Kannen kuvat: A. Aaltonen

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Kannen kuvat: A. Aaltonen

3 SISÄLLYS Sisällys Keravan kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajan katsaus Tuloslaskelma Käyttötalous Toimintakate Verotulot Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Rahoituslaskelma Investoinnit Lainananto ja -otto Tase Keravan kaupungin tase Tilinpäätöstietoja vuosilta Tunnusluvut Käyttötalouden henkilöstömenot Työttömyys Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Takaukset Rahastot ja varaukset Kerava-konserni Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Keravan talous lyhyesti Kervo stads ekonomi i korthet Kerava s finances in brief Stadsdirektörens översikt The mayor's economic review

4 KERAVAN KAUPUNGIN ORGANISAATIO 2013 Tarkastuslautakunta (7) KAUPUNGINVALTUUSTO (51) Kaupunkikehitysjaosto (7) KAUPUNGINHALLITUS (11) KAUPUNGINJOHTAJA YHTIÖT JA YHTYMÄT Esikunta ja maankäyttöpalvelut Konsernijaosto (7) Keskusvaalilautakunta (5) Rakennuslautakunta (7) KESKUSHALLINTO Hallintopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Rakennusvalvonta KUUMA seutu -liikelaitoksen -johtokunta (22) KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS Kasvatus- ja opetuslautakunta (11) KASVATUS- JA OPETUSVIRASTO Varhaiskasvatusosasto Perusopetusosasto Keravan Oppimiskeskus Viraston johto ja hallinto Vapaa-aikalautakunta (13) VAPAA-AIKAVIRASTO Keravan liikuntapalvelu Nuorisopalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Museopalvelut Keravan Opisto Sosiaali- ja terveyslautakunta (12) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Sosiaalipalvelut Terveysdenhuoltopalvelut Hallintopalvelut Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta (11) KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA Avainpalvelut Kaupunkiympäristö Liikennejärjestelmä Vesihuolto Tuotannon tuki Investointiyksikkö Tietotekniikan palvelukeskus -liikelaitoksen johtokunta (6) TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS 2

5 KERAVAN KAUPUNGINVALTUUSTO 2013 Valtuuston puheenjohtaja Markku Liimatainen Nimi Puolue Nimi Puolue Liimatainen Markku, pj. Kanerva-Poranen Kirsi, 1. vpj. Hänninen Anja, 2. vpj. Alatalo Ilppo Enjala Paul Evilä Anna Evilä Säde Forstén Eero Haukipuro Kyösti Havansi Erkki Havansi Lahja Hoikkala Ville Hölttä Maila Isola Samuli Karhu Heli Karjalainen Anne Kauranen Erkki Koivusaari Juhani Komokallio Tuula Kuulas Kari Lahtinen Eeva alkaen Lavas Ilkka Lehti Eero Leppänen Malin Lind Tuula Lindholm Margit VIHR PS VIHR VIHR VIHR KESK PS PS VAS VAS VIHR RKP Linros Jüri Lohikoski Pia Malmgren Heidi saakka Mansikkamäki Eija Masalin Mikko-Petteri Määttä Antti Nieminen Matti Nikander Harri Nissinen Jukka Nykänen Marja Liisa Pesu Sari Pyykkölä Markku Rautamies Hanna Riikonen Leena Rönkkö Pentti alkaen Saarikangas Niina saakka Saarinen Niina Savenius Esa Savolainen Kim Silvander Iiro Suomela Marja Tirkkonen Jouni Valkonen Veikko T Virtanen Jyrki Vuorensyrjä Juha-Matti Wilen Päivi Ylirisku Veli-Erkki VAS VIHR PS VIHR VIHR PS KD KD PS PS VIHR KESK VAS 3

6 KERAVAN KAUPUNGINHALLITUS 2013 Hallituksen puheenjohtaja Eero Lehti Nimi Lehti Eero, puheenjohtaja Karjalainen Anne, 1. varapuheenjohtaja Silvander Iiro, 2. varapuheenjohtaja Alatalo Ilppo Evilä Säde Lohikoski Pia Länsimäki Maija Pesu Sari Pyykkölä Markku Savenius Esa Suomela Marja Puolue PS VIHR VAS VIHR 4

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2013 sujui Keravalla mukavasti, vaikka pitkään jatkunut kansantalouden alavire alkaa heijastua koko yhteiskuntaan ja kuntakenttäänkin. Yhteiskuntaamme on muodostunut epäsuhta verovarojen ja yhteiskunnan tehtävien välille. Lisäksi väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen heikentyminen lisäävät julkisten palveluiden kysyntää. Edessä onkin todennäköisesti sekä verorasituksen kasvattaminen että hyvinvointipalveluiden karsinta. Vuosi 2013 toi paljon uutta selvitystyötä kuntarakenteen osalta. Tarkoituksena on vuonna 2014 valmistella loppuun selvitys Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Sipoon, Pornaisten, Mäntsälän, Hyvinkään ja Nurmijärven yhteisestä Keski-Uudenmaan kaupungista. Kuntien välinen selvitystyö jatkuu vuoden 2014 kesään ja valtuuston on tarkoitus tehdä päätös Keski-Uudenmaan kaupungista joulukuussa Tärkeää on kaiken keskellä muistaa, että ensisijainen tehtävämme on palvella keravalaisia mahdollisimman hyvin. Veroeuron on siten annettava mahdollisimman hyvä vastine palveluina. Käytännössä tämä tarkoittaa palveluiden järjestämisen jatkuvaa parantamista ja tehokkuuden lisäämistä niukkenevilla resursseilla. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä asiat voidaan aina tehdä järkevämmin ja uutta teknologiaa hyödyntäen. Keravan kaupunki on vuonna 2013 kehittänyt palveluitaan edelleen. Muun muassa leikkikoulutoimintaa on integroitu päiväkotien yhteyteen. Toimenpiteellä on saavutettu palvelujen järjestämisessä synergiaetuja ja perheiden tarpeita on voitu ottaa yksilöidymmin huomioon. Lisäksi erityisopetuksessa on otettu käyttöön kolmiportaisen tuen malli, jossa yhä enemmän on pystytty huomioimaan lähikouluperiaate. Vapaa-aikaviraston palveluita kehitetään jatkuvasti asiakastarpeiden mukaan. Muun muassa kirjaston palvelut ovat lisääntyneet 4 %, kun kehitys keskimäärin Suomessa on ollut lievässä laskussa. Keravan kirjastosta on tullut yhä tunnetumpi tapahtumapaikka, jossa esiintyy eri tyylilajien esiintyjiä. Taide- ja museokeskus Sinkka jatkaa yhä menestystään. Sinkan hyvät ja erottuvat näyttelyt on huomioitu valtakunnallisesti mediassa. Myös Keravan Opiston opiskelijamäärien kasvu jatkui vuonna Tähän on vaikuttanut kurssitoiminnan kehittäminen ja monipuolistaminen. Keravan investointimenot olivat vuonna miljoonaa euroa (2012, 22,78 milj. euroa). Suurin investointi oli Kalevan koulun vanhan osan uudelleen rakentaminen. Näillä näkymin Kalevan koulu aloittaa syksyn lukukauden suoraan omissa tiloissa, eikä osaa oppilaista tarvitse ohjata lukion tiloihin. Pienempiä investointeja olivat muun muassa uusien asuinalueiden kunnallistekniikan kehittäminen. Kaupunkitekniikan budjettiin myönteisesti vaikuttivat myös sääolosuhteet, sillä vuoden 2013 alkuvuoden runsaslumisuus ei toistunut loppuvuodesta. Keravan tilinpäätöksen mukaan kaupungin vuosikate on vuonna ,77 miljoonaa euroa ( ,57 milj. euroa). Vuosikate asuakasta kohden on 509 euroa / asukas ( euroa / asukas). Kaupungin toimintamenot olivat 218 miljoonaa euroa vuonna 2013 (2012, 214 milj. euroa). Verotuloja kaupunkiin kertyi vuonna ,1 miljoonaa euroa (2012, 138,8 milj. euroa). Verotulojen kasvu vuodesta 2012 oli +4,6 %. Kasvu selittyy budjetoitua suuremmasta tuloverojen kertymästä. Tuloverotuloja kertyi vuonna ,21 miljoonaa euroa, joka on 3,18 milj. euroa budjetoitua suurempi. Ylityksestä 1,61 milj. euroa johtuu ns. rytmihäiriöstä eli vuodelta 2014 aikaistetusta tilityksestä ja 0,77 me joulukuussa tehdyn valtion ja kuntien välisen jakosuhteen muutoksesta kuntien hyväksi. Vuodesta 2012 alkaen Kerava on pyrkinyt kaavoittamaan enemmän uusia tontteja rakentamiseen. Tulok- set alkavat näkyä, sillä vuonna 2013 Keravan asukasmäärä nousi vuoden asukkaasta asukkaaseen. Asukasmäärän kasvua oli +1,2 % ja alkuvuoden tilastot osoittavat kasvun jatkuvan. Keravan kaupungin lainakanta on vuonna ,6 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 48,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainamäärä on vuonna euroa. Tulorahoitus oli hieman investointeja suurempi, mikä johti lainamäärän pienoiseen laskuun. Kaupungin tilikauden ylijäämä on vuonna ,2 miljoonaa euroa (2012, 4,3 milj. euroa). Vuoden 2013 aikana valmisteltiin Keravan strategia ja määriteltiin sen yhteydessä keskeiset kaupungin tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Strategia hyväksyttiin maaliskuussa Kaupunkimme tulee kohtaamaan erilaisia haasteita tulevaisuudessa. On tärkeää, että Keravan asioita hoitaa ammattitaitoinen henkilökunta, joilla on kykyä sopeutua hyvin haastaviin tilanteisiin. Näinä aikoina on tärkeää muistaa myös hyviä asioita. Keravalla on erityinen syy juhlaan vuonna Kauppala perustettiin vuonna 1924, juhlimme siis kaupungin 90-vuotista olemassaoloa itsenäisenä kuntana vuonna Juhlavuoden aikana pyritään kertomaan erilaisin keinoin keravalaisille kaupungin omasta historiasta ja nykypäivästä. Uusi valtuusto on ensimmäisen toimintavuotensa aikana kohdannut monia talouden ja kuntarakenteen haasteita ja toisinaan hyvin vaativissa olosuhteissa joutunut pohtimaan, mikä on kaupunkimme etu. Tärkeää on tällaisena aikana tehdä yhteistyöstä ja kantaa yhdessä vastuuta asioiden ratkaisemiseksi. Pitämällä itsestä ja läheisistään huolta sekä hyväksymällä muuttuvan maailman tarpeet pystymme pitämään niin Keravan kuin Suomen hyvänä paikkana asua. Petri Härkönen 5

8 TULOSLASKELMA KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä Käyttötalouden menot, sisäiset erät mukaanlukien, olivat yhteensä 217,9 milj. euroa ja tulot 67,8 milj. euroa. Talousarviossa oli varattu menoihin 221,8 milj. euroa ja tuloihin 65,8 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon verrattuna kaupungin vuoden 2013 nettokäyttömenot (ilman kiinteistöjen nettomyyntivoittoja) alittuivat 5,8 milj. euroa. Toimintakatteen kasvu oli 2,1 %, mikä on merkittävästi edellisen 4,2 % vuoden kasvua alhaisemmalla tasolla. Kaupunginhallituksen, nettomenot alittuivat yhteensä n. 3,9 milj.euroa johtuen erilaisten varausten (kuntayhtymävaraus ja riskirahan käyttämättömyydestä sekä kaupunkiteniikan liikelaitoksen budjetoitua pienemmästä toiminta-avustuksesta. Kaupunkitekniikan liikelaitos alitti talousarvion 0,7 milj. eurolla ja kasvatus- ja opetusvirasto 1,3 milj. eurolla. Toimintakatteen edellistä vuotta alhaisemmassa kasvussa näkyi jo osittain varautuminen tulevien vuosien niukkuuteen. Erikoissairaanhoidon menot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Nettomenokehitys on viime vuosina ollut seuraava: Milj. euroa TA2013 TP2013 Erikoissairaanhoito 31,8 32,4 33,9 33,4 35,7 35,9 muutos-% 12,4 1,9 4,6-1,4 6,9 7,5 Erikoissairaanhoidon vuoden 2013 alkuperäinen talousarvio oli 35,1 milj.euroa. 6

9 KÄYTTÖTALOUS NETTOMÄÄRÄRAHOITTAIN VUONNA 2013 TA 2013 TP 2013 ERO KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johto ja maankäyttöpalvelut Hallintopalvelut Rakennusvalvonta RAKENNUSLAUTAKUNTA Rakennuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Johto ja hallinto Terveydenhuoltopalvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalitoimen palvelut KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Johto ja hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetuspalvelut Keravan oppimiskeskus VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Johto ja hallinto Museopalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Keravan opiston palvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos TIETOTEKNIIKAN PALVELUKESKUS -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Tietotekn. palvelukeskus -liikel KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

10 TOIMINTAKATE Toimintakate ilmaisee varsinaisen toiminnan tuloksen. Se ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Keravalla toimintakate vuonna 2013 oli -146,2 milj. euroa. VEROTULOT Keravan kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2013 oli 18,75. Kuntien ansioäyreilla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,38 vuonna Keravan verotulot vuodelta 2013 olivat yhteensä 145,1 milj. euroa. Tämä oli n. 3,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 4,6 %. Verotulot muodostuivat seuraavasti: kunnallisvero 129,21 m yhteisövero 6,81 m kiinteistövero 9,12 m Vuoden 2013 syksyllä toimitetussa vuoden 2012 tuloja koskevassa verotuksessa Keravan verotettava tulo (kunnallisverotus) oli 665,9 milj. euroa, mikä on 2,6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunkien verotettavan tulon muutos vuodelta 2012 oli 3,1 % ja muutos koko maassa oli 3,1 %. Asukaskohtainen verotettava tulo verovuonna 2012 oli Keravalla , kaupunkimaisissa kunnissa ja koko maassa euroa. Keravan asukaskohtainen verotettava tulo oli 10. korkein (8. vuonna 2011) koko maassa. Keravan kaupungin kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2013 seuraavat: yleinen kiinteistövero 1,32 % vakituiset asuinrakennukset 0,41 % muut asuinrakennukset 0,91 % rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % 8

11 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Koko kaupungin rahoitustuottojen ja -kulujen osalta merkittävin erä on lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen korot. Korkomenot olivat 0,5 milj. euroa. Korkokulut vähenivät 0,1 milj. euroa lainakannan kasvusta huolimatta edelliseen vuoteen nähden. Väheneminen johtui kaupungin keskimääräisen korkotason laskusta. VUOSIKATE Vuosikate ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Keravan kaupungin vuosikate oli 17,7 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 509 euroa/ asukas. Vuonna 2012 vuosikate oli 13,6 milj. euroa, joka oli 393 euroa/asukas. Vuosikate (euroa/as) vuosina Keravalla ja koko maassa keskimäärin Vuosikate ( /as), Kerava Vuosikate ( /as), koko maa Koko maan osalta vuoden 2013 luku on arvio. 9

12 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat INVESTOINNIT Kaupungin talonrakennusinvestointeihin (brutto) käytettiin vuonna ,9 milj. euroa. Merkittävin työkohde oli Kalevan koulu. Kunnallistekniikan, puistojen sekä urheilu- ja liikunta-alueiden rakentamiseen käytettiin kertomusvuonna 9,2 milj. euroa. Kunnallistekniikan merkittävimmät työkohteet olivat Ahjon aluesaneeraus, Niinikangas ja Kercan alueen katurakentaminen. Maata ja kiinteistöjä myytiin 4,2 milj. eurolla, josta tuloslaskelmavaikutteisesti kirjattiin 3,9 milj. euroa. Kiinteistöjen ostoihin käytettiin 3,5 milj. euroa. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintoihin käytettiin 1,1 milj. euroa. 10

13 Nettoinvestointien ja vuosikatteen välinen suhde on ollut vuosina seuraava: Nettoinvestoinnit Vuosikate LAINANANTO JA -OTTO Tilinpäätösvuonna nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 16 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 9,87 milj. euroa. Pitkäaikaisten talousarviolainojen määrä asukasta kohden on Keravalla 848 euroa. Vastaava luku vuosi sitten oli 680 euroa/asukas. Kaupungin omat lyhytaikaiset lainat vähenivät vuoden aikana 8 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa oli 487 euroa/asukas. Yhteensä kaupungin omien lainojen määrä oli 46,6 milj. euroa, mikä on euroa asukasta kohden. Lainamäärä väheni edelliseen vuoteen nähden 1,8 milj. euroa. Keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli kunnissa euroa vuonna Vuoden 2013 osalta arvio on, että se on euroa. Kaupungin omien lainojen määrä (euroa) asukasta kohti vuosina Kaupungin omien lainojen määrä (milj. euroa) vuosina Yhteensä Pitkäaikaiset omat lainat Lyhytaikaiset omat lainat 11

14 KERAVAN KAUPUNGIN TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset muilta TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto- omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset muilta 0 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

15 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muiden toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

16 TILINPÄÄTÖSTIETOJA VUOSILTA TUNNUSLUVUT Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 22,6 21,6 20,7 19,7 21,2 Vuosikate/Poistot, % 147,0 266,9 244,1 146,2 168,5 Vuosikate, /asukas Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 61,5 242,2 126,8 60,2 102,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,3 83,7 66,4 41,9 65,3 Lainanhoitokate 0,7 1,3 1,3 1,3 1,8 Kassan riittävyys, pv Taseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 67,5 75,2 78,3 76,3 77,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 52,2 35,4 30,6 35,4 33,2 Lainakanta , milj. euroa 68,0 48,1 40,2 48,5 46,6 Lainat /asukas Ilman Koffia * lainakanta , milj. euroa 66,1 46,9 39,7 48,5 46,6 * lainat euroa/asukas Lainasaamiset, milj. euroa 8,0 7,0 7,0 6,0 6,0 2. KÄYTTÖTALOUDEN HENKILÖSTÖMENOT VUOSINA (1 000 ) Palkat Muut henkilöstömenot Yhteensä Henkilöstömenot/käyttötalousmenot (%) 41,6 41,3 41,6 41,8 40,9 14

17 3. TYÖTTÖMYYS Keravan työttömyysaste on vuosina ollut seuraava: % ,4 7,2 6,5 6,7 8, PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Talousarviolainat Lainakanta /asukas Lainakanta ilman Koffia /asukas Nettolainanotto Pitkäaikaisten lainojen korkomenot Lainakanta pankkiryhmittäin prosentteina Lainakanta viitekoroittain prosentteina K-U Osuuspankki 8,3% Kuntien eläkevakuutus 1,7% Danske Bank 2,7% Vaihtuva korko 38% Kiinteä korko 62% Handelsbanken 38,2% Kuntarahoitus 49,1% 5. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Lainakanta ( ) Kaupungin omat e/asukas Muut e/asukas Yhteensä e/asukas

18 6. TAKAUKSET Keravan kaupungilla oli vuoden 2013 lopussa vastuita 93,7 milj. euroa (vuonna ,1 milj. euroa). Eniten vastuita (milj. euroa) kohdistui seuraaviin yhtiöihin: Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu 34,4 Keravan Energia Oy 24,7 Kiinteistö Oy Keravan Kultasepänkatu 7 19,4 7. RAHASTOT JA VARAUKSET Keravan kaupungilla on erityiskatteinen vahinkorahasto. Rahaston tarkoituksena on kattaa kaupungin omaisuutta kohdanneet vahingot sekä kaupungin palveluksessa tai työssä sattuneissa tapaturmissa vahingoittuneille tai heidän omaisilleen tapaturmakorvausten ja maksujen suorittamisesta aiheutuneita kustannuksia. Rahaston pääoma oli vuoden 2013 alussa n euroa. Vuonna 2013 oli yksi rahaston piiriin kuuluvaa vahinko, joka katettiin rahastosta eurolla. Rahastoa kartutettiin euroa korkotuotoil- la. Saatujen korkojen jälkeen rahaston pääoma oli vuoden lopussa euroa. Vuoden 1998 tilinpäätöksestä alkaen Keravalla on ollut pakollinen investointivaraus jätehuoltoalueen maisemointia varten. Vuoden 2013 alkaessa varauksen suuruus oli 0,69 milj. euroa. Vuonna 2013 varausta käytettiin 0,60 milj. euroa. Näiden muutosten jälkeen varausta oli vuoden lopussa vielä käyttämättä n. 0,09 milj. euroa. Lisäksi kaupungilla on pakollinen eläkevaraus, jonka suuruus tilikauden päättyessä oli euroa. KERAVA-KONSERNI Keravan kaupungin konsernilaskelmia muodostettaessa on huomioitu seuraavat tytäryhtiöt, osakkuusyhteisöt ja kuntayhtymät. Tytäryhtiöt * Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu (100 %) * Kiinteistö Oy Keravan Kultasepänkatu 7 (100%) * Tuusulantien Liikekiinteistö Oy (100 %) * Keravan Energia Oy (96,5 %) * Kiinteistö Oy Kampihaka (87,5 %) * Kiinteistö Oy Salpanieriä (76,8 %) * Kiinteistö Oy Koukkutie (72,5 %) * Kiinteistö Oy Salpa-Ahven (71,1 %) * Kiinteistö Oy Heka (66,7 %) * Kiinteistö Oy Salpalohi (60,0 %) * Keski-Uudenmaan Hanke Oy (53,3 %) * Kiinteistö Oy Palokorvenkatu 13 (51 %) * Kiinteistö Oy Keravan Santaniitynkatu 20 (51 %) * Kanniston Liikekiinteistö Oy (50,3 %) * Kiinteistö Oy Salpakirjolohi (50 %) Osakkuusyhteisöt * Koy Keravan Toripaviljonki (29,5 %) * Nikkarin Pysäköinti Oy (49,4 %) Kuntayhtymät * ETEVA kuntayhtymä ( 3,8 %) * Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (3,1 %) * Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (1,9 %) * Keski-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä (27,7 %) * Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymä (26,9 %) * Tuusulan Seudun Vesilaitos kuntayhtymä (34,5 %) * Uudenmaan Liitto (2,7 %) * Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä (2,9 %) 16

19 KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot 0, Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden yli-/alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 55,4 54,7 55,7 Vuosikate/Poistot, % 166,1 134,4 139,4 Vuosikate, /asukas

20 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernirahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 90,9 68,9 79,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 65,3 50,4 58,2 Lainanhoitokate 2,0 1,7 2,0 Kassan riittävyys, pv

21 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuus-% 50,9 55,8 57,3 54,4 55,6 Konsernin lainakanta 31.12, milj.euroa 160,9 139,7 134,6 161,6 156,3 Konsernin lainat euroa/asukas Lainasaamiset, milj. euroa 7,0 1,4 0,5 0,2 0,2 20