Analyysi Porvoon kaupungin taloudesta ja palveluista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Analyysi Porvoon kaupungin taloudesta ja palveluista"

Transkriptio

1 Analyysi Porvoon kaupungin taloudesta ja palveluista Syyskuu 2009 Petri Virtanen, Pentti Meklin, Sara Lamminmäki Net Effect Oy

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen tausta Taloudellista tilaa koskeva analyysi Analyysimallista Porvoon kaupungin kirjanpidollinen ja todellinen talouden tasapaino Tulojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Menojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Väestön rakenne ja kehitys Talousanalyysia koskevat tiivistetyt päätelmät Organisaation toimintatapoja koskeva analyysi Talouden tasapainottaminen Välittömät rakenteelliset kehittämisehdotukset kaupungin palvelutuotannon tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi Muita keinoja talouden tasapainottamiseen ja tarvittavat kaupungin omat jatkoselvitykset Kaupunkiorganisaation kehittämisen haasteet ja muutosohjelman toteuttaminen ( ) Sopimusohjaukseen perustuva toimintamalli Muutosohjelman sisältö ja toteutus Lopuksi Kuvioluettelo Kuvio 1. Porvoon kaupungin talouden tasapaino Kuvio 2. Verotulojen rakenne Kuvio 3: Verotulojen kasvu Kuvio 4: Tuloveroprosentit ja niiden muutos Kuvio 5: Verorahoituksen kasvu Kuvio 6: Porvoon kaupunkikonsernin kehittämisen viitekehys Kuvio 7: Kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen vuosina (alustava aikataulu). 56 Sivu 1

3 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Vertailukohteiden kirjanpidollinen tasapaino....8 Taulukko 2: Todellinen tasapaino vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen Taulukko 3: Lainakanta vuonna 2008 ja lainakannan muutos , /asukas Taulukko 4: Toimintakate ja sen muutos, /asukas Taulukko 5: Porvoon toimintatuottojen ja -kulujen sekä toimintakatteen kasvu v Taulukko 6: Verotulot 2008 ja valtionosuudet Taulukko 7: Verotulojen kasvu Taulukko 8. Kuntien kiinteistöveroprosentit vuonna Taulukko 9: Toimintamenot lajeittain vuonna Taulukko 10: Porvoon kaupungin toimintakulujen kasvu v TA:n mukaan prosentteina Taulukko 11: Porvoon kaupungin toimintakulujen kasvu v TA:n mukaan rahamääräisesti Taulukko 12: Henkilöstön määrä ja henkilöstömenot Taulukko 13: Kunnan henkilökunnan määrä 1000 asukasta kohti v Taulukko 14. Nettokäyttökustannukset päätoimialoittain 2007, /as Taulukko 15: Sosiaali- ja terveystoimen tehtäväryhmien nettokäyttömenot 2007/as Taulukko 16: Opetus- ja kulttuuritoimen tehtäväryhmien nettokäyttömenot 2007/as Taulukko 17: Väestön kasvu Taulukko 18: Äidinkieli, osuus väestöstä, 2007/ Taulukko 19: Porvoon väestön asukastiheys, huoltosuhde ja ikävakioitu sairastavuus suhteessa verrokkeihin Taulukko 20: Keinoja talouden sopeuttamiseen Taulukko 21: Porvoon kaupungin keskeiset kehittämiskohteet Sivu 2

4 1. Selvityksen tausta Porvoon kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talouden tasapainottamisohjelman. Se koskee vuotta 2009 ja sen lähtökohtaisena tavoitteena on säästää vuoden 2009 talousarviosta 20 miljoonaa euroa. Tasapainottamisohjelman toisessa vaiheessa käynnistettiin kaupunkiorganisaation rakenteellisten uudistusten valmistelu. Rakenteelliset uudistukset suunnitellaan ja toteutetaan kestävällä tavalla niin, että niiden vaikutukset ulottuvat nyt käynnissä olevan valtuustokauden yli. Rakenteellisina uudistuksia suunnitellaan koskemaan mm. seuraavia asioita: oikean palvelutason määrittely palvelujen uudelleenmitoitus työnjako eri toimijoiden kesken (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) mahdollinen tilaaja-tuottaja mallin käyttöönotto kustannustietoisuuden systemaattinen kehittäminen läpi kaupunkiorganisaation. Rakenteellisten uudistusten onnistuminen edellyttää: delegoinnin tehostamista organisaatiorakenteen kriittistä tarkastelua henkilöstön sitouttamista tehtyihin päätöksiin Valtuuston päätöksen ajankohtana Porvoon verotulojen ennustettiin jäävän vuonna 2009 noin 32 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Tasapainottamisohjelman lähtökohtana oli säästää siis vuoden 2009 talousarviosta 20 miljoonaa euroa ja kattaa loppuosa eli 12 miljoonaa euroa lisälainanotolla. Säästötavoitteen saavuttaminen supistanee ennakoidun alijäämän noin 10 miljoonaan euroon. Valtuusto on hyväksynyt euron säästötavoitteen. Sivu 3

5 Käsillä olevan selvityksen tekoajankohtana, elo-syyskuussa 2009, Porvoon vuoden 2009 verotuloennuste on täsmentynyt. Siihen on vaikuttanut mm. se, että maan hallitus on päättynyt kohottaa kuntien yhteisövero-osuutta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vuoden 2009 verotulokertymän vajaus budjetoituun nähden jää jonkin verran maaliskuussa ennakoitua pienemmäksi. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa poista tarvetta tarkastella analyyttisesti Porvoon taloutta, sillä talouden tasapaino-ongelma jatkuu tulevaisuudessa. Rakenteellista uudistamistyötä varten Porvoon kaupunki tilasi Net Effect Oy:ltä kilpailutuksen jälkeen asiantuntijaselvityksenä tehtävän nykytila-analyysin kaupungin taloudesta ja sen perusteella tehdyt suositukset erikoistarkasteluun ehdotettavista osa-alueista kaupungin toiminnasta. Asiantuntijoina toimivat toimitusjohtaja, dosentti Petri Virtanen ja konsultti Sara Lamminmäki Net Effect Oy:stä ja Net Effect Oy:n asiantuntijana kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta. Tarjouspyynnön mukaisesti asiantuntijaselvitykseen sisältyvät seuraavat osiot 1. Analyysi kaupungin kustannusrakenteesta (luku 2 ja siinä erityisesti alaluku 2.4) 2. Kustannusrakennetta koskeva vertailu verrokkikaupunkien suhteen (Vaasa, Kokkola, Hyvinkää, asukkaan kaupungit ja koko maan kunnat) (luku 2) 3. Analyysi kaupungin tulorakenteesta (luku 2 ja siinä erityisesti alaluku 2.3) 4. Synteesi talousanalyysin perusteella esiin nousevista erityisistä ongelmakohdista ja suositukset niiden korjaamiseksi (ml. aikataulut) (luku 4) 5. Synteesi erityistarkasteluun ehdotettavista, rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävistä toimenpiteistä kaupungin hallinnossa, palvelutasossa ja palvelutuotantorakenteessa (luku 4 ja siinä erityisesti luku 4.1) 6. Malli rakenteellisiin uudistuksiin tähtäävästä muutosjohtamisprosessista ja siihen liittyvästä aikataulusta (luku 5 ja 6) Sivu 4

6 2. Taloudellista tilaa koskeva analyysi 2.1 Analyysimallista Porvoon kaupungin talouden nykytilasta muodostetaan käsitystä a) tarkastelemalla Porvoon talouden kehitystä (osittain ulottuen vuoteen 2009) ja b) vertailemalla Porvoon talouden tilaa (mahdollisuuksien mukaan myös kehitystä) vertailukohteisiin, joita ovat: Vaasa, Hyvinkää, Kokkola, asukkaan kunnat ja koko maan kunnat tai Manner-Suomen kunnat. Vertailukohteiden valinnasta sovittiin selvityksen tekijöiden ja Porvoon kaupungin virkamiesjohdon kesken. Talousanalyysin lähteinä on käytetty virallisia lähteitä, joista keskeisiä olivat: Kunnan talouden suunnittelukehikko X Valtiovarainministeriö (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/ kunnan/ name.jsp) Kuntien taloustiedosto Valtiovarainministeriö Kuntien toiminta ja talous Tilastokeskus (http://tilastokeskus.fi/til/ktt/tau.html) Kuntien taloudellisia tunnuslukuja Kuntaliitto Kuntien palvelutuotannon kustannuksia vuosilta Kuntaliitto Porvoon, Kokkolan, Vaasan ja Hyvinkään tilinpäätökset 2008 ja TA 2009 Kaupunkien esittelyaineistoa Kaupungin talouden tilan yleisiä analyysikohteita ovat: Tulojen ja menojen tasapaino, kirjanpidollinen ja todellinen Rahoitusasema ja Toiminnan tuloksellisuus taloudellisuus ja vaikuttavuus Sivu 5

7 Porvoon kaupungin talouden tilan analyysissa on tarkasteltu edellä mainituista kahta ensimmäistä. Aineiston perusteella on mahdollista esittää taloudellisuudesta muutamia suuntaa-antavia havaintoja. Palvelujen vaikuttavuutta ei voida käsitellä käytettävissä olevalla aineistolla. Tulojen ja menojen tasapainon ja rahoitusaseman taustalla ovat tulot ja menot. Väestö tuo pääosan kaupungin tuloista, mutta on myös menojen aiheuttaja. Näitä tarkastellaan seuraavasti: Tulojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Menojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Väestö ja sen kehitys tuloja ja menoja selittävänä tekijänä 2.2 Porvoon kaupungin kirjanpidollinen ja todellinen talouden tasapaino Talouden tasapainon tarkastelussa on tärkeätä erottaa kirjanpidon osoittama kirjanpidollinen tasapaino ja sen taustalla todellinen tasapaino. Kunnan kehityssuunta kasvava/taantuva vaikuttaa oleellisesti siihen, millainen ero on kirjanpidollisen ja todellisen tasapainon välillä. Kirjanpidollista tasapainoa kuvaa kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelman yli- ja alijäämä. Todellisessa tasapainossa on kysymys siitä, miten kunnan tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttömenot että investoinnit. Pitkällä aikavälillä kunnan on myös kyettävä maksamaan tulorahoituksella kaikki investoinnit tai muuten kunta velkaantuu. Eroja kirjanpidollisen ja todellisen talouden tasapainon välillä aiheuttavat erityisesti käyttöomaisuuden poistokäytäntö, kunnan investoinnit ja niiden rahoitus. Sekä kirjanpidollisen että todellisen tasapainon kehitystä esittää kuvio 1. Sivu 6

8 Kuvio 1. Porvoon kaupungin talouden tasapaino. /asukas Vuosikate-kumulat Investointien omahankintameno, kumulat. Rahavarat, /asukas Lainakanta, /asukas Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Vuosi Kirjanpidollinen tasapaino -, yli- tai alijäämä Yli- ja alijäämä lasketaan vuosittain tilinpäätöksessä, mutta tärkeää on kunnan yli- tai alijäämän kertyminen vuosien summana (kumulatiivinen yli-/alijäämä). Taulukko 1. osoittaa, että Porvoon talous on kirjanpidollisesti ollut alijäämäinen viime vuosikymmenen loppupuolella, mutta kumulatiivinen ylijäämä on kasvanut varsin hyvin luvulla. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä ylijäämä oli 1169 /asukas, mikä on merkittävästi vertailukohteita parempi. Sivu 7

9 Taulukko 1: Vertailukohteiden kirjanpidollinen tasapaino. Kunta Kertynyt yli- tai alijäämä 2008, /asukas Porvoo 1169 Hyvinkää 661 Kokkola 366 Vaasa as. Kunnat 311 Koko maa 937 Havainnot ja päätelmät Porvoon vuoden 2008 loppuun kertynyt kirjanpidollinen ylijäämä on varsin korkea vertailukohteisiin nähden. Kirjanpidollista ylijäämää on kertynyt vuosittain aina vuoteen 2007 saakka. Vuoden 2008 tilinpäätös oli yli 2 milj. alijäämäinen ja näin pienensi hieman taseessa olevaa kertynyttä ylijäämää. Kirjanpidollisen yli- tai alijäämän tulkinnassa on otettava huomioon mm. kaupungin koko konsernirakenne, ostopalvelujen osuus ja investointien rahoituskäytännöt. Joka tapauksessa Porvoon kirjanpidollinen ylijäämä oli vielä vuoden 2008 tilinpäätöksessä varsin suuri. Todellinen talouden tasapaino Todellisessa talouden tasapainossa on kyse siitä, miten kunnan säännönmukainen tulorahoitus riittää kattamaan sekä käyttötalous- että investointimenot. Erityisesti kasvava kunta voi olla kirjanpidollisesti tasapainossa vuosikausia, mutta se velkaantuu, koska ei pysty rahoittamaan investointejaan tulorahoituksella. Keskeinen todellisen talouden tasapainon mittari on vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen. Vuosikate on suurin piirtein se rahasumma, joka on käyttötalousmenojen jälkeen käytettävissä investointeihin tai aikaisemmin otettujen lainojen lyhentämiseen. Kunnan (brutto)investointien rahoittamiseksi kunta voi saada lisäksi rahoitusta valtiolta. Investointien rahoittamiseksi kunta voi myydä käyttöomaisuuttaan tai käyttää mahdollisia aikaisemmin säästyneitä rahavaroja. Investointien rahoitustarpeen näkökulmasta on syytä erottaa seuraavat investointikokonaisuudet: Sivu 8

10 (Brutto)investointi = koko investointimeno Omahankintameno = vähennettynä valtion rahoitusosuuksilla Nettoinvestointi = vähennettynä lisäksi käyttöomaisuuden myynnillä Kaikki nämä ovat tärkeitä arvioitaessa kunnan taloustilannetta. Kuvio 1 ja taulukko 2 kertovat kumulatiivisesti tulorahoituksen riittävyyden investointien omahankintamenon maksamiseen. Taulukko 2: Todellinen tasapaino vuosikatteen riittävyys investointien rahoittamiseen. Kumulatiivinen vuosikate , /asukas Kumulatiivinen investointien omahankinta-meno , /asukas Investointien kumulatiivinen tulorahoitus- % Porvoo Hyvinkää Kokkola Vaasa as. kunnat Koko maa Havainnot ja päätelmät: a) Kumulatiivisesti tarkasteltuna Porvoon investointien omahankintameno 5893 /asukas on tarkastelukaudella selvästi vertailukohteita suurempi. Keskisuuriin kaupunkeihin verrattuna Porvoon investointien omahankintamenot ovat olleet noin 650 /asukas eli yli 10 % suuremmat. Rahamääräisesti tämä merkitsee tarkastelukaudella noin 31 milj.. Hyvinkäähän verrattuna Porvoon investointien omahankintameno on noin 800 /asukas ja Vaasaan noin 450 /asukas suurempi. Kokkolan investointien omahankintameno on vertailukohteiden suurin. b) Investointien tulorahoitukseen käytettävissä oleva kumulatiivinen vuosikate on ollut 3579 /asukas, mikä on myös hieman vertailukohteiden keskiarvoja korkeampi. Sivu 9

11 c) Investointien kumulatiivinen tulorahoitusprosentti tarkoittaa, paljonko kunta voi rahoittaa investoinneista tulorahoituksella. Lopun rahoituksesta kunta joutuu rahoittamaan ottamalla lainaa, myymällä käyttöomaisuutta tai käyttämällä rahavarojaan. Investointien kumulatiivinen tulorahoitus-% on suurin piirtein vertailukuntien ja Manner-Suomen kuntien tulorahoitus-%:n suuruinen. Tiivistettynä vertailu osoittaa, että Porvoon tulojen ja menojen kehitystä kuvaavat tunnusluvut eivät poikkea huomiota herättävän paljon vertailukohteista. Vaasan investointien omahankintameno on jonkin verran Porvoota alhaisempi kuten myös Hyvinkään. Kokkolan kumulatiivisten investointien omahankintameno ylittää reilusti Porvoon tason. Porvoon investoinnit ovat tilaston mukaan lähellä Manner-Suomen kuntien investointien tasoa. Rahoitusasema Sen osan menojen kattamiseen, mihin tulot eivät riitä, kunta joutuu ottamaan lainaa tai myymään käyttöomaisuuttaan. Todellisen tasapainon toisen osan, rahoitusaseman, keskeinen kuvaaja on kunnan velka, jonka mittarina käytetään /asukas. Velka on se rahamäärä, jolla rahoitetaan investoinneista se osa, johon vuotuinen tulorahoitus eli käytännössä vuosikate ei riitä. Kuvio 1 ja taulukko 3 esittävät Porvoon lainamäärää , sen suhdetta vertailukohteisiin ja lainamäärän muutoksen suuntaa. Taulukko 3: Lainakanta vuonna 2008 ja lainakannan muutos , /asukas. Lainakanta /asukas Muutos , /asukas Porvoo Hyvinkää Kokkola Vaasa Kunnat Manner-Suomen kunnat Havainnot ja päätelmät a) Porvoon lainan määrä, 2706, on huomattavasti korkeampi kuin vertailukohteiden lainamäärä Kokkolaa lukuun ottamatta. Sivu 10

12 b) Tietyn tarkasteluhetken lainamäärän lisäksi merkitystä on lainan määrän muutoksella. Tarkastelun ajanjakson lainamäärän kasvu on Porvoossa ollut lähes kaksinkertainen Manner-Suomen kuntien keskiarvoon verrattuna. Huomionarvoista on myös vertailukohteiden lainamäärän kasvu suuri vaihtelu c) Lainan määrän ja sen kasvun yhtenä selittävänä tekijänä voi olla se, että kunnat ovat myyneet tai luopuneet eri tavoin tarpeettomasta käyttöomaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka kuntien investointien omahankintamenot ovat samansuuruiset, voivat nettoinvestoinnit olla erisuuruiset. Tiivistetyt havainnot ja päätelmät talouden tasapainosta ja sen kehittymisestä a) Porvoon tulot ja menot ovat olleet tarkastellut jakson aikana kirjanpidollisesti hyvin tasapainossa, joskin kumulatiivinen ylijäämä on supistunut Kirjanpidollinen ylijäämä on selvästi vertailukohteita parempi, mutta kirjanpidollinen ylijäämä on syntynyt osittain hyvin alhaisesta poistotasosta. Tästä syystä tuloslaskelman osoittama ylijäämä antaa liian hyvän kuvan talouden tasapainosta. b) Porvoon todellisen talouden tasapainon tarkastelu osoittaa, että kumulatiivinen investointien tulorahoitus-% on 61 %. c) Porvoo on velkaantunut. Lainan määrä on vertailukohteita suurempi ja se on myös kasvanut vertailukohteita nopeammin Kokkolaa lukuun ottamatta. Tunnuslukujen kehitys viittaa myös siihen, että Porvoolla ei ole ollut myytävää käyttöomaisuutta tai se ei ole myynyt sitä. d) Velkaantumisen tasoa arvioitaessa on tarkasteltava tehtyjen investointien tasoa ja tulevaa investointitarvetta. Tulevaisuudessa velan kasvu on saatava taittumaan. e) Talouden tasapaino-ongelmat ovat syntyneet vähitellen pitkän ajan kuluessa, mutta kärjistyneet melko nopeasti vuosien 2008 ja 2009 aikana: aikaisemmin tämä ilmeni velkaantumisena, parin viime vuoden aikana tulojen kasvu on aluksi hidastunut ja kääntynyt lopulta laskuun, mutta menot ovat kuitenkin jatkaneet kasvua. Ilman toimenpiteitä vaarana on jo tulorahoituksen riittäminen käyttötalousmenojen kattamiseen. 2.3 Tulojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Kunta saa tulonsa Sivu 11

13 toimintatuottoina veroina valtionosuuksina Lisäksi kunnalla voi olla rahoitustuloja satunnaisia tuloja Kunnassa toimintatuotot kattavat vain osan kunnan palvelujen järjestämisen aikaansaamista toimintakuluista. Loppuosan kunnat rahoittavat verorahoituksella eli kunnan omilla verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloista ja valtionosuuksista käytetään nimitystä verorahoitus. Verotulojen ja valtioniosuuksien summa kertoo, paljonko vastikkeetonta rahaa on käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Verorahoituksen tarve, nettomenot, saadaan suurin piirten selville, kun toimintamenoista vähennetään asiakkaiden maksama osuus eli myynti- ja maksutulot. Toimintakate paljonko toimintamenoista jää verovaroin maksettavaksi Taulukko 4: Toimintakate ja sen muutos, /asukas. Kunta Muutos % Muutos % Porvoo ,2 11,7 Hyvinkää ,8 7,1 Kokkola ,7 8,0 Vaasa ,4 7, as ,9 8,1 Koko maa ,5 8,2 (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Kuntien toimintakulut ja toimintakatteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään mm. opetustoimen ylläpitäjäjärjestelmän vuoksi. Tällä varauksella voidaan todeta, että toimintakate vuonna 2008 on Porvoossa vertailukohteita hieman korkeampi lukuun ottamatta Vaasan kaupunkia, jonka toimintakate ylittää reilusti vertailukohteiden toimin- Sivu 12

14 takatteen. Yhtenä selityksenä Vaasan korkealle luvulle on sen toimiminen oppilaitosten ylläpitäjänä. Tärkeämpi asia on toimintakatteen kehityksen suunta. Runsaan kymmenen vuoden aikana Porvoon toimintakatteen kasvu on ollut vertailukohteita korkeampi ja vastaa samankokoisten kuntien keskiarvoa. Kokkolan toimintakate on kasvanut voimakkaimmin. Kuntaliiton aineistossa toimintakate suhteutetaan asukasmäärään. Tämän aineiston mukaan toimintakate on kasvanut kaikissa vertailuryhmissä melko paljon, mutta Porvoon toimintakatteen kasvu on ollut lähes puolitoistakertainen suhteessa muihin. Porvoon vuoden 2009 TA:sta poimittu taulukko 5. kertoo, että toimintakate nousee vuodesta 2008 vuoteen ,8 %. Rahamääräisesti toimintakatteen nousu on 31,5 miljoonaa euroa. Porvoossa on vuonna 2009 muutettu tilojen sisäisiä veloituksia ja tämä vaikeuttaa vertailua edellisiin vuosiin. Toimintakuluihin sisältyvät palveluyksikköjen maksamat vuokrat. Vuokratuotoista taas osa sisältyy toimintatuottoihin, osa muihin rahoitustuottoihin. Edelliset sisältyvät toimintakatteisiin, jälkimmäiset eivät. Vaikka budjetoidun toimintakatteen kasvusta huomattava osa selittyy budjetointitavan muutoksella, kasvavat vuoden 2009 talousarvioon budjetoidut toimintamenot vuodesta 2008 vuoteen Toimintakatteen kasvusta sisäisten vuokrien käyttöönoton laajentaminen selittää noin 10,5 milj.. Sivu 13

15 Taulukko 5: Porvoon toimintatuottojen ja -kulujen sekä toimintakatteen kasvu v > > >2009 % Milj. % Milj. % Milj. Toimintatuotot, % 5,6 3,8 6,9 5,0 12,9 8,8 Toimintakulut, % 5,8 14,9 13,4 36, ,5 Toimintakate 5,6 10,5 15,8 31,5 22,2 42,0 Henkilöstökulut 5,7 6,8 7,0 8,9 13,1 15,7 Palvelujen ostot 6,2 7,9 10,3 10,4 17,2 16,2 Aineet ja tarvikkeet -1,9-2,9 12, ,2 15,1 Avustukset 3,4 5,3-2,95-3,8 1,3 0,2 Muut toimintakulut 12,2 2,0 89,2 15,9 112,3 17,9 (Lähde: Porvoon TA 2009) Käytettävissä oleva verorahoitus Porvoolla on käytettävissä verotuloja huomattavasti vertailuryhmiä enemmän. Verotulojen määrä asukasta kohti vuonna 2008 oli 3872 /asukas. Se ylittää maan ja saman kokoluokan kuntien keskiarvon lähes 18 %:lla ja vertailukaupunkien 9-18 %:lla. Valtionosuudet tasaavat jonkin verran kokonaisverorahoitusta, mutta joka tapauksessa Porvoolla on ollut käytettävissä yli 200 /asukas enemmän verorahoitusta kuin vertailukohteilla Vaasaa lukuun ottamatta. Sivu 14

16 Taulukko 6: Verotulot 2008 ja valtionosuudet Verotulot 2008 Valtionosuudet 2007 Verorahoitus yht. Porvoo Hyvinkää Kokkola Vaasa as Manner-Suomi Kuvio 2 esittää verotulojen jakautumista verolajeittain vuonna Vertailukohteisiin verrattuna Porvoon verotuloissa huomio kiinnittyy yhteisövero-osuuden suureen osuuteen. Verolajit ovat vaihteluherkkyyden suhteen erilaisia. Kiinteistövero on varmin verotulo, sitten kunnallisvero ja kaikkien epävarmin on yhteisövero. Kuvio 2. Verotulojen rakenne Verotulojen kasvua esittää kuvio 3. Verotulojen keskimääräiset kasvuprosenttien keskiarvot vaihtelevat vertailukohteittain. Huomio tässäkin kiinnittyy yhteisöveron vaihteluun. Manner-Suomessa kasvu oli negatiivinen, mutta esimerkiksi Kokkolassa yhteisöveron keskimääräinen vuosikasvu on ollut lähes 10 %. Sivu 15

17 Kuvio 3: Verotulojen kasvu Merkittävä on viime vuosien verotulojen kasvu. Tätä kuvaa alla oleva taulukko 9. Valtiovarainministeriön ylläpitämän kuntakortin mukaan verotuloja kertyi 2008 yllättävän hyvin koko maassa ja kaiken kaikkiaan Porvoon vertailukohteissa. Yhteisöverotulotkin kasvoivat, joskaan ei yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Porvoo näyttää olevan poikkeus. Kun kaikissa vertailukohteissa Hyvinkäätä lukuun ottamatta verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta vielä vuonna 2008, pieneni Porvoon verotulojen kasvu (9,3>5,2). Erityisen merkittävä on yhteisöveron tuoton supistuminen (-2,6). Lyhyen ajan verotulojen kehitys on Porvoossa siis vertailukohteita huonompi. Sivu 16

18 Taulukko 7: Verotulojen kasvu Verotulot 2006> >2008 muut. % muut. % Porvoo yht. 9,3 5,2 Kunnallisvero 8,4 6,5 Yhteisövero 16,4-2,6 Kiinteistövero 2,9 8,4 Hyvinkää yht. 12,8 9,7 Kunnallisvero 9,2 8,1 Yhteisövero 92,1 26,9 Kiinteistövero 3,6 10,1 Kokkola yht. 9,9 17,4 Kunnallisvero 5,6 14,2 Yhteisövero 68,1 47,7 Kiinteistövero 8 7,9 Vaasa yht. 5,9 10,9 Kunnallisvero 4,4 9,7 Yhteisövero 23,8 22,6 Kiinteistövero 1,9 9,1 Koko maa yht. 7,5 7,6 Kunnallisvero 6,4 8 Yhteisövero 18 4,2 Kiinteistövero 9,1 6,8 Veroprosenttien kehitys Verotulojen kertymässä oleellista on se, millaisilla kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla verotulo kertyy. Kunnan kertynyt yli- tai alijäämä saattaa perustua korkeisiin tai alhaisiin veroprosentteihin. Kuvio 4 esittää kuntien tuloveroprosenttien muutosta ja taulukko 8. kuntien kiinteistöveroprosentteja vuonna Sivu 17

19 Kuvio 4: Tuloveroprosentit ja niiden muutos Taulukko 8. Kuntien kiinteistöveroprosentit vuonna Sivu 18

20 Kuvio 5: Verorahoituksen kasvu Sivu 19

21 män (Hyvinkää, Vaasa 1 %, Kokkola 0,75 %, kuntien keskiarvo 0,99 %). Vuoden 2009 tuloveroprosentin korotuksen jälkeen Porvoon tuloveroprosentti on 0,38 % maan kuntien keskiarvoa korkeampi ja lähes sama kuin samankokoisilla kunnilla. f) Porvoon kiinteistövero-%:t ovat vertailukohteina olevien kaupunkien ja koko maan tasoon verrattuna alhaisimmat tai samalla tasolla alhaisimpien vertailukohteiden kanssa. Erityisesti yleinen kiinteistövero-% on merkittävästi alhaisempi. g) Porvoon toimintakate (verorahoituksen tarve) on muita kuntia suurempi ja se on kasvanut viime vuosina (Kuntaliiton mukaan vuonna ,7 %). Tämä johtuu osaksi toimintatuottojen kasvun vähenemisestä, mutta erityisesti toimintamenojen kasvusta. 2.4 Menojen rakenne ja kehitys sekä vertailu vertailukohteisiin Kaupunkien käyttötalouden kustannustiedot vuodelta 2008 julkaistaan marraskuussa Vuoden 2007 tietojen perusteella voidaan tehdä menorakennevertailuja vertailukohteiden välillä. Aluksi on tehtävä muutamia täsmennyksiä. Ensiksikin tilastoinnissa käytetään nettokäyttökustannuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että bruttokustannuksista on vähennetty ao. toiminnan tuotot eli lähinnä asiakkaiden suorittamat maksut, jolloin jäljelle jäävät nettokustannukset. Nettokäyttökustannukset ovatsuurin piirtein se osa, joka rahoitetaan pääasiassa verorahoituksella. Toiseksi tilastoissa nettokustannukset suhteutetaan vertailuissa jakamalla ao. toiminnan kustannukset asukasluvulla. Nettokäyttökustannukset asukasta kohti osoittaa sen, minkä verran toimintaan käytetään verorahoitusta asukasta kohti. Nettokäyttökustannukset/asukas eivät kuvaa toiminnan taloudellisuutta. Tätä tarkoitusta varten kustannukset on jaettava suoritteilla. Lukujen tulkinnassa on myös huomattava, että kuntien välillä saattaa olla merkittäviä eroja laskenta- ja tilastokäytännöissä. Liitteessä 1 on Kuntaliiton taulukko Porvoon keskeisistä käyttötalouden nettokustannuksista Toimintakate verorahoituksella katettava osuus toimintakuluista Verorahoituksella pääosin rahoitettavaa toimintakatetta esittää taulukko 4. Kuntien toimintakatteet eivät ole suoraan vertailukelpoisia mm. opetustoimen rahoituksessa käytetyn ylläpitäjämallin vuoksi. Toimintakatteiden tunnusluvut tarjoavat kuitenkin lähtökohdan. Oleellista on paitsi toimintakatteen määrä, myös sen kehityssuunta. Sivu 20

22 Vuodesta 1997 vuoteen 2008 toimintakate, /asukas, on kasvanut kunnissa vaihtelevasti. Yhdentoista vuoden aikana keskimääräinen kasvu Porvoossa on ollut noin 6,3 %/vuosi, joka vastaa koko maan ja vastaavankokoisten kuntien ryhmän keskimääräistä kasvua. Kokkolassa kasvu on ollut suurempi, Hyvinkäällä ja erityisesti Vaasassa selvästi pienempi. Edellä jo todettiin, että vuonna 2007 Porvoon toimintakate kasvoi nopeasti. Kuntaliiton lähteiden mukaan Porvoossa toimintakate, /asukas kasvoi vuodesta ,7 % kun se muissa vertailukohteissa kasvoi vain 7,1-8,4 %. Toimintakulut lajeittain Meno-/kululajeittainen tarkastelu kuvaa kunnan toimintatapaa, muun muassa sitä, tuottaako kunta palvelut itse vain käyttääkö se ostopalveluja. Taulukon 8. luvut on otettu tilastokeskuksen toiminta- ja taloustilastosta vuodelta Taulukko 9: Toimintamenot lajeittain vuonna Porvoo Hyvinkää Kokkola Vaasa Koko maa Henkilöstökulut 51,46 48,91 39,47 55,76 45,60 Palvelujen ostot 34,27 35,66 40,42 28,78 38,10 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6,55 6,15 12,44 6,99 7,50 Avustukset 5,72 7,16 5,87 6,25 6,50 Muut toimintakulut 2,00 2,12 1,80 2,22 2,30 Taulukko osoittaa, että Porvoon henkilöstökulujen osuus kaupungin toimintamenoista on yli 10 %:a koko maan tasoa suurempi ja ostopalvelujen osuus 10 %:a pienempi. Vertailukohteiden välillä on vaihtelua. Menolajeittaisella rakenteella on merkitystä kunnan menojen kehitykseen sikäli, että ostopalvelujen hintojen kasvuun vaikuttaa markkinatilanne, kun taas kunnan oman toiminnan menoihin erityisesti järjestöjen sopimat palkantarkistukset. Eroja on myös siinä, miten kunta voi vaikuttaa menoihin. Ostopalveluihin vaikuttaminen riippuu mm. tehtyjen sopimusten pituudesta. Sivu 21

23 Taulukko 10: Porvoon kaupungin toimintakulujen kasvu v TA:n mukaan prosentteina Henkilöstökulut 5,7 7,0 13,1 Palvelujen ostot 6,2 10,3 17,2 Aineet ja tarvikkeet -1,9 12,4 10,2 Avustukset 3,4-2,95 1,3 Muut toimintakulut 12,2 *) 89,2 *) 112,3 Toimintakulut yhteensä 5,8 13,4 20,0 *) muutos sisäisten vuokrien käsittelyssä Taulukko 11: Porvoon kaupungin toimintakulujen kasvu v TA:n mukaan rahamääräisesti milj milj. Erotus milj. Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset ,3 Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Henkilöstömenot Henkilöstömenot kohosivat vuodesta 2008 vuoteen % ja vuodesta ,7 %. Tämä johtui osaksi henkilökunnan määrän kasvusta, mutta suurimmaksi osaksi palkkojen tarkistuksista ja kohoamisesta. Sivu 22

24 Taulukko 12: Henkilöstön määrä ja henkilöstömenot. Henkilöstön määrää kuvataan virallisissa tilastoissa mittarilla, henkilökunnan määrä/1000 asukasta. Tämä mittari ei ole yksiselitteinen, sillä siihen vaikuttaa mm. opetustoimen ylläpitäjämalli ja ostopalvelujen käyttö. Jos kunta ei toimi koulujen ylläpitäjänä tai jos se käyttää paljon ostopalveluja, on suhdeluku näistä syistä alhainen. Em. täsmennysten jälkeen mittari kertoo suuntaa-antavasti kunnan resurssimitoituksesta ja antaa pohjaa ainakin henkilöstön määrän kehityksen arvioimiseen. Taulukko 13: Kunnan henkilökunnan määrä 1000 asukasta kohti v Porvoo Hyvinkää Kokkola Vaasa Koko maa Henkilökuntaa/1000 asukasta kohti Ostopalvelut Ostopalvelumenot ovat kasvaneet henkilöstömenoja enemmän eli n 10 %, mikä on rahassa noin 10 milj.. Ostopalveluissa merkittävä osa ovat erikoissairaanhoitopalvelut. Sivu 23

25 Muut toimintakulut Muut toimintakulut kasvavat vuoden 2009 talousarvion mukaan edellisestä vuodesta lähes 90 %. Rahamääräisesti se tarkoittaa noin 16 milj.. Korotuksen selittää huomattavilta osin sisäisten vuokrien käsittelytavan muutos. (ks. toimintakatteen käsittely edellä). Kulut (kustannukset) toimialoittain Taulukko 14. Nettokäyttökustannukset päätoimialoittain 2007, /as. Kunta Toinen suunta analysoida kustannusrakenteita on toimialoittainen ja tehtäväkohtainen tarkastelu. Seuraavat taulukot kertovat päätoimialojen nettokäyttökustannuksista. Luvut kuvaavat, paljonko verorahoitusta käytetään ao. toimialaan. Ne eivät kerro toiminnan taloudellisuudesta. Nettokäyttökust./ Asukas (pl liiketoiminta) Sosiaali- ja terveystoimi Porvoo *) Hyvinkää Kokkola Vaasa Opetus ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Yleishallinto (tilastokeskus) Manner- Suomi (Lähde: Suomen Kuntaliitto) Ei tietoa *) on virallisesta tilastosta saatava luku. Yhdyskuntapalvelujen kustannukset 344 /as muodostuvat pääpiirtein seuraavasti: Teknisen ja ympäristötoimi rakennusvalvonta netto kaupunkisuunnittelu, netto vanha Porvoo, netto kiinteistö- ja mittaustoimi netto, pois lukien tontinvuokra- ja tontinmyyntitulot kaavoitus- ja rakennuslautakunta Sivu 24

ANALYYSI PORVOON KAUPUNGIN TALOUDESTA JA PALVELUISTA RAPORTIN JULKISTAMINEN

ANALYYSI PORVOON KAUPUNGIN TALOUDESTA JA PALVELUISTA RAPORTIN JULKISTAMINEN ANALYYSI PORVOON KAUPUNGIN TALOUDESTA JA PALVELUISTA RAPORTIN JULKISTAMINEN 14.10.2009 OSA I. Toimeksianto Toteutus Toimeksianto Analyysi kaupungin kustannusrakenteesta Kustannusrakenteen vertailu erikseen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004)

KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Kainuun maakunta -kuntayhtymä 17.8.2005/AT KUNTATALOUSSELVITYS 1993 2003 (2004) Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan 7.12.2004, että kuntien talouden kehitys selvitetään viimeisten 10 vuoden ajalta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427

Suonenjoki. Asukasluku 31.12.2009 7 611 92 626 248 182 5 351 427 Talouden tarkastelu Talouden tarkastelu on tehty Tilastokeskuksen talouden tunnuslukuaikasarjoja (vuodet 1998 2009) hyödyntäen sekä kaupunkien vuoden 2010 tilinpäätöstietojen pohjalta. Tuloslaskelmien

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014. Pentti Meklin

Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014. Pentti Meklin Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014 Pentti Meklin Kuru 2014 13.3.2014 1. TAVOITE JA TOTEUTTAMISTAPA 2 2. MENNYT KEHITYS TALOUDEN TASAPAINO SEKÄ TULOT JA MENOT 4 2.1. Kirjanpidollinen tasapaino

Lisätiedot