NUMMELAN BETONI- TUOTETEHDAS MUOTTIALUEEN MAA- PERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS 2015

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rudus Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä NUMMELAN BETONI- TUOTETEHDAS MUOTTIALUEEN MAA- PERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS 2015

2 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Virve Suoaro/Ari Kolehmainen/Hanna Tolvanen Timo Salmi/Jukka Tengvall Kuvaus Tutkimusraportti Viite

3 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Kohteen tiedot Ympäristöolosuhteiden yleiskuvaus Nummelanharjun pohjavesialue 4 3. Ympäristötekniset tutkimukset Maaperätutkimus Pohjavesitutkimus Havainnot ja tulokset 6 4. Tulosten tarkastelu Maaperän pilaantuneisuus Viitearvot Pitoisuustarkastelu ja maaperän pilaantuneisuus Pilaantuneisuuden muutos vuoden 2008 jälkeen Pohjavesitulosten tulkinta Kulkeutumisriskin arviointi Maaperän suurimmat sallitut öljypitoisuudet Vapaan faasin esiintyminen muottialueella Laskennalliset pohjaveden pitoisuudet - SOILIRisk 3.1a mallinnus13 6. Johtopäätökset 14 LIITTEET Liite 1 Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Liite 2 Laboratorion tutkimustodistukset Liite 3 maaperän suurin sallittu pitoisuus laskenta Liite 4 soilirisk 3.1a laskennan tulokset ja lähtoparametrit Liite 5 Pohjaveden havaintoputken P42 putkikortti PIIRUSTUS Tutkimuskartta Muottialueen periaatepoikkileikkaus

4 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / JOHDANTO Vihdin Nummelassa sijaitsee betonituotetehdas, jossa on harjoitettu betonipaalujen valmistusta n. 40 vuoden ajan. Kiinteistön piha-alueella sijaitsevien paalumuottien voiteluun on käytetty vuosittain yli litraa muottiöljyä. Käytetty muottiöljy on ollut mineraaliöljypohjainen vuoteen 1998 asti. Tämän jälkeen on käytetty biohajoavaa muottiöljyä (Sem Form Basic). Muottien pohjassa on veden poistamiseksi reikiä, joiden kautta myös muottiöljyä on kulkeutunut muottien alla olevaan maaperään. Kohde sijaitsee Nummelanharjun pohjavesialueen ( ; I lk) reunalla. Vihdin kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt betonituotetehtaan toiminnalle ympäristöluvan Lupapäätöksen määräyksessä 3.2 on esitetty, että toiminnanharjoittajaa voi halutessaan laatia selvityksen muottiöljyn ympäristövaikutuksista. Mikäli toiminnanharjoittaja ei pysty hyväksyttävästi osoittamaan, että kasviöljypohjainen muottiöljy ei aiheuta maaperän pilaantumista tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa, tulee muotisto pesualtaineen rakentaa nestetiiviiksi. Kohteessa on aiemmin tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 1998, 2003, 2006, 2007 ja Lisäksi alueen pohjaveden laatua on tarkkailtu vuodesta 1998 alkaen. Tutkimuksissa todetusta maaperän pilaantuneisuudesta on laadittu riskiarvio vuonna 2008 (Ramboll Finland oy:n raportti ). Lisäksi kasvipohjaisen muottiöljyn ympäristövaikutuksista on laadittu erillinen arvio (Ramboll Finland Oy ), mutta Vihdin ympäristövalvonta ei ole antanut asiasta virallista päätöstä. Tehdasalueella pidetyssä tarkastuksessa ( ) sovittiin, että muottilinjastojen alueella suoritetaan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus. Joulukuussa 2015 toteutetun tutkimuksen avulla selvitettiin pilaantuneisuuden nykytilanne ja se, esiintyykö muottiöljyä vain muottialueen alla olevassa pintamaassa vai onko öljyä kulkeutunut syvemmälle maaperään. Tässä raportissa esitetään joulukuussa 2015 suoritetun tutkimuksen tulokset ja niiden tulkinta. Tuloksia verrataan myös aikaisemmin suoritettujen maaperä- ja pohjavesitutkimusten tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida, että onko öljyjen kulkeutumisessa tapahtunut muutoksia viime vuosina. 2. KOHTEEN TIEDOT 2.1 Ympäristöolosuhteiden yleiskuvaus Betonituotetehdas sijaitsee Nummelassa, osoitteessa Hiidenmäentie 22 (RN:o ). Kiinteistön itäpuolella sijaitsee Parma Oy:n betonitehdas. Asuinrakennuksia on kiinteistön pohjoispuolella Hiidenmäentien varressa ja noin 200 metrin etäisyydellä kiinteistöstä lounaaseen. Muottialueen pintamaa koostuu täyttöhiekasta ja kevytsorasta (ns. Leca-sora). Paalumuotiston alla esiintyy myös betonilietettä (tutkimuspisteet P23 ja P24). Täyttömaakerroksen alapuolella on luontaisia hiekka- ja silttikerroksia. Ainoastaan tutkimuspisteessä P25 ei todettu silttiä 1,5 m syvyydelle ulottuneessa kairauksessa. Kiinteistöllä maaperäkairaukset ovat ulottuneet syvimmillään noin 6,5 metrin syvyydelle maanpinnalta, mutta niitä ei ole ulotettu kallion pintaan asti. Kiinteistö sijaitsee Nummelanharjun I-luokan pohjavesialueella ( ) Salpausselän eteläisellä reunalla. Lähin vedenottamo on Luontola, joka sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä koilliseen. Paalumuotiston alueella maanpinta on noin tasolla +66 (N60- korkeusjärjestelmässä) ja paalumuotiston pohja noin tasolla +65,5. Hiidenmäentie, joka kulkee

5 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / m etäisyydellä alueen pohjoispuolella, on muottiradan keskikohdasta katsottuna tasolla +68. Muottiradan keskikohdalla luontainen maanpinta laskee lounaaseen ja siksi muottiradan läntisen osan alla on jouduttu käyttämään enemmän täyttöhiekkaa tasaisen maapohjan rakentamiseksi. Muottiradan eteläpuolella maanpinta laskee hieman, mutta jo 40 m etäisyydellä kulkee junarata tasolla , minkä takana on peltoa. Pohjaveden havaintoputkessa PVP51 vedenpinta on vaihdellut tasolla +62,20 +63,06 tarkkailujaksolla (kuva 1). Kuva 1. Muottialueen periaatteellinen poikkileikkaus. Kiinteistöä lähimmät merkittävät pintavesistöt ovat Vähä-Myllylampi, joka sijaitsee noin 1,6 kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä lounaaseen, ja Hiidenvesi, joka sijaitsee noin 2,6 kilometrin etäisyydellä koillisessa. Muottialueen eteläpuolella noin 40 metrin etäisyydellä on avo-oja. Muita pintavesiä ei sijaitse kohteen läheisyydessä. 2.2 Nummelanharjun pohjavesialue Nummelanharju on I-luokan pohjavesialuetta, jolla muodostuu valtaosa Vihdin kuntalaisten juomavedestä. Pohjavesialueen pinta-ala on 12,98 km 2, josta muodostumisaluetta on 9,28 km 2. Alueen kokonaisantoisuus on noin 6500 m 3 /d. Nummelanharju on osa I Salpausselkävyöhykettä, joka kulkee Hankoniemeltä Tammisaaren, Karjaan, Lohjan, Vihdin ja Nurmijärven halki Hyvinkäälle. Salpausselkävyöhykkeessä aines vaihtelee hyvin vettä johtavista hiekasta ja sorasta aina moreeniin asti. Parhaimmillaan sorakerrosten paksuus on useita kymmeniä metrejä. Nummelan alueella I Salpausselkä muodostaa leveän ja paksun selänteen. Alueen keskiosissa, missä on syviä kallioperän ruhjeita, maakerrosten paksuus on paikoin yli 120 m. Koillisessa ja lounaassa kerrospaksuudet ovat metriä. Karkein soravaltainen aines on luoteisrinteen puolella, selänteen kaakkoisosa on pääasiassa hiekkaa ja lievealueet ovat hienoa hiekkaa. Koillisosan selänteelle ovat tyypillisiä rakeisuuden suuret vaihtelut. Moreenikerroksia esiintyy luoteisrinteen puolella jopa usean metrin paksuisena. Kallioperän ruhje toimii kokoajasysteeminä, pohjavettä virtaa ruhjeeseen kaikista suunnista. Pohjaveden purkautumista tapahtuu Luontolan lähdealueella. Huolimatta m 3 :n vedenotosta osa purkautuu Hiidenveteen. Pohjaveden pinnan alaisia maakerroksia on paikoin yli 50 metriä. Muodostumassa tavataan kolme eri pohjavesikerrosta. Luontolan ottamolta harjulle noustaessa on tiiviin maakerroksen päälle muodostunut orsivettä. Ns. varsinaisen pohjavesikerroksen ala-

6 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 puolella on kairauksissa havaittu laaja-alainen ja yhtenäinen savi-silttikerros, joka jakaa toisen ja kolmannen pohjavesikerroksen toisistaan. Tutkimukset viittaavat siihen, että kaikki pohjavesikerrokset purkautuvat Luontolaan. Nummenharjun itä-osissa virtaus on kohti kaakkoa, missä se purkautuu pohjavesialueen reunaosien pelto-ojiin. 3. YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET 2015 Ramboll toteutti loppuvuodesta 2015 muottialueella ja sen välittömässä läheisyydessä ympäristöteknisiä tutkimuksia, jotka sisälsivät maaperä- ja pohjavesitutkimuksia. 3.1 Maaperätutkimus Näytteenottopisteiksi valittiin muottiradan alueelta samoja pisteitä (P23, P24, P25, P26, P27 ja P42), joissa vuoden 2006 maaperätutkimuksessa todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia (kuva 2). Näin ollen pyrittiin selvittämään, onko öljyhiilivetyjen pitoisuuksissa tai levinneisyydessä tapahtunut olennaista muutosta vuoden 2006 jälkeen. Maaperänäytteenotto toteutettiin Tutkimuspisteissä P23, P24 ja P25 kairaukset tehtiin paalumuotiston läpi etukäteen teräksisen muotiston pohjiin tehtyjen reikien kautta. Tutkimuspisteiden P24 ja P25 kohdilla muoteissa oli juuri valettuja paaluja. Tästä johtuen kyseisten tutkimuspisteiden sijainteja siirrettiin noin 8 m lounaaseen. Tutkimuspisteet P26, P27 ja P42 sijoittuivat muottiradan etelä- /kaakkoispuolelle. Tutkimuspisteen P42 sijaintia siirrettiin 6 m itään piha-alueen reunaan, jotta pohjavesiputken kansi ei haittaa pihan lumenaurausta. Tutkimuspisteiden ja pohjaveden havaintoputken toteutuneet sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa ja poikkileikkaus muottialueen alla olevasta pilaantumasta on piirustuksesta Näytteenotto toteutettiin vaunuporakoneen maaputkikalustolla. Paalumuotiston alle jätettiin vähintään yhden metrin paksuinen suojakerros (silttiä) pohjavedenpinnan yläpuolelle, jotta kairaamalla ei aiheutettu suoraa kulkeutumisreittiä pohjaveteen. Tästä johtuen paalumuotiston alta tutkimuspisteistä P23, P24 ja P25 otettiin maanäytteet syvyyksiltä 0 0,5 m, 0,5 1,0 m ja 1,0 1,5 m. Paalumuotiston ulkopuolelle sijoittuvista tutkimuspisteistä P26 ja P27 otettiin maanäytteet myös syvyydeltä 1,5 2,0 m. Tutkimuspisteestä P42 maanäytteitä otettiin viiteen metriin asti (0 0,5 m, 0,5 1,0 m, 1,0 1,5 m, 1,5 2,0 m, 2,0 3,0 m, 3,0 4,0 m ja 4,0 5,0 m), kun näytteenoton yhteydessä maaperässä ei havaittu öljyä. Yhteensä maanäytteitä otettiin 24 kpl. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maaperän laadusta, kerrosrakenteesta ja mahdollisesta pilaantuneisuudesta. Yhteensä 20 maanäytteestä analysoitiin laboratoriossa (Ramboll Analytics) öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 (jaoteltuna summapitoisuuden lisäksi jakeisiin C 10 -C 21 ja C 21 -C 40 ) pitoisuudet. Lisäksi kahdelle maanäytteelle (P24 pintamaanäyte ja P25 pohjamaanäyte) tehtiin hiilivetyjen fraktiointi, eli analyysi jossa määritettiin erikseen öljyjen alifaattiset ja aromaattiset fraktiot. Kahdesta maanäytteestä analysoitiin lisäksi BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien (MTBE ja TAME) pitoisuudet. 3.2 Pohjavesitutkimus Paalumuotiston välittömään läheisyyteen (noin 10 m etäisyydelle), pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan, tutkimuspisteen P42 läheisyyteen, asennettiin tehdyn maaperätutkimuksen yhteydessä uusi pohjaveden havaintoputki. Putken asennuksen putkikortti on esitetty liitteessä 5. Havaintoputken alue sijaitsee muottialueen suunnasta tapahtuvan pohjavesivirtauksen alapuolella.

7 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Putkesta otettiin pohjavesinäyte Ennen näytteenottoa mitattiin pohjaveden pinnankorkeus ja tarkastettiin ns. bailer-noutimella, että pohjaveden pinnalla ei esiintynyt öljyfaasia. Vesinäyte otettiin pumppaamalla pohjaveden pintakerroksesta (0-1 m syvyydeltä pohjaveden pinnalta), koska muottiöljy on vettä kevyempää. Näytteenoton yhteydessä arvioitiin aistinvaraisesti veden laatu (ulkonäkö, väri ja haju). Näyte otettiin, kun pumpattu vesi kirkastui ja se toimitettiin Ramboll Analyticsin laboratorioon, jossa siitä analysoitiin öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 pitoisuudet (jaoteltuna summapitoisuuden lisäksi jakeisiin C 10 -C 21 ja C 21 -C 40 ). 3.3 Havainnot ja tulokset Maaperätutkimus Maanäytteenoton yhteydessä tehtyjen aistinvaraisten havaintojen perusteella maalaji tutkimuspisteissä oli pintaosissa pääsääntöisesti hiekkaa ja syvemmällä hienoa hiekkaa tai silttiä. Pisteissä P23 ja P24 havaittiin täyttömaan seassa betonilietettä. Vain pisteessä P25 havaittiin öljyn hajua. Laboratorioanalyyseissä selvästi korkein öljyhiilivetypitoisuus todettiin tutkimuspisteessä P25, jossa syvyyskerrosta 0-0,5 m edustaneessa näytteessä öljyhiilivetyjen summapitoisuus oli mg/kg. Tästä 9000 mg/kg oli raskaita jakeita (>C 21 -C 40 ) ja 2000 mg/kg keskitisleitä (>C 10 -C 40 ). Samassa pisteessä syvyydellä 0,5-1,0 m todettiin öljyhiilivetyjen summapitoisuudeksi 3400 mg/kg ja syvyydellä 1,0 1,5 m 280 mg/kg. Pisteessä P23 syvyyksillä 0,5-1,0 ja 1,0 1,5 m ja pisteessä P24 syvyydellä 0-0,5 m öljyhiilivetyjen summapitoisuudet olivat tasolla mg/kg. Pisteessä P23 on mahdollista, että pintamaata oli varissut ja sekoittunut myös syvempiin näytteisiin, sillä näytteenoton kanssa oli teknisiä ongelmia. Tutkimuspisteessä P23 oli maaaineksen joukossa myös betonilietettä, josta kohonneet öljypitoisuudet todennäköisesti ovat peräisin. Puhdasta maakerrosta pisteessä P23 ei määräsyvyyteen toteutetussa näytteenotossa tavoitettu. Pisteissä P26 ja P27 öljyhiilivetyjen summapitoisuudet olivat enimmillään tasolla mg/kg ja pisteessä P42 <100 mg/kg. BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet molemmissa analysoidussa maanäytteessä alittivat analyysin määritysrajat. Yhteenveto maanäytteistä ja niitä koskevista tuloksista on esitetty taulukossa 1 ja täydellinen tulosaineisto liitteen 1 yhteenvetotaulukossa ja 2 laboratoriotutkimusraporteissa.

8 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Taulukko 1. Yhteenveto maanäytteistä ja niitä koskevista havainnoista ja analyysituloksista. Aromaattiset hiilivedyt Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit Pistetunnus Syvyys M aalaji Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- MTBE TAME C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 arvio seeni eeni bentseeni leenit 3 Keskit. Raskaat sum. 0, , (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) 0,0-0,5 Sr <20 <20 24 P23 0,5-1,0 Hk/bet liete ,0-1,5 Si/bet liete ,0-0,5 Sr <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0, P24 0,5-1,0 bet. Liete ,0-1,5 hhk/si < ,0-0,5 Sr P25 0,5-1,0 Hk ,0-1,5 Hk, haju <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,05 <0, ,1-0,5 Hk/bet P26 0,5-1,0 hhk <20 <20 <20 1,0-1,5 hhk/si < ,5-2,0 hhk/si < ,1-0,5 Hk P27 0,5-1,0 hhk/si <20 <20 <20 1,0-1,5 Si < ,5-2,0 Si <20 <20 <20 0,0-0,5 Hk 0,5-1,0 Hk 1,0-1,5 hhk P42 1,5-2,0 hhk/si < ,0-3,0 Si 3,0-4,0 Si < ,0-5,0 Si/Hk < Vuonna 2006 suoritetuissa tutkimuksissa suurin öljyhiilivetypitoisuus oli todettu pintamaanäytteessä P24/0,04-0,5 m ja kyseisestä maanäytteestä oli aikaisemmin tehty myös öljyhiilivetyjen fraktiokohtainen määritys. Tästä johtuen myös vuonna 2015 otetuista maanäytteistä öljyhiilivetyfraktiot analysoitiin näytteestä P24/0-0,5 m. Toinen fraktiokohtainen analyysi tehtiin myös paalumuotin alta, tutkimuspisteestä P25 syvyydeltä 1,0 1,5 m otetusta maanäytteestä. Molempien vuonna 2015 analysoitujen maanäytteiden fraktiokohtaiset pitoisuudet ja pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetyt maaperän viitearvot (SVP pv ) sekä fraktioiden kemialliset ominaisuudet on esitetty taulukossa 2. Ominaisuudet on koottu Ympäristöhallinnon oppaan liitteistä 5 ja 10. Näytteestä, jossa todettiin korkein öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus (P25/0-0,5 m; mg/kg) ei ole analyyseillä määritetty erikseen alifaattisten ja aromaattisten jakeiden pitoisuuksia. Näin ollen taulukossa 2 on esitetty molempien määritettyjen fraktiojakaumien (P24 ja P25) perusteella lasketut öljyhiilivetyjen fraktioittaiset maksimipitoisuudet kohteessa. Laskennallisten fraktioittaisen maksimipitoisuuksien lähtökohtana on käytetty pisteen P25 pintamaan pitoisuutta mg/kg.

9 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Taulukko 2. Fraktiokohtaiset öljyhiilivetypitoisuudet (mg/kg) ja eri öljyhiilivetyfraktioiden ominaisuuksia. Taulukossa kursiivilla esitetyt tulokset perustuvat näytteen P24/0-0,5 fraktiointianalyysitulokseen ja kursivoimattoman näytteen P25/1-1,5 m analyysitulokseen. Fraktioväli P24/ 0-0,5 m P25/ 1,0-1,5 m Laskennalliset fraktioittaiset maksimpitoisuudet ( P25 / 0-0,5 m) SVP pv Ominaisuudet C 10-C C 21-C C 10-C 40 yhteensä Alifaattiset jakeet: C 5-C 6 <0,1 <0,1 <1 <4 480 liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä >C 6-C 8 <0,1 <0,1 <1 < niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä >C 8-C 10 <1,0 <1,0 <9 < niukkaliukoinen, erittäin haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä >C 10-C 12 <10 <10 <92 < hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä >C 12-C hyvin niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä >C 16-C > hyvin niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä Alif. yht: Aromaattiset jakeet: C 5-C 7 <0,1 <0,1 <1 <4 - Fraktioon kuuluu ainoastaan bentseeni >C 7-C 8 <0,1 <0,1 <1 <4 - Fraktioon kuuluu ainoastaan tolueeni >C 8-C 10 <1,0 2,0 <9 <73 19 liukeneva, erittäin haihtuva, hieman kulkeutuva, hieman kertyvä >C 10-C 12 <10 <10 <92 < liukeneva, haihtuva, heikosti kulkeutuva, hieman kertyvä >C 12-C 16 <10 <10 <92 < niukkaliukoinen, haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä >C 16-C niukkaliukoinen, kohtalaisen haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä >C 21-C hyvin niukkaliukoinen, hyvin heikosti haihtuva, kulkeutumaton, hieman kertyvä Arom. yht: THC 5-35 yhteensä Fraktiojakauma-analyysien perusteella maaperässä esiintyy raskaita alifaattisia sekä aromaattisia hiilivetyjä. Aiempien vuonna 2007 tehtyjen analyysien perusteella aromaattisia hiilivetyjä ei kohteessa havaittu. Laskennalliset fraktiokohtaiset maksimipitoisuudet voivat poiketa todellisesta fraktiojakaumasta. Näistä laskennallisista jakaumista pisteen P24 0-0,5 m (taulukossa 2, kursiivilla) perusteella lasketun jakauman arvioidaan edustavan paremmin maksimipitoisuuden ( mg/kg) jakaumaa, sillä molemmat näytteet edustavat pintamaata ja analysoidussa fraktionäytteessä (P24, 0-0,5 m) on suurempi pitoisuus kuin näytteessä (P25, 1-1,5 m). Pohjavesitutkimus Pisteestä P toteutetussa pohjavesitarkastelussa pohjaveden pinnalla ei havaittu faasia, eikä pohjavedessä öljyn hajua. Pohjaveden pinta sijaitsi 4,29 m:n syvyydellä maan pinnalta eli tasolla +61,79. Pohjavesinäytteen laboratorioanalyysissä kaikkien määritettyjen öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysin määritysrajat (<0,05 mg/l).

10 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / TULOSTEN TARKASTELU 4.1 Maaperän pilaantuneisuus Viitearvot Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteet on esitetty valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 (ns. PIMA-asetus), joka astui voimaan Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen määrittelyn tulee perustua arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Asetuksen liitteessä on arvioinnin apuna käytettävät, viimeisimpään kansainväliseen tutkimustietouteen perustuvat, kynnys- ja ohjearvot (ylempi ja alempi ohjearvo; taulukko 3) noin 50:lle maaperänsuojelun kannalta olennaiselle haitalliselle aineelle/aineryhmälle. Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai alueen luontaisen taustapitoisuuden, mikäli se on suurempi kuin kynnysarvo. Teollisuus-, varasto-, liikenne- tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus ylittää asetuksen liitteessä esitetyn ylemmän ohjearvon. Muilla alueilla sovelletaan pääsääntöisesti alempia ohjearvoja. On huomioitava, että esitetyt ohjearvot eivät ole sitovia, vaan pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arvioinnin tulee perustua kohdekohtaiseen riskiarvioon, jonka perusteella voidaan määrittää ohjearvoista poikkeaviakin, tarkasteltavana olevaan kohteeseen paremmin soveltuvia, kohdekohtaisia viitearvoja. Taulukko 3. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnys- ja ohjearvot sekä ohjeelliset vaarallisen jätteen raja-arvot tässä kohteessa olennaisimmille haitta-aineille VNA 214/2007 VNA 214/2007 VNA 214/2007 SYKE, YO 98/2002 Kynnysarvo Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Vaarallisen jätteen raja-arvo mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Öljyjakeet (>C 10-C 40) Öljyhiilivedyt, keskitisleet (>C 10- C 21) Öljyhiilivedyt, raskaat jakeet (>C 21-C 40) Pitoisuustarkastelu ja maaperän pilaantuneisuus Muottiradan maaperän pilaantuneisuutta on luonnehdittu aikaisempien tutkimusten perusteella Ramboll Finland Oy:n laatimassa riskinarvioraportissa ( ). Raportissa arvioidaan muottialueen alla olevan noin m 3 pilaantunutta maa-ainesta. Korkeimmat (VNa 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävät) öljyhiilivetypitoisuudet esiintyvät muottialueen keskiosassa olevilla pesupaikoilla. Raportissa voimakkaimmin pilaantuneen alueen leveyden arvioitiin olevan noin 20 m ja pituuden 100 m (2000 m 2 ), jossa keskimääräisen öljyhiilivetyjen summapitoisuuden arvioitiin olevan 3700 mg/kg (maksimipitoisuus 7600 mg/kg pisteessä P24). Öljyhiilivedyt koostuvat sekä keskitisleistä että raskaista jakeista, joista molempia oli todettu enimmillään ylemmän ohjearvotason ylittävinä pitoisuuksina. Maaperänäytteistä tehtyjen öljyhiilivetyjen fraktiointianalyysien perusteella öljyhiilivedyt olivat kokonaisuudessaan alifaattisia jakeita C 10 -C 38 (95 % C 16 - C 38 ). Lisäksi kiinteistöillä olleen tankkauspisteen ja öljysäiliöalueen maaperässä oli todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia, mutta kyseiset alueet on myöhemmin kunnostettu massanvaihdolla.

11 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Vuoden 2015 öljyhiilivetyanalyysien tuloksia on verrattu VNa 214/2007 mukaisiin viitearvoihin värikoodeilla taulukossa 1. Liitteenä 1 olevassa tulosten yhteenvetotaulukossa on mukana lisäksi vastaavista tutkimuspisteistä aiemmin otettujen maanäytteiden analyysitulokset. Vuoden 2015 tutkimuksessa ylemmän ohjearvotason ylittäviä öljyhiilivetyjen (sekä keskitisleet, että raskaat jakeet) pitoisuuksia todettiin ainoastaan pisteessä P25. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus syvyydellä 0-0,5 m ylittää myös ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon ( mg/kg). Pisteissä P23 ja P24 todettiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia (pisteessä P23 keskitisleiden pitoisuus sivuaa ylempää ohjearvoa). Pisteiden P26 ja P27 pintamaanäytteissä havaittiin lievät kynnysarvotason ylitykset ja pisteessä P42 öljyhiilivetypitoisuudet alittavat kynnysarvotason. Poiketen aiemmista analyysituloksista, vuoden 2015 maaperänäytteistä tehdyissä fraktiointianalyyseissä todettiin alifaattisten jakeiden ohella myös aromaattisia jakeita (taulukko 2). Aromaattisia jakeita esiintyy yleisesti öljytuotteissa, kuten raskaissa polttoöljyissä ja voiteluöljyissä. Kasviöljy sen sijaan muodostuu triasyyliglyseroleista eli triglyserideistä, joissa glyserolirunkoon on esteröitynyt kolme rasvahappoketjua. Rasvahapot ovat yleensä pitkäketjuisia, alifaattisia hiilivetyketjuja, joiden päässä funktionaalisena ryhmänä on karboksyyliryhmä. Kasviöljypohjaista muottiöljyä on aloitettu käyttämään vuonna 1998, joten aromaattisten fraktioiden puute vuoden 2007 analyyseissä ja niiden esiintyminen vuonna 2015 tutkimuksissa ei selity kasviöljypohjaisen muottiöljyn käyttöönotolla. 4.2 Pilaantuneisuuden muutos vuoden 2008 jälkeen Vuoden 2015 tutkimuksessa todettu öljyhiilivetyjen maksimipitoisuus (11000 mg/kg) on suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa todettu maksimipitoisuus (7600 mg/kg). Pitoisuus on myös suurempi kuin samassa pisteessä (P25) samalla syvyydellä (0-0,5 m) vuonna 2006 todettu summapitoisuus (7200 mg/kg). Toisaalta pisteessä P24 (jossa vuoden 2006 maksimipitoisuus oli todettu) öljyhiilivetypitoisuus oli 2015 tutkimuksessa vastaavalla syvyydellä selvästi alhaisempi (1000 mg/kg). Koska tuloksiin vaikuttaa huomattavasti näytteenottotekniset asiat, maaperän heterogeenisuus sekä pitoisuustasojen todennäköisesti huomattava vaihtelu vaakatasossa lyhyelläkin matkalla, ei tutkimusten perusteella voida suoraan sanoa, onko maaperään tapahtunut kyseisellä ajanjaksolla lisäpäästöä tai onko maaperässä tapahtunut öljyhiilivetyjen luontaista hajoamista. Kuitenkin tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että öljyhiilivedyt eivät olennaisesti ole kulkeutuneet aiempaa syvemmälle muottiradan alapuoliseen perusmaahan, sillä pisteiden P24 ja P25 alimmissa näytteissä öljyhiilivetypitoisuudet ovat alhaisia. Pisteessä P23 ei tutkimussyvyydellä ilmeisesti vielä tavoitettu perusmaata ja maaperähavaintojen perusteella piste ei ole täysin samalla kohdalla kuin aiempi tutkimuspiste. Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi todeta, ettei öljyhiilivetyjen leviämistä horisontaalisuunnassa ole merkittävästi tapahtunut, koska maaston viettosuunnassa sijaitsevissa tutkimuspisteissä P26, P27 ja P42 öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat edelleen alhaisia eikä pisteestä P42 otetussa pohjavesinäytteessä todettu määritysrajoja ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. 4.3 Pohjavesitulosten tulkinta Joulukuun 2015 maaperätutkimuksen yhteydessä pisteen P42 läheisyyteen asennetusta pohjavesiputkesta otetussa näytteessä keskiraskaiden ja raskaiden öljyhiilivetyjakeiden pitoisuudet sekä niiden summapitoisuus C 10 -C 40 alittivat analyysien määritysrajat. Alueelta on olemassa pohjaveden tarkkailuaineistoa neljästä tarkkailupisteestä 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Vuosina otettujen pohjavesinäytteiden öljypitoisuudet ovat olleet alhaisia, useimmiten alle määritysrajan. Vuosina 1998, 2003, 2008 ja 2012 on todettu yksittäisiä määritysrajan ylityksiä, suurimman todetun pitoisuuden ollessa 0,23 mg/l syyskuussa 2012 putkessa PVP12. Kyseinen piste sijoittuu lähelle alueen itäreunalla ollutta öljysäiliöaluetta, joka on kunnostettu vuonna Vuoden 2012 jälkeen määritysrajan ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia ei

12 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 ole todettu. Näytteenottojen yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan veden antoisuus putkissa on ollut heikkoa ja siten veden virtaus on hidasta. Kohteen maanpinnan muotojen sekä vuosina 1998 ja 2008 tehtyjen pohjavesien korkeuskartoituksen perusteella pohjaveden virtaussuunta on alueella lounaaseen eli pohjavesialueelta poispäin. Muottirata-alueen lähimmissä pohjavesiputkissa (PVP10 ja PVP51) ei ole havaittu määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia tarkkailuajanjaksona vuosina Pisteessä PVP10 öljypitoisuudet ovat ylittäneet määritysrajan vain vuosina 2003 ja 2008, kun tarkkailu on aloitettu KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINTI 5.1 Maaperän suurimmat sallitut öljypitoisuudet Öljyhiilivedyistä aiheutuvaa kulkeutumisriskiä tarkastellaan lisäksi laskennallisesti päivittämällä vuoden 2008 riskinarviointia vuoden 2015 tutkimustuloksilla. Päivitetyssä laskennassa pohjaveden sekoittumiskerroksen paksuudeksi (dmix) valittiin 1 m. Vuoden 2008 arvioinnissa paksuus oli 2 m. Yhden metrin sekoittumiskerroksen arvioidaan kuvaavan paremmin kohteen olosuhteita. Muutos vaikuttaa suurimpia sallittuja pitoisuuksia alentavasti. Pohjavettä pidetään pilaantumattomana eikä kulkeutumisesta pohjaveteen aiheudu terveysriskiä vedenkäyttäjille, mikäli pohjaveden pitoisuus alittaa talousvesinormeja vastaavat pohjaveden sallitut enimmäispitoisuudet (RfC pv ). Pohjaveden sallitut enimmäispitoisuudet on määritetty hiilivetyfraktioiden TDI -arvosta (Suomen ympäristö 23/2007, liite 3/10), joka kuvaa tasoa, josta ei arvioida aiheutuvan terveydellistä haittaa elinikäisessä altistumisessa. Tämän arvioinnin laskelmissa on käytetty Uudenmaan ympäristökeskukselta (sähköposti Hanna Valkeapää ) saadun määräyksen mukaan RfC PV -arvon sijasta öljyhiilivetyjen laboratorioanalyysin määritysrajaa (0,05 mg/l), joka toimii myös yhdisteiden haju- ja makukynnyksenä. Seuraavissa laskelmissa on määritetty muottialueen maaperän korkein sallittu öljyfraktioiden pitoisuus, joka aiheuttaa juuri pohjavedelle sallitun pitoisuuden (0,05 mg/l). Mikäli laskettava maaperän korkein sallittu pitoisuus on alhaisempi kuin kohteessa havaitut pitoisuudet, voi muottialueen alapuolisesta maasta aiheutua riski alueen pohjaveden haju- ja makukynnyksen ylittymiselle. Laskennan kaavat ja lähtöarvot on esitetty liitteessä 3. Taulukkoon 4 on koottuna laskennan tulokset.

13 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Taulukko 1. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi määritetty suurin sallittu haittaainepitoisuus maaperässä, kun vettä otetaan talousvesikäyttöön 1 metrin etäisyydeltä muottialueesta.. Vuoden 2008 riskinarvioinnin ja analyysien tulokset on esitetty taulukossa harmaalla. Vuoden 2015 tulosten perusteella laskettu SVP PV arvo, laskennalliset fraktioiden maksimipitoiisuudet ja analyysien tulokset on esitetty tummennettuna. Parametrit Alifaattiset Alifaattiset Alifaattiset Aromaattiset Aromaattiset C10-C12 C12-C16 C16-C38 C16-C21 C21-C35 Vuonna 2008: Suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP PV (mg/kg) Suurin vaikutukseton pitoisuus, SVP PV (mg/kg) Vuonna 2008: Muottiradan alla fraktioinnissa havaittu maksimipitoisuus pisteessä P24 (mg/kg) Muottiradan alla fraktioinnissa havaittu maksimipitoisuus pisteessä P24 (mg/kg) Laskennallinen fraktioiden maksimipitoisuus vrt. taulukko 2 Öljyfraktioiden kyllästymispitoisuudet maaperässä (mg/kg) Suomen ympäristö 23/2007, liite 3/ < < , ,3 Pohjaveden pilaantumisriskin kannalta lasketut suurimmat sallitut maaperän öljypitoisuudet ylittävät alifaattisilla jakeilla moninkertaisesti muottialueen maaperässä analysoidut ja lasketut fraktiokohtaiset pitoisuudet. Sen sijaan aromaattisten hiilivetyfraktioiden C 16 -C 35 osalta laskennalliset maksimipitoisuudet ylittävät suurimman vaikutuksettoman maaperän pitoisuuden (SVP PV ). Siten olisi teoriassa mahdollista, että vaikutukset näkyisivät pohjavedessä. Kun maaperässä havaitut pitoisuudet ylittävät öljyfraktioiden kyllästymispitoisuudet (taulukko 4), on vapaan öljyfaasin esiintyminen mahdollista. Kyllästymispitoisuudet muottialueella ylittyvät sekä alifaattisten että aromaattisten tarkasteltujen fraktioiden osalta. 5.2 Vapaan faasin esiintyminen muottialueella Aiemmassa arvioinnissa (Ramboll 2008) on laskennallisesti määritetty muottialueen täyttöhiekalle ja silttimaalle öljypitoisuudet, joita suuremmissa pitoisuuksissa vapaan painovoimaisesti liikkuvan faasin muodostuminen on mahdollista. Muottien pesupaikan alapuolinen täyttöhiekka: C res,soil = mg/kg Muottien pesupaikan alapuolinen silttimaa: C res,soil = mg/kg Yllämainittuja arvoja suuremmat öljypitoisuudet voivat muodostaa painovoimaisesti liikkuvan vapaan faasin. Faasin liikkuvuuteen vaikuttavat aineen viskositeetti, maaperän olosuhteet ym. Raskaiden öljyjakeiden liikkuvuus on hidasta johtuen niiden korkeasta viskositeetista.

14 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Uusien tutkimustulosten perusteella (taulukko 1) yhdessä pintamaanäytteessä P25 (0-0,5 m; täyttöhiekkaa) ylittyi täyttöhiekan vapaan faasin muodostumisen mahdollistava pitoisuus ( mg/kg). Pitoisuudesta suurin osa (9 100 mg/kg) on raskaita jakeita, joiden liikkuvuus on hidasta korkeasta viskositeetista johtuen. Raskaiden jakeiden hitaasti kulkeutuessa syvemmälle maaperään pitoisuus laimenee. Syvemmällä maaperässä yhtä korkeita pitoisuuksia ei ole havaittu. Samassa pisteessä syvyydellä 0,5-1 m (hiekka) öljypitoisuus oli 3400 mg/kg ja syvyydellä 1-1,5 m (hiekka) 280 mg/kg. Silttimaan pinnasta ei otettu näytteitä, jotta tiiviin maan pintaa ei puhkaista. Tulosten perusteella vapaata faasia voi esiintyä, mutta sitä ei näytteenoton yhteydessä havaittu. Kohteessa esiintyvät raskaat öljyjakeet liikkuvat hitaasti. Syvemmällä maakerroksissa (> 1m) ei ole havaittu vapaan faasin ylittävää pitoisuustasoa. Merkittävää vapaan faasin esiintymistä tai kulkeutumista ei kohteessa siten arvioida esiintyvän. 5.3 Laskennalliset pohjaveden pitoisuudet - SOILIRisk 3.1a mallinnus Öljyhiilivedyistä aiheutuvaa kulkeutumis- ja terveysriskiä tarkastellaan edellä esitettyjen laskentojen lisäksi päivittämällä vuoden 2008 SOILIRisk arviointia vuoden 2015 tutkimustuloksilla. Kohteeseen teoreettisesti soveltuva SOILIRisk 3.1a-ohjelmalla tarkasteltava kulkeutumis- ja altistumisreitti on pohjamaan pilaantuma, jolle altistutaan alueen pohjaveden juonnin seurauksena. Ohjelmalla voidaan laskea kohteen muottiradan alapuolisen maaperän öljypitoisuuksien mahdollista kulkeutumista alapuoliseen pohjaveteen ja sen mahdollisesti aiheuttamaa riskiä pohjaveden käyttäjälle, mikäli alueen pohjavettä hyödynnettäisi talousvetenä. Laskennassa maaperän öljypitoisuutena on käytetty laskennallisia fraktioinnin maksimipitoisuuksia (taulukko 2, kursivoidut pitoisuudet). Pilaantuneen maaperän paksuutena on käytetty 1,5 m ja etäisyytenä pintamaasta pohjaveteen 2,5 m. Haitta-aineiden arvioidaan sekoittuvan 0,5 m paksuiseen pohjavesikerrokseen. Laskennassa on maaperän fyysisten ominaisuuksien osalta käytetty hiekkaisen maan oletusarvoja. Liitteessä 4 on esitetty laskentaohjelman yhteenvetotaulukko, josta löytyy laskennan tulokset ja käytetyt maaperän fraktiokohtaiset pitoisuudet. Laskelman perusteella terveysriskiä ei aiheudu, vaikka alueen pohjavettä käytettäisi juomavetenä. Laskentaohjelman kohdassa laskettujen pitoisuuksien laskentataulukosta löytyvät mallin laskemat pohjaveden öljyfraktioiden pitoisuudet 20 m etäisyydellä pilaantumasta, kun öljyhiilivetyjen hajoamista ei ole huomioitu. Etäisyys edustaa kohteesta maksimipitoisuuden (P25, 0-0,5 m) ja pohjavesiputken PVP42 välistä etäisyyttä. SOILIRisk 3.1a mallinnuksen mukaan pitoisuudet ovat: >Alifaattisten EC10-12 fraktioiden pitoisuus pohjavedessä on 3,6 *10-6 mg/l >Alifaattisten EC12-16 fraktioiden pitoisuus pohjavedessä on 7,8 *10-8 mg/l >Alifaattisten EC16-35 fraktioiden pitoisuus pohjavedessä on 1,39 *10-8 mg/l >Aromaattisten EC12-16 fraktioiden pitoisuus pohjavedessä on 1,23 *10-4 mg/l >Aromaattisten EC16-35 fraktioiden pitoisuus pohjavedessä on 1,08 *10-5 mg/l Laskennallinen yhteispitoisuus on 0,00014 mg/l eli 0,14 µg/l. Tämä alittaa öljyn haju- ja makukynnyksen 50 µg/l.

15 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus / 14 Tulokset ovat yhtenevät kappaleissa 5.1 ja 5.2 arvioidun öljyn kulkeutumisen pohjaveteen kanssa sekä kohteessa analysoitujen pohjavesien pienien ja alle määritysrajan (<0,05 <0,1 mg/l) öljypitoisuuksien kanssa (kappale 4.3). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Joulukuussa 2015 toteutetun maaperätutkimuksen perusteella muottiradan alueella ei ole tapahtunut olennaista öljyhiilivetyjen leviämistä syvempiin maaperäkerrostumiin tai vaakasuunnassa muottiradan ympäristöön. Tammikuussa 2016 toteutetun pohjavesinäytteenoton sekä alueen säännöllisen pohjaveden tarkkailun perusteella öljyhiilivetyjen kulkeutumista pohjaveteen ja sen välityksellä ympäristöön ei tapahdu. Pohjaveden virtaussuunnan perusteella leviäminen pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle ei ole mahdollista. Tehdyt tutkimukset tukevat vuosina 2008 ja 2014 tehtyjä riskinarviointeja sekä vuonna 2016 päivitettyä riskiarviota ja niissä tehtyjä johtopäätöksiä. Tutkimuksissa ei ole tullut esille myöskään seikkoja, jotka edellyttäisivät välittömiä maaperän kunnostus- tai riskienhallintatoimenpiteitä. Ramboll Finland Oy Virve Suoaro Ari Kolehmainen

16 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus LIITE 1 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO

17 Kerrospaksuus Sivu 1/1 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN YHTEENVETOTAULUKKO; MAAPERÄTUTKIMUKSET 2015 (JA VASTAAVIEN TUTKIMUSPISEIDEN AIEMMAT TUTKIMUKSET) Asiakas: Kohde: Rudus Oy Nummelan paalutehdas Projektinumero: pvm Aromaattiset hiilivedyt (laboratorio) Öljyhiilivetyjakeet ja oksygenaatit (laboratorio) P23 P24 P25 P26 P27 P42 Pistetunnus Syvyys (m) Maalaji Haju Lisätietoja Viitearvot Kok. hiilivedyt Kuiva- Bent- Tolu- Etyyli- Ksy- TEX 4 MTBE TAME MTBE/ C 5-C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 arvio havainnot luontainen pit. 1 Petroflag aine seeni eeni bentseeni leenit 3 TAME 11 Bensiini Keskit. Raskaat sum. kynnysarvo 0, , alempi ohjearvo 0, ylempi ohjearvo vaarallisen jätteen raja-arvo (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) 0,0-0,5 0,5 HkSr, kiviä Haju Märkä ,5-1,5 1,0 HkSr, kiviä ,5-2,5 1,0 SiHk ,5-3,5 1,0 SiHk - 0,0-0,5 0,5 Sr 100,0 % <20 < ,5-1,0 0,5 Hk/bet liete 91,0 % ,0-1,5 0,5 Si/bet liete 93,0 % ,0-0,5 0,5 HkSi, Puuta - Täyttömaa, kostea. 0-0,04 m metallia ,5-1,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, kostea 58 1,5-2,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, kostea 37 2,5-3,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, kostea 98 0,0-0,5 0,5 Sr 88,0 % <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,05 <0, ,5-1,0 0,5 bet. Liete 92,0 % ,0-1,5 0,5 hhk/si Tumma 88,0 % < ,0-0,5 0,5 HkSr, kiviä - Täyttöä 0-0, ,5-1,5 1,0 SrHk - Luonnonmaa 175 1,5-2,5 1,0 SrHk - Luonnonmaa 2,5-3,5 1,0 SrHk - Luonnonmaa 108 0,0-0,5 0,5 Sr - 86,0 % ,5-1,0 0,5 Hk - 90,0 % ,0-1,5 0,5 Hk Haju 82,0 % <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <0,15 <0,05 <0,05 <0, ,0-0,5 0,5 HkSr, kiviä - Täyttömaa, kostea, 0-0,02 asfaltti 412 0,5-1,5 1,0 SrHk - 1,5-2,5 1,0 SrHk ,5-3,5 1,0 SrHk - 0,1-0,5 0,4 Hk/bet - 95,0 % ,5-1,0 0,5 hhk - 96,0 % <20 <20 <20 1,0-1,5 0,5 hhk/si - 87,0 % < ,5-2,0 0,5 hhk/si - 89,0 % < ,0-0,5 0,5 HkSr, kiviä - Täyttömaa ,5-1,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, kostea <50 1,5-2,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, kostea 41 2,5-3,5 1,0 SiHk - Luonnonmaa, märkä 0,1-0,5 0,4 Hk 90,0 % ,5-1,0 0,5 hhk/si 88,0 % <20 <20 <20 1,0-1,5 0,5 Si 84,0 % < ,5-2,0 0,5 Si 89,0 % <20 <20 <20 0,0-0,5 0,5 Hk - 0,5-1,0 0,5 Hk - 1,0-1,5 0,5 hhk - 1,5-2,0 0,5 hhk/si - 85,0 % < ,0-3,0 1,0 Si - 3,0-4,0 1,0 Si - Kuiva 87,0 % < ,0-5,0 1,0 Si/Hk - Kuiva 87,0 % < Tulokset, joissa pitoisuudet alle viitesarvojen: Tulokset, joissa pitoisuudet kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet alempien ja ylempien ohjearvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet ylempien ohjearvojen ja vaarallisen jätteen raja-arvojen välillä: Tulokset, joissa pitoisuudet yli vaarallisen jätteen raja-arvojen: Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X XX XXX XXXX tulos ylittää kynnysarvon tulos ylittää alemman ohjearvon tulos ylittää ylemmän ohjearvon tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: = kts. VnA 214/ = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas

18 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus LIITE 2 LABORATORION TUTKIMUSTODISTUKSET

19 Ramboll Analytics Pvm: /5 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Rudus Oy, Nummelan betonitehdas Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: L.Turunen ja S.Kankaanpää Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) P23/0-- 0, P23/0,5-1, P23/1,0-1, P24/0-- 0, P24/0,5-1, Yksikkö Menetelmä m-% RA9000 T mg/kg ka RA9002 T < mg/kg ka RA9002 T < mg/kg ka RA9002 T SOILIRisk-fraktiointi (>C5-C35) ok L Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) ok RA4049* L <0,02 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L THC fraktiointi (>C5-C35) ok L THC >C5-C35 Alifaattiset >C5-C6 Alifaattiset >C6-C8 Alifaattiset >C8-C10 Alifaattiset >C10-C12 Alifaattiset >C12-C16 Alifaattiset >C16-C35 Alifaattiset yht. >C5-C35 Aromaattiset C6 Aromaattiset >C6-C8 Aromaattiset >C8-C10 Aromaattiset >C10-C12 Aromaattiset >C12-C16 Aromaattiset >C16-C21 Aromaattiset >C21-C mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <1 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L 12 mg/kg ka RA4046 L 880 mg/kg ka RA4046 L 890 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <1 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L 21 mg/kg ka RA4046 L 230 mg/kg ka RA4046 L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

20 Ramboll Analytics Pvm: /5 Tutkimustodistus Projekti: /1 Aromaattiset yht. C6-C Yksikkö Menetelmä 260 mg/kg ka RA4046 L Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) P24/1,0-1, P25/0-- 0, P25/0,5-1, P25/1,0-1, P26/0,07-0, Yksikkö Menetelmä m-% RA9000 T mg/kg ka RA9002 T < mg/kg ka RA9002 T mg/kg ka RA9002 T SOILIRisk-fraktiointi (>C5-C35) ok L Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) ok RA4049* L <0,02 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L <0,05 mg/kg ka RA4049* L THC fraktiointi (>C5-C35) ok L THC >C5-C35 Alifaattiset >C5-C6 Alifaattiset >C6-C8 Alifaattiset >C8-C10 Alifaattiset >C10-C12 Alifaattiset >C12-C16 Alifaattiset >C16-C35 Alifaattiset yht. >C5-C35 Aromaattiset C6 Aromaattiset >C6-C8 Aromaattiset >C8-C10 Aromaattiset >C10-C12 Aromaattiset >C12-C16 Aromaattiset >C16-C21 Aromaattiset >C21-C35 Aromaattiset yht. C6-C mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <1 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L 15 mg/kg ka RA4046 L 140 mg/kg ka RA4046 L 160 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L <0,1 mg/kg ka RA4046 L 2 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L <10 mg/kg ka RA4046 L 33 mg/kg ka RA4046 L 94 mg/kg ka RA4046 L 140 mg/kg ka RA4046 L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

21 Ramboll Analytics Pvm: /5 Tutkimustodistus Projekti: /1 Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) SOILIRisk-fraktiointi (>C5-C35) P26/0,5-1, P26/1,0-1, P26/1,5-2, P27/0,07-0, P27/0,5-1, Yksikkö Menetelmä m-% RA9000 T < <20 mg/kg ka RA9002 T <20 <20 < <20 mg/kg ka RA9002 T < <20 mg/kg ka RA9002 T Aromaattiset hiilivedyt ja RA4049* L oksygenaatit, PIMA Bentseeni mg/kg ka RA4049* L Tolueeni mg/kg ka RA4049* L Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049* L m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049* L o-ksyleeni mg/kg ka RA4049* L MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L THC fraktiointi (>C5-C35) THC >C5-C35 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C5-C6 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C16-C35 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset yht. >C5-C35 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset C6 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C16-C21 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C21-C35 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset yht. C6-C35 mg/kg ka RA4046 L L L Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) SOILIRisk-fraktiointi (>C5-C35) P27/1,0-1, P27/1,5-2, P42/1,5-2, P42/3,0-4, P27/4,0-5, Yksikkö Menetelmä m-% RA9000 T 190 < mg/kg ka RA9002 T <20 <20 <20 <20 <20 mg/kg ka RA9002 T 180 < mg/kg ka RA9002 T L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

22 Ramboll Analytics Pvm: /5 Tutkimustodistus Projekti: / Yksikkö Menetelmä Aromaattiset hiilivedyt ja RA4049* L oksygenaatit, PIMA Bentseeni mg/kg ka RA4049* L Tolueeni mg/kg ka RA4049* L Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049* L m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049* L o-ksyleeni mg/kg ka RA4049* L MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049* L THC fraktiointi (>C5-C35) THC >C5-C35 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C5-C6 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset >C16-C35 mg/kg ka RA4046 L Alifaattiset yht. >C5-C35 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset C6 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C6-C8 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C8-C10 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C10-C12 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C12-C16 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C16-C21 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset >C21-C35 mg/kg ka RA4046 L Aromaattiset yht. C6-C35 mg/kg ka RA4046 L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. L Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Laboratoriot L T Analysoitu Lahdessa Analysoitu Tallinnassa, EAK akkreditoitu Jakelu jukka.tengvall@ramboll.fi; timo.salmi@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

23 Ramboll Analytics Pvm: /5 Tutkimustodistus Projekti: /1 Menetelmien kuvaukset THC (>C5-C35) fraktiointi THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C5-C10 määritettiin HS/GC/MS-tekniikalla. Ilmoitetaan MTBE:n, TAME:n, ETBE:n, DIPE:n, TAEE:n ja BTEX:n pitoisuudet sekä fraktioiden >C5-C6, >C6-C8 ja >C8-C10 pitoisuudet TVOC-pitoisuutena (summasta vähennetään aromaattiset yhdisteet) suhteessa heksaaniin. THC (TPH) kokonaishiilivetypitoisuus välillä >C10-C35 määritettiin GC-FID-tekniikalla asetoni/heksaaniuuton jälkeen. THC analyysi eroaa mineraaliöljymäärityksestä siten, että mineraaliöljynäytteelle tehdään lisäksi florisil-puhdistus, jossa poistuvat mm. rasvat ja vahat ym. poolisia yhdisteitä. Näyte fraktioitiin silikalla aromaattisten ja alifaattisten yhdisteiden fraktioihin. Näiden fraktioiden joukossa häiritseviä komponentteja (mm. kloorattuja liuottimia, ketoneja, alkoholeja, fenoleita, kasvi ja eläinperäisiä rasvoja, ftalaattien estereitä jne) on vähemmän, sillä fraktiointi silikageelillä poistaa niitä. Näytteellä voi siis olla korkea THCpitoisuus ja pienet fraktio-pitoisuudet, jos näytteessä on paljon muita kuin hiilivetyyhdisteitä. Toisaalta luontaiset hiilivedyt esim. terpeenit ja turpeesta peräisin olevat yhdisteet ovat pieninä pitoisuuksina hankalia erottaa mineraaliöljystä. Alhainen kuivaaine % näytteellä kasvattaa lopullista tulosta kuiva-aineessa. VOC, maa Öljyhiilivedyt C10-C40 ja PAH Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS/GC/MStekniikkaa. Bentseenin normaali määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen normaali määritysraja on 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B, EPA Method 5021, ISO Öljyhiilivedyt määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/FI-tekniikkaa. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 20 mg/kg ka ja mittausepävarmuus 29 %. Menetelmä perustuu standardiohjeiseen ISO Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. PAH-yhdisteet määritettiin asetoni/heksaaniuuton ja puhdistuksen jälkeen käyttäen GC/MS-tekniikkaa. Määritysraja on 0,03 mg/kg ka / yhdiste ja mittausepävarmuus % yhdisteestä riippuen. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ja CEN/TS Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

24 Ramboll Analytics Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Rudus Oy, Nummelan betonitehdas Näytteenottopvm: Näytteenottopiste: P42 Näyte saapui: Näytteenottaja: Esa Karjalainen Analysointi aloitettu: Vesitutkimus Määritys 16SL00010 Yksikkö Menetelmä Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40) <0,05 mg/l RA4019* L Keskitisleet (C10-C21) <0,05 mg/l RA4019* L Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,05 mg/l RA4019* L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu timo.salmi@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet Öljyhiilivedyt määritettiin kaasukromatografisesti käyttäen heksaaniuuttoa ja FIdetektoria standardin SFS-EN ISO mukaisesti ("hiilivetyöljyindeksi"). Menetelmällä määritettiin poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani) verraten pitoisuuksia kevyen polttoöljyn (diesel) ja voiteluöljyn vasteeseen. Menetelmän normaali määritysraja on 0,05 mg/l ja mittausepävarmuus 26 %. Menetelmässä ei oteta kantaa, onko näytteessä havaittu alle määritysrajan olevia pitoisuuksia analysoituja yhdisteitä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

25 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus LIITE 3 MAAPERÄN SUURIN SALLITTU PITOISUUS LASKENTA

26 Ramboll Finland Oy LIITE 3 Talousvetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskiin perustuvan viitearvon laskenta SVP pv = RfC pv x K d Kaavojen lähde: Suomen ympäristö 23/2007 DF jossa SVP pv = Pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty maaperän viitearvo (mg/kg) RfC pv = Pohjaveden sallittu enimmäispitoisuus (mg/l) DF = Laimenemiskerroin huokosveden ja pohjaveden välillä, joka lasketaan kaavalla DF = jossa L gw = I = v gw = d mix = x = L gw x I v gw x d mix + (L gw + x) x I pilaantuneen alueen pituus pohjaveden virtaussuunnassa (m) pohjaveteen imeytyvän veden määrä (m/a) pohjaveden virtausnopeus (m/a) sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä (m) etäisyys pilaantuneen alueen reunasta tarkkailupisteeseen (m) Kohteen parametrit Perustelut paramerin valinnalle Haju- ja makukynnys aiemmasta talousvesiasetuksesta Lgw 100 Kohdekohtainen tieto Noin 700 mm vuosittaisesta sademäärästä arviolta noin (8kk/12kk * 700 mm * 0,8 =) 370 mm päätyy muottiradan alle, kun haihtuvuudeksi on arvioitu 20 %. Yhteensä muotiston valukoneen pesussa käytetyt vedet sekä sadevedet huomioon otettuna muottiradan alle arvioidaan imeytyvän pohjavettä noin 0,4 I 0,4 m/a Vgw 182,5 Asiantuntijan arvio Dgw 2 Kohdekohtainen tieto x 1 Arvio, että talousvettä otettaisiin 1 m etäisyydellä dmix 1 DF 0,18 Haitta-aineen parametrit Kd RfCpv SVP pv (mg/kg) Alifaattiset C10-C , Alifaattiset C12-C , Alifaattiset C16-C , Aromaattiset C16-C ,05 44 Aromaattiset C21-C , Kd=Koc*foc Alifaattiset Alifaattiset Alifaattiset Aromaattiset Aromaattiset C10-C12 C12-C16 C16-C38 C16-C21 C21-C35 Kd Koc * * foc 0,01 0,01 0,01 0,01 0,01

27 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus LIITE 4 SOILIRISK 3.1A LASKENNAN TULOKSET JA LÄHTOPARAMETRIT

28 YHTEENVETO SOILIRISK 2.0 SOILIRISK Versio 3.1a Öljyalan Palvelukeskus Oy Tiivistettyjä ohjeita ja selityksiä on esitetty yksittäisissä soluissa. Tarkempia ohjeita ja mallia koskevia tietoja löytyy riskinarviointiohjeesta. Kohde: Päivämäärä: Tekijä: Öljyhiilivetyjen fraktiot Todetut pitoisuudet Pintamaa mg/kg Alifaattiset öljyhiilivedyt ulkoal. rak. maa pv AL_EC >5-6 AL_EC >6-8 Yhteensä AL_EC >8-10 AL_EC >10-12 AL_EC >12-16 AL_EC >16-35 Yhteensä AR_EC >16-21 AR_EC >21-35 Nummela HAAH Yhteensä Aromaattiset öljyhiilivedyt AR_EC >8-10 AR_EC >10-12 AR_EC >12-16 Pohjamaa mg/kg Laskentataulukkoa käytetään öljyllä pilaantuneiden kohteiden riskinarvioinnin 2-vaiheessa. Aloita määrittelemällä laskentaparametrit asianomaiseen taulukkoon. Maankäyttö Asuinalue Työpaikka-alue 1 0 Mahdolliset kulkeutumis- ja altistumisreitit Sisäilma Pohjamaa Pohjamaa Pohjavesi/ Pohjavesi/ / pohjavedeveden / pohja- veden veden Pintamaa Pohjamaa Pohjavesi käyttö, ei käyttö, käyttö, ei käyttö, haj. hajoaa haj. hajoaa Pohjavesi Hajoaminen mg/l HUOM! /d Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta ! ! ! ! ! ! ! 0 0 Yhteensä BTEX-aineet, bentseenin laskelma syöpävaarallisissa Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni Ksyleenit Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

29 YHTEENVETO SOILIRISK 2.0 Yksittäisia referenssiaineita. Näiden mooliosuudet ovat oletusarvoisesti 1,00. Todetut pitoisuudet Pintamaa mg/kg Pohjavesi mg/l Muut ulkoal. rak. maa pv MTBE ( ja TAME) Antraseeni Asenafteeni Bentso(ghi)peryleeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Naftaleeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Kryseeni Bentseeni Yhteensä Pohjamaa mg/kg Syöpäriski: Syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja bentseeni Hajoaminen 1/d HUOM! Pintamaa P-maa/ sisäilma P-vesi/ sisäilma Pohjamaa / p-vesi, ei haj. Pohjamaa / p-vesi, hajoaa P-vesi, ei haj. Todettu pitoisuus % lasketusta haitattomasta pitoisuudesta P-vesi, hajoaa Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI -OHJELMA

30 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 2.0 SOILIRISK 3.1 RISKIPERUSTEISET KUNNOSTUKSEN TAVOITEARVOT Laskennan lähtötietojen syöttö/muokkaus Laskennan lähtöarvo Yksikkö Maan ominaisuudet Asuntoalue Kaupallinen/ Teollinen Lapsi Aikuinen Työntekijä Vajoveden määrä (maahan imeytyvä vesi) cm/a 36 Orgaanisen hiilen määrä vedellä kyllästymättömässä maakerroksessa Maan kokonaishuokoisuus vedellä kyllästymättömässä kerroksessa g oc/g maata 0,001 cm 3 /cm 3 0,44 Maan tilavuuspaino kuivana g/cm 3 1,48 Vesipitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,15 Ilmapitoisuus vajovesivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 sama kuin 0,29 aikuinen Vedenjohtavuus vajovesivyöhykkeessä cm/s asukas 3,00E-03 (kyllästyneenä) Vedenjohtavuus pohjavesikerroksessa cm/s 6,00E-03 sama kuin aikuinen asukas Pohjaveden pinnan gradientti 0,02 Tehollinen huokoisuus pohjavesikerroksessa cm 3 /cm 3 0,25 Pohjaveden todellinen virtausnopeus cm/d 41,5 Sekoittumiskerroksen paksuus pohjavedessä cm 50 Vajovesivyöhykkeen paksuus cm 235 Kapillaarivyöhykkeen paksuus cm 15 Ilmapitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,090 Vesipitoisuus kapillaarivyöhykkeessä cm 3 /cm 3 0,35 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 1 (3) SOILI -OHJELMA

31 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 2.0 Pilaantuneisuutta koskevat, ilmastolliset ja rakennustekniset laskentaparametrit Pilaantuneen pintamaan paksuus cm 0 Etäisyys maan pinnasta pilaantuneen pohjamaan pintaan Etäisyys pilaantuneen pohjamaan pinnasta laatan alle cm 0 cm 0 Pilaantuneen pohjamaan paksuus cm 150 Etäisyys maan pinnasta pohjaveden pintaan cm 250 Etäisyys pohjaveden pinnasta laatan alle cm sama kuin 0 aikuinen Etäisyys lähimpään pohjaveden käyttöm asukas /tarkkailukohteeseen 20 Pilaantuneen alueen pituus pohjaveden virtaussuuntaan m 100 Pilaantuneen alueen leveys kohtisuoraan pohjaveden virtausta m 15 Ilmaan leviävien maahiukkasten määrä g/cm 2 -s 1,00E-13 1,00E-13 Tuulen keskinopeus ulkoilman sekoittumisvyöhykkeessä m/s 3,0 Ulkoilman sekoittumiskerroksen paksuus cm 200 Rakennuksen lattian pinta-ala m Rakennuksen tilavuus m Pilaantuneen maan pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta Pilaantuneen pohjaveden pinta-alan osuus rakennuksen alapuolisesta maa-alasta sama kuin aikuinen asukas =aik. as Alapohjasta tulevan korvausilman määrä cm 3 /s Sisäilman Ilmanvaihtokerroin 1/s 1,39E-04 1,39E-04 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 2 (3) SOILI -OHJELMA

32 LASKENTAPARAMETRIT SOILIRISK 2.0 Keskiarvoistusaika syöpävaarallisille aineille Keskiarvoistusaika ei-syöpävaarallisille aineille Altistumisen laskentaparametrit a =aik. as. 70 =aik. as. a Keskiarvoistusaika haihtumiselle s =aik. as. 6,31E+07 6,31E+07 Henkilön paino kg Altistumisen kesto a Altistumisen tiheys d/a Altistumisaika sisäilmalle h/d 21 22,9 5,71 Altistumisaika ulkoilmalle h/d 3 1,1 0,71 Niellyn pohjaveden määrä l/d Ihoon tarttuvan maan määrä mg/cm 2 0,5 0,5 0,5 Hengitetyn sisäilman määrä m 3 /d 7, Hengitetyn ulkoilman määrä m 3 /d Maakosketukselle altistuva ihon pinta-ala cm Niellyn maan määrä mg/d HYVÄKSYTTÄVÄT RISKITASOT Hyväksyttävä syöpäriskin lisääntyminen ei yksikköä =aikuinen 1,0E-05 1,0E-05 Hyväksyttävä vaaraosamäärä ei yksikköä asukas 1,0 1,0 Öljyalan Palvelukeskus Oy Sivu 3 (3) SOILI -OHJELMA

33 Muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimus LIITE 5 POHJAVEDEN HAVAINTOPUTKEN P42 PUTKIKORTTI

34 putken kokonaispituus 6,44 m 6,0 m RAMBOLL TYÖNUMERO HAVAINTOPUTKEN NRO KOHDE P 42 Rudus Oy, Nummelan paalutehdas KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMÄ ETRS-GK25 X TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpää Maanpinta Suodattimen alapää Yläosan rakenne Putkimateriaali Suodatinmalli Suodattimen pituus KUNTOTARKASTUS Päivämäärä Ennen kuntotark. Alkusyvyys Syvyys 1 min 3 min 5 min 10 min SUUNNITTELIJA Timo Salmi SYVYYS Piirros pisteestä (ei mittakaavassa) Valurautakansi Y SYV. (m) -0,04 TASO 0,00-6,48 valurautakansi PEH siivilä Z TASO KOHDE Nummelan paalutehdas Karttapiirros pisteen sijainnista POHJAVESIPUTKIKORTTI ASENNUS JA MITTAUS HAVAINNOT PVM SYVYYS TASO HUOM. Asennus pvm Asentanut 0,44 m (maanpinta) (putken yp) +65,60 (suod. yp) +59,60 (suod. ap)

35