KUNTAMARKKINAT LUKIO MUUTOSTEN EDESSÄ Lukiokoulutuksen ajankohtaiskatsaus

Transkriptio

1 KUNTAMARKKINAT LUKIO MUUTOSTEN EDESSÄ Lukiokoulutuksen ajankohtaiskatsaus Liese Eskelinen, erityisasiantuntija Puhelin: Sähköposti:

2 PALJON ON KOULUTUKSESSA PALLOJA ILMASSA Koulutukseen, ml. lukiokoulutukseen, on kohdistettu ja valmistellaan useita erillisiä toimenpiteitä, säädösmuutoksia sekä rakenne- ja rahoitusuudistuksia Saman aikaisesti koulutukseen on kohdennettu ja tullaan kohdistamaan mittavia rahoitusleikkauksia Miten nämä eri suuntiin vievät linjaukset sovitetaan yhteen ja varmistetaan laadukas lukiokoulutus? Liese Eskelinen

3 Ilmassa olevia palloja mm. hallitusohjelman mukaiset säästöt rakennepoliittisen ohjelman koulutusta koskevat julkisen talouden säästöpäätökset toisen asteen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän uudistaminen lukion uudistuva tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen oppivelvollisuuden pidentäminen ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen uudistettu oppilas- ja opiskelijahuolto perusopetuksen uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet Liese Eskelinen

4 MIHIN PALLOT PUTOAVAT SAAKO NIISTÄ KOPIN? Ennen yksittäisten päätösten tekoa tulisi tehdä erillisten toimenpiteiden ja säädösmuutosten yhteisvaikutusten laajapohjainen kokonaisarviointi koskien koko koulutusjärjestelmää Liese Eskelinen

5 1. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN 2. LUKIOKOULUTUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN 3. TALOUSARVIOESITYS LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TUNTIJAKO SEKÄ LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN 5. YLIOPPILASKIRJOITUSTEN SÄHKÖISTÄMINEN 6. MUUTA AJANKOHTAISTA

6 1. LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKON RAKENTEELLINEN UUDISTAMINEN Liese Eskelinen

7 Poimintoja taustoista ja tavoitteista Toisen asteen koulutuksen keskeinen kansallinen tavoite on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin ja edistää kansalaisten tasaarvoa laadukkaiden koulutuspalvelujen saamisessa Liese Eskelinen

8 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Hankkeen toimikausi Uudistukset perustuvat Kataisen hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan (marraskuu 2013). Ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan uudistuksessa kokonaisuutena ja turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi. Järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan Lukiokoulutuksen rahoitusta koskeva hallituksen esitys annetaan vuonna 2014, lainsäädäntöä sovelletaan alkaen Liese Eskelinen

9 Tapahtuu /2014 Järjestäjäverkon ja ylläpitäjien kriteerien valmistelu 6/2014 Kehittämisen suuntaviivat, kriteerit ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) 9-11/2014 Vuorovaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön kentän kanssa 10-11/2014 Muutokset toimialalainsäädäntöön, HE:t annetaan 12/2014-1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntokierros. Esitysten poliittinen käsittely (sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) Liese Eskelinen

10 Tapahtuu /2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmän toimeenpanon edellyttämät säädösmuutokset vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa. Järjestetään ylläpitäjien tapaamisia ja seminaareja. Ylläpitäjäkohtaisia rahoituksen reunaehtoja koskevat päätökset. 8/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä 09-11/2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämis- ja ylläpitämisluviksi 11-12/2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely) Liese Eskelinen

11 Tapahtuu 2016 ja voimaan Vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämis- ja ylläpitämisluvista Uudet koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat voimaan Liese Eskelinen

12 Poimintoja taustoista ja tavoitteista Uudistuksen tavoitteena järjestäjäverkon tiivistäminen vahvojen lukioja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatkoopintoihin korkeakouluissa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi Liese Eskelinen

13 Kriteerit järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi Järjestäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutustarpeeseen vastaaminen voi koulutuksen järjestäjältä edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet Liese Eskelinen

14 JärjestämislupakriteeriLUONNOKSIA Yksityiskohtaisemmin suuntaviiva-asiakirjassa OKM-sivuilla: oulutus/koulutuspolitiikka/hankkeet/toisen_astee n_rakenneuudistus/liitteet/suuntaviivat.pdf Liese Eskelinen

15 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta Liese Eskelinen

16 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtionosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus Liese Eskelinen

17 Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt Liese Eskelinen

18 Lukiokoulutuksen rakenteet ja rahoitus Kuntaliiton kantoja Lukiokoulutuksen järjestämisessä tulee tehdä rakenneuudistuksia mutta ne tulee tehdä kuntalähtöisesti Jos lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään valtakunnan tasolta, se vaikeuttaa kuntien mahdollisuuksia ohjata nuoret koulutukseen ja huolehtia kokonaisvaltaisesti heidän hyvinvoinnistaan Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuus lukiokoulutuksen järjestämiseen sekä koulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen toimintaympäristön muutoksen mukaisesti. Kunnat tekevät yhteistoiminnallisia ratkaisuja ja organisoivat toiminnan parhaaksi katsomallaan tavalla Liese Eskelinen

19 Lukiokoulutuksen rakenteet Kuntaliiton kantoja Koulutuksen järjestäjinä voivat toimia kunnat yksin tai vastuukuntamallilla, kuntayhtymät, liikelaitokset tai osakeyhtiöt. Lukiokoulutuksen ja perusopetuksen yhteys on tärkeä erityisesti harvaan asutuilla alueilla opetuksen laadun ja henkilöstön saatavuuden turvaamisessa. Lukiokoulutuksen korkea laatu voidaan erityisesti näillä alueilla taata lukioiden keskinäisillä verkostoitumisilla Liese Eskelinen

20 Lukiokoulutuksen rakenteet Kuntaliiton kantoja Pienissä kunnissa joko itse tai yhdessä muiden kanssa huolehditaan lukiokoulutuksen saavutettavuudesta ja saatavuudesta» Verkottuminen ja yhteistyö Kaupungeissa ja taajamissa rakenteellinen kehittäminen rationalisointi ja opiskelijoiden parhaaksi Kunnalliset lukiokoulutuksen järjestäjät ovat jo tiivistäneet oppilaitosverkkoaan ja verkostoituminen on yhä meneillään Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon kehittämisessä tulee turvata koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus» Tällä hetkellä hyvä Liese Eskelinen

21 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja sijaintikunta Liese Tilastokeskus Lähde: Vipunen

22 Lukioiden määrä ja koko yhteensä 428 lukiota ja 2013 yhteensä Yhteensä 200 Oppilaitosten lkm opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa opiskelijaa Liese Eskelinen

23 Kunnat vastaavat lukiokoulutuksen järjestämisestä Lukiokoulutuksen järjestäjäjakauma 2012 Omistajatyyppi % % opiskelijoista Yksityinen (36) 12,8 9,9 Valtio (1) 0,4 0,3 Yliopistot (8) 2,8 2,2 Kunta (231) 82,2 83,2 Kuntayhtymä (5) 1,8 4,4 Yhteensä (281) 100,0 100,0 Lähde: Opetushallituksen yksikkö- ja opiskelijamääräraportit Liese Eskelinen

24 Lukiot ja perus- ja lukioasteen koulut omistajuuden mukaan 2013, % 100,0 94,7 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 63,4 Lukiot Perus- ja lukioasteen koulut 40,0 30,0 26,8 20,0 10,0 0,0 9,8 1,9 3,2 0,3 Yksityinen Valtio Kunta Kuntayhtymä Ahvenanmaan maakunta Liese Eskelinen

25 2. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamien

26 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennys, josta valtionosuuksien vähennyksenä on kehystasossa huomioitu 100,5 milj. euroa vuodesta 2017 alkaen. Lukiokoulutuksen rahoitusta koskeva hallituksen esitys annetaan vuonna 2014, lainsäädäntöä sovelletaan alkaen. Keskitytään tutkintojen rahoitukseen ja luovutaan muun koulutuksen julkisesta rahoituksesta. Rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Puolitetaan lisärahoitus lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen Lopetetaan julkinen rahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta. Rajataan opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä opiskelijavuosiin perustuva perusrahoitus enintään kolmeen vuoteen. Sen sijaan suorituksista saa rahoitusta suoritusajankohdan mukaan (esim. 4 vuoden kuluttua opiskelun aloittamisesta) Liese Eskelinen

27 Lukiokoulutuksen rahoitusuudistuksen valmistelu Lukiokoulutuksen rahoituksen yhteistyöryhmän toimikausi , viimeinen eli 5. kokous Kuntaliiton edustaja Lieselotte Eskelinen Yhteistyöryhmän toimeksiannossa tehtävänä oli tukea lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuuden ja rahoituksen määräytymisperusteiden valmistelua, ei siis valmistella itse esitystä. Uudistuksen valmistelu OKM:ssä virkamiestyönä Ei ollut kuulemisia Liese Eskelinen

28 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Uudistuksen tavoitteena on: tehostaa koulujärjestelmän toimivuutta ja rakennepoliittista kehittämistä sekä vahvistaa nykyistä paremmin koulutuspoliittisen ohjauksen, turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasaarvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, olla ylläpitäjäneutraali lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, Liese Eskelinen

29 Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen nopeuttaa lukion jälkeisiin jatko-opintoihin siirtymistä, ottaa huomioon aikuisopiskelun erityispiirteet, parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa tehostaa toimintoja ja tuottaa säästöjä tilojen, laitteistojen ja henkilöstön käytössä, kannustaa koulutuksen järjestäjiä toiminnan ja laadun kehittämiseen Liese Eskelinen

30 Lukiorahoituksen rakenne Lukiokoulutuksen uusi rahoitusmalli muodostuisi jatkossa kolmesta kokonaisuudesta, jotka olisivat: 1) perusrahoitus ja sen lisäosa, 2) suoritusrahoitus ja 3) vaikuttavuusrahoitus. Suoritus ja vaikuttavuusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta olisi vähintään puolet Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi rahoituselementtien summana Liese Eskelinen

31 Rahoitusmalli ja rahoituksen laskenta Liese Eskelinen

32 Luonnos lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteesta Vaikuttavuusrahoitus - jatko-opintoihin sijoittuminen Suoritusrahoitus - hyväksytysti suoritetut ylioppilastutkinnot/lukion oppimäärä Perusrahoituksen lisäosa Perusrahoituksen perusosa - suoritetut opiskelijavuodet - lukion aineopinnot - lukiokoulutukseen valmistava koulutus - erityisen koulutustehtävän korotus - saavutettavuuskorotus - vieraskielisyyskorotus - majoituskorotus - harkinnanvarainen korotus Liese Eskelinen

33 Rahoitusjärjestelmä uudistuksesta: Kuntaliitto ei kannata Lukiokoulutuksen yhteistyöryhmälle esitettyä ehdotusta lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän rakenteeksi Kuntaliitto pitää OKM:n virkamiesten valmistelemaa esitystä (kesäkuun alku) keskeneräisenä ja lukiokoulutuksen rahoitusmalliksi huonona ja soveltumattomana Suoritusrahoituksen perusteena olisivat pelkästään suoritetut yotutkinnot/lukion oppimäärä???, ei osasuorituksia Vaikuttavuusrahoituksen perusteena olisi jatko-opintoihin kolmen vuoden yo-tutkinnon suorittamisen jälkeen sijoittuneet???, niiltä osin kuin tietoa voidaan kerätä» mm. ei huomioida ulkomaille jatko-opintoihin siirtymistä, minkä määrä saattaa lisääntyä» työelämään sijoittumista ei huomioitaisi laisinkaan» lukiokoulutuksen järjestäjän tehtävänä on järjestää lukio-opetus kaikille, eikä se voi vaikuttaa esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin Perusrahoituksen lisäosa sisältäisi lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen, erityisen koulutustehtävän korotuksen, saavutettavuuskorotuksen, vieraskielisyyskorotuksen, majoituskorotuksen, harkinnanvaraisen korotuksen (18.6) Perusrahoituksen prosentuaalinen osuus kokonaisrahoituksesta lisäosineen jäisi alle Liese Eskelinen

34 Rahoitusjärjestelmä uudistuksesta : Mallissa suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen osuus yli 50% on aivan liian suuri Riittävä perusrahoitus toimintalainsäädännön mukaisten tehtävien toteuttamiseen tulee turvata Lukiolain 24 mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä» Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että opintoja rahoitettaisiin vain kolmelle vuodelle. Rahoitusjärjestelmäuudistuksen vaikutukset tulee arvioida huolella osana rahoitusuudistuksen valmistelua Liese Eskelinen

35 Kuntaliitto: Valtion ohjausta tultaneen tiukentamaan sekä toiminta- (järjestämis- ja ylläpitämisluvat) että rahoituslainsäädännössä Kuntien omistajaohjaus turvattava, ovat omistajia ja rahoittavat Puhdasta talousarvioperusteisuutta ei hyväksytä; kustannusten seuranta ja kustannustenjako säilyttävä Tulosneuvottelumenettelyä KL ei voi hyväksyä Liese Eskelinen

36 Tuloksellisuusrahoitusta ei tarvita eikä sovellu lukiokoulutukseen! Lukiokoulutus on jo nykyään erittäin tuloksellista kaikkialla maassa» Tutkimuksissa ei lukiokoulutuksessa ja sen tehokkuudessa ole osoitettu suuria eroja maan eri lukioissa» Yksikköhinnat ovat erittäin alhaisia» Silti jokaisesta lukiosta on hyvät mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin, niin korkeakouluihin kuin toisen asteen yo-pohjaisiin ammatillisiin peruskoulutuksiin» Lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti on pieni; 4 % keskeyttää lukio-opinnot ja vain n. 1,5 % ei suorita toisen asteen tutkintoa Koko maan kattavia yhteisiä tuloksellisuuskriteerejä ei ole löydetty Liese Eskelinen

37 1. & 2. Mikä on kuntien rooli uudistuksessa? Liese Eskelinen

38 Valmistelun irrallisuus Rakenteellista uudistamista ja rahoitusjärjestelmän uudistamista on valmisteltu irrallaan muista uudistuksista ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta Huolena on toisen asteen koulutuksen etääntyminen kunnan päätöksenteosta Jääkö kunnille vain maksajan ja ylhäältä tulevan ohjauksen toimeenpanon rooli? Kuntaliitto kummeksuu rahoitusuudistuksen valmistelumenettelyä; KL eikä kunnat mukana (ainoastaan mukana tukemassa) vaikka lähtien kuntien rahoitusosuus n. 70% Liese Eskelinen

39 Ohjaus näyttää tiukentuvan Sekä rahoitusjärjestelmän että rakenteellisen uudistamisen tavoitteena on aikaansaada nykyistä vahvempi ohjausvaikutus valtion taholta Jokainen Suomen kunta rahoittaa toisen asteen koulutusta asukasperusteisesti. Vuonna 2015 kunnat rahoittavat 70,56%, eli 1670 M valtio rahoittaa 29,44% 696,9 M Liese Eskelinen

40 Rahoituksen ylläpitäjämalli toisella asteella säilyy Kunnat 58,11 % Valtio 41,89 % 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014 Kunnat 1,882 mrd. Valtio 1,357 mrd. =348,64 /as. josta lukio 70,59 /as. ammatillinen 187,97 /as. AMK 90,08 /as ,239 mrd. Kunnat 2015 alkaen noin 70 % AMK rahoitus poistuu Valtio 2015 alkaen noin 30 % AMK-rahoitus valtiolla 40 Koulutuksen järjestäjille yksikköhintarahoitus, joka sisältää kuntien rahoitusosuuden Kunnat Kuntayhtymät Yksityiset Liese Eskelinen Lähde: OPH raportti

41 Yhteenveto KL:n linjauksia: Kuntaliitto katsoo lukiokoulutuksen laaja-alaisen kehittämisen olevan tärkeää Lukiokoulutuksen rahoitusuudistuksessa JA järjestäjäverkon kehittämisessä tulee turvata koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus Lukiokoulutus on pääosin kunnallista ja kuntien rahoittamaa kehittämisen tulee olla kuntaperusteista Lukiokoulutuksen sisällölliseen ja pedagogiseen kehittämiseen tulee panostaa Perusrahoituksen tulee olla riittävää turvaamaan lakisääteinen koulutustehtävä Kyse ei ole ainoastaan lukiokoulutuksen saavutettavuudesta, vaan myös peruskoulun yläkoulun aineopetuksen jatkuvuudesta Lukio- ja ammattikoulutuksen saatavuudella suuri merkitys yritysten ja kansalaisten sijoittumiseen Liese Eskelinen

42 3. Talousarvioesitys 2015 Lukiokoulutus

43 TAE2015 käsittelyaikataulu 7.8. VM:n ehdotus talousarvioesitykseksi julkaistaan Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous Talousjaoston laskentaryhmän ja ppo-sihteeristön kokous Kuthanek, talousjaoston kokous Kuthanekin kokous Peruspalvelubudjettia valmistelevan ministeriryhmän kokous Hallituksen budjettiriihi 9.9. Kuthanekin kokous Talousarvioehdotus eduskunnalle Liese Eskelinen

44 Hallitusohjelman sekä vuosien kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj Uutta Uutta * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna milj., vuonna milj. ja vuonna milj hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Kiinteistöverojen rajojen noston (48) ja maksujen korotusten (40) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20) Vuosille kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.

45 TAE 2015 Lukiokoulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: mm. kehittämisen lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien luominen sekä laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen takaaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta oppilaitosverkon toimintakyvyn ja saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen Lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon koulutustarve ja -tarjonta lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat ja opiskelijat saavuttavat jatko-opintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Koulutuksellista tasa-arvoa edistetään. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla Liese Eskelinen

46 TAE 2015 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. Suunnataan voimavaroja varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja taiteen perusopetuksen laadun kehittämiseen sekä koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin Luonnontieteiden ja matematiikan osaamista ja kiinnostusta oppimiseen vahvistetaan valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen kriittisen nivelvaiheen koulutuksen jatkuvuuden turvaamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja nuorten työurien pidentämiseksi. EI TOTEUTETA Valmistellaan lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että rahoitus perustuu ensisijaisesti suorituksiin (esim. tutkinnot, osatutkinnot, osaamispisteet) ja tuloksiin, ei opiskeluaikaan. Valmistellaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovuttavaksi ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutettavaksi talousarvioon perustuvaksi. Puolitetaan julkinen rahoitus lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen. Valmistellaan valtionosuusrahoituksen lakkauttamista lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkintoon suorittaneilta. Samoin valmistellaan rajattavaksi lukion opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus enintään kolmeen vuoteen Liese Eskelinen

47 TAE 2015 Lukiokoulutus Toiminnallinen tuloksellisuus: mm. Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa koskeva valtioneuvoston asetus sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan siten, että ne voidaan ottaa käyttöön Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan tutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Ylioppilastutkintolautakunta selvittää tapoja yleissivistyksen mittaamiseksi. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista sekä kehitetään vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa ja edistetään opetushenkilöstön osaamista. Edistetään oppimateriaalien keskitettyä hankintaa yleissivistävässä koulutuksessa ja siirtymistä kohti digitaalisia materiaaleja. Kehitetään kansallista koulutuspilvipalvelua. Sen tarkoituksena on tuottaa järjestelmä, jolla opetusmateriaalit saadaan helposti koulujen ja opettajien käyttöön. Kehitetään tapoja tukea opettajien omaa oppimateriaalien tuotantoa ja levitystä muidenkin käyttöön ja helpottaa yritysten mahdollisuuksia päästä oppimateriaalimarkkinoille Liese Eskelinen

48 Kuntien ja valtion rahoitusosuudet lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa , M Valtio Kunta Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Lukio Ammatillinen Liese Eskelinen

49 Lukiokoulutuksen rahoitus Laskennalliset kustannukset Kunnallinen lukiokoulutus Yksityinen lukiokoulutus Rahoitusosuudet 2015 Kunnat ja valtio Kunnat ja valtio Laskennalliset kustannukset alenisi 6,12 % Liese Eskelinen

50 Lukiokoulutus Vuoden 2015 talousarvioesityksessä lukion yksikköhintaa pienennetään 6,56 % 6425,98 => 6004,52 euroa/opiskelija (-421,46 /opiskelija). VÄHENNYS 2013 => ,4% (VÄHENNYS ,40 /opisk. => ,2 %) Kuntaliitto on erittäin huolissaan lukiokoulutuksen rahoituksen alhaisesta tasosta ja toivoo toiminnan järjestämisen edellyttämän rahoituksen huomioimista valtion talousarvioesityksessä. Lukiokoulutuksen saavutettavuuden varmistaminen ja kehittäminen lukiokoulutukseen osoitetun määrärahan turvin ovat vaakalaudalla Liese Eskelinen

51 LUKIOKOULUTUS 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa (OKM); euroa (VM) (KOKONAISUUDESSAAN) Lukioitakin koskevaa: 7) enintään euroa (OKM); euroa (VM) innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja ylioppilastutkintolautakunnan tieto- ja viestintäteknologiseen varustamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan Huom. Ei yo-kirjoitusten sähköistämiseen 8) enintään euroa (OKM); euroa (VM) koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 10) enintään euroa (OKM); 0 euroa (VM) esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun kehittämiseen ja seurantaan Liese Eskelinen

52 Perustamishankkeet Yleissivistävän koulutuksen oppilaitokset 42,1 M Kirjastot 4,5 M Esitetään siirrettäväksi osaksi peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtio osallistuu merkittävästi nykyistä enemmän kiinteistöjen kosteusvaurioista aiheutuvien peruskorjausinvestointitarpeiden rahoittamiseen. Tukee työllisyyttä ja talouden elvyttämistä. Avustusten tulisi olla jatkuvia ja ennakoitavissa Liese Eskelinen

53 4. LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TUNTIJAKO LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN

54 LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TUNTIJAKO Asetusta lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta ei ole vielä annettu Ministeriön työryhmä luovutti raporttinsa loppuvuodesta 2013 OKM:ön työryhmän esitykset olleet lausuntokierroksella alkuvuodesta 2014 Poliittinen keskustelu meneillään ja odotetaan päätöksiä piakkoin Liese Eskelinen

55 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Perustaksi ja suunnannäyttäjäksi tarvitaan asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Liese Eskelinen

56 Käyttöönotto ? Valtioneuvoston päätöksen jälkeen Opetushallitus päättää lukion opetussuunnitelman perusteista Perusteiden valmistelulla todellinen kiire! JOS uudistukset valmistellaan siten, että käyttöönotto on , niin.» perusteiden valmistuttava kesällä 2015» paikallinen ops-työ Liese Eskelinen

57 Käyttöönotto ? Laadukkaiden vuorovaikutteisten prosessien toteuttaminen edellyttää käyttöönoton myöhentämistä: Esim. Ops-perustetyö asetuksen annon jälkeen Paikallinen ja oppilaitoskohtainen työ Uusien opetussuunnitelmien hyväksyminen ennen ja niiden mukainen opiskelu elokuussa 2017 lukion aloittavien opiskelijoiden osalta» Tämäkin saattaa jo olla liian optimistinen ajoitus! Liese Eskelinen

58 5. YLIOPPILASKIRJOITUKSET SÄHKÖISTÄMINEN

59 Sähköinen koe käyttöön S 2016 K 2017 S 2017 K 2018 S 2018 K 2019 filosofia, maantiede, saksa psykologia, yhteiskuntaoppi, ranska ruotsi, suomi, uskonto, elämänkatsomustieto, terveystieto, historia englanti, espanja, italia, 100% portugali, latina, biologia äidinkieli, suomi/ruotsi toisena kielenä, venäjä, fysiikka, kemia, saame äidinkieli, suomi/ruotsi toisena kielenä, venäjä, fysiikka, kemia, saame matematiikka Liese Eskelinen

60 Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen Kaikki tutkinnon kokeet tehdään sähköisesti 2019 Digabi-sivustolla mahdollisuus seurata projektin etenemistä ja kommentoida työvaiheita» Kommentoikaa, vielä mahdollisuus vaikuttaa! YTL KUKA MAKSAA? Ei erillistä määrärahaa TAE:ssä» Kunnille uusi tehtävä; tulisi viedä KUTHANEKiin Kuntalaki (1995/365) 8 3 mom: Kuntia koskevaa lainsäädäntöä, periaatteellisesti tärkeitä ja laajakantoisia kunnallishallinnon ja -talouden asioita sekä valtion- ja kunnallistalouden yhteensovittamista käsitellään valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä siten kuin 8 a ja 8 b :ssä säädetään. KUTHANEK» Kustannuksia tekniikan ja laitteiston lisäksi mm: opettajien täydennyskoulutus - Tvt:n pedagoginen käyttö opetuksessa kaikissa kirjoitusaineissa tulee ottaa käyttöön YTL määräyksistä sekä mm. ajankohtaista tilastotietoa syksyn 2014 kirjoittajamääristä jne Liese Eskelinen

61 Peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikkakartoitus 2013 Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 (01/2014) ensimmäistä kertaa peruskouluille ja lukioille suunnatun tietotekniikkakartoituksen. Kysely jakautui kahteen osa-alueeseen: peruskouluja koskevaan osaan sekä lukioita ja sähköisiä ylioppilaskirjoituksia koskevaan osioon.» kakartoitus/koulujen%20tietotekniikkakartoitus%20yhteenvetoraportti_ pd f Kysymykset koskivat:» koulujen tieto- ja viestintätekniikan välineitä» sähköisiä oppimisympäristöjä, -alustoja ja oppimateriaaleja» opetushenkilökunnan taitoja tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa» Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia koskeva osio käsitteli kirjoitusten teknistä toteutusta ja sähköisiin toimintatapoihin siirtymisen kustannusvaikutuksia. Kartoitus tehtiin yhteistyössä FCG Finnish Consulting Group Oy:n kanssa. Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikkö vastasi lomakkeen muokkauksesta ja osasta raportoinnista. FCG vastasi kyselyn teknisestä toteutuksesta, aineiston käsittelystä ja raportoinnista yhdessä Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa Liese Eskelinen

62 Kyselyn vastaajat Kyselyyn saatiin vastaukset 152 kunnasta. Vastauksia saatiin todellisuudessa 182 kappaletta. Jos samasta kunnasta saatiin useita vastauksia, ne yhdistettiin aineiston käsittelyssä yhdeksi vastaukseksi Liese Eskelinen

63 Miten nopea internetyhteys lukioilla on käytettävissään? Liese Eskelinen

64 Opiskelijoiden tietokoneiden käyttö Liese Eskelinen

65 Lukioiden langattomat verkot Liese Eskelinen

66 Sähköiset oppimisympäristöt, -alustat ja oppimateriaalit lukioissa Sähköisiä oppimisalustoja hyödynnetään lukioiden opetuksessa huomattavan monessa kunnassa. 94 % kunnista on käytössään sähköinen oppimisalusta, jota lukiot käyttävät toiminnassaan Liese Eskelinen

67 Opetushenkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan taidot Liese Eskelinen

68 Sähköisten yo-kirjoitusten tekninen toteutus on tarkoitus tehdä (tilanne 01/2014) Liese Eskelinen

69 Sähköiset yo-kirjoitukset talous & toteuttaminen Liese Eskelinen

70 Sähköisten yo-kirjoitusten aiheuttamat investointitarpeet 2014 Kuntien arvioissa vuoden 2014 investointitarpeista suurimmaksi investoinniksi nousevat laitehankinnat, joihin menee jopa yli puolet sähköisten kirjoitusten vaatimista investoinneista Toiseksi suurimmat summat kunnat investoivat tietoliikenneyhteyksien ja sähkönsaannin kehittämiseen Liese Eskelinen

71 5. MUUTA AJANKOHTAISTA Lukiokoulutukseen valmistavalle koulutukselle oma yksikköhinta Lukiolle lasketaan lähtien kaksi yksikköhintaa - yksi lukiokoulutukselle ja toinen lukiokoulutukseen valmistavalle koulutukselle Valtioneuvosto antoi Valtioneuvoston asetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 656/2014. Kopioston digilupa kaikilla peruskouluilla, lukioilla ja ammatillisilla oppilaitoksilla Opetus- ja kulttuuriministeriö on hankkinut digitaalisen kopioinnin ja käytön luvan kaikille peruskouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille alkaen YLE: katso_kuntasi_lukion_tilanne/ Liese Eskelinen

72 Opetus ja kulttuuri - uutiskirje Ajankohtaista tietoa opetus- ja kulttuuriasioista maksutta sähköpostiisi sekä suomeksi että ruotsiksi. Tilattavissa myös 14 muuta Kuntaliiton uutiskirjettä kiinnostuksen mukaan. Tilaa uutiskirje osoitteesta Liese Eskelinen

73

74 KIITOS! Liese Eskelinen