarkoitus julkaista vuonna 2015, joita tullaan hyödyntämään kouluterveydenhuollossa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan 1.elokuuta Uusi laki kattaa oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen. Laki lisää kuntien velvollisuuksia palvelujen järjestämisessä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltona järjestettävät palvelut järjestetään terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön nojalla nykyiseen tapaan. Lain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilasja opiskelijahuoltolaki lisää kunnan suunnitelmavelvollisuuksia, sillä sen mukaan lastensuojelulain 12 :n mukaiseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tulee kirjata laissa säädetyt oppilasja opiskelijahuollon asiat. THL (2011) julkaisema Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa - menetelmäkäsikirja ohjeistaa mittausten, tutkimusten ja arviointien toteuttamista ja tulkintaa sekä antaa perusteluja menetelmällisille tarkennuksille koskien muun muassa välineistöä ja kirjaamista. Tavoitteena on yhdenmukaistaa tutkimuskäytäntöjä ja siten vähentää toimipisteiden ja alueiden välisiä eroja terveystarkastusten sisällöissä. Lisäksi kouluterveydenhuollon toiminnan tukena hyödynnetään seuraavia julkaisuja: Laaja terveystarkastus Kouluterveydenhuollon laatusuositus 2004, Terveys 2015 ohjelma sekä Kouluterveydenhuolto oppikirja (2002). Valtakunnallinen ennaltaehkäisevän työn seurantajärjestelmä AVOHILMO (avohoidon ilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen) otettiin käyttöön vuonna 2011, minkä avulla tilastoidaan ja seurataan terveydenhuoltopalvelujen toteutumista, etenkin asetuksen mukaisen kouluterveydenhuollon toteutumista kunnissa. 1.2 Kuopion kaupungin strategia Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunkitason strategian, jonka visiona vuoteen 2020 on, että Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Kaupungin toimintaa ohjaavat seuraavat arvot ja periaatteet:

5 5 rohkeus ennakkoluulottomuus ja asioiden määrätietoinen toteuttaminen ja loppuunsaattaminen yhdessä tekeminen, sitoutuminen, luottamus sitoutuminen syntyy yhdessä tekemisestä ja yhdessä tekeminen kasvattaa luottamusta luovuus uutta ajattelua ja uusia toimintamalleja sekä osaamisen ja tiedon jakamista kehittämiselle otollisessa ilmapiirissä asiakaslähtöisyys kuntalaisten mukaan ottaminen toiminnan ja palvelun kehittämiseen, asiakaslähtöinen palveluasenne, asiakaspalautteiden kerääminen ja palveluiden kehittäminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita Yksi Kuopion neljästä strategisesta päämäärästä on asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Terveydenhoitotyön suunnittelulle merkittäviä kriittisiä menestystekijöitä ovat asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut sekä riittävä taloudellinen liikkumavara. Terveyspalveluiden alueella aiemmin tehdyn strategian mukaisesti kouluterveydenhuollossa huomioidaan seuraavat linjaukset: - laatusuositusten ja asetuksen mukainen toiminta - riittävien, toimivien ja työturvallisten tilaratkaisujen toteuttaminen - tiivis yhteistyö koulujen henkilöstön ja oppilashuollon kanssa - toimintasuunnitelmien laatiminen valtuustokausittain neljän vuoden välein ja toimintasuunnitelman arviointi ja päivittäminen vuosittain - toimintakertomusten laatiminen vuosittain - palveluketjujen ja hoitopolkujen sekä varhaisen puuttumisen mallien toteuttaminen, päivittäminen ja kehittäminen keskeisten kansanterveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi (muun muassa lihavuus, syömishäiriöt, masennus, päihteidenkäyttö, perheväkivalta, erityisen tuen tarpeessa olevien huomioon ottaminen) - vanhemmuuden ja perheiden tukeminen - yhteistyö neuvoloiden, esiopetuksen, koulutoimen, opiskeluterveydenhuollon, oppilaitosten sekä muiden terveyttä edistävien tahojen kanssa - kouluterveyskyselyn tulosten huomioiminen toimintasuunnitelmassa - kouluikäisen terveyspolun hyödyntäminen moniammatillisessa yhteistyössä

6 6 2. TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 2.1 Kouluterveydenhuollon tavoitteet Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän perheidensä, oppilashuollon, opettajien ja muun koulun henkilöstön kanssa. 2.2 Kouluterveydenhuollon perustehtävät Osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Osallistua koulun työolojen ja työympäristön terveydellisyyden ja turvallisuuden valvontaan. Toimia asiantuntijana koulun ensiapuvalmiuden järjestämisessä ja lääkehoitosuunnitelman päivittämisessä. Seurata, arvioida ja edistää koululaisen hyvinvointia ja terveyttä erityisesti kansansairauksien (mm. ylipainosta johtuvat ongelmat, mielenterveys- ja päihdeongelmat) osalta. Osallistua oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen muun oppilashuoltohenkilöstön, opetushenkilöstön sekä muiden yhteistyötahojen että erikoisyksiköiden kanssa. Tunnistaa, hoitaa ja seurata syrjäytymisvaarassa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yhdessä opettajien, oppilashuollon, perheneuvolan, omalääkäreiden, sosiaalitoimen ja muiden erikoisyksiköiden kanssa. Tunnistaa ja puuttua riskikäyttäytymiseen Järjestää terveystarkastukset ja seulontatutkimukset kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Antaa ensiapua oppilaan äkillisesti sairastuessa tai tapaturman sattuessa koulupäivän aikana ja huolehtia tarvittaessa hoitoon ohjauksesta. Tiedottaa rokotusohjelman mukaisista rokotuksista ja toteuttaa valtakunnallista rokotusohjelmaa Toteuttaa tarvittaessa oppilaille raskaudenehkäisyn aloittamiseen liittyvä alkuhaastattelu ja neuvonta. Toteuttaa tarttuvien tautien seulontaa, ennaltaehkäisyä ja hoitoonohjausta. Antaa ohjausta ammatinvalintaan liittyvissä terveydellisissä asioissa. Perehdyttää omalta osaltaan uusia työntekijöitä.

7 7 Toimia pyydettäessä asiantuntijana muun muassa terveyskasvatusoppituntien ja vanhempainiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa. 2.3 Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteet ja painopistealueet vuosille Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteeksi ja painopistealueeksi asetetaan vuosille oppilaan hyvän terveyden, oppimiskyvyn ja elämänhallinnan taitojen edistäminen. Painopistealueissa on otettu huomioon Kuopion hyvinvointisuunnitelman sekä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteita ja painopistealueita. Kuten aikaisempien vuosien, niin myös vuoden 2015 tärkeimpänä tavoitteena on saada vanhemmat osallistumaan oppilaan laajoihin terveystarkastuksiin sekä tukea koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Terveystarkastuksissa kiinnitetään tehostetusti huomiota oppilaan ja koko perheen hyvän arkirytmin ja painonhallintaan (riittävä lepo ja uni, terveellinen ja säännöllinen ravitsemus sekä liikunta), riskikäyttäytymisen vähentämiseen (päihteiden käyttö) sekä iän ja kehitysvaiheen mukaiseen seksuaaliterveys tietouden ja turvataitojen lisäämiseen. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä syvennetään oppilashuollon muun henkilöstön, etenkin koulukuraattoreiden ja psykologien, kesken. Tavoitteena on lisätukea ja ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tarvitsevien oppilaiden tunnistaminen, tukeminen ja seuraaminen yhteistyössä perheen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa Kouluterveyskyselyn kahden vuoden välein, jossa kootaan tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Viimeisimmät kouluterveyskyselyn tulokset ovat syksyltä Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Koko maasta kyselyyn vastaa noin nuorta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kuopion kouluterveydenhuollon tavoitteiden ja painopistealueiden päivittämisessä.

8 8 3. ASIAKKAAT, HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT 3.1 Asiakkaat Kuopion kaupungin kouluterveydenhuollon asiakkaina on lukuvuoden alkaessa 9628, ( ) oppilasta. Lisäksi Maaningan kouluterveydenhuollossa on 473 oppilasta ( ). Yhteensä kouluterveydenhoidossa oppilaita on ( ) 3.2 Hallinto ja henkilöstö Terveydenhoitoyksikön hallinto Kuopion palvelualueilla kouluterveydenhuolto sijoittuu Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle sekä Kasvun ja Oppimisen palvelualueen kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin, jolle kuuluu toiminnan järjestämisvastuu. Hallinnollisesti asia hoidetaan palvelualueiden välisellä palvelusopimuksella. Kasvun ja oppimisen tuen johtajana toimii Juha Parkkisenniemi ja terveydenhoidon palveluissa avohoidon palvelujen asiakkuusjohtajana toimii terveysjohtaja Jari Saarinen. Palvelujen tuottamisvastuu on terveydenhoitoyksiköllä, myös yhteistoimintasopimuskuntien Maaningan ja Tuusniemen palvelujen osalta. Koko terveydenhoidon palvelujen toiminnasta vastaavana palvelupäällikkönä toimii Kristiina Mäki ja kouluterveydenhoidon palveluesimiehenä Hanna-Mari Tanninen. Kouluterveydenhuollon koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä vastaa kouluterveydenhuollosta vastaava lääkäri, ayl, avopediatri Kaj Korhonen, joka toimii terveydenhoitoyksikön lääkäreiden esimiehenä. Koordinointi- ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kasvun ja oppimisen tuen johtajan kanssa. Nilsiässä lääkäreiden esimiehenä toimii vastaavalääkäri Heikki Väänänen. Sektorityötä tekevien omalääkäreiden esimiehinä toimii vs. ylilääkäri Pertti Lipponen ja vs. apulaisylilääkäri Erja Koistinen. Henkilöstön edustajista ja esimiehistä koostuva terveydenhoitoyksikön Henkilöstötiimi toimii toimintoja suunnittelevana ja kehittävänä yhteistyöelimenä. Henkilöstötiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Henkilöstöllä on mahdollisuus tuoda ryhmän käsiteltäviksi ideoita ja kehittämistarpeita henkilöstön edustajien kautta. Henkilöstötiimi toimii kaksisuuntaisena tiedotuskanavana.

9 Henkilöstö Kouluterveydenhuollon työntekijöitä ovat terveydenhoitajat ja lääkärit. He vastaavat yhdessä kouluterveydenhuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta tätä toimintasuunnitelmaa soveltaen asiantuntijalääkäreiden ja terveydenhoidon esimiesten kanssa. Kuopion kouluterveydenhuollossa työskentelee 23 terveydenhoitajaa, kokopäiväisiksi muunnettuna 16,7 henkilötyövuotta. Terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 600 oppilasta, suositus (600 oppilasta/terveydenhoitaja). Maaningalla yhdellä terveydenhoitajalla on hoidettavana 473 oppilasta, joka lastenneuvolatyön ohella on suosituksen mukainen. Kouluterveydenhuollossa työskentelee kokopäiväiseksi työvoimaksi muunnettuna 4 lääkäriä niinä viikkoina, jolloin koulut toimivat. Loma-aikoina, niiltä osin kun lääkärit eivät pidä vuosilomiaan, heidän työpanoksensa ohjataan äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloiden, Sihti-nuorten vastaanoton, päivystyksen, kotisairaanhoidon ja omalääkärivastaanoton sisäiseen sijaistukseen. Työt hoidetaan sektorityönä 26 eri lääkärin voimin. Heistä noin puolet on terveydenhoitoyksikön lääkäreitä ja puolet vastaanottoyksikön omalääkäreitä. Lääkärityöpanos on valtakunnallisten suositusten mukainen (päätoimisella enintään 2100 ja sektorilääkärillä oppilasta). Varahenkilölääkärin puuttumisen vuoksi virkavapaustilanteet kuitenkin jäävät pitkälti sijaistamatta, jolloin palveluihin syntyy vajeita. Luvuissa ovat mukana yksityiset Kristillinen-, Steiner- ja vuodenvaihteessa osaksi Kuopion kaupunkia liittyvät Maaningat koulut. Tuusniemen peruskouluja (0.1 htv) hoitaa lisäksi yksi lääkäri. Terveydenhoitajalla on mahdollisuus konsultoida ei-kiireellisissä asioissa puhelimitse tai sähköisesti kouluterveydenhuollon lääkäreitä, koululaisen oman alueen lääkäriä, avopediatria tai erityistyöntekijöitä (esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista, kuntoutuksesta). Kiireellisissä asioissa on mahdollisuus konsultoida päivystävää terveyskeskuslääkäriä tai erityistapauksissa KYSin nuorisopsykiatrian poliklinikan päivystävää sairaanhoitajaa. 3.3 Toimitilat Kouluterveydenhuolto järjestetään lähipalveluna, yleensä toimipaikan yhteydessä olevissa tiloissa yhteensä 39 toimipisteessä. Lisäksi Maaningalla on 3 koulua. Kussakin toimipisteessä tulisi olla

10 10 kaksi, vierekkäin sijaitsevaa työhuonetta, joista toinen olisi terveydenhoitajan ja toinen koululääkärin, koulupsykologin sekä koulukuraattorin yhteiskäyttöhuone. Edistymistä toimitiloissa on tapahtunut remonttien ja muutostöiden osalta, mutta edelleen on toimipisteitä, joissa huonejärjestelyjä joudutaan tulevaisuudessa korjaamaan ja kehittämään eteenpäin. 4. KOULULAISTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 4.1. Valtakunnallinen asetus Valtioneuvoston antaman asetuksen (338/2011) tarkoituksena on varmistaa, että kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Asetus määrittää palveluiden minimitason. Uusia toimintaperiaatteita, joita on otettava huomioon työn mitoituksessa ja suunnittelussa ovat varhainen puuttuminen, etsivä työ sekä vertaisryhmien järjestäminen. Asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä oppilaalle terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla eli oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä yhdeksän terveystarkastusta. Laajat terveystarkastukset tulee järjestää oppilaille koulun alkaessa 1.luokalla, murrosiän alkaessa 5.luokalla ja peruskoulun loppuvaiheessa jatko-opintoihin valmistauduttaessa 8.luokalla. Terveystarkastuksessa on selvitettävä tarkastettavan ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia haastattelulla ja kyselylomakkeilla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Koululaiselle tehdään yksilöllinen hyvinvointi- ja terveyssuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Perheen hyvinvointia selvitetään haastattelulla ja kyselylomakkeilla. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy ikävaiheesta riippuen esiopetuksen, opettajan tai luokanvalvojan arvio koululaisen selviytymisestä koulussa, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Asetus velvoittaa, että erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä on tilastojen mukaan kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja monet kouluikäisistä lapsista kasvavat perheissä, joissa on lasten psykososiaalista kasvua ja kehitystä haittaavia tai vaarantavia ongelmia. Asetus ohjeistaa varaamaan erityistukea tarvitseville perheille lisäkäyntejä varten aikaa % kokonaistyöajasta.

11 11 Muita kotikäyntejä ja ryhmätilaisuuksia on järjestettävä tarpeen mukaan. Asetuksen mukaan määräaikaisista tarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee pyrkiä selvittämään (etsivä työ). Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista terveystarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla ja heidän tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarpeensa voi olla keskimääräistä suurempi Kuopion kaupungin tarkastusohjelma Toimintaa raamittavan valtakunnallisen asetuksen lisäksi kouluterveydenhuollon tarkastusten ja toiminnan sisältöä on kuvattu Kouluikäisen terveyspolku kaavioissa. Tavoitteena on, että mm. kouluterveydenhuollon tarkastuksissa, terveystiedon opetuksessa ja vanhempainilloissa tuodaan tietylle luokka-asteelle sopivaa informaatiota yhtenäisesti esille. Terveydenhoitaja osallistuu Kouluterveyspolun mukaisiin vanhempainiltoihin. Laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat huoltajat. Tarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan (kouluuntulotarkastus, neljännen luokan tarkastus ja seitsemännen luokan tarkastus) että lääkärin (ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla) tapaaminen. Laajassa terveystarkastuksessa selvitetään lapsen terveydentilan lisäksi perheen hyvinvointia ja voimavaroja (elinoloja, kasvuympäristön turvallisuutta, perheenjäsenten merkittäviä sairauksia, terveystottumuksia sekä perhettä mahdollisesti kuormittavat tekijöitä kuten päihteet ja mielenterveys) sekä huomioidaan lapsen koulunkäyntiin ja kaverisuhteisiin liittyvät asiat. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy THL:n laatima Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa lomakkeen käyttö (esikoulun, opettajan tai luokanvalvojan kirjallinen tiedonsiirto kouluterveydenhuoltoon) Laajojen terveystarkastusten välivuosina terveydenhoitaja tekee yksilö- ja ryhmätarkastuksia sekä osallistuu tarvittaessa muihin koulun järjestämiin vanhempainiltoihin ja tilaisuuksiin. Tutkimustuloksista ja havainnoista tehdään asianmukaiset merkinnät koululaisen ja vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa vanhempien hyvinvointia koskevat merkinnät myös koululaisen terveyskertomukseen. Kouluterveydenhoidossa on lähdetty toteuttamaan Oppilas- jaa opiskelijahuoltolaissa säädettyä toimintaa, jolloin kouluterveydenhoitajat tarjoavat aikaisempaa laajemmin oppilaille ja heidän perheelleen vastaanottoa ilman ajanvarausta koulupäivien aikana.

12 12 Terveydenhoitajan tarkastusten sisällöt on kuvattu tarkemmin yksikön sisäisessä Kuopion kouluterveydenhuollon ohjekansiossa (sähköinen ja työpisteissä oleva perehdytyskansio). Lääkärintarkastusten sisältö on kuvattu Yleislääkärin käsikirjassa. Lyhennelmät kunkin tarkastuksen keskeisestä sisällöstä on löydettävissä lääkärin työhuoneessa ja ovat myös sähköisessä muodossa. Oppimisen tukeminen vastaanotto pidetään Harjulan sairaalan (rakennus Kivelä) tiloissa noin 2 pvää/kuukausi. Toiminta on moniammatillista, jossa työskentelee lastenpediatri, koulupsykologi ja erityisopettaja yhdessä toimintaa koordinoivan kouluterveydenhoitajan kanssa. Terveydenhoidon palveluissa (äitiys- ja lastenneuvolat sekä kouluterveydenhuollossa) yhdessä muiden toimijoiden ja viranomaisten kanssa on kehitetty ja otettu käyttöön systemaattinen perheja lähisuhdeväkivaltaseulonnat. Tämä moniammatillisesti kehitetty hoitopolkua hyödynnetään väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kanssa Terveyskyselyt ja mittarit Laajojen terveystarkastusten edellyttämiin huoltajien haastatteluihin ja koko perheen hyvinvoinnin selvittämiseen ja tukemiseen voidaan hyödyntää työvälineiksi kehitettyjä terveyskyselyjä ja mittareita. Kuopiossa koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin (1.5. ja 8. luokilla) sisällytetään seuraavien lomakkeiden käyttö: Terveystarkastuksen esitietolomake Ekaluokkalaisen, Viitosluokkalaisen ja Yläkoululaisen vanhemmille (THL) Oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa (THL) Viitosluokkalaisen terveyskysely (THL) Kasiluokkalaisen terveyskysely (THL) Terveyskyselyjen pohjalta voidaan tarvittaessa käyttää seuraavia mittareita: Audit: Vanhempien alkoholin käytön arviointi - kyselyn avulla otetaan puheeksi vanhempien päihteiden käyttö ja ohjataan heitä tarvittaessa omalääkärille, työterveyshuoltoon tai päihdepalveluihin Adsume: Nuorten päihdemittari on tarkoitettu nuorten päihteiden käytön arviointiin ja päihteettömyyttä edistävän terveyskeskustelun tukimateriaaliksi. Nuorten päihdemittarin tarkoituksena on auttaa terveydenhuollon henkilöstöä ja vuotiasta nuorta itseään arvioimaan päihteiden käyttöä ja tunnistamaan riskikäyttäytyminen. Sen avulla saadaan

13 13 konkreettista tietoa terveyskeskustelun pohjaksi ja varhaisen puuttumisen perusteeksi. Suositellaan käytettäväksi seulontana kouluterveydenhuollossa 8. luokan laajassa terveystarkastuksessa. Nuorten päihdemittarin avulla ohjataan nuori mahdollisen päihteiden käytön kyseessä ollessa päihde-hoitopolun mukaisiin tukitoimiin ja seurantaan R-BDI-13: Kyselylomake on tarkoitettu työvälineeksi nuoren depressio-oireiden seulontaan esim. vastaanottotilanteen yhteydessä. Tehdään seulontana kouluterveydenhuollossa 8-luokan laajassa terveystarkastuksessa. Lomaketta voi hyödyntää myös seurannassa ja sen avulla havainnollistaa nuorelle esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Joidenkin nuorten kanssa voi olla helpompaa aloittaa keskustelua lomakkeen pohjalta käymällä kysymysten avulla läpi mielialaan liittyviä asioita. Lomake on apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden ja mahdollisen konsultaation ja hoidon tarpeen selvittämiseen Nuoret ja heidän vanhempansa voimavarat- mittari perheissä, joissa on vuotias nuori Painopolun mukaan toteutetaan sekä varhaista interventiota että jatkohoitoon ohjausta kasvavien paino-ongelmien ehkäisynä Rokotukset Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti kouluikäisille tarjotaan tarvittavat rokotukset. Uutena rokotuksena lähtien on ollut tyttöjen HPV-rokotukset, jonka kohdejoukkona ovat 6- luokkalaiset tytöt. Rokotteen ovat saaneet ensimmäisenä kahtena vuonna ( ) lisäksi luokkalaiset tytöt. Kouluterveydenhoitaja rokottaa myös kausi-influenssarokotuksia sekä vapaavalintaisia ja omakustanteisia rokotuksia muun muassa vesirokkorokotukset. Myös osan matkailijarokotuksista voidaan antaa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Rokotussuunnitelmaa vaativat matkailijarokotukset (kuten keltakuume-rokotus) tarjotaan keskitetysti rokotusvastaanotolla (Suokatu 40 B) tai terveysasemilla Tarveharkintaiset käynnit Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Terveydenhoitajan tulee varata työaikaa näiden käyntien toteuttamiseen. Lisäkäyntien tarve on otettava huomioon myös koululääkärin työajassa. Terveydenhoitaja järjestää tarvittaessa pienryhmätapaamisia sekä osallistuu moniammatillisiin tapaamisiin kuten kohdennettuihin vanhempainiltoihin.

14 14 Lisäkäyntien syitä kouluterveydenhuollossa ovat muun muassa mahdolliset koulupoissaolojen selvittelyt Kuopion kaupungin poissaoloihin puuttumiskäytännön mukaisesti, paino- sekä kasvuseurannat, ryhtikontrollit, lisäkäynnit mielialan tukemiseksi sekä tupakoimattomuuden ja päihteettömyyden vahvistamiseksi. Tarvittaessa oppilas ohjataan omalääkärille tai erityisyksiköiden avun piiriin Muu terveyden edistäminen ja perheiden tukeminen Perheiden hyvinvoinnin edistämisessä yhtenä keskeisenä sisältönä on vanhempien keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen. Molemmat huoltajat kutsutaan mukaan laaja-alaisiin terveystarkastuksiin. Tällöin myös huoltajilla on mahdollisuus mittauttaa oma verenpaineensa ja tutkituttaa painoindeksinsä sekä tehostaa puuttuvat rokotukset. Tarvittaessa huoltajat ohjataan jatkotutkimuksiin ja -hoitoon työterveyshuoltoon tai omalääkärille. Kouluterveydenhuollossa seurataan etsivän työn toteutumista ja etsivän työn määrää, mikä tarkoittaa i) yhteydenottoa perheeseen, jonka lapselta on terveystarkastus jäänyt toteutumatta ja ii) etsivän työn lukumäärän kirjaamista sekä Pegasos-potilastietojärjestelmään välittömästi että kouluterveydenhoidon V-asemalle kahden kuukauden välein. Jos varattu terveystarkastus aika jää perheeltä käyttämättä, ottaa terveydenhoitaja välittömästi yhteyttä perheeseen puhelimitse tai lähettämällä kotiin kirjeen uuden ajan varaamiseksi. 4.3 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollosta vastaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti Kuopion terveydenhuollon palvelualueen suun terveydenhuollon yksikkö. 4.4 Sairaanhoito Vastuu oppilaan sairaanhoidon järjestämisestä kuuluu huoltajalle. Lapsen sairaanhoidosta huolehtii terveyskeskuksen omalääkäri, jonka yhteystiedot löytyvät Kuopion kaupungin internetsivuilta lapsen katuosoitteen mukaisesti. Kouluterveydenhuolto antaa ensiavun ja järjestää mahdolliseen jatkohoitoon ohjaamisen koulupäivän aikana äkillisesti sairastuneille sekä koulutapaturmissa itsensä satuttaneille oppilaille.

15 15 Kouluterveydenhoitajat antavat tarvittaessa reumaa sairastaville oppilaille metotreksaattipistoksia sekä hormonihoitoa tarvitseville oppilaille hormonihoitopistoksia. 5. KOULUJEN TYÖOLOJEN JA YMPÄRISTÖN TERVEYDELLISYYDEN SEKÄ TURVALLISUUDEN VALVONTA JA ENSIAPUVALMIUS 5.1 Työolojen ja työympäristön terveellisyyden sekä turvallisuuden valvonta Asetuksen mukaan koulujen työ- ja opiskeluoloja tulee arvioida samanaikaisesti sekä henkilökunnan että oppilaiden näkökulmasta vähintään joka kolmas vuosi. Koulujen työolojen selvittämisessä voidaan soveltaa työterveyshuollossa vakiintuneita työpaikkaselvityksen menetelmiä. Kuopiossa koulujen työoloselvitykset toteutetaan 3 5 vuoden välein. Työterveyshoitaja informoi tarkastusajankohdasta rehtoria, joka informoi edelleen kouluterveydenhoitajaa. Mukana tarkastuskierroksella ovat myös ympäristöterveystarkastaja, työsuojeluvaltuutettu ja kiinteistönhoitaja sekä muuta henkilökuntaa tarpeen mukaan. Yleensä ympäristöterveystarkastaja tekee käynnistä yhteenvedon, joka lähetetään kouluille ja tilakeskukselle sekä käsitellään Kasvun ja oppimisen hyvinvointitoimikunnassa. 5.2 Ensiapuvalmius Koulun rehtori on vastuussa oppilaiden ja koulun henkilöstön turvallisuudesta ja kriisitilanteiden hallinnasta. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on tukea ja seurata riittävää ensiapuvalmiutta ja - osaamista kouluilla, muun muassa varmistaa, että tapaturma- ja hätätilanteisiin on selkeät toimintaohjeet silloinkin kun terveydenhoitaja tai lääkäri ei ole läsnä koululla. Koulu vastaa lääkekaappien sisällöstä. Terveydenhoitaja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua ja huolehtii koulujen ensiapukaappeihin apteekista puhdistusaineet sekä muut tarvikkeet, jotka on yksilöity kouluilla säilytettävässä ensiapukaappien sisältöä koskevassa ohjeessa. Koulu hankkii ohjeessa mainitut muut tarvikkeet. Terveydenhoitaja tekee yhdessä rehtorin tai hänen osoittamansa koulutoimen viranhaltijan kanssa ensiapuvalmiuden toteutumistarkastuksen vähintään kouluvuoden alkaessa. Kouluille on laadittu yhtenäinen lääkehoitosuunnitelma vuonna Asiakasturvallisuus Kouluterveydenhuollossa kuten kaikissa terveydenhuollon palveluissa kiinnitetään huomiota potilaiden sekä asiakkaiden turvallisuuteen. Asiakasturvallisuutta seurataan organisaatiossamme HaiPro-työkalun avulla. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla kouluterveydenhuollossa voidaan hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit. Lisäksi ohjelman

16 16 avulla terveydenhuollon johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. 6. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI Terveydenhoitajat ja lääkärit työskentelevät tiiviisti yhteistyössä työparina. Lääkärin ja terveydenhoitajan hyvä yhteistyö ja selkeä työnjako lisäävät kouluterveydenhuollon palveluiden laatua. Yhteistyön avoimuuden ja työnjaon edistämiseksi lääkärin ja terveydenhoitajan on hyvä varata riittävästi aikaa keskusteluun ja konsultointiin. Kouluterveydenhuollon keskeisiä yhteistyötahoja ovat opettajat, koulun muu henkilökunta, oppilashuolto, perheneuvola, oman alueen lääkäri, esikoulu, sosiaalityön lapsiperheyksiköt, suun terveydenhuolto, ravitsemussuunnittelijat, fysioterapeutit, lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut, Sihti nuorten vastaanottotoiminta (13-22-vuotiaille), avopediatrian poliklinikka, erikoissairaanhoito, Silmäaseman silmälääkärit, nuorisotoimi, poliisi sekä kolmas sektori (esim. Kriisikeskus ja MLL, iltapäiväkerhot, seurakunnat, päihdehuolto). Lastensuojelulaki edellyttää ennaltaehkäisevää lasten suojelua sekä moniammatillista yhteistyötä lastensuojelutarpeen selvittämisessä ja tuen järjestämisessä. Kouluterveydenhuollon henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Kouluterveydenhuollon asetuksessa korostuu erityisen tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarpeenmukaisen tuen järjestäminen viiveettä. 7. KOULUTERVEYDENHUOLTO MUUTOKSISSA JA HAASTEISSA Kouluterveydenhuollon toiminnan ohjaus ja resurssointi (järjestysvastuu) on kasvun ja oppimisen tuen palvelualueella ja tuottamisvastuu terveydenhuollon palvelualueella. Vuosittainen palvelusopimus laaditaan yhdessä molempien palvelualueiden kanssa. Palveluprosessien ja sopimuksen kehittäminen tilaaja-tuottajamallin mukaiseksi jatkuu edelleen. Tiukan budjetoinnin aikana kouluterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen mukaan on haasteellista, jos riittävää henkilöstöä ei saada pidettyä kouluterveydenhuollon toiminnassa. Lastensuojelun tarve ja sen myötä lastensuojelumenot ovat kasvaneet Kuopiossa. Jotta huolestuttava kehityssuuntaus saataisiin käännettyä myönteisemmäksi, tarvitaan kaupungin strategian edellyttämää moniammatillista yhteistyötä kehittää ja tehostaa. Kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana lastensuojelutyön ennaltaehkäisevässä työssä.

17 17 Kaupungissa ollaan suunnittelemassa eri palvelualueiden (Kasvu ja oppiminen sekä Perusturva ja terveydenhuolto) välisenä yhteistyönä lasten ja nuorten palvelujen uutta toiminnallista tiimityönmallia, jossa palvelut koottaisiin yhdeksi kokonaisuudeksi. 8. HENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN JA KEHITTÄMINEN 8.1 Perehdytys ja työkierto Esimiehet vastaavat uuden työntekijän perehdyttämisestä. Uusille terveydenhoitajille on työpisteissään sekä V-asemalle päivitetty perehdytyskansio. Lisäksi uusille työntekijöille laaditaan henkilökohtainen perehdytysohjelma sekä nimetään tarvittaessa tutor-terveydenhoitaja (3-5 päivää) työtehtävien ja osaamisen mukaan. Lääkärien perehdyttämisen apuvälineenä käytetään Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen avopediatrijaoksen lääkäreille ja heidän esimiehilleen suunnattua kouluterveydenhoitotyön perehdyttämispakettia. Koulutusvaiheessa oleville lääkäreille on nimetty tutorlääkärit. Vakituisilla terveydenhoitajilla on mahdollisuus osallistua halutessaan työkiertoon, joka suunnitellaan yhdessä esimiehen kanssa aina tapauskohtaisesti. 8.2 Kokoukset ja kehittämispäivät Terveydenhoitajilla on kerran kuukaudessa yhteinen kuukausikokous, jonka puheenjohtajana toimii kouluterveydenhoitajien palveluesimies Hanna-Mari Tanninen. Kokouksen asiasisällöstä tehdään muistio. Ylä- ja alakoulujen terveydenhoitajat kokoontuvat tarpeen mukaan lähialueen terveydenhoitajien kesken pienryhmäpalavereihin kerran kuukaudessa. Työaikaa palavereihin käytetään max. 2 h /palaveri. Neljä (4) kouluterveydenhoitajaa, palveluesimies (1) ja kouluterveydenhoidosta vastaava lääkäri tarpeen mukaan (1) toimivat kehittämistyöryhmässä. Työryhmässä pohditaan ja seurataan nykyistä toimintaa, tuotetaan uusia toimintamalleja ja niihin liittyviä ohjeistuksia sekä seurataan em. asioita. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Toiminnasta raportoidaan palvelujen päällikölle. Terveydenhoidon palvelujen koko yksikön kehittämispäivä järjestetään kerran (1) vuodessa.

18 18 Kouluterveydenhoidon kehittämispäiviä (terveydenhoitajat + lääkärit) järjestetään työn sisältöjen ja toimintatapojen kehittämiseksi tarpeen mukaan. Yhteistyötä omalääkäreiden ja -hoitajien kanssa vahvistetaan järjestämällä vähintään kerran vuodessa yhteinen aluemeeting. Vuosittain järjestetään ammattiryhmätapaamisia, joissa koulujen terveydenhoitajat ja lääkärit päivittävät mm. toimintasuunnitelmaa, tutkimus- ja hoitokäytäntöjä sekä toiminnan kehittämistä. 8.3 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään henkilöstön kanssa kerran vuodessa. Keskustelussa käydään lävitse työntekijän ammatillisia kehittymistoiveita ja erityismielenkiinnon kohteita. Lisäksi työntekijälle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma. Kehityskeskusteluun valmistautumista varten työntekijät saavat ennakkoon täytettäväksi keskustelua ohjaavan lomakkeen. Kehityskeskustelujen yhteydessä suoritetaan myös vuosittain tietoturva- ja tietosuojakoulutus verkkoympäristössä (Navisec). 8.4 Koulutus Täydennyskoulutuksessa noudatetaan STM:n täydennyskoulutussuositusta (STM 2004) sekä Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen ohjeistusta. Sisäistä täydennyskoulutusta järjestetään tarvittaessa. Yksityiskohtaiset koulutusaiheet sovitaan puolivuosittain yksikön johtoryhmässä strategiset painopistealueet sekä kaupungin muiden toimintayksiköiden toimintasuunnitelmat ja henkilöstön toiveet huomioon ottaen. Käytössä olevien eri tietojärjestelmien (esim. Pegasos potilastietojärjestelmä) päivityskoulutukset järjestetään tarpeenmukaisesti oman yksikön sisällä. KYS:n kanssa järjestetään 1-3 vuoden välein yhteistyö-koulutuspäiviä teemoina vuorovuosin lastentaudit, -neurologia ja -psykiatria. Hoitohenkilöstö päivittää kolmen vuoden välein LOP- lääkehoitokoulutukset verkkoympäristössä yhteistyössä KYS:n kanssa.

19 19 Valtakunnallisia täydennyskoulutuspäiviä (mm. valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät, kouluterveydenhoidon päivät) järjestävät useat tahot. Koulutuksiin osallistutaan määrärahojen asettamissa rajoissa. Kouluterveydenhuollon haasteisiin vastaaminen vaatii jatkuvaa työ- ja toimintamenetelmien kehittämistä, niiden käyttöönottoa ja arviointia Työnohjaus ja kuntoutus Valtakunnallisten suositusten mukaiseen yksilö- ja ryhmätyönohjaukseen ei ole pystytty varaamaan vuosittaisia määrärahoja. Työnohjaukselle on aika-ajoin tarvetta. Työnohjaajakoulutuksessa olevien henkilöiden opiskeluun liittyviä maksuttomia työnohjausryhmiä otetaan tarjottaessa vastaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat ovat ASLAK- kuntoutuksen kohderyhmänä vuosien aikana, johon terveydenhoitajien on mahdollista hakea. Valinnat kuntoutuksesta tekee Kallave4den työterveys. Kuntoutus on työhyvinvointia tukevaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa, joka on kohdennettu terveydenhoitajille, joilla esiintyy työssä fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuormittumista. 9. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI Kouluterveydenhoidon toiminnasta tehdään neljän vuoden välein toimintasuunnitelma, jota päivitetään vuosittain yhteistyössä kasvun ja oppimisen palvelualueen ja sosiaalityön kanssa. Toimintasuunnitelma on lautakunnan hyväksynnän jälkeen nähtävissä kaupungin www- sivuilla. Toimintasuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain toimintakertomuksessa. Vuoden 2012 talousarviossa mitattiin kaupunkitasoisesti lasten ja nuorten pärjäämistä. Mittaroinnin pohjalta on annettu seuraavat kaupunkitasoiset hyvinvointilupaukset: Yhä useampi 8 9 luokan oppilaista kokee terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi (v.2010: 86.3 %) Asiakas- ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyt toteutetaan palvelualueiden suunnitelmien mukaisesti. Tulokset käsitellään henkilökuntakokouksissa. Asiakkailla on mahdollisuus täyttää joka toimipisteessä nimetön asiakaspalautelomake palautelaatikkoon. Asiakkaiden henkilökunnalle suullisesti antama palaute ja mahdolliset valitukset välitetään yksikön

20 20 johtoryhmän käsiteltäviksi jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten. Yksittäistä työntekijää koskevat valitukset käsittelee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Valtakunnallisen tilastoinnin ja raportoinnin ajantasaisuuden ja vertailtavuuden parantamiseksi AvoHILMO- tilastointijärjestelmä on ollut käytössä lähtien. Ohjelmalla seurataan myös asetuksen 338/2011 mukaisten toimintojen toteutumista SPAT- koodeilla (Perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus). Valtakunnallisessa joka toinen vuosi toteutettavassa Kouluterveyskyselyssä on kysymyksiä oppilashuollon tuen riittävyydestä sekä kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuudesta. Tulosten pohjalta voidaan kehittää kouluterveydenhuoltoa vastaamaan ajankohtaisiin haasteisiin. 10. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET Uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden tulee tukea kaupungin strategiaa ja kouluterveydenhuollon toiminnan kehittämistä. Hanke- ja tutkimusluvat myönnetään johto- ja toimintasäännön mukaisesti. Meneillään olevat tai suunnitteilla olevat hankkeet ja tutkimukset: Koulunsa aloittavien lasten terveydenedistäminen KALT -tutkimus hanke: Tutkimuksen johtaja: Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, Itä-Suomen yliopisto. Kuopion kaupunki: Kasvun ja oppimisen tuen johtaja Juha Parkkisenniemi ja terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki sekä palveluesimies Hanna-Mari Tanninen. Savonia AMK on hakenut THL:lta terveyden edistämisen määrärahaa Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen kolmivuotiseen hankkeeseen, jossa kouluterveydenhoito olisi osaltaan mukana yhteystyössä eri toimijoiden kanssa. Päätös haettavasta määrärahasta tulee syksyn 2014 aikana. HYKE Hyvinvointi tietojen yhteiskäytön edistäminen hanke. HYKE palvelut nopean kokeilun malli toteutetaan Nilsiän alueella v ja kevään 2015 aikana. Kuopion kaupungin strateginen päämäärää on tarjota asiakaslähtöisiä ja ennaltaehkäisyä painottavia palveluja sekä vahvistaa Kuopion roolia edelläkävijänä asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Tavoitteena on laajentaa palveluja koko Kuopion alueelle. Projekti toteutetaan osana Sitran Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet teeman Hyvinvointia tiedosta avainaluetta. Kuntalaisille tulee käyttöön oma mobiilisovellus (Android, ios, WindowsPhone, webselain), jonka käyttö

21 21 aloitetaan peruskoulun luokkalaisista. Terveystilin mobiili -palvelusta vastaa Taltioni - osuuskunta. LÄHTEET Edistä, ehkäise, vaikuta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kouluterveydenhuollon laatusuositus STM, Helsinki Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille, kunnille Kouluterveydenhuolto 2002: Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes, oppaita 51. Julkaisun pysyvä osoite Kuopion kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma e4ff7f43&groupId=12159 Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL, opas Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) Lastensuojelulaki /417 %5D=lastensuojelulaki Laki potilaan asemasta ja oikeuksista /785 Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T. Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL STM. Asetuksen perustelut ja soveltamisohjeet (20/2009). STM. Terveydenhuollon Täydennyskoulutussuositus, oppaita 2004:3. Helsinki Suomen Perustuslaki / D=perustuslaki Terveydenhuoltolaki 1326/ %5D=terveydenhuoltolaki Terveys kansanterveysohjelma. STM, Helsinki 8:

22 22 Valtioneuvosto asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011).