TEM raportteja 27/2011. Tukiverkon esitys työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi

Transkriptio

1 TEM raportteja 27/2011 Tukiverkon esitys työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi Esitys Lokakuu 2011

2 Tukiverkon esitys työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi Johdanto Kansalaisyhteiskuntastrategian valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä Toimeksianto Kokoonpano Työprosessi Ehdotus työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi Kansalaisyhteiskuntastrategian visio ja tavoite Kansalaisyhteiskuntastrategian linjaukset Valtavirtaistetaan vuorovaikutus ja osallistaminen Kehitetään ministeriön vuorovaikutuskäytäntöjä toimivammiksi Parannetaan henkilöstön vuorovaikutus- ja osallistamisosaamista Strategian toimeenpano ja seuranta Avoimuus osallistumisen edellytyksenä Kansalaisten osallistumisen hyödyt Kuulemisen ja osallistamisen menetelmiä Miten TEM toteuttaa vuorovaikutusta ja kuulemista Vuorovaikutuksen ja kuulemisen nykytilanne työ- ja elinkeinoministeriössä Kehitteillä oleva kansalaisten verkkopohjainen osallistumisympäristö Sosiaalisen median mahdollisuudet Vertailua eri ministeriöiden välillä Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen kansainvälisesti Käsitteiden määrittelyä LIITE Tukiryhmän tilannekartoitus osastoille ja yksiköille kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä

3 2 1. Johdanto Työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategian laatiminen perustuu valtioneuvoston 4. helmikuuta 2010 tekemään periaatepäätökseen demokratian edistämisestä Suomessa ja tätä edeltäviin periaatepäätöksiin. Kansalaisvaikuttamisen vahvistamista koskevia linjauksia on tehty myös kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmassa, hallinnon vuorovaikutuskäytäntöjen parantamishankkeessa (HAVU-hanke) ja muissakin yhteyksissä. Valtioneuvoston periaatepäätös sisältää kansalliset toimintalinjaukset kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämisestä. Toimintalinjaukset koskevat edustuksellista demokratiaa ja äänestämistä sekä kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Periaatepäätöksessä on 32 toimenpidekokonaisuutta. Päätöksen toimeenpanossa ministeriöiltä edellytetään: - omaa kansalaisjärjestö- ja kansalaisyhteiskuntastrategiaa, - henkilöstön kansalaisvuorovaikutukseen ja -kuulemiseen liittyvän osaamisen vahvistamista, - kansalaisten kuulemisen ja osallisuuden arvioinnin ja seurannan käynnistämistä hanke-, osasto-, ja ministeriötasolla. Arviointi esitetään kytkettäväksi osaksi normaalia vuotuista toiminnan suunnittelua ja arviointia. Valtiovarainministeriö on luvannut tuottaa arviointia varten tukimateriaalia. Oikeusministeriö koordinoi ja seuraa periaatepäätöksen toteutusta. Periaatepäätöksen mukaan oikeusministeriö tekee tilannetta kartoittavan seurantakyselyn. Edelleen päätöksessä kerrotaan tehtävän ministeriöiden kansalaisyhteiskuntastrategioiden pohjalta hallinnon kansalaisyhteiskuntasitoumus ja demokratiaselonteko, jossa mm. arvioidaan ministeriöiden kuulemiskäytäntöjen kehittymistä. Aiheeseen liittyvään materiaaliin voi tutustua verkossa valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston ( ja oikeusministeriön ( ja sivuilla. 2. Kansalaisyhteiskuntastrategian valmistelu työ- ja elinkeinoministeriössä Ministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiatyön tavoitteena on lisätä kansalaisten osallisuutta sekä vuorovaikutusta ministeriön sekä kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välillä erityisesti asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Aito mahdollisuus vaikuttaa hankkeiden ja palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen hyödyntää myös hallintoa monin tavoin. Strategiassa tuodaan esiin vuorovaikutuksen tehostamisen hyödyt, jotta motivaatio vuorovaikutussuhteiden rakentamisessa ja vaalimisessa kasvaa. Strategian toteuttamisen kehittämiskohteina esitetään käytännön ratkaisuja, jotka helpottavat osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisäämistä kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.

4 Toimeksianto Työ- ja elinkeinoministeriössä on kansliapäällikön päätöksellä aloitettu kansalaisyhteiskuntastrategian laatiminen ja nimetty hankkeelle tukiverkko (TEM/1841/ /2010). Tukiverkko sai tehtäväkseen valmistella valtioneuvoston periaatepäätöksessä demokratian edistämisestä ministeriöiltä edellytetyt toimenpiteet. Tukiverkon tehtävänä oli erityisesti - pitää yhteyttä omaan hallintoon ja muiden ministeriöiden vastaaviin hankkeisiin - kartoittaa ja arvioida kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen nykytilanteen - tehdä esityksiä henkilöstön kouluttamisesta - laatia listan toiminnan kannalta keskeisistä kansalaisjärjestöistä osastoittain ja yksiköittäin - tehdä ehdotuksia ministeriön sekä kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyön erilaisista muodoista (ml. sosiaalisen median käyttö, sähköisen kuulemisen ja osallistumisen menettelyt ) - tehdä esityksiä osallisuuden vaikuttavuuden arvioinnista ja seurannasta 2.2. Kokoonpano Tukiverkostoon kuuluivat seuraavat osastojen ja yksiköiden ehdottamat henkilöt - verkkopäätoimittaja Kaisu Aho (viestintä), - ylitarkastaja Mari Anttikoski (alueosasto), - teollisuusneuvos Antti Joensuu (politiikka- ja ohjausyksikkö), - hallitusneuvos Olli Sorainen (työllisyys- ja yrittäjyysosasto), - erityisasiantuntija Anu Mutanen (työelämä- ja markkinaosasto), - neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen (innovaatio-osasto), - neuvotteleva virkamies Eric Hällström (tieto-osasto) ja - neuvotteleva virkamies Helinä Tuominen (alueosasto) Työprosessi Helinä Tuominen on toiminut verkoston vetäjänä ja sihteerinä. Tukiverkko on avannut toimeksiantonsa julkiseen Qaiku-verkkokeskusteluun ja Yammeriin, jossa keskusteluryhmään on kuulunut työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehiä ja muita aiheesta kiinnostuneita asiantuntijoita. Qaiku-keskustelijat esittivät, että kansalaisyhteiskuntastrategiatyön pitää johtaa parempaan ja sujuvampaan arjen toimintaan. Tukiverkko on pitänyt yhteyttä myös oikeusministeriön yhteydessä toimivaan ministeriöiden demokratiaverkostoon ja muiden ministeriöiden vastaavien hankkeiden edustajiin. Kansalaisyhteiskuntastrategiaa valmisteleva tukiverkko kartoitti kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja eri yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista tekemällä kyselyn ministeriön osastoille ja yksiköille. Kysymykset koskivat nykytilannetta, saatuja kokemuksia ja vuorovaikutuksen lisäämistä. Saadut vastaukset osoittavat, että työ- ja elinkeinoministeriöllä on melko toimivat vuorovaiku-

5 4 tussuhteet kansalaisyhteiskuntaan, joskin tilanne on eri yksiköissä erilainen. Toisaalta on myös kehitettävää esimerkiksi sosiaalisen median palvelujen hyödyntämisessä. Tukiverkon ehdotus ministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi ja strategian toteuttamiseen kuuluvat kehittämiskohteet on arvioitu voitavan toteuttaa nykyisellä henkilöstöllä eikä ehdotuksiin sisälly toimintamenolisäyksiä. Saatuaan esityksensä työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi päätökseen 11. lokakuuta 2011 tukiryhmä luovuttaa esityksensä kunnioittaen ministeriön käyttöön. 3. Ehdotus työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaksi 3.1. Kansalaisyhteiskuntastrategian visio ja tavoite Työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategian visiona on luoda työ- ja elinkeinoministeriöstä kansalaisyhteiskunnan kanssa aidosti vuorovaikutuksellinen ja keskeiset sidosryhmät tehokkaasti osallistava ministeriö. Kansalaisyhteiskuntastrategian tavoitteena on tehostaa kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien osallisuutta ja vuorovaikutusta ministeriön käsittelemissä asioissa. Tavoitteena on myös lisätä valmistelun läpinäkyvyyttä ja edistää hyvää hallintoa sekä vuorovaikutuksen tehostumisen myötä edistää ministeriön onnistumista perustehtävänsä suorittamisessa Kansalaisyhteiskuntastrategian linjaukset Valtavirtaistetaan vuorovaikutus ja osallistaminen - Omaksutaan työkäytännöksi ministeriön yksiköissä tehokas vuorovaikutusmenettely asioiden valmistelun varhaisessa vaiheessa. - Varmistetaan kansalaisten ja sidosryhmien tiedonsaanti ministeriön toiminnasta ja valmisteltavana olevista asioista. - Seurataan ja arvioidaan säännöllisesti onnistumista vuorovaikutuksessa ja osallistamisessa Kehitetään ministeriön vuorovaikutuskäytäntöjä toimivammiksi - Kartoitetaan ministeriön eri yksiköiden sidosryhmälistat (jakelulistat) ja laaditaan sidosryhmäanalyysi. Tarkoituksena on edistää eri sidosryhmien mahdollisimman aukotonta mukaan saamista valmisteluun. - Selkeytetään kuulemisen ja osallistumisen prosessit. - Tehostetaan kuulemismenettelyä. Linjataan, millaisissa hankkeissa ja asioissa ulkopuolisten tahojen riittävän varhainen kuuleminen ja osallistaminen valmisteluun on keskeistä.

6 5 - Kehitetään vuorovaikutuksen muotoja, kuten hanke-esittelyt ja pyöreän pöydän keskustelut asiantuntijoille. - Kehitetään ja tehdään tunnetuksi menettelyjä, joilla kansalaiset ja sidosryhmät voivat jättää aloitteita, palautteita, kehitysehdotuksia ministeriölle - Kehitetään edelleen vireillä olevien hankkeiden, lausuntopyyntöjen ja muiden valmisteilla olevien asioiden verkkosivustoa - Jatketaan ja kehitetään sosiaalisen median hyödyntämistä. - Edistetään vuorovaikutusta myös ns. strategiablogilla, jolla ministeriön linjauksia voidaan selostaa kansantajuisesti Parannetaan henkilöstön vuorovaikutus- ja osallistamisosaamista - Lisätään selkeän virkakielen ja verkkokirjoittamisen koulutusta eri henkilöstöryhmille. Virkakielen parantaminen on myös hallitusohjelman tavoitteena. - Parannetaan henkilöstön osaamista julkisuuslainsäädännön sisällöstä ja hyvän hallinnon edellytyksistä. - Järjestetään henkilöstölle koulutusta kuulemiskäytännöistä ja osallistamisen muodoista. - Koulutetaan hankevalmistelijat nykyistä paremmin tuntemaan ministeriön viestintäkäytännöt hankkeiden omien viestintä- ja kuulemiskäytäntöjen tukena. - Järjestetään koulutusta sosiaalisen median käytöstä. - Hyödynnetään oikeusministeriössä kehitteillä olevaa verkko-osallistumisympäristöä heti kun nämä erimuotoiset verkkopalvelut ovat käytettävissä 3.3. Strategian toimeenpano ja seuranta Työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategian toimeenpano tapahtuu ministeriön kussakin toimintayksikössä osana normaalia esimiestyötä. Strategian toimeenpanon tueksi esimiehet huolehtivat siitä, että esimerkiksi henkilöstön tehtävänkuvausten kautta kunkin yksikön vastuu vuorovaikutuksen edistämisessä ja osallistamisessa voi toteutua. Strategian toimeenpanoa seurataan ministeriön virkamiesjohtoryhmässä, jolle valmistellaan vuosittain edistymisraportti. Johtoryhmä päättää tarvittaessa miltä osin strategiaa mahdollisesti tulee päivittää. Raportin laatimisen vastuuyksikkö määritellään ministeriön työjärjestyksessä. TEM:n kansalaisyhteiskuntastrategian toimeenpanosta, vuorovaikutuksen ja osallistamisen kehityksestä raportoidaan ministeriön sidosryhmille muun muassa ministeriön verkkosivuilla sekä osana ministeriön jokavuotista toimintakertomusta. TEM teettää hallituskausittain ulkopuolisen arvion ministeriön vuorovaikutuksen ja osallistamisen tilasta. Arvio käsitellään ministeriön virkamiesjohtoryhmässä ja julkaistaan.

7 6 4. Avoimuus osallistumisen edellytyksenä Asioiden ja päätösten valmistelun julkisuus, hallinnon läpinäkyvyys, selkeä virkakieli, hyvä tiedonhallinta ja aktiivinen viestintä luovat perusedellytykset kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumiselle. Perustuslakiin sisältyvä julkisuusperiaate merkitsee viranomaiselle velvoitetta tuottaa ja jakaa informaatiota. Jokaisella on oikeus saada tietoja viranomaisten julkisista päätöksistä ja niiden valmistelusta. Viestintä antaa hallinnolle myös uusia mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään tehokkaasti. Ministeriössä viestintä kuuluu kaikkien virkamiesten työtehtäviin. Asiantuntijat vastaavat siitä, että viestitettävät asiat tulevat ajoissa esille, ja että viesti on sisällöllisesti oikein. Viestintäyksikkö vastaa viestinnän toteutuksesta eli keinoista, kanavista, ajoituksesta ja esitystavasta. Viestinnän lähtökohtana ovat julkisuuslaki, valtionhallinnon viestintäsuositus ja TEM-konsernin viestinnän linjaukset. Viestintä on laatinut laajempia hankkeita varten hankeviestinnän linjaukset. Hankkeella tarkoitetaan pitkäkestoista prosessia, jossa viestinnän avulla eri vaiheissa edistetään hankkeen toteutusta ja välitetään tietoa eri kohderyhmille hankkeen etenemisestä ja tuloksista. Hankkeita voivat olla esimerkiksi lainsäädäntöhanke, strategiset yhteistyöhankkeet ja tiettyyn aiheeseen keskittyvät ulkoiset ja sisäiset kehittämishankkeet. Hankkeiden ulkoisessa viestinnässä käytetään ministeriön vakiintuneita viestintäkanavia, joita ovat lehdistötiedote, uutiskirje, tiedotustilaisuudet, tem.fi-sivuston uutiset, vireillä-osio sekä sisältösivut. Viestintäkampanjoissa on käytössä laajempi keinovalikoima. Syyskuussa 2010 annetussa valtionhallinnon viestintäsuosituksessa todetaan, että Sidosryhmien näkemysten kuuleminen ja valmistelun laaja-alaisuus parantavat päätösten laatua. Median uudet muodot luovat uusia, positiivisia mahdollisuuksia vuorovaikutukseen kansalaisten ja valtionhallinnon välille. Kansalaiskeskustelun ja osallisuuden edistäminen jo asioiden valmisteluvaiheessa edellyttää uusien toimintatapojen hyödyntämistä. Avoin kansalaisviestintä on olennainen osa valtionhallinnon ja sen organisaatioiden palvelutehtävää. Kannustamme valtionhallinnon ja organisaatioiden työntekijöitä avoimeen viestintään sekä aktiiviseen vuorovaikutukseen kansalaisten kanssa. Tässä myös sosiaalisella medialla on kasvava merkitys. Ajallemme on ominaista kansalaisten aktivoituminen, mikä on yhteydessä tietotekniikan lisääntyvään käyttöön sekä koulutustason ja vapaa-ajan kasvuun. Tähän liittyy mahdollisuus vertaisviestintään sosiaalisessa mediassa. Verkon kautta on helppo tavoittaa samoin ajattelevia ja näin yksittäisen kansalaisen osallistumiskynnys alenee. Verkkoviestintä on tuonut mukanaan myös yksittäisen ns. tavallisen kansalaisen osallistumisen näkökulman. On tärkeätä, että henkilöstön osaamisen kehittämisen yhteydessä tehdään tunnetuksi virkakielikoulutusta. Ymmärrettävä virkakieli on kansalaisten kannalta tärkeätä myös siksi, että kansalaiset voivat asioida hallinnon kanssa itse suoraan ilman asiamiestä. Näin Suomessa onkin toisin kuin monissa muissa EU-maissa, maailman maista puhumattakaan. Valtiontalouden tarkastusvirasto on havainnut puutteita työ- ja elinkeinoministeriön säädöshankkeiden hallinnan menettelyissä ja ehdottaa parannettavaksi varhaisen kuulemisen avoimuutta ja todennettavuutta. Hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiseksi ja valmistelun läpinäkyvyyden parantamiseksi myös muissa kuin lainsäädäntöä koskevissa hankkeissa tulee yleisön saatavilla olla tieto hankkeiden käynnistymisestä.

8 7 Hallinnon julkisuutta toteutetaan muun muassa seuraavilla verkkopalveluilla. Eduskunnan sivustolta voi seurata lakiesitysten käsittelyä. Oikeusministeriö pitää yllä osallistumisen kannalta tärkeitä verkkopalveluita, kuten säädöstietokantaa Oikeusministeriön osallistumisympäristön kehittämisestä kerrotaan myöhemmin tarkemmin. Oikeusministeriö on myös laatinut mallisuosituksen hallinnolle sosiaalisen median käyttämisestä. Perustietojen saamisessa keskeinen sivusto kansalaisille on -portaali ja yrityksille sekä valtioneuvoston hankerekisteri Jotta valtionhallinnon yhteiset tiedottavat verkkopalvelut toimisivat toivotulla tavalla, on niiden ylläpito organisoitava ja resursoitava ministeriötasolla. HARE-rekisteritiedot ovat melko kattavia, mutta ne eivät ole täydellisiä ja lisäksi rekisterin olemassa oloa ei tunneta ja sen käyttöominaisuuksia on arvosteltu. Arvostelua on herättänyt myös se, että rekisteri toimii vain suomenkielisenä. Sen lisäksi, että valtioneuvoston yhteiseen hankerekisteri HAREen tallennetaan tiedot kaikista vireillä olevista hankkeista, myös ministeriön omilla verkkosivuilla tulee olla tieto keskeisistä valmisteilla olevista asioista. Työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivustolle on tätä varten lisätty Vireillä-osio, johon on koottu tietoa erilaisista hankkeista ja lausuntopyynnöistä. Säädös- ja muista hankkeista kerrotaan avoimesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa varhaisen kuulemisen ja osallistumisen edellytysten parantamiseksi. TEM:n verkkosivuilla on oma vireillä olevien hankkeiden ja lausuntopyyntöjen osio, jota kehitetään edelleen. Siihen on avattu lainsäädäntöhankkeiden uusi haku- ja esittelyosuus. Samaan yhteyteen kootaan myös laajemmin muut ministeriössä valmisteilla olevat hankkeet sekä kytketään linkityksin mm. strategiaosuudet. 5. Kansalaisten osallistumisen hyödyt Kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on myös strategisten valintojen tasolla tärkeätä siksi, että hallinnon toiminta suuntautuu niihin asioihin, jotka kansalaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien mielestä ovat oleellisia. Näin voidaan määritellä toiminnan tavoitteet osuvammin. Toimimalla aktiivisesti vuorovaikutuksessa kansalaisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa, TEM edistää ideointia ja palautteen antoa ja kehittää tätä kautta esimerkiksi lainsäädäntöä tai palveluja sellaisiksi, että ne kansalaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden yhteisöjen näkökulmasta toimivat mahdollisimman hyvin. Vuorovaikutus lähentää hallintoa kansalaisiin ja lisää tätä kautta hallinnon uskottavuutta. On otettava huomioon myös, että ministeriön viestinnän, palvelujen ja osallistumiskanavien tulee tavoittaa kansalaiset ja organisaatiot laajasti ja olla mahdollisimman saavutettavia ja esteettömiä.

9 8 Kansalaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien kuuleminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeätä myös siksi, että näin hallinto saa tietoa ns. heikoista signaaleista. Vuorovaikutus ja hallinnon osoittama arvostus lähentää kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja muita sidosryhmiä ja saa aikaan kerrannaisvaikutuksia. Monissa kehittämiskohteissa on syytä määritellä alan toimijat ja parhaat asiantuntijat, kuten alan tutkijat tai harrastajat. Heidän asiantuntemuksensa saaminen käyttöön on arvokasta. Usein he ovat aloitteellisia, paneutuvat uudistushankkeisiin ja antavat resurssinsa käytettäväksi. Tärkeätä tälle vuorovaikutukselle on molemminpuolinen arvostus. Kansalaisten osallistumista ja vuorovaikutusta edistävä toiminta vaikuttaa myönteisesti hallintoon. Laaja kansalaisten, järjestöjen ja yhteisöjen osallisuus kasvattaa luottamuspääomaa ja yhteistä ymmärrystä yhteiskuntaan. Palvelujen järjestämisessä palvelujen käyttäjien mukanaolo on merkityksellistä, koska he tuntevat palvelutarpeet. Osaamis- ja koulutustason kasvu ja teknisten välineiden käytön lisääntyminen tuovat mahdollisuuksia ottaa palvelujen potentiaaliset käyttäjät mukaan jo suunnitteluvaiheessa erilaisten asiakaskyselyiden, sosiaalisen median tai käyttäjäpaneelien avulla. Tuore esimerkki kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta on kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelu syksyllä Kuluttajien ja asiantuntijoiden osallistamisen tavoitteena on sitouttaa mahdollisimmat monet tahot kuluttajapoliittisen ohjelman valmisteluun ja saada ohjelman valmisteluun tietoa ja ajatuksia suoraan kuluttajilta heitä kohtaavista ajankohtaisista ongelmista. On tärkeätä, että kansalaiset pitävät hallinnon asemaa ja toimintaa hyväksyttävänä. Median merkityksen kasvu on tuonut mukanaan myös hallinnolle ja poliittiselle järjestelmälle legitimiteetin menettämisen uhkia, joihin voidaan vastata olemalla avoimia ja käymällä dialogia. TEM:n hallinnonalalla on esimerkiksi luonnonvaroihin ja energiapolitiikkaan liittyviä laaja-alaisia hankkeita ja toimilupa-asioita, joissa tarvitaan hyvää tiedottamista ja jatkuvaa dialogia. Kansalaisyhteiskunta voi saada kipinän keskusteluun myös pienistä yksityiskohdista. Avoimuus ja eettisesti kestävä toiminta rakentavat luottamusta hallintoa kohtaan. Luottamus, jota joskus ehkä koetellaan, on rakennettava ennakolta pitkäjänteisellä työllä. Osallisuudella on myös tiettyjä reunaehtoja. Kansalaiset, järjestöt ja yhteisöt toimivat omista lähtökohdistaan ja ne ovat autonomisia toimijoita. Järjestöille tai muille sidosryhmille ei myöskään voida antaa johtavaa roolia viranomaistoiminnassa, koska viranomaisen tulee olla objektiivinen suhteessa eri toimijoihin. Osallistuminen ei voi liioin syrjäyttää tai kaventaa kansanvaltaisessa järjestelmässä valittujen poliittisten päättäjien valtaa tai säädösten mukaan toimivien viranomaisten toimivaltaa. Tiivis yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa tarjoaa hallinnolle uusia mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisten ja sidosryhmien asenteisiin sekä ajattelu- ja toimintatapaan. Monissa asioissa tämä on keskeistä yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi ympäristönsuojelussa ja terveyden edistämisessä ihmisen asenteilla ja arkikäyttäytymisellä on suuri merkitys.

10 9 6. Kuulemisen ja osallistamisen menetelmiä Valtionhallinnossa usein käytettyjä sidosryhmien ja muiden tahojen kuulemis- ja osallistamismenetelmiä ovat erilaiset valmisteluelimet, kirjalliset lausunnot sekä kuulemis- ja keskustelutilaisuudet. Kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kuulemisessa ja osallistamisessa voidaan lisäksi käyttää neuvotteluja, epävirallista yhteydenpitoa, kyselyjä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia kuten verkkokeskusteluja. Sidosryhmille ja muille tahoille on myös hyvä varata mahdollisuus antaa oma-aloitteisesti suoraa palautetta esimerkiksi tietystä säädösvalmisteluhankkeesta tai yleisesti vireillä olevista hankkeista. Tavallisimmin mahdollisuus järjestetään tiedottamalla palautteen antamista varten olevasta sähköpostiosoitteesta. Internetin keskustelufoorumeilla käytävä keskustelu antaa hallinnolle tietoa erityisesti yksittäisten kansalaisten näkemyksistä valmisteltavana olevasta asiasta. Asian valmistelun yhteydessä lisätietoa voidaan hankkia myös teettämällä selvityksiä tai tutkimuksia sidosryhmien näkemyksistä tai teettämällä erilaisia kyselyjä ja haastatteluja. Sopivimmat kuulemisen ja osallistumisen menetelmät valitaan valmisteilla olevan asian luonteen, laajuuden ja kuulemiselle asetettujen tavoitteiden sekä sidosryhmien määrän ja laajuuden perusteella. Valmisteluprosessin aikana on suositeltavaa käyttää useampia menetelmiä, jotta kuuleminen olisi mahdollisimman laajaa. 7. Miten TEM toteuttaa vuorovaikutusta ja kuulemista 7.1. Vuorovaikutuksen ja kuulemisen nykytilanne työ- ja elinkeinoministeriössä Työ- ja elinkeinoministeriön kansalaisyhteiskuntastrategiaa valmisteleva tukiverkko kartoitti keväällä 2011 kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja eri yhteisöjen nykyisiä vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista tekemällä kyselyn ministeriön osastoille ja yksiköille. Kysymykset koskivat kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehtyä yhteistyötä, saatuja kokemuksia ja vuorovaikutuksen kehittämistä. Saadut vastaukset osoittavat, että työ- ja elinkeinoministeriöllä on varsin laajasti yhteyksiä kansalaisiin, kansalaisjärjestöihin, sidosryhmiin ja muihin toimijoihin. Tavallisimmat vuorovaikutuksen muodot olivat lausuntokierrokset, sidosryhmien edustajien nimeäminen valmisteluelimiin, neuvottelukuntiin, seurantakomiteoihin ja vastaaviin elimiin. Myös kuulemistilaisuuksia oli järjestetty. Osastot ja yksiköt pitivät kokemuksiaan vuorovaikutuksesta hyödyllisinä ja laajentamista puoltavina. Tulevaisuuden kehityssuuntana nähtiin verkkopohjaiset seuranta- ja palautejärjestelmät sekä läsnäolo sosiaalisessa mediassa. Yksityiskohtaiset tiedot osastojen ja yksiköiden vastauksista on raportin liitteenä. Tuore esimerkki kansalaisyhteiskunnan osallistamisesta on kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelu syksyllä Kansalaisyhteiskunta osallistetaan ohjelman laadintaan verkkohaastattelun avulla. Ensimmäisessä vaiheessa kansalaiset haastetaan tuottamaan näkemyksiä ja ajatuksia heidän kuluttajina kohtaamistaan arkipäivän tilanteista. Tavoitteena on tuottaa ongelma-alueita asiantuntijoiden

11 10 pohdittavaksi. Toisessa vaiheessa haastetaan asiantuntijat verkkohaastattelun avulla jatkamaan keskustelua kuluttajapolitiikan tavoitteista ja kuluttajapoliittisen ohjelman painopisteistä ja toimenpiteistä Kehitteillä oleva kansalaisten verkkopohjainen osallistumisympäristö Osana valtiovarainministeriön koordinoimaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) toteutetaan vuosina oikeusministeriön johdolla Kansalaisen osallistumisympäristöpalvelukokonaisuus., jonka tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kansalaisten, kansalaisjärjestöjen, julkisen hallinnon ja poliittisten päättäjien välillä sekä luoda uusia, mm. sosiaalista mediaa hyödyntäviä työkaluja ja toimintamalleja kansalaisten ja hallinnon väliseen vuorovaikutukseen. Hankkeeessa kehitettävän osallistumisympäristön tavoitteena on tarjota helposti käyttöönotettavat valmiit palvelut koko julkishallinnolle avoimesti ja kustannustehokkaasti. Yhtenäinen verkkoosallistumisen ympäristö yhdenmukaistaa hallinnon toimintatapoja parantaen palvelutasoa, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä hallinnon läpinäkyvyyttä. Yhtenäiset välineet ja menetelmät myös edistävät monipuolista osallistumista, helpottavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavien saatavuutta ja käytön oppimista. Tavoite on, että kansalaisvaikuttaminen ja tiedon saanti helpottuvat, hallinnon valmistelutyö tehostuu ja tavoittaa laajemmin osallistujia. Osallistumisympäristö tarjoaa tulevaisuudessa verkkopohjaisia työkaluja mm.: - osallistumisen suunnitteluun (esim. osallistumisen tavoitteet, aikataulu, sidosryhmät) ja järjestämiseen (mm.kommentointi, kuuleminen, lausunnon antaminen ja kyselyn toteuttaminen). - osallistumisviestintään (sosiaalinen media, blogit, jne.) ja kansalaiskeskusteluun, (esim. verkkokeskustelufoorumi, analyysityökalut) - vuorovaikutteiseen valmisteluun (reaaliaikainen yhteisvalmistelu esim. wiki- tai chattyökaluja hyödyntäen) - kansalais- ja kuntalaisaloitteiden tekemiseen ja hallintaan Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2012 on tarkoitus toteuttaa lausunto- ja kyselypalvelu, aloitepalvelu (kansalais- tai kuntalaisaloitteille) ja osallistumisviestintäpalvelu. osallistumisviestintäpalvelu. Myöhemmin vuosina aiotaan tuottaa luotauspalvelu, päättäjäpalvelu ja edustajien työn seurantapalvelu Sosiaalisen median mahdollisuudet Kaikille avointen sosiaalisen median palveluiden kehitys on avannut kansalaisille uusia keinoja vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun verkossa. Kansalaiset toimivat sosiaalisessa mediassa aktiivisesti. Hallinto ei ole kuitenkaan vielä osannut täysipainoisesti käyttää hyödyksi sosiaalisen median mahdollisuuksia luoda aitoa kontaktia kansalaisiin, yrityksiin tai yhteisöihin. Ihmiset viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja kynnys osallistua keskusteluihin, kommentointiin ja ideointiin on matala. Kansalainen voi vaikuttaa verkossa joko yksilönä tai esimerkiksi erilaisten verkostojen kautta. Vaikuttaminen voi kohdistua juuri niihin asioihin, mitä kukin pitää henkilökohtaisesti tärkeänä. Verkostoilla on jossain tapauksissa yksilöä enemmän voimaa vaikuttaa. Verkostoja voivat olla asiantuntijayhteisöt, harrasteyhteisöt jne.

12 11 Ministeriölle.virallisten kanavien (kuten Otakantaa.fi -sivusto) ulkopuolella olevat sosiaalisen median kanavat tuovat mahdollisuuden virittää vuorovaikutusta siellä, missä ihmiset jo muutoinkin ovat. Ministeriö voi saada kansalaisia ja yhteisöjä osallistumaan keskusteluun, ideoimaan ja antamaan palautetta ja kehittää esimerkiksi lainsäädäntöä tai palveluja sellaisiksi, että ne kansalaisten, yritysten tai yhteisöjen näkökulmasta toimivat mahdollisimman hyvin. Sosiaalisen median avulla ministeriö voi myös luodata ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia asioista, jotka liittyvät ministeriön toimialaan. Sosiaalisen median kanavat ovat aina muita viestintä- ja palvelukanavia täydentäviä, sillä ne eivät tavoita kohderyhmiä tasapuolisesti. TEM:n sosiaalisen median linjaukset on hyväksytty virkamiesjohtoryhmässä syyskuussa Sosiaalisen median käyttöä koordinoi viestintäyksikkö. Millä asioilla sosiaaliseen mediaan? Sosiaalisen median välineissä voi avata keskusteluja, käyttää aiheprofiileja tai ryhmiä, perustaa tiettyihin teemoihin keskittyviä blogeja tai mikroblogeja, joissa on mahdollisuus kommentointiin. Voidaan myös luoda paikka, jossa kansalaiset ja sidosryhmät itse luovat sisältöjä (esim. asiantuntijayhteisö, jossa asiantuntijat osallistuvat kehittämistoimintaan). Sosiaaliseen mediaan soveltuvat esimerkiksi kansalaisia, yhteisöjä tai yrittäjiä lähellä olevat tai muutoin yleisesti kiinnostavat ja laajoja ryhmiä koskettavat lainsäädäntöhankkeet, joiden tiettyjä, helposti ymmärrettäviä kysymyksiä tuodaan avoimeen keskusteluun. Myös palvelujen kehittäminen sekä muut kehittämishankkeet, joissa on tarve kerätä ideoita tai palautetta, soveltuvat hyvin tähän ympäristöön. Ministeriö voi myös koordinoida tiettyjä, yhteisiä asiakaspalveluun liittyviä sosiaalisen median hankkeita, joiden toteuttamiseen osallistuvat myös konsernin toimijat. Sosiaalisen median kanavia voi ja kannattaa käyttää ristiin. Jos oikeusministeriön suunnittelemassa osallistumisympäristössä avataan verkkokeskustelu, sitä kannattaa markkinoida myös avoimissa sosiaalisen median palveluissa. Sosiaaliseen mediaan menemisen kanavat ja välineet sekä lähestymisen tapa tulee suunnitella etukäteen ja sosiaalisen median käytöstä saatava lisäarvo tulee olla pohdittu. Palvelujen hyödyntäminen tulee olla resursoitu riittävästi. Samoin tulee etukäteen sopia se, miten saatua palautetta, ehdotuksia ja kommentteja käytetään. TEM on kokeillut kansalaisten palvelua sosiaalisessa mediassa yhteistyössä Kelan ja työttömyyskassojen yhteisjärjestön kanssa Suomi24-palvelussa. Kysy työttömyysturvasta asiantuntijalta- palsta oli kokeiluluonteisesti auki huhtikuun alusta kesäkuun loppuun Palstalla kansalaisten kysymyksiin vastasivat työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan ja työttömyyskassojen asiantuntijat. Kokeilun arvioinnin jälkeen päätetään, perustetaanko palsta pysyvästi. Neuvontapalsta oli erittäin suosittu. Eri käyttäjiä oli ja sivunäyttöjä Tämäntyyppiseltä palstalta voi myös poimia ajatuksia myös palvelujen kehittämiseen sekä siihen, miten asioista viestitään omissa verkkopalveluissa. Eniten asiakkaita askarruttavat asiat nousevat kysymyksissä selvästi esiin.

13 12 TEM:llä on ollut myös muita kokeiluja sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tulevaisuuskatsauksen laatimisesta ja kansalaisyhteiskuntastrategiasta avattiin keskustelut Qaiku-palstalla. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallista käynnistettiin arviointi erillisalustassa ( Vastaavantyyppisiä kokeiluja tulee jatkossa aktivoida ja erityisesti lainsäädäntöön liittyviä aiheita tulisi tuoda enemmän sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun prosessiin liittyvien kuulemiskäytäntöjen lisäksi. Myös palvelujen kehittämisessä sosiaalisesta mediasta on saatavissa selkeää hyötyä. Sosiaalisen median seuranta Ministeriön tulisi seurata erilaisia verkkokeskusteluja ja profiileja ja hyödyntää palautetta ja ideoita, joita niistä saadaan. Tarkkailu auttaa havaitsemaan toimialan ja toimintaympäristön muutoksia ja saamaan ideoita ja näkemyksiä asioiden valmisteluun. Sosiaalisen median seurantapalveluja tarjoavia yrityksiä on runsaasti. Seurantaa voi tehdä myös itse erilaisten ilmaisten seurantatyökalujen avulla. Hakukoneisiin voi luoda hakuvahteja (Google alert, Yahoo! Alerts). Niistä saa joko syötteen tai ilmoituksen sähköpostiin, kun hakukone on löytänyt verkossa esiintyvän hakutermin. Useissa sosiaalisen median palveluissa voi asettaa palvelun sisältöjä seuraavia hakusanavahteja. Tekemistään hauista saa esimerkiksi RSS-syötteen tai sähköposti-ilmoituksen. Ministeriössä käytössä olevassa sähköisessä mediaseurannassa on mahdollisuus tehdä tietyistä aiheista sosiaalisen median seurantaa. Asia on tietenkin resursoitava ja seuranta pitää sisällyttää joidenkin viranhaltijoiden toimenkuvaan. 8. Vertailua eri ministeriöiden välillä Laajimman kansalaisjärjestöstrategiatyön on tehnyt sisäasiainministeriö. Visiona on kansalaisten, järjestöjen ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien aktiivinen lisääminen ministeriössä valmisteilla oleviin säädös- ja muihin hankkeisiin. Edelleen sisäasiainministeriö rakentaa vuorovaikutteista kumppanuutta sidosryhmien kanssa ja tukee järjestöjen osallisuusvalmiuksia. Strategian päivityksen yhteydessä SM arvioi edellisen kauden strategian toteutumisesta. Strategian toteuttamisen avuksi sisäasiainministeriö määritteli ministeriön toiminnan kannalta keskeiset järjestöt osastoittain ja yksiköittäin. Ministeriön viestintäyksikkö pitää yllä järjestölistaa, johon sisältyy noin 350 järjestöä. Kansalaisjärjestöstrategia tai sitä vastaava on myös ulkoasiainministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja oikeusministeriöllä. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla järjestöt ovat aktivoituneet ja tekevät yhteistyötä kolmen kattojärjestön puitteissa. STM on teettänyt konsulttityönä ministeriön järjestöpoliittisten linjausten verkkopohdinnan. Mukaan kutsuttiin 276 järjestöä. Tulokset otettiin huomioon STM:n strategia asiakirjan valmistelussa. Keskusteluun osallistui 378 tahoa ja ne antoivat 736 vastausta/kommenttia valmiiksi muotoiltuihin kysymyksiin. Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut toimenpideohjelman esteettömästä tietoyhteiskunnasta. Tavoitteena on parantaa kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua,

14 13 hoitaa yhteyksiään sekä asioida ja käydä kauppaa tietoverkon kautta. Tavoitteen saavuttamisessa nojataan myös kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöjen kenttään. Ympäristöministeriössä ja valtiovarainministeriössä kansalaisjärjestöstrategia on hoidettu osana viestintästrategiaa ja puolustusministeriössä samoin asia on mukana muissa strategioissa. Ympäristöministeriön osalta viestinnälle on asetettu tavoitteeksi edellytysten luominen sidosryhmille osallistua ympäristöhallintoa koskevaan päätöksentekoon. Ulkoasiainministeriön kehityspoliittisella osastolla on oma yksikkö kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävälle kehitysyhteistyölle. Ulkoasiainministeriöllä on muillakin toimialoilla laajaa kansalaisjärjestöyhteistyötä ja UM on viime vuosina omaksunut avoimen toimintakulttuurin, jossa korostetaan kansalaisten palvelemista ja kansalaisen oikeutta saada tietoja. Ulkoasiainministeriöllä on kumppanuussopimuksia kymmenen suuren järjestön kesken. UM on pitänyt myös laajan kansalaisjärjestöjen kuulemistilaisuuden, jonka tuloksena todettiin luottamuksen ulkopolitiikkaan ja ulkoasianhallintoon kasvaneen. Oikeusministeriössä on demokratia- ja kieliasioiden yksikkö ja sen yhteydessä toimii kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE. Oikeusministeriö on koonnut myös ministeriöiden edustajista koostuvan demokratiatukiverkon. Oikeusministeriö on päättänyt valmistella vuoden 2011 aikana ministeriön kansalaisyhteiskuntalinjauksen. Linjauksessa pyritään tunnistamaan keskeiset yhteistyömuodot kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa sekä määrittelemään yhteistyön haasteet. Tarkoituksena on kehittää ministeriön toimintatapoja sidosryhmien kannalta avoimemmiksi sekä antaa virkamiehille käytännön työkaluja laadukkaaseen sidosryhmätyöhön. Valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosaston muutaman vuoden takainen Kuule kansalaista -hanke valitsi viisi pilottiministeriötä, joista yksi oli työministeriö. Siinä yhteydessä työministeriö hyväksyi kansalaisjärjestöstrategian. VM:n hallinnon kehittämisosasto on kartoittanut käytössä olevia toimintamuotoja eri ministeriöissä. Keskeisimpinä toimintamuotoina VM pitää seuraavia: 1. Tietoa hankkeista on julkisesti saatavilla valtioneuvoston hankerekisteristä. 2. Käynnissä olevista hankkeista kerrotaan myös ministeriön omilla verkkosivuilla. 3. Kuuleminen ja lausuntopyynnöt kuuluvat normaaliin hankevalmisteluun. 4. Ministeriöt järjestävät myös alueellisia kuulemistilaisuuksia. 5. Lausunnonannolle varataan riittävä aika ja tehdään lausuntoyhteenveto, joka julkaistaan. 6. Kansalaisjärjestöistä pidetään listaa. 9. Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen kansainvälisesti Seuraavassa on esitetty muutamia EU:n, OECD:n ja Ruotsin aktiivista kansalaisuutta edistäviä hankkeita.

15 14 Euroopan unionilla on vuosia koskeva Kansalaisten Eurooppa -ohjelma. Tavoitteena on lisätä järjestöjen mahdollisuuksia olla vuorovaikutuksessa ja osallistua Euroopan rakentamiseen yhteisten arvojen, historian ja kulttuurin pohjalta ja luoda näin yhteistä identiteettiä kohti yhteistä unionin kansalaisuutta. Tarkoituksena on, että kansalaiset tuntevat Euroopan omakseen. Tarkoitus on myös lisätä suvaitsevuutta ja keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta. Ohjelmalla on 215 miljoonan euron budjetti ja varoja käytetään ystävyyskuntatoimintaan, toimintaavustuksiin kansalaisjärjestöille, tutkimusorganisaatioille ja näiden käynnistämille hankkeille, tapahtumiin, tutkimuksiin, mielipidemittauksiin, viestintään ja muistiperinnön vaalimiseen. Ohjelmasta on tehty vuosia koskeva väliarviointi, jossa tunnistettiin ohjelmalla olevan tavoitteiden mukaisia myönteisiä vaikutuksia. Järjestöjen toiminnalla todettiin olevan kerrannaisvaikutuksia. Euroopan unioni on nimennyt vuoden 2011 aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Suomessa vuotta koordinoivat järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä edistävä, valtioneuvoston asettama Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja nuorisoyhteistyö Allianssi. Enemmän kuin kolmannes Suomen aikuisväestöstä osallistuu vapaaehtoistyöhön. Useimmin työtä tehdään liikunnan, urheilun, sosiaali- ja terveysalan tai lasten ja nuorten parissa. OECD:llä on hyvän hallinnon periaatteisiin kytkeytyvää kansalaisyhteiskuntaa tukevaa toimintaa, josta Suomi on saanut paljon virikkeitä. Ruotsissa yrityksille ja järjestöille on tarjottu mahdollisuus osallistua julkisten palveluiden kehittämiseen palveluhaastemallin kautta (utmanarrätten). Yritykset ja järjestöt voivat haastaa julkisen toimijan tekemällä aloitteen jonkin palvelun tuottamisesta laadullisesti paremmin ja tehokkaammin. Aloitteenteko oikeus voidaan antaa myös työntekijöille ja kansalaisryhmille. Kunta on velvollinen arvioimaan haasteen ja päättämään jatkotoimista. Palveluhaasteen hyväksyminen voi johtaa kyseisen palvelun kilpailuttamiseen. Ruotsin palveluhaaste on keino aktivoida yrityksiä, järjestöjä ja kansalaisia osallistumaan ja ideoimaan julkisten palveluiden kehittämistä. Hallinnon kehittymisen kannalta on eduksi, jos ulkopuolinen taho arvioi palveluita ja ehdottaa uudistuksia. Hallinnon on joskus vaikea itse nähdä uudistustarpeita. Ruotsissa keskustelussa on ollut myös haastejärjestelmän ulottaminen laajasti eri palveluihin (esimerkiksi viheralueet, ulkoilualueet, kirjastot). Ruotsin kokemusten mukaan haastejärjestelmän avulla on pystytty kannustamaan ulkopuolisia tahoja innovaatioiden kehittämiseen, nopeuttamaan palveluiden uudistumista ja nopeuttamaan ulkopuolisten ideoiden välittymistä kuntien käyttöön. 10. Käsitteiden määrittelyä Hallinnon suhdetta kansalaisiin ja järjestöihin ja yhteisöihin voidaan luokitella esimerkiksi osallistumisen lajin ja intensiteetin mukaan. Suomalaisen kansanvallan perustana on aktiivinen kansalaisuus. Kansalaiset ja heidän muodostamansa yhteisöt käyttävät päätösvaltaa vaaleissa ja aktiivisen kansalaisyhteiskuntastrategian mukaan yhä enemmän myös vaalien välillä.

16 15 Kansalaisyhteiskuntastrategiassa kansalaisen käsite on laaja. Siihen kuuluu kansalaisten, kansalaisjärjestöjen lisäksi laajasti eri muodossa toimivia sidosryhmiä, kuten yritykset, säätiöt, tutkimuslaitokset, kunnat ja muut yhteisöt, joilla on liittymäkohta työ- ja elinkeinoministeriössä käsiteltäviin asioihin. Kansalaisen käsitettä ei tässä työssä ole rajattu muodollisesti Suomen kansalaisuuden omaaviin henkilöihin. Lyhyyden vuoksi ehdotuksessa käytetty ilmaisu kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja muut sidosryhmät, tarkoittaa laajasti myös yrityksiä, säätiöitä, vaikuttajahenkilöitä, tutkimuslaitoksia ja muita yhteisöjä. Edustuksellinen kansanvalta nojaa kansalaisten vaaleissa ilmaisemaan tahtoon. Vaalien käyttövoimana ja edustuksellista demokratiaa täydentävänä tarvitaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen toimintaa. Päävastuu vaaleissa mielipiteiden kanavoimisesta on puolueilla, mutta niiden toiminta on tämän esityksen ulkopuolella. Vahvat kansanliikkeet ovat vaikuttaneet hyvin paljon puolueiden syntyyn ja muuhun yhteiskuntakehitykseen (herännäisliikkeet, työväenliike, nuorisoseurat, valistusja neuvontajärjestöt, osuustoimintaliike, sivistykselliset liikkeet jne). Suomea on kuvattu järjestöjen luvatuksi maaksi. Järjestöillä voi olla erilainen rooli suhteessa hallintoon. Jotkut järjestöt nostavat agendalle uusia asioita ja ajavat näiden asioiden toteutumista. Järjestöt voivat toimia myös hallinnon palvelujen tuottajina joko korvausta vastaan tai korvauksetta. Järjestöt voivat myös antaa neuvontaa ja tukea kansalaisille. Sidosryhmä ovat yleistermi, jota käytetään, kun ryhmitellään ministeriön toiminnan kannalta varteenotettavia tahoja. Ne voivat olla kansalaisjärjestöjä, etu- ja intressijärjestöjä, yrityksiä, hallintoyksikköjä, tutkimuslaitoksia, tieteellisiä seuroja, ajatushautomoita, säätiöitä, yhteiskunnallisia vaikuttajahenkilöitä, tiedotusvälineitä ja muita yhteisöjä. Kansalaisvaikuttamisen kannalta keskeisten sidosryhmien määrittely ja vuorovaikutus niiden kanssa on kansalaisyhteiskuntastrategian operationaalinen osa. Sen rinnalla on voimistuvana trendinä suora lähinnä tietoverkoissa tapahtuva vuorovaikutteinen yhteyden pito kansalaisiin. Sille on ominaista, että hallinto ei ennalta määrittele vuorovaikutuksen kohdetta. Asiakkuus on määrittelyistä kapea-alaisin. Asiakkuussuhde hallintoon liittyy palvelun käyttöön. Tässä esityksessä ei varsinaisesti käsitellä asiakkuussuhdetta. Kumppanuus liittyy hallinnon ja ulkopuolisen tahon yhteistyöhön rajattujen toimintojen suhteen. Puhutaan strategisesta kumppanuudesta, silloin kun kumppanuus liittyy osapuolten ydinosaamisen yhdistämiseen. Taktisessa ja operatiivisessa kumppanuudessa sovitaan yhteistyöstä toimintojen tehostamiseksi tai kustannusten alentamiseksi esimerkiksi purkamalla päällekkäisyyksiä. Järjestöt toivovat keskinäistä sopimista ja kumppanuutta hallinnon kanssa erityisesti silloin, kun hallinto odottaa järjestöiltä panosta asioiden toimeenpanossa. Vaikuttamisen uutena muotona on verkkovaikuttaminen, jossa kansalaiset vaikuttavat usein atomisoituneesti ilman järjestötoiminnan sidettä. Tietoverkon avulla voidaan mobilisoida nopeasti suuria määriä ihmisiä, joten siitä on tullut varteenotettava kansalaisvaikuttamisen kanava. Vaalien rinnalla olevat suoran demokratian muodot (kansanäänestys ja kansanaloite) ovat olleet maassamme harvoin käytössä. Nyttemmin uuden tekniikan tarjoamien mahdollisuuksien myötä näitä on suunniteltu käytettäväksi sekä päätöksentekijöitä sitovana että kevyempänä versiona.

17 16 LIITE Tukiryhmän tilannekartoitus osastoille ja yksiköille kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa tehdystä yhteistyöstä ja sen kehittämisestä (kysymykset, yhteenveto vastauksista ja tukiryhmän huomioita) 1. Mihin kansalaisjärjestöihin/etujärjestöihin/yhteisöihin yksikölläsi on kontaktipintaa Yhteistyötä on ollut laajasti eri asioissa jo valmisteluelimistä alkaen työmarkkinajärjestöjen ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa (SAK, AKAVA, STTK, MTK, EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari, toimialajärjestöt ). Samoin yhteistyötä on tehty nuorisoliitto Allianssin, 4H-liiton ja työttömien valtakunnallisen yhdistyksen kanssa työllisyys- ja yrittäjyysasioissa. Muista kansalaisjärjestöistä mainittiin Suomen Luonnonsuojeluliitto, Nytkis, kuluttajajärjestöt ja ihmisoikeusjärjestöt. Suoraa kansalaispalautetta on saatu mm. Kansalaisfoorumista. Taloushallinnon raportointiin liittyen elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi tilintarkastajayhdistykset (KHT, HTM ja JHTT), Patenttiasiamiehet, Suomen teollisoikeudellinen yhdistys Paremman sääntelyn asioissa elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen lisäksi tutkimuslaitokset (VATT, Optula) ja yksittäiset yritykset (selvitykset, eurooppalainen yrityspaneeli EBTP) Yritys- ja yhteiskuntavastuun osalta elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen lisäksi yritysverkosto FIBS ry, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, kansalaisjärjestöt (ATTAC, Finnwatch, Kuluttajaliitto ym.), Kirkkohallitus, Kansainvälinen kauppakamari ICC ja Suomen Standardisoimisliitto SFS Sisämarkkinasioissa myös kuluttajajärjestöt, neuvontajärjestöt, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt Julkisissa hankinnoissa elinkeinoelämän järjestöjen lisäksi kunnat, Kuntaliitto, Hansel Oy, satunnaisesti myös kansalaisjärjestöt (esim. Reilun kaupan yhdistys) Perhevapaakysymyksissä mm. Väestöliitto, MLL, opiskelijajärjestöt Siviilipalvelusasioissa Aseista kieltäytyjäliitto Työelämän laatu asioissa työelämäasiantuntijat ja - laitokset, työelämäntutkimusta tekevät korkeakoulut/yliopistot Viestinnän osalta on mahdollista tilata tiedotteita ja uutiskirjeitä omaehtoisesti ja jakelujen piirissä on mm. työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä muita järjestöjä ja yhteisöjä. Työ- ja elinkeinoministeriö on ydinlaitoksien eli ydinvoimalaitoksien ja ydinjätehuollon laitoksien ympäristövaikutusten arviointilain mukaisen arvioinnin yhteysviranomainen (YVA-arviointi). Arviointi tehdään ennen ydinlaitoksien lupakäsittelyä. Kaikissa muissa YVA-prosesseissa ELYkeskukset toimivat yhteysviranomaisena. YVA-prosessien tarkoituksena on tunnistaa hankkeen toteutusvaihtoehdot ja ympäristövaikutukset sekä rajata ja poistaa niistä aiheutuvia haittoja. TEM

18 17 tekee ydinlaitoksien ympäristövaikutusten arvioinnin kahdessa vaiheessa, ensin YVA-ohjelma ja myöhemmin YVA-selostus. Molempiin vaiheisiin sisältyy laaja kansalaiskuuleminen, jota YVA-laki säätelee. Ministeriön julkaisee arvioinnista kuulutuksia sanomalehdissä ja ydinlaitoksen sijoituspaikalla ja sen naapurikunnissa. Kummankin vaiheen kuulemisiin sisältyy myös yleisötilaisuus, joihin on joskus saapunut useita satoja osanottajia. TEM kerää kaikki lausunnot ja mielipiteet, sekä antaa yhteysviranomaisen lausunnon YVA-ohjelmasta. Tämä ohjaa YVA-selostuksen valmistumista, ja uuden kuulemisen jälkeen TEM vetää yhteen selostuskierroksen annin. Yhteysviranomaisen loppulausunto lopettaa YVA-prosessin, jonka tulokset vaikuttavat ydinlaitoksien luvitusprosessiin kaikissa myöhemmissä vaiheissa. TEM julkaisee kaiken saamansa aineiston nettisivuillaan. Aineistoa on kertynyt kymmeniätuhansia sivuja vuodesta 1997 lähtien toteutetuissa yhdeksässä YVA-prosessissa. YVAprosessiin sisältyy myös ns. Espoon sopimuksen mukainen kansainvälinen kuuleminen, jossa ympäristöministeriö ja TEM saavat esimerkiksi Itämeren rantavaltioiden mahdollisen osallistumisen tulokset YVA-prosessiin. Myös prosessiin osallistuvien maiden kansalaisilla on mahdollisuus osallistua prosessiin. 2. Mitä kuulemisen ja osallistamisen muotoja on ollut käytössä ja millaisia kokemuksia niistä on saatu? Elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä asiantuntijat ovat mukana hankkeiden valmisteluelimissä ja erilaisissa neuvottelukunnissa ja työryhmissä Kansalaisjärjestöt mukana ainakin yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa sekä Siviilipalvelusasioiden neuvottelukunnassa (Aseistakieltäytyjät) Eri sidosryhmiä kuullaan mm. järjestämällä lausuntokierroksia ja muita kuulemisia. Lausuntopyynnöt aiotaan laittaa nähtäville myös TEM:n verkkosivuille, joten kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus lausua. Seminaarit Ota kantaa -foorumi Sidosryhmien edustajia kutsutaan esim. tutkimushankkeiden ohjausryhmiin Yksittäisten yritysten näkemysten ja kehittämisehdotusten keräämiseksi toteutettu yrityskyselyjä ja -haastatteluja (sekä lainvalmistelun tueksi että muissa hankkeissa) EU-asioissa keskeisiä foorumeja EU-asioiden jaostot Eurooppalainen yrityspaneeli ETPB; Euroopan komissio kerää yrityksiltä suoraa palautetta komission esittämistä lainsäädäntöehdotuksista tai aloitteista online-kyselyjen avulla. Suomalaisyrityksille kyselyt välittää kansallinen koordinaattori TEM:n säädösvalmistelun kehittäminen ja yhteiskuntavastuu yksikössä.. Työllisyysasioissa on järjestetty kuulemisia ja seminaareja sekä kutsuttu jäseniä valmisteleviin elimiin. Viimeksi nuorisotyöttömyyden hoidossa oli laajaa kuulemista ja kokemukset olivat hyviä. Työttömien järjestöjen kanssa on ollut vaihtelevia kokemuksia. Aluekehityksen osalta järjestöjen edustajat ovat mukana sekä kansallisen politiikan että EU:n rakennerahasto-ohjelmien valmistelussa ja toteuttamisessa; työryhmissä, neuvottelukunnissa, seurantakomiteoissa. Asiakirjojen valmisteluvaiheessa on pyydetty lausuntoja ja pidetty kuulemistilaisuuksia. Alueiden kehittämisessä on perinteisesti järjestetty alueellisia tilaisuuksia, foorumeita ja seminaareja, joihin kutsutaan laajasti alueiden eri toimijoita ja edustajia. Alueiden strategisten asiakirjojen laadinta perustuu alueilla eri toimijoiden vahvaan yhteistyöhön.

19 18 Saadut kokemukset yhteistyöstä ovat olleet hyviä. Laajaa yhteistyötä pidetään erittäin tärkeänä ja hyödyllisenä ja välttämättömänä aluekehityksen alalla. Esimerkkinä Equal -ohjelman (ESR) valmistelussa ja myös toimeenpanossa kansalaisjärjestöillä oli merkittävä rooli, koska ohjelma pyrki osallistamaan ja vahvistamaan ohjelman kohderyhmien edustajia. Tämä oli hedelmällistä myös hallinnon ja ohjelman tulosten kannalta. Myös muilla työsaroilla on pyydetty järjestöjen edustajia valmisteluelimiin. Innovaatio-osasto on pannut merkille käyttäjien roolin vahvistumisen innovaatiotoiminnassa ja suhtautuu positiivisesti siihen, että käyttäjille tarjotaan kanavia ja osallistumisfoorumeja (muitakin kuin sähköisiä) ja toimintafoorumeja esimerkiksi innovointiin. Tekes on käynnistänyt kansainvälisen tutkimuksen käyttäjäinnovaatiotoiminnan mittaamiseksi Suomessa. Tässä kuljetaan kansainvälisessä kärkijoukossa. 3. Mitä uusia vuorovaikutuksen muotoja voitaisiin mielestänne ottaa käyttöön? On mietitty menetelmiä, joiden avulla säädösehdotusten yritysvaikutukset tulisivat etukäteen paremmin arvioiduksi. Esillä olleet esim. kansallinen yrityspaneeli ja fokusryhmät. (TMO/SKY) Olemassa olevaa tietoa, erilaisia työkaluja, uusia käytäntöjä ja erilaisia tukimahdollisuuksia tulisi levittää aikaisempaa päämäärähakuisemmin käyttäen samanaikaisesti sekä sähköisiä välineitä että face-to-face kontakteja (TMO/TYL) Aluekehityksessä ehdotetaan hyödynnettäväksi verkkokuulemista tulevaisuudessa. Viestintä ehdottaa myös sosiaalisen median ja uusien vuorovaikutusvälineiden käyttöä entistä enemmän. Viestinnän osalta ehdotetaan myös mm. blogi- mikroblogi-, ym. vuorovaikutteisia toimintoja verkkopalveluihin. 4. Miten vuorovaikutusta kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa voitaisiin tehostaa asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa? TMO:lla käsiteltävistä asioista valtaosa liittyy yrityksiin, joten elinkeinoelämän järjestöillä ja työmarkkinajärjestöillä keskeisin rooli.joissakin asioissa (esim. kuluttaja-asiat tai yritysten yhteiskuntavastuu) kansalaisilla ja kansalaisjärjestöillä suurempi intressi. Vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa voitaisiin parantaa järjestämällä enemmän kuulemisia ja kutsumalla tahoja erilaisiin tilaisuuksiin Vuorovaikutusta voitaisiin tehostaa lisäämällä ajantasaista informointia (sähköiset kanavat kuten internet) sekä hyödyntämällä sähköisiä keskustelupalstoja, kolumneja ja blogeja Myös esitteitä voisi olla enemmän Pitäisi asettautua alttiiksi aloitteille ja keskusteluille SOMEssa. On mietittävä, keitä kaikkia asia voi koskea erityisesti tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta. Lisäksi tasavertainen asenne hallinnon taholta (ei ylemmyyttä) on yhteistyössä tärkeää, sekä eri tahojen tasapuolinen kohtelu (ei nosteta jotain tahoa erityisesti esille, ellei ole tähän objektiivisesti hyväksyttäviä perusteita).

20 19 Tuomalla asioita fokusoidusti kansalaisten ym. tahojen kommentointiin/ideointiin asioissa, jotka ovat yleisesti mielenkiintoisia tai heitä lähellä. Esim. verkkokeskustelut, profiilit sosiaalisessa mediassa. 5. Onko yksikössäsi tarvetta käynnistää avointa verkkopohdintaa joistakin aiheista parin seuraavan vuoden aikana? Mitkä olisivat näitä aiheita? Työelämä ja sen kehittyminen (TMO/TYL) Oman talouden hallintaa on pohdittu aiheeksi sosiaalisessa mediassa (TMO/SMK) Voitaisiin käynnistää useitakin. Esim. TE-toimistojen palvelujen kehittäminen yleensä, nuorten työllisyys ja palvelut, pitkäaikaistyöttömien palvelut, maahanmuuttajien palvelut, alkavien yrittäjien palvelut,työelämän laadun kehittäminen, työvoimakoulutuksen kehittäminen jne jne. Eli ihan mille vaan itsemme alttiiksi haluaisimme panna... Aluepolitiikka/ alueiden kehittäminen on aihe, josta käydään erittäin vilkasta kansalaiskeskustelua sekä kansallisesti että alueellisesti ja paikallisesti. Yksikkömme toimintaan kuuluu seurata mediassa käytävää keskustelua. Kyselyn tulosten lisäksi ministeriössä on vireillä yhteiskunnallisen yrityksen kehitystyö (Ytyrihanke), joka loisi uudentyyppisen kansalaisjärjestöjen toimintaa tukevan yritysmuodon. Tilanne on kyselyn tekemisenjälkeen myös muuttunut sikäli, että maahanmuutto- ja kotouttamisasiat ovat siirtyneet työministerin tehtäväalueeseen ja siirtyvät myös työ- ja elinkeinoministeriöön. Tällä alalla on ollut perinteisesti paljon vuorovaikutusta järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. TEM:iin siirtyy myös maaseutupolitiikkajaosto, jonka yhteydessä toimivan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän aktiivinen toimiva kansalaisjärjestöteemaryhmä on kantanut huolta mm. järjestöjen toimintaedellytyksistä. Nämä järjestöt tuotavat usein palveluja alueilla, joilla liiketaloudellisesti ei ole kannattavaa tuottaa palveluja, esimerkkinä maaseutukuntien vanhusten kotipalvelut. ELY-keskusten osalta on tehty sidosryhmätutkimus, jota käytetään myös ylijohtajien työn arvioinnissa. Vuoden 2010 lopulla valmistuneen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksien asiakastyytyväisyys ja sidosryhmätutkimusten yhtenäistämisen mahdollisuudet selvityksen pohjalta harmonisoidaan asiakastyytyväisyystutkimuksia ohjaavien tahojen yhteistyönä.