Kunnanhallitus nro 4/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 4/2012 SISÄLLYSLUETTELO KH 51 Kokouksen järjestäytyminen KH 52 Talouden seuranta KH 53 Talouden tasapainotusohjelman päättyminen KH 54 Toiminnallisten tavoitteiden poistaminen KH 55 Vuoden 2011 tilinpäätös KH 56 Henkilöstötilinpäätös 2011 KH 57 Kertapalkkioiden määrittäminen alkaen KH 58 Esitys n kunnan eteläosan liittämisestä Kirkkonummen kuntaan KH 59 Valtuuston varajäsenen eropyyntö KH 60 Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston jäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 61 Kunnanhallituksen varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 62 Sivistyslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 63 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 64 Sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varajäsenen eropyyntö ja täydennysvaali KH 65 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta KH 66 Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta KH 67 Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset KH 68 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 4/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnä olevat jäsenet Kunnantalo klo Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Arto Penttinen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintopäällikkö

3 Sivu 3 KH 51 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 52 TALOUDEN SEURANTA käsittelee talouden seurannan. merkitsee talousseurannan tiedoksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH 53 TALOUDEN TASAPAINOTUSOHJELMAN PÄÄTTYMINEN Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt n kunnalle talouden tasapainotusohjelman. Hyväksyessään tasapainotusohjelman kunnanvaltuusto päätti samalla, että kunnanvaltuustolle raportoidaan tasapainotusohjelman toteutumisesta jokaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa. Kunnanvaltuusto on ja lisäksi päättänyt todeta talouden tasapainotusohjelman toimenpiteistä osan loppuun suoritetuiksi ja osan toimenpiteistä poistettavaksi tai toteutusajankohdan siirrettäväksi. Talouden tasapainotusohjelman toteutumisesta raportoidaan laajemmin 30.4., ja tilanteiden mukaan. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että seuranta lopetetaan kun taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä on saatu katetuksi. Vuoden 2011 tilinpäätöstietojen mukaan kunnan taseessa ollut alijäämä on katettu ja kunnan tase on muuttunut ylijäämäiseksi. Talouden tasapainotusohjelma voidaan näin ollen todeta lakanneeksi. käsittelee vuoden 2011 tilinpäätöstä kokouksessaan. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää todeta hyväksytyn talouden tasapainotusohjelman voimassaolon päättyneen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 KH:512 /2011 KH 54 SIVLTK TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN POISTAMINEN Kunnanvaltuusto on hyväksynyt n kunnan vuoden 2012 talousarvion ja taloussuunnitelman. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 65.2 :n mukaisesti. Sivistyslautakunta on asettanut sivistysosastolle vuoden 2012 toiminnalliset tavoitteet kunnanhallituksen lautakunnille antaman talousarvion laatimisohjeen mukaisesti. Talousarvion laatimisohjeen mukaan toiminnallisten tavoitteiden tuli myötäillä kunnanvaltuuston hyväksymiä strategisia tavoitteita, jotka ovat sitovia. Toiminnallisten tavoitteiden tuli olla konkreettisia, jotta niistä voidaan päätellä, kuinka tavoitteet toteutuvat. Kunnanvaltuuston sivistysosastolle asettamat toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2012 ovat: 1.1 Toiminnallinen tavoite: Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen Arviointikriteeri: Kustannustason (euroa/kilometri) pysyminen vuoden 2011 tasolla. 2.3 Toiminnallinen tavoite: Kuntalaisten asumisviihtyvyyden parantaminen ja nuorten palveluiden laajentaminen. Vapaan sivistystyön tulosalueen yhteisten ja yksikkökohtaisten toiminta-ajatusten, painopisteiden ja tavoitetilan määrittely sekä käyttöönotto Arviointikriteeri: Toteutetaan kuntalaisille kysely kunnan tarjoamista vapaa-aikapalveluista viimeistään Tuloksia hyödynnetään suunnitelmien teossa. 2.5 Toiminnallinen tavoite: Sivistystoimen palvelutarjonnan kasvua hallitaan ennakoivalla ja kustannustehokkaalla suunnittelulla sekä ohjauksella Arviointikriteeri: Palvelutarjonnan suunnitteluun luodaan toimintamalli prosessikuvaus Toiminnalliset tavoitteet laadittiin sen mukaan että kunta jatkaisi itsenäisenä kuntana, mutta koska kunnassa nyt valmistaudutaan kuntaliitokseen Loh- Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 jan kaupungin, Nummi-Pusulan ja Karjalohjan kunnan kanssa toiminnallista tavoitetta 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen ei voida toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Sivistystoimi tulee kilpailuttamaan kuljetusliikenteen koska käytössä oleva optiovuosi päättyy koulukuljetusten osalta ja palvelu- ja ruokakuljetusten osalta Kilpailutus tullaan hoitamaan normaalin käytännön mukaan ja siksi sivistyslautakunnan tulisi esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että toiminnallinen tavoite 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistetaan. Valmistelija: Sivistystoimenjohtaja Tina Nordman p , s-posti tina.nordman@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus ehdottaisi valtuustolle toiminnallisen tavoitteen 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palvelu- ja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistamista Päätös: Lautakunta päätti - ehdotuksen mukaan. === TEKNLTK Liite 7 Kuntalain 65 mukaan kunnanvaltuuston on ennen vuoden loppua hyväksyttävä talousarvio seuraavaa kalenterivuotta varten. Vuoden 2012 talousarvio on hyväksytty kunnanvaltuustossa Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Kuntalain 65.2 :n mukaisesti. Talousarvio ja suunnitelma ovat laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen perusteena ovat lautakuntien tekemät talousarvioehdotukset, kunnanhallituksen antamat talousarviokehykset ja talousarvion laatimisohjeet sekä kunnanvaltuuston hyväksymä tasapainotussopimus n kunnan talouden tasapainottamiseksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 Kunnan toiminnalliset tavoitteet ovat esitetty kunnanvaltuuston hyväksymän talousarviokirjassa kohdassa 2.2 otsikon Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet alla. Teknisen osaston toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 ovat: 2.4 Toiminnallinen tavoite: Kiinteistöjen korjaussuunnittelua kehitetään Arviointikriteeri: Kiinteistöjen pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman laadintaa aloitetaan tekemällä korjaussuunnitelmat kunnan koulukiinteistöille. Päätettiin toteuttaa 3.1 Toiminnallinen tavoite: Asutusta ohjataan taajamiin ja hajarakentamista hillitään Arviointikriteeri: Päivitetään maankäytön kehityskuva. Päätettiin toteuttaa. Päivitetään rakennusjärjestystä. Päätettiin osaksi toteuttaa. Uudistetaan kunnan ilmastopolitiikka. Ehdotetaan poistettavaksi. Suunnittelutarveratkaisu on otettu käyttöön koko kunnan alueella. Päätetään viedä valmisteluun vuoden aikana Toiminnallinen tavoite: Kunnan elinkeinopolitiikkaa tehostetaan Arviointikriteeri: Laadintaan elinkeino-ohjelma. Ehdotetaan poistettavaksi. Kunnan johtoryhmän kehittämispäivillä keskusteltiin toiminnallista tavoitteista, miten niitä on mahdollista toteuttaa ja millä aikataululla huomioiden mahdollinen kuntaliitos. Teknisen toimiston osalta tämä vuosi tulee olemaan haasteellinen resurssipulan vuoksi. Rakennustarkastaja jää eläkkeelle heinäkuun lopussa, mutta jää pois jo huhtikuussa pitämättömien lomien takia. Tekninen johtaja siirtyy toisen työnantajan alaisuuteen huhtikuusta alkaen. Lisäksi kuntaliitoksen epäselvän tilanteen takia on vaikea suunnitella tulevaisuutta ja asianmukaisia tuloksellisia toimenpiteitä. Moni toiminnallinen tavoite on merkittävä ajatellen kuntaliitosta. Toiminnallinen tavoite 2.4 on syytä toteuttaa kuntaliitoksesta huolimatta. Tarkoitus on laatia kaikille kunnan omistamille isoimmille kiinteistölle PTS, eli pitkän tähtäimen korjaussuunnitelman. Vuoden 2012 aikana on tarkoitus aloittaa koulukiinteistöillä, eli Päivärinteen koulurakennukset. Aleksis Kiven koulu ja Sjundeå svenska skolanin vanhempi osa. Kattava korjaussuunnitelma auttaa huomattavasti tulevien korjauksien budjetointia. Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu Maankäytön kehityskuvan jatkaminen. Viime vuonna aloitettiin maankäytön kehityskuvan päivittäminen Kaj Wartiasen ja Pöyry Oy:n toimesta, Pasi Rajala vastuuhenkilönä. Tänä vuonna on tarkoitus jatkaa päivittämistä. Rakennusjärjestyksen keskeisimpiä asioita otetaan omana työnä tarkistettavaksi. Kunnan ilmastopolitiikan uudistaminen päätetään poistaa tässä vaiheessa. Suunnittelutarveratkaisun ottaminen käyttöön koko kunnan alueelle valmistellaan vuoden aikana. Kohta 3.2 elinkeino-ohjelman laatiminen lienee myös mahdollisen uuden kunnan yhteinen toiminnallinen tavoite. Oheismateriaali ja liitteet: - Ote talousarviokirjasta kohta 2.2 Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet sivut Esittelijä: tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti: catharina.lindstrom@siuntio.fi Lautakunta päättää - hyväksyä toiminnallisiin tavoitteisiin ehdotetut muutokset. - toteuttaa kohdan 2.4 ja kohdan 3.1 osan maankäytön kehityskuvan päivittäminen. - ottaa rakennusjärjestyksen keskeisimpiä osia tarkasteluun. - ottaa suunnittelutarveratkaisun koko kunnan osalta valmisteluun vuoden aikana. - poistaa kunnan ilmastopolitiikan uusimisen sekä kohdan 3.2 elinkeino-ohjelman laatimisen. - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle edellä mainittujen kohtien päivittämistä toiminnallisiin tavoitteisiin. Päätös: Ehdotuksen mukaan. ==== KH 54 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää muuttaa vuoden 2012 toiminnallisia tavoitteita seuraavasti: Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu Toiminnallinen tavoite 1.1 Koululais- ja ruokakuljetusten sekä palveluja muun tilausliikenteen kilpailutus innovatiivisella tavalla tuottavuutta nostaen poistetaan 2. Toiminnallinen tavoite 3.2 Kunnan elinkeinopolitiikkaa tehostetaan poistetaan 3. Toiminnallisen tavoitteen 3.1 yksi arviointikriteeri Uudistetaan kunnan ilmastopolitiikka poistetaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 KH:170 /2012 KH 55 VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS Liite 1 Suomessa talous kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla odotusten mukaisesti. Loppukesä toi kuitenkin tullessaan epävarmuutta johtuen erityisesti euroalueen talouden vaikeuksista. Maailman talouden nopein kasvuvaihe ohitettiin ja kasvu hidastui myös Euroopan ulkopuolella. Lisääntynyt epävarmuus ja ennakoivien mittareiden heikkeneminen ennakoivat talouskasvun pysähtymistä tänä vuonna niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Taantumaan siirtymisen riski on kasvanut ja valtioiden velkaongelmat voivat merkitä pitkittynyttä hitaan ja epävarman kasvun aikaa. Vuoden 2011 kuntatalouden oletettiin olevan erittäin haastava. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset näyttävät vielä ennakoituakin huonommilta. Vuoden 2011 yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, ja on näin ollen lähes 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Tilinpäätösarvioissa kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. n kunnan kehitys jatkui kuitenkin viime vuonna edelleen myönteisenä. Työttömyysaste oli keskimääräistä alhaisempi. Koko Suomen työttömyysaste laski TEM-työnvälitystilaston mukaan vuoden takaisesta 9,8 prosentista vain 9,7 prosenttiin, ssa työttömyysaste laski 4,2 prosenttiin, kun se vuonna 2010 oli 4,6 %. n väestönkasvu vuonna 2011 oli 0,72 % ja näin ollen kasvuvauhti oli koko 2000-luvun hitain. Kunta on kuitenkin ollut 18 Suomen nopeimmin kasvaneen kunnan joukossa jo vuodesta n väestön ikärakenne on hyvä: Vuonna 2011 alle 15-vuotiaita oli 22 %, vuotiaita 65 % ja yli 64 -vuotiaita 13 % väestöstä. Aktiiviväestön osuus tulee kuitenkin laskemaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kymmenessä vuodessa 61 prosenttiin, vastaavasti yli 65 -vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan 17 prosenttiin alle 15 -vuotiaiden osuuden pysyessä ennallaan. Kasvu asettaa siis myös suuria haasteita uusien palvelujen rakentamiselle. Väestön kasvun myötä verotulot ja valtionosuudet kasvavat, mutta eivät kuitenkaan riittävästi. Investointien rahoittaminen ja toteuttaminen on edelleen kunnan talouden yksi keskeisimpiä haasteita. Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 Valtion verotulot kasvoivat viime vuonna arvioitua enemmän. Valtion keräsi 3,5 miljardia euroa yli sen, mitä verotuotoksi oli vuoden 2011 valtion talousarviossa laskettu. Kuntien verotulot kasvoivat selvästi vähemmän kuin valtion. Kasvua oli vain 3,4 prosenttia, 19,2 miljardia euroa. Vuonna 2011 verotuloja kertyi kuntataloudessa oikaisukorko mukaan lukien kokonaisuudessaan 4,04 % enemmän kuin vuonna Kunnallisverotulot kasvoivat 2,75 (oikaisukorko mukaan lukien kasvu oli 2,89 %), yhteisöverotulot 18,09 % ja kiinteistöverotulot 2,58 %. Tuloveroperusteiden muutokset, kuten eläketulovähennyksen kasvattaminen, perusvähennyksen korottaminen, tuloveroasteikon muutos ja työtulovähennyksen kasvattaminen, alensivat kunnallisveron tuottoa arviolta yhteensä 129 milj. euroa. Nämä menetykset kompensoitiin kunnille valtionosuuksien lisäyksellä. n verotulot vuonna 2011 olivat 25 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen oli 1,5 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 90,8 %, kiinteistöveron 6,9 % ja yhteisöveron 2,3 %. n maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat 5,1 % vuonna Kunnissa keskimäärin kasvu oli 3,1 %. Edelleenkin hyvänä pysyneen ansiokehityksen ja työllisyystilanteen johdosta vuoden 2011 kunnallisvero ylitti alkuperäisen budjetoidun määrän 0,9 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 0,03 miljoonalla eurolla. Kunnallisveron prosenttia korotettiin 0,5 prosentilla vuoden 2011 alusta. Valtionosuuksien toteuma oli 5,3 miljoonaa euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 0,1 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 0,1 miljoonaa euroa yli alkuperäisen ja 0,2 miljoonaa euroa yli muutetun budjetin. Verotulotasaus, joka sisältyy valtionosuuksiin, oli melkein 0,9 miljoonaa euroa vuonna Rahoitustuottoja kertyi 93 tuhatta euroa ja ne kasvoivat 8 tuhatta euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on peruspääoman korko HUSkuntayhtymältä 48 tuhatta euroa. Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 32,2 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 98,6 % ja rahoituskulujen 1,4 % kuluista. Toimintakulut olivat 31,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,5 %. Ennakkotietojen perusteella arvioidaan koko maan tasolla kuntien toimintakulujen kasvun olleen noin 4,4 %. n toimintakuluista merkittävin on Palvelujen ostot 18,7 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 3,2 %. Melkein neljä viidesosaa tästä kuluerästä eli 14,2 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon ja LOST:n kustannuksia, jotka tällä tilikaudella laskivat yhteensä 0,4 prosenttia. Henkilöstökulut olivat noin 10 miljoonaa euroa ja kasvoivat 10,3 %. Henkilöstökulujen kasvusta noin 2,3 % johtui palkankorotuksista ja muu osa kasvusta muodostui henkilötyövuosien lisäyksestä. Aineiden ja tarvikkeiden kasvu oli 13,4 prosenttia. Suurin osa tästä kasvusta johtui ankaran talven ai- Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 heuttamista lisääntyneistä lämmitys- ja sähkökuluista. Näiden yhteinen kasvuprosentti oli 23,46. Tilikauden rahoituskulut olivat 0,4 miljoonaa euroa, josta 0,2 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja. Toimintakate oli -27,4 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 1,1 miljoonaa euroa ja 4,3 %. Muissa kunnissa toimintakate kasvoi tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 5,2 %. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli yhteensä 30,3 miljoonaa euroa. Toimintakatteen rahoittamisen jälkeen jäi verorahoituksesta käytettäväksi investointeihin ja lainojen hoitoon 2,9 miljoonaa euroa, tämä on 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 90,3 prosenttia. Vuosikate oli 2,6 miljoonaa euroa budjetoidun vuosikatteen ollessa 1,8 miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintatuottojen, kunnallisveron ja valtionosuuksien kasvusta yli ja rahoituskulujen toteutumisesta alle budjetoidun vaikka toimintakulut ylittivätkin lopullisen talousarvion. Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen suuruinen, toteutui. Poistot olivat 1,1 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 228 %. Kunnan tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä, kun vuosikate suhteessa poistoihin on vähintään 100 %. Tällöin vuosikatteella saadaan korvattua kulumisesta aiheutuneet menetykset. Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino kuitenkin edellyttää, että suunnitelmapoistot ja poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa. Tarkastelujaksolla omahankintameno on keskimäärin 1,6 miljoonaa euroa/vuosi suurempi kuin suunnitelmapoistot Tilikauden tulos on ,35 euroa ylijäämäinen. Tilinpäätöksen ylijäämä kattaa kokonaan kumulatiivisen alijäämän ja kumulatiivisen ylijäämän määräksi muodostui ,08 euroa. Tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja sen jälkeen mahdollisesti esiintyvistä satunnaisista eristä. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. n kunnan tulorahoitus vuonna 2011 oli 1,9 miljoonaa euroa. Tulorahoitusta kertyi noin 0,7 miljoonaa euroa enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Kunnan käyttöomaisuusinvestointien määrä oli tilikaudella 2,4 miljoonaa euroa. Investointeihin ei saatu avustusta ja käyttöomaisuudesta luovuttiin 0,8 milj. eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta oli 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin tällä tilikaudella 3,4 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja maksettiin pois 4,4 miljoonalla eurolla. Lainanhoitokate oli tilikaudella 1,02 (0,73 v.2010). Lainakanta pieneni kokonaisuudessaan 1,04 Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla euroa eli huomattavasti vähemmän kuin keskimäärin kunnissa konsernitasolla. Vuonna 2010 vertailukuntien lainamäärä oli euroa/asukas (konsernitasolla euroa/asukas), koko maassa euroa/asukas (konsernitasolla euroa/asukas). Vuoden 2011 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kaikkien kuntien keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli 2085 euroa. n kunnan tilinpäätös vuodelta 2011 on oheisena erillisenä liitteenä. Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n perusteella tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilintarkastuskertomustaan varten Oy Audiator Ab tarvitsee kunnanhallituksen vahvistusilmoituskirjeen noudattaakseen hyvää tilintarkastustapaa. päättää 1. allekirjoittaa vuoden 2011 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, 2. allekirjoittaa ja luovuttaa vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle, 3. ehdottaa valtuustolle, että tilikauden ylijäämä ,35 euroa siirretään kokonaisuudessaan ylijäämänä taseen omaan pääomaan edellisiltä tilikausilta kertyneisiin yli-/ alijäämiin sekä 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään vuoden 2011 tilinpäätökseen teknisiä korjauksia ja 5. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 KH:139 /2012 KH 56 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Liite 2 Henkilöstötilinpäätös on henkilöstövoimavaroista saadun tilastotiedon pohjalta tehty raportti, joka sisältää henkilöstöön liittyvää keskeisintä tietoa ja tunnuslukuja. n kunnassa on laadittu ensimmäinen henkilöstötilinpäätös vuonna Henkilöstöraportoinnissa esitellään sellaisia henkilöstöä kuvaavia tietoja, joita kunnan normaalissa toiminnassa syntyy henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan sekä työterveydenhuollon tietojärjestelmistä. Henkilöstötilinpäätöksessä käsitellään kunnan henkilöstövahvuutta ja -rakennetta, rekrytointia, henkilöstökustannuksia, työaikaan ja työpanokseen liittyviä tekijöitä, työhyvinvointiin sisältyviä osa-alueita sekä henkilöstökoulutusta. Henkilöstötilinpäätöstä on käsitelty kunnan yhteistyöryhmässä hyväksyy liitteen mukaisen n kunnan henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2011 ja 2. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se merkitsee henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2011 tiedoksi sekä 3. lähettää henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2011 tarkastuslautakunnalle tiedoksi. 4. oikeuttaa kunnanjohtajan tekemään henkilöstötilinpäätökseen 2011 teknisiä korjauksia. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 KH:166 /2012 KH 57 KERTAPALKKIOIDEN MÄÄRITTÄMINEN ALKAEN Käsite kokouspalkkio poistui kunnallisesta yleisestä työ- ja virkaehtosopimuksesta Tämän tilalle tuli kertapalkkio (KVTES luku II 14 ). Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, mikäli kunnan/ kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen suorittamisen perustelluksi. Kertapalkkiota voidaan käyttää esim. silloin, kun työnantaja haluaa palkita yksilöä tai ryhmää. Kertapalkkio voidaan maksaa myös muusta erityisestä syystä, mikäli kunnan/kuntayhtymän asianomainen viranomainen harkitsee sen perustelluksi. Erityisenä syynä voi olla esim. viranhaltija/työntekijän osallistuminen toimielimen kokoukseen toimivaltaisen viranomaisen määräyksen nojalla. Kertapalkkiota ei kuitenkaan makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä. Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön kanssa. Kertapalkkion luonteen vuoksi asiasta ei käydä virallisia paikallisneuvotteluja viranhaltija- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Kertakorvauksia koskevista periaatteista päättää kunnanhallitus. Kunnanvaltuusto on vahvistanut n kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön Tätä palkkiosääntöä sovelletaan kunnan viranhaltijoihin ja työntekijöihin kokouspalkkioiden suuruuden osalta. Muilta osin n kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaan viranhaltijoiden ja työntekijöiden kokouspalkkioista ja matkakustannusten korvauksista on voimassa mitä kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu. n kunnan luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti kunnan toimielimien kokouksista suoritetaan palkkioita seuraavasti: kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus 50 euroa lautakunnat ja niiden jaostot, toimikunnat sekä muut toimielimet 40 euroa Toimielimen sihteerinä tai esittelijänä toimivalle henkilölle suoritetaan edellä mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. Jos viranhaltija/työntekijä on velvollinen saapumaan kunnallisen toimielimen kokoukseen, joka alkaa vähintään kaksi tuntia varsinaisen työajan päättymisen jälkeen ja hänelle aiheutuu kokouspaikalle saapumisesta kustannuksia, maksetaan hänelle näistä ja paluumatkasta asuntoon aiheutuneis- Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 ta suoranaisista vähimmäiskustannuksista korvaus KVTES:n (liite 16, 2, 5 mom.) mukaisesti. Sovellettaessa liukuvan työajan periaatteita, viranhaltija tai työntekijä on oikeutettu matkakustannusten korvaukseen kahden tunnin kuluttua siitä, kun liukuman mukainen varsinainen työaika on päättynyt klo OVTES:n piiriin kuuluvien opetusvelvollisuustyöajassa olevien sekä rehtorien ja koulunjohtajien kohdalla katsotaan varsinaisen työajan päättyvän säännönmukaisesti klo Kunnan toimielimien kokouksista suoritettavat kertapalkkiot ovat n kunnan luottamushenkilöiden voimaan astuneen palkkiosäännön mukaisesti seuraavat: kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus 50 euroa lautakunnat ja niiden jaostot, toimikunnat sekä muut toimielimet 40 euroa Toimielimen sihteerinä tai esittelijänä toimivalle henkilölle suoritetaan edellä mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna. Kertapalkkiota ei makseta viranhaltijalle/työntekijälle, joka saa kokouksen ajalta lisä-, yli-, ilta-, yö- tai sunnuntaityökorvauksen tai eri palkan tai palkkion kokouksessa suoritettavasta tehtävästä. Edellä mainittuun kertapalkkioon oikeuttava aika ei kerrytä viikkotyöaikaa. Kertapalkkiota maksetaan em. kokouksiin osallistumisesta silloin kun ne alkavat liukuvan työajan piirissä olevien osalta liukuma-ajan päättymisen jälkeen tai siinä tapauksessa mikäli kokous on alkanut ennen liukuma-ajan päättymistä, mutta jatkuu vähintään puoli tuntia liukuma-ajan päättymisen jälkeen. Mikäli kokous alkaa ennen liukuma-ajan päättymistä, lasketaan palkkiota kerryttävä aika liukuma-ajan päättymisestä alkaen. Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:538 /2011 KH 58 KH ESITYS SIUNTION KUNNAN ETELÄOSAN LIITTÄMISESTÄ KIRKKONUMMEN KUNTAAN Leena Airaksinen ja Martti Karjalainen ovat kuntaan saapuneessa kirjeessä esittäneet, että n kunnan eteläosa liitettäisiin Kirkkonummen kuntaan. Airaksinen ja Karjalainen perustelevat esitystään mm. sillä, että liitos tukisi monin tavoin kunnassa asuvien ihmisten arkea ja alueen pendelöintisuunta on Kirkkonummelle ja Helsinkiin. Kunnanosaliitosta perustellaan myös sillä, että n eteläosa muodostaa maantieteellisesti, elinkeino- ja väestörakenteeltaan Kirkkonummen kanssa luonnollisen kokonaisuuden. Kirje ja täydennykset kirjeeseen ovat oheismateriaalina. n kunnanvaltuusto on päättänyt hyväksyä n kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimusluonnoksen todeten, että kyseinen päätös tarkoittaa n ja Nummi- Pusulan kuntien lakkauttamista ja liittymistä Lohjan kaupunkiin Kuntajakolain 11 :n mukaan esityksen kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan voi tehdä kunnan jäsen. Esitys tulee vireille siten, että kunnan jäsen toimittaa esityksensä oman kuntansa kunnanhallitukselle, jonka on hankittava esityksestä kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustojen lausunnot. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Kunnanhallituksen on toimitettava esitys ja kuntien lausunnot ministeriölle kuuden kuukauden kuluessa esityksen vastaanottamisesta. Jos kunnan jäsenen esitys on olennaisilta osiltaan samanlainen kuin äskettäin kunnissa käsitelty esitys, voi kunnanhallitus toimittaa esityksen suoraan ministeriölle ilman muiden muutoksen kohteena olevien kuntien lausuntoja. Kunnan jäsen on kuntalain mukaan henkilö, jonka kotikuntalaissa (201/94) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on (kunnan asukas). Leena Airaksisen ja Martti Karjalaisen kotikunta on ja he ovat siten kunnan jäseniä, ja oikeutettuja kuntajakolain 11 :n tarkoittaman esityksen tekemiseen. Kuntajakolain 13 :n mukaan yksittäisen kunnan ja kunnan jäsenen esityksessä kunnan osan siirtämisestä toiseen kuntaan on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten 4 :ssä säädetyt kuntajaon muuttamisen ja 19 :n 2 momentissa säädetyt päätöksenteon edellytykset täyttyvät. Kuntajakolain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntajakoa muutettaessa on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada palveluja omalla kielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Kunnan esityksestä tulee ilmetä, miten asiaa on valmisteltu muiden muutoksen kohteena olevien kuntien kanssa. Esitykseen tulee liittää muiden kuntien valtuustojen lausunnot. Esityksessä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava kyseessä olevat alueet. Käsittely: 1. ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle seuraavan lausunnon: n kunta vastustaa esitettyä kuntajaon muutosta ja katsoo, ettei edellytyksiä esitetylle kuntajaon muuttamiselle ole. Kantaansa kunta perustelee sillä, että kunnanvaltuusto on päättänyt hyväksyä n kunnan, Lohjan kaupungin ja Nummi-Pusulan kunnan yhdistymissopimusluonnoksen todeten, että kyseinen päätös tarkoittaa n ja Nummi-Pusulan kuntien lakkauttamista ja liittymistä Lohjan kaupunkiin Lisäksi esitetty kuntajaon muutos ei paranna kuntajakolain 4 :n tarkoittamalla tavalla alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita, elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai yhdyskuntarakenteen toimivuutta. n kunnan pohjoisosa ei myöskään ole elinkelpoinen kunta yksinään, eikä lisäksi muutoinkaan tässä vaiheessa tiedetä, miten valtiovarainministeriön valmistelema kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntajaon perusteisiin. 2. pyytää kuntajakolain 13 :n tarkoittamat lausunnot Kirkkonummen kunnan kunnanvaltuustolta, Lohjan kaupungin kaupunginvaltuustolta, Inkoon kunnan kunnanvaltuustolta ja Vihdin kunnan kunnanvaltuustolta n kunnan eteläosan liittämisestä osaksi Kirkkonummen kuntaa. Lausunnosta tulee ilmetä kunnan kanta kuntajaon muuttamiseen perusteluineen. Lausunto pyydetään toimittamaan n kunnanhallitukselle mennessä. Puheenjohtaja ehdotti, että lause eikä lisäksi muutoinkaan tässä vaiheessa tiedetä, miten valtiovarainministeriön valmistelema kuntauudistus tulee vaikuttamaan kuntajaon perusteisiin poistetaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === KV Päätös: Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen. === KH 58 Kirkkonummen kunta, Vihdin kunta ja Lohjan kaupunki ovat antaneet lausuntonsa asiassa. Inkoon kunta on ilmoittanut, että se antaa lausuntonsa myöhemmin. päättää 1. lähettää esityksen n eteläosan liittämisestä Kirkkonummen kuntaan saatuine lausuntoineen valtiovarainministeriöön 2. tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. Lautakunta Kunnanvaltuusto