Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2012

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kouvolan kaupungin hallinto Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategian toteutuminen Tavoitteiden ja määrärahojen toteutuminen Konsernipalvelut Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Liikelaitosten sitovat tavoitteet Käyttötalouden toteutuminen toimialoittain Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Investointien toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilinpäätöksen muodostumiseen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Kaupungin tuloslaskelma Kaupungin rahoituslaskelma Kaupungin tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Kaupungin ja konsernin tunnusluvut LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitos Kouvolan Vesi Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Kouvolan seudun ammattiopisto Nuorisokeskus Anjala LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä tositelajeista...219

3 7. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä Liite 1: TUOTTAVUUSOHJELMIEN SEURANTA Kuvat Kuva 1. Kouvolan palveluorganisaatio Kuva 2. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Kuva 3. Kouvolan väestökehitys Kuva 4. Väestöennuste Kuva 5. Väestöennuste ikäryhmittäin Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste v Kuva 7. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat v Kuva 8. Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviot 2010, 2015 ja Kuva 9. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä...9 Kuva 10. Julkisen rahoituksen kehitys Kuva 11. Kouvolan kaupungin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät...16 Kuva 12. Ympäristötuotot - ja kulut...18 Kuva 13. Ympäristöinvestoinnit...19 Kuva 14. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit Kuva 15. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja)...23 Kuva 16. Kulujen muodostuminen v Kuva 17. Kouvolakonserni...33 Kuva 18. Tavoitetasojen lukumäärä talousarviossa...48 Kuva 19. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen toimialoittain Kuva 20. Päämäärien lukumäärä talousarviossa Kuva 21. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärien mukaan Kuva 22. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä konserniohjauksen edellytyksenä...50 Taulukot Taulukko 1. Tilinpäätösvuoden poikkeamat v talousarvioon Taulukko 2. Henkilöstömäärä Taulukko 3. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina v Taulukko 4. Sairauspoissaolot v Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit...18 Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut...19 Taulukko 7. Verotulojen toteutuminen verolajeittain v sekä valtionosuudet...23 Taulukko 8. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen...36 Koonti ja julkaisu: Konsernipalvelut talous ja rahoitus

4 Toimintakertomus 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Euroopan talouden yleinen epävarmuus leimasi myös tilivuotta Suomessa bruttokansantuotteen volyymi väheni 0,2 prosenttia. Epävarma taloustilanne heijastui vientiteollisuudesta riippuvaisen Kymenlaakson talouteen voimakkaammin kuin muissa maakunnissa. Alueen osuus valtakunnan bruttokansantuotteesta on pudonnut dramaattisesti. Metsäteollisuuden tuotantokapasiteettia on ajettu alas. Myllykosken paperitehtaan portit sulkeutuivat syksyllä Suorat ja välilliset työpaikkamenetykset ovat olleet mittavia. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt lähinnä palvelusektorille. Kauppakeskus Veturin avautuminen vahvisti Kouvolan kaupallista vetovoimaa. Työttömien kokonaismäärä on kuitenkin lisääntynyt. Vuoden 2012 lopussa työttömyysprosentti oli 13,3, ts. prosenttiyksikön edellisvuotta korkeammalla. Korvaavien työpaikkojen puuttuessa etenkin nuori, työmarkkinoille tuleva väestö muuttaa muualle. Vuoden 2012 väestötappio oli lähes 300 henkeä. Muuttoliikkeen seurauksena väestön ikärakenne vinoutuu. Lasten ja työikäisten määrä vähenee nopeasti ja samanaikaisesti eläkeläisten määrä ja suhteellinen osuus kasvavat nopeasti. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo kasvavia paineita palvelurakenteiden uudistamiselle ja uusien toimintatapojen kehittämiselle. Vuosi 2012 oli uuden Kouvolan kaupungin neljäs ja ensimmäisen kaupunginvaltuuston viimeinen toimintavuosi. Seudun kuntarakenneuudistuksen toteutus on siirtynyt viimeistelyvaiheeseen, kun muualla ollaan vielä lähtökuopissa. Yhdistymisen jälkeisen myllerryksen jälkeen kaupungin toiminta on vähitellen vakiintunut. Palvelujärjestelmä toimii ja palvelujen laatu on saadun asiakaspalautteen perusteella kokonaisuutena parantunut. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet, mutta toiminnan kehittämiseen ja palvelurakenteiden uudistamiseen on panostettu kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti. Kouluverkkouudistuksen täytäntöönpano ja Mansikka-ahon koulun rakentaminen käynnistyivät syksyllä Vanhuspalvelujen uudistamista koskevat päätökset tehtiin keväällä. Ratamo-hankkeen valmistelu on edennyt kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Palveluverkoston tiivistyessä on panostettu määrätietoisesti joukkoliikenteen kehittämiseen ja palvelujen saavutettavuuden parantamiseen. Kouvolan kaupungin toimintaympäristö muuttuu kuitenkin nopeasti ja kuntatalouden liikkumavara kapenee. Muutokset haastavat kaupunkiorganisaation jatkuvaan uudistumiseen. Uuden prosessiorganisaation valmistelu on sitonut aikaa ja voimavaroja. Henkilöstöresurssien painopistettä on siirretty yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti hallinnosta asiakasrajapintaan. Hallinnon, tukipalvelujen ja teknisen sektorin henkilöstömäärä on alentunut, mutta sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvun seurauksena hyvinvointipalvelujen henkilöstö on lisääntynyt. Joulukuussa hyväksytyn henkilöstösuunnitelman tavoitteena on 325 henkilötyövuoden vähentäminen v loppuun mennessä. Tulevien vuosien keskeisenä haasteena on henkilöstön osaamisen kehittäminen ja osaamisen oikea kohdentaminen. Kouvolan kaupungin talouden perusongelmana on edelleen tulojen ja menojen rakenteellinen epätasapaino, jonka syynä on kaupungin tuloissa työpaikkamenetysten ja valtionosuusleikkausten takia tapahtunut pysyvä tason pudotus samaan aikaan kun menot kasvavat väestörakenteen muutosten takia nopeammin kuin muualla kuntakentällä. Sopeutusongelmia lisää se, että kuntaliitoksen yhteydessä tai sen jälkeen käyttöön otetut, osin tilapäisillä yhdistymisavustuksilla rahoitetut palvelut sekä korotettu avustustaso ovat jääneet pysyvästi rasittamaan kaupungin taloutta. Kaupungin tulot tilikaudella 2012 olivat 572,9 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 1,8 prosenttia. Toimintatuottoja kertyi 94,5 miljoona euroa. Laskua on edelliseen vuoteen nähden 2,9 prosenttia. Toiminta- ja rahoitustuottojen osuus kaupungin tuloista on merkittävästi alhaisempi kuin vertailukaupungeissa. Kaupunkilaisten näkökulmasta rahoituksen painopiste on työn verottamisessa kulutukseen liittyvien maksujen sijasta. 1

5 Toimintakertomus Verotulot (309,1 M ) kasvoivat edelliseen vuoteen nähden ainoastaan 0,7 prosenttia, ts. selvästi valtakunnallisia keskiarvoja vähemmän. Kunnallisverotilitykset kasvoivat 1,7 prosenttia. Kiinteistöverotulot kasvoivat 9,8 prosenttia. Yhteisöverotulojen 23,3 prosentin lasku kuvaa osaltaan aluetalouden kehitystä ja yritysten tuloksentekokykyä. Valtionosuudet kasvoivat 6,3 prosenttia. Kaupungin riippuvuus valtionosuuksista on kasvanut. Kaupungin tuloslaskelman kulut olivat 598,0 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen nähden kasvu oli 5,4 prosenttia. Toimintakulut (574 M ) kasvoivat 5,8 prosenttia. Toimintakuluista suurin osa muodostui henkilöstökuluista (50,3 %) ja palveluiden ostoista (35,8 %). Toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus) heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 7,4 prosenttia. Vuosikate jäi 0,3 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Talousarvioon nähden suurimmat poikkeamat syntyivät hyvinvointipalvelujen terveydenhuollon menoissa, jotka ylittivät alkuperäisen talousarvion 6,6 prosentilla. Sivistystoimen menokehitystä ei ole kyetty sopeuttamaan aleneviin asiakasmääriin. Nettoinvestointitaso (43,4 M ) säilyi kaupungin kantokykyyn nähden korkealla tasolla. Merkittävimpiä investointikohteita olivat talonrakennusinvestoinneista KSAO:n Utinkatu 85 peruskorjaus, Myllykosken päiväkoti, Inkeroisten yhteiskoulun laajennus ja Kaipiaisten koulun peruskorjaus ja laajennus. Yhdyskuntatekniikan investoinneista merkittävin oli Tervaskankaan alueen rakentaminen. Vuoden lopussa kaupungin lainamäärä oli 159,3 miljoonaa euroa. Asukasta kohden laskettu lainamäärä (1 825 /as.) oli kuitenkin selvästi kuntasektorin keskimääräisen tason alapuolella. Lähivuosina kaupungin velkataakan arvioidaan kasvavan nopeasti. Kouvolan vuoden 2012 tilinpäätös on 15,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulorahoituksesta ei riittänyt euroakaan poistojen kattamiseen ja kaupunki joutui ottamaan lainaa juoksevien menojensa rahoittamiseen. Talous ei ole nykyisellä menorakenteella kestävällä pohjalla. Koska vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli edellisiltä vuosilta kumuloitunutta ylijäämää 7 miljoonaa euroa, tilinpäätöksen jälkeen kaupungin taseeseen jää kattamatonta alijäämää 8,5 miljoonaa euroa. Kuntalaki edellyttää, että kaupunginhallituksen tulee tässä tilanteessa esittää selvitys toimenpiteistä, joilla talous tasapainotetaan. Talouden tasapainotustoimenpiteitä arvioitaessa keskeinen pitkän aikavälin tavoite on alueen työllisyyden ja elinvoiman vahvistuminen. Tämän perusedellytyksenä ovat talouden ja markkinoiden elpyminen sekä yritysten investointien käynnistyminen. Investoinnit luovat edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Kaupungin omat mahdollisuudet vaikuttaa avoimen sektorin työpaikkojen syntymiseen ovat rajalliset. Kaikkien viime vuosina menetettyjen työpaikkojen korvaaminen lähivuosina ei ole realistinen tavoite. Tämän takia toimenpiteiden pääpaino pitää olla omien palvelujen ja toimintatapojen kehittämisessä ja menojen sopeuttamisessa pysyvästi alentuneelle tulotasolle. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2

6 Toimintakertomus Kouvolan kaupungin hallinto Kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuului valtuustokaudella jäsentä. Kuntalain mukainen määrä on 59, mutta kuntajakolaki mahdollistaa liitoskuntien kohdalla tätä suuremman jäsenmäärän. Valtuusto kokoontui vuonna kertaa ( kertaa). Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Valto Koski (SDP), I varapuheenjohtajana Janne Wall (KESK), II varapuheenjohtajana Jari Larikka (KOK), III varapuheenjohtajana Hannele Viljakainen (SDP) ja IV varapuheenjohtajana Sakari Viinikainen (SIT). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (valtuustoryhmä suluissa): Airaksinen Katja (SDP) Eloranta Maria (SDP) Gärdström Keijo (KOK) Harjula Mauri (SDP) Hasu Tuomo (KESK) Helkala Maarit (KOK) Helminen Harri (SDP) Himanen Petri (KD) Hirvonen Eino (SIT) Hyttinen Jyrki (KOK) Immanen Eva (KESK) Jokinen Pekka (KOK) Jokiranta Kimmo (KESK) Kaarlampi Vesa (SIT) Kaikko Aslak (KOK, 27.8 asti) Kaskiaho Keijo (SIT) Kasurinen Outi (SDP) Katainen Juha (KESK) Koivisto Antti (SDP) Konka Reino (KESK) Koponen Juha-Pekka (PS) Koskela Birgit (KOK) Kossila Päivi (SDP) Kulmala Tarmo (KESK) Laine Raimo (SDP) Lakka Marjo (SDP) Lankinen Sari (KESK) Laukkanen Markku (KESK) Lavonen Esko (KOK) Lehtola Leila (KOK) Leinonen Kari (SDP) Lindeman Ari (SDP) Lindström, Jari (PS) Liukkonen Jorma (VAS) Lonka Mirja (KESK) Norppa Matti (SIT) Nyberg Jukka (SDP) Nykänen Marjatta (KOK) Pahkala Kalevi (SDP) Pakkanen Markku (KESK) Palm Sari (KD) Paloranta Pertti (PS) Parvinen Vesa (KOK, 27.8 alk.) Peltola Pulla (SIT) Pesu Jaakko (SDP) Puolakka Ilpo (KOK) Purho Heikki (SIT) Pänkäläinen Pertti (VIHR) Pönni Anne (PS) Raukko Jussi (KOK) Rautiainen Aimo (SIT) Rouvari Sinikka (KOK) Saarela Kirsti (SDP) Saavalainen Tiina (VAS) Sahamies Arto (KD) Salonen Ville (SDP) Sburatura Liisa (VIHR) Simola Risto (KOK) Sipiläinen Kirke (KOK) Smeds Sakari (KD) Soininen Kari (SIT) Sorsa Matti (KOK) Suolanen Risto (VAS) Suomela Jari (KOK) Timonen Eliisa (PS/oma) Tuukkanen-Peussa Minna (SDP) Tähtinen Anssi (PS) Töttö Ensio (SDP) Ukkola Timo (KESK) Vainio Vesa (KD) Valkeapää Reijo (KESK) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kaupunginhallitukseen kuului yhteensä 15 jäsentä. Kaupunginhallitus kokoontui vuonna kertaa (v kertaa). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Jari Suomela (KOK), I varapuheenjohtajana Antti Koivisto (SDP) ja II varapuheenjohtajana Reijo Valkeapää (KESK). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Helkala Maarit (KOK) Gärdström Keijo (KOK) Eloranta Maria (SDP) Kasurinen Outi (SDP) Harjula Mauri (SDP) Lankinen Sari (KESK) Lonka Mirja (KESK) Kouhia-Turklin Pirkko (SIT) Soininen Kari (SIT) Sburatura Liisa (VIHR) Vainio Vesa (KD) Tähtinen Anssi (PS) Kaupunginhallituksella on vuonna 2012 ollut kaksi jaostoa, elinkeinojaosto ja konsernijaosto. 3

7 Toimintakertomus Lautakunnat ja johtokunnat Kouvolan kaupungin hallinnon järjestäminen sekä toiminnan ja talouden ohjaaminen on perustunut tilaaja-tuottaja - toimintatavan mukaiseen sopimusohjausjärjestelmään. Organisaatio jaetaan tilaajaorganisaatioon (lautakunnat ja toimialat) ja tuottajaorganisaatioon (johtokunnat ja palvelusektorit), joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Tilaajaorganisaatio vastaa palvelujen järjestämisestä ja tuottajaorganisaatio palvelujen tuottamisesta. Tilaajalautakunnat Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Perusturvalautakunta (jonka alaisuudessa yksilöjaosto) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Muut lautakunnat Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta (jonka alaisuudessa vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta) Maaseutulautakunta (jonka alaisuudessa yksityistiejaosto) Tarkastuslautakunta Kymen jätelautakunta (1.5 alk., kuntien yhteinen) Johtokunnat Perusturvapalvelujen johtokunta Sivistyspalvelujen johtokunta (jonka alaisuudessa Nuorisokeskus Anjalan johtokunta) Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunta Teknisen tuotannon liikelaitoksen johtokunta Tilaliikelaitoksen johtokunta Palveluorganisaatio Kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2010 uuden palveluorganisaation perusteet. Uutta, kolmeen toimialaan ja prosessilähtöiseen toimintaan perustuvaa organisaatiota on otettu käyttöön vaiheittain vuodesta 2011 lähtien. Kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2012 aikana sekä hyvinvointipalvelujen, konsernipalvelujen että kaupunkikehityksen organisaatiot niin, että ne tulevat kaikilta osin voimaan vuoden 2013 alussa. Kuva 1. Kouvolan palveluorganisaatio

8 Toimintakertomus Yleinen ja Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote väheni Tilastokeskuksen neljännesvuositilinpidon mukaan 0,2 prosenttia vuonna Viennin volyymi väheni 2,9 prosenttia vuoden takaisesta ja tuonti väheni 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Suomen Pankin Talouden näkymät -julkaisun mukaan myös vuonna 2013 talouskasvu on hidasta ja vasta vuonna 2014 talouden kasvuvauhdin arvioidaan nopeutuvan 1,5 prosenttiin. Bruttokansantuote ei saavuta vuoden 2008 tasoa vielä vuoteen 2014 mennessä. Bruttokansantuotteen kasvun voimakas hidastuminen näkyy jo työmarkkinoilla. Teollisuustuotannon kasvu on ollut pysähdyksissä jo noin kaksi vuotta ja myös viennin kehitys on ollut heikkoa. Talouskasvun nopea hidastuminen on seurausta kotimarkkinoiden kysynnän vaimenemisesta. Sekä asuinrakentamisen että muun uudisrakentamisen määrät ovat vähentyneet vuoden 2012 aikana. Inflaatio on jatkunut nopeana vuonna Vuoden alkupuoliskolla inflaatio oli keskimäärin 3,0 %, ja sen jälkeen se on kiihtynyt edelleen erityisesti elintarvikkeiden ja palveluiden hintojen nousun vuoksi. Suomen vientimarkkinoiden kasvu on Suomen Pankin mukaan vuosina 2012 ja 2013 aiemmin odotettua vaimeampaa, sillä Suomen viennille tärkeiden kehittyneiden maiden tuonnin kasvu on heikompaa kuin maailman tuonnin keskimääräinen kasvu. Ennusteen mukaan Suomen viennin määrä pienenee lähes 2 % vuonna 2012 ja kasvaa vuonna 2013 vain reilun 1 prosentin, kun vientimarkkinoiden kysyntä lisääntyy liki 3 %. Maailmankaupan elpyminen nopeuttaa tavaroiden ja palveluiden viennin kasvun yli 4 prosenttiin vuonna 2014 mutta viennin määrä jää vielä 10 % pienemmäksi kuin huippuvuonna Pitkä korko eli Suomen valtion 10 vuoden obligaatiokorko laskee vuoden 2012 lokakuun keskimääräisestä 1,8 prosentista noin 1,6 prosenttiin vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä ja nousee tämän jälkeen siten, että se on noin 2,3 % vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Markkinaodotuksiin perustuvan ennusteoletuksen mukaan 3 kuukauden euriborkorko pysyttelee lähes nykyisellä tasollaan vuoden 2013 loppuun asti. Suomen Pankin ennusteen mukaan vuonna 2014 kolmen kuukauden euriborkorko nousee hieman ja on 0,4 % vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä. Euroalueen selvä jako hyvän ja heikon luottoluokituksen maihin on säilynyt, ja Suomi on tässä jaossa pysynyt vahvojen maiden joukossa. Hyvänkin luottoluokituksen maissa pankkisektorin näkymiä heikentää talouskasvun hidastuminen, joka pitkittyessään uhkaa kasvattaa pankkien luottotappioriskejä. Kotimarkkinoiden kysyntä on laimeaa. Vähittäiskaupan ja palvelutuotannon kasvu jää vuonna 2012 edellisvuotista hitaammaksi. Vaikka kotitalouksien reaalitulot supistuvat vuonna 2013, säästämisasteen aleneminen pitää kulutuksen samalla tasolla kuin vuonna Terveys- ja sosiaalipalvelujen kysyntä säilyy vakaana väestön ikääntyessä. Asuinrakentamisen kasvu on hiipunut vuoden 2012 kuluessa, mikä on näkynyt sekä aloitettujen kohteiden että rakennuslupien määrän voimakkaana vähenemisenä. Rakennussektorin näkymät ovat aiempaa synkemmät, koska epävarmuus ja kotitalouksien heikko tulokehitys hidastavat asuinrakentamisen kasvua. (Lähde: Suomen Pankki, Talouden näkymät 5/2012) Kuntatalous Suomen julkisen talouden kestävyysongelma on merkittävä. Lähivuosien heikko taloustilanne ja myös pitkällä aikavälillä hitaaksi vakiintuva talouskasvu sekä lisääntyvät menopaineet nostavat valtion ja kuntien talouden vahvistamistarpeen suureksi. Kuntien valtionosuuksien oletetaan vuosina kasvavan keskimäärin vain hitaasti eli runsaan 2 prosentin vuosivauhtia. Kunnallisveron oletetaan nousevan yhteensä 0,3 prosenttiyksikköä vuosina Vuonna 2012 kuntien tuloja vähensi yhteisövero-osuuden pieneneminen 5 prosenttiyksiköllä. Kuntien menoperusteiden ei oleteta merkittävästi muuttuvan lähivuosina. Tilastokeskuksen keräämien v tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden heikkenemistä, joka näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikatteet laskivat 37,3 %. Yhteensä 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän vuoden 2012 tilinpäätöksessä negatiiviseksi (v. 2011, 36 kuntaa). Vuoden 2012 arvioiden perusteella, vuosikate asukasta kohden, oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Vuonna 2011 vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 % ja investoinneista 33,6 %. Kuntien lainakannat kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 %. Asukasta kohden lainakanta oli tilinpäätösarvioiden mukaan euroa, kun vastaava luku oli vuoden 2011 tilinpäätöksissä euroa. 5

9 Toimintakertomus Vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat arvioivat käyttäneensä investointeihin 3,8 miljardia euroa. Tämä on 5,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuva 2. Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta *) tilinpäätösarvio, (Lähde: Tilastokeskus) Kouvolan alueen taloudellinen kehitys Väestökehitys ja rakenne Vuoden 2012 lopussa asukkaita oli (v. 2011, ). Asukasmäärä laski 273 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuva 3. Kouvolan väestökehitys (lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä laskee Kouvolassa vajaalla kolmella prosentilla vuodesta 2013 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Kuva 4. Väestöennuste

10 Toimintakertomus Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan 0 14 vuotiaiden määrä laskee noin 15 % vuoteen 2040 mennessä ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 21 %. Sitä vastoin 65 vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 32 % vuoteen 2040 mennessä. Kehitys on haastava kaupungin näkökulmasta ja Tilastokeskuksen tekemien ennusteiden mukaan Kouvolan alueen yli 65 vuotta täyttäneiden ikärakenteen vaikutus kustannuksiin ja valtionosuuteen arvioidaan olevan 4,5 5,0 milj. euroa /vuosi. Kuva 5. Väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus) Väestöllinen huoltosuhde Kuva 6 kuvaa Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllistä huoltossuhde-ennustetta v Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. Väestöllinen huoltosuhde on laskettu siten, että huollettaviin on otettu 0-19 vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Näin huoltajiksi ovat jääneet vuotiaat. Kun luku on 100, on molempia yhtä paljon. Jos luku ylittää sadan, on huollettavia jo enemmän. Kouvolan väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan v %. Syyt liittyvät syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Kuva 6. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste v Työttömyys Työttömien (lomautetut mukaan luettuna) osuus työvoimasta oli Kouvolan alueella vuoden lopussa 13,3 %, kun koko maassa se oli 10,7 %. Vastaavat luvut edelliseltä vuodelta (2011) olivat 12,2 % Kouvolan osalta ja koko maan osalta 9,7 %. Lomautettujen osuus työttömistä on kasvanut jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 5 414, kun se edellisenä vuonna (2011) oli Työttömien määrä lisääntyi Kouvolan alueella edelliseen vuoteen verrattuna 442 henkilöllä eli 8,9 %:lla. Alle 25 vuotiaiden työttömyys puolestaan väheni hieman Kouvolan alueella. Vuoden 2012 lopussa heitä oli työttöminä 719 henkilöä, kun vastaava luku edelliseltä vuodelta oli 751 ja vuodelta Työttömiä työnhakijoita oli eniten teollisen työn ryhmässä. (Lähde: ELY-keskus, työllisyyskatsaus 12/2012). Uudet avoimet työpaikat Kouvolan alueella uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin vuoden 2012 joulukuussa 302 kpl. Edellisen vuoden vastaavana ajakohtana lukumäärä oli 357 kpl ja vuonna kpl. Vuoden 2012 joulukuun avoimien työpaikkojen määrä vähentyi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 55 kpl eli 15,4 %. Vuonna 2012 Kaakkois- 7

11 Toimintakertomus Suomessa avoinna olleista uusista työpaikoista jakautui TE-toimistoittain seuraavasti: Kouvola 34 %, Etelä-Karjala (Lappeenranta + Imatra) 44 % ja Kotka 22 %. Vuoteen 2011 verrattuna avoimet työpaikat lisääntyivät Kouvolan alueella 4,3 % ja Etelä-Karjalassa 0,3 %. Kotkan alueen avoimet työpaikat puolestaan vähenivät 18,5 %:lla vuoteen 2011 verrattuna. Kouvolan TE toimistoon vuonna 2012 ilmoitetuista uusista avoimista työpaikoista 29 % oli kaupallisen työn paikkoja, 23 % palvelutyön paikkoja ja 12 % terveydenhuollon ja sosiaalialan paikkoja. Eniten edellisestä vuodesta vähenivät teollisuuden työpaikat. Kouvolan alueen uusista työpaikoista yli vuoden kestäviä oli 41 % (v %). (Lähde: ELY-keskus, TE-toimistojen uusien avoimien työpaikkojen seuranta). Kuva 7. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat v (Lähde: TEM työnvälitystilasto) Kuva 8 esittää Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviota. Ennusteen mukaan 10 suurimman toimialan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista säilyys suurin piirtein samana. Työpaikkojen muutos vuoteen 2020 mennessä on noin -9,3 %, joka tarkoittaa työpaikkaa. Työpaikkamuutoksen vaikutus kunnallisveroon on noin -12,4 milj. euroa. Suurin muutos on julkishallinnon noin -23 %, joka tarkoittaa -640 työpaikkaa. Kasvava toimiala on terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut +5 %, joka tarkoittaa +301 työpaikkaa. Kuva 8. Kouvolan seudun 10 suurimman toimialan työpaikkojen kehitysarviot 2010, 2015 ja 2020 (Lähde: TEM) Rakentaminen Vuonna 2012 Kouvolassa valmistui 135 pientaloasuntoa, 38 rivitaloasuntoa ja 64 kerrostaloasuntoa, yhteensä 237 kpl, kun edellisenä vuonna valmistui yhteensä 270 kpl. Rakennuslupia myönnettiin asuinrakennuksiin yhteensä 151 (as.lkm) kappaletta, kun vuonna 2011 vastaava luku oli 267 ja vuonna

12 Toimintakertomus Kuva 9. Valmistuneet asunnot , asuntojen lukumäärä Verotulot ja valtionosuudet Kuvasta 9 voidaan Kouvolan kaupungin julkisen rahoituksen kehityksestä vuosina todeta, että verorahoituksen kehitys on ollut suhteellisesti huomattavasti pienempää kuin valtionosuuksien. Verotulot kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 ainoastaan 0,7 prosenttia, suurin muutos tapahtui yhteisöveron tuotossa, jotka laskivat 23,3 prosenttia eli 4,6 miljoonaa euroa. Kunnallisverotilitysten tuotot kasvoivat vain 1,7 prosenttia vuodesta 2011 vuoteen Vuosien 2009 ja 2010 välillä on nähtävissä samansuuntainen kehitys kunnallisverojen osalta. Kouvolan verotulokehitys onkin valtakunnallista tasoa matalampi. Valtionosuuksien kehityksessä on huomattava kertaluonteinen palkkaratkaisuun liittyvä yhden miljoonan euron suuruinen suoritus, joka kirjattiin Kouvolassa vuodelle 2012, joka vaikuttaa valtionosuuksien kehitykseen vuosien 2011 ja 2012 välillä 1,4 prosenttiyksikköä. Julkisen rahoituksen kasvun ollessa yhteensä vain 2,5 prosenttia vuosien 2011 ja 2012 välillä, kaupungin toimintakatteen kasvu on ollut 7,4 prosenttia. Kuva 10. Julkisen rahoituksen kehitys Lainakanta ja laina euroa / asukas Kuva 10 esittää Kouvolan kaupungin lainakannan kehitystä vuodesta 2009 alkaen sekä lainamäärä euroa per asukas. Kuviosta on vahvasti nähtävissä kaupungin velkaantuminen. Vuoden 2012 tilinpäätöksen mukaan asukasta lainamäärä on euroa. Edellisen vuonna (2011) se oli euroa, vuonna euroa ja vuonna euroa. 9

13 Toimintakertomus Kuva 10. Kouvolan kaupungin lainakanta ja laina euroa / asukas v Sijoitustoiminta Kaupungin pitkäaikainen sijoitussalkku on kilpailutettu kevällä 2011 ja annettu täyden valtakirjan periaatteella kahden varainhoitajayhteisön Pohjola Varainhoidon ja Evlin hoidettavaksi. Lähtökohtana on, että tuottoja haetaan pitkäjänteisesti, riskiä karttaen. Sijoitussuunnitelman mukaisesti pitkän aikavälin tuotto-odotus perusallokaatiolla (80 % korot/20 % osakkeet) on n. 5 % ja volatiliteetti, joka kuvaa vaihtelua odotetun tuoton ympärillä on n. 6 %. Vuoden 2012 lopussa kaupungin sijoitussalkku on jakaantunut niin, että korkosijoitusten osuus on n. 76,6 %, osakesijoitusten osuus n. 20,7 % ja muiden sijoitusten osuus n. 2,7 %. Paremman hajautuksen aikaansaamiseksi sijoitukset on toteutettu rahastojen kautta. Globaalisti sijoitusvuosi 2012 jää historiaan erinomaisena vuotena. Varsinkin korkosijoitusten tuotot olivat lähes poikkeuksellisen korkeat. Parhaiten korkosegmentissä pärjäsivät Eurooppalaiset yrityslainat, joiden tuotto oli huikeat 28,5 %. Yrityslainojen positiivista kehitystä selittää mm. yritysten vähävelkaisuus, odotuksia parempi tuloskehitys, euroalueen riskien väheneminen ja yleisen korkotason lasku. EKP otti vahvan roolin elvytykseen rahoitusoperaatioillaan (LTRO 1 ja LTRO 2). Kesäkuussa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi antoi lausunnon, jossa painotettiin, että EKP:llä on resurssit ja että se tekee kaikkensa, jotta järjestelmä pelastuu. Markkinat ottivat EKP:n toimet vastaan lähes riemun kiljahduksin ja Euroopan velkakriisi saatiin loppuvuonna asteittain rauhoittumaan. Poliittiset epävarmuustekijät tulevat oletettavasti kuitenkin jatkumaan myös alkaneena vuonna ja volatiliteetti (markkinoiden heilunta) tulee tällöin olemaan voimakas. Kaupungin varainhoitosalkun kehitys tilikauden aikana oli erittäin suotuisa. Pitkäaikaisen sijoitussalkun kirjanpidollinen arvo nousi vajaasta 19 miljoonasta eurosta lähes 20 miljoonaan euroon. Sijoitustoiminnan myyntivoittoja kirjattiin lähes euroa ja tuotonmaksuina sekä palkkion palautuksina saatiin n euroa. Markkina-arvon mukaan laskettuna kaupungin varainhoitosalkun tuotto vuonna 2012 oli peräti 14 %. Salkun alusta ( ) lähtien tuotto on ollut n. 13 %, mitä voidaan pitää salkun painoarvot (20/80) huomioon ottaen erinomaisena. Kaupungin varainhoitosalkun markkina-arvo vuoden lopussa oli n. 21,6 miljoonaa euroa Olennaiset muutokset Kouvolan toiminnassa ja taloudessa Muutokset toiminnassa Organisaatiouudistus Kouvolan kaupungin palveluorganisaatio, johtamisjärjestelmä ja sopimusohjaus on uudistettu. Uusi organisaatio on prosessi- ja asiakaslähtöinen. Uudistuksen keskeisimmät tavoitteet olivat prosessiajattelun tukeminen, resurssien painopisteen siirtäminen asiakaspalveluun ja konserniajattelun vahvistaminen. Uuden organisaation suunnittelu on ajoittunut vuoteen Uusi luottamushenkilöorganisaatio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Se on otettu käyttöön tammikuussa Hyvinvointipalvelujen palveluorganisaatio ja johtamisjärjestelmä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa , konsernipalveluiden , ja kaupunkikehityksen Toimeenpano toimialoilla jatkuu edelleen. Konsernipalvelut koordinoi keväällä 2012 laajan muutosprojektin toimialojen kesken. Projektissa selvennettiin rooleja toimialojen välillä. Toimialojen organisaatioiden päällirakenteita ja johtamisjärjestelmiä hiottiin yhteensopivaksi. 10

14 Toimintakertomus Lisäksi hahmotettiin konsernin toiminnanohjausprosessin sisällöt, sekä määriteltiin strategiset ja operatiiviset ohjaustehtävät. Sopimusohjauksen sopimustasot ja -käytäntö on määritelty taloussääntöön ja hallintosääntöön. Tutkimus- ja kehitystoiminta Ratamo-keskus Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi periaateratkaisun Ratamo-keskuksen rakentamisesta. Ratamokeskus on oleellinen osa uudistuvaa Kouvolan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta, jolla vahvistetaan niin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden ja palveluketjujen yhteensovittamista. Tämä tukee valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteita ja on kaupunkistrategien mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa. Kyseessä on mittava ja monipuolista osaamista edellyttävä projekti, jossa korostuvat asiakaslähtöiset toimintaprosessit ja niiden asettamat vaatimukset ratkaisuille. Projektin laajuus ja kesto edellyttävät vaiheittaista suunnittelua, toteutusta ja ohjausta. Tarkemman tason suunnittelu tehdään vaiheittain. Ratamo 1 projekti jatkaa Kouvolan terveyspalvelut hankkeessa (KoTePa hanke) tehtyä kehittämistyötä. Ratamo 1 projekti on Kouvolan kaupunkistrategian mukaisesti keskeisin kehittämishanke Kouvolassa palveleva Kouvola. Ratamo1 projekti eteni kaupungin valtuuston ja hallituksen linjausten mukaisesti. Vuonna 2012 käynnistettiin hanke- ja esisuunnitelman laatiminen. Hanke - ja esisuunnitelman tekijäksi valittiin kilpailutuksen kautta AW 2 - suunnittelutoimisto. Projektin ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma Ohjelman laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa Ohjelmaa valmisteltiin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän koordinoimana, laajassa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Valmistelussa huomioitiin kaupunkistrategian visio ja päämäärät, arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää koskevat tulokset sekä maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet. Myös asukaskyselyn tulokset huomioitiin ohjelman sisällössä. Ympäristöohjelma ja -järjestelmä lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa Ympäristöohjelman tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelma toteuttaa lisäksi maakunnallisia, kansallisia ja EU:n ilmasto-, energia- ja luonnonvaratavoitteita. Ohjelman tavoitteena on vähentää Kouvolan kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet, jotka ovat: jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Asiakaspalautejärjestelmä Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa käytössä oleva Tekla eservice asiakaspalautejärjestelmä oli tavoitteena ottaa koko kaupungin käyttöön viime vuoden aikana. Organisaatiomuutoksesta johtuen käyttöönoton laajentaminen siirtyi vuodelle Hankintaselvitys Organisaatiomuutosprojektin yhteydessä hankintojen strateginen merkitys nostettiin useasti esille. Sen johdosta käynnistettiin selvitys hankintojen nykytilasta. Selvitystyö jatkuu vuonna 2013 ja luo pohjan strategisille palvelu- ja hankintapoliittisille linjauksille. Tuottavuusohjelma Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa talousarvion 2010 hyväksymisen yhteydessä. Tuottavuusohjelma on osa strategista suunnittelua ja sen tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Toimenpiteiden toteuttaminen ja vaikutukset on aikataulutettu vuoden 2014 loppuun. Tuottavuusohjelma on laadittu toimialojen, palvelusektoreiden ja konsernihallinnon yhteistyönä. Tuottavuusohjelman toimeenpanotilanne on tilinpäätöksen liitteenä (liite 1). Valtakunnallinen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyö Valtakunnallisessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä on valmisteltu yhteiset tuottavuusmittarit päivähoidon, vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen tehtäväalueille. Tuottavuuden kehitystä seurataan valtakunnallisesti vuosittain. 11

15 Toimintakertomus Kuntaliitto kokoaa tuottavuustiedot kunnilta kevään aikana ja vertailutieto on käytettävissä pääsääntöisesti kesän alussa. Kouvolassa tuottavuustiedot kerätään pääosin toukokuussa julkaistavasta Tilastokeskuksen Kuntien Toimintaja taloustilastosta ja osin oman tuotteistamistyön tuloksena. Toiminnanohjaus kokoaa tuottavuustiedot ja muiden kuntien vertailutiedot ja toimittaa ne palveluketjuihin hyödynnettäväksi. Talouden tasapainopaketti Kaupunginvaltuusto hyväksyi Talouden tasapainopaketin (raportti kaupungin talouden tilasta, tasapainotarpeesta ja keinoista) ja sen toimenpide-ehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Taloussuunnittelun tavoitteeksi asetettiin tasapainotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Sopimusohjaus Tilikaudella on ollut voimassa sopimusohjaus, jonka mukaisesti tilaaja ja tuottaja ovat sopineet palvelusopimuksella tuotettavista palveluista ja niiden kustannusmääristä toimialoittain (sisäiset erät). Liikelaitokset ovat tehneet palvelusopimuksia toimialojen kanssa sekä liikelaitokset ovat ostaneet palveluja keskenään (keskinäiset erät). Kaupungin toimialojen ja palvelusektoreiden tarkemmat toiminnan muutokset esitetään tasekirjan kohdassa 2. Talousarvion toteutumisvertailut. Kouvola-konsernista ja konsernirakenteen muutoksista on selostus tasekirjan kohdassa 1.6 Konsernin toiminta ja talous. Muutokset taloudessa Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Toimintatuotot olivat 94,6 milj. euroa eli toteutuivat 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Suurimmat poikkeamat olivat tuet ja avustukset 2,2 milj. euroa ja muut toimintatuotot 1,6 milj. euroa, myynti- ja maksutuottojen jäädessä alle arvion. Toimintakulut olivat 574,0 milj. euroa eli toteutuivat 6,5 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Suurimmat poikkeamat olivat henkilöstökuluissa 3,5 milj. euroa, palvelujen ostoissa 1,4 milj. euroa sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat -ryhmässä 2,0 milj. euroa. Avustukset ovat jääneet alle suunnitellun 0,8 milj. euroa. Vuoden 2012 henkilöstökulut sisältävät lomapalkkavelan jaksotusta 3,5 milj. euroa. Jaksotuksen määrä on edellisvuoteen verrattuna suurempi johtuen osittain vuosilomauudistuksesta. Henkilöstökulujen nousua selittävät myös erilliskorvausten jaksottamisen kirjauskäytännön muutos, jonka arvioitu vaikutus on noin 1,4 milj. euroa sekä vuoden 2012 yleiskorotukset (OVTES 1,6 % ja muut sopimusalat 1,7 %). Tilikauden toimintakate (nettomenot) oli 473,4 miljoonaa euroa eli toteutui 3,8 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Julkinen rahoitus 468,8 milj. euroa toteutui 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Verotulot 309,1 milj. euroa toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Valtionosuudet 159,6 milj. euroa toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Rahoitustuotot ja kulut toteutuivat lähes arvioidun mukaisesti. Vuosikate oli -0,3 milj. euroa eli toteutui 4,2 milj. euroa muutettua talousarviota huonommin. Poistoja ja arvonalentumisia kirjattiin 20,9 milj. euroa eli ne toteutuivat 1,8 milj. euroa talousarviota huonommin. Satunnaisiin eriin kirjattiin 2,0 milj. euroa (KyAMK osakkeiden luovutus). Tilinpäätöseriin kirjatusta 3,6 milj. euron poistoeron vähennyksestä n. 3,4 milj. euroa johtuu Kymen Vedelle luovutetusta siirtoviemäristä. Tilikauden alijäämäksi muodostui tilinpäätöserien jälkeen 15,5 milj. euroa eli 0,4 milj. euroa muutettua talousarviota huonompana. 12

16 Toimintakertomus Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 MUUTETTU TA 2012 TP 2012 TOT % Poikkeama Toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön ,6-88 Toimintakulut , Toimintakate , Verotulot ,8-767 Valtionosuudet ,1 148 Rahoitustulot ja -menot ,8 271 Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Satunnaiset erät Tilikauden tulos , Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä ,9 Taulukko 1. Tilinpäätösvuoden poikkeamat v talousarvioon Kaupungin toimialojen sekä palvelusektoreiden ja investointien talousarvioin toteutumisesta sekä merkittävistä poikkeamista on selostettu tarkemmin tasekirjan kohdassa 2. Talousarvion toteutumisvertailut. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2013 talousarvio sisältää 7 milj. euroa henkilöstökulusäästöjä, jotka on teknisesti kirjattu konsernipalveluiden talousarvioon ja ne tullaan talousarviomuutoksina siirtämään toimialoille. Lomautusten ja vapaaehtoisten vapaiden tuomia todellisia vaikutuksia tämän vuoden talousarvion toteutumiseen ei pystytä arvioimaan tässä vaiheessa. Vuoden 2013 talousarviossa on suunniteltu pääomarahastosta katettavaksi 9,5 miljoonalla eurolla työllisyyttä tukeviin investointeihin Utin helikopterihalli 2,2 milj. euroa, ammattiopiston tilojen perusparannukseen 4,5 milj. euroa, maanhankintaan 2 milj. euroa sekä laajakaistahankkeeseen 0,8 milj. euroa. Edellä mainittujen osalta voidaan rahastoa purkaa vuonna 2013 maanhankintaan sekä laajakaistahankkeen avustukseen yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Poistonalaisten investointien osalta on noudatettava vastaavaa tapaa kuin investointivarauksen purkamisessa. Investointivarauksen käyttö merkitsee varauksen muuttamista poistoeroksi, jota varauksen käyttövuonna ja seuraavina tilikausina vähennetään enintään kyseisen pysyvien vastaavien hyödykkeen kunkin tilikauden suunnitelmapoiston verran. Utin helikopterihalli valmistuu arvion mukaan joulukuussa 2013, joten siitä ei kirjata poistoja vuonna Ammattiopiston tilojen perusparannus on aloitettu jo vuonna 2012, joten on selvitettävä voiko pääomarahastoa käyttää jo aloitetun hankkeen kattamiseen. Näiden em. arvioitu vaikutus tuloksen heikentymiseen vuonna 2013 on 6,7 miljoonaa euroa. Tammi-helmikuussa maksettujen verotilitysten kehitys edelliseen vuoteen verrattuna on heikentynyt 3,9 prosenttia. Tämänhetkisten valtionosuuspäätösten mukaan valtionosuudet toteutuvat lähes arvioidusti, ottaen huomioon loppuvuodesta tehtävän oppilasmäärään perustuvan oikaisun opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudessa. Talousarviossa suunniteltujen investointien leasingrahoituksen käyttämättä jättäminen merkitsee kaupungin lainamäärän lisääntymistä. Korian päiväkodin rakentamisen kohdalla on kaupunginvaltuusto hyväksynyt kaupunginhallituksen esittämän investointiohjelman muutoksen ja päiväkodin rakentamisen lainarahoituksella. Tämä päätös lisää vuoden 2013 arvioitua lainamäärää 3 miljoonalla eurolla eli kokonaislainamäärän kasvua 204,6 miljoonaan euroon. Alijäämän kattaminen Edellisten tilikausien ylijäämiä oli 7,0 milj. euroa, mutta vuoden 2012 tilinpäätöksen 15,5 milj. euron alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kuntalain 69 mukaan jos kaupungin taseessa on kattamatonta alijäämää, on kaupunginhallituksen tehtävä selkoa talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Tämä on selostettu tasekirjan kohdassa Talouden tasapainottamistoimenpiteet. 13

17 Toimintakertomus Henkilöstö Päättyneeltä tilikaudelta laaditaan erillinen henkilöstökertomus, jossa käsitellään laajemmin henkilöstöä koskevia tunnuslukuja. Henkilöstö toimialoittain Kouvolan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 5 040, määräaikaisia 1 383, tukitoimenpitein työllistettyjä 156 ja oppisopimussuhteisia 28. Henkilöstömäärän kehitystä on seurattu myös osavuosi- ja kuukausikatsauksissa. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 46:lla ja määräaikaisen henkilöstön määrä lisääntyi (pl. työllistetyt ja oppisopimussuhteiset) 83:lla. Kaupungin henkilöstö jakautui seuraavasti: tilaajat 422 (6,4 %), tuottajat (79,4 %) ja liikelaitokset 937 (14,2 %). Taulukko 2. Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Tarkemmin henkilöstömäärää kuvaa henkilötyövuosi (htv), jolla tarkoitetaan koko vuoden kokoaikatyössä ollutta henkilöä. Osan vuotta, osa-aikaisesti työskentelevän sekä palkattomalla virka-/työvapaalla olleen työpanos on laskettu tehdyn työajan suhteessa. Tunnusluvusta ei vähennetä vuosilomia tai muita palkallisia poissaoloja. Henkilötyövuodet jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Vakinaiset Määräaik Työllistetyt Htv 1-12/12 Htv 1-12/11 Muutos-% Konsernipalvelut (ti) 77,99 15,08 2,03 95,10 105,05-9,47 Elinkeinopalvelut (ti) 116,10 35,83 0,54 152,47 157,88-3,43 Sivistys (ti) 13,61 1,41 0,00 15,02 16,17-7,11 Perusturva (ti) 6,69 18,06 0,00 24,75 20,20 22,52 Tekniikka ja ympäristö (ti) 84,27 8,08 0,86 93,21 88,35 5,50 Sivistys (tu) 1 613,79 600,75 71, , ,37 1,59 Perusturva (tu) 1 654,77 686,60 54, , ,25 3,60 Liikelaitos tekninen tuotanto 654,36 142,77 35,30 832,43 857,77-2,95 Tilaliikelaitos 18,91 0,00 0,00 18,91 19,72-4,11 Liikelaitos Kouvolan Vesi 58,18 10,50 0,00 68,68 67,50 1,75 Yhteensä 4 298, ,08 164, , ,26 1,47 Taulukko 3. Henkilöstömäärä henkilötyövuosina v Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisvuodesta 86,95:llä (pl. Kunnan Taitoa Oy:lle siirtynyt talouspalvelukeskus). Henkilötyövuodet vähenivät vakinaisten osalta 11,44:llä, lisääntyivät määräaikaisten osalta 103,04:llä ja vähenivät työllistettyjen osalta 4,65:llä. Henkilötyövuosia kertyi selvästi edellisvuotta enemmän perusturva- ja sivistyspalveluissa (tu). Perusturvapalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät lähes kaikilla palvelualueilla ja erityisen suurta kasvu oli kotihoito- ja vanhuspalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon osalta kasvua selittää mm. perusterveydenhuollon päivystyspalvelujen siirtyminen takaisin kaupungin omaksi toiminnaksi hoitohenkilöstön osalta 14

18 Toimintakertomus helmikuun alusta. Sivistyspalveluissa henkilötyövuodet lisääntyivät erityisesti lasten ja nuorten palveluissa sekä toisen asteen koulutuspalveluissa. Palkat ja palkkiot Kaupungin henkilöstökulut tilikaudelta olivat 288,4 milj. euroa, josta liikelaitosten henkilöstökulut olivat 36,4 milj. euroa (12,6 %). Uudet virka- ja työehtosopimukset tulivat voimaan alkaen, jolloin tehtiin myös niihin liittyvät sopimuskorotukset. Uudet sopimukset nostivat palkkakustannuksia vuonna 2012 keskimäärin noin 2,4 prosenttia. Lisäksi tammikuussa maksettiin uusiin virka- ja työehtosopimuksiin liittyvät 150 euron kertaerät, jotka lisäsivät henkilöstömenoja noin 1,05 milj. euroa. Niiden vaikutus vuoden 2012 toteumassa on noin 0,4 %. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloja oli vuonna 2012 keskimäärin 17,9 kalenteripäivää viranhaltijaa/työntekijää kohden. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisvuodesta, sillä vuonna 2011 tunnusluku oli keskimäärin 18,2 kalenteripäivää/henkilö. Eri toimialojen väliset erot sairauspoissaoloissa ovat huomattavia henkilöstörakenteesta ja työn luonteesta johtuen. Sairauspoissaolot jakautuivat toimialoittain seuraavasti: Toimiala Sairauspoissaolot Henkilöstömäärä Kalpv täyspalkallinen Kalpv osapalkallinen Kalpv palkato n Kalpv yhteensä Kalpv/hlö v kalpv/ hlö Konsernipalvelut (ti) ,2 6,3 Elinkeinopalvelut (ti) ,4 27,2 Sivistys (ti) ,3 7,1 Perusturva (ti) ,0 3,7 Tekniikka ja ympäristö (ti) ,8 10,0 Sivistys (tu) ,5 14,6 Perusturva (tu) ,0 19,8 Teknisen tuotannon liikelaitos ,4 25,1 Tilaliikelaitos ,1 4,8 Kouvolan Vesi ,8 13,9 Yhteensä ,9 18,2 Vuonna ,2 Vuonna ,2 Taulukko 4. Sairauspoissaolot v

19 Toimintakertomus Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kouvolan kaupungissa riskeillä tarkoitetaan epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa Kouvolan kaupunki tai sen yksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja / tai kokee huomattavia menetyksiä. Vuoden 2012 talousarviossa huomioitiin tavoitteita uhkaavia merkittäviä riskejä osana toimintaprosesseja. Nämä riskit on kirjattu Ratsu - tietojärjestelmään, ja näitä riskejä on kommentoitu osavuosikatsausten yhteydessä. Eli näin riskit ja toimenpiteet ovat kaikkien nähtävissä ja niiden käsittely sekä seuranta ovat osa talousarvioprosessia. Riskien arvioinnin ohjeita ja työkaluja on kehitetty poikkihallinnollisessa riskienhallinnan kehittämistyöryhmässä yhdessä sisäisen tarkastuksen kanssa. Kouvolan kaupungin riskialueet voidaan jakaa alla olevan kuvan mukaisesti neljään pääryhmään: strategiset, taloudelliset ja toiminnalliset riskit sekä vahinkoriskit. Riskit voidaan jaotella sisäisiin sekä ulkoisiin. Kuva 11. Kouvolan kaupungin merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Strategiset riskit Strategiset riskit liittyvät mm. strategisiin valintoihin, johtamiseen, kehittämiseen sekä yhteiskuntaan ja politiikkaan. Strategiset riskit voivat vaikuttaa strategian toteuttamiseen, joka puolestaan voi vaarantaa toiminnan edellytykset sekä tulevaisuuden vision. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus voi aiheuttaa huomattavan riskin toiminnalle. Kouvolan kaupungin organissaatiouudistuksen myötä johtamisjärjestelmä ja sopimusohjaus on uudistettu. Kouvolan kaupungin uusi palveluorganisaatio on prosessi- ja asiakaslähtöinen, jonka avulla pyritään vastaamaan paremmin toimintaympäristön muutoksiin. Kehittämiseen liittyvät riskit ovat paljolti taloudellisia sekä henkilöresursseihin liittyviä. Lainsäädäntö itsessään voidaan nähdä strategisena riskinä, koska mm. osassa asiakas- ja palvelumaksuja kaupunki on riippuvainen lainsäädännön määräyksistä (esim. enimmäismaksut, maksukatto). Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. menojen ja tulojen epätasapainoon, rahoitukseen sekä verotukseen ja korkojen nousuun. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, mm. väestön ikääntyminen ja yleisen taloustilanteen vaikutukset aiheuttavat hyvinvointipalveluiden tuottamissa palveluissa kasvutarpeita. Palvelutarpeiden lisääntyminen sekä työllisyyden heikkeneminen luovat kasvupaineita menojen näkökulmasta. Tulevina vuosina on keskeistä kaupungin tulorahoituksen turvaaminen sekä menojen hallinta, jotta pystytään turvaamaan palvelujen riittävyys ja saatavuus. Vuoden 2012 tilikauden tulos muodostui 15,5 milj. euroa alijäämäiseksi, joka aiheutti sen, että taseeseen syntyi kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kaupungin talouteen on syntynyt rakenteellinen epätasapaino, joka on tulevina vuosina ratkaistava ja mietittävä, miten alijäämä saadaan katettua. Rahoitusriskit voidaan jakaa likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Maksuvalmiuden turvaamiseksi kaupungilla on käytössä kuntatodistusohjelmat useiden eri rahalaitosten kanssa. Markkinariskeistä kuntatoimijan kannalta keskeisin on korkoriski. Se on koronmuutoksen aiheuttamaa epävarmuutta korkovirroissa (korkovirtariski) sekä epävarmuutta 16

20 Toimintakertomus sijoitusten arvossa (hintariski). Korkoriskiä vastaan kaupunki suojautuu hajauttamalla rahoitussopimukset eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Lainasalkun korkoriskin hallinnassa käytetään apuna myös korkosuojausinstrumentteja. Käytännössä nykyisellä lainamääräällä jo yhden prosenttiyksikön nousu koroissa, lisää vuotuisia korkomenoja 1,5 milj. eurolla. Sijoitusten osalta hintariskiä pienennetään hajauttamalla varat eri omaisuusluokkiin kulloisenkin markkinatilanteen mukaan. Talouden yleisten epävarmuustekijöiden ja Euroalueen rahoitusongelmien myötä myös Kouvolan taloudellisen toimintaympäristön riskit kasvavat. Euroalueen rahoitusongelmat voivat aiheuttaa muutoksia myös kuntien ja valtion lainojen ehtoihin sekä rahoituksen yleiseen saatavuuteen ja hintaan. Lainamäärän kasvu lisää ongelmia talouden tasapainossa pitämiseen. Suurin osa kaupungin tulopohjasta on riippuvainen verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä. Toimintaa on sopeutettava verorahoitustulojen kehitykseen. Vahinkoriskit Vahinkoriskit liittyvät mm. omaisuuteen, keskeytyksiin ja vastuisiin sekä ympäristöön ja onnettomuuksiin. Vahinkoriskit kohdistuvat tyypillisesti rikkoutumisen sekä ilkivallan kautta kiinteistöihin tai muuhun omaisuuteen. Vuonna 2012 ei toteutunut merkittäviä vahinkoriskejä. Mansikka-ahon urheiluhallissa tapahtui vesivahinko, jonka kustannukset olivat 0,2 milj. euroa, joita vakuutus ei korvannut. Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat kaupungin tulosta heikentävästi. Rakentamiseen liittyen teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskeihin varaudutaan vahinko- ja vastuuvakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnan aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta kaupungissa varaudutaan riskeihin vakuutuslaitosten vakuutuksin. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit liittyvät mm. henkilöstöön, toimintaprosesseihin ja ICT:hen sekä asukastyytyväisyyteen, palveluiden toimivuuteen, laatuun ja turvallisuuteen. Henkilöstöön liittyvät riskit tarkoittavat kaupungin näkökulmasta henkilöstön osaamiseen, saatavuuteen sekä tuottavuuteen liittyviä riskejä. Lähivuosina Kouvolan kaupungin eläkepoistuma kasvaa entisestään. Haasteena nähdään myös, miten työntekijät pidetään mahdollisimman pitkään työkykyisinä ja kaupungin palveluksessa, jotta vältettäisiin ennenaikaisen eläköitymisen riskit taloudellisine seuraamuksineen. Henkilöstösuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota, miten turvataan riittävä henkilöstömäärä ja osaaminen. Toimintaprosesseihin liittyen on myös tärkeää, että kaikille kuntalaisille elintärkeät prosessit on suojattu. Näihin varaudutaan vastuuvakuutuksin. ICT:hen liittyvät riskit tarkoittavat mm. tietojärjestelmien toimivuutta, luotettavuutta, järjestelmien kustannustehokkuutta sekä toimintavarmuutta ja tietoturvallisuutta. Tavoitteena on tuottaa toimivat ja luotettavat tietotekniset työvälineet sekä mahdollistaa kuntalaisille mm. sähköisen asioinnin palvelut. Tietohallinto on ottanut käyttöön erilaisia viitekehyksiä ICT-toiminnan riskien ja tietoturvan hallintaan. Kaupungin ja sen toiminnan kannalta merkittävimmät tietoturvariskit liittyvät järjestelmien, tietoverkkojen ja tietojen käsittelyn luotettavuuteen sekä työntekijöiden tietoturvalliseen toimintaan. Järjestelmien ja verkkojen suojaamiseksi on otettu käyttöön useita tietoturvaratkaisuja. Kaupungissa on panostettu myös työntekijöiden tietoturvakoulutuksiin tietovuotojen ja tietoturvariskien ennaltaehkäisemiseksi. Kaupunkiorganisaation perustehtävä on palvelujen järjestäminen. Tämä edellyttää palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamista. 17

21 Toimintakertomus Ympäristötekijät Kouvola kaupunki on tehnyt erillisen ympäristötilinpäätöksen jo vuodesta 2009 lähtien. Ympäristötilinpäätös on tehty kirjanpitolautakunnan yleisohjetta noudattaen (Yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä tilinpäätöksessä). Kaupungin kirjanpitojärjestelmä ei mahdollista ympäristötaloustietojen systemaattista keräämistä, vaan tiedot kerätään tilikauden päättymisen jälkeen manuaalisesti toimialoilta. Tästä johtuen ympäristötaloustiedot ovat osittain suuntaa antavia. Ympäristöasioiden taloudellinen merkitys on todennäköisesti jonkin verran suurempi kuin raportoidut luvut osoittavat. Ympäristötaloustietojen kirjaamista ja ympäristöraportointia kehitetään ohjeistuksella ja koulutuksella. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Kouvolan kaupunkiorganisaation toimintayksiköitä ja liikelaitoksia koskevat ympäristötuotot ja kulut. Kouvolan kaupunki myy Iitin kunnalle ympäristönsuojelun viranomaistapalvelut, mutta Iitin osuus ei sisälly ympäristötilinpäätöksen tuottoihin ja kuluihin. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt eivät kuulu tähän tarkasteluun. Ympäristötalouden tunnusluvut on määritelty ns. ensisijaisuuden periaatteella. Sen mukaan ympäristökustannuksia aiheutuu toiminnoista, joiden ensisijainen tarkoitus on ympäristönsuojelu. Sen sijaan toiminnot, joiden sivuhyötyinä aiheutuu ympäristöhyötyjä, mutta joiden ensisijainen tarkoitus ei ole ympäristönsuojelu, eivät aiheuta ympäristökustannuksia. Ympäristötalouden tunnusluvut Kouvolan kaupunki edistää ympäristönsuojelua taloudellisilla ohjauskeinoilla ja panostuksilla. Ympäristötaloudelliset tunnusluvut kuvaavat kaupungin taloudellista panostusta ekologiseen kestävyyteen. Tunnuslukujen avulla voidaan jatkossa arvioida sitä, miten riittäviä taloudelliset resurssit ovat ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi, kun useana vuonna kerättyjä tietoja voidaan vertailla. Kaupunki ei ole toistaiseksi asettanut tavoitteita ympäristötalouden tunnusluvuille. Tuloslaskelmaan ja taseeseen tulevat tiedot Tuotot 1000 Kulut 1000 Investoinnit 1000 Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja roskaantuminen Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnon- ja maisemansuojelu Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Ympäristönsuojelun edistäminen Yhteensä Taulukko 5. Kouvolan kaupungin kootut ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Kuva 12. Ympäristötuotot - ja kulut 18

22 Toimintakertomus Kuva 13. Ympäristöinvestoinnit Kouvolan kaupungin ympäristötulot, -menot ja investoinnit vuonna 2012 ovat kokonaisuutena kasvaneet taulukon 6 mukaisesti vertailuvuosiin verrattuna, lukuun ottamatta vuoden 2011 ympäristöinvestointeja. Tunnusluvut v v.2010 v.2011 v Ympäristötuottojen osuus kunnan kaikista 3,9 2,0 1,95 2,0 toimintatuotoista, % Ympäristötuotot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristökulujen + poistojen osuus kunnan 1,3 0,8 0,8 0,9 kaikista toimintakuluista ja poistoista, % Ympäristökulut + poistot suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristöinvestointien osuus kunnan 4,9 4, ,9 kokonaisinvestoinneista, % Ympäristöinvestoinnit suhteessa asukaslukuun, /asukas Ympäristötoimintatuotot %:na ympäristötoimintokuluista, % Kunnan maksamat jätevesimaksut, Jätevesilaitoksen nettotulot/menot Kunnan maksamat jätehuoltomaksut, Jätehuollon nettotulot/menot, Tunnuslukujen laskemiseksi tarvittavat luvut kunnan tiedoista Asukasmäärä (tuhat asukasta) ,5 87,3 Kunnan kaikki toimintatuotot (1000 ) Kunnan kaikki toimintakulut ja poistot (1000 ) Kunnan kokonaisinvestoinnit (1000 ) Taulukko 6. Kouvolan kaupungin ympäristötoiminnan suhteutetut taloudelliset tunnusluvut Kuva 14. Ympäristötuotot, -kulut ja investoinnit

23 Toimintakertomus 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on tuottaa johdolle kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan lainmukaisuudesta, varojen turvaamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta sekä taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta. Kouvolan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, taloussääntö, kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymä sisäisen valvonnan ohje sekä muut johdon antamat toimintaohjeet. Kaupunginhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja ja kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kaupungin varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta omilla vastuualueillaan. Tilivelvollisilla on asiasta erityinen vastuu. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämistä ohjaa ja koordinoi kaupunginjohtajan asettama riskienhallinnan kehittämistyöryhmä. Ryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta sekä kaupungin yhteisten prosessien asiantuntijoita. Kaupunginhallituksen selonteko perustuu toimialojen ja liikelaitosten laatimiin selontekoihin sekä sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Selontekojen tueksi toimialojen, palvelusektoreiden ja liikelaitosten johtoryhmät tekivät itsearviointia oman vastuualueensa sisäisen valvonnan tilasta. Toimialat hyödynsivät raportissaan myös muuta arviointitietoa esim. laatujärjestelmän itsearviointia. Lisäksi toimialoja ja liikelaitoksia pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla välttävä/tyydyttävä/hyvä/erinomainen. Toimialojen ja liikelaitosten selonteoissa esitetyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat ostopalvelujen valvontamenettelyjä, talouden ja toiminnan seurantaa ja raportointia sekä prosessikuvausten ajantasaisuutta ja keskinäistä tehtävä- ja vastuunjakoa. Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvää tasoa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakien ja säännösten eikä hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä Mäkikylän jätevedenpuhdistamon rakentamisurakkaa koskevasta valituksesta. Tarjouskilpailuun osallistunut urakoitsija valitti Kouvolan Veden johtokunnan tekemästä rakentamisurakkaa koskevasta päätöksestä markkinaoikeuteen ja markkinaoikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hylkäsi valituksen ja määräsi valittajan maksamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut. Valituksen alaisen urakan arvo oli 5,9 milj. euroa. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarviossa asetettuihin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty talousarvion toteutumisosassa. Toimintavuoden aikana talousarvion toteutumisesta raportoitiin kaupunginhallitukselle sekä lauta- ja johtokunnille kuukausittain. Osavuosikatsauksissa raportoitiin laajemmin talouden ja toiminnan kehittymisestä sekä tilinpäätösennusteesta. Raportoinnin oikeellisuuden, riittävyyden ja erityisesti ajantasaisuuden varmistamisessa on parannettavaa. Johtamista ja raportointia tukevien tietojärjestelmien kehittämistä tulee jatkaa edelleen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan vastuut on määritelty hallintosäännössä, taloussäännössä ja kaupunginhallituksen hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan järjestämisestä sekä päättää kaupungin omaisuuden ja toimintojen vakuuttamisesta. Konsernipalvelujen vastuulla on kaupunkikonsernin riskienhallinnan ohjaus ja koordinointi. Riskienhallinnan toteutus tapahtuu toimialoilla ja liikelaitoksissa ao. johdon vastuulla. Taloudellisia ja toiminnallisia riskejä arvioidaan osana strategia- ja talousarvioprosessia. Riskien toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Kertomusvuonna taloudellisten riskien hallintatoimenpiteet eivät olleet kaikilta osin riittäviä. Taloudellinen tulos oli selkeästi alkuperäistä talousarviota huonompi. Merkittävin poikkeama taloudellisten tavoitteiden toteutumisessa oli perusturvan toimialalla, jossa vuoden 2012 toimintakate oli noin 10 milj. euroa varsinaisen talousarvion toimintakatetta heikompi. 20

24 Toimintakertomus Tietoturvallisuuden varmistaminen on ollut keskeinen riskienhallinnan kehittämiskohde. Kaupunginhallitus hyväksyi tietoturvapolitiikka-asiakirjan maaliskuussa. Kaupungin tietoturvallisuuden tavoitteena on täyttää Tietoturvallisuusasetuksen (681/2010) mukaisen tietoturvallisuuden Perustason vaatimukset koko kaupungin tiedonhallinnan piirissä sekä Korotetun tason niissä toiminnoissa, joissa lainsäädäntö sekä hyvä tiedon hallintatapa tätä vaatii. Tietoturvan pilotoinnin yhteydessä tehtiin laajasti tietoturvaa koskevia riskikartoituksia ja -arviointeja hyvinvointipalveluissa. Tietoturvapolitiikassa edellytetään tietoturvallisuuden varmistamista myös sopimuskumppanien osalta. Tämä toteutetaan tekemällä yhteistyökumppanien kanssa turvallisuussopimus. Talouspalvelukeskuksen toiminnot siirrettiin Kunnan Taitoa Oy:lle vuoden 2012 alusta. Siirrosta ei aiheutunut merkittävää haittaa keskeisten talous- ja henkilöstöprosessien sujuvuudelle. Vastuun- ja työnjaossa kaupungin eri toimijoiden ja Kunnan Taitoa Oy:n välillä on kuitenkin esiintynyt epätietoisuutta. Tehtäväjakoa tulee selkeyttää ja henkilöstön tietoisuutta tehtäväjaon sisällöstä tulee parantaa. Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuuttamisperiaatteet on määritelty kaupunginhallituksen vuonna 2009 hyväksymässä vakuuttamispolitiikka asiakirjassa. Vakuutukset kilpailutettiin ja vakuutusturva järjestettiin vakuuttamispolitiikan mukaisesti vuonna Kouvolan kaupungin vakuutusopas sisältää ohjeet ja menettelytavat vahinkotilanteisiin. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä omaisuuden menetyksiä tai arvonalennuksia. Sopimustoiminta Sopimustoiminnan vastuut on määritelty hallintosäännössä ja päätösvallansiirtoa koskevissa päätöksissä. Sopimustoimintaa on ohjeistettu ja sopimushallinnasta on järjestetty henkilöstölle koulutusta. Konsernipalvelujen lakimiehet avustavat sopimusten laadinnassa. Sopimusrekisteriä ylläpidetään Dynasty-asianhallintajärjestelmässä. Sopimusrekisterin käytössä on todettu puutteita. Kaikkia sopimuksia tai oleellisia sopimustietoja ei ole tallennettu järjestelmään. Sopimusrekisterin käyttöä tulee tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Sopimusten elinkaaren hallinta on osa riskienhallintaa ja sen merkitys kasvaa ostopalvelujen lisääntyessä. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Sisäinen tarkastus tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaisesti. Sisäinen tarkastus on riippumatonta tarkastettavasta toiminnosta. Vuonna 2012 tarkastukset kohdistuivat muun muassa tilaajavastuulain ja arvonlisäverolain noudattamiseen, päätöksentekoprosessiin, sopimushallinnan toimivuuteen, palkanmaksun oikeellisuuteen sekä rekrytoinnin menettelytapoihin lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan ja muistioissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiseksi. Tarkastuksista raportoitiin kaupunginjohtajalle, kaupunginjohtoryhmälle, tarkastuskohteille sekä tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. 21

25 Toimintakertomus 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentunise Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Tuloslaskelmassa on yhdistetty peruskaupungin tuloslaskelmaan liikelaitosten tuloslaskelmaerät sisäiset tuotot ja kulut eliminoiden. Tuotot Kouvolan kaupungin tuloslaskelman tuottojen kokonaismäärä tilikaudella oli 572,9 milj. euroa (sisältäen satunnaiset tuotot). Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin tilikaudella 2,0 milj. euroa KyAMK:n osakkeiden luovutusvoittoa. Kokonaistuotot ilman satunnaisia tuottoja oli 570,9 milj. eur, joka kasvoi edellisestä tilikaudesta 1,8 prosenttia eli 9,9 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 94,5 milj. euroa, joka on 16,5 % kokonaistuotoista. Toimintatuotot vähenivät edellisen vuoteen verrattuna 2,8 milj. euroa (2,9 %). Toimintatuottojen merkittävimmän osan muodostavat myynti- ja maksutuotot, jotka ovat yhteensä 59,1 milj. euroa. Myynti- ja maksutuotot ovat 10,4 prosenttia kokonaistuotoista. Myyntituottoja kertyi 30,6 milj. euroa ja maksutuottoja 28,5 milj. euroa. Myyntituotot pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 0,5 milj. euroa, eli 1,7 %. Maksutuotot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Tukia ja avustuksia kertyi 18,0 milj. euroa, joka on 3,1 % kokonaistuotoista. Tuet ja avustukset vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 3,4 milj. euroa, eli 16 %. Yhdistymisavustukset vähenivät noin 4 milj. eurolla. Muita 22

26 Toimintakertomus toimintatuottoja kertyi 17,5 milj. euroa, joka on kokonaistuotoista 3,1 %. Muut toimintatuotot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa, eli 5,5 %. Rahoitustuottoja kertyi 7,5 milj. euroa, joka on 1,3 % kokonaistuotoista. Rahoitustuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verraten 1,2 milj. euroa, eli 19,0 %. Valtionosuuksien toteuma oli 159,6 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 9,4 milj. euroa eli 6,3 %. Verotuloja kertyi yhteensä 309,1 milj. euroa. Verotulot jakaantuivat verolajeittain seuraavasti: Verotulot verotulolajeittain Toteutumat euroa Muutosprosentit sekä valtionosuudet Kunnan tulovero ,1 % 5,6 % 1,7 % Kiinteistövero ,7 % 20,0 % 9,8 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,6 % 10,2 % -23,3 % Valtionosuudet ,8 % 2,4 % 6,3 % Taulukko 7. Verotulojen toteutuminen verolajeittain v sekä valtionosuudet Kuva 15. Tuottojen muodostuminen v (ilman satunnaisia tuottoja) e TP 2012 TP 2011 Muutos edelliseen vuoteen (eur) Muutos-% Myyntituotot ,7 Maksutuotot ,9 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot ,5 Rahoitustuotot ,0 Verotulot ,7 Valtionosuudet ,3 Tuotot yhteensä ,8 Kulut Kouvolan kaupungin tuloslaskelman kulujen kokonaismäärä tilikaudella oli 598,0 milj. euroa. Kokonaiskulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,4 % eli 30,4 milj. euroa. Toimintakulut olivat 574,0 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 31,2 milj. euroa, eli 5,8 %. Toimintakulujen merkittävimmät erät muodostuivat henkilöstökuluista ja palveluiden ostoista. Henkilöstökulut olivat 288,4 milj. euroa, joka on 48,2 % kokonaiskuluista. Henkilöstökulut kasvoivat 14,9 milj. euroa, eli 5,5 %. Palkkojen ja palkkioiden osuus henkilöstökuluista oli 220,2 milj. euroa, kun ne edellisenä tilikautena olivat 208,5 milj. euroa. Vuoden 2012 henkilöstökulut sisältävät lomapalkkavelan jaksotusta 3,5 milj. euroa. Jaksotuksen määrä on edellisvuoteen verrattuna suurempi johtuen osittain vuosilomauudistuksesta. Lomapalkkavelan laskennassa siirryttiin käyttämään A-taulukkoa, jossa lomapäivien lukumäärä on 27, kun aikaisemmin käytössä olleessa B-taulukossa lomapäivien lukumäärä oli 23. Henkilöstökulujen nousua selittävät myös erilliskorvausten jaksottamisen kirjauskäytännön muutos, jonka arvioitu vaikutus on noin 1,4 milj. euroa sekä vuoden 2012 yleiskorotukset (OVTES 1,6 % ja muut sopimusalat 1,7 %). 23

27 Toimintakertomus Palveluja ostettiin 205,4 milj. eurolla, mikä on 34,3 % kokonaiskuluista. Asiakaspalvelujen osuus oli 117,3 milj. euroa, mikä 57,1 % palvelujen ostoista. Muita palveluita ostettiin 88,1 milj. eurolla. Palvelujen ostot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 11,1 milj. euroa eli 5,7 %. Aineita, tavaroita ja tarvikkeita hankittiin 40,2 milj. eurolla, joka on 6,7 % kokonaiskuluista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmässä oli kasvua 1,8 milj. euroa eli 4,7 %. Avustuksia maksettiin 30,0 milj. euroa, joka on 5,2 % kokonaiskuluista. Maksettujen avustusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 milj. euroa eli 9,4 %. Vuokria kirjattiin tilikaudelle 8,3 milj. euroa, joka on 1,4 % kokonaiskuluista. Muita toimintakuluja kertyi 1,6 milj. euroa, joka on 0,3 % kokonaiskuluista. Poistoja kertyi tilikaudelle yhteensä 20,8 milj. euroa, joka on 3,6 % kokonaiskuluista. Poistot ja arvonalentumiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,9 milj. euroa eli 4,7 %. Rahoituskulut olivat 3,2 milj. euroa, joka on 0,5 % kokonaiskuluista. Rahoituskulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 1,7 milj. eurolla eli 34,2 %. Kuva 16. Kulujen muodostuminen v e TP 2012 TP 2011 Muutos edelliseen vuoteen (eur) Muutos-% Henkilöstökulut ,5 Palvelujen ostot ,7 Aineet ja tarvikkeet ,7 Avustukset ,4 Vuokrat ,9 Muut toimintakulut ,2 Poistot ,7 Rahoituskulut ,2 Kulut yhteensä ,4 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kaupungin toimintakatteeksi muodostui -473,3 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 32,6 milj. euroa, eli 7,4 %. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Kaupungin tilikauden vuosikate on negatiivinen 0,3 milj. euroa, eli kaupungin tulorahoitus on heikko Tilikauden tulos ja tilikauden yli- / alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos tarkoittaa tuloslaskelman tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Kaupungin tilikauden tulos on negatiivinen 19,0 milj. euroa. Tilinpäätössiirrot pitävät sisällään 3,6 milj. euroa poistoeron muutosta, jonta merkittävin erä on 3,4 milj. euroa liittyen investointivarauksen purkuun (siirtoviemärin luovutus Kymen Vedelle). 24

28 Toimintakertomus Tilinpäätössiirtoerien jälkeen vuoden 2012 tilikauden alijäämäksi muodostui 15,5 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämää oli tilikauden alussa 7,0 milj. euroa, mutta v tilinpäätöksen 15,5 milj. euron alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää -8,5 milj. euroa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / (toimintakulut valmistus omaan käyttöön) = Kouvola 16 % (v. 2011, 18 %). Toimintatuotot kattoivat siis noin 16 prosenttia toimintakuluista. Kaupungin koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate / poistot ja arvonalentumiset = Kouvola -1 % (v. 2011, 90 %) Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kaupungin tulorahoituksen olevan riittävä. Tilikauden tulorahoitus ei riittänyt suunnitelman mukaisten poistojen kattamiseen, vuosikate oli -1 % poistoista. Vuosikate, euroa / asukas = Kouvola -3 eur (v. 2011, 204 eur) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kaupungin koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen. Erityisesti silloin, kun kaupungin talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Koska kaupungin vuosikate on negatiivinen, tulee tunnusluvusta myös negatiivinen. Asukasta kohden laskettuna vuosikate on -3 euroa. 25

29 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut e 1000 e Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -0,6 50,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % -0,4 32,6 Lainanhoitokate 0,1 0,9 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. 26

30 Toimintakertomus Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -3,9 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä 50,7 milj. euroa. Pysyvien vastaavien luovutustuloja kertyi 9,2 milj. euroa ja rahoitusosuuksia saatiin 3,3 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella -42,1 milj. euroa. Investointien omahankintamenoista -0,6 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella ja pääomamenoista -0,4 % on katettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2012 yhteensä 43,1 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaista lainaa nostettiin 44,7 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 22,8 milj. euroa. Lainasalkun keskikorko oli vuodenvaihteessa 1,6 % ja kiinteän/vaihtuvakorkoisen suhde salkussa 39,2 % kiinteäkorkoista ja 60,8 % vaihtuvakorkoista. Vuoden lopussa kaupungilla oli lainoja yhteensä 159,3 milj. euroa, joka sisältää konsernitilin saldoa -5,9 milj. euroa, joka on kirjattu tilinpäätöksen ajaksi lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Asukasta kohti lainakantaa on noin euroa, joka on valtakunnallisesti vielä kohtuullisella tasolla, kun Tilastokeskuksen keräämän kuntien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien keskiarvo on noin euroa. Huomionarvoista on, että lyhytaikaista lainaa jouduttiin nostamaan vuodenvaihteen jälkeen heti tammikuussa 25 miljoonaa euroa. Kaupungin velkataakan ennakoidaan kasvavan lähivuosina merkittävästi. Lainamarginaalit ovat vuoden aikana kivunneet voimakkaasti ylöspäin ja suunta on edelleen nouseva. Lainasalkun hallinnan merkitys korostuu entisestään ja osana kokonaisvaltaista rahoitussuunnittelua tulee harkita myös vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,7 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 2,2 milj. euroa ja lainasaamisiin 1,5 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,7 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 1,1 milj. euroa), korottomien velkojen muutokseen vaikutus on 1,0 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 8,7 milj. euroa). Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvola -0,6 % (v. 2011, 50,8 %) Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet (mutta ei luovutusvoitoilla). Vuonna 2012 Kouvolassa rahoitettiin 100 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) = Kouvola -0,4 % (v. 2011, 32,6 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvola 0,1 (v. 2011, 0,9) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kaupungin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kaupungin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kaupungin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun 27

31 Toimintakertomus tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kaupungin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,1 eli sen katsotaan olevan heikko. Maksuvalmius Kassan riittävyys, pv = 365 pv* Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvola 11 päivää (v. 2011, 11) Kaupungin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kaupungin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassavarat on 20 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos on 1,0 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli -5,0 milj. euroa. Kassan riittävyys on rahoitusarvopaperit mukaan lukien 11 päivää, ilman rahoitusarvopapereita 0 päivää. Vuoden aikana kassan riittävyys (ilman rahoitusarvopapereita) on ollut keskimäärin -5 päivää ja kassavarat keskimäärin -7,3 milj. euroa. Kassan heilahtelut ovat olleet edellisvuosien tapaan erittäin suuria. Tilapäislainojen käyttö kuntatodistusohjelman kautta on ollut huomattavasti runsaampaa kuin edellisenä vuonna (v ,0 milj. eur, v ,0 milj. eur). Kuntatodistusohjelman yhteenlaskettu nimellisarvo korotettiin loppuvuodesta 20 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon. Lyhytaikaiset rahan tarpeet on pääosin katettu konsernitilin 12,0 milj. euron limiitillä. Kuntatodistusrahaa tarvittiin viime vuonna kaikkiaan 16 kertaa (v kertaa). 28

32 Toimintakertomus 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Aineettomat oikeudet Edellisten tilikausien ylijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden alijäämä Ennakkomaksut ja keskeneräiset 1 1 OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Aineelliset hyödykkeet Poistoero Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet PAKOLLISET VARAUKSET Koneet ja kalusto Eläkevaraukset Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöissä Muut toimeksiantojen pääomat Kuntayhtymäosuudet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä VIERAS PÄÄOMA Muut lainasaamiset Pitkäaikainen vieras pääoma Muut saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma PYSYVÄT VASTAAVAT Lyhytaikainen vieras pääoma TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Saadut ennakot Muut toimeksiantojen varat Ostovelat TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut velat Siirtovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikainen vieras pääoma Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet VIERAS PÄÄOMA Keskeneräiset tuotteet Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Pitkäaikaiset saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Lyhytaikaiset saamiset Omavaraisuusaste, % Myyntisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus, % Lainasaamiset Kertynyt yli-/alijämä, 1000 e Muut saamiset Kertynyt yli-/alijämä, eur/asukas Siirtosaamiset Lainat, eur/asukas Lyhytaikaiset saamiset Lainakanta , 1000 e Lainasaamiset , 1000 e Saamiset Asukasmäärä Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA

33 Toimintakertomus Taseen analysointi Taseen sisältö Tase sisältää kaupungin omaisuus ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Taseessa on otettu huomioon myös liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät, mutta kuten tulos- ja rahoituslaskelmassakin erät eivät sisällä kaupungin eri yksiköiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 558,8 milj. euroa. Edellisen tilikauden taseen loppusumma oli 540,0 milj. euroa, joka tarkoittaa taseen loppusumman kasvua 18,8 milj. eur, eli 3,5 %. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 363,3 milj. euroa, joka on 65,0 prosenttia taseen loppusummasta. Aineelliset hyödykkeet lisääntyivät siis edelliseen vuoteen verrattuna 13,9 milj. euroa (4,0 %). Pysyvien vastaavien sijoitukset olivat 134,9 milj. euroa (24,1 % taseen loppusummasta), joka tarkoittaa laskua edelliseen vuoteen 7,5 milj. euroa, eli 5,9 %. Aineettomien hyödykkeiden määrä oli 2,1 milj. euroa (0,4 % taseen loppusummasta). Aineettomien hyödykkeiden määrä pysyi lähes samassa kuin edellisenä vuonna. Vaihtuvissa vastaavissa suurin erä on saamiset. Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä olivat 35,9 milj. euroa, joka on 6,4 % taseen loppusummasta. Pitkäaikaisia saamisia oli 15,7 milj. euroa ja lyhytaikaisia 20,2 milj. euroa. Saamiset yhteensä vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 milj. euroa eli 10,4 %. Toimeksiantojen varoihin kirjattiin yhteensä 1,8 milj. euroa, joka on 0,3 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen varat laskivat 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, joka tarkoittaa laskua 9,2 %. Merkittävimpänä tekijänä toimeksiantojen varojen supistumiseen on Perusturvarahaston käyttö. Vaihto-omaisuuteen kuuluvia aineita ja tarvikkeita sekä valmiita ja keskeneräisiä tuotteita kirjattiin 0,7 milj. euron verran, joka on 0,1 % taseen loppusummasta. Vaihto-omaisuuden määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoitusarvopapereita kirjattiin vuoden loppuun mennessä 20,0 milj. euroa, joka on 3,6 % taseen loppusummasta. Rahoitusarvopaperit kasvoivat edellisestä vuodesta 1,0 milj. euroa eli 5,3 %. Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 311,1 milj. euroa. Oma pääoma on 55,7 % taseen loppusummasta. Oman pääoman merkittävin rahasto on Kouvolan kaupungin pääomarahasto 33,5 milj. euroa. Taseessa aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on 7,0 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämää on korjattu yhteensä 5,3 milj. euroa. Tämä koostuu lähes yksinomaan Kouvolan kaupungin kehittämisrahaston purkamisesta. Poistoeroa kirjattiin 2,2 milj. euroa, joka on 0,4 % taseen loppusummasta. Poistoeroa kirjattiin 3,5 milj. euroa vähemmin kuin edellisenä tilivuonna, eli 61,8 % vähemmän. Pakollisten varausten ryhmässä eläkevaraukset olivat vuoden v lopussa 0,1 milj. euroa, pysyen edellisen vuoden tasolla. Toimeksiantojen pääomista merkittävimmät erät olivat muut toimeksiantojen pääomat (2,6 milj. eur) sekä lahjoitusrahastojenpääomat (1,9 milj. eur). Toimeksiantojen pääomat olivat yhteensä 4,7 milj. euroa, joka on 0,8 % taseen loppusummasta. Toimeksiantojen pääomat lisääntyivät yhteensä 0,4 milj. euroa edellisestä tilikaudesta, eli 8,7 %. Vierasta pääomaa oli yhteensä 240,5 milj. euroa, joka on 43,0 % taseen loppusummasta. Vieras pääoma lisääntyi 37,2 milj. euroa eli 18,3 %. Pitkäaikaista vierasta pääomaa oli 131,4 milj. euroa ja lyhytaikaista 109,1 milj. euroa. Pitkäaikainen vieras pääoma lisääntyi edellisestä vuodesta 20,6 milj. euroa eli 18,6 %. Taseen tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvola 56 % (v. 2011, 62) Omavaraisuusaste mittaa kaupungin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsevät kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvola 42 % (v. 2011, 41) 30

34 Toimintakertomus Tunnusluku kertoo kuinka paljon kaupungin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) = Kouvola -8,5 milj. eur (alijäämä) (v. 2011, 1,6 milj. eur ylijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon kunnalla on kertynytttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Vuoden 2012 jälkeen Kouvolan kaupungin taseeseen jää kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), eur / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä = Kouvola -98 eur (alijäämää) / asukas (v. 2011, 19 eur (ylijäämää) / asukas). Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katetavan kertyneen alijäämän määrän. Lainakanta = vieras pääoma (saadun ennakot + ostovelat + muut velat), Kouvola 159,3 milj. eur (v. 2011, 131,8 milj. eur) Kaupungin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat euroa / asukas = Kouvola eur / asukas (v. 2011, eur / asukas) Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset= Kouvola 21,8 milj. eur (v. 2011, 23,3 milj. eur) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen 31

35 Toimintakertomus 1.5 Kokonaistulot ja menot Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2012 olivat 631,8 milj. euroa ja kokonaismenot 644,6 milj. euroa. Kokonaismenot ylittävät kokonaistulot 12,8 milj. eurolla. TULOT 1000 e MENOT 1000 e Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut Korkotuotot Muut rahoituskulut 91 Muut rahoitustuotot Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos 0 -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit -Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustappiot -46 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vast. hyödykkeiden luovutustulot Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 6 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 126 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

36 Toimintakertomus 1.6 Konsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kuva 17. Kouvolakonserni Kouvolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2012 lopussa 19 tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin 4 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä sekä 1 säätiö, jossa kaupungilla on määräysvalta. Kouvola-konserniin kuului myös 22 osakkuusyhteisöä, joista konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset 7 yhteisöä. Yhdistelykonsernitilinpäätökseen Yhdistely (kpl) Ei yhdistelyä (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Energiayhtiöt 1 - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt 2 - Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 11 - Muut yhtiöt 5 - Osuuskunnat - - Yhdistykset - - Säätiöt 1 - Kuntayhtymät 4 - Osakkuusyhteisöt 7 15 Muut omistusyhteysyhteisöt - - Yhteensä Taulukko 8. Konsernitilinpäätökseen yhdisteltyjen määrä. 33

37 Toimintakertomus Konsernin toiminnan ohjaus Kouvola-konserniin kuuluu peruskaupungin ja siihen kuuluvien liikelaitosten lisäksi yhtiöitä ja yhteisöjä. Kuntalain mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kaupunginjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Konsernijaosto huolehtii käytännön konsernivalvonnan toteuttamisesta Kouvola-konsernissa. Talous- ja omistajuusyksikkö huolehtii valmistelusta muiden kuin kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta. Tältä osin valmisteluvastuu on elinkeinotoimella. Konsernijaosto kokoontui tilikaudella 10 kertaa ja elinkeinojaosto 16 kertaa. Omistajapoliittisten linjausten valmistelu jatkui. Merkittäville tytär- ja osakkuusyhtiölle asetettuja tavoitteita ja talouden kehitystä seurattiin osavuosikatsausten yhteydessä. Jaostot antoivat myös toimintaohjeita tarpeen mukaan yhtiökokousedustajille. Konserniohjetta päivitettiin. Ennakkokäsityksen hankkiminen vastuutettiin Kuntaliiton suosituksen mukaan hallituksen puheenjohtajan tehtäväksi. Muutoksen tavoitteena on omistajatahdon näkyminen yhtiön strategisten päätösten taustalla ja tiiviimpi yhteydenpito omistajaan myös yhtiökokousten välillä. Ohjetta noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä ja soveltuvin osin myös niissä osakkuusyhteisöissä, joissa kaupunki on osakkaana Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Valmisteltiin European Business Innovation Center Kymi Oy:n (Ebick) osakekannan luovuttamista osakevaihdolla Kouvola Innovation Oy:lle (Kinno). Järjestelyllä Ebickistä tulisi Kinnon tytäryhtiö. Toimenpiteellä tavoitellaan valtuuston tahdon mukaisesti yhden elinkeinoyhtiömallia, joka tuottaisi elinkeinostrategian mukaisia palveluja kaupungille. Tilikauden päättyessä todettiin, että Ebickin arvo on laskenut ja alaskirjaus, arvoilta noin euroa, tehdään vuoden 2013 puolella. Kiinteistö Oy Kallenkuja myyntiin. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n osalta omistusjärjestelyjen valmistelu jatkui. Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy jakautui osittaisjakautumisella koulu- ja kiinteistöyhtiöksi. Kyamk-kiinteistöt Oy aloitti toimintansa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy -niminen holdingyhtiö perustettiin tiivistämään Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet luovutettiin apporttina holding-yhtiölle. Kaupungin omistusosuus Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n osakekannasta on 23 %. Kymen Vesi Oy järjesti suunnatun osakeannin. Kaupungin osuus siirtolinjan toteuttamisesta välille Anjalankoski-Kotka, 5,7 milj. euroa, luovutettiin apporttina yhtiölle B-osakkeita vastaan. Kaupunki sai vastikkeena 570 kappaletta B- osakkeita. Osakeanti ei vaikuta voitonjakoon, sillä B-osakkeilla ei ole oikeutta yhtiöstä jaettavaan tuottoon. Osakeannin jälkeen kaupungin omistusosuus yhtiöstä on 32,6 % ja äänivalta 18,8 %. Kymen Bioenergia Oy:n oman pääoma painui negatiiviseksi. Yhtiö pyysi omistajilta 1,6 milj. euron lisäsijoitusta, josta kaupungin osuus olisi ollut euroa. Valtiontukisäännösten vuoksi kaupunki ei sijoittanut lisäpääomaa yhtiöön. Yhtiöön on pyritty hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Neuvotteluja lisärahoituksesta käydään edelleen. 34

38 Toimintakertomus Keskeisten konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Yhteisö ja omistusosuus Tavoitetaso Toteutuma KSS Energia Oy (konserni) 100 % Sijoitetun pääoman tuotto on > 7,0 % Omavaraisuusaste on > 28,5 % Sijoitetun pääoman tuotto (%) oli 9,6 %. Omavaraisuusaste (%) oli 29,6 %. European Business Innovation Center Resurssit on suunnattu Toteutumista on seurattu Kymi Oy elinkeinopoliittisen strategian ja palvelusopimuksen mittareiden 80 % elinkeino-ohjelman mukaisesti. seurannan yhteydessä. Kouvola Innovation Oy (konserni) Resurssit on suunnattu Toteutumista on seurattu 100 % elinkeinopoliittisen strategian ja palvelusopimuksen mittareiden elinkeino-ohjelman mukaisesti. seurannan yhteydessä. Kaakkois-Suomen Tieto Oy 99,9 % Kouvolan Asunnot Oy 100 % Kouvolan Teatteri Oy 100 % Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy 47 % ( alkaen Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n tytäryhtiö) Kymenlaakson Jäte Oy 47 % Kymenlaakson Orkesteri Oy 34 % Tykkimäen Vapaa-aikakeskus Oy 46 % Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (Carea) 52 % (äänivalta 49 %) Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen Palvelujen hintataso on kilpailukykyinen. Käyttöaste vähintään 97 % Tulos on ennen tilinpäätössiirtoja positiivinen Omana toimintana järjestetyn kunnossapidon ja siivouksen kustannusten selvittäminen Katsojamäärä Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on tasapainossa (±0). Tutkintojen määrä on 666 AMKperustutkintoa ja 50 ylempää AMKtutkintoa Maksullisen palvelutoiminnan tulot ovat 18 % suhteessa koko tulorahoituksen määrään Valmistuvien työllisyystavoitteena on 95 % Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli positiivinen ,73 e. Palveluiden hintatason arviointi tilinpäätöksen perusteella on vaikeaa. Mittaria on kehitettävä. Käyttöaste oli 96,3 %. Käyttöaste jäi tavoitteesta, mutta toimenpiteitä käyttöasteen nostamiseen on tehty. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli ,85 e. Omana toimintana järjestetyn kunnossapidon ja siivouksen osalta toimintatapoja yhtenäistettiin ja toiminnot tullaan luovuttamaan liikkeenluovutuksella vuoden 2013 aikana. Katsojamäärä oli Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -123,334,29 euroa. Tavoite toteutui. AMK-perustutkintoja oli 663 ja ylempiä AMK-tutkintoja 60. Maksullisen palvelutoiminnan tulot olivat 17,4 % koko tulorahoituksen määrästä. Valmistuneista työllistyneitä oli 89,9 % (tilastokeskus v. 2010) Kannattavuus edellisen vuoden tasolla Liikevoitto-% oli 6,2, kun se edellisenä vuonna oli 7,9. Sijoitetun pääoman tuottoastetta ei ilmoitettu. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys oli 4,2 (asteikko 1- Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste 5). Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste oli 64,3 %. Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on Tilikauden tulos ennen positiivinen. tilinpäätössiirtoja oli ,29 euroa. Yleisömäärä on vähintään Yleisömäärä oli Osinkotuotto on vähintään vuoden Osinkotuotto ylitti tavoitteen. Osinko 2011 tasolla (maksetaan vuonna 2013) oli 22,75 euroa osakkeelta (v ,75 e/osake). Kävijämäärätavoite on Kävijöitä oli Tavoitteita ei käsitelty. Neuvoteltu työnjaosta. 35

39 Toimintakertomus Taulukko 9. Keskeisten konserniyhtiöiden talouden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, asetetut tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. 36

40 Toimintakertomus Toimivallan ja vastuunjako konserniohjauksessa Kuntalain 13 :n mukaan kaupunginvaltuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konsernivalvonnasta ja konserniohjauksen järjestämistä vastaa konsernijohto (kaupunginhallitus, konsernijaosto, elinkeinojaosto ja kaupunginjohtaja). Konsernivalvonnan käytännön toteuttamisesta huolehtii konsernijaosto. Elinkeinoyhtiöiden osalta vastuu on elinkeinojaostolla. Konsernijaosto kokoontui vuoden 2012 aikana 10 kertaa ja elinkeinojaosto 16 kertaa. Kouvola-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt noudattavat toiminnassaan kaupunginvaltuuston hyväksymää asiakirjaa Kouvolan kaupungin konserniohjeet ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kouvola-konsernissa. Konserniohjetta päivitettiin vuoden 2012 aikana. Muutoksen tavoitteena oli omistajatahdon näkyminen yhteisön strategisten päätösten taustalla ja tiiviimpi yhteydenpito omistajaan myös yhtiökokousten välillä. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konsernijaoston ja elinkeinojaoston tehtävänä on osaltaan nimetä kaupungin ehdokkaat yhtiöiden toimielimiin ja tilintarkastajiksi sekä nimetä yhtiökokousedustajat. Pääsääntöisesti ehdokkaat on nimetty valtuustokaudeksi. Jaostot ovat antaneet toimiohjeita kaupungin yhtiökokousedustajille. Yhtiökokouksissa on valittu toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat vuosittain. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin omistajaohjausta ja hyvää hallinto- ja johtamistapaa kuntakonsernissa. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Konsernitavoitteiden toteutumista selvitetään toimintakertomuksen konsernia käsittelevässä osassa. Merkittäville konserniyhteisöille on asetettu yhtiökohtaiset tavoitteet, joiden toteutumista on seurattu kaupungin osavuosikatsausten yhteydessä. Samassa yhteydessä on seurattu myös merkittävien osakkuusyhteisöjen taloutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteiden asettaminen ja seuranta sekä raportointi ovat kehittyneet, mutta vaativat jatkuvaa kehittämistä. Kaupungin elinkeinoyhtiöiden osalta toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi on kehitetty vastaamaan elinkeinostrategiaan ja elinkeino-ohjelmaan asettamia tavoitteita. Mittareita pyrittiin kehittämään yksiselitteisiksi ja selkeästi mitattaviksi. Merkittävien konserniyhteisöjen johtajia on kuultu konsernijaostossa kuluneen vuoden aikana. Konserniohjeessa konsernijohto on edellyttänyt merkittävien taloudellisten ratkaisujen hyväksyttämistä etukäteen. Vastuu konsernijohdon ennakkokäsityksen hankkimisesta on tytäryhteisön hallituksen puheenjohtajalla. Muutoksella pyrittiin parantamaan tiedonkulkua konsernijohdon ja konserniyhteisöjen välillä. Keskitettyjen konsernitoimintojen ja -palvelujen käyttö Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattamaan kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Konserniohjeen kirjattiin, että myös lainoitus järjestetään keskitetysti vuoden 2014 alusta. Asiaa joudutaan kuluvan vuoden aikana arvioimaan uudelleen huomioiden valtiotukisäädökset. Konserniohje mahdollistaa kaupungin keskitettyjen konsernipalvelujen käyttöä myös konserniyhteisöissä. Käyttö on ollut kaupungin niukkojen resurssien vuoksi vähäistä. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen soveltuvin osin kaupunginhallituksen hyväksymiä riskienhallintalinjauksia. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisvastuu on yhteisön hallituksella. Yhteisön hallitus vastaa myös omaisuuden vakuuttamisesta. 37

41 Toimintakertomus Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset 0-85 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuus Tilikauden yli- /alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut. % 40 41,3 Vuosikate/Poistot, % ,4 Vuosikate, eur/asukas Asukasmäärä Konsernituloslaskelman analysointi Kuntalain mukaan kuntakonsernin täytyy laatia täydellinen konsernitilinpäätös. Konsernitaseen lisäksi tulee laatia konsernituloslaskelma ja konsernin rahoituslaskelma. Konsernituloslaskelma osoittaa konsernin tuloksen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset sisäiset tuotot ja kulut, sisäinen voitonjako, sisäiset katteet ja vähemmistöosuudet. Konserniin yhdisteltyjen tytäryhteisöjen liike-, järjestö- tai kiinteistökaavojen mukaiset tuloslaskelmat on yhdistelty niihin ryhmiin, joihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Konsernin toimintatuotot 38

42 Toimintakertomus Konsernin toimintatuotot olivat 292,5 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,8 milj. euroa, eli 0,6 %. Toimintakulut olivat 737,4 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 34,0 milj. euroa, eli 4,8 %. Konsernin toimintakatteeksi muodostui -443,3 milj. euroa. Toimintatuotot kattoivat 40 % toimintakuluista. Edellisen vuoden vastaava luku oli 41,3 %. Konsernin toimintakulut Toimintakulut sisältävät valmistus omaan käyttöön, valmistevarastojen muutoserät sekä välittömät verot. Toimintakuluihin sisältyvä henkilöstökulujen määrä oli 365,9 milj. euroa, joka on 77,5 milj. euroa suurempi kuin kaupungin henkilöstökulut. Konsernin henkilöstökulut olivat edellisenä vuonna 345,3 milj. euroa, joten ne kasvoivat 20,6 milj. euroa eli 6,0 %. Konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 196,6 milj. euroa. Edellisenä vuonna konsernin palvelujen ostojen määrät olivat 184,1 milj. euroa, eli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 milj. euroa (6,8 %). Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 129,0 milj. euroa, joka on 88,8 milj. euroa suuremmat kuin kaupungin aineet, tarvikkeet ja tavarat. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ryhmässä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 8,4 milj. euroa (6,9 %). Konsernin rahoituserät Rahoitus- ja korkokulut olivat yhteensä 8,4 milj. euroa, joka on 5,2 milj. euroa enemmän kuin kaupungin rahoitus- ja korkokulut. Rahoitus- ja korkokulut kasvoivat 2,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna (25,4 %). Konsernin vuosikate Tilikauden vuosikate oli 20,2 milj. euroa, joka on noin 231,0 euroa asukasta kohden. Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 18,0 milj. eurolla, eli 47,2 %. Konsernin vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Konsernituloslaskelman poistojen määrä oli 35,4 milj. euroa, joka on 14,6 milj. euroa kaupungin poistoja enemmän. Satunnaisia tuottoja on kirjattu 1,9 milj. euroa. Konsernin tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos oli -13,3 milj. euroa eli alijäämäinen. Tilinpäätössiirtoina poistoeron muutosta on kirjattu 3,4 milj. euroa ja näin ollen tilinpäätössiirtoerien jälkeen alijäämäksi muodostuu 10,1 milj. euroa. Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / toimintakulut, % = 100*toimintatuotot / toimintakulut= Kouvolakonserni 40 % (v. 2011, 41,3 %). Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista, % = 100*vuosikate /(suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset) = Kouvolakonserni 57 % (v. 2011, 113,4 %) Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulosrahoituksen olevan riittävä. Vuosikate, euroa / asukas = Kouvolakonserni 231 eur / asukas (v. 2011, 436 eur) Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kaupunkikonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Mm. konsernin koko vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. 39

43 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4-7 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytkaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys Konsernin rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelma laaditaan samoilla periaatteilla kuin kaupungin rahoituslaskelma ja se osoittaa kuinka paljon investointeihin ja lainanlyhennyksiin tarvitaan ulkoista pääomarahoitusta konsernin tulorahoituksen lisäksi. Konsernin rahoituslaskelma laaditaan konsernituloslaskelman ja taseen sekä niitä täydentävien liitetietojen perusteella. Ennen konsernin rahoituslaskelman laadintaa, edellä mainituista laskelmista on tehty sisäisten erien eliminointi- ja 40

44 Toimintakertomus yhdistelykirjaukset. Konsernin rahoituslaskelmassa esitetään, kuten konsernituloslaskelmassa ja taseessa, ainoastaan ne erät, jotka ovat syntyneet konsernin ulkopuolisten kanssa. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa paljonko varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Konsernin toiminnan rahavirta on 15,6 milj. euroa, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 17,8 milj. euroa vähemmän (53,2 %). Konsernin rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista. Konsernin investointimenojen määrä on 67,7 milj. euroa, joka on 17,0 milj. euroa suurempi kuin kaupungin rahoituslaskelman investointimenot. Konsernin investointimenot ovat edelliseen tilikauteen verrattuna 17,2 milj. euroa suuremmat (34,1 %). Investointimenojen rahoitusosuuksia kertyi 3,6 milj. euroa(v. 2011, 2,1 milj. euroa) ja pysyvien vastaavien luovutustuloja 8,2 milj. euroa (v. 2011, 11,1 milj. euroa). Investointien rahavirta on 55,9 milj. euroa negatiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran erotuksena laskettu rahavirta oli tilikaudella 40,3 milj. euroa negatiivinen (v. 2011, -3,9 milj. euroa). Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli 39,3 milj. euroa positiivinen, joka on 3,8 milj. euroa kaupungin vastaavaa pienempi. Konsernin rahoitustoiminnan nettorahavirta on edelliseen tilikauteen verrattuna 37,1 milj. euroa parempi. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 52,4 milj. euroa (v. 2011, 35,0 milj. euroa) ja niitä lyhennettiin 31,5 milj. eurolla (v. 2011, 20,1 milj. euroa). Kaupungin osuus pitkäaikaisten lainojen lisäyksestä oli 44,7 milj. euroa eli 85,2 %. Pitkäaikaisten lainojen muutos oli 20,9 milj. euroa, eli lainoja nostettiin enemmän kuin lyhennettiin. Konsernin lyhytaikaisten lainojen muutos oli 3,4 milj. euroa. Konsernin lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman velvoitteiden hoitoon. Lainanhoitokyvyn katsotaan olevan hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,7 eli sen katsotaan olevan heikko. Vuonna 2011 konsernin lainanhoitokate oli 1,6 (tyydyttävä). Rahavarojen muutos Toiminnan, investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos jäi 1,0 milj. euroa negatiiviseksi (v. 2011, -1,7 milj. eur), kun kaupungin kokonaisrahavirtojen muutos oli 1,0 milj. euroa tilikauden viimeisenä päivänä. Konsernin rahavaroilla voitiin kattaa 15 päivän kassasta maksut. Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investoinnit Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno = Kouvolakonserni 31,5 % (v. 2011, 78,9 %) Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Vuonna 2012 Kouvolakonserninssa rahoitettiin 68,5 prosenttia investoinneista pääomarahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainan lyhennykset) = Kouvolakonserni 21,1 % (v. 2011, 55,3 %) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. 41

45 Toimintakertomus Lainanhoito Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) = Kouvolakonserni 0,7 (v. 2011, 1,6) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainahoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluvun arvo on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku vuonna 2012 on 0,7 eli sen katsotaan olevan heikko. Maksuvalmius Kassan riittävyys, pv = 365 pv* Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella = Kouvolakonserni 15 päivää (v. 2011, 17) Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 42

46 Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA e 1000 e 1000 e 1000 e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Muut pitkävaikutteiset menot Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet Muut omat rahastot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Eläkevaraukset Muut osakkeet ja osuudet sekä osakkeiden arvonkorotukset Muut pakolliset varaukset Muut lainasaamiset PAKOLLISET VARAUKSET Muut saamiset Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT PYSYVÄT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA TOIMEKSIANTOJEN VARAT Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Vaihto-omaisuus Saadut ennakot Saamiset Muut velat Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja Rahoitusarvopaperit Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Rahat ja pankkisaamiset Saadut ennakot VAIHTUVAT VASTAAVAT Ostovelat Muut velat VASTAAVAA Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Konsrnitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli-/alijäämä, eur/asukas Konsernin lainat eur/asukas Konsernin lainakanta eur Konsernin lainasaamiset , 1000 eut Asukasmäärä

47 Toimintakertomus Konsernitaseen analysointi Konsernitase sisältää konsernin omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Konsernitase osoittaa konsernin varat ja velat sekä vastuut ulkopuolisille. Konsernitase osoittaa konsernin oman pääoman sen jälkeen, kun siitä on vähennetty konserniyhteisöjen väliset keskinäiset saamiset ja velat, konserniyhteisöjen sisäiset katteet ja keskinäinen osakeomistus, erotettu ulkopuolisten omistus vähemmistöosuudeksi, ja osakkuusyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitoista tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta on yhdistelty konsernitaseeseen. Konsernitaseen loppusumma oli 789,0 milj. euroa, joka on 27,6 milj. euroa (3,6 %) edellistä tilinpäätöstä suurempi. Konsernitaseen loppusumma on 23,0 milj. euroa suurempi kuin kaupungin tase tilikauden lopussa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella keskeisin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet (maa- ja vesialueet, rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet, koneet ja kalusto, muut aineelliset hyödykkeet, ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat), jonka suuruus on 603,0 milj. euroa (76,4 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna konsernitaseen aineelliset hyödykkeet ovat 239,7 milj. euroa suuremmat. Aineellisten hyödykkeiden määrä kuvaa konsernirakenteen painottumista kiinteistö- ja asuntoyhtiöihin. Sijoituksia konsernilla oli 72,4 milj. euroa (9,2 % taseen loppusummasta), joka on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 milj. euroa. Vaihtuvien vastaavien ryhmässä suurin erä on lyhytaikaiset saamiset 55,8 milj. euroa (7,1 % taseen loppusummasta). Konsernilla on rahoitusarvopapereita tilikauden lopussa 27,9 milj. euroa (3,5 % taseen loppusummasta), kun edellisenä vuonna niitä oli 26,7 milj. euroa eli ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 milj. euroa (4,5 %). Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa vieras pääoma, jonka suuruus on 454,6 milj. euroa (57,6 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna vieras pääoma on 214,0 milj. euroa suurempi. Konsernissa vieraan pääoman määrä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 40,2 milj. euroa, eli 9,7 %. Vieras pääoma jakautuu pitkäaikaiseen (300,8 milj. euroa) ja lyhytaikaiseen (153,8 milj. euroa) pääomaan. Oman pääoman suuruus on 290,4 milj. euroa (36,8 % taseen loppusummasta). Kaupungin taseen vastaavaan erään verrattuna oma pääoma on 20,7 milj. euroa pienempi. Edellisiltä tilikausilta kertyneitä alijäämiä on 31,7 milj. euroa (vuonna ,2 milj. euroa). Konsernin tilikauden alijäämäksi muodostui 10,0 milj. euroa. Konsernitaseen tunnusluvut Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat konsernin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) = Kouvolakonserni 41 % (v. 2011, 45) Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kaupunkikonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot = Kouvolakonserni 60 % (v. 2011, 55) Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) = Kouvolakonserni -41,7 milj. eur (alijäämä) (v. 2011, -37,8 milj. eur alijäämä) Luku osoittaa kuinka paljon konsernilla on kertynytttä ylijäämää tulevien vuosien liiikumavarana, tai paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), eur / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / asukasmäärä = Kouvolakonserni -478 eur (alijäämää) / asukas (v. 2011, -431 eur (alijäämää) / asukas). Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katetavan kertyneen alijäämän määrän. 44

48 Toimintakertomus Konsernin lainakanta = vieras pääoma (saadut ennakot + ostovelat + muut velat), Kouvolakonserni 346,4 milj. eur (v. 2011, 285,0 milj. eur) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Konsernin lainat euroa / asukas = Kouvolakonserni eur / asukas (v. 2011, eur / asukas) Konsernin lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset= Kouvolakonserni 5,4 milj. eur (v. 2011, 5,5 milj. eur) Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen 1.7 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot v olivat 94,6 milj. euroa ja konsernin 292,5 milj. euroa. Kaupungin pitkäaikaiset velat olivat 131,4 milj. euroa ja konsernin 300,8 milj. euroa. Koko konsernia koskevaa taloudellista asemaa kuvaa myös liitetiedot omistukset muissa yhteisöissä. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat tiedot on esitetty liitetiedoissa Näistä merkittävin on 327,1 milj. euron osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista. Muut taloudelliset vastuut on esitetty liitetiedoissa 47. Näistä merkittävimmät ovat Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamaton alijäämä sekä arvonlisäveron palautusvastuu. Kymenlaakson sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän vuoden 2012 tilinpäätös on 3,9 milj. euroa alijäämäinen ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt 21,6 milj. euroa. Tilivuoden 2012 jälkeen katettavaa alijäämää syntyy 25,5 milj. euroa, josta Kouvolan osuus on 13,3 milj. euroa. Arvonlisäveron palautusvastuu uudisrakentamisessa ja perusparannusmenoista on 16,7 milj. euroa. Taseen vastattavaa puolen oman pääoman vertailua edelliseen tilikauteen tehtäessä tulee huomioida, että tilikauden 2012 aikana edellisten tilikausien yli- / alijäämätilille on kirjattu kehittämisrahaston purkamisesta johtuen 5,3 milj. euroa. Näin ollen edellisten tilikausien yli- / alijäämätilille on syntynyt 7,0 milj. euron ylijäämä. Kun tilille kirjataan vuoden 2012 tilikauden alijäämä 15,5 milj. euroa, syntyy taseen kattamatonta alijäämää 8,5 milj. euroa. Lyhytaikaisten siirtovelkojen ryhmässä palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotusten vertailua edelliseen tilikauteen tehtäessä tulee huomioida v vuosilomauudistuksesta johtunut lomapalkkavelan laskentatavan muutos. 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Kaupungin tilikauden tulos on ,91 euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: puretaan kertynyttä poistoeroa ,41 euroa siirretään tilikauden alijäämä ,50 euroa taseen yli-/alijäämätilille. Kaupungin tilikauden alijäämä on edellä mainitun tilinpäätössiirron jälkeen ,50 euroa. Edellisiltä tilikausilta kertynyt ylijäämä taseessa on ,58 euroa. Vuoden 2012 alijäämä aiheuttaa kaupungin taseeseen kattamatonta alijäämää ,92 eur. 45

49 Toimintakertomus Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kuntalain 69 mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa talouden taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamisessa. Vuoden 2012 alijäämän kirjaamisen jälkeen taseeseen jää kattamatonta alijäämää , 92 euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymä vuoden 2013 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille pitää sisällään henkilöstömenosäästöjä 7 milj. euroa, rahaston tuloutusta 9,5 milj. euroa ja poistosuunnitelman muutoksen. Kaupunginhallitus esittää selontekonaan seuraavat talouden tasapainottamiseen tähtäävät päätökset ja toteutetut toimenpiteet: Henkilöstölautakunnan suosituksiin ja perustuvien palkattomien virka- / työvapaiden (ns. kannuste- ja talkoovapaan) säästövaikutus vuonna 2010 oli yhteensä 0,89 milj. euroa, vuonna 2011 yhteensä 0,92 milj. euroa ja vuonna 2012 yhteensä 0,63 milj. euroa. Yhteisvastuun Kouvola -sopimus Sopimuksella, jonka pääosa valtuustoryhmistä allekirjoitti, tavoiteltiin kaupungin talouden tasapainottamista ja peruspalveluiden saatavuuden turvaamista vuosina Sopimus perustui Kouvolan kaupungin talouden tilaan, sopeuttamistarpeisiin ja kehitysnäkymiin. Kaupunginhallitus päätti , että kaupungin henkilöstö lomautetaan keskimäärin kahdeksi viikoksi vuonna Vuoden 2010 tilinpäätöksen valmistuttua kaupunginhallitus päätti peruuttaa lomautuksia koskevan päätöksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloustyöryhmän loppuraportin (ns. Laesterän raportti) ja sen toimenpideehdotukset taloussuunnittelun yleisohjeeksi. Tavoitteeksi asetettiin tasapainotilan saavuttaminen ensisijaisesti toiminnallisin ja rakenteellisin uudistuksin siten, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot, veroprosentti pysyy nykyisellä tasolla ja velkamäärä ei merkittävästi poikkea kuntien keskimääräisestä tasosta. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi toimialoilta saadut vuotta 2012 koskevat säästötoimenpideesitykset. Menosäästöjä esitettiin 2,6 milj. euroa ja tulojen lisäyksiä 1,1 milj. euroa eli käyttötalouteen yhteensä 3,7 milj. euron parannukset. Samalla kaupunginhallitus antoi vuodelle 2012 ohjeen toimintakatteen 98 %:n toteutumasta sekä liikelaitoksia koskien 2 %:n tulosparannustavoitteen varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kaupunginvaltuusto käsitteli seminaarissaan uuden valtuustokauden linjauksia. Niiden pohjalta valmisteltu valtuustosopimusluonnos, jolla tavoitellaan talouden tasapainoa, saatettiin valtuustoryhmille. Kaupunginhallitus päätti , että toimialojen tulee valmistella mennessä henkilömitoitusta koskevat esitykset henkilöstön vähentämiseksi 325 henkilötyövuodella vuosina Kaupunginhallitus päätti kaupungin henkilöstön lomauttamisesta keskimäärin kolmeksi viikoksi vuonna Kaupunginhallitus päätti , että kaupungin organisaatiouudistuksesta pyydetään riippumaton asiantuntijalausunto. Yhtenä suurena kokonaisuutena talouden tasapainotuksessa on henkilöstön määrän mitoitus. Organisaation päivittäminen tulee olla valmis viimeistään vuoden 2014 talousarviota hyväksyttäessä. Kaikilla edellä mainituilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka eivät vielä ole osoittautuneet riittäviksi, on pyritty tasapainottamaan kaupungin taloutta. Kaupunginhallituksen asettaman säästötavoitteen eli toimintakatteen (nettomenojen) 98 %:n toteutuman saavutti toimialoista vain konsernipalvelut ja liikelaitoksista tekninen tuotanto, joten kokonaisuudessaan vuoden 2012 talousarvio toteutui arvioitua heikommin. Vuoden 2012 tilikauden ,50 euron alijäämän kirjaamisen jälkeen taseeseen jää kattamatonta alijäämää ,92 euroa. 46

50 Toimintakertomus Vuodelle 2013 hyväksytty talousarvio on alijäämäinen ja voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan myös suunnitelmavuosien tilikaudet jäävät alijäämäisiksi. Se tarkoittaa, että vuoden 2014 talousarvion valmistelun yhteydessä tulee laatia toimenpideohjelma kertyneen alijäämän kattamiseksi. Toimenpideohjelma voi olla joko erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja tai taloussuunnitelman osa. Kuntalain 65.3 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. 47

51 Talousarvion toteutuminen 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Strategian toteutuminen Valtuusto päättää kaupunkistrategiasta ja kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki, 13 ). Tässä esitetään vuodelle 2012 asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteet on johdettu suoraan kaupunkistrategiasta tai strategiaa toteuttavista katto-ohjelmista. Tavoitteiden toteutuminen raportoidaan kaupunkistrategian päämäärien mukaan. Tuottavuusohjelman raportoinnissa käytetään kuitenkin valtakunnallista tuottavuusluokitusta. Toiminnallinen tavoite toteuttaa kaupunkistrategian päämäärää ja menestystekijää. Tavoite koostuu tavoitetasoista. Jokaisesta tavoitetasosta on tässä raportoitu työn tila (Aloittamatta/Työn alla/valmis) sekä tilannekuvaus Tiedot perustuvat toimialojen Ratsu-tietokantaan antamiin tietoihin. Toteutuminen on kuvattu toimialoittain kohdissa: 2.2 Kaupungin tuottamat ja järjestämät palvelut. Katto-ohjelmien toteutumat kuvataan tässä luvussa. Toimialakohtaisten tavoitetasojen lukumäärät osoitetaan kuvassa 18. Tavoitetasojen määrä on kasvanut vuoden :sta 193:n. Tavoitteet laadittiin vuoden 2012 talousarviossa ensimmäisen kerran suoraan Ratsu-tietokantaan, mikä pakottaa erittelemään tavoitetasot toisistaan. Aiemmin useita tavoitteita saatettiin kirjata samaan tavoitelauseeseen. Tavoitteiden määrä on vuonna 2012 talousarviossa ollut suuri johtuen yksityiskohtaisuuden tasosta. Vuoden 2013 talousarviossa tilanteeseen on tämän vuoksi tehty korjaus; tavoitteiden määrää on karsittu nostamalla tavoitteiden tarkkuus- ja sitovuustasoa. Kuva 18. Tavoitetasojen lukumäärä talousarviossa Kuvassa 19 raportoidaan tavoitetasojen toteutuminen toimialoittain. Toteutumisaste peilaa jossain määrin johtamisen toimivuutta ja johdon kykyä priorisoida ja asettaa realistisia vuositavoitteita. Kesken jääneet tavoitteet kertovat esimerkiksi priorisointikyvyn puutteesta tai muuttuneesta toimintaympäristöstä. Hyvinvointipalvelujen toimialalla on eniten työn alle jääneitä vuositavoitteita (69 %). Liikelaitosten tavoitteista merkittävä osa on toteutunut (67 %), samoin Kaupunkikehityksen (58 %). Yhteensä kaikista 193 tavoitteesta on toteutunut (41 %), mikä on huonompi tulos kuin vuonna 2011 (48 %). Organisaatiomuutoksen vuonna 2012 vaatima työmäärä näkyy selvästi tavoitteiden kesken jäämisessä. Prosessiorganisaatioon panostettiin etenkin Hyvinvointipalveluissa, kuin myös Konsernipalveluissa. Organisaatiomuutoksen vaatimaa työtä ei ollut ennakoitu vuositavoitteissa. Konsernipalvelut pystyi silti parantamaan toteutumaprosenttiaan vuodesta 2011 (33 %) nykyiseen (45 %). Kaupunkikehitys teki merkittävän parannuksen vuodesta 2011 (13 %) nykyiseen (58%). Kaupunkikehitys piti toisaalta organisaationsa suhteessa enemmän ennallaan, joten aikaa jäi varsinaiseen työhön. 48

52 Talousarvion toteutuminen Kuva 19. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen toimialoittain Kuvassa 20 esitetään lukumäärä kaupunkistrategian päämäärittäin. Päämäärät on ryhmitelty. Kuva 20. Päämäärien lukumäärä talousarviossa. Kuvassa 21 havainnollistetaan, miten vuonna 2012 kaupunkistrategian toteutuminen on edistynyt. Elinvoimaiseen, tekevään sekä positiiviseen Kouvolaan liittyvät tavoitteet ovat edenneet hyvin. Palvelevuuteen, yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita on jäänyt kesken. Elinympäristön ja ympäristöystävällisyyden kehittämisessä tavoitteista on toteutunut puolet. Vuositavoitteiden laadinnassa tulee korostaa kytkentää pitkänaikavälin tavoitteisiin, jolloin vuositavoitteet voidaan asettaa tarkemmin ja realistisemmin. Tavoitteita tulee jaksottaa koko strategia- ja suunnittelukaudelle. Kuva 21. Tavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian päämäärien mukaan

53 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat Strategian toteuttamisohjelmat ovat kaupunkistrategiaa tarkentavia suunnitelmia. Niissä esitetään aihealuetta tai teemaa koskvat strategiset linjaukset, periaatteet, pitkän aikavälin tavoitteet sekä toimenpiteet. Kuntaliitto on linjannut kuntastrategian suhteen strategian toteuttamisohjelmiin seuraavasti (kuva 22). Kuva 22. Toimiva strateginen johtamisjärjestelmä konserniohjauksen edellytyksenä (Lähde: Kuntaliitto) Toimialat ovat laatineet vuoden 2012 talousarvioon tavoitteet seuraavista toteuttamisohjelmista: ympäristöohjelma, elinkeinostrategia (jatkossa elinkeino-ohjelma), sekä tuottavuusohjelma. Alla raportoidaan näiden tavoitteiden toteutuminen. Tuottavuusohjelma Kouvolan kaupungin tuottavuusohjelma on hyväksytty valtuustossa vuoden 2010 talousarviossa. Ohjelman tavoitteena on tehostaa toimintaa pysyvin ratkaisuin. Toimenpiteet on aikataulutettu v loppuun. Toteutustilannetta seurataan tilinpäätösten yhteydessä. Tavoitteiden tilannekatsaus löytyy tilinpäätöskirjan lopusta. Valtakunnallisessa 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyössä on valmisteltu yhteiset tuottavuusmittarit päivähoidon, vanhainkotihoidon, terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhusten palveluasumisen, kotihoidon, perusopetuksen ja lukio-opetuksen alueille. Tuottavuuden kehitystä seurataan valtakunnallisesti. Kuntaliitto kokoaa tuottavuustiedot kunnilta kevään aikana. Kouvolassa tuottavuustiedot kerätään toukokuussa julkaistavasta Tilastokeskuksen Kuntien toiminta- ja taloustilastosta ja itse tehdyn tuotteistamistyön tuloksena. Toiminnanohjaus kokoaa tuottavuustiedot ja muiden kuntien vertailutiedot ja toimittaa ne toimialojen hyödynnettäväksi kesän aikana. Elinkeino-ohjelma Elinkeino-ohjelmana toimii elinkeinostrategia , joka hyväksyttiin valtuustossa v 2008 lopussa. Ohjelmaa on arvioitu ja tarkistettu v Tämän yhteydessä on myös määritelty lähtökohdat kaupunkistrategiaan kytkettävän elinkeino-ohjelman laatimiselle. Seuraavassa taulukossa raportoidaan ohjelmassa vuodelle 2012 asetetut tavoitteet. 50

54 Talousarvion toteutuminen VASTUU Elinkeinotoimi Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Yritysten neuvonta- ja kehityspalvelun resurssit varmistettu. Uusien yritysten määrä (kpl) 380 Neuvonta- ja kehittämispalvelun asiakasmäärä (kpl) Valmis Palvelusopimuksella ja hankekohtaisilla rahoituspäätöksillä Strategisiin painopistealueisiin liittyvät infrahankkeet ja toteutusjärjestys määritelty. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Jatkuva prosessi.riippuvainen myös yritysten ja yksityisten investoijien ratkaisuista Pitkä aikaväli n. 4-10v: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Painopistealueet tarkistettu. Resurssit kohdistettu painopistealueille. Muiden toteuttajaja kumppanuustahojen sitoutuminen varmistettu. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) Valmis Hankkeissa olevien yritysten määrä hankesuunnitelmien perusteella Yritysten määrä hankkeissa (kpl) 616 Kaupungin rahoituksen määrä ( ) Ympäristöohjelma Valtuusto hyväksyi ympäristöohjelman 2020 yksimielisesti vuonna Tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 30 % v tasosta vuoteen 2020, sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Tämä saavutetaan toteuttamalla seitsemän eri osa-alueen tavoitteet: 1) jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, 2) energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, 3) ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, 4) ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, 5) hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, 6) ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta sekä 7) monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen. Lisätietoa on ympäristötilinpäätöksessä. Kaikki ympäristöohjelman tavoitteet toteuttavat kaupunkistrategian päämäärää Ympäristöystävällinen Kouvola. Seuraavassa raportoidaan v asetettujen tavoitteiden toteutumat. Tavoitetasoja asetettiin yht. 29 kpl. Näistä suurin osa toteutui (72,5 %). Työn alle jäi (24 %) ja aloittamatta (3,5 %). Koko kaupungin ympäristötavoitteiden toteutuminen. Vastuu: johtoryhmä ja ympäristöryhmä. Pitkä aikaväli n v.: Tavoitetasot 2012: Työn Tilannekuvaus 12/2012 tila Energiatehokkuuden Energiatehokkuussopimuksen Valmis Energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelma etenee suunnitelmien lisääminen, energiansäästön toimenpideohjelmaa mukaisesti, toteutumisaste 100 %. ja uusiutuvan toteutetaan suunnitellusti. energiantuotannon edistäminen Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Jätehuollon ohjeistus on käytössä kaikilla toimialoilla. Jätteiden hyötykäyttöä ja lajittelua tehostetaan. Jätteiden seuranta- ja raportointijärjestelmää Valmis Valmis Valmis Jätehuolto-ohjeet on laadittu kaikille toimi-aloille. Jätteiden hyötykäyttö ja lajittelu on tehostunut kaupungin kiinteistöissä, loppujätteen osuus on pienentynyt ja lajiteltujen jätejakeiden osuus on kasvanut. Tilaliikelaitos on yhdessä Teknisen tuotannon kanssa selvittänyt 51

55 Talousarvion toteutuminen Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen kehitetään. Ekotukitoiminta käynnistetään. Valmis kaupungin kiinteistöjen astiamäärät, tyhjennystaajuudet, jätejakeet, jätteen määrät ja kunkin kohteen yhteistyökumppanit sekä yhteystiedot sekä luonut tietopankin jätehuollon yhteyshenkilöille. Myös raportointia on kehitetty. Ekotukitoiminta käynnistettiin Teknisen tuotannon liikelaitoksen sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön piirissä. Peruskoulutuksen käyneitä ja alkukartoituksen työpaikallaan tehneitä ekotukihenkilöitä on noin 80. Ekotukihenkilöille on järjestetty jatkokoulutusta ja heille lähetetään kuukausikirje ajankohtaisista ympäristöasioista. Henkilöstön ympäristöaiheisten koulutuspäivien määrä kasvaa. Valmis Kouvolan kaupungin henkilöstölle järjestettiin 14 ympäristöaiheista koulutusta vuonna Osallistujia em. koulutuksissa oli yhteensä 477. Edistetään ympäristökasvatusta. Kehitetään järjestelmää, jonka avulla ympäristöasiat huomioidaan päätöksenteossa. Valmis Valmis Varhaiskasvatuksen henkilöstölle on järjestetty ympäristökasvatuskoulutusta. Kouluissa on lisätty yhteistyötä ympäristökoulu Reginan kanssa ja tavoite on täyttynyt. Päiväkodeissa on nimetty kestävän kehityksen yhteyshenkilöt, ja lähes jokaisessa päiväkodissa on nimetty ja koulutettu ekotukihenkilö. Päiväkodit ovat kartoittaneet mm. ympäristökasvatuksen lähtötilaa ekotukitoiminnan alkukartoituksessa, ja laatineet tulosten pohjalta toimintasuunnitelman. Ympäristötilinpäätöksen ohjeistusta ja käytäntöjä on selvitetty ja kehitetty. Toimialojen ja liikelaitosten v ympäristötavoitteiden toteutuminen. Pitkä aikaväli n v.: Tavoitetasot 2012: Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Jätehuollon Työn tehostaminen ja jätteen alla määrän vähentäminen Konsernipalveluiden paperittomien kokouskäytäntöjen edistäminen Jätehuolto-ohjeiden laatiminen Työn alla Mahdollistettu virtuaaliset kokous- ja koulutuskäytännöt. Järjestetty toimialoille niihin liittyvää tukea. Ohjeet muutamaa yksityiskohtaa vaille valmiit ja tukipalveluissa jo käytössä. Vastuu Konsernipalvelut Perusturva (tu) Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Jätehuoltokoulutus henkilöstölle Paperijätteen määrän vähentäminen. Sähköinen asiointi. Energiansäästön varhaistoimet kartoitettu. Energiansäästökartoitus Työn Koulutussuunnitelma laadittu. alla Valmis Lautakuntatyössä käytössä sähköinen asiointi. Tarkastuslautakunta Työn Energiankulutus (GWh) GWh. Uusiutuva Tilaliikelaitos alla energia energian osuus 49 %. Varhaistoimien energiansäästölaskelmien kartoituksesta tehty 50 %. Valmis Konsulttityönä teetetty kartoitus valmistui Energian säästökartoitustoimenpiteet tehty. Energiatehokkuus on huomioitu investointien suunnittelussa. Rakennusvalvonnan energianeuvontaoppaan laatiminen Katuvalaistussaneeraus Valmis Valmis Työn alla Työn alla Toimenpiteet tehty 30:n suurimman energiakuluttajan osalta. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste 100 % Aikuissosiaalipalveluissa Pihlajiston ja Kumpulan suunnittelussa huomioitu energiatehokkuus. Opas odottaa energiatodistuksia koskevan asetuksen sisältöä. Opas julkaistaan viimeistään , kun energiatodistuksia koskeva asetus astuu voimaan. Voikkaan ja Jaalan alue on rakennettu. Työt ovat käynnissä Pilkanmaalla ja Selänpäässä. Koria/Nappa ilta- ja yövalaistusjärjestelmän työt ovat tällä erää valmiit. Perusturva (ti) Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Ympäristötietoisuu-den lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Peruskoulun oppilaille Ympäristökoulu Reginassa järjestettyjen ympäristökasvatuspäivien määrää lisätään 50 %:lla vuodesta Valmis Ympäristökoulu Reginan kanssa on tehty sopimus kummiluokka-toiminnasta lukuvuodelle Kummiluokkatoimintaa tarjotaan kaikille Kouvolan nelosluokille (45 kpl) kaksi päivää lukuvuodessa. Opetusta on 90 päivänä kuusi tuntia eli yhteensä 540 tuntia. Uutena ko-keiluna kummiluokkatoimintaan otettiin mukaan 7. luokat. Jokaiselta Kouvolan yläkoululta pääsi yksi luok-ka mukaan Opetus- ja kasvatuslautaku nta 52

56 Talousarvion toteutuminen Tiedotussuunnitelman laatiminen ilmanlaadun tilapäisen heikkenemisen varalle Aloitta matta kummiluokkatoimintaan. Luokkia oli mukana kymmenen ja ne saivat kaksi ympäristökoulupäivää. Kummiluokkapäiviä järjestettiin syys-lukukauden aikana 41 ja niihin osallistui n. 690 oppilasta ja noin 48 opettajaa ja koulunkäyntiavustajaa. Satsaus ympäristökasvatukseen on kaksikertainen vuoteen 2011 verrat-tuna. Järjestettyjen ympäristökasvatuspäivien määrä 106. Osallis-tuneiden oppilaiden määrä Rakennus- ja ympäristölautakunta Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen XCity-järjestelmän käyttöönotto Ympäristönsuojelussa Ympäristöohjelman indikaattorien käyttöönotto Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parantaminen osallistumalla NEUVO-hankkeeseen. Pohjavesiensuojelusuunnitel mien laadintaan osallistuminen Valmis Valmis Valmis Valmis Mittarien vastuuhenkilöt on määritelty ja mittarit otettu käyttöön. Mittarien määrä on 8 kpl. Osallistuttu NEUVO-hankkeeseen. Hanke jatkuu vuonna Osallistuttu pohjavesiensuojelusuunnitelmien laatimiseen. Hanke jatkuu ELY-keskuksessa vuonna Teknisen tuotannon liikelaitos Rakennus- ja ympäristölautakunta Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkö-kulma elinkeino-politiikassa ja ympäristöliiketoiminta Hyvä ilmanlaatu. Hankintakoulutus henkilöstölle Elinkeinollisia kehittämishankkeita käynnissä. Valmis Valmis Valmis Jatkuva ilmanlaadun seuranta. Ilmanlaatu on ollut pääosin hyvää. Käynnissä 5 elinkeinollista kehit-tämishanketta. Kaupungin rahoituk-sen suunniteltu määrä kaikissa elinkeinohankkeissa on e. Talous ja omistajuus Elinkeinoja-osto Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Green Spirit of Kouvolan tavoitteiden konkretisointi yrityksissä. Summanjoki-Sippolanjoki ekologisen tilan selvitys Työn alla Valmis Järjestetty 1 teematilaisuus. Tiedotteita ei ole julkaistu. GS-nettisivuilla 295 kävijää. Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkistrategian päivittäminen Kaupunkistrategia päivitetään keväällä Päivitystä on valmisteltu yhteistyössä toimialojen kanssa vuonna Talousarviotavoitteiden toteutuminen kaupunkistrategian voimassaoloajalta arvioidaan. Nykyinen kaupunkistrategia on voimassa vielä vuoden Päivityksessä se konkretisoidaan ja asetetaan siihen tavoitteet kaupunkiyhteisönä ja alueena ajalle Strategiset hankekokonaisuudet määritellään osaksi kaupunkistrategiaa. Strategian jalkautuksen ja seurannan kehittäminen Vuonna 2012 strategiaa jalkauttavat tavoitteet päivitettiin uuden organisaation mukaiseksi. Kaupunkistrategiaa toteuttavien ohjelmien keskinäisten riippuvuuksien ja suhteiden määrittely on aloitettu. Strategiaa toteuttavat ohjelmat kytketään tavoitteiden seurantajärjestelmään. 53

57 Talousarvion toteutuminen 2.2 Tavoitteiden ja määrärahojen toteutuminen Toteutumisvertailussa on esitetty toimialojen konsernihallinnon, kaupunkikehityksen ja hyvinvointipalveluiden vuositavoitteiden, tuloarvioiden ja sitovien määrärahojen toteumat. Toimialojen osalta on sitovien tuloarvioiden ja määrärahojen toteumat merkitty harmaalla Konsernipalvelut Vastuuhenkilö oto talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Konsernipalvelut Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,9-426 Myyntituotot ,4-111 Maksutuotot ,7 4 Tuet ja avustukset ,9-73 Muut toimintatuotot ,6-245 Toimintakulut , Henkilöstökulut ,2-834 Palkat ja palkkiot ,2-674 Henkilösivukulut ,7-159 Eläkekulut ,1-99 Muut henkilösivukulut ,3-61 Palvelujen ostot ,4-257 Asiakaspalvelujen ostot ***** 0 Muiden palvelujen ostot ,4-257 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-6 Avustukset ,6-78 Muut toimintakulut ,9 121 Toimintakate , TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginvaltuusto Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminnan kuvaus Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (kuntalain 1 ). Valtuusto on kunnan ylin toimielin, joka vastaa kuntalain mukaisesti toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei toisin ole säädetty tai jollei valtuusto ole siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille. 54

58 Talousarvion toteutuminen Talous Talousarvio alittui ja kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Kaupunginvaltuusto (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut ,4-30 Henkilöstökulut ,1-37 Palkat ja palkkiot ,3-37 Henkilösivukulut Eläkekulut ,4-1 Muut henkilösivukulut ,3 0 Palvelujen ostot ,6 8 Muiden palvelujen ostot ,6 8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 1 Muut toimintakulut , Toimintakate ,4-30 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallitus II kaupunginsihteeri Pirjo Kuittinen Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. valtuuston käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta sekä kaupunginhallituksen alaisen toiminnan koordinointi ja käytännön hallintotoiminta. Kaupunginhallitus vastaa myös kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Talouden osalta vastuu käsittää mm. laskentatoimen, rahaliikenteen ja sisäisen valvonnan. Hallitus valvoo kaupungin etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Talous Talousarvio toteutui suunnitellusti ja niin, että kaupunginhallituksen asettama 2 %:n säästötavoite saavutettiin. 55

59 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Keskusvaalilautakunta Kaupunginsihteeri Heikki Spoof Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä vaalilain mukaisesti. Keskusvaalilautakunnan johdolla ja ohjauksessa järjestetään europarlamentti-, presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit. Vuonna 2012 järjestettiin sekä presidentinvaalit (II kierrosta) että kuntavaalit. Talous Talousarvio alittui ja kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Keskusvaalilautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8 1 Tuet ja avustukset ,8 1 Toimintakulut ,5-30 Henkilöstökulut ,9 12 Palkat ja palkkiot ,5 5 Henkilösivukulut ,5 7 Eläkekulut ,1 6 Muut henkilösivukulut ,5 0 Palvelujen ostot ,6-25 Muiden palvelujen ostot ,6-25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 2 Muut toimintakulut ,2-19 Toimintakate ,6-30 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sisäinen tarkastus Tarkastuspäällikkö Anita Seppänen Toiminnan kuvaus Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ylintä johtoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa arvioimalla sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta ja riskienhallintaa sekä johtamis- ja hallintoprosesseja. Toimintaympäristön muutokset Sisäisen tarkastuksen toimintaympäristössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tavoitteiden toteuma 56

60 Talousarvion toteutuminen Talous Sisäisen tarkastuksen menojen alitus johtuu henkilöstömäärän supistumisesta. Avoinna ollutta sisäisen tarkastajan tointa ei täytetty. Sisäinen tarkastus (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut ,9-44 Henkilöstökulut ,7-44 Palkat ja palkkiot ,8-36 Henkilösivukulut ,3-8 Eläkekulut ,2-5 Muut henkilösivukulut ,6-3 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 0 Muut toimintakulut ,1 0 Toimintakate ,9-44 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Ulkoinen tarkastuspäällikkö Sirkku Ahvo-Lehtinen Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta huolehtii kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen asianmukaisesta järjestämisestä ja valmistelee tarkastusta koskevat asiat valtuustolle. Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista sekä palvelutoiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Kuntalain mukaiset hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen suorittaa valtuuston hyväksymä tilintarkastaja. Palvelualueen toiminnan kuvaus Ulkoinen tarkastus on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta. Ulkoisen tarkastuksen tehtävänä on valmistella tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat. Toimintaympäristön muutokset Tarkastuslautakunnan arviointityöhön vaikuttavia tekijöitä vuonna 2012 olivat organisaatiouudistus sekä pyrkimys tavoiteasettelun selkeytymiseen. Tavoitteiden toteuma 57

61 Talousarvion toteutuminen Talous Ulkoinen tarkastus (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut ,9-9 Henkilöstökulut ,5-4 Palkat ja palkkiot ,9-3 Henkilösivukulut ,7-1 Eläkekulut ,1 0 Muut henkilösivukulut ,6-1 Palvelujen ostot ,9-5 Muiden palvelujen ostot ,9-5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 1 Muut toimintakulut ,6 0 Toimintakate ,9-9 PALVELUALUE vastuuhenkilö Hallinto Hallintojohtaja Jari Niemelä Toiminnan kuvaus Konsernipalvelujen hallintoyksikkö koostui v kansliapalveluista ja päätöksenteon valmistelusta (hallinto, kanslia, kirjaamo, arkisto, yhteispalvelu, tulostuspalvelu), lakiasioista (sis. pysäköinninvalvonta), viestinnästä ja kaupunkimarkkinoinnista, riskienhallinnan koordinoinnista sekä edunvalvonnasta. Henkilöstön määrä oli noin 50. Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kokonaisvaltainen turvallisuudenhallinta Peruskaupungin vuosittaiset riskianalyysit Riskianalyysiin kirjatut toimenpiteet toteutetaan Riskianalyysien määrä (kpl) 1.0 Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 3. Valmis Talousarvion toiminnallisia tavoitteita uhkaavien merkittävimpien riskien kuvausohjeet ovat sisällä talous- ja omistajuusyksikön taloutta koskevassa vuosiohjeistuksessa. 3. Valmis Menettely sisältyy talous- ja omistajuusyksikön taloutta koskevaan vuosiohjeistukseen. Turvallisuuden edistämisen toimenpiteet kirjataan Turvallinen kunta -ohjelmaan Ratsuun (Katto-ohjelmat) Valtakunnalliset ja paikalliset turvallisuusindikaattorit 2. Työn alla Turvallinen kunta -ohjelmatavoitteiden lisäämismahdollisuus Ratsuohjelmaan koko kaupungin ohjelmaseurannan mahdollistamiseksi tarkentuu, mikäli uusi Turvallinen kunta -ohjelmakausi toteutuu. 58

62 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Toimiva valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmä Vaikutusten ennakkoarviointi käytössä 2. Työn alla Johtoryhmän päätös käyttöönotosta on tehty ja ohjeistus toimialoille on annettu. Toimialat vastaavat toteutuksesta itse. Tiedonkulun (viranhaltijat-päättäjät) parantaminen (iltakoulut, infot, seminaarit) Toimialojen väliset säännölliset "hallintopalaverit" Sääntöjen, ohjeiden ja päätöksentekotasojen viilaaminen 2. Työn alla Kaupunginjohtaja antaa jokaisessa kaupunginhallituksen kokouksessa infon merkittävistä, valmistelussa olevista asioista. Hallituksella, valtuustoryhmien puheenjohtajilla ja johtoryhmällä on yhteiset, säännölliset, ennalta sovitut iltakoulut. Valtuuston seminaareja ja infoja sekä kaupunginjohtajan koollekutsumia valtuustoryhmien puheenjohtajien palavereja pidetään tarpeen mukaan. 3. Valmis Toimialojen väliset, säännölliset ns. hallintopalaverit ovat käytössä 2. Työn alla Jatkuvaa toimintaa. Mm. hallintosääntöä on tarkistettu valtuustossa kaksi kertaa vuoden aikana ja taloussäännön kokonaistarkastus on valmisteltu. Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Aktiivinen ja avoin viestintä Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sisäinen viestintä on monikanavaista, vuorovaikutteista ja osallistavaa sekä yhteishenkeä vahvistavaa Blogi ja Wiki otettu käyttöön Blogin käyttöaste (%) Valmis Blogi- ja Wikipalvelut sisäisessä käytössä ja toimialoille järjestetty koulutusta. Blogin käyttö ollut vähäistä. Wiki-palvelua on käytetty intranetissä työkaluna verkkoviestinnän suunnittelussa. Sisäisen viestinnän käyttäjätutkimus tehty Wikin käyttöaste (%) 30.0 Toteutuneet kampanjat (kpl) Valmis Henkilöstölle toteutettiin sisäisen viestinnän -kysely ja tutkimus valmistui 08/2012, vastausprosentti 9,3%. Kyselyn perusteella sisäistä viestintää ja Kontti-intranettia tulisi kehittää. Saatuja tuloksia hyödynnetään kehitystyössä vuonna

63 Talousarvion toteutuminen Pitkä aikaväli n. 4-10v: Yhtenäinen ja aktiivinen ulkoinen viestintäkulttuuri Ulkoinen tiedotus aktivoitunut Tiedotteiden määrä (kpl) Työn alla Aktivointia jatkettu syksyn aikana. Organisaatiomuutos ja toimialojen viestinnän tukitiimien muodostaminen viivästyttäneet tehostamista. Ulkoisia tiedotteita tehty kaikilla toimialoilla. Palvelualueittaiset viestintäsuunnitelmat laadittu ja käytössä Muuttajat kohderyhmänä viestinnässä huomioitu (muuttajasivusto, postitukset), muuttajapalvelut toteutettu Viestintäsuunnitelmien määrä (kpl) Työn alla Viestintäsuunnitelman pohja luotu. Projekteille tehty yksittäisiä viestintäsuunnitelmia. Organisaatiouudistuksesta johtuen toimialojen palveluyksiköiden viestintäsuunnitelmien laadintaa ei ole käynnistetty. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Muuttajalle-esite valmistunut 06/2012. Muuttajan Tervetuloa-paketin sisältökonsepti valmis, paketin jakelu kirjastoista. Muuttajalle-postitukset aloitettu 12/2012 muuttaneista. Wwwsivujen Muuttajalle-osuus päivitetty nettisivu-uudistuksen yhteydessä. Uusien asukkaiden tilaisuus järjestetty 05/2012. Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Vetovoimatekijät esiin Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvolan ulkoisen vetovoiman lisääminen ja seuturakkauden ja arvostuksen herättäminen Markkinointisuunnitelman toteutus (kampanjat) Toteutuneet kampanjat (kpl) Valmis Kampanjasuunnittelu käynnistettu 04/2012. Matkailumarkkinoinnin kotimaan kampanjat toteutettu 07/2012(tv,radio,printti)ja 09/2012 (tv/printti). Venäjän matkailumarkkinoinnin kampanja toteutettu 07/2012. Asukasmarkkinointikampanjoita tehty paikallisille ja uusille asukkaille. Kouvola-brändi käyttöönotettu Mediaseuranta Valmis Uusi brändi lanseerattu 03/2012 ja käyttöönotettu 08/2012. Brändi lanseerattu lisäksi sisäisesti henkilöstölle ja koululaisille. Mediaseuranta aloitettu syksyllä. 60

64 Talousarvion toteutuminen Talous Talouden osalta talousarvion nettomenot alittuivat, mutta kaupunginhallituksen asettamaan 98 %:n toteutumaan ei päästy. Menojen osalta tavoite saavutettiin, mutta pysäköinninvalvontatulot jäivät lähes alle arvioidun. Konsernihallinto (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,9 128 Myyntituotot ,1-87 Maksutuotot ,7 4 Tuet ja avustukset ,2 125 Muut toimintatuotot ,1 86 Toimintakulut ,2-213 Henkilöstökulut ,4-68 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,3-16 Eläkekulut ,5-4 Muut henkilösivukulut ,8-12 Palvelujen ostot ,1-68 Muiden palvelujen ostot ,1-68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6-7 Avustukset ,3 30 Muut toimintakulut ,4-99 Toimintakate ,2-85 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Talous ja omistajuus Talous- ja strategiajohtaja Jyrki Harjula Toiminnan kuvaus Konsernipalveluiden talous- ja omistajuusyksikön prosesseja ovat hankinnat, omistaja- ja sopimusohjaus, strategia, talous ja rahoitus, tietohallinto sekä näiden kaikkien prosessien kokonaisvaltainen kehittäminen. Yksikkö vastaa myös tuottavuutta ja tuloksellisuutta tukevien menettelytapojen kehittämisestä. Toimintaympäristön muutokset Talous- ja omistajuusyksikkö on vastannut kaupungin näkökulmasta talouspalvelukeskuksen toimintojen siirtämisestä Kunnan Taitoa Oy:lle alkaen. Organisaatiouudistuksen valmistelu on vienyt paljon resursseja. 61

65 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Ennakointi ja vaikuttavuusarviointi valmistelussa ja päätöksenteossa Palvelujen järjestämis- ja elinkeinoohjelmien päivitysten nivominen kaupunkistrategiaan. Strategian arviointi ja toteuttamisseurannan sähköistäminen. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Kaupunkistrategian päivittämistä on valmisteltu v johtoryhmän ohjauksessa. Valmistelussa on koko vuoden ajan ollut keskeisesti mukana palvelujen järjestämis- ja elinkeinoohjelmien valmistelusta vastuulliset asiantuntijat sekä asiantuntijat seuraavilta osa-alueilta: omistajapoliittisten linjaukset, edunvalvonta, maapoliittisen ohjelmaa ja ympäristöohjelma. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Seuranta- ja raportointimoduulit toteutettu ja otettu käyttöön keväällä Word-yhteensopiva talousarvioote toteutettu ja otettu käyttöön syksyllä Omistajapoliittisten linjausten laadinta. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Omistajapoliittiset linjaukset on valmisteltu ja viedään päätöksentekoon keväällä Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvola-konsernin kokonaisrahoituksen varmistaminen Sisäisten palvelujen rakenneratkaisuja koskeva tarvekartoitus (liikelaitostamiset/yhtiöittämiset). Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Kouvolan veden yhtiöittämisselvitys on laadittu. Esitys on käsitelty kaupunginhallituksessa. Selvitystyötä jatketaan, kun on kuntalakiin tulevat mutokset on selvillä ja kunnallisia liikelaitoksia koskevat lakiesitykset ovat varmistuneet. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Palvelumarkkinoiden uudet toimintatavat Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sähköinen asiointi ja tietoyhteiskuntakehitys Sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri ja hallintamalli kuvattu Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Kouvolan viiterarkkitehtuuri on kuvattu loogisella tasolla. Tietohallintolain vaatimusta yhteentoimivuudesta toteutetaan kokonaisarkkitehtuurityöllä. Maakunnallinen sähköisen asioinnin viitearkkitehtuuri on valmistunut. Sähköiset palvelut Palvelujen sähköistämisen taso (1-5) 2. Työn alla Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti lisää. Alustaratkaisut (Kuntalaistili ja KEKSI) ovat tuotannossa.ekouvola.fi portaali käytössä. 62

66 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Palvelujen saavutettavuus Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: ICT-palvelut laillisuus- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia Perus tietoturvallisuustaso Toteutumisaste (%) 2. Työn alla Pilottiyksiköt ovat jatkaneet tietoturvariskien riskianalyysityötä. Hallintamenettely(operatiivinen käsikirja)- käytäntöjä on jatkokehitetty. Tietohallinto on toiminut asiantuntijaroolissa. Tietohallinnon ohjausryhmälle esitelty pilotoinnin tulokset ja hallintajärjestelmä. Käyttöönoton laajennus koko kaupunkiin käynnissä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: ICT-Governance eli tietohallinnon hyvä johtamis- ja hallintatapa Projektitoimisto toiminta Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Käyttöönottosuunnitelma työn alla. Käyttöönotto sisältää ohjelman- ja projektinhallinnan vaiheet, työpohjat ja tietojärjestelmätuen. Tietojärjestelmätuen valinta käynnissä. ICT - palvelut järjestetty tarkoituksenmukaisesti Asiakastyytyväisyyskysely 3. Valmis KS-Tiedon kanssa puitesopimus tehty. Medi-IT:n kanssa puitesopimus viimeistelyssä. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaupungin tuottavuuden aikaansaaminen Toiminnan ja talouden kehittämisohjelman jalkauttaminen Kaupunkitasoisen tuotetiedon ja kustannuslaskennen käyttöönotto. Tuotebudjetoinnin toimintatavan ja käyttöönoton laajentaminen. Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 2. Työn alla Tuottavuusmittareita on seurattu sekä sisäisen tuottavuusohjelman myötä että kansallisesti 20 suurimman kunnan vertailussa. Toimialojen tuottavuustoimenpiteitä on tuettu tuotteistamisen avulla. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Tuotteistamista on jatkettu systemaattisesti. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Tuotebudjetoinnin laajentamisen suunnittelu siirtyy lähivuosille. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Koko kaupungin tarpeet huomioiva hankintojen johtaminen Hankintakalenterin ohjeistus ja toteutus Aloitettu/Valmis 3. Valmis Hankintakalenterin käyttöön ottoon liittyvää jalkautustyötä on tehostettu. Kalenteri on pysyvä työkalu hankintojen suunnittelussa ja tiedottamisessa. Tilausjärjestelmän (katalogiostaminen) hankinnan kartoitus Aloitettu/Valmis 1. Aloittamatta Tilausjärjestelmän käyttöön otto ei ole mahdollinen nykyisillä resursseilla 63

67 Talousarvion toteutuminen Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kouvola-konsernin johtamisjärjestelmä Organisaatiouudistuksen ja prosessiajattelun tukeminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis Keväällä 2012 on koordinoitu laaja muutosprojekti toimialojen kesken. Projektissa selvennettiin konserniohjauksen rooleja konsernipalveluiden ja toimialojen välillä. Toimialojen päällirakenteita hiottiin keskenään yhteensopivaksi, sekä sovittiin yhteisistä käsitteistä. Lisäksi hahmotettiin konsernin toiminnanohjausprosessien sisällöt sekä määriteltiin strategiset ja operatiiviset ohjaustehtävät. Konsernipalveluiden (Kopa) toimintamalli ja johtamisjärjestelmä hyväksyttiin hallituksessa Toimeenpano käynnistyi syksyllä 2012 Kopan sisäisenä projektina. Toimintamallia avattiin rajapintakeskusteluin toiminnanohjauksen ja ohjaavien tukiprosessien kesken sopien vastuu- ja työjaosta. Kopan nykyiset tehtäväkuvaukset koottiin uuteen organisaatioon päivittämistä varten. Projekti jatkuu keväällä Sopimusohjausmekanismin sovittaminen uuteen organisaatioon. Taitoa Oy:n tuotantosuunnitelman mukainen muutosjohtaminen. Systemaattisen laatutyön valmistelu käynnistetään konsernitasolla. Konsernitason raportoinnin kehittämisen koordinointi. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Sopimustasot ja -käytäntö on määritelty taloussäännössä ja hallintosäännössä. Ohjausjärjestelmää täydennetään vielä v 2013 konserninäkökulmasta kaupunkistrategian valmistuttua osaoptimoinnin vähentämiseksi. Täydentäminen tulee koskemaan toisistana irrallisesti tehtävän strategisen työn koordinointia ja yhteensovittamista. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Siirretty Taitoa Oy:n palvelutuotantoon Muutos on viestitty ja ohjeistettu. Henkilöstösiirrot tehty. Vapautuneiden tilojen käyttöä suunniteltu. Toimintatapojen yhteensovittaminen jatkuu esiintulevien tarpeiden mukaan. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla EFQM:n sähköistä itsearviointimallia kokeiltiin toiminnanohjauksessa ja sisäisessä tarkastuksessa. Laajempi käyttöönotto ja/tai vaihtoehtoisten mallien tarkastelu ja muu laatutyö jatkuu Aloitettu/Valmis 3. Valmis Käynnitetty mittarien kehittämishanke ja osallistuttu valtakunnalliseen mittaamiskäytäntöjen kypsyystasomittaukseen. Teetetty tiedonhallinnan esiselvitys. 64

68 Talousarvion toteutuminen Talous Toimintatuotot toteutuivat 115,5 %:sesti. Poikkeama johtui pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitoista. Tuet ja avustukset toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Toimintakulut toteutuivat 89,6 %:sesti. Toimintakulut jäivät pääsääntöisesti alle suunnitellun, lukuun ottamatta muita toimintakuluja. Muut toimintakulut ovat pitäneet sisällään pysyvien vastaavien myyntitappioita, muita kuluja sekä saatavien poistoja. Muiden palvelujen ostot toteutuivat 65,5 %:sesti. Toimintakate toteutui 34,6 %:sesti eli jäi reilusti alle suunnitellun. Talous ja strategia (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,5-334 Myyntituotot ***** -14 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,7-320 Toimintakulut ,6-332 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,1-88 Henkilösivukulut ,6-95 Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,1-11 Palvelujen ostot ,6-428 Muiden palvelujen ostot ,5-428 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4-1 Muut toimintakulut ,2 279 Toimintakate ,

69 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE TOIMIELIN Vastuuhenkilö Henkilöstö Henkilöstölautakunta Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Toiminnan kuvaus Henkilöstöyksikkö vastaa strategisesta henkilöstöjohtamisesta, henkilöstöjohtamisen kehittämisestä, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkka- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisestä, yhteistoiminnan ja työsuojelun organisoinnista sekä henkilöstösuunnittelusta, työllistämisestä ja henkilöstön kehittämis- ja työhyvinvointipalveluiden suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä toimialojen kanssa. Tavoitteiden toteuma 66

70 Talousarvion toteutuminen Talous Henkilöstölautakunnan toimintakate on toteutunut talousarvion mukaisesti, kun otetaan huomioon, että kesätyöntekijöiden palkkaamiseen ja uudelleen sijoitusten (työssä jatkamisen) tukemiseen varattujen määrärahojen osalta palkkakustannukset kirjattiin asianosaiselle toimialalle. Henkilöstöyksikön määrärahoja käytettiin keskitettyyn henkilöstöhallintoon, henkilöstöpalveluihin ja -etuuksiin, työllistämiseen, työterveyspalveluihin, henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin, työsuojeluun sekä yhteistoimintaan. Henkilöstöyksikön määrärahoista maksettiin kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä ne eläkemenoperusteiset maksut (1,77 milj. euroa), joita ei voida kohdistaa aiheutumisperiaatteen mukaisesti toimialoille. Henkilöstöyksikön kustannuspaikoilta maksetaan myös henkilöstön edustajien palkat (7 luottamusmiestä ja 5 työsuojeluvaltuutettua). Henkilöstön työterveyspalvelut sisältävät ennalta ehkäisevän, lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Sekä työterveyshuollon tulot (n. 1,51 milj. euroa) että menot (yhteensä n. 2,67 milj. euroa) ylittivät talousarvioon varatut määrärahat, mutta ylitys pystyttiin kattamaan muista määrärahoista. Työterveyshuollon kustannuksista 36 % muodostui lakisääteiseen työterveyshuollon ja 64 % sairaanhoidon kustannuksista. Kansaneläkelaitos korvaa työterveyshuollon I korvausluokan (lakisääteinen työterveyshuolto) kustannuksista 60 % ja II korvausluokan (sairaanhoito) kustannuksista 50 %. 67

71 Talousarvion toteutuminen Henkilöstö (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot ***** 0 Tuet ja avustukset ,2-198 Muut toimintatuotot ,2-4 Toimintakulut ,6-309 Henkilöstökulut ,6-445 Palkat ja palkkiot ,2-402 Henkilösivukulut ,9-43 Eläkekulut ,5-10 Muut henkilösivukulut ,7-33 Palvelujen ostot ,9 242 Muiden palvelujen ostot ,9 242 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-9 Avustukset Muut toimintakulut ,2 27 Toimintakate ,

72 Talousarvion toteutuminen Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Kaupunkikehitysjohtaja Jukka Posti Toiminnan kuvaus Kaupunkikehitys -toimialan keskeisin tehtävä on kaupungin elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Toimiala muodostuu kahdesta palveluketjusta, elinvoiman vahvistaminen ja elinympäristön kehittäminen, jotka kumpikin vastaavat toimialaansa liittyvästä, kaupunkistrategian mukaisesta kehittämisestä. Toimialaan kuuluvat lisäksi Teknisen tuotannon liikelaitos ja Kouvolan Vesi sekä osakeyhtiöt Kinno ja Ebick. Toimintaympäristön muutokset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät edelleen Kouvolan elinkeinorakenteessa, mikä näkyy työllisyystilastoissa ja kunnan verotuloissa. Tämän vuoksi elinkeinotoimessa on jatkettu nykyisten yritysten toimintaedellytysten parantamista ja myötävaikutettu uusien yritysten syntymiseen tavoitteena luoda alueelle uusia työpaikkoja. Mm. bioenergiaan, puurakentamiseen, ympäristö- ja digitaaliseen liiketoimintaan kohdistetuilla toimenpiteillä on luotu pohjaa kehittämiselle yhteistyössä yritysten kanssa. Myös elintarviketeollisuuden kehittämisellä on kasvava merkitys alueen elinvoiman kannalta. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on kaupungin päätöksenteossa otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointimenetelmä (YRVA). Maaseutupalveluissa on tehty Maaseutuviraston kanssa maksajavirastosopimus, jolla vahvistetaan osapuolten velvollisuudet ja sovitaan yhteisistä menettelyistä viljelijätukihallinnossa. Kansallinen Laajakaista hankkeen rakentaminen aloitettiin. Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, joka on kunnan maankäytön kehityskuva. Siinä käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi. Maankäytössä on huomioitu elinkeinorakenteen tarpeita. Yhdyskuntatekniikan toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa toukokuussa 2012 Kouvolan kaupungin toimiessa isäntäkuntana. Ympäristönsuojelun hankkeet Eko-Kymenlaakso sekä Sippolan- ja Summanjoen kuormitusselvitys ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma valmistui osana Eko-Kymenlaakso - hanketta. Kymenlaakson energianeuvonta-hanke on aloitettu v.2012 ja jatkuu vuoden 2013 ajan. Talousarviossa asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Toimialan talous Tilikauden toimintakate oli -18,2 milj. euroa (tot.- % 102). Vaikka toimintatuotot olivat 0,8 milj. euroa talousarviota suuremmat, asetettu toimintakatteen säästötavoite (98 %) jäi saavuttamatta johtuen yhdyskuntatekniikan menojen lisääntymisestä. Suunniteltua paremmin toteutunut maanmyynti pienensi toimintakatteen ylitystä. Elinkeinotoimessa tavoite saavutettiin, mutta tekniikka- ja ympäristöpalveluissa toimintakate ylitti talousarvion 0,7 milj. eurolla. Toteutuma vastasi marraskuun kuukausikatsauksessa tehtyä ennustetta. Toimintakulut olivat 38,1 milj. euroa. Ylitys talousarvioon 0,79 milj. euroa muodostui liikennealueiden talvikunnossapidon kustannuksista ja katuvalaistuksen lisääntyneistä energiakustannuksista. Valmistus omaan käyttöön jäi 0,3 milj. euroa talousarviota pienemmäksi. Investointimenot olivat 15,63 milj. euroa (tot- % 100,5). Maa-alueiden hankinnasta säästyi 0,4 milj. euroa. Yhdyskuntatekniikan investoinnit ylittyivät 0,5 milj. euroa. Liikelaitoksista Teknisen tuotannon liikelaitos saavutti talousarviossa asetetut tulostavoitteet. Teknisen tuotannon liikelaitoksen liikeylijäämä oli 0,9 milj. euroa ja ylitti talousarvion tavoitteen 0,8 milj. eurolla. Ylijäämä muodostui liikevaihdon lisäyksestä sekä vuoden aikana asetettujen säästötavoitteiden toteutumisesta. 69

73 Talousarvion toteutuminen Kouvolan Veden talousarviossa asetettu tulostavoite jäi saavuttamatta. Kouvolan Veden liikeylijäämä oli 1,3 milj. euroa, mutta se jäi talousarvion tavoitteesta. Vaikka liikevaihto oli budjetoitua suurempi, menojen kasvu (24 %) johti siihen, että liikeylijäämä jäi tavoitteesta n. 0,4 milj. euroa. Menojen kasvuun vaikuttivat runsaat putkirikot, korkeat lietteen käsittelymaksut sekä lisääntyneet energiakustannukset. Kaupunkikehitys Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e Toimintatuotot ,0-817 Myyntituotot ,3-210 Maksutuotot ,4-58 Tuet ja avustukset ,0 23 Muut toimintatuotot ,2-571 Valmistus omaan käyttöön ,0 314 Toimintakulut ,1 796 Henkilöstökulut ,9 114 Palkat ja palkkiot ,6-36 Henkilösivukulut ,5 150 Eläkekulut ,4 199 Muut henkilösivukulut ,3-49 Palvelujen ostot ,0-4 Asiakaspalvelujen ostot ,9-189 Muiden palvelujen ostot ,9 185 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 547 Avustukset ,4-9 Muut toimintakulut ,4 148 Toimintakate ,6 293 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kaupunginhallituksen elinkeinojaosto Elinkeinojohtaja Aimo Ahti Toiminnan kuvaus Kaupunkikehityksen elinkeinopalvelut vastaa uudistetun kaupunkiorganisaation elinvoimaydinprosessista ja panostaa elinkeinostrategiassa määriteltyjen painopistealojen toimintaedellytysten ja yritysten monipuolisen toimintaympäristön kehittämiseen sekä tukee toimenpiteitä, joilla luodaan kaupungin eri alueille uutta elinvoimaa, osaamista, yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia Toimintaympäristön muutokset Metsäteollisuuden rakennekehityksen jälkihoito ja seurannaisvaikutukset ovat edelleen keskeinen elinkeinopolitiikan kohde. Toimintojen alasajon välittömien seurausten hoitamisesta on voitu siirtyä toimialan sisäisten painopistemuutosten kautta löydettävien uusien, pk-pohjaisten yritysmahdollisuuksien kehittämiseen. Bioenergiaan, puurakentamiseen ja ympäristöliiketoimintaan kohdistetuilla toimenpiteillä on luotu pohjaa toimialakohtaiselle kehittämiselle yhteistyössä yritysten kanssa. Yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on kaupungin päätöksenteossa otettu käyttöön yritysvaikutusten arviointimenetelmä (YRVA). Kouvolan alueen palvelukyky vahvistui merkittävästi kauppakeskus Veturin valmistuttua. Myös kaupungin ydinkeskusta hyötyy tästä, kun eri tahojen kanssa (yritykset, kiinteistönomistajat) käynnistetty yhteistyö etenee. Eri selvitykset (mm. pendelöintitutkimus) ovat osoittaneet, että Kouvolalla on vetovoimaa ns. monipaikkaista työtä tekevien kannalta. Tämä yhdistettynä osaamiseen, tietoon ja digitaalisuuteen perustuvien liiketoimintojen sekä luovien alojen yrittäjyyden kehittämistavoitteisiin muodostaa ajankohtaisen teeman myös elinkeinollisen kehittämisen kannalta. Aluelähtöisen elintarviketalouden kehittämisellä on kasvava merkitys suorien elinkeinollisten vaikutusten sekä koko alueen elinvoiman kannalta. 70

74 Talousarvion toteutuminen Tavoitteet Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Osaamis- ja talousperusta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Strategisille painopistealueille kohdistettu kehittäminen verkostoyhteistyönä Yksi kehittämisyhtiö Aloitettu/Valmis 2. Työn alla European Business Innovation Center Käynnistetään 20 uutta hanketta. Käynnistettyjen hankkeiden määrä (kpl) 2. Työn alla Käynnistetty 14 hanketta. Hankkeisiin tulee mukaan vähintään 70 yritystä. Yritysten määrä hankkeissa (kpl) 3. Valmis Hankesuunnitelmissa 616 yritystä. Vipuvaikutus kehittämisrahoituksessa viisinkertainen kaupungin panostukseen verrattuna. Kehittämisrahoituksen vipuvaikutuskerroin 3. Valmis Vipuvaikutuskerroin 5,7. Kaupunkistrategia: Elinvoimainen ja tekevä Kouvola: Yritysten toimintaedellytykset Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Kaikkien elinkeinojen kehitysedellytysten ja elinkeinollisen infran ylläpito Järjestetään viisi toimialojen tapaamista ja/tai foorumia. Elinkeinofoorumeita (kpl) 3. Valmis Järjestetty 8 foorumia. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Tutkimus ja koulutus tukee strategisia osaamis- ja toimintakeskittymiä T&K -hankkeiden määrä painopistealueilla vähintään 10. Korkeakoulujen tutkimus- ja kehityshankkeiden määrä (kpl) 3. Valmis T&K -hankkeiden määrä painopistealueilla 23. Talous Elinkeinotoimi (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio 1000 e Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,9 384 Myyntituotot ,6 29 Maksutuotot ,6 119 Tuet ja avustukset ,6 186 Muut toimintatuotot ,7 50 Toimintakulut ,7-802 Henkilöstökulut ,4-115 Palkat ja palkkiot ,2-102 Henkilösivukulut ,2-13 Eläkekulut ,2 27 Muut henkilösivukulut ,3-40 Palvelujen ostot ,1-710 Asiakaspalvelujen ostot ,4-185 Muiden palvelujen ostot ,3-526 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 1 Avustukset ,4-10 Muut toimintakulut ,5 32 Toimintakate ,

75 Talousarvion toteutuminen Talous Palvelualueen talousarvio toteutui alle arvion. Kaupunginhallituksen asettama säästötavoite saavutettiin. Toimintakatteen toteutuminen oli n euroa talousarviota parempi (tot-% 93,9). Kaupunginhallitus/Elinkeinojaosto 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,1 198 Tuet ja avustukset ,9 199 Toimintakulut ,3-492 Henkilöstökulut ,5-23 Palkat ja palkkiot ,4-18 Henkilösivukulut ,9-5 Eläkekulut ,9-1 Muut henkilösivukulut ,8-3 Palvelujen ostot ,8-574 Muiden palvelujen ostot ,8-574 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,2 49 Muut toimintakulut ,9 55 Toimintakate ,9-294 TOIMIELIN PALVELUALUE Vastuuhenkilö Maaseutulautakunta Maaseutupalvelut Maaseutupalvelujen johtaja Sirkka Kettunen Toiminnan kuvaus Maaseutupalvelujen tehtävänä on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen hoitamalla sille laissa säädetyt maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät, maaseudun ja kylien kansalaisosallistumiseen sekä infrastruktuuriin (tie- ja vesihuoltoavustukset) ja kehittämiseen liittyvät tehtävät ja tuottaa MELA:lle maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Toimintaympäristön muutokset Kouvolan kaupunki ja maaseutuvirasto allekirjoittivat maksajavirastosopimuksen, jolla vahvistetaan osapuolten velvollisuudet ja sovitaan yhteisistä noudatettavista menettelyistä viljelijätukihallinnossa. Siinä kaupunki sitoutuu hoitamaan sille määrätyt maataloustukeen liittyvät maksajavirastotehtävät sopimuksessa määriteltyjen palvelutavoitteiden ja organisoinnille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Kansallinen Laajakaista hankkeen rakentaminen alkoi Kouvolan osalta Mauno - Pyötsiän hankealueella. Hankkeen aloitus viivästyi noin kahdella vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Syynä olivat mm. teleoperaattoreiden heikko kiinnostus hankkeeseen sekä rahoituksen hidas toteutuminen. 72

76 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Talous Talous toteutui suunnitellulla tavalla, mutta säästöä syntyi tavoiteltua enemmän. Syynä olivat joidenkin avustusten pienemmät toteumat, kahden henkilön eläkkeelle siirtyminen talousarviovuoden aikana, lomitushallinnon positiivinen nettotulos sekä säästö useissa kululajeissa. Toimintakatteen toteutuminen oli n euroa talousarviota parempi (tot-% 95,4). Maaseutulautakunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,4 186 Myyntituotot ,6 29 Maksutuotot ,6 119 Tuet ja avustukset ,1-13 Muut toimintatuotot ,7 51 Toimintakulut ,9-310 Henkilöstökulut ,6-92 Palkat ja palkkiot ,4-84 Henkilösivukulut ,4-8 Eläkekulut ,6 28 Muut henkilösivukulut ,3-36 Palvelujen ostot ,5-137 Asiakaspalvelujen ostot ,4-185 Muiden palvelujen ostot ,6 48 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 0 Avustukset ,3-59 Muut toimintakulut ,7-23 Toimintakate ,

77 Talousarvion toteutuminen TOIMIALA Vastuuhenkilö Tekninen ja ympäristötoimiala Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toimialan talous Tekninen ja ympäristötoimiala Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio 1000 e Tot-% Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot ,1-238 Maksutuotot ,6-178 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,3-622 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,6 66 Henkilösivukulut ,3 162 Eläkekulut ,6 172 Muut henkilösivukulut ,5-9 Palvelujen ostot ,8 707 Asiakaspalvelujen ostot ,9-4 Muiden palvelujen ostot ,8 711 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ***** 1 Muut toimintakulut ,7 116 Toimintakate ,8 711 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Hannu Luotonen Toiminnan kuvaus Tekniikka- ja ympäristöpalvelujen tarkoituksena on vastata yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja ylläpidosta laatimalla yleis- ja asemakaavoja, toteuttamalla ympäristön valvontaa, hankkimalla ja luovuttamalla maata sekä tilaamalla katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentamista ja ylläpitoa teknisen tuotannon liikelaitokselta ja yksityisiltä toimijoilta sopimusten perusteella. Toimintaympäristön muutokset Kaupunkisuunnittelun maankäytön suunnittelussa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, jonka tekninen lautakunta hyväksyi joulukuussa. Rakennemalli on koko kunnan maankäytön kehityskuva, jolla määritellään tavoitteita kunnan eri osien yleiskaavoitukselle. Rakennemallissa käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin lautakunnassa. Keskeisen kaupunkialueen suunnittelualue käsittää entiset Kuusankosken, Korian, Kouvolan ja Valkealan kirkonkylän taajamat. Yleiskaavaan liittyy samanaikaisesti laadittava valtateiden 6 ja 12 yleissuunnitelma. Vuoden aikana hyväksyttiin yksitoista asemakaavaa, joiden pinta-ala oli yhteensä 88,3 ha. Kaavoissa on yhteensä rakennusoikeutta kem2. Uusia kerrostalotontteja kaavoitettiin 8 kpl ja omakotitontteja 136 kpl. Maanhankintaan käytettiin 2,5 milj. euroa, jolla hankittiin yhteensä 22,8 ha raakamaata. Maata myytiin yhteensä 2,9 milj. eurolla, josta kertyi myyntivoittoa 2,3 milj. euroa. Pientalotontteja luovutettiin rakentajille 34 kpl. Yhdyskuntatekniikan toiminta toteutui pääosin suunnitelmien mukaisesti. Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v Kuusi Kuusankosken betonipylvästä purettiin loppuvuodesta. 74

78 Talousarvion toteutuminen Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa. Toukokuussa 2012 pidetyn aloituskokouksen jälkeen lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan viranomaistehtäviä hoitaa päätoimisesti yksi viranhaltija (suunnittelija), joka aloitti työt elokuussa. Jätelautakunnan jätehuoltopäällikön virkaa hoitaa (oto) Kouvolan jätehuoltopäällikkö. Tavoitteiden toteuma Talous Tilikauden toimintakate ylittyi 0,9 milj. euroa (tot-% 112,5), vaikka muutetussa talousarviossa asetettu maa-alueiden myyntivoittotavoite ja muut toimintatuotot toteutuivat arvioitua paremmin. Ylitys johtuu yhdyskuntatekniikan palvelualueen menojen ylityksistä. Liikennealueiden talvikunnossapidon kustannukset ovat nousseet edellisestä 75

79 Talousarvion toteutuminen vuodesta 31,42 % ja ylittyivät 0,8 milj. euroa. Katuvalaistuksen energiakustannusten ylitys oli 0,3 milj. euroa. Suunniteltua paremmin toteutunut maanmyynti pienensi toimintakatteen ylitystä. Tekninen lautakunta (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama 1000 e Toimintatuotot ,2-966 Myyntituotot ,6-113 Maksutuotot ,7-85 Tuet ja avustukset ***** -153 Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , Henkilöstökulut ,6 217 Palkat ja palkkiot ,3 94 Henkilösivukulut ,2 123 Eläkekulut ,5 130 Muut henkilösivukulut ,0-7 Palvelujen ostot ,1 715 Asiakaspalvelujen ostot ,9-4 Muiden palvelujen ostot ,2 719 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 566 Avustukset ***** 1 Muut toimintakulut , Toimintakate ,5 966 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Teknisen toimen hallinto Kehittämisjohtaja Antti Laherto Palvelualueen toiminnan kuvaus Teknisen toimen hallinnon tehtävänä on tuottaa teknisen lautakunnan ja rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouspalvelut. Hallintoon sisältyy puolet kaupunkikehitysjohtajan panoksesta. Toinen puoli kohdistuu elinkeinopalveluihin. Nopeat Itäradat projekti sisältyy v.2012 hallinnon palvelualueelle. Hankkeen toiminta katetaan projektista saatavilla tuloilla. Toimintaympäristön muutokset Uutena kokonaisuutena teknisen toimen hallinnossa oli toimialan johtamisen (kaupunkikehitysjohtaja) kustannusosuus. Teknisen johtajan palkkamenoja sisältyi palvelualueelle 70 %. Nopeat Itäradat projektin kulut olivat euroa ja tuotot euroa. Palvelualueen talous Henkilöstökulut alittuivat 5 %, mutta palvelujen ostojen määrää ei osattu arvioida riittävästi. Palvelualueen toimintakatteen ylitys oli n. 10 %. 76

80 Talousarvion toteutuminen Teknisen toimen hallinto 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,3-31 Myyntituotot ,3-31 Toimintakulut ,2 104 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,5-26 Eläkekulut ,6-25 Muut henkilösivukulut ,5-1 Palvelujen ostot ,8 103 Muiden palvelujen ostot ,8 103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 12 Avustukset Muut toimintakulut ,5 20 Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikan johtaja Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhdyskuntatekniikan palvelualue huolehtii katujen, puistojen ja yleisten alueiden hallinnasta ja näitä alueita koskevasta suunnittelusta, suunnitelmien teettämisestä, rakennuttamisesta ja ylläpidon teettämisestä. Lisäksi palvelualue vastaa jätehuollon tilaajatehtävistä ja Kymen jätelautakunnan viranomaistehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Toiminta toteutui pääosin suunnitelmien ja talousarvion mukaisesti. Säästösyistä eräiden investointikohteiden rakentamisesta luovuttiin. Tervaskankaan alue saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi v Kuusi Kuusankosken betonipylvästä purettiin loppuvuodesta. Kymen jätelautakunta aloitti toimintansa. Toukokuussa 2012 pidetyn aloituskokouksen jälkeen lautakunta kokoontui neljä kertaa. Jätelautakunnan viranomaistehtäviä hoitaa päätoimisesti yksi viranhaltija (suunnittelija), joka aloitti työt elokuussa. Kouvolan jätehuoltopäällikkö hoitaa (oto) Kymen jätelautakunnan jätehuoltopäällikön virkaa (ltk 60 % - kpki 40 %). Toimistosihteeriä ei pystytty palkkaamaan sisäisin järjestelyin eikä sisäiseen hakuun saatu täyttölupaa. Toimistosihteerin tehtäviä hoidetaan yhden hallintosihteerin 10 % työpanoksella, mikä on ollut tarvittavien palvelujen kannalta riittämätön. Vuoden aikana palvelualueelta jäi eläkkeelle yksi henkilö (rakennuttajainsinööri), jonka toimi jätettiin täyttämättä. Yksi henkilö käytti oikeuttaan vuorotteluvapaaseen ja yksi henkilö opintovapaaseen. Vuorotteluvapaan ajaksi tilalle palkattiin suunnittelija. Samainen suunnittelija palkattiin vuorotteluvapaan päätyttyä sairasloman sijaiseksi suunnitteluyksikköön. Palvelualueen talous Yhdyskuntatekniikan tilikauden toimintakate ylittyi n. 1,1 milj. euroa (tot-% 112,8). Puolet ylityksistä johtui joulukuun liki päivittäisestä lumen aurauksesta ja näiden lumien poisajosta. Lunta aurattiin ja ajettiin pois v.2012 kuukauden enemmän kuin v Sähkön hinnan nousu sekä katuvalaistuksen piiriin kuuluvien alueiden laajeneminen, suunnittelun sisäisten kustannusten kirjaamisessa tapahtunut muutos sekä betonipylväiden purku selittävät osaltaan kustannusten ylittymistä. Yhdyskuntatekniikan tuotot toteutuivat vajaa euroa arvioitua suurempina johtuen mm. arvioitua suuremmista metsän myyntituloista ja muista maksutuotoista. Valmistus omaan käyttöön oli arvioitua pienempi, mikä johtui osaltaan kesken vuoden tulleista säästötavoitteista. Kesäkuussa päätetyt säästötavoitteet eivät toteutuneet tavoitteen mukaisesti. 77

81 Talousarvion toteutuminen Yhdyskuntatekniikka (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,5-386 Myyntituotot ,5-189 Maksutuotot ,2-142 Muut toimintatuotot ,8-55 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut , Henkilöstökulut ,2 90 Palkat ja palkkiot ,6-3 Henkilösivukulut ,2 93 Eläkekulut ,9 97 Muut henkilösivukulut ,3-4 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,9-4 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 549 Muut toimintakulut ,5 61 Toimintakate , PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö Maankäyttö Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Hannu Luotonen Maaomaisuuden hallinta Tonttipäällikkö Markku Lähde Palvelualueen toiminnan kuvaus Maankäyttö jakaantuu maankäytön suunnitteluun ja maaomaisuuden hallintaan. Maankäytön suunnitteluun sisältyvät: asemakaavat ja asemakaavamuutokset, yleiskaavoitus ja muu yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, asemakaavasta poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut, kaupunkikuvaan liittyviin hankkeisiin osallistuminen ja rakennuslupahakemusten kaupunkikuvallinen arviointi sekä rakennussuojeluasiat. Maaomaisuuden hallintaan kuuluvat: tonttipalvelut (maan hankinta, hallinta ja luovutus), kiinteistötoimituksiin ja kiinteistörekisterin pitoon liittyvät tehtävät sekä paikkatietopalvelut (kartasto- ja osoiteasiat). Toimintaympäristön muutokset Maankäytön suunnittelu Kaupunkisuunnittelun maankäytön suunnittelussa valmistui koko kunnan alueen kattava rakennemalli, jonka tekninen lautakunta hyväksyi joulukuussa. Rakennemalli on koko kunnan maankäytön kehityskuva, jolla määritellään tavoitteita kunnan eri osien yleiskaavoitukselle. Rakennemallissa käsitellään kunnan keskus- ja palveluverkkoa, aluerakenteen toimivuutta, lisärakentamisen sijoittumista sekä liikenteen ja viheryhteyksien kehittämistä. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavatyö käynnistyi ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin lautakunnassa. Keskeisen kaupunkialueen suunnittelualue käsittää entiset Kuusankosken, Korian, Kouvolan ja Valkealan kirkonkylän taajamat. Yleiskaavaan liittyy samanaikaisesti laadittava valtateiden 6 ja 12 yleissuunnitelma. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin. Kertomusvuonna julkisesti nähtävillä oli Kymijoen rantaosayleiskaava, Kasarminmäki- Ruskeasuo-Tanttari osayleiskaava ja Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava. Jaalan rantaosayleiskaavan ja Kinansaaren rantaosayleiskaavan luonnokset olivat nähtävillä. Valtuusto hyväksyi Kyynelmyksen ranta-asemakaavan. Vuoden aikana hyväksyttiin yksitoista asemakaavaa, joiden pinta-ala oli yhteensä 88,3 ha. Kaavoissa on yhteensä rakennusoikeutta kem2. Uusia kerrostalotontteja kaavoitettiin 8 kpl ja omakotitontteja 136 kpl. Kalalammen alueelle kaavoitettiin 74 AO-tonttia ja Nisoksenrantaan 48 AO-tonttia. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli 78

82 Talousarvion toteutuminen yhteensä 9553 ha. Ajantasa-asemakaavaa laadittiin xcity-järjestelmään 985 ha. Vektorimuotoinen ajantasa-asemakaavan kattavuus on nyt 60% koko asemakaava-alueesta. Maaomaisuuden hallinta Maata hankittiin noin 22,8 ha 2,5 milj. eurolla. Maata myytiin noin 11,7 ha 2,9 milj. eurolla. Omakotitalotontteja luovutettiin 34 kpl. Taloudellisesti merkittävimmät maanmyynti- ja -ostokaupat liittyivät Halkotorin alueen toteuttamiseen. Puunmyyntituloja saatiin noin euroa, josta perusturvarahaston osuus oli noin euroa. Erilaisia kiinteistötoimituksia ja kiinteistörekisterinpitäjän päätöksiä tehtiin 63 kpl, joissa muodostettiin 102 kiinteistöä. Tonttijakoja laadittiin 54 kpl. TeklaGIS ohjelmisto laajeni ympäristönvalvonta- ja viheraluerekisterisovelluksilla. Ohjelmiston käyttäjämäärät ovat tällä hetkellä TeklaGIS 82 käyttäjää, Tekla Webmap 198 käyttäjää ja TeklaWebinfo 310 käyttäjää. Kaavan pohjakartan täydentämisen lisäksi tallennettiin huomattava määrä katu- ja vihersovelluksen ylläpitoon tarvittavia katujen ja puistojen geometriatietoja. Ajantasa-asemakaavan laskentatyötä on jatkettu. Erillisiä karttaotteita valmistettiin yhteensä 425 kpl. Palvelualueen talous Maankäytön talousarvio toteutui suunnitellusti. Muutetun talousarvion tulotavoite saavutettiin noin 0,5 milj. euroa arvioitua suurempana (tot-% 111). Toimintakulut ylittyivät 0,3 milj. euroa, joten toimintakatteen ylijäämäksi jäi 2,0 milj. euroa, joka on 0,2 milj. euroa talousaviota enemmän. Maankäyttö (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot ,4 107 Maksutuotot ,4 56 Tuet ja avustukset ***** -153 Muut toimintatuotot ,3-561 Toimintakulut ,1 320 Henkilöstökulut ,2 157 Palkat ja palkkiot ,6 100 Henkilösivukulut ,7 57 Eläkekulut ,4 58 Muut henkilösivukulut ,2-2 Palvelujen ostot ,9 116 Muiden palvelujen ostot ,9 116 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 5 Avustukset ***** 1 Muut toimintakulut Toimintakate ,7-230 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Rakennus- ja ympäristölautakunta Vs. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunta järjestää ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja asuntotoimen palvelut ja huolehtii lainsäädännön mukaisista Kouvolan kaupungille kuuluvista lupa-, valvonta- ja muista viranomaistehtävistä. Käytännön toiminnasta huolehtivan ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut -palvelualueen toiminnan tavoitteena on lupakäsittelyllä, valvonnalla ja neuvonnalla turvata kestävän kehityksen mukaisesti terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö seuraamalla ja valvomalla ympäristön tilaa ja terveydellisiä oloja sekä huolehtimalla rakentamisen, 79

83 Talousarvion toteutuminen maankäytön ja rakennetun ympäristön laadusta. Palvelualue jakautuu terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja asuntoimen palveluyksiköihin. Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan välisen sopimuksen mukaiset Iitin kunnan ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun tehtävät on toteutettu sopimuksen mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Ympäristöpalvelujen viranomaistehtäviin liittyvä toiminta on toteutunut pääpiirteissään suunnitellulla tavalla. Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Ympäristöterveydenhuollossa suunnitelmalliset tarkastukset eivät ole toteutuneet täysin keskusvirastojen ohjeiden mukaisina. Ympäristönsuojelun hankkeet, Eko-Kymenlaakso sekä Sippolan- ja Summanjoen kuormitusselvitys (Kouvola, Hamina) ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Kouvolan ympäristöohjelma laadittiin ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa osana Eko-Kymenlaakso-hanketta. Osallistuttiin ELY-keskuksen hankkeeseen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen Vuodesta 1990 jatkunut Pohjois-Kymenlaakson kuntien ja teollisuuden toteuttamaa ilmanlaadun tarkkailua jatkettiin suunnitellusti. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukaiset ympäristöasioiden tilinpäätöstiedot esitetään erillisessä ympäristötilinpäätösliitteessä. Kymenlaaksossa vuoden 2012 aikana käynnistettyä työvoima- ja elinkeinoministeriön vahvasti tukemaa hanketta energianeuvonnasta jatketaan Kouvolan kaupungin osalta. Tavoitteet Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Tehokkaat lupaprosessit Keskimääräinen läpimenoaika kilpailukykyinen vertailukuntiin nähden Läpimenoaika 3. Valmis Keskimääräinen käsittelyaika: maisematyölupa 34 pv, purkamislupa 19 pv, purkamisilmoitus (MRL mom)14 pv, rakennuslupa 26 pv, tilapäinen rakennuslupa 26 pv, toimenpidelupa 28 pv ja ympäristöluvat 3,9 kk. Rakennusvalvonnan lupien käsittelyajat ovat kymmenen suurimman kunnan lupien käsittelyaikoihin verrattuna keskimääräistä lyhyemmät. Ympäristöluvista ei ole toistaiseksi käytettävissä vertailutietoa. Kaupunkistrategia: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ympäristövastuun kantaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Rakentamisen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun aloilla toiminnan ja elinympäristön laadun parantaminen Viranomaistoiminnan harmonisointi 2. Työn alla Ympäristönsuojelun tehtäväjako on uudistettu. Rakennusvalvonnan osalta se saatetaan loppuun keväällä

84 Talousarvion toteutuminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Ympäristötietoisuuden lisääminen ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen EkoKymenlaakso-hankkeen hankesuunnitelman toteutuminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis EkoKymenlaakso-projekti on toteutunut hankesuunnitelman mukaisesti ja jatkuu vuonna Talous Ympäristö- ja rakennusvalvontapalveluiden palvelualueella talousarviossa vuodelle 2012 arvioidut toimintatuotot toteutuivat noin euroa talousarviota suurempana. Toimintakuluissa saavutettiin noin euron säästö. Näin ollen toimintakatteen toteutuminen oli n euroa arvioitua parempi (90,6 %). Ympäristöpalvelut ja rakennusvalvontapalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8-234 Myyntituotot ,1-125 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,3-6 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut ,4-22 Henkilöstökulut ,5 12 Palkat ja palkkiot ,5-27 Henkilösivukulut ,2 39 Eläkekulut ,1 42 Muut henkilösivukulut ,1-2 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5-21 Muut toimintakulut ,7-5 Toimintakate ,

85 Talousarvion toteutuminen Hyvinvointipalvelut Vastuuhenkilö Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Toimialan talous Hyvinvointipalvelujen talousarvion toteutuma oli 16 miljoonaa euroa yli alkuperäisen talousarvion ja muutettu talousarvio ylittyi 3,5 miljoonaa euroa. Sivistystoimen talousarvion toteutumaprosentti oli 100,1 ja perusturvan alkuperäisen talousarvion toteutumaprosentti oli 106,0 ja muutetun talousarvion 101,2. Hyvinvointipalvelujen toimintakatteen muutos vuodesta 2011 vuoteen 2012 oli 7,6 %, kun koko maan ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakatteen muutos oli 6,2 %. Sivistystoimen toimintakate kasvoi 4,9 % ja perusturvassa kasvua oli 9,3 %. Perusturvan suurimmat ylitykset olivat erikoissairaanhoidossa, sosiaali- ja vanhuspalveluissa. Näissä toiminnoissa oli myös suurimmat toimintakatteen muutokset edelliseen vuoteen verrattuna. Lapsiperhepalvelut toteutuivat alkuperäisen talousarvion mukaisesti. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan kunkin toiminnon osalta erikseen. Hyvinvointipalvelujen uuden organisaation rakentaminen saatettiin loppuun sovitun aikataulun mukaan. Hyvinvointipalvelut Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ,3 749 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,3-498 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,6-212 Eläkekulut ,1 473 Muut henkilösivukulut ,9-685 Palvelujen ostot , Asiakaspalvelujen ostot ,3 324 Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,5-724 Muut toimintakulut ,7-179 Toimintakate , TOIMIALA Vastuuhenkilö Sivistys (ti) Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Sivistystoimi edistää kuntalaisten hyvinvointia: parantamalla osaamista ja suorituskykyä niin koulutuksessa menestymisen kuin työelämään sijoittumi-sen osalta muodostamalla toimivaa oppimis ja kehittämisympäristöä edistämällä osallisuutta ja yhteisöllisyyden muodostumista niin yksilö, perhe, paikallisyhteisö kuin koko alueen tasolla vahvistamalla aktivoivaa toimintaympäristöä turvaamalla toimintakykyä niin lasten, nuorten, aikuisten kuin ikäihmisten osalta rakentamalla fyysistä ja henkistä virikettä tarjoavaa elinympäristöä. Toimintaympäristön muutokset Sivistystoimen vastuualueen toimintaympäristön keskeiset muutokset liittyvät asiakkuuksissa tapahtuneisiin muutoksiin sekä niiden vaikutuksiin palveluiden järjestämistarpeeseen erityisesti lasten ja nuorten ikäluokkien pienenemisestä sekä opiskelupaikkoihin hakeutumisesta johtuen. 82

86 Talousarvion toteutuminen Päivähoidon asiakasmäärät ovat pysyneet n. vuoden 2011 tasolla, mutta muutoksia on tapahtunut palveluiden käytössä päiväkoti-, perhepäivä- ja kotihoidon kesken. Perusopetuksen oppilasmäärä pieneni 166 oppilaalla (-2 %) vuoden 2011 syksyyn verrattuna. Myös kuljetusoppilaiden määrä laski edellisvuodesta (-1,2 %). Lukiokoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä väheni 102 opiskelijaa (-6,8 %) ja ammatillisessa koulutuksessa ainoastaan 33 (-1,4 %) edellisestä syksystä. Vuonna 2010 päätetyt perusopetuksen palveluverkon muutokset on pantu täytäntöön lakkauttamalla alkaen kahdeksan toimipistettä. 2. asteen ammatillisen koulutuksen osalta Tornionmäen kampuksen kehittäminen on käynnistynyt Utinkatu 85:n peruskorjauksella sekä päättämällä Utin helikopterikoulutuskeskuksen rakentamisesta ulkoisen rahoituksen varmistuttua. Kaupunginvaltuuston käsittelemien nuorisopalvelujen ja liikunnan palveluverkkoselvitysten täytäntöönpano on aloitettu mm. palveluiden käyttöä ja asiakasmääriä seuraamalla, liikuntapaikkojen kunnossapitoluokituksen valmistelulla sekä sähköisen kulunvalvonnan käytön laajentamisella. Kaupunginvaltuuston päätös kirjastojen palveluverkosta on pantu täytäntöön lakkauttamalla kesän aikana neljä toimipistettä sekä laadittu lisäselvitys keskustakirjastojen osalta, johon liittyen valtuusto päätti jatkaa verkkotarkastelua yhteisöllisiin työmuotoihin liittyen. Museoverkkopäätöksen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano on aloitettu ja niiden toteuttaminen sijoittuu vuosien välille päättyen uuden museokeskuksen toteutumiseen vuonna Kevään yhteishaussa peruskoulun päättävästä ikäluokasta 39 % haki lukioon ja 61 % ammatilliseen koulutukseen. Koulutustakuu peruskoulun päättävien osalta on toteutunut hyvin kesäaikaisen opintojen ohjauksen ja etsivän nuorisotyön palveluiden kautta. Toimialan talous Sivistyksen tilaajan talousarvio vuodelle 2012 laadittiin toimintakatteen 2,9 % kasvulla (kasvu toteutuneesta TP ,4 %) TP 2012 osoittaa, että toiminta on kyetty toteuttamaan talousarvion mukaisesti. Kaupunginhallituksen asettama tavoite toimintakatteen 98 % toteumasta kyettiin saavuttamaan sivistyksen tilaajan ulkoisen toimintakatteen osalta toteuman ollessa 87,8 %. Sivistys (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e 20 Sivistys (ti) Toimintatuotot Myyntituotot ***** -13 Maksutuotot ,6 129 Tuet ja avustukset ***** -34 Muut toimintatuotot ***** -4 Toimintakulut ,7-491 Henkilöstökulut ,9-20 Palkat ja palkkiot ,6-19 Henkilösivukulut ,5-1 Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,1-847 Muiden palvelujen ostot ,5 858 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-23 Avustukset ,5-463 Muut toimintakulut Toimintakate ,

87 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Opetus ja kasvatuslautakunta järjestää kaupungin opetus ja kasvatuspalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Lisäksi lautakunta järjestää sosiaalihuoltolain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut lasten päivähoidon palvelut ja lastensuojelulain 9 :n 1 momentissa tarkoitetut koulupsykologi ja koulukuraattoripalvelut. Tavoitteiden toteuma 84

88 Talousarvion toteutuminen 85

89 Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Opetus- ja kasvatuslautakunnan TA 2012 toimintakate sisälsi tilaajan yhteiset hallintopalvelut, lasten ja nuorten palvelut, toisen asteen koulutuspalvelut sekä tuotannon kasvun ja oppimisen tukipalvelujen, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä ammatillisen koulutuksen ostot palvelusopimuksin. 86

90 Talousarvion toteutuminen Toimintakatteen toteuma ilman talousarvion korjausta ammatillisen koulutuksen yksikköhintaan perustuvan valtionosuuden mukaiseksi on 100,1 %. Korjattuna toimintakate toteutuu suunnitellusti. Sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 83,8 % ( e). Opetus- ja kasvatuslautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen Talousarviomuutokset talousarvio Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,1 110 Maksutuotot ,6 129 Tuet ja avustukset ***** -19 Toimintakulut ,1 94 Henkilöstökulut ,8-43 Palkat ja palkkiot ,3-39 Henkilösivukulut ,2-4 Eläkekulut ,7-1 Muut henkilösivukulut ,9-3 Palvelujen ostot ,3 462 Asiakaspalvelujen ostot ,7-784 Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-7 Avustukset ,7-338 Muut toimintakulut ,3 20 Toimintakate ,1 204 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut Hallintopäällikkö Mervi Palmu Palvelualueen toiminnan kuvaus Yhteiset hallintopalvelut tuottaa tuki- ja hallintopalveluja sivistystoimen tilaajalle. Hallintopalvelut luovat edellytykset mahdollisimman hyvään ja tehokkaaseen hallinto- ja toimistopalveluiden toimintaan. Toimintaympäristön muutokset Vuoden aikana on valmisteltu hallintopalveluiden vastuualueen toiminnan ja henkilöstön uudelleenjärjestelyjä organisaatiouudistukseen liittyen. Sivistystoimen lautakuntien kokoontumiskerrat ja käsittelemien pykälien määrät vuonna 2012; Kokoukset Pykälät Oikaisuvaatimukset Opetus- ja kasvatuslautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Palvelualueen talous Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut toteutuivat toimintakatteella 90,3 %. Sivistystoimen yhteiset hallintopalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintakulut ,3-96 Henkilöstökulut ,2 5 Palkat ja palkkiot ,8-1 Henkilösivukulut Eläkekulut ,7 5 Muut henkilösivukulut ,2 0 Palvelujen ostot ,1-83 Muiden palvelujen ostot ,1-83 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2-17 Muut toimintakulut ,3-2 Toimintakate ,

91 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut Tilaajapäällikkö Kim Strömmer Palvelualueen toiminnan kuvaus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Päivähoidon palveluista 16 prosenttia ostetaan ostopalveluna kuudelta eri tuottajalta. Lisäksi osa aamu- ja iltapäivätoiminasta on ostopalvelua, jota ostetaan kahdelta eri tuottajalta. Kasvun ja oppimisen tukipalveluiden kautta palvelualue saa erityisen tuen palvelut. Erityisen tuen palvelut ovat osa perusopetuksen palvelusopimusta. Palvelurakenteella luodaan kuntalaisille päivähoidon-, esiopetuksen ja perusopetuksen palvelut opetus- ja kasvatuslautakunnan määrittelemien linjausten mukaisesti. Toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen palveluverkko muuttui valtuuston tekemän palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Lukuvuoden aloitti 42 koulua, joissa oli 8152 oppilasta. Tästä määrästä 30 oppilasta oli lisäopetuksessa (10 lk.) ja 20 oppilasta maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Oppilasmäärä on laskenut 200 oppilaalla viime lukuvuoteen verrattuna. Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi Mansikka-ahon koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman, joka liittyy vuoden 2014 perusopetuksen palveluverkon muutokseen. Mansikka-ahon uudisrakennuksen valmistuttua Tornionmäen koulu yhdistyy Mansikka-ahon kouluun. Uudisrakennuksen valmistumiseen liittyy myös Kankaan koulun loppuminen. Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyi lasten ja nuorten palveluiden osalta kaksi opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma sekä maahanmuuttajien äidinkielen opetussuunnitelma hyväksyttiin Varhaiskasvatuksen palvelutarve on ollut hieman nouseva vuonna Kotihoidon tuen kuntalisän kautta on pyritty vastaamaan päivähoitotarpeeseen ja tukemaan lapsen hoitamista kotona. Päivähoidon ostopalveluiden korvaavaksi toimintamalliksi on valmisteltu päivähoidon palveluseteliä. Opetus- ja kasvatuslautakunta on hyväksynyt palvelusetelin sääntökirjan ja määritellyt palvelusetelin hinnan (840 euroa). Palveluseteli-toimintamalliin siirrytään Palvelualueen talous Lasten ja nuorten palveluiden talous toteutui talousarvion mukaisesti. Toimintatulot: toteutui 97,1 % :sti. Toimintamenot: Palvelujen ostot ja avustukset toteutuivat alle suunnitelman. Lasten kotihoidon tukeminen toteutui 94,7 %. Toimintakate 99 %. Lasten ja nuorten palvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,1 110 Maksutuotot ,6 129 Tuet ja avustukset ***** -19 Toimintakulut Henkilöstökulut ,8-4 Palkat ja palkkiot ,1-3 Henkilösivukulut ,1-1 Eläkekulut ,8 0 Muut henkilösivukulut ,4-1 Palvelujen ostot ,2-879 Asiakaspalvelujen ostot ,3-759 Muiden palvelujen ostot ,9-120 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 11 Avustukset ,7-338 Muut toimintakulut ,1 23 Toimintakate

92 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) Tilaajapäällikkö Veikko Niemi Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut käsittää perusopetuksen jälkeen järjestettävää yleissivistävää lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista tasapainoisiksi ja sivistyneiksi yhteiskunnanjäseniksi sekä antaa heille valmiudet jatko opintoihin, työelämään ja itsensä kehittämiseen. Kouvolan kaupunki järjestää lukio opetusta kuudessa päivälukiossa ja yhdessä aikuislukiossa. Tavoitteena on tarjota toisen asteen koulutuspaikka koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle. Ammatillinen koulutus on ammatillista perus, jatko ja täydennyskoulutusta, jonka tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää, vastata työelämän osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä. Ammatillista koulutusta järjestettiin Kouvolan seudun ammattiopistossa (KSAO) seitsemällä koulutusalalla ja seitsemässä eri toimipisteessä. Toimintaympäristön muutokset Peruskoulun päättäneiden ikäluokan pieneneminen jatkui edellisvuoden tilastopäivästä lähes sadalla oppilaalla. Samoin lukioon hakevien määrä oli edelleen pienessä laskussa niin, että kevään 2012 yhteishaussa 39 % ikäluokasta haki lukioon ja 61 % ammatilliseen koulutukseen. Kevään 2012 yhteishaussa ammatillisessa peruskoulutuksessa oli lähes 300 ensisijaista hakijaa enemmän kuin oli aloituspaikkoja tarjolla. Lukiokoulutuksen osalta vapaita aloituspaikkoja jäi yhteishaussa yli 90. Kouvolan keskustan lukioiden vetovoima oli muita lukiota selvästi parempi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisi marraskuussa suunnitelman, jonka mukaan ammatillisesta peruskoulutuksesta vähennetään vuoteen 2016 mennessä Kymenlaaksossa 355 koulutuspaikkaa. Myös ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa valtionrahoitus vähenee, mikä tarkoittaa koulutusmäärien vähenemistä. Kaupunki valmisteli ministeriölle yhdessä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän kanssa lausunnon, jonka mukaan ei ole perusteltua vähentää ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja. Peruskoulun päättävien koulutustakuu saavutettiin Kouvolassa vuonna 2012, mitä selittää erityisesti perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjauksen yhteistyö sekä tehostunut etsivä nuorisotyö. Peruskoulun päättäneiden jälkiohjausprosessi toimi, ja vielä kesän jälkeen ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ohjattiin etsivän nuorisotyön kautta vapaille opiskelupaikoille. Kymppiluokat, ammattistartti ja nuorten työpajat toimivat joustavana koulutustakuun puskurina. Venäjä-yhteistyötä erityisesti Pietarin koulutuskomitean kanssa lähdettiin kehittämään Allegretto-hankkeen kautta, johon saatiin opetushallitukselta hankerahaa. Hanketta tehdään yhdessä perusopetuksen kanssa. Teollisuuden rakennemuutos ja työttömyyden kasvu ovat lisänneet Kouvolan seudulla aikuiskoulutuksen tarvetta. KSAO Aikuisopiston aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut vuoden aikana noin viidenneksellä. KSAO:n opiskelijoista yli 90 % tulee edelleen Kouvolan seudulta. Tornionmäen kampuksen rakentaminen alkoi vuoden alussa Utinkatu 85:n peruskorjauksella, joka on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen palveluverkon rakennemuutospäätöksen toimeenpanon valmistelua on jatkettu. Tornionmäen kampuksen investointien kokonaissuunnitelma kustannusarvioineen ja aikatauluineen päivitettiin kevään aikana. Utin helikopterikoulutuskeskuksen rakentamiseen saatiin EAKR-rahoitusta euroa. KSAO:n rooli valtakunnallisena rautatiealan kouluttajana sai uuden tason, kun VR-Yhtymän kanssa aloitettiin neuvottelut VR:n koulutuskeskuksen toiminnan siirrosta KSAO:lle. Ammatillisessa koulutuksessa lautakunta hyväksyi kahdeksan uutta tutkintokohtaista opetussuunnitelmaa sekä ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisen osan. KSAO teki vuoden aikana ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uusia järjestämissopimuksia kolme kappaletta. 89

93 Talousarvion toteutuminen Toisen asteen koulutuspalvelut (ti) Alkuperäinen talousarvio 1000 e Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintakulut , Henkilöstökulut ,4-44 Palkat ja palkkiot ,6-35 Henkilösivukulut ,5-8 Eläkekulut ,3-6 Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5-1 Muut toimintakulut ,5-1 Toimintakate , TOIMIELIN Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Lautakunta järjestää kaupungin kansalaisopisto, kirjasto ja kulttuuripalvelut ja siinä tarkoituksessa huolehtii mm. kuntien kulttuuritoimesta annetun lain, vapaasta sivistystyöstä annetun lain, kirjastolain, teatteri ja orkesterilain, museolain ja taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Toimintaympäristön muutokset Kuvattu palvelualueittain. 90

94 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma 91

95 Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Toimintakatteen kokonaistoteuma on 98,8 %. Tästä sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 95,6 % ( e). 92

96 Talousarvion toteutuminen Kulttuuri- ja kirjastolautakunta(ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ***** -7 Myyntituotot ***** -7 Toimintakulut ,8-173 Henkilöstökulut ,7 18 Palkat ja palkkiot ,1 15 Henkilösivukulut ,1 3 Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,8 0 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,8-37 Muiden palvelujen ostot ,3-103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut ,5-10 Toimintakate ,8-179 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Vuoden 2013 aikana oli voimassa sopimukset ulkoisten yhteistyökumppaneiden Kymenlaakson Opiston ja Pohjois- Kymen Musiikkiopiston kanssa. Yhteistyö- ja asiakaspalvelusopimuksia on tehty seuraavien toimijoiden kanssa: Anjalankosken Teatteri ry., Jättömaa ry, Kouvolan Teatteri Oy:n, Kuusankosken Teatteri ry., Kymenlaakson Orkesteri Oy, Sirkuskoulu Bravuuri Ky, Taito Kymenlaakso ry. ja Työväen Näyttämöiden Liitto ry. (Kuulas, Kuusankosken Kansainväliset lastenteatteripäivät). Kulttuuri- ja kirjastolautakunta jakoi kouvolalaisille kulttuurijärjestöille toiminta-avustuksia euroa ja kohde- ja tilavuokra-avustuksia euroa. Dorrit ja August Fuchsin rahastosta jaettiin apurahoja vuoden 2012 aikana euroa yhteensä 7 hakijalle. Toimintaympäristön muutokset Kaupunginvaltuuston päätökseen sisälletyn ponnen mukainen lisäselvitys keskustakirjastojen osalta valmistui ja asia käsiteltiin joulukuun valtuustossa. Työryhmän esitys lisäajan myöntämisestä yhteistyön selvittämistä eri toimijoiden kanssa varten hyväksyttiin Lehdokin, Haanojan ja Voikkaan kirjastojen osalta. Yhteistyöllä tavoitellaan kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisääntymistä siirtämällä toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevän toiminnan suuntaan. Keskustakirjastoselvitystä laatinut työryhmä kokoontui nuorisopalvelujen, seurakunnan, korttelikotiyhdistyksen ja lähikirjastojen johtajien kanssa ja kartoitti mahdollisuuksia yhteistyöhön. Työ jatkuu vuonna Kansalaisopistopalveluiden kehittämistyöryhmään osallistuivat kansalaisopiston, Kymenlaakson Opiston ja tilaajatoimiston edustajat. Kansalaisopistopalveluiden kehittämistyöryhmän raportti valmistui joulukuussa. Raportti lähetettiin Hyvinvointipalveluiden aikuisväestön lautakuntaan. Museoverkkopäätöksen aiheuttamien toimenpiteiden täytäntöönpano on aloitettu. Niiden toteuttaminen sijoittuu vuosien välille päättyen uuden museokeskuksen toteutumiseen vuonna Museoesineiden siirto on aloitettu. Museoiden kävijämäärät olivat laskusuunnassa. 93

97 Talousarvion toteutuminen TOIMIELIN Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisolautakunta Sivistysjohtaja Ismo Korhonen Toiminnan kuvaus Liikunta- ja nuorisolautakunta järjestää kaupungin liikunta-, nuoriso ja raittiuspalvelut. Lautakunta vastaa liikuntalain, nuorisolain ja raittiustyölain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä. Raittiuspalveluista lautakunta vastaa siltä osin, kuin ne koskevat nuoria. Tavoitteet 94

98 Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Liikunta- ja nuorisolautakunnan TA 2012 toimintakate sisälsi tilaajan liikunta- ja nuorisopalvelut sekä tuotannon liikunta- ja nuorisopalvelujen ostot palvelusopimuksin. Toimintakatteen kokonaistoteuma on 97,3 %. Tästä sivistyksen tilaajan oma toimintakatetoteuma (ilman palvelusopimusostoja) on 96,7 % ( e). Liikunta- ja nuorisolautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ***** -26 Myyntituotot ***** -6 Tuet ja avustukset ***** -15 Muut toimintatuotot ***** -4 Toimintakulut ,4-412 Henkilöstökulut ,8 5 Palkat ja palkkiot ,1 5 Henkilösivukulut ,3 1 Eläkekulut ,7 1 Muut henkilösivukulut ,2 0 Palvelujen ostot ,9-310 Asiakaspalvelujen ostot ,4-25 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-14 Avustukset ,6-88 Muut toimintakulut ,5-6 Toimintakate ,2-438 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Liikunta- ja nuorisopalvelut (ti) Tilaajapäällikkö Elina Koivisto Palvelualueen toiminnan kuvaus Nuorisopalvelujen palvelusopimus hyväksyttiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa ja samassa kokouksessa hyväksyttiin päivitetty kumppanuussopimus Parik-säätiön kanssa sekä sen perusteella tehty vuosisopimus. Lautakunnan edustaja sekä vastuualueen virkamiesedustus osallistui selvityksen laadintaan kaupungin työtoiminnasta. Myös liikunnan palveluverkkoselvitys hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Nuorisopalveluiden tilaaja on tehnyt ulkoisia ostopalvelusopimuksia Musiikkiyhtiö Oy:n kanssa Eppu Normaali yhtyeen esiintymisestä Pioneerifestivaaleilla Pioneeripuistossa sekä Gospel Sound Kouvola ry:n kanssa 95

99 Talousarvion toteutuminen allekirjoitettiin sopimus Demon Hunter yhtyeen esiintymisestä Vappugospel vol. 27 tapahtumassa Liikuntapalveluiden tilaaja on tehnyt vuoden 2012 yhteistoimintasopimuksen Hyypiä-Areenan kanssa. Liikunta- ja nuorisolautakunta valitsi kokouksessaan uuden Nuori Kouvola palkinnon saajat. Palkinto jaettiin kahdelle toimijalle, Kouvolan Kristillinen Jengityö ry:lle sekä nuorisovaltuustossa aktiivisesti toimineelle Taavi Tihkanille. Liikunta- ja nuorisolautakunta myönsi kokouksessaan toiminta-avustusta kouvolalaisille nuorisoyhdistyksille/nuorisojaostoille. Samassa kokouksessa päätettiin poistaa nuorisotalokorttimaksu lähtien. Liikuntajärjestöille myönnettiin samassa kokouksessa toiminta-avustusta euroa. Nuorisotoimialan suunnittelija on käynyt kehityskeskustelut niiden nuorisojärjestöjen/jaostojen kanssa, jotka saivat toiminta-avustusta vähintään Järjestöjä oli yhteensä 20. Toimintaympäristön muutokset Liikunta- ja nuorisolautakunnan vastuualueen toiminta kattaa 9 % sivistystoimen budjetista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi nuorisopalvelujen palveluverkkoselvityksen, jossa todetaan, että nuorisotalotoiminnan nykyinen asema helposti saavutettavana lähipalveluna turvataan sekä tilojen että henkilöstöresurssin osalta. nuorisopalveluista vastaava toimielin valmistelee palveluverkon uudistamista, mikäli asiakkaiden tarpeissa ja nuorisotalojen käytössä todetaan muutoksia. Liikunnan palveluverkkopäätös säilyttää Kouvolan liikuntapaikkaverkoston pääpiirteissään nykytasolla. Selvityksessä esitettyjä toimenpiteitä liikuntapaikkaverkoston ylläpitämistä ja kehittämistä koskien on aloitettu. Liikuntareittien ja hiihtoladuille laadittiin kunnossapitoluokitus ja hoitokriteerit. Liikuntapaikkojen sähköisen kulunvalvonnan kehittäminen on käynnistetty. Jalkapallon olosuhteiden parantamiseksi ja kehittämiseksi on tehty suunnitelma yhteistyössä jalkapallon Kehitysryhmän kanssa. Saviniemen jalkapallonurmen rakentaminen saatiin valmiiksi ja hankkeelle saatiin ennakoitua enemmän Palloliiton ja Ely- keskuksen kautta tukea yhteensä Valkealan koulukeskuksen lähiliikuntapaikka valmistui. Hankkeelle saatiin valtion osuutta Kuntoreittien peruskorjaustöitä on tehty yhteistyössä kunnallistekniikan kanssa. Sateinen kesä siirsi joitakin hankkeita tuleville vuosille koska pohjatöitä ei päästy tekemään. Kuusankosken - Kouvolan alueen viherkaavatyön suunnitteluun on osallistuttu aktiivisesti. Kylävierailuja haja- asutusalueiden ja kylien liikuntaolosuhteiden kartoittamiseksi on tehty lukuisia. Palveluverkkosuunnitelman vaikutukset täytäntöönpanoon näkyvät laajemmin vasta vuonna Liikuntapalvelujen ja liikunta-alueiden hoidon ja kunnossapidon palvelusopimukset hyväksyttiin liikunta- ja nuorisolautakunnassa Suurimpien kesäkenttien kävijätilastointi aloitettiin ja toteutettiin. Eniten käytetyille kuntoradoille ja hiihtoladuille hankittiin kävijälaskurit ja ne ovat käytössä. Uimarannoille ja -paikoille on tehty uudet nettisivut, jotka olivat kesäuimakauden käytössä. Liikuntajärjestöjen kanssa on neuvoteltu järjestöjen voimien yhdistämisestä ja kokoamisesta. Lisäksi lautakunta hyväksyi omalta osaltaan työhön kuntouttavan toiminnan ja työtoiminnan sekä nuorten ja kehitysvammaisten työtoiminnan koordinaatio- ja palveluverkkotyön selvityksen. Liikunta- ja nuorisolautakunnalle esiteltiin kokouksessa Osaava Kaakonkulma-hankkeen keväällä 2012 teettämä vuotiaille nuorille suunnattu nuorisokysely Kaakkois-Suomen kunnissa. Liikunta- ja nuorisolautakunta esitti kokouksessaan OTE Ammattiin Kiinni Elämään projektin jatkohankkeelle euron omarahoitusosuuden vuodelle Nuorisopalvelujen käyttömaksuhinnasto hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa TOIMIALA Vastuuhenkilö Sivistys (tu) Tuotantojohtaja Vesa Toikka Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen toteuma niin talouden kuin toiminnan osalta toteutui suunnitellun mukaisesti. Kaikista palveluista suoriuduttiin tavoitteiden mukaisesti. Lähikoulualueita on suunniteltu aikaisemman mukaisesti tarkoituksenmukaisuutta ja kustannustehokkuutta noudattaen. Tällä on saavutettu 7 perusopetusryhmän vähenemä, joka toteuttaa kouluverkkoratkaisun tavoitetta. Erityisen tuen tarpeet ovat edelleen olleet kasvussa, johon saatu jalkautettua uutta toimintamallia. II asteen ammatillisen koulutuksen kysyntä on parantunut lukiokoulutukseen hakeutuvien määrän vähetessä. Museo- ja 96

100 Talousarvion toteutuminen kirjastoverkkoratkaisut on toimeenpantu tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Laatutyöstä saimme kansallisen tunnustuksen, kun KSAO ylsi kuuden parhaimman joukkoon. Toimintaympäristön muutokset Toisen asteen koulutuksen korkeat kustannukset johtuvat osin vanhasta rakenteesta, josta päästään irti kampuksen toteuduttua. Lukiokoulutuksen yksikköhinta verrokkeihin nähden on korkea myös laajasta järjestämistavasta johtuen. Perusopetuksen nopeasti putoava oppilasmäärä ei tue tuotannon tehostamiselle asetettuja tavoitteita. Kuluja on pyritty hillitsemään tasaisilla määrärahaleikkauksilla. Toimintoja on kehitetty edelleen mm. koulukuljetusten järjestämisessä. Valtion tiukentaessa vos-perusteita, on erityisesti ammatillisen koulutuksen suunnitteluun ja kulurakenteeseen edelleen kiinnitettävä huomiota. Kilpailukyky on turvattava uusilla avauksilla, mutta samanaikaisesti on tarkasteltava aikaisempien koulutusohjelmien tarpeellisuutta. Toimialan talous Lomapalkkaerien kirjausten muutos aiheutti +0.9 milj. euron. lisäyksen henkilöstömenoihin. Sivistyspalvelujen tuotannon toimintakate oli +0,3 milj. euroa, jota voidaan pitää hyvänä budjetin kokoon nähden. Taloutta rasittaa edelleen kumuloituvat menoerät, joita ei ole pystytty oikaisemaan talousarvion laadinnassa. Sisäisten laskutusten kasvu vaikuttaa palveluiden yksikköhintoihin jo merkittävästi, joka osaltaan syö palveluihin kohdentuvia resursseja. Tulot ovat kehittyneet aikaisempaa maltillisemmin. Sivistys (tu) Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,3-360 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,8-36 Eläkekulut ,6 288 Muut henkilösivukulut ,9-324 Palvelujen ostot ,8 907 Asiakaspalvelujen ostot ,8-109 Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 944 Avustukset ,5 4 Muut toimintakulut Toimintakate TOIMIELIN Vastuuhenkilö Sivistyspalvelujen johtokunta/hallinto (tu) Vesa Toikka Palvelualueen toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen hallinto tuotti sille asetetut tehtävät. Viimeisen toimintavuoden aikana johtokunnan merkitys väheni, joten kokousten tarve oli myös pienempi. Toimintaympäristön muutokset Organisaatiomuutos siirsi johtokunnan tehtäviä lähinnä lautakunta ja hallitus tasolle, joka oli varsin luonteva kehitys. Johtokunnalle jäi verkkopäätösten toimeenpanotehtävä ja talouden valvonta. 97

101 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma 98

102 Talousarvion toteutuminen 99

103 Talousarvion toteutuminen Talous Ei muutoksia aikaisempaan. Sivistyspalvelujen johtokunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Toimintakulut ,8-86 Henkilöstökulut ,2 16 Palkat ja palkkiot ,7 12 Henkilösivukulut ,5 4 Eläkekulut ,4 4 Muut henkilösivukulut ,1 0 Palvelujen ostot ,6-100 Muiden palvelujen ostot ,6-100 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-2 Muut toimintakulut ,6-1 Toimintakate *****

104 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö Nuorisokeskus Anjala Toiminnanjohtaja Jenni Tani Palvelualueen toiminnan kuvaus Nuorisokeskus Anjala palvelee osana valtakunnallista nuorisokeskusverkostoa kasvattajien ja kouluttajien työn tukena. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutos ulkopuolisen toimijan taholta aiheutti kesäkuussa useita rippileiri- ja nuorten leirien peruutuksia. Alueen omistusoikeuksien muutos aiheuttaa uhkan toimintaympäristölle. Palvelualueen talous Toimintaympäristössä tapahtuneesta muutoksesta aiheutuneet peruutukset aiheuttivat loven majoitusvuorokausiin sekä tuottoihin, että kuluihin tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta. Taloutta rasittivat myös useat päällekkäiset perhevapaat sekä pitkä työkyvyttömyysjakso. Nuorisokeskus Anjala 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,9-87 Myyntituotot ,4-118 Tuet ja avustukset ,9 4 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,1 158 Henkilöstökulut ,3 165 Palkat ja palkkiot ,5 131 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,9 7 Palvelujen ostot ,9 24 Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,8 25 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-40 Avustukset ***** 3 Muut toimintakulut ,3 5 Toimintakate ,8 71 Tunnusluvut TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT % Majoitusvuorokaudet lkm , Toimintapäivät lkm ,5-29 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lasten ja nuorten palvelut (tu) Palvelujohtaja Katja Bergbacka Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualueella tuotetaan palvelusopimusten mukaiset varhaiskasvatus-, perusopetus- ja nuorisopalvelut. Palvelualueella tuotetaan myös koko sivistystoimen tuotannon tarvitsemat erityisen tuen palvelut sovittujen resurssien puitteissa. Toimintaympäristön muutokset Perusopetuksen palveluverkkoa on supistettu valtuuston päätöksen mukaisesti alkaen kuudella alakoululla ja yhdellä yhtenäiskoulun osana olleella yläkoululla alkaen valtuuston päätöksen mukaisesti yhdistyy lisäksi kaksi alakoulua ja yksi alakoulu lakkaa. Oppilaiden oppilashuollollinen tarve on lisääntynyt edelleen vuoden aikana. Psyykkaritoiminta on aloitettu koko vahvuudessaan syksyllä Tähteenkadun sairaalaopetuksen yksikkö on käynnistetty KYAMK:n tiloissa. Tähän yksikköön on keskitetty psyykkisesti oireilevien oppilaiden opetus sekä 101

105 Talousarvion toteutuminen perusturvarahaston rahoituksella toimiva eri toimijoiden yhteistyössä hoitama SIEPPI - toiminta, joka on tarkoitettu tilapäiseen kriisiytyneiden oppilastapausten interventioihin. Perhepäivähoitajien työaikalain muutoksen voimaantulosta johtuvat varahoitojärjestelyt lisäsivät päiväkotihoidon menoja. Perhepäivähoitajien eläköityminen ja päivähoidon piirissä olevien määrän kasvu suhteessa ikäluokkiin lisäsivät päiväkotihoidon tarvetta. Palvelualueen talous Lasten ja nuorten palvelujen toimintatuotot toteutuivat positiivisesti hankeavustusten myötä. Avustuksia on vaikea ennakoida talousarviovaiheessa, koska hakuilmoitukset avautuvat pitkin vuotta. Osa hankeavustuksista (mm. opetusryhmien pienentämiseen kohdennettu valtionavustus) kattaa palkkamenoja ja siten lisää kuluja. Toimintakulujen palvelujen ostot ja palkkakustannukset ylittyivät hieman. Lomapalkkajaksotukset, joiden määrä ei ole ollut tiedossa, ovat ylittyneet. Psyykkaritoiminnan laajentamista varten ei saatu erillisrahoitusta. Kuljetuskustannuksissa indeksikorotukset ovat nostaneet kuluja verrattuna vuoteen Lasten ja nuorten palvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8-841 Myyntituotot ,3-335 Maksutuotot ,5-17 Tuet ja avustukset ,2-546 Muut toimintatuotot ,4 57 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,3-106 Eläkekulut ,1 129 Muut henkilösivukulut ,8-235 Palvelujen ostot ,8 286 Asiakaspalvelujen ostot ,9-66 Muiden palvelujen ostot ,5 353 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-19 Avustukset ,3 0 Muut toimintakulut ,5-110 Toimintakate ,1 638 Tunnusluvut TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT % Varhaiskasvatus 0-6 vuotiaat lkm ,8-123 Varhaiskasvatus 6-vuotiaat lkm ,2-7 Päivähoidon piirissä lapsia % ,3 3 Nuorisopalvelut toimintaan osall.määrä , Perusopetus oppilasmäärä ,4-216 Perusopetus koulujen määrä 48 48* ,0 0 Perusopetus aamu- ja iltapäivätoim. osal. opp ,6-12 Perusopetus kuljetusoppilaat ,5-176 Nuorisopalvelut nuorten määrä alle 29-v ,2-201 * kouluja 48 kpl kouluja 42 kpl PALVELUALUE Vastuuhenkilö Toisen asteen koulutuspalvelut Palvelujohtaja Timo Tiainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Toisen asteen koulutuspalvelut tuottavat perusopetuksen jälkeistä koulutusta yleissivistävänä lukiokoulutuksena sekä ammatillisena koulutuksena johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Koulutusta järjestetään kuudessa päivä- 102

106 Talousarvion toteutuminen lukiossa ja yhdessä iltalukiossa sekä ammattiopiston seitsemässä toimipisteessä. Lisäksi koulutuspalvelut järjestävät aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta ja tarjoavat mahdollisuuden myös perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen. Toimintaympäristön muutokset Lukioiden opiskelijamäärät laskevat edelleen. Kevään 2012 yhteishaussa lukiokoulutukseen hakeutui vain 38 % peruskoulun päättävistä, joka on selvästi alle valtakunnallisten tavoitteiden ja keskiarvon 50 %. Lukioiden veto-voimassa on selviä eroja. Lukiopalveluissa on käynnistetty pohdinta vetovoiman parantamiseksi. Palvelualueen talous Lukiokoulutuksen talousarvio toteutui 100 % eikä vuosi tuottanut merkittäviä yllätyksiä. Koulutuksen laadulliseen kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen koko 2. asteen osalta avautui mahdollisuus Osaava-hankkeen rahoituksella, jossa käynnistettiin laatu- ja toimintojärjestelmän kehittämistyö lukiokoulutuksessa ja jatketaan työtä KSAOssa. Lukiokoulutuksen opetusvälineiden ajantasaistaminen eteni vuoden aikana vain hieman, joten paineita asiassa kasautuu tuleville vuosille. Toisen asteen koulutuspalvelut 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot Maksutuotot ,9 273 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot ,6 971 Henkilösivukulut Eläkekulut ,8 160 Muut henkilösivukulut ,5-51 Palvelujen ostot ,4 702 Asiakaspalvelujen ostot ,3-30 Muiden palvelujen ostot ,8 732 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,7 2 Muut toimintakulut ,4-42 Toimintakate ,4-1 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT % II asteen koulutus päivälukiot kurssit ,0 43 II asteen koulutus iltalukio kurssit ,0 0 Lukio oppilasmäärä ,9-14 PALVELUALUE (taseyksikkö) Vastuuhenkilö KSAO rehtori Timo Olli Palvelualueen toiminnan kuvaus Kouvolan seudun ammattiopisto järjestää nuorten ja aikuisten ammatillista koulutusta, joka vastaa seudun elinkeinoelämän tarpeisiin työllistymistä ja yrittäjyyttä edistäen. Koulutus tukee opiskelijan ja asiakkaan ammatillisen osaamisen kehittymistä ja elinikäistä oppimista. Ammattiopistolla on myös merkittävää valtakunnallista ammatillista koulutusta ja voimakkaasti kehittyvää kansainvälistä toimintaa. Kumppanuuksien ja innovaatioita tukevan kehittämistoiminnan avulla edistämme koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittymistä ja menestymistä. 103

107 Talousarvion toteutuminen Toimintaympäristön muutokset KSAO aikuisopisto aloitti toimintansa virallisesti alkaen. Tämä oli merkittävä strateginen valinta koko ammattiopistolle. Toiminnalla on tavoitteena vahvistaa ammattiopiston aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta ja merkittävyyttä seudullisesti ja laajemminkin. KSAO aikuisopiston toiminta on laajentunut mm. Keltakankaan toimipisteessä ja aikuiskouluttajien määrä on kasvanut vuoden noin 12 henkilöllä. Uusina koulutustuotteina käynnistettiin mm. maahanmuuttajien perustutkintoon valmentava koulutus, tekniikanalojen koulutus ja tullialan koulutus yhteistyössä Tullin kanssa. Utinkatu 85 toimipisteen saneeraustöiden valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2011 ja rakennustöitä on jatkettu koko vuoden 2012 ajan. Rakennuskohde valmistuu niin, että koulutustoiminta aloitetaan saneeratussa toimipisteessä syksyllä Lentokoneasennuksen oppimisympäristön rakentamistyöt suunnittelun osalta ovat käynnistyneet todenteolla lokakuussa 2012 ja hanke etenee niin, että koulutustoiminta aloitetaan Utissa vuoden 2014 alusta. Koko vuoden 2012 ajan on yhteistyössä Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Yhtymän kanssa valmisteltu selvitystä VR koulutuskeskuksen koulutustoiminnan siirtämisestä Kouvolan seudun ammattiopiston alaisuuteen. Selvitystyötä jatketaan edelleen vuoden 2013 niin, että koulutustoiminnan siirron tavoitteena on vuosi Joulukuussa 2012 ammattiopistolle hankittiin tulevaa veturinkuljettajakoulutusta varten uusi veturisimulaattori. Ammattiopiston Biosammossa aloitettiin uusi Bioenergia-alan ammattitutkintoon tähtäävä koulutus vuoden 2012 alusta ja samalla kehitettiin saarekesähköjärjestelmää ja sähköautojen latausjärjestelmän käyttöä (ns. älysähköverkkoa) sekä tehtiin ns. panostyyppinen puutislaamo. Palvelualueen talous Kouvolan seudun ammattiopistolle oli asetettu talousarviossa vuodelle 2012 tilikauden tulostavoitteeksi euroa. Tuloslaskelman mukaan tilikauden ylijäämä vuodelta 2012 oli euroa, joten KSAOlle asetetut taloustavoitteet saavutettiin tässä suhteessa hyvin. Ammattiopiston sisällä eri kustannuspaikkojen (KSAO 6650, KSAO aikuisopisto 6670 ja Oppisopimuskoulutus 6680) taloudelle asetetut tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti. KSAOn nuorten koulutuksen osalta tulos jäi euroa alijäämäiseksi. Alijäämä johtui talousarvioissa ennakoitujen henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen alimitoituksesta. KSAO aikuisopiston tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen ja oppisopimuskoulutuksen euroa ylijäämäinen. Ammatillinen koulutus (tu) 1000 e Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot ,5 260 Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot ,0-71 Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,9 182 Eläkekulut ,4 194 Muut henkilösivukulut ,3-12 Palvelujen ostot ,3 681 Asiakaspalvelujen ostot ,3-30 Muiden palvelujen ostot ,3 711 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,0 2 Muut toimintakulut ,1-110 Toimintakate ,8-47 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT % Ammatillinen koulutus opiskelijamäärä ,2-67 Ammatillinen lisäkoulutus opiskelijatyövuosi ,3 5 Voimassa olevat oppisopimuskoulutussop ,

108 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut määräaikainen OVO-palvelujohtaja, kulttuuritoimenjohtaja Anne Eriksson Toiminta-ajatus Palvelualueen toiminnan kuvaus Kansalaisopisto-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuripalvelut tukevat kansalaisten henkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä tarjoamalla erilaisia mahdollisuuksia osallistua, suunnitella ja tuottaa toimintaa, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaupungin vetovoimaisuutta. Tuottava toiminta edellyttää ammattitaitoista henkilöstöä ja asianmukaisia toimintatiloja. Toimintaympäristön muutokset Vuoden 2012 aikana on toimeenpantu kirjasto- ja museoverkkoselvityksen edellyttämät tehtävät. Palvelualueen talous Saavutimme lisätyn tuottotavoitteen 99,8-prosenttisesti. Toimintakuluja oli 99,3 % talousarvion summasta. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8 44 Myyntituotot ,2 589 Maksutuotot ,5-57 Tuet ja avustukset ,3-117 Muut toimintatuotot ,4-371 Toimintakulut ,3-150 Henkilöstökulut ,1-155 Palkat ja palkkiot ,7-77 Henkilösivukulut Eläkekulut ,9-33 Muut henkilösivukulut ,8-45 Palvelujen ostot ,7-6 Asiakaspalvelujen ostot ,1-12 Muiden palvelujen ostot ,3 6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-142 Muut toimintakulut ,4 153 Toimintakate ,3-106 TP TA TOT. Tot. Poikkeama TUNNUSLUVUT % Kansalaisopiston opetustunnit ,5 729 Kansalaisopiston kurssilaisten määrä , Kirjastojen aukiolotunnit (t) , Kirjaston uutuudet (kpl) ,8-914 Liikuntatilavaraukset (kpl) , Uimaopetukseen osallistuvat ,4-92 Taidemuseon näyttelyt ,0 0 Kirjasto- ja verkkokäynnit , Kulttuuritalojen kävijät , Kulttuurituotannon tapahtumat ,8-39 Erityis- ja terveysliikunnan kävijämäärät ,5 255 Uimahallin kävijämäärät ,

109 Talousarvion toteutuminen TOIMIALA TOIMIELIN Vastuuhenkilö PERUSTURVA PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminnan kuvaus Perusturvan tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä järjestämällä tarpeen mukaisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja vahvistamalla osallisuutta ja kehittämällä sosiaalisia oloja sekä takaamalla yksilöille ja perheille riittävä toimeentulo Toimintaympäristön muutokset Perusturvan vuotta sävyttivät kautta linjan tapahtuneet kustannustason nousut, kasvanut palvelu- ja hoitotarve sekä palvelurakennekehitykseen liittyvät valmistelut ja ratkaisut. Hoito- ja palvelutakuut ovat pääosin toteutuneet, joskin kasvavia haasteita on ollut sekä sosiaali- että lähes kaikissa terveyspalveluissa Sovittujen palveluverkkoratkaisujen hyödyntäminen sekä palvelurakennekehityksen optimointi hillitsevät kustannusten nousukehitystä. Samaan on tähdätty maksu- ja taksatarkistuksin, etuustiukennuksin sekä kohdennetuin henkilöstöjärjestelyin. Asiakaspalvelujen ostojen ja niihin liittyvien sopimusten hallintaan kiinnitetty erityistä huomiota. Tavoitteet 106

110 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Palvelujen saavutettavuus Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla Käynnistetään terveydenhuollon palveluverkon täytäntöönpano Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Keltakankaan terveysaseman alakertaan on valmistunut tilat kuntoutukselle sekä Inkeroisten ja Myllykosken hammashoitoloille. Terveyskioskin suunnittelu jatkuu Terveyden edistämisen palvelualueella. Laaditaan sosiaalipalveluiden palveluverkkoselvitys Laaditaan vanhuspalveluiden palveluverkkoselvitys Aloitettu/Valmis 3. Valmis Palveluverkkoselvitys laadittu ja hyväksytty perusturvalautakunnassa Aloitettu/Valmis 3. Valmis Ikääntyneiden palveluverkko hyväksytty valtuustossa Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 10 Suurten kaupunkien suurimman kaupungin asukaskohtaisten terveydenhuollon kustannusten keskiarvoa tai sitä kustannusvertailu alhaisemmat. SOTKA:n vertailutiedot kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista 3. Valmis Osallistuttu vuosittain 10 suurimman kaupungin terveyspalvelujen kustannustietojen kokoamiseen. Ikäja tarvevakioidut kustannukset ovat keskiarvon alapuolella. Erva-alueen työnjako suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis HUS/Erva-alueen järjestämissopimus solmittu. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako suunnitellaan Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Kehitysvammaisten palvelujen prosessit suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessit suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessit suunnitellaan Vanhusten/ikäihmisten palvelujen prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis Terveydenhuollon järjestämissopimus Kymenläänin alueella on valmistunut ja hyväksytty kaikissa jäsenkunnissa. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lasten ja nuorten palveluketju on organisoitunut, palveluprosessien kuvaus alkaa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu käynnissä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Vanhuspalveluissa kuvattu prosessit palveluittain 2012 organisaation mukaisesti 107

111 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: On lisätty varhaisen puuttumisen käytäntöjä ja siirretty painopistettä korjaavista toimenpiteistä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja laitoshoidosta avopalveluihin Kehitysvammaisten asumispalveluissa Asumispalveluissa olevien kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt. määrä (kpl) (kehitysvammaiset) 2. Työn alla Kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt tuetussa asumisessa. Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä (kpl) (kehitysvammaiset) 2. Työn alla Kehitysvammaisten laitoshoito on vähennetty 882 suoritteella vuodesta Lapsiperheiden ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty Lapsiperheiden kotipalvelua lisätty Käynnit (kpl) 2. Työn alla Palvelua saaneita perheitä 86, edellisenä vuonna 35. Palvelua saaneiden perheiden määrä (kpl) Työn alla Palvelua saaneita perheitä 32, edellisenä vuonna 28. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasvanut. Perhehoidossa olevien osuus sijaishuollossa olevista (%) Työn alla Perhehoidossa olevien osuus on 42,5 %, vuoden alussa ollut 44,9 %. Terveydenhuollon (vastaanotto) kattavuus 60% Vastaanoton kattavuus (%) 2. Työn alla Terveysasemien peittävyysluvut tarkastetaan kuukausittain potilastietojärjestelmästä. Peittävyys (lääkärit ja hoitaja : Marjoniemi (A,B,C) 45,4 % Kuusankoski 48,5 % Valkeala 48 % Keltakangas 51,4 % Elimäki 55,3 % Koria 34,9 % Jaala 41,6 % Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt. Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt. Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 2. Työn alla Ostopalveluissa ei ole vähennystä. Osto- ja omissa palveluissa lisääntynyt, siirtymä asumispalveluihin syynsä. 2. Työn alla Palveluverkkosuunnitelmaan suunniteltu laitoshoidon vähentämin en myöhentynyt, koska vaihtoehtoisten tilojen rakentaminen ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Vanhuspalveluissa laitoshoidon peittävyys suositusten mukainen, peittävyys 2,9%. Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet. Laitoshoidon peittävyys (%) (vanhuspalvelut) Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) 2. Työn alla Laitoshoidon peittävyysprosentti 6% (luvussa mukana laitoshoitoon sisältyvät kotiutusyksiköt) 2. Työn alla Säännöllisen kotihoidon piirissä ao. ikäluokasta 12,8%, 1123 hlöä). Vastaavaa tietoa ei saatavissa varhaisten palveluiden puolelta. 108

112 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla tarvetta vastaavasti ja laadukkaasti perustuen lainsäädännön velvoitteisiin Laadunvalvontakäynnit suositettu yksityisten palvelujen valvonnasta annetun lainsäädännön ja perusturvalautakunnan hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti Toteutuneiden valvontakäyntien määrä kumulatiivisesti (kpl) 2. Työn alla Sosiaalipalveluissa puitesopimusyksiköihin on tehty 9 valvontakäyntiä aj Vanhuspalveluissa ei ole toteutettu yksityisen palvelutuotannon valvontakäyntejä Säädetyt palvelutakuuajat toteutuvat Terveyspalvelujen laatu- ja potilasturvallisuusstrategia on laadittu Palvelutakuuprosentit kumulatiivisesti (%) 2. Työn alla Terveydenhuollossa hoitotakuun toteutumista seurataan THL-ohjeiden mukaisesti. Hoidon tarpeen arviointi toteutuu hoitotakuun puitteissa, lääkärin ajanvarausvastaanotolle pääsyssä on terveysasemilla ajoittain ongelmia lääkärivajeen takia. Lastensuojelussa 7 vrk määräajassa toteutunut 91 % ja 3 kk määräajassa 75 %. Toimeentulotuen käsittelyssä palvelutakuu toteutuu 98 % ja vammaispalveluissa 100 %. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Terveyspalvelujen laatu- ja potilasturvallisuusstrategia on valmis. Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen taustalla on palvelutarveselvitykset Päivitetään palvelutarveselvitykset aikuissosiaalityössä Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien päivätoiminnassa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Palvelutarveselvityksiä valmistellaan, asiakasanalyysi ja Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Päivitetty ja käsitelty Pelassa Päivitetään palvelutarveselvitykset erityisryhmien työtoiminnassa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Päivitetty ja käsitelty Pelassa Päivitetään palvelutarveselvitykset vanhuspalveluissa Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Ikääntyneiden palvelu verkkosuunnitelman päivitys kesken. 109

113 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Osallisuuden ja kumppanuuksien vahvistaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Lisätään mahdollisuuksia kuntalaisten ja sidosryhmien osallistumiseen palvelujen suunnitteluun Osallisuutta vahvistetaan eri palveluissa Avoimien kuntatilaisuuksien määrät (kpl) 2. Työn alla Kokemusasiantuntijoita on käytetty terveydenhuollon eri hankkeissa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä käytetään asiakasraatia. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisessä on käytetty kokemusasiantuntijoita, koulutettu 4 henkilöä. Vanhuspalveluissa 4 kpl (Vuohijärvi, Ikäasema, Elimäkikodin suunnittelu ja Kaakon Sote-Into 2 päätösseminaari). Lisäksi on toteutettu Voimaa vanhuuteen hankkeen kyläiltoja. Perusturvan tiedotussuunnitelma on tehty Perusturvassa on laadittu suunnitelma osallisuuden lisäämiseen Aloitettu/Valmis 3. Valmis Osallistuttu kaupungin viestintäohjeen laatimiseen, ohje on valmis. Ratamon viestintäohje on valmis. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Osallistuttu kyläkieroksiin ja käytetty palveluverkkosuunnitelman valmistelussa osallistavia menetelmiä. Ratamo palvelukonseptityöpajoissa on ollut toimintayksiköiden henkilökuntaa suunnittelemassa Ratamokeskuksen toimintaa. IVA-arviointia hyödynnetty. 110

114 Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Perusturvalautakunnan ulkoiseen toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana 4,1 milj euron määrärahamuutos ja perusturvapalvelujen johtokunnan esityksestä sisäisiin palvelusopimusmenoihin 8,360 milj euron määrärahamuutos. Em. muutosten yhteisvaikutus toimintakatteeseen oli 12,460 milj euroa. Määrärahamuutoksesta 7,8 milj euroa kohdistui omaan ja ostettuun erikoissairaanhoitoon. Perusturva (ti) Talousarvio Talousarviomuutokset 1000 e Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8 41 Myyntituotot ,1-205 Maksutuotot ,1 426 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,4-200 Toimintakulut ,1 156 Henkilöstökulut ,4 349 Palkat ja palkkiot ,9 286 Henkilösivukulut ,7 63 Eläkekulut Muut henkilösivukulut ,7 41 Palvelujen ostot ,9-161 Asiakaspalvelujen ostot ,2 165 Muiden palvelujen ostot ,8-326 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 14 Avustukset ,7-40 Muut toimintakulut Toimintakate ,1 197 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perusturvan hallintopalvelut Perusturvajohtaja Sakari Laari Palvelualueen toiminnan kuvaus Perusturvalautakunnan kokouksia on pidetty 10 ja käsiteltyjä asioista on ollut 155. Yksilöjaoston kokouksia on ollut 9 ja käsiteltyjä asioita 101. Perusturvalautakunnan merkittävimmät päätökset vuonna 2012 liittyvät ikäihmisten palveluverkkoon, kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan, sosiaali- ja kriisipäivystyksen käynnistämiseen ja erityisryhmien palveluiden järjestämiseen. STM:n rahoittama sote-aluekokeilu -hanke käynnistyi vuoden alussa. Kouvolan yhteispäivystys- ja kriisikeskushanke, ESTER-hanke ja Ratamo-hanke jatkuvat. Kouvolan kaupungin hallinnoima Kaakon SOTE-Into 2 -hanke, jossa osahankkeina oli Etelä-Karjala, Etelä-Kymenlaakso ja Kupera 2, päättyi Toimintaympäristön muutokset Hyvinvointipalvelujen hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenorganisoituminen on käynnistynyt vuoden 2012 aikana ja henkilöstö on osittain siirtynyt uusiin tehtäviin. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävä sisältöjä, työnkulkuja sekä eläköitymisten vaikutuksia on tarkasteltu uudestaan. Samalla on huolehdittu entisten tehtävien velvoitteista siirtymävaiheen aikana. Hyvinvointipalvelujen johdon ja joukkoliikenteen määrärahat ovat sisältyneet perusturvan hallintopalveluiden määrärahoihin vuoden 2012 alusta lähtien. 111

115 Talousarvion toteutuminen Palvelualueen talous Hallintopalveluiden toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana euron määrärahamuutos, joka johtui lähinnä joukkoliikennetuen pienenemisestä. Toimintakatteen alittuminen johtuu useammalle vuodelle ajoittuvien kehittämishankkeiden toteutumisaikataulujen muutoksista. Perusturvalautakunta (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,1-61 Myyntituotot Tuet ja avustukset ,2-42 Muut toimintatuotot ***** 0 Toimintakulut ,5-41 Henkilöstökulut ,5 272 Palkat ja palkkiot ,8 227 Henkilösivukulut ,9 45 Eläkekulut ,3 38 Muut henkilösivukulut ,6 7 Palvelujen ostot ,8-251 Asiakaspalvelujen ostot ***** 5 Muiden palvelujen ostot ,7-256 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset ,6-14 Muut toimintakulut ,1-18 Toimintakate ,3-102 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveyspalvelut (ti) Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutetaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva perusterveydenhuolto. Palvelualueen toiminta sisältää myös psykiatrian poliklinikan, muistipoliklinikan (erikoissairaanhoitolain mukaista toimintaa) sekä kuntoutuksen yksikön, joka palvelee avohoitoa sekä terveyskeskussairaalan. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolain mukainen potilaan oikeus valita terveysasema oman kunnan alueella on käytössä, kuntalaiset ovat käyttäneet tätä oikeutta vain hyvin vähäisessä määrin. Terveydenhuoltolaista seuraava ensihoidon ja sairaankuljetuksen vastuun siirto kunnalta sairaanhoitopiirille on valmisteltu vuoden 2012 aikana ja toteutuu Ratamo-hankkeen valmistelu jatkuu Ratamo1-hankkeessa, henkilöstö on osallistunut työpajoihin, joissa valmistellaan uusia toimintakäytäntöjä. Terveyspalveluiden palveluverkkoselvitys hyväksyttiin valtuustossa Voikkaan terveysaseman neuvola- ja vastaanottotoiminta päätettiin siirtää vuoden vaihteessa Kuusankosken terveysasemalle Perusturvalautakunta hyväksyi potilasturvallisuus ja laatutyön ohjausryhmän laatiman potilasturvallisuussuunnitelman Kouvolan perusturvan viralliseksi toimintaohjeeksi. Potilasturvallisuuden kehittämistä koskeva koulutusmateriaali valmistui erillisessä hankkeessa ja on otettu käyttöön terveyspalveluissa. Hoitotakuu on toteutunut perusterveydenhuollossa, lääkärivaje ja hammaslääkärivaje ovat olleet haasteita. Marjoniemen pääterveysasema on edelleen ulkoistettu Attendolle. Palvelualueen talous Terveyspalveluiden ulkoiseen toimintakatteeseen tehtiin vuoden aikana euron määrärahamuutos. Terveyskeskusvuosimaksun käyttöön siirtyminen vaikutti vastaanottotoiminnan asiakasmaksutuottojen arvioitua pienempään kertymään. Myös suun terveydenhuollossa maksukertymä jäi arvioitua pienemmäksi. 112

116 Talousarvion toteutuminen Terveyspalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,7 290 Myyntituotot ***** -1 Maksutuotot ,7 291 Toimintakulut ,1 69 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,3-21 Muiden palvelujen ostot ,1 34 Muut toimintakulut ,5 57 Toimintakate ,8 359 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoitopalvelut Tilaajapäällikkö Kati Myllymäki Palvelualueen toiminnan kuvaus Terveydenhuoltolain mukaisesti toteutetaan kunnan järjestämisvastuuseen kuuluva erikoissairaanhoito. Oma erikoissairaanhoito toteutetaan Pohjois-Kymen sairaalassa. Merkittävä osa erikoissairaanhoidosta ostetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä Carealta. Erityisen vaativaa hoitoa ostetaan lisäksi HYKSistä. Toimintaympäristön muutokset Terveydenhuoltolain mukaan potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon palveluyksikkö omalta erityisvastuualueelta (HUS). Merkittäviä muutoksia potilasvirtoihin ei vielä ole ollut havaittavissa. Terveydenhuoltolain edellyttämä terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmisteltiin yhdessä Carean ja Carean jäsenkuntien kanssa ja hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Pohjois-Kymen sairaalan yhteispäivystyksessä mm. potilaiden kiireellisyyden arviointia on kehitetty. Hoitohenkilökunta siirtyi helmikuussa kaupungin palvelukseen ja vain lääkärityövoima vuokrataan. Potilaiden kiireellisyyden arviointia Sosiaali- ja kriisipäivystys aloitti yhteispäivystyksen tiloissa lokakuussa. Sähköinen lääkemääräys e-resepti otettiin käyttöön huhtikuussa 2012 terveyskeskuksessa sekä Pohjois-Kymen sairaalassa. Merkittävä haaste on asiantuntijoiden rekrytointi. Asiantuntijapalveluiden ostoissa näkyy selvästi se, että vakituisen lääkärityövoiman saanti on edelleen ongelmallista sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon puolella. Potilasasiamiestoiminta on yhteistä toimintaa PoKSin ja terveyskeskuksen osalta. Erikoissairaanhoidossa hoitotakuu on toteutunut Pohjois-Kymen sairaalassa. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana 2,6 milj euron määrärahalisäys. 113

117 Talousarvion toteutuminen Erikoisairaanhoito (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,6 63 Myyntituotot ***** 2 Maksutuotot ,6 63 Tuet ja avustukset ***** -2 Toimintakulut Henkilöstökulut Henkilösivukulut Eläkekulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Muut toimintakulut ***** 15 Toimintakate PALVELUALUE Vastuuhenkilö Vanhuspalvelut Tilaajapäällikkö Arja Kumpu Palvelualueen toiminnan kuvaus Vanhuspalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta ja kotihoidon osalta kansanterveyslakiin ja asetukseen sekä terveydenhuoltolakiin. Palveluiden järjestämisessä on huomioitu Sosiaali- ja terveysministeriön, Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontaviranomaisen (Valviran) sekä Ikäihmisten laatusuosituksen 2008:3 ja Ikähoivatyöryhmän (2010) linjaukset. Asiakasmaksujen määräytyminen perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin ja asetukseen. Vanhuspalveluiden tavoitteena on tukea ikääntyvien itsenäistä toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan. Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalveluiden puitesopimuskumppaneita on 15 (19 toimintayksikköä). Puitesopimuskumppaneilta ostetaan tehostettua palveluasumista noin 300 paikkaa. Puitesopimuksiin perustuva tehostetun palveluasumisen osto on lisääntynyt 30 paikalla liittyen Marjoniemen TK sairaalan osasto 3 toiminnan päättymiseen. Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa Yksityisten palveluntuottajien toimintaan kohdistuvia valvontakäyntejä ei ole suoritettu vuoden 2012 aikana. Palvelualueen talous Asiakasmaksut ovat toteutuneet 2012 arvioidun mukaisesti. Kotikuntalakiin perustuvia asiakassijoituksia Kouvolan ulkopuolelle on ollut enemmän kuin Kouvolaan sijoituksia.. 114

118 Talousarvion toteutuminen Vanhuspalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,9-125 Myyntituotot ,4-52 Maksutuotot ,3-42 Muut toimintatuotot ,3-31 Toimintakulut ,2 192 Henkilöstökulut ,4 40 Palkat ja palkkiot ,6 33 Henkilösivukulut ***** 7 Eläkekulut ***** 5 Muut henkilösivukulut ***** 2 Palvelujen ostot ,2 189 Asiakaspalvelujen ostot ,1 121 Muiden palvelujen ostot ,1 68 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** 42 Avustukset ,7-31 Muut toimintakulut ,7-48 Toimintakate ,1 68 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Sosiaalipalvelut Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Palvelualueen toiminnan kuvaus Sosiaalipalvelujen järjestäminen perustuu keskeisimmin sosiaalihuoltolakiin, päihdehuoltolakiin, raittiustyölakiin, lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta, vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin, lakiin toimeentulotuesta, maahanmuutto- ja kotouttamislainsäädäntöön. Viimeisimpiä toimintaan vaikuttavia lakeja ovat kotikuntalaki ja laki yksityisistä sosiaalipalveluista. Kehitysvammahuolto, erityisryhmien asumispalvelut ja päihdehuolto on järjestetty pääosin ostopalveluna. Toimintaympäristön muutokset Perusturvalautakunta on kokouksessaan hyväksynyt työhön kuntouttavan toiminnan ja työtoiminnan sekä nuorten ja kehitysvammaisten työtoiminnan koordinaatio- ja palveluverkkoselvityksen, kehitysvammaisten päivätoimintaselvityksen, sosiaalipalvelujen palveluverkkoselvityksen sekä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen uudelleen järjestämisen. Näistä saatavat säästöt kohdistuvat vuosille Etuuskäsittely on keskitetty Kuusankosken sosiaalipalvelutoimistoon ja sosiaalityöntekijäpalvelut Kouvolan sosiaalipalvelutoimistoon. Ostopalvelujen piirissä olevia, pääasiassa asumispalvelujen käyttäviä asiakkaita, on siirretty omiin yksiköihin sitä mukana, kun niihin on tullut tilaa. Carealta ostettu kehitysvammaisten laitoshoito on vähentynyt vuositasolla, mutta autettu asuminen lisääntynyt. Asumispalveluissa olevat asukkaat ovat käyttäneet päivä- ja työtoimintaa enemmän kuin edellisvuonna. Laitoshoidon oleellinen väheneminen tapahtuu vasta kun omat yksiköt valmistuvat. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa on suoritettu 21 palveluntuottajan osalta. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana euron määrärahalisäys. Erityisryhmien asumispalvelujen asiakasmaksujen omaan käyttöön jäävää osuutta korotettiin, mistä johtuen asiakasmaksutuottojen kertymä jäi alle talousarvion. 115

119 Talousarvion toteutuminen Sosiaalipalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,3 62 Myyntituotot ,2-22 Maksutuotot ,9 125 Muut toimintatuotot ,6-40 Toimintakulut ,2 87 Henkilöstökulut ,4 31 Palkat ja palkkiot ,1 26 Henkilösivukulut ***** 5 Eläkekulut ***** 4 Muut henkilösivukulut ***** 1 Palvelujen ostot ,1 65 Asiakaspalvelujen ostot ,7 168 Muiden palvelujen ostot ,5-103 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ***** 3 Avustukset ***** 5 Muut toimintakulut ,7-17 Toimintakate ,3 149 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Perhepalvelut Tilaajapäällikkö Kristiina Sihvonen Palvelualueen toiminnan kuvaus Perhepalvelut sisältävät lastensuojelulain mukaisten tehtävien, sosiaalihuoltolain mukaisen kasvatus- ja perheneuvonnan ja lapsiperheiden kotipalvelun, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun sekä isyyslaissa, laeissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, lapsen elatuksesta ja lapseksi ottamisesta säädettyjen tehtävien järjestämisen. Palvelualueelle kuuluu myös sosiaalipäivystyksen järjestäminen ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa kunnalle säädettyjen tehtävien hoitaminen em. tehtävien osalta. Toimintaympäristön muutokset Puitesopimuskumppaneita oli kaikkiaan 69. Valvontakäynti tehtiin 60 lastensuojeluyksikköön ajalla lokakuu heinäkuu Valvontakäynnillä tarkastettiin, vastaako yksikön palvelu tarjouspyynnön palvelukuvausta. Tavoitteesta huolimatta sijoituksia perhehoitoon ei voitu lisätä huostassa olevien lasten iän ja vaikeahoitoisuuden takia. Palvelualueen talous Ulkoisiin asiakaspalvelujen ostoihin tehtiin vuoden aikana euroa määrärahalisäys. Perusturvapalvelujen lapsiperhepalvelujen palvelusopimusostojen lisäksi palvelualueelle kirjattiin huostassa tai jälkihuollossa olevien lasten sijaishuollon kustannukset sekä asiakasmaksutulot. Uusia sijoituksia oli hiukan arvioitua enemmän eli 33. Kustannuksia alentavasti vaikutti päättyneiden sijoitusten suuri määrä (27). Myös kotikuntakorvauksia saatiin ennakoitua enemmän. 116

120 Talousarvion toteutuminen Perhepalvelut (ti) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8-188 Myyntituotot ,7-112 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,6 64 Muut toimintatuotot ***** -129 Toimintakulut ,2-136 Henkilöstökulut Henkilösivukulut Eläkekulut ,2-24 Muut henkilösivukulut ***** 30 Palvelujen ostot ,2-148 Asiakaspalvelujen ostot ,8-94 Muiden palvelujen ostot ,4-54 Avustukset Muut toimintakulut ***** Toimintakate ,1-324 TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalveluiden johtokunta Perusturvajohtaja Sakari Laari Toiminnan kuvaus Perusturvapalvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja sekä johtamisjärjestelmät ovat nykyaikaisia. Tuotanto pyrkii asiakaslähtöisiin ja laadukkaisiin palveluihin monipuolisella palvelutuotantorakenteella. Johtamisessa pyritään vuorovaikutukseen ja kannattavuuteen eri palvelutuotantoalueilla, huomioiden henkilöstöosaaminen ja kehittäminen. Tavoitteena on olla Suomen kärkikaupunkien joukossa prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Toimintaympäristön muutokset Perusturvapalveluiden vuotta 2012 luonnehtivat kautta linjan tapahtuneet kustannusten nousut, lisääntynyt palvelutarve ja kysyntä sekä uuden organisaation rakentaminen. Suurimmat talouspaineet kohdistuivat erikoissairaanhoidon ja aikuissosiaalipalveluiden menoihin. Palvelu- ja hoitotakuut ovat pääosin toteutuneet, joskin ajoittain erityishaasteita on ollut sekä terveydenhuollon että lastensuojelun palveluissa. Palveluverkkoratkaisuilla sekä palvelurakennekehityksen optimoinnilla on pyritty hillitsemään kustannusten nousukehitystä. Sairauspoissaolojen vähentämisellä, talkoo- ja muilla virkavapailla sekä joidenkin toimintojen vähentämis- ja sulkemisratkaisuilla on helpotettu kasvavia kustannuspaineita. 117

121 Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteuma Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Henkilöstö on motivoitunut, tyytyväinen ja uudistushaluinen Järjestetään työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävää esimieskoulutusta. Perusturvassa suunnitellaan ja linjataan yhteiset periaatteet henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen. Työhyvinvointitilaisuuksien määrä/palvelualue (kpl) 2. Työn alla Vanhuspalveluissa ei ole toteutunut esimiehille suunniteltu koulutus työhyvinvoinnin osalta. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Osallistuttu henkilöstöhallinnon työhyvinvointia linjaavaan työskentelyyn. 118

122 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Palvelujen organisointi prosesseina Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja tuotetaan palvelualue- ja sektorirajat ylittävinä asiakaslähtöisinä prosesseina Mielenterveys- ja päihdepotilaiden monialaiset prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamalli valmistunut INR-itsehoitomallin kehittäminen edelleen Puhelinvastaajapalvelu terveysasemille ja suun terveydenhuoltoon Kehitysvammaisten palvelujen prosessi suunnitellaan Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen prosessi suunnitellaan Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palvelujen prosessi suunnitellaan Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseet prosessit suunnitellaan Perusterveydenhuollon terveyden edistämisen, ennaltaehkäisevien ja vastaanottotoiminnan prosessien kehittäminen Aloitettu/Valmis 3. Valmis INR-itsehoitomalli käytössä kaikilla terveysasemilla, toimintaa tehostettu, seurannan aikana toimintaa kehitetään edelleen. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Terveysasemilla VCC-puhepalvelin takaisinsoittopalvelu on käytössä. Tekstiviestimuistutus on suun terveydenhuollossa ja aikuispsykiatriassa käytössä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Palveluprosessit kuvattu ja suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lasten ja nuorten palveluketju on organisoitunut, palveluprosessit kuvataan Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu jatkuu. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Prosessien suunnittelu jatkuu. Työttömien palvelujen prosessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Toimintamalli kehitteillä. Vanhusten/ikäihmisten palvelujn proessit suunnitellaan Aloitettu/Valmis 3. Valmis Vanhuspalveluissa prosessit kuvattu 2012 organisaation mukaisesti. 119

123 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Aktivoiva ja ennaltaehkäisevä toiminta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Painopistettä on siirretty laitoshoidosta avopalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin Aikuissosiaalipalveluissa yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt. Asumispalveluissa olevien Tehostetun kehitysvammaisten määrä on lisääntynyt. palveluasumisen paikkamäärä (kpl) Kehitysvammaisten laitoshoitoa on vähennetty (tu). Lapsiperheiden kotipalvelua ja ennaltaehkäisevää perhetyötä on lisätty. Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus on kasvanut (tu). Palveluketjun toimivuus sairaalahoidossa. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Monikulttuurikeskus on käynnistynyt. Ruokapankki jatkaa toimintaansa. Laitoshoidon paikkamäärä (kpl) Ennaltaehkäisevän toiminnan asiakasmäärät (kpl) Osuus (%) kaikista huostaan otetuista ja sijoitetuista 2. Työn alla Asumisyksiköiden rakentaminen ja peruskorjaus meneillään. 2. Työn alla Asukkaiden valmennus kaupungin asumisyksiköihin muuttamiseen toteutettu. 3. Valmis Palvelun piirissä ollut 86 perhettä. 2. Työn alla Osuus kaikista huostaanotetuista ja sijoitetuista on 42,5 %. Osuus on vuoden aikana laskenut,koska lasten vaativuus on edellyttänyt laitossijoitusta. Jonojen seuranta 2. Työn alla Jonojen seuranta toteutetaan jonohoitajan toimesta, tilasto raportoidaan kuukausittain. SASohjelma käytössä. Terveyspalveluissa EPP - kokemusasiantuntija -ryhmätoiminnan kehittäminen, ryhmätoiminnan kehittäminen terveyden edistämisessä ja kuntoutuksessa. Peittävyys vastaanottotoiminnassa 55 % 2. Työn alla EPP-hankkeessa ei olla mukana. Osallistutaan Sotealuekokeiluhankkeeseen, jossa on vastaavanlaisia toiminnan tavoitteita. Tuettua asumista on lisätty. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Yhteispäivystys ja kriisikeskus-hanke päättyi ja tuettu asuminen jäi pysyväksi toiminnaksi, kahden henkilön lisäys. Laadittu kehitysvammaisten tuetun asumisen selvitys ja kehittämisehdotukset (Kaste-hanke). Työ ja päivätoiminnassa sekä muissa avopalveluissa olevien erityisryhmiin kuuluvien määrä on lisääntynyt (tu). Vanhuspalveluissa laitoshoidon osuus on vähentynyt (tu). Vanhuspalveluissa yli 75-v varhaisen tuen ja kotihoidon palvelut ovat lisääntyneet (tu). Erityisryhmiin kuuluvien määrä (kpl) Laitoshoidossa olevien asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) Asiakkaiden määrä vuodessa (kpl) (vanhuspalvelut) Työn alla Työtoiminta ei ole laajentunut arvioidusti, mutta päivätoiminta ja erityisesti kehitysvammaisten osallistuminen päivätoimintaan on laajentunut merkittävästi. Kehitysvammaisten osalta on tapahtunut siirtymää työtoiminnasta päivätoimintaan. 2. Työn alla Palveluverkkosuunnitelmaan suunniteltu laitoshoidon vähentäminen myöhentynyt, koska vaihtoehtoisten tilojen rakentaminen ei ole toteutunut suunnitelmien mukaisesti. 2. Työn alla Säännöllisen kotihoidon piirissä ao. ikäluokasta 12,8% (1123 hlöä). Vastaavaa tietoa ei saatavissa varhaisten palveluiden puolelta. 120

124 Talousarvion toteutuminen Kaupunkistrategia: Yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola: Monialaiset ja tarvetta vastaavat palvelut Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Sosiaali- ja terveyspalveluja on saatavilla riittävästi/tarvetta vastaavasti Ei-kiireettömän käyntiajan saa tarvittaessa 3 arkipäivän kuluessa hoitajalle tai 14 vrk:n kuluessa lääkärille yhteydenotosta (tk). Hoidon tarpeen arviointi aloitetaan 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Hoidontarpeen arvio ja tarvittavat tutkimukset toteutetaan 3 kk:n kuluessa lähetteen saapumisesta (POKS, esh). Hoito aloitetaan 6 kk sisällä hoidon tarpeen toteamisesta. Hoitoon (tk) pääsee 3 kk kuluessa. Sosiaalipalvelujen tarve kiireellisissä tapauksissa arvioidaan viipymättä. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 99.7 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 96.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 93.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Työn alla Seuranta toteutetaan kerran viikossa ja raportoidaan kuukausittain. Hoitajaajan saa 3 arkipäivän sisällä. Lääkärille käyntiajan saa keskimäärin kahden viikon sisällä. 2. Työn alla Toteutuu 99,7 % tapauksista PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutuntu 100 %. 2. Työn alla Toteutunut 96 % PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutunut 100 %. 2. Työn alla Toteutunut 93 % tapauksista PoKS:ssa. Aikuispsykiatriassa toteutunut 100 %. 2. Työn alla Hoitotakuu ei koske terveyskeskussairaalaa. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Vammaiseläkettä saavan hoitotuensaajan sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi järjestetään viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Työn alla Aikuissosiaalipalveluissa palvelutakuu toteutuu 100 %. Muistisairaat pääsevat tutkimuksiin ja hoitoihin 3 kk kuluessa (perusth) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Työn alla Hoitoon pääsee 3 kk sisällä. Palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset tehdään viimeistään 3 kk kuluessa siitä, kun hakemus on esitetty. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 2. Työn alla Palvelu- ja hoitotakuun toteutumista seurataan osavuosittain. Palvelu- ja hoitotakuut ovat pääosin toteutuneet. Perhepalveluissa lastensuojelutarve arvioidaan 7 arkipäivän aikana asian vireille tulosta ja lastensuojelutarpeen selvitys tehdään 3 kk kuluessa asian vireille tulosta. Toimeentulotukipäätöksen saa kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana arkipäivänä ja muissa tapauksissa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta. Sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa käytävään henkilökohtaiseen keskusteluun pääsee viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) 98.0 Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Työn alla Vireille tulosta 7 arkipäivän aikana arvioitu 91 % tapauksista. Lastensuojelutarpeen selvitys tehty 3 kk kuluessa 75% tapauksista. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu uusien hakemusten osalta 98 % ja jatkohakemusten osalta 98,45 %. 2. Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Suun terveydenhuollossa ei kiireettömän hoidon saa 6 kk kuluessa. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Valmis Kiireettömän ajan saa kuuden kuukauden kuluessa. Ikääntyneiden oikeus ennaltaehkäiseviin ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin toteutuu Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Valmis Hyvinvointi edistävät käynnit kohdennettu vuotta täyttäneille, jotka eivät ole palveluiden piirissä. Toteutumisaste 100% Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi laaditaan palvelusuunnitelma ilman tarpeetonta viivytystä. Vammaispalveluissa palvelujen ja tukitoimien tarpeen selviäminen aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta. Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Palvelu- ja hoitotakuun toteutuminen (%) Työn alla Palvelutakuu toteutuu 100 %. Kaikki asiakkaat eivät halua palvelusuunnitelmaa tehtäväksi. 3. Valmis Palvelutakuu toteutuu 100%. 121

125 Talousarvion toteutuminen Toimialan talous Perusturvapalvelujen johtokunnan ulkoiseen toimintakatteeseen n tehtiin vuoden aikana 8,36 milj. euron määrärahamuutos. Määrärahamuutoksesta 5,19 milj. euroa kohdistui kaupungin omaan erikoissairaanhoitoon (PoKS). Aikuissosiaalipalveluihin kohdistettiin 1,69 milj. euron määrärahamuutos, pääosin toimeentulotukeen ja vammaisille annettuihin avustuksiin. Kotihoito- ja vanhuspalveluihin tehtiin 1,75 milj euron talousarviomuutos, pääosin henkilöstökustannuksiin. Näille katetta siirrettiin terveyspalveluista ja lapsiperhepalveluista. yhteensä 0,25 milj euroa Vuoden mittaan tehdyissä ennustuksissa ei ollut käytettävissä lomapalkkavelan jaksotusten ennustetta. Laskentatavan muutokseen ei kaupungissa tehty vuonna 2011 tarpeeksi suurta varausta, joten vuoden 2012 lopussa perusturvapalveluihin kirjautui 2,90 milj. euron lomapalkkavelka sivukuluineen. Tämän lisäksi vuoden 2012 kustannuksia kohottavasti otettiin käyttöön uusi jaksotuskäytäntö erilliskorvauksien osalta. Aiemmin jakson päättymispäivä määräsi kustannusten kohdentamisen. Nyt palkat on jaksotettu niin, että kaikki joulukuulle kohdentuneet palkat kirjataan kyseiselle vuodelle ja jakson loppuosa seuraavalle vuodelle. Tästä johtuen vuonna 2013 tuli lähes 13 kuukauden toteutuma erilliskorvauksiin. Jaksotusmuutos toi noin 0,9 milj. euron menojen lisäyksen vuodelle Perusturvapalvelujen ulkoinen toimintakate ylittyi 2,94 milj euroa muutettuun talousarvioon nähden ja alkuperäiseen talousarvioon nähden yhteensä 11,3 milj euroa. Alla yhteenveto talousarvion toteutumisprosenteista muutettuun talousarvioon nähden sekä lomapalkkavelan osuus. Perusturva (tu) Talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama talousarvio 1000 e 70 Perusturva (tu) Toimintatuotot ,9 197 Myyntituotot ,9 287 Maksutuotot ,5-6 Tuet ja avustukset ,3-150 Muut toimintatuotot ,9 67 Toimintakulut , Henkilöstökulut ,5 627 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,1-238 Eläkekulut ,8 160 Muut henkilösivukulut ,1-399 Palvelujen ostot , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 435 Avustukset Muut toimintakulut ,8-181 Toimintakate *****

126 Talousarvion toteutuminen Perusturvapalvelut (tu) Ulkoinen toimintakate muutettuun talousarvioon nähden Ulkoinen toimintakate Lomapalkkavelan osuus menojen lisäys (-) Palvelualue ylitys (-)/alitus (+) tot % Perusturvapalveluiden johtokunta 96, Terveyspalvelut 102, Kotihoito ja vanhuspalvelut 100, Aikuissosiaalipalvelut 101, Lapsiperhepalvelut 98, Erikoissairaanhoito (PoKS) 103, Perusturvapalvelut yhteensä 101, TOIMIELIN Vastuuhenkilö Perusturvapalvelujen johtokunta vs. hallintopäällikkö Hannu Marttinen Palvelualueen toiminnan kuvaus Palvelualue käsitti perusturvan hallintopalvelut (7000) ja perusturvan tukipalvelut (7050). Hallintopalvelut sisälsivät perusturvapalvelujen johtokunnan toiminnan sekä perusturvan palvelualueiden palvelujohtajien sekä kahden kehittämispäällikön palkkauskulut. Kustannuspaikan toimintakulut olivat euroa ja talousarvion toteutuma oli 87,3 %. Perusturvapalvelujen johtokunta piti vuoden aikana 8 kokousta, joissa käsiteltäviä asioita oli 86. Tukipalvelujen toimintakulut olivat euroa ja talousarvion toteutuma oli 101,6 %. Tukipalveluhenkilöstö käsitti 36 vakituista ja 3 määräaikaista viran- ja toimenhaltijaa. Perusturvapalvelujen johtokunnan palvelualueen kokonaismenot olivat euroa ja talousarvion ulkoisen toimintakatteen toteutuma oli 96,5 %. Toimintaympäristön muutokset Palvelualueelle muodostettiin vuoden 2012 aikana kaupungin hyvinvointipalvelujen tukipalveluorganisaatio apulaiskaupunginjohtajan johdolla. Tukipalveluorganisaatio käsittää hallintopalvelut, tieto- ja viestintäpalvelut, kehittämispalvelut, talouspalvelut ja henkilöstöpalvelut. Uusi organisaatio otetaan käyttöön Palvelualueen talous Perusturvapalveluiden johtokunta 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,4-14 Myyntituotot ,3 22 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,2-39 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,1-59 Henkilöstökulut ,6 58 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,7 24 Eläkekulut ,1 29 Muut henkilösivukulut ,5-5 Palvelujen ostot ,3-16 Muiden palvelujen ostot ,3-16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7-35 Muut toimintakulut ,4-65 Toimintakate

127 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Terveydenhuoltopalvelut Kati Myllymäki Toiminnan kuvaus Avoterveydenhuolto toteuttaa vallitsevan lainsäädännön ja yleisesti hyväksyttyjen käytäntöjen mukaisen Kouvolan väestön terveyden- ja sairaanhoidon. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä terveyshaittoja, ylläpitää ja edistää alueen väestön terveyttä ja toimintakykyä sekä huolehtia väetön perusterveydenhuoltotasoisesta sairaanhoidosta ja kuntoutuksesta. Keskeisiä toimintamuotoja ovat terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevät palvelut, vastaanottotoiminta ja kuntoutus. Suun terveydenhuoltossa lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuus tuottaa alle 18-vuotiaiden tarvitsemat palvelut. Näihin kuuluvat sekä yksilöllisesti suunnitellut ja säädösten edellyttämät ikäluokkakohtaiset tarkastukset että purennan seulontatarkastukset, vastaanotoilla toteutettava hammas- ja suu-sairauksia ehkäisevä sekä tarvittava suusairauksien hoito sekä lisäksi valtakunnallisten kriteerien perusteella hoitoon oikeutettujen hampaiston oikomishoito. Aikuisten palvelujen kokonaisuus tuottaa 18 vuotta täyttäneiden asiakkaiden tarvitsemat palvelut, joihinkuuluvat yksilöllisesti suunnitellut ja määräaikaiset tarkastukset ja tutkimukset, vastaanotoilla toteutettava hammas- ja suusairauksia ehkäisevä sekä korjaava hoito sekä vakaviin ja kroonisiin yleissairauksiin ja niiden hoitoon liittyvien suuongelmien ehkäisy, hoito ja seuranta. Aikuisten palveluihin kuuluvat lisäksi yksilöllinen ja ryhmissä tapahtuva suun terveydenhoidon neuvonta ja suun terveyden edistäminen yhteistyössä muiden mm. terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Aikuispsykiatrian toiminnan tavoitteena on erityistason psykiatristen palveluiden tuottaminen 18- vuotta täyttäneille kuntalaisille. Toiminta on jaettu kolmeen yksikköön, jotka ovat tutkimusyksikkö, hoito- ja kuntoutusyksikkö sekä ryhmätoimintayksikkö. Kolmella terveysasemalla on yhteensä viisi konsultoivaa sairaanhoitajaa sekä POKS:in yhteydessä toimii kahden sairaanhoitajan yleissairaalapsykiatrian työryhmä. Ko. työryhmästä puuttuu lääkäri. Lähipalveluita annetaan Keltakankaalla ja Elimäellä. Terveyskeskussairaalan tehtävä on hoitaa akuutteja perusterveydenhuoltotasoista sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita sekä toimia erikoissairaanhoidon jälkeen tarvittavan jatkohoidon toteuttajana. Kuntouttavan jatkohoidon tehtävänä on hoitaa ja kuntouttaa erikoissairaanhoidosta siirtyvät potilaat. Saattohoitoa toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kotihoidon kanssa. Muistipoliklinikalla työskentelee muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon perehtynyt moniammatillinen työryhmä. Sen tehtävänä on laaja-alainen muistisairauksien selvittely, yksilöllisten hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien teko, sopeutumisvalmennus, hoidon seuranta, omaisten tukeminen sekä käytösoireiden ennakointi, tunnistaminen ja hoito. Toimintaympäristön muutokset Vastaanottotoiminnan kehittämisessä vuonna 2012 pääpaino oli APR -kehittämistyöryhmien hankkeiden liittäminen osaksi vastaanottotoiminnan kehittämistä sekä yhtenäisten toimintamallien hiominen ja juurruttaminen käytäntöön. APR-työryhmiä olivat: akuutit lyhytaikaissairaat, tehoa ennaltaehkäisyyn ja valtimotautityöryhmä. Puhelinpalvelu uudistettiin ja takaisinsoittojärjestelmän käyttö alkoi tammikuussa Kuntoutuksessa vuoden alussa Kotihoidon ja vanhuspalveluiden kuntoutushenkilöstö (neljä fysioterapeuttia ja yksi kuntohoitaja) siirtyi Kouvolan kaupungin kuntoutuspalveluihin. Elokuussa aloitti kuntoutuspalveluyksikössä toiminnan puheterapeutti, jonka painopistealueena on lasten puheterapia. Keltakankaan terveysasemalla kuntoutus muutti uusiin, saneerattuihin tiloihin. Kotihoidon ja asumispalveluiden puolella kuntoutuksen tarve lisääntyi ikäihmisten palvelurakennemuutoksen myötä mm. Kotikuntoutuskeskus Lauttarannassa/Poukamassa. Monialaista yhteistyötä tehtiin liikuntapalvelujen, hyvinvointia tukevien palvelujen, kotihoidon, lapsiperhepalvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suun terveydenhuollossa Keltakankaan terveysaseman alakerran remontti valmistui alkusyksystä 2012 ja uudistettuun ja laajennettuun hammashoitolaan keskitettiin Myllykosken, Inkeroisten ja Keltakankaan hammashoitoloiden toiminnat sekä eteläisen Kouvolan alueen lasten ja nuorten oikomishoito. Suun terveydenhuolto toimii nyt 10 hammashoitolassa. Yhteistyössä tietohallinnon kanssa valmisteltiin tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto ja muistutus otettiin käyttöön Muistutuksen vaikutus alkoi heti käyttöönoton jälkeen ja peruuttamattomat poisjäännit vähenivät jo kesäkuussa noin puoleen. Kesäkuusta vuoden loppuun peruuttamattomia 124

128 Talousarvion toteutuminen hoitoaikoja kertyi yli 800 tavanomaista vähemmän. Vuositasolla peruuttamattomat hoitoajat tulevat vähenemään jopa 40 % mikäli muistutuksen vaikutus säilyy vuoden 2012 tasolla. Kymenlaakson alueellinen kiireellisen hammashoidon viikonloppupäivystysvastuu siirtyi jälleen Kouvolan hoidettavaksi vuoden ajaksi asti.riittämättömät hammaslääkäriresurssit myös aiheuttivat aikuisten hoidon paino-pisteen siirtymistä kiireelliseen hoitoon. Toimenpidemäärän lisääntyminen päivystyskäynneillä kuvastaa myös toimintakäytäntöjen kehittymistä. Päivystyksessä tavoitteena on hoitaa potilaan vaiva mahdollisimman hyvin samalla käynnillä, jolloin potilaat eivät tule saman vaivan takia uudelleen päivystyskäynnille. Aikuispsykiatrian toimintaympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Toimintaa on kuormittanut kuitenkin lääkärivaje, joka on vaikeuttanut toimintaa. Hoitotakuu on toteutunut. Muistipoliklinikan geriatri on toiminut seitsemän kuukauden ajan puolet työajastaan vuodeosaston lääkärinä ja puolet työajastaan muistipoliklinikalla. Vastaavasti toinen geriatri on huolehtinut kotiutustiimin lääkärin työstä ja on toiminut myös asumispalveluyksiköissä. Loppuvuodesta hän on suorittanut palliatiivisen hoidon erityispätevyyteen tarvittavaa palvelua ja ollut kokonaan poissa muistipoliklinikalta. Näin ollen vastaanottokäynnit ovat jääneet asetetuista tavoitteista. Terveyskeskussairaalan osasto 3 (20 vuodepaikkaa) toiminta loppui heinäkuun alussa, kun jatkopaikkaa osastolla odottaneet siirtyivät asumispalveluyksikköihin. Osaston henkilökunta siirtyi pääosin muille osastoille tarkoituksena vähentää sijaistyövoiman tarvetta. Sairaalaan jäi muutoksen jälkeen 133 vuodepaikkaa. Sairaala on osaltaan ollut mukana hyvinvointipalveluorganisaation suunnittelutyössä. Keskeinen sairaalan toimintaa edelleen haittaava ongelma on pitkä jonotusaika asumispalveluihin. Paikkojen puuttuessa hoivaa tarvitsevia vanhuksia joudutaan hoitamaan sairaalaoloissa. Hoitotyössä on jatkettu kuntouttavan hoitotyön ja kirjaamisen kehittämistä. Palvelualueen talous Avoterveydenhuollossa vastaanottopalveluiden talousarvio ylitys pystyttiin kattamaan aikuispsykiatrian talousarvion alituksella. Suun terveydenhuollon toteutui talousarvion mukaisena. Palvelualueen talousarvioylitys 1,0 milj euroa kohdentui pääsääntöisesti lyhytaikaiseen sairaalahoitoon eli terveyskeskussairaalaan. Terveydenhuoltopalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,8 116 Myyntituotot ,1-49 Maksutuotot ***** -5 Tuet ja avustukset ***** -26 Muut toimintatuotot ,2 196 Toimintakulut Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,8-358 Eläkekulut ,4-142 Muut henkilösivukulut ,4-216 Palvelujen ostot , Asiakaspalvelujen ostot ,8 739 Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 646 Muut toimintakulut ,1-344 Toimintakate *****

129 Talousarvion toteutuminen TP TA TP Tot. TUNNUSLUVUT % th yhteiset mammografia ,5 th yhteiset papa ,0 th yhteiset suolisto ca ,7 Avoterveydenhuolto: ennaltaehk. resurssien käyttö % ,3 lyhytaik.sair. resurssien käyttö % ,9 pitkäaik.sair. resurssien käyttö % ,7 Suun terveydenhuolto: oikomishoito ,0 lasten ja nuorten käynnit ,0 aikuisten käynnit ,0 päivystys ,0 terveyden edistäminen ,0 Sairaalahoito, hoitopäivät ,7 Aikuispsykiatria: asiakasmäärä ,5 vastaanottokäynti ,0 ryhmäkäynnit ,5 Avovast.ottopalv. peitt. (oma tuotanto) ,5 Muistipoliklinikka: lääkärin vast.otto hoitajan vast.otto ,9 PALVELUALUE Vastuuhenkilö Kotihoito ja vanhuspalvelut Arja Kumpu Palvelualueen toiminnan kuvaus Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen toimintojen järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolakiin ja -asetukseen, lakiin omaishoidon tuesta ja kotihoidon osalta kansanterveyslakiin ja asetukseen sekä terveydenhuoltolakiin. Palvelualueen toimintojen järjestämisessä huomioidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008:3 sekä Ikähoiva työryhmän (2010) suositukset. Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen tavoitteena on tukea ikääntyvien itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. palveluiden järjestäminen perustuu yksilökohtaiseen tarveharkintaan. Kotihoito ja vanhuspalveluihin sisältyy varhaisen tuen palvelut, kotihoito, kotihoidon tukipalvelut, omaishoito (kohdentuu kaikille ikäluokille) ja asumispalvelut (palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, vanhainkotihoito ja hoivahoito). Toimintaympäristön muutokset Vanhuspalveluiden palvelualueen toiminta kokonaisuudessa on toteutunut suunnitellun mukaisena. Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelmaan vuosille suunniteltu laitosmaisen palvelurakenteen purkaminen ja vastaavasti kodinomaisen asumisen lisääminen sekä henkilöstöresurssin siirtyminen varhaisiin palveluihin ja kotihoitoon ei ole toteutunut suunnitelman mukaisesti. Syynä tähän on ollut uusien laitosmaista rakennetta korvaavien yksiköiden valmistumisen myöhentyminen. Kotihoito ja vanhuspalvelut on hakenut Kaste II hankkeen ( ) rahoitusta yhdessä Kaakkois-Suomen kanssa ja hankehakemuksen työnimenä on Kotona kokonainen elämä. Tulevan hankkeen tavoitteena on kotihoidon sisällöllinen kehittäminen. hankepäätös tulee alkuvuodesta Varhaisten palveluiden palvelualueella on vuoden 2012 aikana laajennettu hyvinvointiasematoimintaa Myllykoskelle. Voimaa vanhuuteen hankkeen kanssa yhteistyössä on toteutettu kyläiltoja eri puolilla Kouvolaa. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit on kohdennettu vuonaa vuotta täyttäneelle ikäryhmälle. Vuohijärven alueen tukipalveluseteli kokeilu on päättynyt ja kokeilusta laaditaan loppuraportti. Palvelutarpeen arviointi on toteutunut 100%. 126

130 Talousarvion toteutuminen Kotihoidossa ja kotihoidon tukipalveluissa on tilapäisen kotihoidon asiakkuudet ovat kasvaneet maltillisesti ja vastaavasti säännöllisen kotihoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet kevyemmissä luokissa. Säännöllisen kotihoidon piirissä on ollut vuotta täyttäneestä 12,8% (valtakunnallinen tavoite 13-14%). Kotiutustiimin toiminta on jatkunut vuoden 2012 aikana suunnitelman mukaisesti. Kotihoidon tukipalvelut ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Omaishoidon peittävyys on ollut ,5% suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallinen tavoite 5-6%). Omaishoidon hoitoisuusluokkien asiakkaissa ei ole ollut suurta muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Omaishoidon palvelusetelin käyttö päättyi alkaen. Em. muutoksella tavoiteltu toimintakulun säästö ei toteutunut odotuksen mukaisesti. Palveluasumisen palvelun asiakkaat ovat siirtyneet kotihoidon asiakkaiksi asteittain niin, että Kotiharjuntien 12 ja 14 asiakkaiden osalta siirto toteutui ja Vienistöntien yksikön osalta Vastaavasti palveluasumisen henkilöstö on siirtynyt kotihoidon henkilöstöksi. Siirtyvien yksiköiden asukkaille ja henkilöstölle on järjestetty tiedotustilaisuudet muutokseen liittyen. Vaskikodin osalta siirtymä toteutetaan 2013 alkuvuodesta. Tehostetun palveluasumisen toiminta on toteutunut suunnitellun mukaisesti. Kotiharjuntien 10:n peruskorjauksen aloittamiseen liittyen em. yksikön asukkaat ha henkilökunta ovat siirtyneet Kankaron hoivakodin alakertaan väistötiloihin. Kotiharjuntien 10 tulee muuttumaan peruskorjauksen myötä tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Terveydenhuollon Marjoniemen terveyskeskussairaalan osasto 3:n asukkaat siirtyivät lukien vanhuspalveluiden ostopalveluiden asiakkaiksi Kankaron hoivakotiin. Em. osaston hoitohenkilökunta ei siirtynyt vanhuspalveluiden puolelle. Tehostetun palveluasumisen peittävyys on ollut % suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallisen tavoite 9%). Laitoshoidon (vanhainkotihoito ja hoivahoito) osalta laitosmaisen palvelurakenteen purko ei ole toteutunut Ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelman mukaisesti johtuen purkua korvaavien tehostetun palveluasumisen yksiköiden valmistumisen myöhentymisestä. Kotiutusyksiköiden (Apila ja Lauttarannan hoivakoti/ Poukaman osasto) toimintaa on laajennettu asteittain 2012 aikana. laitoshoidon peittävyys on ollut % suhteutettuna 75 vuotta täyttäneisiin (valtakunnallinen tavoite 3%). Palvelualueen talous Kotihoito ja vanhuspalveluiden palvelualueen (7200) toimintatuottojen toteutuma (108,6%) on ollut arvioitua korkeampi. Toimintamenojen osalta on ollut haasteena henkilöstömenojen (erityisesti määräaikainen henkilöstö) kasvu vuoden 2012 aikana. Vanhuspalveluiden vakinaisen henkilökunnan sairauspoissaolot ovat olleet suhteellisen korkeita ja poissaolojen sijaistamiseen on tarvinnut palkata määräaikaista henkilökuntaa. Omaishoidon tukipalveluiden omaishoitajan vapaiden oston kustannukset Carealta ovat olleet arvioitua korkeammat. Kotihoito ja vanhuspalveluiden toimintakate on ollut vuonna ,5%. Kotihoito- ja vanhuspalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,4-335 Myyntituotot ,3-221 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot ,6-109 Toimintakulut ,9 657 Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut ,1 130 Eläkekulut ,5 235 Muut henkilösivukulut ,8-105 Palvelujen ostot ,7-590 Asiakaspalvelujen ostot ,3 200 Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1-348 Avustukset ,5-100 Muut toimintakulut ,4 23 Toimintakate

131 Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut Tunnusluvut TA 2012 TP 2012 Kotihoito- ja vanhuspalvelut Varhaisen tuen palvelujen käynnit Varhaisen tuen palvelujen asiakasmäärä Kotihoidon tunnit Kotihoidon asiakas määrä; säännöllinen Kotihoidon asiakasmäärä; tilapäinen Säännöllinen kotihoito asiakasmäärä yli 75 v Omaishoidon asiakasmäärä Omaishoidon asiakasmäärä yli 75 v Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/oma Tehostettu palveluasuminen hoitopaikat/osto Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/oma Tehostettu palveluasuminen hoitopäivät/osto Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopaikat Vanhainkodit ja hoivakodit pitkäaikaishoitopäivät PALVELUALUE Vastuuhenkilö Aikuissosiaalipalvelut Palvelujohtaja Ritva-Liisa Juntunen Palvelualueen toiminnan kuvaus Aikuissosiaalipalveluilla tuetaan kuntalaisten osallisuutta, itsenäistä suoriutumista ja sosiaalista kuntoutumista. Aikuissosiaalityön palveluyksikkö tuottaa aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, talous- ja velkaneuvonnan ja maahanmuuttotyön palvelut. Yhteisötyön palvelut on hankittu kumppanuussopimuksella Kouvolan Korttelikotiyhdistykseltä. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa päihdehuollon koordinoivan sosiaalityön, työ-voiman palvelukeskuksen palvelut, työ- ja päivätoiminnan ja erityisryhmien asumispalveluja. Vammaispalveluyksikkö tuottaa vammaispalvelulain mukaiset sosiaalityön ja kehitysvammaisten erityishuoltolain mukaiset palvelut ja tukitoimet sekä kehitysvammaisten asumispalveluja. Keskeisimmät muutos- ja kehittämiskohteet Aikuissosiaalityössä on uudistettu sosiaalityön tehtäväjakoa käynnistämällä keskitetty taloudellisen tuen yksikkö. Taloudellisen tuen yksikköön on liitetty myös talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalinen luototus on aloitettu uutena palveluna. Sosiaalisen luototuksen tavoitteena on pienituloisten ja vähävaraisten taloudellisen syrjäytymisen ja ylivelkaantumisen estäminen tilanteissa, joissa esim. vakuuksien puuttumisen tai maksuhäiriömerkinnän takia kohtuuehtoisen lainan saantiin ei ole mahdollisuutta. Taloudellisten tukitoimien keskittämisellä on pyritty varmistamaan palvelutakuun toteutuminen ja toimeentulotukikäsittelyn yhdenmukaisuus ja sujuvuus. Pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden määrä on lisääntynyt arvioidusta ja kotouttamistoimenpiteiden turvaamiseksi on kehitetty yhteistyötä ja tehtäväjakoa eri sidosryhmien kanssa. Yhden sosiaalityöntekijän palkkamääräraha on kohdennettu puolen vuoden ajan sosiaali- ja kriisipäivystykseen. Sosiaalisessa kuntoutuksessa painopisteenä on ollut asumista tukevien palvelujen kehittäminen. Asumispalvelustrategian mukaisesti on lisätty omaa tuotantoa asumispalveluissa. Lokakuussa 2012 valmistui 36-paikkainen tehostetun palveluasumisen päihde- ja mielenterveyskuntoutujien kuntouttavan asumisen yksikkö. Samassa yhteydessä lakkautettiin Kouvolan Huoltokoti ja Kiurunkujan asumisyksikkö ja yksiköiden henkilökunta on siirtynyt uuteen Salmentöyryn asumisyksikköön. Kiurunkujan asumisyksiköstä vapautuvista tiloissa aloittaa toimintansa Kiurun 20- paikkainen mielenterveyskuntoutujien palveluasumisyksikkö, joka korvaa ostopalveluina Ilona-kodeilta hankitut palvelut. Yksikköön perustetaan 6 ohjaajan vakanssia. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa käynnistynyt kotona asumista mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tuetun asumisen toimintamalli on vakinaistettu ja ohjaajan ja vastaavan ohjaajan tehtävät on vakinaistettu lokakuun alusta. Ostopalveluista omaksi toiminnaksi muutettu mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta vakiinnutettiin osaksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotona asumista tukevia palveluja, tehtävään on palkattu sairaanhoitaja. Palveluseteli on otettu käyttöön mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluissa. Vammaispalveluissa painopisteenä oli henkilökohtaisen avun toimintamallin kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Toimintaa on kehitetty Kaakkois-Suomen alueella yhteistyössä Socomin kanssa. Henkilökohtainen apu tuotetaan pääsääntöisesti työnantajamallilla. ostopalvelujen kasvun hillitsemiseksi vakinaistettu yksi määräaikainen henkilökohtainen avustaja vuoden alusta ja palveluseteli on otettu käyttöön. 128

132 Talousarvion toteutuminen Kehitysvammaisten laitoshoidon purkamiseen on varauduttu Kumpulan peruskorjauksella ja Pihlajiston asumisyksikön uudisrakennuksella, Kumpulaan tulee asumispaikkoja kahdeksalle kehitysvammaiselle ja Pihlajistoon viidelletoista. Palvelualueen talous Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui 101,7 %:sti. Ylityksen aiheutti pääsääntöisesti vammaispalvelulain mukaiset avustukset. Aikuissosiaalipalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,6 121 Myyntituotot ,2 193 Maksutuotot ***** -4 Tuet ja avustukset ,1-64 Muut toimintatuotot ,5-5 Toimintakulut ,6 487 Henkilöstökulut ,3 104 Palkat ja palkkiot ,4 154 Henkilösivukulut ,2-50 Eläkekulut ,5-34 Muut henkilösivukulut ,9-16 Palvelujen ostot ,7 335 Asiakaspalvelujen ostot ,8 75 Muiden palvelujen ostot ,3 259 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 25 Avustukset ,2-142 Muut toimintakulut Toimintakate Tunnusluvut Keskeisimmät tunnusluvut TA 2012 TP2012 Asumispalvelupäivät (oma tuotanto) Kuntouttavan työtoiminnan päivät Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotukea saavat taloudet Vaikeavammaisten kuljetuspalveluasiakkaat Henkilökohtaisen avun asiakkaat Kehitysvammahuollon asiakkaat Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä Vakinainen henkilöstö 156,5 165,5 Määräaikainen henkilöstö 13,5 13,5 129

133 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Lapsiperhepalvelut Palvelujohtaja Liisa Korppi Palvelualueen toiminnan kuvaus Lapsiperhepalveluilla edistetään ja tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä turvataan lapsen oikeuksia. Lapsiperhepalvelut tuottaa kasvatus- ja perheneuvonnan, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun ja muita erityispalveluja lapsille, nuorille ja perheille. Palvelualueella on kolme palveluyksikköä. Psykososiaalisten palvelujen päävastuualue on kasvatus- ja perheneuvonta. Lastensuojelun avopalvelut vastaa lastensuojelutarpeen arvioista ja selvityksistä, avohuollon tukitoimista sekä huostaanoton valmisteluista yhteistyössä sijaishuollon kanssa. Lisäksi palveluyksikkö tuottaa lapsiperheiden kotipalvelun sekä perheoikeudelliset palvelut. Lasten sijaishuolto vastaa huostaanotettujen lasten sosiaalityöstä ja jälkihuollosta sekä tuottaa omassa lastensuojelulaitoksessa vastaanotto- ja arviointihoitoa. Lisäksi sijaishuollon palveluyksikkö tuottaa sosiaalipäivystyksen palvelut. Toimintaympäristön muutokset Lapsiperhepalveluissa palvelujen tarve kasvoi edelleen. Perheneuvolan jono pidentyi. Osa-aikatyötä tekevien sijaisuuksia ei pystytty kaikilta osin täyttämään. Lastenpsykiatria ei edelleenkään saatu palkattua. Lääkärityöpanos ostettiin ulkoa. Loppuvuonna päästiin vihdoin kokeilemaan sähköisen vuorovaikutuskanavan toimintaa. Lapsiperheiden kotipalvelussa ja ehkäisevässä perhetyössä asiakasperheiden määrä kasvoi arvioitua enemmän. Perheoikeudellisissa palveluissa suoritteita kertyi suunnilleen arvioitu määrä. Jonotusajat palveluun pysyivät kohtuullisina. Huoltoriitatapauksissa oikeudelle annettujen selvitysten määrä laski. Tämä johtuu siitä, että osassa selvityksiä sovintotyöskentely onnistui niin hyvin, ettei asiaa tarvinnut käsitellä oikeudessa lainkaan. Lastensuojelun avopalveluissa vuoden tärkeimpänä tavoitteena oli lastensuojelulain mukaisen palvelutakuun toteutuminen. Aluehallintovirasto vaati asian kuntoon saattamista uhkasakon määräämisen uhalla. Alkuvuodesta saatiin yksi uusi sosiaaliohjaaja avopalveluihin. Tiimiuudistus toteutettiin lukien. Samalla tehostettiin työkäytäntöjä ja työn ohjeistusta. Henkilökunta teki suuren joukon kesken olleita lastensuojelutarpeen selvityksiä valmiiksi mennessä. Loppuvuonna päästiin työskentelemään ilman vanhoja rästejä, ja palvelutakuu toteutui jo huomattavasti alkuvuotta paremmin. Lastensuojeluilmoitusten määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta ilmoitusten kohteena olevia lapsia oli aiempaa enemmän. Uusien huostaanottojen määrä oli hiukan korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lastensuojeluun tuli jatkuvasti vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria, joiden tilanteen parantamiseen eivät kevyemmät tukitoimet olleet riittäviä. Lastensuojelu kärsi edelleen pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteesta. Työntekijöiden vaihtuvuus ja kokeneiden työntekijöiden puute rasitti koko työyhteisöä ja vaati paljon esimiesten työpanosta. Lasten sijaishuollossa sijoitettujen lasten kokonaismäärä oli hieman arvioitua suurempi. Perhehoidon osuutta ei saatu nousemaan. Perhetukikeskuksen käyttö oli tehokasta ja käyttöaste korkea. Vuoden aikana suunniteltiin perhetukikeskukseen uusi perhekuntoutusmalli. Lisäksi suunniteltiin valtuustoaloitteen pohjalta turvakotitoiminnan aloittaminen 2013 alusta lukien. Tähän liittyi kolmen hoitopaikan lakkauttaminen. Menetettyjen paikkojen tilalle kehitettiin lyhytaikaisen perhehoidon malli, jonka toivotaan jatkossa lisäävän perhehoidon osuutta sijoituksissa. Koko lastensuojelun toiminnassa tapahtui myönteinen muutos elokuussa, kun sijaishuollon sosiaalityö muutti Valkealan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan, samaan rakennukseen lastensuojelun avopalvelujen kanssa. Tämä tehosti yhteistyötä, säästi matkakustannuksia ja vähensi matkustukseen käytettyä aikaa. Lastensuojelussa on vaikeuksista huolimatta tehty myös pitkäjänteistä kehittämistyötä ja panostettu työhyvinvointiin. Osoituksena tästä lasten sijaishuolto palkittiin Kouvolan kaupungin vuoden 2012 työyhteisönä. Yhteispäivystys- ja kriisikeskushankkeessa suunniteltu sosiaali- ja kriisipäivystys aloitti toimintansa lokakuun alussa Pohjois-Kymen sairaalassa. Sosiaalipäivystyksen suoritteiden toteutuma oli 118 %, joka osoittaa uuden toiminnan alkaneen heti tehokkaasti. Palvelualueen talous Talousarviomuutoksella vähennettiin palvelualueen määrärahoja, koska palvelujen ostoon ei tarvittu arvioitua määrää rahaa. Tämä johtui siitä, että lyhytaikaisia laitossijoituksia vähennettiin käyttämällä tehokkaasti omaa perhetukikeskusta ja kohdentamalla palvelujen ostoja edullisempaan tukihenkilö- ja tukiperhetyöhön. Muutettu talousarvio toteutui lähes arvioidusti. Henkilöstömenot ylittyivät hieman. Ylitys selittyy lomapalkkajaksotuksen taulukon muutoksella. Tuottoja kertyi odotettua enemmän perheneuvolapalvelujen ja sosiaalipäivystyksen myynnistä muille kunnille. 130

134 Talousarvion toteutuminen Lapsiperhepalvelut (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu Toteutuma talousarvio Tot-% Poikkeama Toimintatuotot ,1-104 Myyntituotot ,9-85 Tuet ja avustukset ,8-16 Muut toimintatuotot ***** -3 Toimintakulut ,2 18 Henkilöstökulut ,4 80 Palkat ja palkkiot ,7 78 Henkilösivukulut ,1 2 Eläkekulut ,2 29 Muut henkilösivukulut ,2-27 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ,7-108 Muiden palvelujen ostot ,9-1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8-12 Avustukset ,2 17 Muut toimintakulut ,2 42 Toimintakate ,5-86 Tunnusluvut Keskeisimmät tunnusluvut TA 2012 TP 2012 Perhetukikeskuksen hoitopäiviä Perhetukikeskuksen käyttöprosentti Psykososiaaliset palvelut asiakasmäärä Lastensuojelun avopalvelut lasten määrä Lasten sijaishuolto sijoitettujen lasten määrä Vakinainen henkilöstö 115,5 122,5 Määräaikainen henkilöstö 1 131

135 Talousarvion toteutuminen PALVELUALUE Vastuuhenkilö Erikoissairaanhoito Palvelujohtaja Kalevi Karjalainen Toiminnan kuvaus Erikoissairaanhoidon palvelualue tuottaa Kouvolan kaupungin tilaamat erikoissairaanhoidon palvelut sekä poliklinikalla että vuodeosastoilla sekä suorittaa lääketieteellisen arvion niistä potilaista joiden hoito tai tutkimus on ERVA-alueella sovittu järjestettäväksi muualla. Toimintaympäristön muutokset Erikoissairaanhoidon ajanvarauspoliklinikan toimintaympäristössä ei tapahtunut muutoksia ja palvelusopimuksen mukaiset käyntimäärät ovat toteutuneet. Korva-nenä-kurkkutautien poliklinikan toimintaa on haitannut kuulontutkijan työpanoksen puuttuminen. Vuoden 2011 kesäkuussa koko Kouvolan alueen päivystys keskitettiin Pohjois- Kymen sairaalan kiinteistöön alkaen koko päivystyksen henkilökunta siirtyi Kouvolan kaupungin palvelukseen lukuun ottamatta Attendolta ostettua yleislääkäripäivystystä ja erikoissairaanhoidon konservatiivista etupäivystystä. Päivystyskäyntien määrää on saatu toimintavuoden aikana vähenemään. Tähän on osaltaan vaikuttanut terveysasemien ja päivystyksen hoidon tarpeen arvioinnin onnistuminen. Sosiaali- ja kriisipäivystys siirtyi lokakuun alussa muun päivystyksen kanssa samoihin tiloihin. Osastohoidon hoitojaksot olivat marraskuun loppuun mennessä toteutuneet palvelusopimuksen mukaisesti. Talousarvion ylittymisen vuoksi osastotoimintaa supistettiin sulkemalla yksi kirurginen osasto lisää joulun aikana. Palvelualueen talous Pohjois-Kymen sairaalan toimintakulut kasvoivat vuoden 2011 toteumasta noin 7 miljoonaa euroa. Nousujen syynä olivat pääosin henkilöstökulujen kasvu ja palveluiden ostojen hinnan nousut. Kulujen kuukausittainen kasvu oli nähtävissä jo keväällä Kun talousarvion reilu ylittyminen oli ilmeinen, niin toiminnallisilla muutoksilla pyrittiin elojoulukuun välisenä aikana hillitsemään kustannusten nousukäyrää. Muutettuun talousarvioon nähden toimintakate kuitenkin ylittyi 1,38 milj euroa, pääsääntöisesti palvelujen ostojen ennakoitua suuremmasta toteutumasta sekä henkilöstömenojen jaksotuksista johtuen. Erikoissairaanhoito (tu) 1000 e Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Muutettu talousarvio Toteutuma Tot-% Poikkeama Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot ***** -13 Toimintakulut ,4 974 Henkilöstökulut ,3 264 Palkat ja palkkiot ,5 250 Henkilösivukulut ,3 14 Eläkekulut ,2 43 Muut henkilösivukulut ,1-29 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot ***** 209 Muiden palvelujen ostot ,5 343 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 159 Muut toimintakulut ,9-2 Toimintakate *****

136 Talousarvion toteutuminen Tunnusluvut 133

137 Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten sitovat tavoitteet Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Valtuuston asettamia tavoitteita koskeva selvitys esitetään kaupungin talousarvion toteutumisvertailussa liikelaitoksittain. Liikelaitosten johtokuntien asettamien tavoitteiden toteutumisvertailut esitetään kohdassa 5. Eriytetyt tilinpäätökset. Kouvolan Vesi Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on postitiivinen. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) Valmis Jäätiin tavoitteesta. 3. Valmis Tarkentuu lisäselvitysten valmistuessa. Teknisen tuotannon liikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on positiivinen. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) Valmis Tilikauden ylijäämä oli eur. Tilaliikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Valmis Asuntojen käyttöaste 100%, toimitilojen 92% 2. Työn alla Korjausvelkalaskelmat tehdään vuonna

138 Talousarvion toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen toimialoittain Peruskaupunki 2012 Alkup. ta Tamuutokset Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Konsernipalvelut Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,2% Kaupunkikehitys Toimintatuotot ,0% Valm. omaan käyttöön ,0% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,6% Elinkeino Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,7% Toimintakate ,4% Tekninen ja ympäristö (ti) Toimintatuotot ,7% Valm. omaan käyttöön ,0% Toimintakulut ,2% Toimintakate ,8% Hyvinvointipalvelut Toimintatuotot ,8% Toimintakulut ,8% Toimintakate ,8% Sivistys yhteensä Toimintatuotot ,1% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,1% Sivistys (ti) Toimintatuotot ,0% Toimintakulut ,7% Toimintakate ,8% Sivistys (tu) Toimintatuotot ,2% Toimintakulut ,5% Toimintakate ,0% Perusturva yhteensä Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,6% Toimintakate ,2% Perusturva (ti) Toimintatuotot ,8% Toimintakulut ,1% Toimintakate ,1% Perusturva (tu) Toimintatuotot ,9% Toimintakulut ,5% Toimintakate Peruskaupunki yhteensä Toimintatuotot ,1% Valm. omaan käyttöön ,0% Toimintakulut ,7% Toimintakate ,5% Peruskaupungin käyttötalouden sitovuustaso valtuustoon nähden vuonna 2012 oli toimialojen toimintakatteet, jotka ylittyivät kaupunkikehityksen sekä hyvinvointipalveluiden osalta. Konsernipalvelujen toimintakate alitti muutetun talousarvion 6,8 prosenttia eli 1,5 milj. euroa, toimintatuottojen ylittyessä 0,4 milj. euroa (7,9 %) ja toimintakulujen jäädessä 3,9 prosenttia alle muutetun talousarvion eli 1,1 milj. euroa. Kaupunkikehityksessä toimintakatteen ylitys oli 1,6 prosenttia eli 0,3 milj. euroa, tuottojen ylittyessä muutetun talousarvion 5 prosentilla eli 0,8 miljoonalla eurolla, toimintakulut ylittyivät 1,6 prosenttia eli 0,8 miljoonaa euroa ja valmistus omaan käyttöön jäi alle talousarvion 0,3 milj. euroa eli 10 prosenttia. Hyvinvointipalveluiden toimintakate, toimintatuotot sekä toimintakulut ylittivät kaikki muutetun talousarvion 0,8 prosenttia, summien ollessa 3,6 euroa milj., 3,5 milj. euroa ja 7 milj. euroa. Peruskaupungin osalta kokonaisuudessaan toimintakate ylittyi 2,4 milj. euroa eli 0,5 prosenttia, toimintatuotot ylittyivät 4,7 milj. euroa (1,1 %) ja toimintakulut 6,8 milj. euroa (0,7 %). Toimialat ovat analysoineet talousarvion toteutumista sekä ylityksien syitä toimialakohtaisten tietojen kohdalla. 135

139 Talousarvion toteutuminen 2.3 Tuloslaskelman toteutuminen Peruskaupungin talousarvion tuloslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen sisäiset erät. Vuosisuunnitelman käsittää alkuperäisen talousarvion sekä sopeuttamisohjelman säästötavoitteet. Toimintatuotot Toimintatuotot toteutuivat 4,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina (1,1 %). Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat myyntituottojen 1,9 milj. euron sekä tukien ja avustuksien 2,2 milj. euron muutettua talousarviota suuremmat toteutumat. Maksutuotot toteutuivat 0,7 milj. euroa arvioitua pienempinä ja muut toimintatuotot 1,3 milj. euroa suurempina. Toimintakulut Toimintakulut toteutuivat 100,7 prosenttisesti eli 6,8 milj. euroa suurempina muutettuun talousarvioon nähden. Suurimmat poikkeamat tiliryhmätasolla olivat henkilöstökulujen 2,7 milj. euroa ja palvelujen ostojen 2,9 milj. euron sekä aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 1,9 muutettua talousarviota suuremmat toteutumat. Avustukset toteutuivat 0,8 milj. euroa arvioitua pienempinä ja muut toimintakulut toteutuivat lähes arvioidusti. Toimintakate Talousarvion tuloslaskelman toteumavertailun toimintakate oli 499,8 milj. euroa alijäämäinen ja se toteutui 2,4 milj. euroa muutettua talousarviota suurempana. Eroa alkuperäiseen talousarvioon oli 14,5 miljoonaa euroa. Vuosikate Julkinen rahoitus (verotulot ja valtionosuudet) 468,8 milj. euroa toteutui 0,6 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Verotulot 309,1 milj. euroa toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempinä. Valtionosuuksien kertymä 159,6 milj. euroa toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti (159,5 milj. euroa). Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat yhteensä 0,3 milj. euroa arvioitua paremmin. Korkotuotot toteutuivat 0,6 milj. euroa ja korkokulut 1,8 milj. euroa talousarviota pienempänä. Muut rahoitustuotot toteutuivat 1,1 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä ja muut rahoituskulut 0,1 milj. euroa arvioitua pienempänä. Vuosikate muodostui 25,4 milj. euroa negatiiviseksi, joka oli 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota huonompi. Tilikauden tulos ja alijäämä Muutetussa talousarviossa suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 7,6 milj. euroa ja ne toteutuivat 0,7 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Satunnaisia tuottoja kertyi 2 milj. euroa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun osakejärjestelyistä, ja tilikauden tulos muodostui 31,7 milj. euroa negatiiviseksi, ollen 1,4 milj. euroa huonompi tulos kuin muutetussa talousarviossa. Poistoeron muutosta toteutui 3,5 milj. euroa Kymen Vedelle luovutetusta siirtoviemäristä, ja näin tilikauden alijäämä muodostui 28,2 milj. euroa negatiiviseksi eli 2,1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. 136

140 Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin tuloslaskelman toteutumisvertailulaskelma Peruskaupunki 2012 Alkup. Ta Ta-muutos Muutettu ta Toteutuma Tot % Poikkeama Toimintatuotot , Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , Valmistus omaan käyttöön , Toimintakulut , Henkilöstökulut , Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut , Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Asiakaspalvelujen ostot , Muiden palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate , Verotulot , Valtionosuudet , Rahoitustuotot ja -kulut , Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , Vuosikate , Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos , Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) ,

141 Talousarvion toteutuminen Verotulojen erittely Valtionosuuksien erittely 2.4 Rahoitusosan toteutuminen Peruskaupungin talousarvion rahoituslaskelman toteumavertailut esitetään sisältäen myös sisäiset erät. Vuosikate muodostui 25,4 milj. euroa negatiiviseksi, mikä on 2,7 milj. euroa muutettua talousarviota huonompi tulos. Tulorahoituksen korjauseriin sisältyy 4,6 milj. euroa omaisuuden myyntivoittoja, jotka ovat 3,1 milj. euroa arvioitua enemmän. Investointimenojen toteutumisesta on jäljempänä erillinen selvitys. Rahoitettavia investointimenoja kertyi 22 milj. euroa, joihin saatiin rahoitusosuuksia 0,8 milj. euroa. Omaisuuden luovutustuloja kertyi 6,2 milj. euroa, joka on 1,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän, nämä johtuivat osakejärjestelyiden aiheuttamista luovutustuotoista. Toiminnan ja investointien yhteenlaskettu rahavirta oli negatiivinen -42,9 milj. euroa eli 0,9 milj. euroa muutettua talousarviota arvioitua suurempi. Rahoituksen rahavirrassa antolainauksen muutokset toteutuivat 0,4 milj. euroa talousarviota pienempinä. Antolainasaamisten lisäyksiä ei toteutunut ja vähennyksiä kertyi 0,4 milj. euroa arvioitua vähemmän. 138

142 Talousarvion toteutuminen Lainakannan muutos talousarvioon nähden toteutui 16,2 milj. euroa suurempana. Uutta pitkäaikaista lainaa arvioitiin muutetussa talousarviossa nostettavan 33,3 milj. euroa, mutta nostettiin kahdessa erässä 17 sekä 20 milj. euroa yhteensä, lainamäärän ylittyessä 3,7 milj. euroa. Kouvolan Vedelle oli arvioitu talousarviossa nostettavan pitkäaikaista lainaa 11,5 milj. euroa, mutta sitä nostettiin 7 milj. euroa, määrän alittuessa 4,5 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla pitkäaikaisen lainamäärän toteutuminen ei ylittynyt. Pitkäaikaiset lyhennykset toteutuivat 0,8 milj. euroa muutettua talousarviota pienempänä. Lyhytaikaisissa lainojen muutos oli 29,7 milj. euroa (liikelaitosten yhdystilien saldot). Muut maksuvalmiudet muutokset sisältävät toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden muutoksen sekä lyhytaikaisten velkojen ja saamisten muutokset. Rahoituksen rahavirta oli 43,9 milj. euroa ylijäämäinen. Kokonaisuutena rahavarat vähentyivät 1 milj. euroa, kun muutetussa talousarviossa niiden oli arvioitu vähentyvän 12,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman toteutumisvertailu 2.5 Investointien toteutuminen Investointien toteutumisvertailu on esitetty taseen pysyvien vastaavien mukaisesti jaoteltuna tase-erittäin sisältäen sisäiset erät. Investointien toteutumisvertailu käsittää tässä peruskaupungin investoinnit eli konsernihallinnon ja toimialojen investoinnit. Liikelaitoksien investoinnit on esitetty liikelaitosten erillistilinpäätösten kohdalla. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupungin investointimenot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 23,5 milj. euroa, toteutuman ollessa 22 milj. euroa. Investointitulot olivat muutetussa talousarviossa yhteensä 2,2 milj. euroa ja niiden toteutuma 2,5 milj. euroa. Rahoitusosuuksiksi oli arvioitu 1,1 milj. euroa, joista toteutui 0,8 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myynti on käsitelty investointiosan toteutumisvertailussa tulona vastaavalla tavalla kuin se on käsitelty talousarviossa. Pysyvien 139

143 Talousarvion toteutuminen vastaavien myyntivoitot on käsitelty tulosvaikutteisesti ja investointiosassa tuloksi on merkitty myydyn hyödykkeen kirjanpitoarvo. Pysyvien vastaavien luovutuksia oli talousarviossa arvioitu 1,2 milj. euroa ja niitä toteutui 1,7 milj. euroa. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet koostuvat sekä tietokoneohjelmistojen käyttöoikeus- tai lisenssimaksuista (tietokoneohjelmistot) sekä mm. järjestelmien käyttöönottoon liittyvistä projektikustannuksista (muut pitkävaikutteiset menot). Investoinneista toteutui 0,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 1,7 milj. euroa. Konsernipalvelujen esittämistä Investoinneista päätettiin ICT-toiminnanohjausjärjestelmän hankinta siirtää säästöpaineiden vuoksi lähitulevaisuuteen. Lisäksi irtauduttiin Kaakkois-Suomen BI-järjestelmän (johdon raportointi) yhteishankinnasta, koska sen lähtökohtana olivat teknologiset ratkaisut, joiden elinkaareen liittyy epävarmuutta. Sähköisen asiointialustan ratkaistut pystyttiin toteuttamaan alle talousarvion. Käyttövaltuushallinnan investointiprojekti toteutui vain osittain vuoden 2012 aikana ja projektia jatketaan vuonna Konsernipalveluiden esittämistä investoinneista toteutui 0,3 milj. euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden hankintaan oli varattu muutetussa talousarviossa 2,9 milj. euroa, josta toteutui 2,5 milj. euroa. Maata hankittiin noin 22,8 ha ja myytiin 11,7 ha. Maanmyyntitulot olivat yhteensä n. 2,9 milj. euroa. Taloudellisesti merkittävimmät maakaupat liittyivät Halkotorin alueen toteuttamiseen. Rakennukset Tilaliikelaitos toteutti rakennusinvestoinnit vuonna 2012 ja ne on esitetty Tilaliikelaitoksen erillistilinpäätöksen yhteydessä. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteisiin rakenteisiin laitteisiin oli alkuperäisessä talousarviossa varattu 9,7 milj. euroa johon talousarvion muutoksena lisättiin 2,8 milj. euroa Tervaskankaan hankkeeseen, tästä muutetusta talousarviosta 12,5 milj. euroa toteutui yhteensä 10,9 milj. euroa. Tervaskankaan alue valmistui Veturin avajaisiin mennessä ja Kuusaantien liittymät valmistuivat viimeistelytöitä lukuun ottamatta vuoden loppuun mennessä. Liittymien lopputyöt valmistuvat alkuvuodesta Hankkeen toteuttamiseen varattu määräraha (2012) ylittyi n. 1,2 milj. euroa toukokuussa haetusta lisärahoituksesta huolimatta. Hankkeeseen sisältyvä Kouvolan Veden vesihuollon osuus 1,4 milj. euroa on sovittu laskutettavaksi v Tekninen lautakunta on käsitellyt hankkeen tilannekatsauksen, jossa ylitykseen johtaneet syyt on selvitetty, kokouksessaan Taloudellinen loppuselvitys tehdään sen jälkeen, kun hanke on kokonaisuudessaan valmis. Tähtitaajamahanke ei käynnistynyt uusien kohteiden osalta. Avustushakemusta jouduttiin muuttamaan keväällä, eikä päätöstä saatu vuoden aikana. Investointiohjelmaa karsittiin kesken vuotta säästötavoitteiden takia. Säästöä ei kuitenkaan saavutettu kokonaisuudessa, kun muissa aloitetuissa kohteissa toteutuma ylitti talousarvion kustannukset olennaisesti. Katuvalaistussaneeraus eteni suunnitelmien mukaisesti sekä aikataulun että kustannusten osalta. Talousarvioon sisältyvistä rahoitusosuuksista 1,1 milj. euroa toteutui 0,8 milj. euroa (Tervaskangas 0,6 milj. euroa, katuvalosaneeraus 0,1 milj. euroa ja Logistiikka-alueen raidejärjestelyjen investointiavustus 0,1 milj. euroa). Koneet ja kalusto Koneiden ja kaluston investointihankintana toteutui talousarvion 0,6 milj. euroa, kun talousarvioon oli varattu 1,2 milj. euroa. Osakkeet ja osuudet Osakkeiden ja osuuksien hankintaan kaupunginhallituksen käyttöön oli varattu alkuperäisessä talousarviossa yhteensä 0,2 milj. euroa, jota lisättiin talousarviomuutoksena 4,9 milj. euroa Kaakkois-Suomen ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulujen osakejärjestelyistä sekä Kouvolan Asuntojen osakejärjestelyistä johtuvien muutosten takia. 140

144 Talousarvion toteutuminen Näistä johtuvia investointimenoja toteutui yhteensä 4,9 milj. euroa. Vastaavasti investointituottoja toteutui osakejärjestelyiden takia 1 milj. euroa sekä muita osakkeita tuottoja 0,4 milj. euroa, lähinnä asunto-osakkeiden myynneistä. Investointituottojen muutettu talousarvio oli 2,2 milj. euroa, joka toteutui 2,5 milj. euron suuruisena sisältäen maa- ja vesialueiden investointituotot sekä investointeihin saadut rahoitusosuudet, joista on kerrottu kiinteiden rakenteiden ja laitteiden kohdalla. Investointien toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu hankkeittain 141

145 Talousarvion toteutuminen Investointien toteutumisvertailu toimialoittain 2.6 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilinpäätöksen muodostumiseen Kaupungin talousarviossa ja toteutumisvertailussa liikelaitokset käsitellään ulkoisena talousyksikkönä. Tilinpäätöksessä liikelaitokset on osa kaupungin taloutta. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen sekä vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen esitetään laskelmien avulla. Liikelaitoksen vaikutus on esitetty laskelmassa peruskaupungin eli kaupunki ilman liikelaitosta, sekä liikelaitokset yhteensä toteutuneiden kokonaislukujen sekä eliminoitujen lukujen avulla tuloslaskelman osalta, rahoituslaskelmassa sekä investointien yhteenvedossa on esitetty kaupungin ja liikelaitosten osalta toteutuneet kaikki kustannukset, kokonaistarkastelussa on eliminoitu kaupungin ja liikelaitosten väliset erät. Ilman sisäisiä eriä liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen on -69,4 milj. euroa. Kun liikelaitokset myyvät palvelujaan pääsääntöisesti kaupungille, josta kirjaukset tehdään sisäisinä erinä, liikelaitosten tulos muuttuu 12,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja kaupungin tulos -28,2 miljoonaa alijäämäiseksi. Tilikauden alijäämä liikelaitokset yhdistettyinä peruskaupunkiin on -15,5 miljoonaa alijäämäinen. Kaupungin investointimenot olivat 22 miljoonaa euroa ja liikelaitosten 28,7 miljoonaa euroa eli yhteensä 50,7 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia saatiin 3,3 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntituottoja (pysyvien vastaavien) 3,6 miljoonaa euroa. Vuosikatteen jälkeen jäi investoinneista 42,1 miljoonaa euroa rahoitettavaa. Rahoituslaskelman mukaan kaupunki otti pitkäaikaista lainaa 44,7 miljoonaa euroa ja lyhensi vanhoja pitkäaikaisia lainoja -22,8 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen muutos oli lisäystä 5,7 milj. euroa. Kokonaislainamäärä kasvoi 27,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 43,1 miljoonaa euroa. 142

146 Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 143

147 Talousarvion toteutuminen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden rahoituksen muodostumiseen 144

148 Talousarvion toteutuminen Peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit

149 Tilinpäätöslaskelmat 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Kaupungin tuloslaskelma (kaupunki + liikelaitokset) Toimintatuotot Myyntituotot , ,10 Maksutuotot , ,95 Tuet ja avustukset , ,55 Muut toimintatuotot , ,54 Toimintatuotot , ,14 Valmistus omaan käyttöön , ,56 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,92 Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , ,88 Henkilöstökulut , ,97 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot , ,70 Muiden palvelujen ostot , ,01 Palvelujen ostot , ,71 Aineet tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,66 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) , ,14 Aineet tarvikkeet ja tavarat , ,80 Avustukset , ,50 Muut toimintakulut , ,39 Toimintakulut , ,37 TOIMINTAKATE , ,67 Verotulot , ,13 Valtionosuudet , ,44 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,85 Muut rahoitustuotot , ,13 Korkokulut , ,68 Muut rahoituskulut , ,70 Rahoitustuotot ja -kulut , ,60 VUOSIKATE , ,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,29 Arvonalentumiset ,72 Poistot ja arvonalentumiset , ,01 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot , ,89 TILIKAUDEN TULOS , ,62 Poistoeron vähennys , ,92 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , ,70 146

150 Tilinpäätöslaskelmat 3.2 Kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,50 Satunnaiset erät , ,89 Tulorahoituksen korjauserät , ,79 Investointien rahavirta Investointimenot , ,91 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,03 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,80 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,69 Antolainasaamisten vähennykset , ,95 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,28 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,52 Oman pääoman muutokset Oman pääoman muutokset , ,56 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,69 Vaihto-omaisuuden muutos , ,38 Saamisten muutos , ,49 Korottomien velkojen muutos , ,48 Rahoituksen rahavirta , ,12 Rahavarojen muutos Rahavarat kauden lopussa Rahavarat 1.1. Rahavarojen muutos , , , , , , , ,36 147

151 Tilinpäätöslaskelmat 3.3 Kaupungin tase (kaupunki + liikelaitokset) 148

152 Tilinpäätöslaskelmat 3.4 Konsernituloslaskelma 149

153 Tilinpäätöslaskelmat 3.5 Konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -4-7 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytkaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys

154 Tilinpäätöslaskelmat 3.6 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet sekä Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet Muu vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA

155 Tunnusluvut 3.7. Kaupungin ja konsernin tunnusluvut TUNNUSLUVUT Kaupunki Konserni Tuloslaskelman tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, / asukas Vuosikate, / asukas Asukasmäärä Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -0,6 50,8 Investointien tulorahoitus, % 31,5 78,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % -0,4 32,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 21,1 55,3 Lainanhoitokate 0,1 0,9 Lainanhoitokate 0,7 1,6 Kassan riittävyys, pv Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur Kertynyt yli-/alijäämä 1000 eur Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Kertynyt yli /alijäämä, /asukas Lainat eur/asukas Lainat eur/asukas Lainakanta , 1000 eur Lainakanta , 1000 eur Lainasaamiset , 1000 eur Lainasaamiset , 1000 eur Asukasmäärä Asukasmäärä Henkilöstön lukumäärä

156 Liitetiedot 4. LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät, sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla, poikkeuksena ent. Kuusankosken kaupungin arvo ja taide-esineet, jotka on arvostettu vakuutusarvoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan määräisenä. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja, ei kyseistä liitetietoa esitetä. Kaupungilla ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 18, 20, 29, 31, 35, 41, 42, 43 ja 45. Konsernin liitetietoina esitetään yleisohjeen mukaisesti seuraavat liitetiedot: 8,11, 14, 15, 19, 21 (maa- ja vesialueet), 22, 23, 24, 26, 28, 32, 36, 37, 40, 41, 42, 43, 44, ja 46. Yleisohjeen mukaisten liitetietojen lisäksi on ilmoitettu konsernin liitetieto myös liitetietojen 16, 27, 30 osalta. Konsernitili Kaupungin kuntakonsernitilisopimuksen tiliehtojen mukaisesti sopimukseen liitettyjen muiden yhteisöjen rahavarat esitetään kaupungin rahoissa ja pankkisaamisissa sekä lainana muilta luotonantajilta. Vastaavasti rahoja ja pankkisaamisia vähentänyt muun yhteisön negatiivinen tilin saldo on esitetty vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisena lainasaamisena. Taseen rahat ja pankkisaamiset sisältävät muiden yhteisöjen alatilien saldoja 0,71 milj. euroa, joka jakautuu lainoihin muilta luotonantajilta 2,18 milj. euroa ja lainasaamisiin 1,47 milj. euroa. Konsernitilin vaikutus heijastuu myös rahoituslaskelman eriin. Saamisten muutokseen konsernitili vaikuttaa 2,66 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi milj. 1,07 euroa), korottomien velkojen muutokseen vaikutus on 1,03 milj. euroa (ilman konsernitiliä muutos olisi 8,70 milj. euroa). Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt lukuun ottamatta Asunto Oy Anjalankosken Niittypuistoa, koska Kouvolan Asunnot Oy ei tehnyt alakonsernitilinpäätöstä. Osakeyhtiöalakonserneina on yhdistelty KSS Energia ja Kouvola Innovation, jolla on alakonserni Kouvolan Yritystilat. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty jäsenosuuden mukaisessa suhteessa kaikki neljä kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita on kuusi. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty konsernituloslaskelmaa ja konsernitasetta laadittaessa. Konserniyhteisöjen maksamat kiinteistöverot on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä sisäisinä erinä. Samoin konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty, siltä osin kun ne ovat tiedossa. Kaikkia konsernin keskinäisiä liittymismaksuja ei ole pystytty selvittämään ja eliminoimaan. Kiistanalainen lasku ,93 on käsitelty ulkoisena tuottona. 153

157 Liitetiedot Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen sekä kaupungin ja yhdistettyjen kuntayhtymien keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa, sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Negatiivisia vähemmistöosuuksia ei ole erotettu, poikkeuksena kuitenkin KSS Energia konserniin kuuluva Bioenergia Oy. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi yhteisöjen omien ilmoitusten perusteella ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhteisöt Konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt on yhdistelty sovelletulla pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Muita osakkuusyhteisöjä ei yhdistelty, koska yhdistely ei ole tarpeen oikean ja riittävän kuvan antamiseksi konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Alakonsernien tekemä jako on kaupunkikonsernissa peruttu. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Konsernirakenteen muutokset tilikaudella Kiinteistöosakeyhtiö Kallenkuja on myyty konsernin ulkopuolelle Konsernista poistui yksi osakkuusyhtiö ja tuli tilalle kaksi uutta. Osakkuusyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:stä jakautui tilikauden aikana uusi kiinteistöyhtiö Kyamk-Kiinteistöt Oy, josta muotoutui konserniin uusi osakkuusyhtiö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet vaihdettiin uuden Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeisiin, josta tuli konserniin uusi osakkuusyhtiö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tytäryhtiöitä. Osakkuusyhtiö Kymen Vesi Oy:n omistus nousi 22 %:sta 32 %:iin. Ääniosuus kasvoi samalla 18 %:sta 19 %:iin. Yhtiö teki osakepääoman korotuksen ja luovutti Kouvolan kaupungille B-osakkeita valmistunutta siirtolinjaa vastaan sopimuksen mukaan. Innovation-konserniin on viime vuodesta poiketen osakkuusyhtiöistä yhdistelty vain Innorail Oy. Viipurin Yrityspuisto ja Kiinteistö Oy Kuusankosken Kiltakuja1 eivät toimittaneet tilinpäätöstietoja ajoissa yhdistelyä varten. 154

158 Liitetiedot 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Konsernihallinto , , , ,66 Elinkeino , , , ,95 Perusturva , , , ,90 Sivistystoimi , , , ,63 Tekninen ja ympäristö , , , ,15 Muut palvelut 0,00 0, , ,66 Yhteensä , , , ,95 9. Verotulojen erittely Kaupunki Kaupunki Kunnan tulovero , ,90 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,17 Kiinteistövero , ,06 Verotulot yhteensä , , Valtionosuuksien erittely Kaupunki Kaupunki Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) , ,52 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus , ,04 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,04 Opetus ja sivistystoimen valtionosuudet , ,00 Valtionosuudet yhteensä , , Satunnaiset erät kaupunki kaupunki konserni konserni Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Pysyvien vastaavien myyntivoitot Kyamk:n osakkeiden luovutus KSAMK:lle ,13 0, ,51 0,00 Tasankotie 6 fuusioerotus 0, ,89 0, ,89 Satunnaiset tuotot yhteensä , , , ,89 Pysyvien vastaavien myyntitappiot China Center 0,00 0,00 0, ,90 Satunnaiset kulut yhteensä 0,00 0,00 0, ,90 155

159 Liitetiedot 12. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: vuotta poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Muut rakennukset 30 Tasapoisto Talousrakennukset 15 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 10 Tasapoisto Muut koneet ja kalusto 3-10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 13. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuonna Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot ,47 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,61 Poikkeama, euroa ,14 Poikkeama % -50 % Suunnitelman mukaiset poistot poikkeama on -50 prosenttia. Investointi- ja poistotason poikkeaman syynä on kaupungin suuri investointitarve. Kaupunki joutuu jatkossakin panostamaan tuntuvasti korvausinvestointeihin. Vesilaitoksen investointien osuus on merkittävä, Mäkikylän puhdistamoa laajennetaan ja saneerataan sekä siirtoviemärin rakentaminen lopetettavalta Akanojan jätevedenpuhdistamolta Mäkikylään. Poistosuunnitelmaa tarkastetaan kuluvalla tilikaudella. Rakennusten poistoajoissa tullaan käyttämään kirjanpitolautakunnan suosittelemia lyhyempiä poistoaikoja. 156

160 Liitetiedot 14. Pakollisten varausten muutokset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Eläkevastuut , , , ,00 Eläkevastuut , , , ,00 Potilasvahinkovaraus 1.1 0,00 0, , ,71 Vähennykset 0,00 0,00 0, ,34 Potilasvahinkovaraus ,00 0, , ,37 Pylväiden hävittämisvaraus 1.1 0,00 0, , ,00 Pylväiden hävittämisvaraus ,00 0, , ,00 Pakolliset varaukset yhteensä , , , , Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Muut toimintatuotot Osakkeiden myynnistä , , , ,20 Kiinteistöjen myynnistä , , , ,82 Koneiden ja kaluston myynnistä , , , ,83 Maa-alueiden myynnistä , , , ,34 Myyntivoitot yhteensä , , , ,19 Muut toimintakulut Osakkeiden myynnistä ,23 0, ,23 0,00 Maa-alueiden myynnistä 1 946, , , ,76 Rakennusten myynnistä 0, , ,32 Muut myyntitappiot 0,00 0, ,60 0,00 Myyntitappiot yhteensä , , , , Rahoitustuotot ja kulut Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Osinkotuotot , , , , Erittely poistoeron muutoksista Kaupunki Kaupunki Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos , ,90 Siirtoviemärin luovutukseen liittyvä poistoeron muutos ,49 0,00 Poistoeron muutos yhteensä , ,90 157

161 Liitetiedot 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 19. Arvonkorotukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Maa- ja vesialueet Arvo ,00 0, , ,13 Arvo ,00 0, , ,13 Arvonkorotukset yhteensä 0,00 0, , , Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2012 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,15 848, ,79 Lisäykset tilikauden aikana , ,78 0, ,08 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto , ,74 0, ,33 Arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,19 848, ,54 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,19 848, ,54 158

162 Liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,52 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,70 0, , ,49 Rahoitusosuudet tilikaudella 0, , ,41 0,00 0, , ,24 Vähennykset tilikauden aikana , ,56 0,00 0,00 0,00 0, ,94 Siirto erien välillä 0, , ,45 10,50 0, , ,96 Tilikauden poisto 0, , , ,14 0,00 0, ,38 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,49 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,49 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Osakkeet tytäryhteisöt Kuntayhtymä osuudet Osakkuusyhteisöo sakkeet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno , , , , ,76 Lisäykset tilikauden aikana ,68 0, ,65 165, ,25 Vähennykset tilikauden aikana ,35 0, , , ,68 Siirto erien välillä 0,00 0, ,96 0, ,96 Hankintameno , , , , ,29 Kirjanpitoarvo , , , , ,29 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno ,29 0, , ,71 Lisäykset tilikauden aikana 6 175,00 0,00 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana ,15 0, , ,19 Hankintameno ,14 0, , ,52 Kirjanpitoarvo ,14 0, , ,52 Erittely maa- ja vesialueet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,41 Muut maa ja vesialueet , , , ,78 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,19 159

163 Liitetiedot 22. Omistukset tytäryhteisöissä Kunnan Konsernin omistusosuus % osuus omistus- Kotipaikka % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Nimi Anjalankosken Jäähalli Oy Kouvola 94,25 94, , , ,58 Asunto Oy Elimäen Napansäde (osaomistus) Kouvola 53,38 53, , ,43 0,00 Asunto Oy Elopuisto Kouvola 84,10 84, , , ,74 European Business Innovation Center Kymi Oy Kouvola 80,00 80, , , ,50 Kaakkois-Suomen Tieto Oy Kouvola 100,00 100, , , ,20 Kiinteistö Oy Korian Liikekeskus Kouvola 58,95 58, , ,92 0,00 Kiinteistö Oy Korianjousi Kouvola 58,30 58, , ,63 0,00 Kiinteistö Oy Kouvolan Asentajankatu 9 Kouvola 100,00 100, , , ,73 Kiinteistö Oy Leinikintie 2 Kouvola 52,38 52, , ,10-923,12 Kiinteistö Oy Madekuja 1 Kouvola 68,09 68, , , ,98 Kiinteistö Oy Pihlajakara Kouvola 79,00 79, , ,61 18,22 Kiinteistö Oy Päätie 19 Kouvola 100,00 100, , , ,47 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Kouvola 100,00 100, , , ,98 Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kouvola 100,00 100, , , ,00 Kiinteistö Oy Katajaharjun Yritystalo Kouvola 85,30 85, , ,11 0,12 Kiinteistö Oy Kouvolan IT-Campus Kouvola 100,00 100, , , ,57 Kouvolan Pienteollisuustalo Oy Kouvola 100,00 100, , ,75 0,00 Kouvolan Asunnot Oy Kouvola 100,00 100, , ,27 8,53 Asunto Oy Anjalankosken Niittypuisto (osaomistus) Kouvola 94, , ,17 11,43 Kouvolan Hansapysäköinti Oy (äänivalta 65,7 %) Kouvola 37,84 37, ,24 0,00 0,00 Kouvolan Teatteri Oy Kouvola 100,00 100, , , ,29 KSS Energia Oy (alakonsernitp) Kouvola 100,00 100, , , ,56 KSS Lämpö Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Rakennus Oy Kouvola 100,00 *) *) *) KSS Verkko Oy Kouvola 100,00 *) *) *) Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30,00 100,00 *) *) *) Kuusankosken Tennishalli Oy Kouvola 86,99 87, , , ,49 Pohjois-Kymenlaakson Ympäristölaboratorio Oy Kouvola 95,06 95, ,24 0,00 0,00 Säätiö Jaalan, Elimäen ja Valkealan kehittämissäätiö 100,00 100, , , , Omistukset kuntayhtymissä Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Kunnan Konsernin Nimi omistus Kotipaikka osuus % omistuso suus % Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä Mäntyharju 6,22 6, , , ,72 Kymenlaakson liitto Kotka 48,62 48, , , ,40 Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta 48,9 %) (alakonsernitp) Kotka 51,78 51, , , ,40 Kastek Oy Kotka 100,00 *) *) *) Kymen Tekstiilihuolto Oy Kotka 86,70 *) *) *) Sairaalanmäen Vuokratalot Oy Kouvola 16,67 100,00 *) *) *) Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 5,75 5, , , ,83 160

164 Liitetiedot 24. Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Konsernin omistusosuus % Konsernin osuus omasta pääomasta ( ) Konsernin osuus vieraasta pääomasta ( ) Konsernin osuus tilikauden tuloksesta ( ) Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (alakonsernitp) Kouvola 23,50 23, , , ,40 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Kotka 47,00 47,00 *) *) *) Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Mikkeli 23,50 *) *) *) Kiinteistö Oy Korian Portti Kouvola 39,92 39, , , ,27 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Innorail Oy Kouvola 25,00 *) *) *) KSS Energia Kymin Voima Oy Helsinki 24,00 *) *) *) KyAMK-Kiinteistöt Oy Kotka 47,00 47, , , ,05 Kymen Vesi Oy (äänivalta 19 %) Kotka 32,65 32, , ,31 149,01 Kymenlaakson Jäte Oy Kouvola 46,70 46, , , ,48 Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka 45,00 45, , ,97-24,10 Kymenlaakson Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu (äänivalta 48,9 %) (alakonsernitp) Kotka Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kotka 33,47 *) *) *) Medi-IT Oy Kotka 47,50 *) *) *) Tykkimäen vapaa-aikakeskus Oy Kouvola 46,15 46, , , ,67 *) tiedot sisältyvät alakonsernin lukuihin Yhdistelemättömät Anjalankosken Painotalo Oy Kouvola 33,46 33, , , ,08 Asunto Oy Anjalantie 2 (päiväkotitilat) Kouvola 31,26 31, ,95 701,65 3,91 Asunto Oy Elimäen Eläkepuustelli (hoitokoti) Kouvola 30,57 30, , ,86 610,22 Asunto Oy Kimmelmanni Kouvola 45,38 45, , ,17 245,22 Asunto Oy Kouvolan Eväkujankaari Kouvola 34,67 34, , , ,01 ** Asunto Oy Kouvolan Jaalanharju Kouvola 39,01 39, , ,20 9,01 ** Asunto Oy Kuntalantie 9 Kouvola 24,73 24, , ,74 249,99 Asunto Oy Kuusankosken Hiidentie 8-10 Kouvola 26,20 26, , ,10 363,78 ** Asunto Oy Kuusankosken Rantapuisto Kouvola 25,00 25, , , ,97 ** Asunto Oy Lohitie 5 Kouvola 33,27 33, , , ,72 Asunto Oy Siltapuisto 1 Kouvola 30,57 30, , ,87 23,90 Asunto Oy Valkealan Riihikaari (osaomistus) Kouvola 27,50 27, , ,86 2,94 Kaakkois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskus Kouvola 29,86 37, , , ,00 Kiinteistö Oy Myllykosken Liikekeskus Kouvola 32,80 32, ,65 138,37-210,14 Kouvolan Asunnot Oy Asunto Oy Anjalankosken Saalastinpuisto (osaom.) Kouvola 22, , ,23 335,18 Asunto Oy Aron-Kara I Kouvola 48, , ,41-2,37 Asunto Oy Enärivi Kouvola 40, ,75 767,39 129,82 Asunto Oy Huusarinmäki Kouvola 30, , , ,10 Asunto Oy Kaipiaistensato Kouvola 40, , , ,52 Asunto Oy Kasakkakara Kouvola 23, ,51 944,76-490,37 Asunto Oy Kataja-Haikula Kouvola 34, , , ,11 Asunto Oy Kirkkovuorentie 2 Kouvola 48, , , ,51 Asunto Oy Myllykaari Kouvola 32, , ,33 7,02 Asunto Oy Puutarhurinjousi Kouvola 29, , , ,64 Asunto Oy Silmutie Kouvola 27, , ,70 0,53 Asunto Oy Suolasenkoski Kouvola 23, , , ,33 Asunto Oy Ummeljoen Rivitalo Kouvola 27, ,82 441,86 8,29 Kuusankosken Pienteollisuustalo Oy Kouvola 14,00 14, , , ,23 Kouvola Innovation Oy (alakonsernitp) Viipurin Yrityspuisto Oy Kouvola 40, , ,92-963,87 ** Kouvolan Yritystilat Oy (Innovationin alakonsernitp) Kiinteistö Oy Ksnk Kiltakuja 1 Kouvola 39, , , ,47 ** Voikkaan Linjatalo Oy Kouvola 6,00 20, ,64 646,68-163,22 ** ** vuoden 2012 tilinpäätöstietoja ei ole saatu, tiedot vuoden 2011 tilinpäätöksestä 161

165 Liitetiedot 25. Vaihtuvien vastaavien saamisten erittely Saamiset tytäryhteisöiltä kaupunki kaupunki kaupunki kaupunki pitkäaikaiset lyhytaikaiset pitkäaikaiset lyhytaikaiset Myyntisaamiset 0, , , ,28 Lainasaamiset , , , ,89 Siirtosaamiset 0, ,54 0, ,19 Muut saamiset ,52 0, ,98 0,00 Saamiset tytäryhteisöiltä yhteensä , , , ,36 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0, ,23 0, ,81 Siirtosaamiset 0,00 230,00 0,00 0,00 Saamiset kuntayhtymiltä yhteensä 0, ,23 0, ,81 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , , , ,24 Siirtosaamiset 0, ,33 0, ,50 Saamiset osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöiltä yhteensä , , , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Siirtyvät korot , , , ,82 Kelan korvaus työterveyshuollosta , , , ,04 Valtion avustuksia ja korvauksia , , , ,53 Verosaamiset 0, ,24 0,00 Projektisaamisia , , , ,28 EU-avustukset 0,00 121, , ,27 Siirtosaamiset muilta , , , ,20 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , , Rahoitusarvopaperit Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta 0,00 0, , ,00 Kirjanpitoarvo 0,00 0, , ,95 Erotus 0,00 0, , ,05 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , , , ,09 Kirjanpitoarvo , , , ,91 Erotus , , , ,18 162

166 Liitetiedot Taseen vastattavaa koskevat liitetiedot 28. Omapääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Peruspääoma , , , ,57 Peruspääoma , , , ,57 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat ,00 0, ,00 0,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat siirrot 0,00 0,00 0, ,00 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,00 0, , ,00 Arvonkorotusrahasto 1.1 0,00 0, , ,13 Arvonkorotusrahasto ,00 0, , ,13 Ylikurssirahasto 1.1 0,00 0, , ,10 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0, ,26 Ylikurssirahasto ,00 0, , ,84 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1 0,00 0, , ,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0, ,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, ,00 0,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ,00 0, , ,00 Rakennusrahasto 1.1 0,00 0, , ,17 Lisäykset tilikaudella ,31 0, , ,64 Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0, ,83 Siirrot erien välillä 0,00 0, ,82 0,00 Rakennusrahasto ,31 0, , ,98 Käyttörahasto 1.1 0,00 0, , ,27 Lisäykse/siirrot tilikaudella 0,00 0,00 0, ,00 Käyttörahasto ,00 0, , ,27 Muut omat rahastot 1.1 0,00 0, , ,21 Lisäykset tilikaudella ,38 0, , ,30 Vähennykset tilikaudella 0,00 0, , ,64 Siirrot erien välillä 0,00 0, ,82 0,00 Muut omat rahastot ,38 0, , ,13 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Nuorten opintoavustusrahasto , , , ,27 Kouvolan kaupungin pääomarahasto , , , ,00 Kouvolan kaupungin pääomarahasto , , , ,00 Kehittämisrahaston pääoma , , , ,67 Vähennykset tilikaudella ,67 0, ,67 0,00 Kehittämisrahaston pääoma , ,67 0, ,67 Edellisten tilikausien alijäämä , , , ,75 Aikaisempiin tilikausiin liittyvät korjaukset 0, , , ,43 Konsernirakenteen muutoksesta johtuvat muutokset ,99 0, , ,02 Kehittämisrahaston purku ,67 0, ,67 0,00 Edellisten tilikausien alijäämä , , , ,20 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,52 Oma pääoma yhteensä , , , ,92 163

167 Liitetiedot 30. Pitkäaikainen vieras pääoma Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 v. kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , , , ,74 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, , ,50 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0, , ,00 Yhteensä , , , , Pakolliset varaukset Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Muut pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus , , , ,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 0,00 0, , ,37 Pylväiden hävittämisvaraukset 0,00 0, , ,00 Muut pakolliset varaukset yhteensä , , , , Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Kaupunki Kaupunki Kaupunki Kaupunki pitkäaikaiset lyhtyaikaiset pitkäaikaiset lyhtyaikaiset Ostovelat 0, ,32 0, ,86 Muut velat 0, ,38 0, ,40 Siirtovelat 0,00 909,39 0, ,67 Yhteensä 0, ,09 0, ,93 Velat jäsenkuntayhtymille Ostovelat 0, ,93 0, ,07 Siirtovelat 0, ,68 0,00 0,00 Yhteensä 0, ,61 0, ,07 Velat osakkuus- sekä omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0, ,47 0, ,27 Yhteensä 0, ,47 0, ,27 Vieraspääoma yhteensä 0, ,17 0, , Shekkilimiitti Kaupunki Kaupunki Luotollisen shekkitilin shekkilimiitti , ,52 käytettävissä ,- 164

168 Liitetiedot 36. Muiden velkojen erittely kaupunki kaupunki konserni konserni Muut velat Liittymismaksuvelat , , , ,94 Muut velat 0,00 0, , ,87 Muut velat yhteensä , , , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,47 Korkojaksotukset , , , ,14 Valtionosuuden palautus OPM:lle , , , ,00 Verovelat 0,00 0, , ,66 Muut siirtovelat muille , , , ,79 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , , Huollettavien varat Kaupunki Kaupunki Huollettavien varat , , Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Kunnille korvataan vuosittain (viiden vuoden ajan) osuus, jonka Kansaneläkelaitos on edeltävän vuoden aikana saanut perittyä elatusvelvollisilta elatustukilain 19.1 :n mukaisesta saatavasta. Korvaus suoritetaan vuosien aikana toteutuneiden perintöjen mukaisesti Kirjattu siirtosaamisiin , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 40. Kiinnitykset, panttaukset tai muu omaisuusvelkojen vakuutena Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,54 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, , ,91 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,45 Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 0,00 0, , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0, , ,00 Lainat yhteensä 0,00 0, , ,00 165

169 Liitetiedot 41. Muut omasta puolesta annetut vakuudet Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Kiinteistökiinnitykset 0,00 0, , ,00 Yrityskiinnitykset 0,00 0, , ,00 Muut omasta puolesta anetut vakuudet yhteensä 0,00 0, , , Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet Pantatut arvopaperit 0,00 0, , ,00 Takaukset 0,00 0, , ,00 Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta annetut vakuudet yhteensä 0,00 0, , , Muiden puolesta annetut vakuudet Takaukset 0,00 0, ,00 0, Leasingvastuiden yhteismäärä Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Seuraavalla kaudella maksettavat , , , ,98 Myöhemmin maksettavat , , , ,30 Yhteensä , , , , Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Kaupunki Kaupunki Konserni Konserni Alkuperäinen pääoma , , , ,04 Jäljellä oleva pääoma , , , ,86 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , , , ,38 Jäljellä oleva pääoma , , , ,98 Vastuu Kuntien takauskeskuksen vastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista , ,37 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta , , Muut taloudelliset vastuut Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kattamattomat alijäämät Kymenlaakson sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoma on ,15 euroa. Kuntayhtymän vuoden 2012 tulos osoittaa alijäämää ,99 euroa ja edellisten tilikausien alijäämää on kertynyt ,69 euroa. Tilikauden ja edellisten tilikausien alijäämät ovat yhteensä ,68 euroa, josta Kouvolan osuus on ,68 euroa. Kouvolan kaupungin osuus kuntayhtymästä on 51,78 prosenttia. Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuut Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta tai avustusta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan kokonaan tai osaksi määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Palautusta ei määrätä suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Vastuu perustuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta / sekä Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta /

170 Liitetiedot Arvolisäveron palautusvastuut Kiinteistön mahdollisen myynnin tai käyttötarkoituksen muuttumisen yhteydessä kaupungilla saattaa olla velvollisuus maksaa valtiolle takaisin alkaen valmistuneista kiinteistöjen rakentamis- ja perusparannuskustannuksista kirjatut arvonlisäveron vähennykset ja palautukset sekä suorittaa oman käytön vero itse tehdyistä rakennustöistä. Vastuu perustuu arvonlisäverolain 11 lukuun. Arvonlisäveron palautusvastuu uudisrakentamisesta ja perusparannusmenoista euroa. Sopimusvastuut KSS-Energialla on johdannaisvastuina sähkötermiinin ostosopimuksia euroa ja myyntisopimuksia euroa, joiden markkina-arvo on euroa. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernipalvelut (ti) Elinkeinopalvelut (ti) Sivistys (ti) Perusturva (ti) Tekniikka ja ympäristö (ti) Sivistys (tu) Perusturva (tu) Liikelaitos tekninen tuotanto Tilaliikelaitos Liikelaitos Kouvolan Vesi Yhteensä Henkilöstökulut Kaupunki Kaupunki Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,51 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,59 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , ,88 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,97 167

171 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Liikelaitos Kouvolan Vesi Vesihuoltoliikelaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta vettä sekä huolehtii viemärivesien johtamisesta ja jätevesien käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla. 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa Liikelaitos Kouvolan Vesi on toiminut nyt neljännen vuoden kuntalain 10a luvun tarkoittamana kunnallisena liikelaitoksena. Toimintojen ja prosessien kehittäminen ja yhtenäistäminen jatkuu. Kouvolassa toimii kaksi jätevesipuhdistamoa Akanoja ja Mäkikylä. Mäkikylän jätevesipuhdistamon laajennus- ja saneerausurakat valmistuivat keväällä Jätevedet Akanojan puhdistamolta tullaan johtamaan siirtoviemärin kautta Mäkikylän jätevesipuhdistamolle käsiteltäväksi ja Akanojan puhdistamon toiminta loppuu siirtoviemärin ja paineenkorotuspumppaamon valmistuttua. Kohteet rakennetaan vesihuoltotyönä ja rakennuttamisesta vastaa ELY-keskus, sopimus on allekirjoitettu ja töitä on tehty myös vuonna Tuloutus kaupungille Liikelaitos Kouvolan Vedelle asetettu sitova tavoite oli korvaus peruspääomasta. Liikelaitos Kouvolan Vesi tuloutti kaupungille vuonna 2012 korvausta peruspääomasta euroa (6 %) ja maksoi korkoa lainoista kunnalta 4 %. Haittakorvausta putkistojen sijainnista katualueilla maksettiin kaupungille euroa. Tilikauden tulos Liikelaitos Kouvolan Veden alijäämä ennen varauksia oli -0,09 milj.euroa. Talousarviossa ylijäämä oli 0,4 milj. euroa. Ero johtuu pääasiassa porttimaksujen korotuksesta, puhdistamon ylimääräisistä jätehuoltomaksuista sekä verkostorikkojen korjauksista. Investoinnit ja rahoitus Investointien loppusumma oli talousarviossa nettona 8,6 milj. euroa, josta toteutui 7,3 milj. euroa. Investointeja ei saatu toteutettua tavoitteen mukaisesti, säästö syntyi pääosin verkostojen ja siirtoviemärin Kuusankoski-Kouvola rakentamisesta. Siirtoviemärin osalta työt siirtyvät vuodelle 2013 ja verkostosaneeraukset on tarkoitus toteuttaa myös Liikelaitos Kouvolan Vesi kattaa toiminnastaan saamillaan tuloilla pitkällä aikavälillä omat käyttökustannuksensa ja investointinsa. Vuoden 2012 aikana investointien rahoittamiseksi nostettiin kaksi lainaa yhteensä 7 milj. euroa, Kuntarahoitus 3 milj. euroa ja Handelsbanken 4 milj. euroa. Henkilöstö Kouvolan Veden vakituisen henkilöstön määrä on 62. Henkilöstökulut vuonna 2012 olivat 3,8 milj.euroa. Henkilöstökulut ylittyivät euroa. Tämä johtui pääosin päivystys ja kunnossapitotoimien aiheuttamista ylityö- ja päivystyskorvauksista. Vuoden aikana on jäänyt eläkkeelle viisi henkilöä, paikoista täytetty neljä. Kouvolan Veden henkilöstön kanssa on pidetty työilmapiirin kehittämiseksi henkilöstötilaisuuksia. Hallinto Liikelaitos Kouvolan Veden johtokunnassa on 5 jäsentä ja jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtaja Markku Lehtinen (varajäsen Juha Varanka), varapuheenjohtaja Tuomo Makkonen (varajäsen Eero Jaakkola), jäsen Juha Kuronen (varajäsen Matti Riikonen), jäsen Maija Lehtomäki (varajäsen Liisa Varjola) ja jäsen Heta Vilén (varajäsen Katri-Leena Koivula). Kaupunginhallituksen edustajana kokouksissa on ollut Anssi Tähtinen ja henkilöstön edustajana Marja-Liisa Harjula (joulukuussa 2012 Erkki Paananen). Kokouksissa esittelijänä on toiminut vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä ja sihteerinä on toiminut Marja-Liisa Pasi (loka-joulukuussa 2012 Heljä Tervahartiala). 168

172 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Ympäristötilinpäätös Liikelaitos Kouvolan Veden ympäristötilinpäätös on osa Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöstä. Kouvolan Veden ympäristöinvestoinnit ovat kokonaisinvestoinneista 60,93 %. Arvio toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä Verkostojen saneerauksiin ei riittävässä määrin ole pystytty panostamaan osaksi resurssien vajavaisuuden vuoksi, osa investoinneista jäi toteutumatta. Verkostojen kunto vaatii monilla alueilla pikaista saneerausta, ja tähän asiaan kiinnitettiin toiminta vuonna erityistä huomiota. Veden hankinnan varmistamiseen kiinnitettiin myös huomiota ja selvitystyöt käynnistettiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Johtokunta ohjaa ja valvoo yksikön toimintaa. Johtokunta vastaa toimintayksikön hallinnon, talouden sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena yksikön toimintaa ja huolehtii sen hallinnon, talouden ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei ole tiedossa. Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista on kerrottu toimintakertomuksessa. Valmiussuunnitelma on laadittu ja se on otettu käyttöön vuonna Tässä yhteydessä on laadittu myös riskikartoitus. Lisäksi Kouvolan Veden johtoryhmä on laatinut toiminnasta itsearvioinnin. Tilikauden aikana on erityisesti kiinnitetty huomiota saneerauksen ja veden hankinnan varmistamisen riskienhallinnan kehittämiseen. Vesihuoltolaitoksen kriisiviestintäohje on laadittu vuonna 2011 ja se on päivitetty Kokonaisarviona Kouvolan Veden johto lausuu, että Kouvolan Veden sisäisen valvonnan asianmukaisuus ja riittävyys ovat hyvällä tasolla, eikä sisäisen valvonnan puutteita ole todettu. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden alijäämä ennen varauksia on ,52 euroa. Kouvolan Vesi Liikelaitoksen johtokunta ehdottaa, että tulos tilikauden alijäämä ,52 euroa siirretään taseen omaan pääomaan/edellisten tilikausien ylijäämä. 2. Johtokunnan hyväksymän talousarvion toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu euroa Talousarvio Toteutunut Jäljellä Tot-% TP 2011 Liikevaihto , Valmistus omaan käyttöön ,9 553 Liiketoiminnan muut tuotot ,5 0 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut , Poistot ja arvonalentumiset , Liiketoiminnan muut kulut ,2-226 Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut ,5-924 Ylijäämä (alij.) ennen satunn. eriä , Ylijäämä (alij.) ennen varauksia ,

173 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Investointien toteutuminen euroa Talousarvio 2012 Toteutunut 2012 Jäljellä Tot-% TP 2011 Tuotot Kulut , Netto , Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Suoritteet - Veden myynti m Jäteveden laskutus m Toiminnan laajuustiedot - toiminta-alue noin - liittymien määrä - jätevesipuhdistamot - pohjavedenottamot - pintavesilaitos -jätevesien puhdistus m 3 Henkilöstö Vakinaiset Määräaikaiset 75 km kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj. m km kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 10 milj. m km kpl 2 kpl 13 kpl 1 kpl 14 milj. m Tavoitteiden toteutuminen Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Tulos ennen tilinpäätössiirtoja on postitiivinen. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja (t ) Valmis Jäätiin tavoitteesta. 3. Valmis Tarkentuu lisäselvitysten valmistuessa. 170

174 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Elävä ja kehittyvä maaseudun, kylien ja taajamien verkosto Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Verkostojen kunnon ja vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen riittävillä investoinneilla Verkostosaneerauksia tehdään edellisvuotta enemmän. Verkostosaneerausten määrä (m) 3. Valmis Tavoite jäi toteutumatta johtuen rakentajan aikataulusta. Pitkän aikavälin saneeraussuunnitelma laadittu ja otettu käyttöön. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Tarkentuu vuosittain. Kaupunkistrategia: Moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola: Terve ja turvallinen elinympäristö Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Jätevesipuhdistamoiden lupaehtojen täyttäminen Akanojan jätevesipuhdistamon käytön lopettaminen ja jätevesien johtaminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Toiminnan keskittäminen Mäkikylän jätevesipuhdistamolle. Käytössä 2012 loppuun mennessä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Lopetetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Aloitettu/Valmis 2. Työn alla Valmistuu 2013 loppuun mennessä. Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Asiakkuuksien hallinta Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Vesihuoltopalveluiden käyttäjien hyvä palvelu Tiedotukset asiakkaille vesihuollon toiminnasta tekstiviestein Varautumis- ja valmiussuunnitelma valmis ja käytössä. Kaikkien yhteiskumppaneiden kanssa sopimukset kunnossa. Aloitettu/Valmis 3. Valmis Tiedotukset asiakkaille toimivat. Aloitettu/Valmis 3. Valmis On otettu käyttöön. Palvelusopimukset (kpl) 3. Valmis Sopimukset kunnossa. Liittymissopimukset (kpl) Urakkasopimukset (kpl) Konsulttisopimukset (kpl) Kaupunkistrategia: Palveleva Kouvola: Tavoitteellinen, kannustava ja osallistava johtaminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Vesihuollon hyvä organisointi ja johtaminen sekä osaamisen kehittäminen ovat tarpeen infrastruktuurin kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Kehityskeskustelut koko henkilöstön kanssa. Kehityskeskustelujen kattavuus (%) 65.0 (%) 2. Työn alla Kehityskeskustelut käynnissä. 171

175 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase Liikelaitos Kouvolan Veden tuloslaskelma Liikevaihto , ,29 Valmistus omaan käyttöön , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot 165,36 398,22 Materiaalit ja palvelut , ,31 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,12 Ostot tilikauden aikana , ,12 Palvelujen ostot , ,19 Henkilöstökulut , ,65 Palkat ja palkkiot , ,86 Henkilösivukulut , ,79 Eläkekulut , ,68 Muut henkilösivukulut , ,11 Poistot ja arvonalentumiset , ,87 Suunnitelman mukaiset poistot , ,87 Liiketoiminnan muut kulut , ,20 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Rahoitustuotot ja -kulut , ,77 Korkotuotot , ,50 Muut rahoitustuotot , ,85 Kunnalle maksetut korkokulut -250, ,84 Muille maksetut korkokulut , ,96 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -667,80-494,32 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä , ,87 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia , ,87 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,87 Sitovuustaso korostettu harmaalla Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 3,4 % 8,2 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 3,7 % 8,8 % Voitto, % -0,7 % 14,8 % 172

176 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi Liikelaitos Kouvolan Veden rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,64 Poistot ja arvonalentumiset , ,87 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,74 Investointien rahavirta Investointimenot , ,62 Rahoitusosuudet investointimenoihin , , , ,60 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,86 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta , ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta , ,76 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä , , , ,92 Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0, ,74 Saamisten muutos muilta , ,48 Korottomien velkojen muutos kunnalta/kuntayhtymältä 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,94 Rahoituksen rahavirta , ,86 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 26,0 % 32,2 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,3 % 31,6 % Lainanhoitokate 6,13 12,55 Quick ratio 0,2 0,2 Current ratio 0,2 0,2 173

177 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi LIIKELAITOS KOUVOLAN VEDEN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet Peruspääoma , ,95 Ed. tilikausien yli- Maa- ja vesialueet , ,64 /alijäämä , ,22 Rakennukset , ,66 Tilikauden yli-/alijäämä , ,87 Kiinteät rakenteet ja OMA PÄÄOMA , ,04 laitteet , ,97 Koneet ja kalusto , ,95 Enn.maksut ja keskener. hankinnat , ,37 VIERAS PÄÄOMA Aineelliset hyödykkeet , ,59 Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja Sijoitukset vak.laitoksilta , ,80 Osakkeet ja osuudet , ,00 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Muut saamiset , ,00 Lainat julkiyhteisöiltä , ,71 Sijoitukset , ,00 Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,96 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,59 Pitkäaikainen , ,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta , ,40 Myyntisaamiset , ,31 Lainat kunnalta , ,68 Saamiset kunnalta 0,00 0,00 Lainat julkisyhteisöiltä 7 888, ,02 Muut saamiset , ,13 Ostovelat , ,68 Siirtosaamiset , ,53 Korottomat velat kunnalta/kuntayht. 0,00 0,00 Saamiset , ,97 Muut velat/liitt.maksut ja muut velat , ,41 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,97 Siirtovelat , ,86 Lyhytaikainen , ,05 VASTAAVAA , ,56 VIERAS PÄÄOMA , ,52 VASTATTAVAA , ,56 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 62,0 % 69,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 142,3 % 105,3 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Lainakanta , 1000 euroa

178 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Liikelaitos Kouvolan Veden tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja - menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja, ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitos Kouvolan Vedellä ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23, 27, 29, 31, 32, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 44, 45, 46 ja 47. Keskuskassan ja liikelaitoksen välisen yhdystilin velka kunnalle on aiemmin esitetty erässä korottomat velat kunnalle, vuoden 2012 tilinpäätöksessä yhdystili on esitetty lainat kunnalta kohdassa. Muutos on tehty myös vertailuvuoden tietoihin. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot TP 2012 TP 2011 Vesi- ja jätevesimaksut , ,28 Vesihuollon liittymismaksut , ,22 Muut liiketoiminnan tuotot , ,70 Keskinäiset liiketoiminnan tuotot , ,09 Valmistus omaan käyttöön , ,16 Liiketoiminnan muut tuotot 165,36 398,22 Toimintatuotot yhteensä , , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Rakennukset vuotta poistomenetelmä Tehdas- ja tuotantorakennukset 30 Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet Tasapoisto Johtoverkostot ja laitteet Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3 10 Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. 175

179 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (1000 euroa) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno 8359 Poikkeama, euroa Poikkeama, % -75,5% Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujaksolle vuosille sijoittuu poikkeuksellisen suuria investointeja. Mäkikylän jätevesipuhdistamoa laajennettiin ja saneerattiin sekä rakennetaan siirtoviemäri (valmis vuoden 2013 lopussa) lopetettavalta Akanojan jätevesipuhdistamolta Mäkikylään. 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , ,59 Lisäykset tilikauden aikana , , , , ,79 Rahoitusosuudet tilikaudella , ,41 Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä , , ,93 0,00 Tilikauden poisto , , , ,66 Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , , , , ,31 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , , , ,31 Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet Muut saamiset tytäryhteisöltä Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,00 Lisäykset tilikauden aikana , , ,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset POISTAMATON HANKINTAMENO , , ,00 Arvonkorotukset KIRJANPITOARVO , , , Omistukset muissa yhteisöissä Nimi Kotipaikka Liikelaitoksen omistusosuus Kymen Bioenergia Oy Kouvola 30 % 176

180 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 25. Saamiset tytäryhteisöiltä ja kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä ja kunnalta TP 2012 TP 2011 Saamiset tytäryhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,43 Saamiset jäsenkuntayhtymiltä Myyntisaamiset 6,75 0,00 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset , ,35 Saamiset yhteensä , , Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TP 2012 TP 2011 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Siirtyvät korot 823, ,92 Muut siirtosaamiset , ,61 Siirtosaamiset yhteensä , ,53 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma TP 2012 TP 2011 Peruspääoma , ,95 Peruspääoma , ,95 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,22 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,22 Tilikauden yli-/alijäämä , ,87 Oma pääoma yhteensä , , Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua TP 2012 TP 2011 Lainat rahoitus- ja vakuutus laitoksilta Lainat julkiyhteisöiltä Muut velat Yhteensä

181 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 33. Velat tytäryhteisöille ja kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä sekä osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille ja kunnalle Velat tytäryhteisöille TP 2012 TP 2011 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat , ,34 Siirtovelat 0, ,67 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 2 505, ,79 Velat yhteensä , , Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat TP 2012 TP 2011 Siirtyvät korot muille , ,60 Jaksotetut palkat , ,04 Lomapalkkajaksotus , ,26 Siirtovelat tytäryhteisöille 0, ,67 Siirtovelat muille , ,29 Siirtovelat yhteensä , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä TP 2012 TP 2011 Vakinaiset Määräaikaiset 7 6 Työllistetyt Oppisopimus Henkilöstö yhteensä Henkilöstökulut TP 2012 TP 2011 Palkat ja palkkiot , ,68 Henkilöstökorv. ja muut korjauserät , ,18 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,68 Muut henkilösivukulut , ,11 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,65 178

182 Eriytetyt tilinpäätökset Kouvolan Vesi 5 Luettelot ja selvitykset 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Atk-tuloste Myyntireskontra Atk-tuloste Ostoreskontra Atk-tuloste Päiväkirja Atk-tuloste Pääkirja Atk-tuloste Palkkaluettelo Tasekirja Atk-tuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä. 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankkien tiliotteet VESIKA Vesilaskut VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel-matkalaskut VARAS1 Varasto 179

183 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 5.2 Tilaliikelaitos 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa Rakennusten salkutustyötä jatkettiin ja omistajan tahdon mukaisesti myytiin kaupungin kannalta tarpeettomia kiinteistöjä 7 kpl sekä asuntoja 20 kpl, myyntiä jatketaan edelleen. Myyntivoittoa saatiin 1,1 milj. euroa. Oman haasteensa käyttötalousmenoihin toi kova alkutalvi, joka aiheutti tilaliikelaitokselle 1,0 milj. euron lisämenon lämmityskustannuksiin. Poistoissa olevat virheet oikaistiin sekä lakkautetut koulut poistettiin kertapoistona. Näistä toimenpiteistä poistot lisääntyivät 1,3 milj. eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Keskinäisten palvelujen ostosta maksettiin teknisen tuotannon liikelaitokselle 0,7 milj. euroa enemmän kuin sopimuksessa oli sovittu. Vastaavasti myyntivoittoja saatiin 0,3 milj. euroa budjetoitua enemmän. Tilaliikelaitoksen ylijäämä on 11,8 milj. euroa, joka on 2,8 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tuloutus kaupungille Tilaliikelaitoksella ei ollut tuottovaatimusta kaupungille v Vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettiin, että tilaliikelaitoksen tuottovaatimus on 4 % peruspääomasta eli 6,0 milj. euroa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet on esitetty tarkemmin taulukossa vuositavoitteiden toteutuma. Tilikauden tulos Tilaliikelaitoksen liikevaihto oli 61,4 milj. euroa ja tuloslaskelma osoittaa tilikauden ylijäämäksi 11,8 milj. euroa. Vastaavat luvut v olivat 57,4 milj. euroa ja 11,0 milj. euroa. Investoinnit ja rahoitus Investointimenot olivat 21,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 4,4 milj. euroa, josta rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 2,5 milj. euroa, joten nettoinvestointimenot olivat 16,9 milj. euroa. Henkilöstö Tilaliikelaitoksella oli henkilökuntaa 19 vakituista henkilöä. Henkilöstökulut yhteensä olivat 1,2 milj. euroa. Kouvolan kaupungin henkilöstöyksikön tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan henkilöstön työilmapiiri on mittaustuloksen mukaan erinomainen. Hallinto Tilaliikelaitoksen johtokuntaan kuuluivat seuraavat luottamushenkilöt: Jäsen Rantala Vesa, puheenjohtaja Saarinen Tuomo, varapuheenjohtaja Jaakkola Maija Timonen Eliisa Henttonen Ilmari Vainio Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Varajäsen Lehtomäki Sami Valtonen Tuomas Cinar Mila Pönni Anne Pasi Markku Helkala Maarit Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja Timo Oksanen ja sihteerinä Lea Korjala. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana 7 kertaa. 180

184 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Ympäristöohjelma: Ympäristöystävällinen Kouvola: Ekologinen toimintatapa Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitkä aikaväli n. 4-10v: Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiatuotannon edistäminen Energiansäästön varhaistoimet kartoitettu Energiankulutus (GWh) 151,61 Uusiutuva energia (%) 49,0 Työn alla Varhaistoimen energiansäästölaskelmien kartoituksesta tehty 50 % Energiansäästökartoitus Energiansäästökartoitustoimenpiteet tehty Suunniteltujen toimenpiteiden toteutumisaste (%) 100 Valmis Valmis Valmistui konsulttityön Tehty 30:n suurimman energiakuluttajan kanssa Energiasäästösopimus allekirjoitettiin keväällä 2010 ja energiansäästötoimenpiteiden kartoitus valmistui Jätehuoltoa tehostettiin edelleen mm. vaihtamalla jäteastioita järkevämmän kokoisiksi, näin saatiin jätehuoltomaksuja pienemmiksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Tilaliikelaitoksen toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä riskejä arvioidaan ja vähennetään sekä riskien seurauksiin varaudutaan. Vuokrausriskiä vähennetään solmimalla pitkäkestoisia vuokrasopimuksia ja määrittämällä vuokrien lähtötaso vastaamaan todellisia kustannuksia. Teknisiä riskejä (esim. vesivuodot, jäätymiset) ja toiminnan keskeytysriskejä (tulipalot, ilkivalta) vähennetään tavoitteellisella hankesuunnittelulla, rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turvajärjestelyillä. Riskiin varaudutaan vahinkovakuutuksin. Luonnonvoimien toiminnalle aiheuttamiin riskeihin ei voida vaikuttaa, mutta riskeihin varaudutaan vakuutuslaitosten vakuutuksin. Henkilöstöriskiä vähennetään henkilöstön muutosvalmennuksella, suunnitelmallisella koulutuksella ja tarjoamalla henkilöstölle työkykyä ylläpitävää toimintaa. Palkkaus pyritään pitämään kilpailukykyisenä yksityisen sektorin kanssa. Yhteistoimintaverkoston osalta organisaatioriskiä pienennetään tarkistamalla sopimuskäytäntöjä joustavimmiksi. Sisäistä valvontaa suoritetaan päivittäin tapahtuvan raportoinnin kautta, vuokra-, urakka-, konsultti- ym. sopimusten toimeenpanon seurannan kautta sekä työpaikkakokousten avulla. Lisäksi noudatetaan kaupungin tarkastusyksikön laatimia ohjeita, jotka on jalkautettu koko henkilökunnalle. Vuoden 2012 riskeistä toteutuivat luonnon aiheuttamana riskinä kylmä alkutalvi, joka aiheutti runsaat lisäkustannukset rakennusten ylläpitokustannuksiin sekä Mansikka-ahon urheiluhallin vesivahinko, joka aiheutti euron kustannukset, joita vakuutus ei korvannut. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Tilaliikelaitoksen tilikauden tulos (ylijäämä ennen varauksia) on ,85 euroa ylijäämäinen. Liikelaitosten johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: siirretään tilikauden ylijäämä ,27 euroa taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. 181

185 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Valtuuston liikelaitoksille asettamat tavoitteet Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Toiminnanohjauksemme on toimivaa ja vaikuttavaa Kaupungin omistamat tilat ovat optimaalisessa käytössä. Liikelaitos on laatinut selvityksen korjausvelasta. Käyttöaste (%) (tilojen/asuntojen) Valmis Asuntojen käyttöaste 100%, toimitilojen 92% 2. Työn alla Korjausvelkalaskelmat tehdään vuonna 2013 Kaupunkistrategia: Positiivinen ja kansainvälinen Kouvola: Myönteisen Kouvola-identiteetin löytäminen ja sisäistäminen Tavoitetaso 2012 Mittari Työn tila Tilannekuvaus 12/2012 Pitk ä aik aväli n. 4-10v: Tarjoamme ajanmukaiset ja palvelutarvetta vastaavat toimitilat Kaikista toiminnoista on tehty sopimukset. Palvelusopimukset (kpl) Valmis Vuokrasopimukset (kpl) Urakkasopimukset (kpl) 57.0 Konsulttisopimukset (kpl) 4.0 Palvelusopimukset tehty teknisen tuotannon liikelaitoksen kanssa Vuokrasopimukset KOKIvuokrahallintojärjestelmässä 100 % käyty Kehityskeskustelujen kattavuus (%) 50.0 (%) 2. Työn alla Toimitilajohtaja on käynyt kehityskeskustelut yksiköiden päälliköiden kanssa. Indeksi yli kaupungin keskiarvon Työtyytyväisyysindeksi 1. Aloittamatta Henkilöstötoimiston kanssa yhteinen, ei aloitettu. Sovittujen hankkeiden toteutus (yhteistyö Innovation Oy) Toimitilojen riittävyys yrityksille (%) Työn alla Hankkeiden valmistelu jatkuu. Uusille yrityksílle sopivien tilojen etsintä menossa. Toimitiloja on tarjolla, mutta ne eivät sellaisenaan sovellu kaikille yrityksille. (Jatkuvaa toimintaa) Palvelusopimukset tarkennettu. Oma tuotanto/ulkoa ostetut palvelut (%) Valmis Jatkuvaa toimintaa tarkennetaan tilanteen mukaan 182

186 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e Alkuperäinen Ta-muutos Muutettu Toteutuma Tot-% Poikkeama TA 2012 talousarvio Liikevaihto ,4 228 Valmistus omaan käyttöön , Liiketoiminnan muut tuotot ,1 294 Materiaalit ja palvelut , Henkilöstökulut ,8 51 Poistot ja arvonalentumiset , Suunnitelman muk. poistot , Liiketoiminnan muut kulut ,7-381 Liikeylijäämä (-alijäämä) , Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muille maksetut korkokulut Muut rahoituskulut Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä , Ylijäämä (alij.) ennen varauksia , Poistoeron muutos Tilikauden ylijäämä (alij.) , Sitovuustaso korostettu harmaalla Vuoden 2012 talousarvion mukaan liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Tuloslaskelman toteutumisvertailu osoittaa tilikauden ylijäämäksi ennen varauksia 11,8 milj. euroa. TALONRAKENNUSINVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN / 2012 Myllykosken päiväkodin luonnossuunnitelmat tehtiin loppuvuodesta Hanke toteutettiin KVR-hankkeena ja tarjoukset saatiin helmikuun alussa Päiväkoti on siirtokelpoinen tilaelementtirakenteinen rakennus. Kustannukset v olivat Rakennus otettiin vastaan joulukuussa 2012 ja pihatyöt sekä ulkopuoliset viimeistelytyöt saatetaan loppuun keväällä Toiminta päiväkodissa alkaa maaliskuussa Hanke toteutetaan siten että kaupunki vastaa luonnossuunnittelusta, rakennusluvasta, liittymismaksuista, pihatöistä, rakennusautomaatiotöistä, työn valvonnasta, rakennusluvasta sekä irtaimiston hankinnasta. Näiden kustannusarvio on Hankkeen kokonaiskustannusarvio on n Pilkan koulun peruskorjaus käynnistyi marraskuun alussa 2010 ja valmistui heinäkuussa Kustannukset olivat n Urakkaan kuuluvia puutteita ja virheitä korjattiin vuonna 2012 n eurolla. Vastaava summa oli pidätetty urakoitsijalta vastaanoton yhteydessä. Hankkeelle saadaan valtionapua jälkirahoitteisesti Mansikka-ahon koulun suunnittelutyö käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat kesäkuussa Rakentaminen käynnistyi marraskuussa 2012 ja hanke valmistuu toukokuussa Kulut 2012 olivat n ja hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on Hankkeelle ei saada valtionapua. 183

187 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Inkeroisten yhteiskoulun laajennuksen suunnitelmat valmistuivat heinäkuussa v Työt käynnistyivät syyskuussa 2011 ja hanke valmistui elokuussa v Kustannukset v olivat n Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n Valtionapua saadaan hankkeelle jälkirahoitteisesti Kaipiaisten koulun peruskorjauksen ja laajennuksen suunnitelmat valmistuivat lokakuussa v ja työt käynnistyivät marraskuun 2011 lopulla ja valmistuivat siten että peruskorjatut tilat valmistuvat heinäkuun lopulla v ja laajennus syyskuun lopulla Kustannukset v olivat n Hankkeen kokonaiskustannukset olivat Hankkeelle saadaan valtionapua jälkirahoitteisesti Anjalankosken lukion ilmanvaihtosaneeraustyöt käynnistyivät huhtikuun alussa ja valmistuivat heinäkuun viimeinen päivä Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n Hankkeelle ei saatu valtionapua. Utinkatu 85 rakennusten 1 ja 2 peruskorjaustöiden hankesuunnitelma valmistui syyskuussa 2010 ja suunnittelu käynnistyi marraskuussa Kohteen suunnitelmat valmistuivat kesällä 2011 ja Rakennus 2:n peruskorjaus alkoi tammikuussa 2012 ja kohde valmistuu toukokuussa Kohteen kustannukset olivat v n Kohteen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on Rakennus 1:n työt käynnistyvät toukokuussa 2011 ja valmistuvat toukokuussa Rakennus 1:n tarkistettu kustannusarvio on Pihlajiston asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat tammikuussa Kohde toteutetaan uudisrakennuksena ja tontilta purettiin 2 vanhaa rakennusta. Rakentaminen alkoi kesäkuussa 2012 ja valmistuu helmikuussa Kustannukset v.2012 olivat n ja hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on Hankkeelle saadaan ARA:n avustusta Kumpulan asumispalveluyksikön suunnittelu käynnistyi kesäkuussa 2011 ja suunnitelmat valmistuivat tammikuussa Rakennuspaikalla tulevan rakennuksen kohdalla siirrettiin runkovesijohto ja viemäri syksyllä Kohteen rakentaminen alkoi toukokuussa 2012 ja valmistuu tammikuussa Kustannukset v olivat n Hankkeen tarkistettu kokonaiskustannusarvio on Hankkeelle saadaan ARA:n avustusta Keltakankaan terveysaseman muutostyöt hammashoitolan ja fysioterapian toimitiloiksi. Suunnittelu käynnistyi elokuussa 2011 ja rakentaminen marraskuussa Hanke valmistui syyskuussa Hankeen urakoi Teknisen Tuotannon Liikelaitos. Kustannukset v olivat n ja hankkeen kokonaiskustannukset olivat n Saviniemen jalkapallokentän peruskorjauksen suunnittelu käynnistyi syksyllä 2011 ja hanke toteutettiin Mypan toiveiden mukaisesti siten että hanke valmistui Hankkeen kokonaiskustannukset olivat n Avustuksia saatiin valtiolta ja UEFA:lta RATAMO-keskuksen hankesuunnitelman laatija valittiin ja hankesuunnitelman laatiminen käynnistyy tammikuussa Kustannukset v olivat n Kouvolan teatterin näyttämöiden sähkösaneeraustyöt käynnistyivät huhtikuun alussa ja valmistuivat heinäkuun lopulla. Kustannukset olivat n Kuusankosken paloasemalle peruskorjattiin toimitilat Kuusankosken varikolle. Työt käynnistyivät toukokuussa 2011 ja valmistuivat tammikuussa Menot v olivat n Kokonaiskustannukset olivat Hankkeelle saatiin Palosuojelurahaston avustusta n Mansikka-ahon liikuntahallin parketin uusiminen keväällä sattuneesta vesivahingosta johtuen tehtiin kesä-syyskuun aikana. Samassa yhteydessä uusittiin lattian alla olevat lämpöjohdot sähkökaapelit ja rakennettiin perusvesien pumppukaivo. Kustannukset olivat n

188 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Investointien toteutumisvertailu 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2012 Ta-muutos Muutettu TA 2012 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 9003 Urheilupuiston yläaste Tuotot Kulut Netto Pilkan koulu Tuotot Kulut Netto Utinkatu 85 rak. 1 Kulut Netto Utinkatu 85 rak. 2 Kulut Netto Pihlajiston teh.asumispalv.yks Tuotot Kulut Netto Kuusankosken paloasema Tuotot Kulut Netto Helikopterien huoltohalli Kulut Netto Myllykosken päiväkoti Kulut Netto Mansikka-ahon koulu Kulut Netto Kaipiaisten koulu Tuotot Kulut Netto Inkeroisten yläkoulu Tuotot Kulut Netto

189 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 1000 e Kustannusarvio ja sen muutokset 9064 Saviniemen jalkapallokentän pe Ed. vuosien käyttö Alkuper. TA 2012 Ta-muutos Muutettu TA 2012 Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty Tuotot Kulut Netto Kumpulan asumispalv.yksikkö Tuotot Kulut Netto Keltakankaan terveysasema Kulut Netto RATAMO-hankkeen arkkiteht.kilp Kulut Netto Kouvolan teatteri Kulut Netto Anjalankosken lukio Kulut Netto Mansikka-ahon liikuntasalin la Kulut Netto Osakkeet ja osuudet Tuotot Netto Rakennusten myynti Tuotot Kulut Netto Pieninvestoinnit Tuotot Kulut Netto INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tuotot Kulut Netto

190 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Pieninvestoinnit 1000 e Valkealan kouluk, lähiliikunta 139 Kvl pääkirjasto, kattoikkunat 92 Valkealan kouluk, lähiliikunta -50 Kvl pääkirjasto, lauhdutin 11 Ulkoilureittien peruskorjauksi 59 Kvltalo vesikate 109 Lyseon lukio, keittiölaitteet 19 Oppikujan koulu, vesikate 116 Kankaan koulu, vesikaton maala 16 Anjalan koulu, liiksalin valot 30 Viialan koulu, urheiluhalli 22 Ummeljoen koulu, ruokalinjasto 12 Valkealakoti, käyttövesiputkis 20 Vahteron koulu, ap-kone 27 Tapiola, vesikaton maalaus 12 Kirkonkylän koulu, keittiökone 19 Upseerikerho, vesikaton maalau 18 Voikkaan koulu, keittiökoneet 28 Anjalakoti, turvavalaistus 18 Voikkaan koulu, TK3 saneeraus 28 Museaalinen korjausraha 4 Jaakonpuiston pk, automaatiojä 16 Killingin pk, keittiölaiteet 14 Hirvelän koulu, katon pinnoitu 28 Anjalan pk, iv-saneeraus 93 Urhp uimahalli, suodatinmassat 27 Kymintehtaan koulu, lähiliikun 15 Urhp uimahalli, allasvalaistus 89 Viialan koulu, vesikate 168 Anjalan lv jätevesiputsaamo 13 Peippolan päiväkoti, paloilm.j 15 Valkealan sp iv-rakennus 34 Anjalan koulu, vesikate 12 Kvl kauptalo jäähdytysjärjeste 57 Kaunisnurmen palv.kesk. vesika 33 Marjoniemi, valvomon autom 47 Ksnk terv.kesk. kodinomaisuus 25 Atmoscare järj. saneeraus 63 Kvl terv.kesk. ilmalämpöpumput 32 IK-kotelon muutostyöt 126 GPRS liittymät valvontajärj. 7 Liiketalousinstituutti, tilamu 80 Upseerin pk 19 Lehtomäen urheilukenttä, katso 74 Inkeroisten pk aidan uusiminen 16 Onnenkukko, katon saneeraus 33 Ksnktalo vesikate 30 Yhteensä

191 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU 1000 e Toiminnan rahavirta Alkuper. TA 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutoksen jälkeen Toteutuma 2012 Poikkeama Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -4-4 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaik. lainojen lisäys muilta Pitkäaik. lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta

192 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelma Liikevaihto , ,84 Valmistus omaan käyttöön , ,98 Liiketoiminnan muut tuotot , ,56 Materiaalit ja palvelut , ,67 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,94 Ostot tilikauden aikana , ,94 Palvelujen ostot , ,73 Henkilöstökulut , ,35 Palkat ja palkkiot , ,46 Henkilösivukulut , ,89 Eläkekulut , ,61 Muut henkilösivukulut , ,28 Poistot ja arvonalentumiset , ,80 Suunnitelman muk. poistot , ,80 Liiketoiminnan muut kulut , ,19 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut , ,30 Korkotuotot , ,48 Muut rahoitustuotot 4 789, ,53 Muille maksetut korkokulut ,50 Muut rahoituskulut ,42-36,71 Ylijäämä (alij.) ennen satunnaisia eriä , ,67 Satunnaiset tuotot ja kulut 0, ,89 Satunnaiset tuotot 0, ,89 Ylijäämä (alij.) ennen varauksia , ,56 Poistoeron muutos , ,42 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,98 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 5,9 5,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 4,9 5,1 Voitto, % 19,2 19,0 189

193 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Rahoituslaskelma 1000 e Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät 193 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -4 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 662 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset muilta -34 Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset 22 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta/kuntayhtymältä Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 114,5 116,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 114,2 116,6 Lainanhoitokate 575,31 Quick ratio 1,4 1,6 Current ratio 1,4 1,6 190

194 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,53 Aineettomat hyödykkeet 7 560, ,42 Aineettomat oikeudet 3 523, ,34 Muut pitkävaikutteiset menot 4 036, ,08 Aineelliset hyödykkeet , ,91 Rakennukset , ,69 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,80 Koneet ja kalusto , ,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,35 Sijoitukset , ,20 Osakkeet ja osuudet , ,51 Muut saamiset , ,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,94 Saamiset , ,94 Pitkäaikaiset saamiset , ,16 Muut saamiset , ,16 Lyhytaikaiset saamiset , ,78 Myyntisaamiset , ,47 Saamiset kunnalta , ,96 Muut saamiset , ,52 Siirtosaamiset 2 353, ,83 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 50,00 50, , , , , , ,00 Rakennusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä , , ,47 Tilikauden ylijäämä , ,98 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,66 Poistoero , ,66 VIERAS PÄÄOMA , ,36 Pitkäaikainen , ,35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,35 Valtiolta Lyhytaikainen , , ,01 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 228,00 Lainat kunnalta , ,94 Lainat julkisyhteisöiltä ,14 Ostovelat , ,03 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat , ,45 Siirtovelat , ,59 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,47 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa Lainakanta, euroa ,9 77,7 112,2 86,

195 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilaliikelaitoksen tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginhallituksen hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Liitetiedot on numeroitu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista antaman yleisohjeen mukaisesti. Mikäli yleisohjeen mukaiseen liitetietoon ei tule mitään tietoja ei kyseistä liitetietoa esitetä. Liikelaitoksella ei ole liitetietoina ilmoitettavaa seuraavien liitetietojen osalta: 2, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 22, 23,24,25,26, 27, 29, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38, 39, 40, 41,42, 43, 45, 46 ja Tuloslaskelman liitetiedot 8. Toimintatuotot Liiketoiminnan myyntituotot , ,13 Vuokratuotot , ,71 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot , ,51 Muut tuotot 5 916, ,79 Toimintatuotot yhteensä , , Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Poistosuunnitelman mukaiset arvioidut poistoajat ja poistomenetelmät ovat: Poistoaika Poistomenetelmä Aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Rakennukset Asuinrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta Tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennnukset 30 vuotta Tasapoisto Muut rakennukset 30 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa-ja vesirakenteet vuotta Tasapoisto Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 10 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto Muut koneet ja kalusto 3-10 vuotta Tasapoisto Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Perusparannusmeno alle euroa suhteutetaan alkuperäisen hankkeen poistoaikaan. 192

196 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 13. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta tilinpäätöksessä Vuosina Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero ( ) Ero % -42 Poistosuunnitelmaa tarkistetaan v aikana. Rakennusten poistoajoissa tullaan käyttämään kirjanpitolautakunnan suosittelemia lyhyempiä poistoaikoja. Tämä lisää vuosipoistojen määrää n. 1,5 milj. euroa/v. Talouden tasapainotussuunnitelman mukaan investointien määrää tullaan supistamaan vuosina 2014 ja 2015 n. 5 milj. euroa/vuosi. 15. Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot Liiketoiminnan muut tuotot Pysyvien vastaavien myyntivoitot Rakennukset , ,85 Osakkeet , ,66 Myyntivoitot yhteensä , ,51 Liiketoiminnan muut kulut Pysyvien vastaavien myyntitappiot Rakennukset ,32 Myyntitappiot yhteensä , Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 21. Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirto erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset Poistamaton hankintameno Kirjanpitoarvo

197 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet tytäryhteisöisssä Osakkeet ja osuudet Osakkuus- ja yhteisöosakkeet ja -osuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno Vähennykset Hankintameno Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 28. Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Rakennusrahasto 1.1. Muutokset tilikaudella (Jaalan Lepolinna) ,31 Rakennusrahasto ,31 Edellisten tilikausien ylijäämä ,45 Muutos tilikaudella (Jaalan Lepolinna) ,99 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,47 Tilikauden ylijäämä , ,98 Oma pääoma yhteensä , , Pitkäaikainen vieras pääoma Velat jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuuslaitoksilta , ,35 Lainanhoitosuunnitelma käsitellään v talousarviovalmistelun yhteydessä. 37. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotukset , ,40 Muut siirtovelat , ,90 Siirtovelat yhtensä , ,30 194

198 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 44. Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,15 Myöhemmin maksettavat , ,67 Yhteensä , , Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Kiinteistöjen uudisrakentamisen ja perusparantamisen menot Arvonlisäverot ALV-vastuu 2012 ALV-vastuu 2011 v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet v valmistuneet Arvonlisäveron palautusvastuu Henkilöstöä koskevat liitetiedot 48. Henkilöstön lukumäärä Hallinto 2 2 Suunnittelu 5 5 Rakennuttaminen 5 5 Toimitilojen isännöinti, vuokraus ja ylläpito 6 6 Kehittäminen 1 1 Henkilöstön määrä yhteensä

199 Eriytetyt tilinpäätökset Tilaliikelaitos 5. LUETTELOT JA SELVITYKSET 5.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Pääkirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito atk-tuloste Myyntireskontra atk-tuloste Ostoreskontra atk-tuloste Päiväkirja atk-tuloste Pääkirja atk-tuloste Palkkaluettelo Tasekirja atk-tuloste Tase-erittelyt Kaikki asiakirjat säilytetään paperimuotoisena. Tasekirja säilytetään pysyvästi, ja muut kirjanpitokirjat 10 vuotta tilikauden päättymisestä 5.2 Luettelo käytetyistä tositelajeista ALKUSA Alkusaldot ATKSLA ATKSLA Sis.laskut EXCEL Excel-muistiot KOKI Koki -reskontratositteet KOKISI Sisäiset vuokrat KOMTOS Käyttöomaisuustositteet MRHYV MR hyvityslask kuittaus MR10 MR Laskulaji 10 MRMANU MR Manuaalisuoritukset MRVIIT MR Viitesuoritukset OSTOIP Ostolaskut, IP OMAKSU Ostoreskontra maksut PALKAR Palkkatositteet PANKKI Pankin tiliotteet VESISI Sisäiset vesilaskut MRAHA Talousarvio TRAVEL Travel -matkalaskut VARAS1 Varasto 196

200 Eriytetyt tilinpäätökset Teknisen tuotannon liikelaitos 5.3 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Kouvolan teknisen tuotannon liikelaitos on kunnan sisäinen liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa käyttäjä- ja logistiikkapalveluja sekä teknisiä työsuorituksia liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Käyttäjäpalveluja ovat ruoka-, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut. Teknisiä työsuorituksia ovat maastomittauspalvelut, liikennealueiden, viheralueiden ja liikuntapaikkojen sekä kaupungin omistamien rakennusten rakentaminen ja hoito. Tuotannon liikelaitoksen tilikauden tulos oli erittäin hyvä tilikauden ylijäämän ollessa 0,9 milj. euroa. Ylijäämä muodostui liikevaihdon lisäyksestä 0,3 milj. euroa sekä vuoden aikana asetettujen säästötavoitteiden toteutumisesta n. 0,6 milj.euroa. Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta keskimäärin 1,1 kalpv viranhaltijaa / työntekijää kohti. Myös työtapaturmien määrä on vähentynyt 47 kpl:sta 41:een. Teknisen tuotannon aluepalvelut ja logistiikkapalvelut on yhdistetty yhdeksi palvelualueeksi Toimintatapojen uudistaminen on vaikuttanut positiivisesti kulujen hallintaan. Työtehtävien yhdistämisellä ja toimintaa harmonisoimalla palveluverkkoa vastaavaksi on saatu aikaan säästöjä toimintamenoissa. Talouden seurantaa ja ennustettavuutta on parantanut merkittävästi käytössä oleva Opiferus -seurantajärjestelmä. 1.2 Tuloutus kaupungille Teknisen tuotannon liikelaitoksen taseessa ei ole peruspääomaa ja näin ollen peruspääomasta maksettavaa korvausta ei ole määritelty eikä myöskään kaupungille maksettavia muita tuottovaatimuksia. 1.3 Toiminnalliset tavoitteet Talousarvion toiminnallisten sitovien tavoitteiden lisäksi toimintaa ohjaamaan johtokunta on käsitellyt ja hyväksynyt johdon työohjelmat vuodelle Työohjelmien toteutuminen on raportoitu johtokunnalle kesäkuussa ja joulukuussa. Toiminnallisten sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty kohdassa 2 olevassa taulukossa. 1.4 Tilikauden tulos Ulkoiset tuotot ja kulut Teknisen tuotannon liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli 52,2 milj. euroa (100,2 %). Muut tuotot sekä tuet ja avustukset olivat 0,6 milj. euroa. Tuotot olivat yhteensä n euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutuminen oli 51,8 milj. euroa (98.8 %). Toimintakulujen merkittävimmät erät olivat henkilöstökulut 31,4 milj. euroa ja palvelujen ostot 9,0 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 0,77 %. Liikeylijäämä oli 0,9 milj. euroa, joka on 0,7 milj. euroa talousarviota enemmän. Kokonaistuotot ja -kulut Kokonaistuotot olivat 58,1 milj. euroa ja kulut 57,1 milj. euroa, joista sisäisten tuottojen ja kulujen osuus oli 5,3 milj. euroa. 197

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös

tilinpäätös KOOSTE s 2014 tilinpäätös tilinpäätös 2014 KOOSTE tilinpäätös 2014 tilinpäätös 2014 s 2014 tilinpäätös 201 s 2014 tilinpäätös ös 2014 til ä Onnistumisia Onnistumisia Toimintakatteen kasvu oli 3,1 %, ilman varautumista Carean alijäämien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin yleisesittely

Kouvolan kaupungin yleisesittely Kouvolan kaupungin yleisesittely Kodikas Kiehtova Kehittyvä 2 Kouvolasta Kouvolaan Logistinen sijainti: rautatieliikenteen risteysasema maantieliikenteen keskus, vt 6, vt 12 ja vt 15 Hki-Vantaa lentoasemalle

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2011

Kouvolan kaupungin. Tilinpäätös 2011 Kouvolan kaupungin Tilinpäätös 2011 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Kouvolan kaupungin hallinto...

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti

Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti TALOUDEN TOTEUTUMISEN RAPORTOINTI TEKNINEN TOIMI Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan valtuustokauden kehyksen toteutumiseen Tasapainotussuunnitelmien onnistuminen tähän asti Eurotavoitteen

Lisätiedot