10 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit

Transkriptio

1 10 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit Sampo Pankki Oyj, Samalla tavalla se taloyhtiön remontti kaikkia rassaa, mutta onneksi remonttilainan takaisin maksusta voi jokainen sopia itse. Ottamalla Sampo Pankin Sopivan Remonttilainan taloyhtiölainan tilalle 1. Saat itse sopia pankin kanssa lainan takaisinmaksusta. 2. Jos elämäntilanteesi muuttuu, voit neuvotella muutoksista myös laina-aikana. 3. Pystyt vähentämään lainan korot verotuksessa, koska laina on omissa nimissäsi. Oli teillä sitten iso taloyhtiöremontti jo tehty tai vasta tulossa, kysy itsellesi parhaiten Sopivaa Remonttilainaa Sampo Pankista. Lue lisää osoitteessa tai varaa aika tapaamiseen numerosta ma pe 9 18 (pvm/mpm). Oulunkylän kampaamo Siltavoudintie 7, Hki Puh: Nordea Pankki Suomi Oyj Oulunkylä, Pakila, Käpylä nordea.fi Keskitä pankkiasiasi meille saat etuja! Kun keskität asiointisi Nordeaan, saat monia rahanarvoisia etuja ja alennuksia Etuohjelman Kanta- tai Avainasiakkaana. Tervetuloa omaan Nordean konttoriisi kuulemaan lisää! Teemme sen mahdolliseksi A Melissa on nyt Ogelin Hammaslääkärit Oy Oulunkylän historiateos Tutustu kotiseutuusi! Vireä Idylli Oulunkylää ja oulunkyläläisiä 256 sivua kuvitettu, sidottu julkaisija Oulunkylä-Seura myynnissä Ogelin Kirjassa Liikekeskus Ogelissa Kuka pulttasi pianojen kannet Oulunkylän yhteiskoulussa? Millaista oli sota-aika Ogelissa? Kuka elokuvatähti syöksyi jokeen Pirunkalliolta? HINTA 20 Muhammad Herish,Taido-lajin Suomen maajoukkueurheilija vuodelta 1998 ja kassapalveluista vastaava Sanna Kuusisaari ovat tyytyväisiä viime vuoden toimintaan. Vuosi Oulunkylässä pizzeriayrittäjänä Oulunkylän Kebab-Pizzeria on toiminut Siltavoudintien varrella noin vuoden. Omistaja Muhammad Herish on tyytyväinen, että tuli Oulunkylään. Vuosi on mennyt hyvin, jopa paremmin kuin odotimme. Meidät on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat arvostavat myös sitä, että täällä puhutaan suomea. Meillä on mukavat liikenaapurit ja olemme saaneet myöskin vakituisia asiakkaita lähiseudun yrityksistä. Kotiinkuljetus pelaa hy- vin 6 7 kilometrin säteellä. Kilpailu on alalla kovaa, mutta se on Herishistä tervetullutta. Laatu, nopeus ja hinta ratkaisevat. Olemme kuitenkin huomanneet, että asiakkaat ovat valmiita maksamaan laadusta. Käytämme vain kotimaisia raaka-aineita, Muhammad Herish vakuuttaa. Oulunkylän Kebab-Pizzeria Siltavoudintie 4, Helsinki Erikoishammaslääkäri Antti Niskanen ja vastaava hammashoitaja Katri Järvenranta valmistautumassa hoitotoimenpiteisiin. Oulunkylän Liikekeskuksessa toimivassa Hammaslääkärikeskuksessa tapahtui marraskuussa omistajanvaihdos. Uusi omistaja ja vastaava hammaslääkäri on Juha Lindgren. Yrityksen nimi on myös vaihtunut Ogelin Hammaslääkärit Oy:ksi. Henkilökunta on säilynyt ennallaan. Yritys toimii kahdessa vuorossa työllistäen seitsemän hammaslääkäriä, viisi hammashoitajaa ja kaksi toimistosihteeriä. Ogelin Hammaslääkärit Oy:llä on käytössään uusinta tekniikkaa. Reikien paikantamiseen käytetään DiagnoDent Pen - laitetta. Laservalolla toimiva laite paljastaa varhaiset piiloreiät, jotka voidaan pieninä helposti hoitaa ja säästää näin potilaan kustannuksia Toinen uutuus on keraamisen paikan jyrsinlaite. Sen avulla asiakkaalle voidaan muovipaikan sijaan yhdellä käynnillä operoida keraaminen paikka, jonka kestävyydelle annetaan viiden vuoden takuu, kertoo Lindgren. Ogelin Hammaslääkärit Oy toimii Helsingin ja Espoon kaupunkien sopimushammaslääkäriasemana, jolta nämä tilaavat hammaslääkäripalveluja. Ogelin Hammaslääkärit Oy Ogelin liikekeskus, 2. kerros Kylänvanhimmantie 29 A, Helsinki Puh

2 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit 11 Sähköliike Torivoudintielle Sähköurakointiliike Stadin Power Ky on hiljattain muuttanut Mäkelänkadun varrelta Oulunkylään. Pääasiassa korjausrakentamiseen keskittyvä yritys työllistää kahden omistajan lisäksi viisi sähköasentajaa, toimitusjohtaja Ville Salo kertoo. Toimimme pääkaupunkiseudulla, mutta toivomme asiakkaita mieluiten Oulunkylästä ja lähialueilta. Tällöin yhteydenpito asiakkaaseen ja työkohteeseen on helppoa ja asiakas säästää myös kustannuksissa, Heikki Kalliokoski toteaa. Kumpikin yrittäjä uskoo hallituksen elvytyspaketin Heikki Kalliokoski ja Ville Salo toivottavat hymyssä suin uudet asiakkaat tervetulleiksi. 10 prosentin korjausavustuksen ja aviopuolisoille myönnettävän yhteensä 6000 euron kotitalousvähennyksen lisäävän halukkuutta korjauksiin. Yritys on remontoinut omat toimitilat kuntoon ja suunnittelee myös aloittavansa pienimuotoisen sähkötarvikkeiden myynnin. Liikkeen avajaiset pidetään Tervetuloa kahville ja keskustelemaan sähköremonteista, toivottavat Ville Salo ja Heikki Kalliokoski. Stadin Power Ky Torivuodintie 3 puh / Lähin parkettitehdas Oulunkylän horisontista katsottuna on Esta Parket, vaikka se sijaitseekin ulkomailla. Gleb Schirokoff toivoo, että näyttelyyn tutustuvat soittaisivat etukäteen tulostaan. Suunnitteletko lattiaremonttia? Käy tutustumassa oulunkyläläiseen parkettitarjontaan Oulunkylän asemaa vastapäätä, Veräjämäen puolella, sijaitsee Poraston punatiilinen kolmikerroksinen toimistorakennus. Sen kivijalassa, piilossa ihmisten katseilta, toimii kolme pienyritystä. Yksi niistä on Helex Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Gleb Schirokoff. Työskentelin v Lahdessa Askon vientiosastolla. Siihen aikaan Asko oli Suomen suurin huonekalutehdas. Se antoi minulle ja monelle muulle siellä työskennelleelle hyvän peruskoulutuksen puunjalostusteollisuudesta. Saatua oppia olen hyödyntänyt tähän päivään asti, kertoo Schirokoff. Moni kaverini sanoi, ettei kannata jäädä samaan firmaan yli viideksi vuodeksi, joten perhe päätti palata Helsinkiin. Mutta minne? Vaimoni ja minun vanhemmat asuivat Itä-Helsingissä, kun taas uusi työpaikkani oli Espoon Kilossa. Valinta osui Oulunkylään, johon siihen mennessä olin tutustunut vain ohikiitävästä junasta. Parempaa sijaintia asumiselle tuskin löytää, jos mittapuuna pitää liikenneyhteyksiä, käytti sitten omaa autoa, junaa, bussia tai lentokonetta. Tehty valinta ei ole kaduttanut asummehan jo kolmannessa oulunkyläläisessä kodissamme. Vuonna 1981 Gleb Schirokoff perusti oman yrityksen Helex Oy:n yhdessä vaimonsa kanssa. Toiminta-ajatuksena oli myydä suomalaisia huonekaluja ja puuseppäteollisuuden tuotteita Neuvostoliittoon. Mikään ei ole kuitenkaan ikuista: Helex aloitti Mannerheimintiellä, muutti Taivaskallion kupeeseen ja sitten Oulunkylään. Samoin on käynyt Suomen naapurivaltioiden kanssa. Ei ole enää Neuvostoliittoa, nyt asioidaan Venäjän ja Viron kanssa. Tänä päivänä Helexin tärkein yhteistyökumppani on virolainen yritys Technomar&Adrem, joka muutama vuosi sitten perusti Euroopan nykyaikaisimman parkettitehtaan. Parkettia myydään tuotemerkillä Esta Parket. Helex Oy on nyt avannut tiloissaan Esta Parketin myyntinäyttelyn yritysasiakkaita ja yksityisiä henkilöitä varten. Oulunkylässä on nähtävänä koko laaja mallisto eri puulajeineen ja pintakäsittelyvaihtoehtoineen, kertoo Schirokoff. Helex Oy Larin Kyöstin tie 8 B, Helsinki Puh , helex@saunalahti.fi Asuntokauppa vilkastumassa Pitkään jatkunut talouden nousukausi kääntyi viime syksynä nopeasti jyrkkään laskuun. Aluksi puhuttiin talouden taantumasta, nyt jo talouslamasta. Televisio ja lehdet julistavat taloudellista katastrofia, mutta tilanne ei kuitenkaan ole niin synkkä kuin mitä viestimet kertovat. Lomautetun tai irtisanotun taloudellinen tilanne luonnollisesti tiukkenee ja ahdistus lisääntyy. Lama koettelee erityisen vientiä harjoittavia yrityksiä. Muissa yrityksissä, kaupan alalla ja julkishallinnossa työpaikat säilyvät paremmin. Työpaikkansa säilyttävien ja eläkeläisten tilanne ei juurikaan muutu, ei ainakaan huonommaksi. Tehdyt palkka- ja eläkeratkaisut sekä veronkevennykset lisäävät käytettävissä olevaa tuloa ja ostovoimaa. Tehdyt asuntokaupat on eräs talouden mittari, joka kertoo talouden suuntaa. Talouskasvun kääntyessä laskuun viime lokakuussa asuntokauppa pysähtyi kuin seinään. Marraskuun ja joulukuun aikana emme myyneet juuri mitään, mutta heti tammikuun alusta lähtien asuntoesittelyihin on tullut mukavasti väkeä ja myyntimme selvästi piristynyt, yrittäjä Markku Kilpeläinen Kiinteistömaailmasta kertoo. Patoutunut tilanne purkautuu Uskoa parempaan lisää se, että Kiinteistömaailma Oulunkylän Asunnot Oy LKV suunnittelee lisähenkilön palkkaamista. Markku Kilpeläinen uskoo asuntojen myyntimäärien pienentyvän tänä vuonna, mutta patoutunut kysyntä purkautuu vähitellen. Ensiasuntojen ostajat ovat tulleet markkinoille, yksiön omistajat etsivät itselleen kaksioita ja kaksion omistajat haluavat edelleen isompaan asuntoon. Koska vuokrat ovat nousseet ja lainojen korot ovat alentuneet, moni laskee itselleen olevan edullisempaa hankkia oma asunto. Sijoittajat liikkeellä Myös pankeissa on huomattu asuntokaupan piristyminen. Joulun jälkeen on lainaneuvotteluja käyty aikaisempaa enemmän. Nyt uskalletaan tehdä jo asuntokauppaa, Nordean paikallisjohtaja Vesa Valasti vakuuttaa. Liikkeellä ovat erityisesti sijoittajat, jotka etsivät pieniä asuntoja turvallisiksi sijoituskohteiksi. Mielellään valitaan asunto, johon ei lähiaikoina ole tulossa putkiremonttia. Kokonaiskorkotason alhaisuus suosii omistusasunnon hankkimista. Vesa Valasti antaa neuvon kaikille niille, joilla taloustilanne on kääntymässä huonompaan suuntaan. Kannattaa tulla pankkiin keskustelemaan, jotta lainanmaksuun voidaan saada joustoa ja helpotusta vaikean ajan yli. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tulee pankkiin sen parempi. Hinnat laskeneet Mauno Hari Markku Kilpeläinen Kiinteistömaailmasta ei salaile sitä, että ensiasuntojen ostajat ovat tulleet markkinoille, ja moni haluaa myös vaihtaa isompaan asuntoon. Helsingin tilastokeskuksen loka-joulukuun tiedot kertovat asuntojen hintojen halventuneen keskimäärin 3,3 prosenttia. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna hintojen laskua on ollut 3,9 prosenttia. Asuntojen hintojen uskotaan lähiaikoina lähtevän maltilliseen nousuun. Mauno Hari

3 12 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit Käpylän peruskouluun Luonto ja tiede -luokat ja espanjankielistä opetusta POHJOISEN NUORISOTYÖYKSIKÖN NUORISOTALOT AVOINNA KEVÄÄLLÄ 2009: Helsingin peruskoulujen opetusta monipuolistetaan lähempänä koululaisten koteja. Muutama uusi koulu sai luvan perustaa Luonto ja tiede -soveltuvuuskoeluokat kouluihinsa. Näin myös Käpylän peruskoulussa on ensi syksystä lähtien mahdollisuus aloittaa sekä 3. että 7. luokalla Luonto ja tiede -opinnot. Soveltuvuuskokeella valittujen oppilaiden opetuksessa painottuvat luonnon- ja ympäristöntuntemus ja luonnontieteellinen tapa hankkia tietoa. Tekemällä ja kokeilemalla oppii Opetuksessa painottuu omaehtoinen työskentely. Siinä tutkitaan nuorten ikäkauteen soveltuvalla tavalla arkisten ilmiöiden luonnontieteellistä perustaa. Näin opitaan luonnontuntemusta ja tutkimustapoja. Koulussa tehdään kokeita, ratkotaan pulmia, tehdään kirjoitelmia, käydään vierailuilla, rakennellaan virityksiä, retkeillään, ajatellaan tavallisia asioita perusteellisesti, selitellään sanoja, väitellään, tehdään itse, yritetään ja kokeillaan. Osallistutaan tiede- ja kokeilukisoihin. Tarkempaa tietoa opetussuunnitelmasta löytyy koulun verkkosivuilta. Opiskeluympäristönä koko maailma Avoin kirje Helsingin nuorisolautakunnalle Millaisia suunnitelmia Helsingin kaupungin nuorisolautakunnalla on nuorisotoimen ja nuorisotilojen käytön kehittämiseksi? Poliitikoilla, kaupungin päättäjillä, kouluilla ja perheillä on yhteinen vastuu työstä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Onko Oulunkylä hyvä asuinpaikka lapsiperheille? Lapset ja nuoret toivovat ystäviä ja mahdollisuuksia viettää aikaa heidän kanssa. Monet heistä ovat liian ujoja, jotta he hakeutuisivat mukaan erilaisiin ryhmä- ja harrastustoimintoihin. Heillä ei ole mm. Oulunkylässä paikkaa, mihin kokoontua tapaamaan toisiaan koulun jälkeen eikä aikuista ihmistä vastaanottamassa kotona. Varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin nuorille sopivista kahviloista ja muista kokoontumistiloista sekä näiden tilojen ylläpitäjistä on puutetta. Pitkäjänteistä nuorisotyötä on vaikea toteuttaa byrokratian ehdoilla. Helsingin Koulun hyvät luonnontieteelliset kokoelmat ja aineluokat tarjoavat hyvät puitteet opiskelulle. Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan planetaario on koululla vuosittain. Käpylän peruskoulun oma viiden aarin kasvitarhan viljely kuuluu opetukseen. Vantaan-joki ja Vanhankaupungin lahti tutkitaan tarkoin. Lähellä ovat myös Gardenia, ja Helsingin yliopiston luonnontiedelaitokset sekä LUMA-keskus. Yläkoulun retkeilykerhon neljä vuosittaista viikonloppuretkeä antavat hyvät retkeilyn perustaidot vasta-alkajallekin. Suomi-espanja opetusta Käpylän peruskoulussa tarjotaan kaksikielistä suomi espanja-opetusta vuosiluokilla 1 9. Opetuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jota tuetaan antamalla opetusta sekä espanjan- että suomenkielessä. Lisäksi osa oppiaineista opetetaan sekä suomeksi että espanjaksi. Tavoitteena on, että lasten espanjan ja suomen kieli kehittyisivät tasavahvoina. Kaksikielisessä suomi espanja-opetuksessa noudatetaan suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelmaa ja perusopetuksen päättyessä oppilaat saavat jatko-opintokelpoisuuden suomenkielisiin toisen asteen oppilaitoksiin. Opetukseen osallistuminen edellyttää espanjan kielen taitoa. Opetukseen haetaan soveltuvuuskokeella, jossa arvioidaan oppilaan espanjan ja suomen kielen taitoa. Soveltuvuuskoe on Jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan 9.3. asti. Espanjan kielen opinnot vieraana kielenä: kaupunki tarjoaa lapsi- ja nuorisotyöntekijöilleen vain projektiluontoisia pätkätöitä. Nuorisotyöntekijät vaihtuvat tiheästi. Lapsen kokemukset yksinäisyydestä ilmenevät lapsen vaikeutena hyväksyä itseään. Median nuorille luomat epärealistiset odotukset sosiaalisista tilanteista voivat antaa virheellisiä käyttäytymisen malleja, jotka vaikeuttavat ystävyyssuhteiden syntymistä. Kilpailun ja arvostelun korostaminen kouluissa aiheuttaa monille epäonnistumisen ja torjutuksi tulemisen tunteita. Lapset pelkäävät usein ilmaista omia mielipiteitään, koska he luulevat jäävänsä porukan ulkopuoliseksi. Niinpä he alkavat helposti myötäillä muita ihmisiä, jotta tulisivat hyväksytyksi. Nuoresta voi kasvaa ihminen, joka toteuttaa vain toisen ihmisen lausuttuja tai lausumattomia toiveita tai eristäytyä kontakteista. Anja Soininen Oulunkylä 1. Varhennettuna kielenopetuksena ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen (Akieli). Aluksi kieltä opitaan leikkien, laulujen ja toiminnan avulla ja vähitellen lisätään kirjallisten taitojen opettelua. Espanjan lisäksi oppilailla alkaa 3. luokalla englannin opinnot (valinnainen A-kieli). Opetukseen haetaan soveltuvuuskokeella, jolla arvioidaan lapsen kielellisiä valmiuksia. Soveltuvuuskoe on Jälki-ilmoittautumisia otetaan vastaan 9.3 asti. 2. Valinnaisena kielenä 4. luokalta alkaen (A-kieli). 3. Valinnaisena kielenä 8. luokalla alkaen (B2-kieli) Soveltuvuuskoeluokista ja kokeista Luonto ja tiede-opetukseen sekä espanjankieliselle luokalle tiedotetaan Opetusviraston kotiin jaettavissa oppaissa 2. ja 6.-luokkalaisille ja koulutulokkaiden perheille. Soveltuvuuskoeluokille voi hakea myös lukukausien aikana, jos tilaa on. Lisätietoja: Luonto ja tiede-opetuksesta opettajat Ville Teittinen ja Kirsi Arino ja espanjankieli- Lions-järjestön paikallinen naisklubi LC HKI/AURO- RA järjesti Torpparinmäessä Pirilän Kukkatalossa Lasten kuvataidenäyttelyn helmikuussa. Näyttely oli avoinna Näyttelyyn osallistuivat Päiväkoti Haltia, Pakilan musiikkiopiston ja Pohjois-Helsingin yhteinen kuvis-muskari -ryhmä, Torpparinmäen ala-koulun luokkalaisten iltapäiväkerho sekä Pakilan seurakunnan päivä- ja iltapäiväkerhoryhmät. Näyttelyn teemana oli ystävyys. Ajatus kuvataidenäyttelystä otettiin kiinnostuneena vastaan ja puuhaan ryhdyttiin innolla. Päiväkoti Haltiasta oli näytteillä esikouluryhmän tekemä huovutettu Ystävyyden puu. Kuvismuskarissa ystävyys esitettiin maapallon avulla. Muilta osanottajilta tuli kauniita piirustuksia, erityisesti paljon sydämiä. MA, KE, TO varhaisnuoret (9-12 v.) klo nuoret (13-17 v.) klo Talot on tiistaisin kiinni (kokouspäivä). Perjantaisin varhaisnuoret (Maunula ja Oulunkylä) klo Torppiksessa vartsujen ajan tilalla Giltsikerho klo Pakilassa 5.-7lk:laisten oma aika klo !!! nuoret klo Etupellon leikkipuistossa nuorisokahvila Klaara-E kerran kuussa klo Lauantaisin nuorisokahvila Klaara-P Pakilan nuorisotalolla klo18:00-22:30 (parilliset viikot) ja Klaara-T Torpparinmäen nuorisotalolla (parittomat viikot). Maunula avoinna klo joka toinen lauantai (parittomat lauantait). Oulunkylässä Nuotta Café joka kuun viimeinen lauantai klo HUOM! Vuoden 2009 jäsenkortit ovat ilmaisia!! Tervetuloa! Pohjoinen nuorisotyöyksikkö Pony Maunulan nuorisotalo Oulunkylän nuorisotalo Nuotta p p Maunulantie 19, Hki 63 Kylänvanhimmantie 25, Hki 64 maunulan.nuorisotalo@hel.fi oulunkylan.nuorisotalo@hel.fi Pakilan nuorisotalo Torpparinmäen nuorisotalo p / p Lepolantie 19, Hki 66 Ylä-Fallintie 54, Hki 69 pakilan.nuorisotalo@hel.fi torpparinmaen.nuorisotalo@hel.fi sestä opetuksesta Virve Vakiala virve.vakiala@edu.hel.fi Pakilan Lions-naisklubi Auroran organisoiman lasten kuvataidenäyttelyn saamasta huomiosta ja kiinnostuksesta päätellen jatkossakin tullaan todennäköisesti näkemään lisää alueen lasten piirustuksia Pirilän Kukkatalossa, kertoo klubin puheenjohtaja Tuula Kivioja. Lasten kuvataidenäyttely Kaikista töistä kuvastui ystävyyden suuri merkitys. Tuula Kivioja LC Hki/Auroran presidentti Tommi S. No, onko murtunut jalka haitannut liikkumistasi? Mitä vielä! sen ansiosta tutustuin uuteen harrastukseenikin. Nuorisokahvila Klaara 2009 Avoinna klo Yli 13-vuotiaille Päihteetön Klaara-P Pakilan nuorisotalo, Lepolantie 19 parillisten viikkojen lauantait Klaara-T Torpparinmäen nuorisotalo, Ylä-Fallintie 54 parittomien viikkojen lauantait Klaara-E Itä-Pakilassa Etupellon leikkipuistossa kerran kuussa perjantait 27.2., 20.3., ja Tervetuloa! Klaara-kortilla ilmainen kahvi /tee! Toimintaa mahdollistamassa: Nuorisoasiainkeskus/Pohjoinen nuorisotyöyksikkö, alueen vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret, Pakilan SRK, Klaari Pohjoinen, Vanhempainyhdistys Pönkkä, LC Helsinki-Pakila sekä Aurora Club vai niin, mikä harrastuksesi on, oletko kenties filatelisti? ehen! olen sauvakävelijä 14-vuotias pakilalainen Tommi tykkää sarjakuvien tekemisestä. Tommi harrastaa sarjakuvien piirtelyn lisäksi rumpujen soittoa.

4 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit 13 Orkidea helpoin kukkiva huonekasvi Lumikuningattaret Oulunkylään Coelogyne cristata, lumikuningatar on kaunis orkidea. Nimensä se on saanut valkoisten roikkuvien kukkaterttujensa ja osittain myös kukinta-aikansa vuoksi. Sehän sattuu meillä lumien aikaan. Suomessa sitä on kasvatettu jo yli 100 vuotta. Puulämmitysajan pappiloiden suurilla lasiverannoilla ihailijoita kerännyt lumikuningatar menestyi hienosti myös kaupunkien kivitaloissa syvillä ikkunalaudoilla enintään kaksinkertaisten lasien viilentämässä pienilmastossa. Sodan jälkeen arkkitehtuuri muuttui. Uudempi rakennustyyli, jossa ikkunalauta oli vain erillinen lauta, jonka molemmin puolin nousee lämpöpattereista kuuma kuivattava ilmavirta, teki C. cristatan kasvattamisen lähes mahdottomaksi. Nyt on jälleen löydetty sellaiset kasvatustavat, joiden perusteella lumikuningatar pääsee kukkaan yhä useammassa modernissa kodissa. Oulunkylän kukkakodin Orkideapäivässä torstaina on paikalla kukkivia lumikuningattaria ja runsaasti muitakin orkideoita. Kävijöille annetaan opastusta orkidean kasvatuksesta. Samalla selviää miksi orkidean kasvatus on niin helppoa. Kukkakotiin voi myös viedä kotoa oman orkidean vuosihuoltoon. Tilaisuutta on mukana järjestämässä Orkideayhdistys Orkideat Kotosalla. Kukat lähtevät näyttelymatkalle Sulkavalta uudesta orkideatalosta, jossa on noin orkideayksilöä. ( Orkideat ovat kukkien kuningattaria. Niiden hoidon luullaan olevan äärettömän vaikeaa. Todellisuudessa orkidea on helpoin kukkiva huonekasvi suomalaiseen kotiin. Kaikki kaupoista saatavat orkideat ovat kotoisin tropiikin alueelta, mutta siitä huolimatta ne haluavat juuri sellaista lämpötilaa, joka meillä vallitsee kodeissamme. Orkideoiden heimo on kasvimaailman runsaslukuisin. Luonnonlajeja taitaa olla yli , niistä risteytettyjä jalosteita on reilusti yli rekisteröitynä ja niitä risteytyksiä, joita kukaan ei ole jaksanut rekisteröidä arvioidaan olevan eräitä kymmeniä miljoonia. Suomen suurimmassa orkideakokoelmassa on eri lajeja yli 1500 ja kasviyksilöitä yhteensä noin Jotta orkidean saa menestymään kotonaan täytyy uskaltaa heittää vanhat uskomukset romukoppaan ja hoitaa kasveja uusia selkeitä hoitomenetelmiä noudattaen. Hyvin menestyneillä orkideankasvattajilla on tiedossaan pari pientä salaisuutta, joiden avulla orkidean saa kasvamaan ja kukkimaan kerran toisensa jälkeen. Kasteluveden laatu tärkeä Sademetsän puissa ylhäällä oksien suojassa orkideat ovat saaneet kaiken veden sateesta. Kotihoidossa tilanne on toinen. Jollain onnellisella vesi tulee omasta kaivosta tai lähteestä, toisella on tapana käyttää katolta tullutta sadevettä kaikille kukilleen. Suurin osa suomalaisista on kuitenkin vesilaitosten toimittaman veden varassa. Vesilaitoksen toimittaman veden ongelmana on se, että voimassa olevien määräysten mukaan vesijohtoihin pumpattava vesi Lumikuningatar (Coelogyne cristata) on orkideoiden suvun suurikukkaisten lajien edustaja, joka kasvaa luonnossa Himalajan alarinteiden puissa ja kallioilla metrin korkeudessa, usein hyvin valoisissa paikoissa. Se saattaa roikkua kalliorinteen yli metrien verran ja muuttaa rinteen kukillaan valkoiseksi. ei saa olla hapanta kuten luonnonvesi. Sen täytyy olla emäksistä. Eräskin suuri vesilaitos pyrkii siihen, että veden ph asiakkaan luona on vähintään 8,3. Vesilaitokset lisäävät veteen tapauksesta riippuen kalkkia tai lipeää saadakseen veden laadun haluamakseen. Orkideoiden toivoma vedenlaatu on aivan muuta. Suurikukkaiset Cattleyat ovat onnellisia jos vesi on hyvin hapanta, ph 4,5 5,5, lähes kaikki muut Euroopassa kasvatettavat tropiikin orkideat toivovat veden ph-arvon pysyvän joka tapauksessa alempana kuin 6,0. Veden virheellinen happamuus ei parane oleellisesti vettä keittämällä tai seisottamalla. Lipeä ei poistu eikä kalkki näillä toimenpiteillä. Ensimmäinen salaisuus onnellisen orkidean hoidossa on käyttää kasvin kastelussa hapanta luonnonvettä, joka on lämmennyt saman lämpöiseksi kuin kasvin oma solukko. Siis huoneenlämpöistä luonnonvettä. Sopivasti ilmaa, kosteutta ja valoa Toinen salaisuus liittyy orkidean ilmajuuriin. Sademetsässä puun oksalla orkidea kiinnittää juurensa puun kuoren epätasaisuuksiin. Melkein jokaisen juuren toinen puoli on sellaisenaan vapaasti liikkuvaa ilmaa vasten. Ei tällaisia juuria saa kätkeä ruukkuun lahoavien lehtien, rahkasammalen ja turpeen sisälle. Niille tulee siellä koti-ikävä. Kun ruukun täyttää männyn kilpikaarnan palasilla, kevytsoralla ja vaikkapa hiilenpalasilla, silloin juurten ympärillä on aina riittävästi ilmaa. Samaa materiaalia koko ruukun tilavuus. Ei mitään vanhoista ruukunpalasista tehtyä salaojitusta. Ja se ruukku täällä pohjolassa lämmitettävissä huoneissa ei missään tapauksessa lasittamattomia ohutseinäisiä saviruukkuja. Ruma musta muoviruukku on kasvin kannalta parempi. Tärkeintä ruukussa on se, että ruukun pohjassa on paljon reikiä. Tropiikin sademetsissä vettä sataa paljon. Orkidea haluaa jokaisella kastelukerralla paljon vettä. Vaikkapa kerran tai kahdesti viikossa. Koko ruukun saa upottaa huoneenlämpöiseen luonnonveteen useaksi minuutiksi. Siis vain koko ruukun, ei kasvin lehtiä tai kukkia Kolmas salaisuus on aika pimeä. Me täällä Suomessa olemme kansa, joka kaikkein pimeimmässä vaeltaa. Aurinko paistaa meille niin matalalta, että valon voima on kovin vähäinen. Valoisasta tropiikista tulleelle kasville on syytä antaa Suomessa paljon suoraa auringonpaistetta. Ja sitten jokainen päivä kun se aurinko paistaa päin orkideaa, ruukku on suojattava kauniilla valoa läpäisemättömällä suojaruukulla, etteivät juuret kuumene. Pekka Ranta Puh Antero Aho on kunnostanut itse useita purjelaivojen pienoismalleja. Taiteilija ja antiikki Taiteilija Antero Aho (72) on asunut vuodesta 1980 Oulunkylässä viehättävässä funkkistyylisessä omakotitalossa. Hän on tehnyt mittavan uran johtavien aikakauslehtien kuvittajana ja art directorina. Työ oli kiireistä ja vaativaa, mutta siitä huolimatta hän on aina Mauno Hari halunnut toteuttaa itseään myös taiteilijana. Antero Aho kasvoi Kokkolassa ja opiskeli taideteollisen oppilaitoksen graafisella osastolla. Hän on pitänyt neljä omaa näyttelyä ja parhaillaan hän valmistelee uutta näyttelyä. A-lehtien visualistipalkinnon hän sai Päivätyön lisäksi hänen taiteellinen työskentelynsä on suuntautunut mm. kirjojen kuvituksiin, kirjankansiin, joulukortteihin ja keräilysarjoihin. Hän on julkaissut vuonna 2004 yhdessä Wentzel Hagelstamin kanssa upean kirjan Mikkihiiri enkeleiden maassa: Antero Ahon koti ja kokoelmat. Pääasialliset keräilykohteet ovat pienoismallit, merikapteenitaulut, pullolaivat, merkkausliinat, peltilelut ja pohjalaiset talonpoikaisesineet. Hän on suunnitellut myös Oulunkylä-Seuran alkuperäisen pöllöaiheisen logon. Keräilykriteerinä aitous ja mielenkiintoisuus Antero Ahon keräilyharrastus on kestänyt jo lähes viisikymmentä vuotta. Hän toteaa kirjassaan, että keräily alkoi aivan huomaamatta, tiedostamattomasti. Ensimmäiset esineet olivat puinen harppi ja juustomuotti. Aluksi oli kysymys kodin sisustamisesta, mutta kokemuksen karttuessa keräily kohdistui tiettyihin tavaroihin ja laatukriteeritkin tiukkenivat. Aina olen kuitenkin pitänyt esineen aitoutta ja mielenkiintoisuutta tärkeämpänä kuin rahallista arvoa. Useimmat laivojen pienoismallit olen ostanut huonokuntoisina ja korjannut itse. Minulle nämä esineet ovat arvotavaroita, mutta niiden arvo on Eteishallissa on viinakaappi vuodelta Omistaja on ollut Matts Karle Klemolan poika. Kaapin alareunaan on kirjoitettuna teksti: Älä hera rangaise (Älä herra rankaise). Kaapin omistaja pyytää siis ettei häntä rangaistaisi viinaryypyn vuoksi. Juokseva hevonen ja reki on taiteilijan tekemä paistettu piparkakku, joka koristaa keittiön hellankranssia. pikemminkin henkistä ja aineetonta, hän summaa. Aho toteaa taiteilijoiden olevan usein myös keräilijöitä. Taiteilija ei voi silmiään sulkea kun näkee jotain kiinnostavaa. Suomalaiset talonpoikaisesineet ovat muodoiltaan aivan huippuluokkaa. Niissä näkyy käsistään taitavan tekijän Antero Ahon tällä hetkellä työn alla oleva maisematyö Töölönlahdelta työnjälki ja hieno muototaju. Hienoja talonpoikaisesineitä on erityisesti Ahon kotiseudulla Kokkolan ympäristössä, missä purjelaivojen tekijöistä kehittyi taitavia veistäjiä. Tämä taito näkyi myös talonpoikaisissa käyttöesineissä. Työni ja keräilyharrastukseni ansiosta olen tutustunut suureen joukkoon mielenkiintoisia ihmisiä. Monista on tullut suorastaan hyviä ystäviä. Vaikka Ahojen kodissa on paljon keräilyesineitä ei koti ole museo, vaan esineet muodostavat kauniin, harmonisen sisutuksellisen kokonaisuuden. Funkkistalon muoto antaa hyvät puitteet esineiden ripustamiseen ja esillepanoon. Antero Aho kertoo tehneensä eri puolille Suomea piirrosmatkoja, joilla hän on tallentanut vanhoja, katoavia näkymiä. Innokas leipuri Taiteilija on myös innokas leipuri, joka erityisesti joulun edellä ilahduttaa sukulaisia ja ystäviä graafikon taiteellisilla piparkakuilla. Eräänä vuonna hän teki viidelletoista Avotakan työtoverilleen jokaiselle omantyylisensä piparkakkutuolin. Monet lahjansaajat kehystivät piparkakun ja asettivat koristeeksi seinälle. Uusi aluevaltaus leivonnassa muhii jo jääkaapissa. Lahjaksi saatu hapanleivän juuri odottaa pääsyä ruistaikinaan. Ensimmäisten leipien tekoon hän ehkä saa apua ystävältään Jaakko Kolmoselta. Mauno Hari

5 14 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit Nimikkokirjailijaseurojen keskusliitto muutti Metsäpuronkujalle Kirjailijanimikkoseurojen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi nimikkokirjailijansa tuotantoa ja elämää, kerätä ja tallentaa kirjailijan elämään ja teoksiin liittyvää tietoa, kartoittaa kirjailijan tuotanto kaikilta osin ja auttaa kerääjäjäseniä kartuttamaan kokoelmiaan. Nimikkoseurat edistävät kirjoitus- ja tutkimustyötä ja myös lukuharrastusta yleensä. Suomen ensimmäinen kirjailijanimikkoseura perustettiin Raumlaisten jaaritusten tekijälle Hj Nortamolle 70-vuotissyntymäpäivälahjaksi lähes 80 vuotta sitten. Tuorein on viime vuonna perustettu Lassi Nummen seura. Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:llä (Nimikot) on 47 jäsentä. Niissä on yhteensä 6650 henkilöjäsentä. Tämän vuoden alussa Nimikot siirtyi uusiin toimitiloihin Maunulaan Metsäpuronkuja 11:een. Monet nimikkoseurat toimivat myös kotiseutuyhdistyksinä ja edistävät laajasti kirjailijalle tärkeitä aiheita. Esimerkiksi Nortamo-seura on alusta lähtien vaikuttanut voimakkaasti vanhan Puu- Rauman säilyttämiseksi, vaalinut Rauman murretta sekä toiminut vahvasti vanhaan merimieskulttuuriin liittyvän tiedon säilyttämisessä. Vuonna 2006 perustettu Kaarina Helakisa -seura toimii yleisestikin lasten- ja nuorisokulttuurin eri alueilla ja pyrkii satujen, runojen, laulujen, lorujen, lastenteatterin ja kuvaamataidon säilyttämiseen lasten ja nuorten kasvuvaiheessa. Samoilla alueilla liikkuvat myös Tove Janssonin, Immi Hellénin ja Väinö Riikkilän seurat. Runoilijoiden osuus huomattava Hämeenlinna Oulunkyläakselilla vaikuttanut Larin- Kyösti sai oman seuransa jo v Seura oli vahva kulttuurivaikuttaja lähinnä Hämeenlinnan alueella. Se järjesti joka vuosi juhannusjuhlat Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa luvun lopulla seuran toiminta lakkasi johtohenkilöiden ikääntyessä. Nimikoitten sihteerinä toiminut runoilija Jarkko Laine pyrki Larin- Kyöstin seuran uudelleenkäynnistämiseen. Häneltä kesken jäänyttä työtä jatkoi Nimikot ja seuran toiminta käynnistyi uudelleen kesäkuussa Nykyisin myös Jarkko Laineella on Turussa toimiva oma nimikkoseura. Pohjois-Haagassa pitkään asuneen värikkään kirjailijan, Mauri Sariolan, nimikkoseura on yksi jäsenmäärältään suurimmista ja yleisaktiivisimmin toimivista. Seura myöntää vuosittain arvonimen Vuoden Susikoski Sariolan arvostamilla elämänalueilla kunnostautuneelle henkilölle tai yhteisölle. Arvonimen ovat saaneet mm. toimittaja Usko Santavuori, ohjaaja Åke Lindman ja mm. syyttäjänä toiminut Ritva Santavuori. Tämän vuoden istuva Susikoski on Nimikoitten puheenjohtaja Matti Nummenpää. Erilaisia nimikkoseurojen myöntämiä kirjallisuuspalkintoja on useita. Yksi tunnetuimmista on Aleksis Kivi -seuran vuosittain myöntämä Eskon Puumerkki. Aleksis Kiven päivänä 2008 tämä kunniakirja myönnettiin värikkäistä kirjoituksistaan tunnetulle poliisimiehelle Ilkka Iivarille. Monipuolista jäsentoimintaa Nimikkoseurat järjestävät erilaisia jäsentilaisuuksia ja Ossi Hirvikoski. jäsenten yhteisiä matkoja. Mika Waltari -seura on käynyt Euroopassa Waltarin tuotannon keskeisissä kohteissa. Teatterimatkoja järjestetään oman nimikkokirjailijan esityksiin. Nimikoitten oma retki viime kesänä suuntautui Ilmari Kiannon Turjanlinnan maisemiin. Suuren suosion on saavuttanut Saima Harmaja -seuran vuosittain järjestämä runollinen hautausmaakävely Hietaniemen hautausmaalla. Suuria nimikkoseurojen järjestämiä tapahtumia ovat mm Pentinkulman päivät Urjalassa sekä Kalle Päätalo -viikko Taivalkoskella. Jälkimmäisessä palkitaan paras omakustannekirja Vuoden Mölläri -palkinnolla. Pienemmätkin nimikkoseurat pitävät säännöllistä toimintaa yllä. Elvi Sinervo -seura on pitkään järjestänyt kuukausittain kokoontuvaa lukupiiriä. Liitto tulee lisäämään lukupiiritoimintaa kysynnän mukaisesti niin liiton toimistossa kokoontuvina lukupiireinä kuin internetissä toimivina nettilukupiireinäkin. Lukupiiritoimintaa kehittävä valtakunnallinen organisaatio on syntymässä ja Nimikot on hankkeessa vahvasti mukana. Liiton toimistossa kokoontuu tällä hetkellä yksi lukupiiri. Toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa liittoon yhteyttä. Lukupiirejä perustetaan kiinnostuksen mukaan. Nimikot järjestää kokoontumistilan, hoitaa tiedotuksen, on mukana kokoontumisissa, järjestää alustajat ja kirjailijavieraat ja hoitaa muut käytännön toimet. Toiminta on kansainvälistä Ensimmäisen nimikkoseuran perustamiseen saatiin vinkki Unkarista. Vastaavaa toimintaa on useissa maissa. Pohjoismaisen yhteistoiminnan aloitti Suomen kirjailijanimikkoseurat ry järjestämällä Espoon Hanasaaressa yhteispohjoismaisen seminaarin kesällä Vastaava tilaisuus on päätetty järjestää joka toinen vuosi. Tänä vuonna järjestäjänä on Ruotsi ja Tanska on ilmoittautunut vuoden 2011 tapahtuman isännäksi. Tämän vuoden helmikuussa Euroopan maiden kirjailijanimikkoseurojen kattojärjestöt kokoontuvat Berliinissä. Siellä sovitaan yhteisen esittelymateriaalin teosta CD:nä ja internetsivustona. Samoin päätetään mahdollisesta järjestäytymisestä. Tilaisuudessa on Suomen lisäksi edustettuna noin 20 Euroopan maata. Lisää tietoa nimikkoseuroista ja niiden toiminnasta saa internetissä osoitteesta: Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, Matti Nummenpää, Kuparitie D 42. matti.nummenpaa@elisanet.fi puh Kullervo Rainio runokirjassaan: Miten hyvästelen puut? Suomen kirjailijanimikkoseurat ry:n jäsenseurat Aleksanteri Ahola-Valo Isa Asp Minna Canth Minna Canth (Kanttila) Saima Harmaja Kaarina Helakisa Immi Hellén Veikko Huovinen Tove Jansson Aino Kallas Kauppis-Heikki Ilmari Kianto Ilmari Kianto K.H.P.V. Volter Kilpi Aleksis Kivi Aleksis Kivi (Turku) Yrjö Kokko Jarkko Laine Larin-Kyösti Eino Leino Väinö Linna Elias Lönnrot Otto Manninen Hj Nortamo Lassi Nummi L. Onerva Arto Paasilinna Samuli Paronen Juhani Peltonen Armas J. Pulla Pietari Päivärinta Kalle Päätalo Väinö Riikkilä Mauri Sariola F. E. Sillanpää Elvi Sinervo Edith Södergran Tapperien taideseura Jacob Tegengren Sakari Topelius Topias Heikki Turunen Mika Waltari Lauri Viita Suomen Exlibrisyhdistys Suomen Sana Liisa Järvinen virkaveljensä (mallia Kari Suomalainen) Päivälehden museossa Ludviginkadulla kirjansa julkistamistilaisuudessa. Liisa Järvisen rakkauskertomus Oulunkyläläisen kirjailijan Liisa Marjatta Järvisen Nuutinpäivänä ilmestynyt kolmas romaani Sisar vesi, veli tuuli on romaani naisesta, joka kypsällä iällä kokee rakkauden huuman, mutta myös yllättävän menetyksen. Onko se sittenkään pelkkä menetys? Elämä jatkuu. Luonto asettuu ihmisen rinnalle kuin ikonostaasi, kuvaseinämä, josta eri ilmiöt löytävät kokonaisuuden. Jauhaessaan keväältä ja pihkalta maistuvaa katajanmarjaa hampaittensa välissä Roosa ei osannut arvata, mitä makuja tämä vuosi vielä toisi hänen pureskeltavakseen. Liisa Järvinen tutkailee romaanissaan miten luonto puhuu ihmisestä, miten se puhuu ihmiselle. Hän kyselee yksinäisyyden kuvioita, voiko luonto antaa ihmiselle mallia yksinäisyydestä. Kirjan päähenkilö, Roosa, miettii, mistä ihmisen yksinäisyys on kotoisin. Luonnostako sekin. Kun Roosa katseli ympärilleen, yksityiskohdat tulivat laajana rintamana pareittain vastaan. Puu puun vieressä, kivi kiven kyljessä, laine ajoi toista takaa. Mistä yksinäisyys on kotoisin? Onko sille mallia luonnossa, vai mistä ihminen on keksinyt sen kiusakseen. Sisar vesi, veli tuuli on rakkausromaani, jossa juonen juoksu ja luonnon läsnäolo solmiutuvat ajatuksia herättäväksi punokseksi, paikoitellen runoelmaksi. Kun Liisa Järviseltä kirjan julkistamistilaisuudessa kysyttiin, kenelle kirja on kirjoitettu, hänen välitön vastauksensa oli, että lukijalle. Kysymykseen kenen toivot tarttuvan kirjaasi hän vastasi hetken miettimisen jälkeen: Kypsän naisen. Kirjoittaessani minulla oli sellainen ajatus, että miten tämä päähenkilö, juuri eläkkeelle jäänyt, hyödyntää niitä kuvioita, menneisyyttä, tulevaisuutta ja nykyisyyttä. Arvi Vuorisalo Liisa Marjatta Järvinen: Sisar vesi, veli tuuli. Edico Oy, 2009, ovh 32 Oulunkylässä saatavana Ogelin Kirjasta Pääsiäistä kohti ollaan menossa ja se toi mieleeni kirkkohetken vuoden takaa. Kuulin silloin Petu-papin siteeraavan saarnassaan runoa, joka kosketti. Miltä tuntuu nokkaisu, kun ensimmäisen kerran kuori antaa periksi. / Reikä! / Mikä riemu, kun taivas halkeaa Linnunpoikanen siinä tekee huomioitaan munankuoren sisäpuolelta käsin hetkellä, jolloin se ensi kerran aavistaa että kuoren ulkopuolella on enemmän. Runo paljastui Kullervo Rainion luomukseksi ja heti muutaman päivän sisällä hankin runokirjan tekijältä itseltään. Jossakin vaiheessa tiedustelin Pirkkolassa asuneelta professori Kullervo Rainiolta, milloin tulee uusia runokirjoja, mutta hän sanoi tieteen vieneen hänet niin mennessään, ettei muulle jäänyt tilaa. Vuosina ilmestyneet neljä runokirjaa eivät siis saisi jatkoa. Mutta mihin runot ihmisestä katoavat, muistan jo silloin ajatelleeni. Niin sitten 2000-luku muuttikin tilanteen, kun Valitut runot (Kopijyvä 2000) ja Kuljen veräjästä (omakustanne 2006) ilmestyivät. Olen tullut kaukaa / vieraalta tähdeltä aloittaa Kullervo Rainio luvulla ensimmäisen runokirjansa (Nurkkapöydässä, Gummerus 1945). Kuusikymmentä vuotta myöhemmin 2000-luvulla ilmestyneen runokirjansa Kuljen veräjästä hän aloittaa Kaikki on hyvästeltävä. Näiden kahden mietteen väliin mahtuu tiedemiehen elämänkaari, runokirjat kuin tukipilareina sillan alussa ja lopussa. Tämä 2000-luvun runokirja näyttää, ettei luova mielikuvitus ole miehestä mihinkään kadonnut, lapsenomaisen uteliain silmin hän katselee niin elämää kuin kuolemaakin. Viimeisen rajan yli hän yrittää kuljettaa yhtä muistoaan, suudelma kesäisessä yössä, ja joutuu tietysti Pietarin kanssa sanaharkkaan. Katsellessaan kevätkoivujen roihuavaa vihreyttä ja valkovuokkojen totista hartautta hän tuntee itsensä vitsiksi vakavassa asiassa, evoluution tyylivirheeksi. Juhla säätiökodissa perustuu todellisuuteen professori Rainio asuu nykyisin itse tässä kodissa, joka sijaitsee lehtemme levikkialueella. Rollaattorien jono lipuu Siirin pöydän ohi / hitaasti, arvokkaasti Kullervo Rainio liisa järvinen kuin autot aamuruuhkassa Siiri täyttää 99 / ja toivo täyttää mielet: / Anna vielä yksi vuosi meille Tänä vuonna 85 vuotta täyttävälle professori Kullervo Rainiolle toivoo vielä useita vuosia ja niiden mukana uusia runoja. Paljon on jäljellä ihmeteltävää ja kysyttävää, alussa mainittua runoa siteeraten Mikä on kupu, suuri, käsittämätön, kaiken yllä! Tai hyvästeleminen, jolla runokirja aloittaa. On helposti hyvästeltäviä, on vaikeita, kyyneleen tuottavia / Miten hyvästelen puut, kuuset, kaikkeen taipuvat, lempeät Liisa Järvinen