Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella"
  • Pia Aho
  • 7 kuukautta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Mauri Lepäntalo, Terttuliisa Ahokas, Tuula Heinänen, Kaija Heiskanen-Kuisma, Helvi Hietanen, Antti Iivanainen, Merja Iso-Aho, Vesa Juutilainen, Erkki Tukiainen, Timo Sane, Ville Valtonen ja työryhmä VERISUONIKIRURGIA Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella Kroonisten haavojen järjestäytymätön hoito on kallista: siihen voidaan arvioida kuluvan HYKS:n sairaanhoitoalueella miljoonaa euroa vuosittain. Voimavarat kohdistuvat komplisoituneiden haavojen hoitoon, vaikka merkittävä osa haavoista voitaisiin ehkäistä tai hoitaa varhaisvaiheessa. Hyvä hoito on kustannusvaikuttavaa, kun taas viivästynyt hoito ja toimimaton hoitoketju polttavat rahaa ja resursseja. Erikoisaloittain pirstoutunut terveydenhuoltojärjestelmä ei vastaa parhaalla mahdollisella tavalla tähän haasteeseen. Henkilökunnan erikoistuminen haavanhoitoon parantaa tuloksia. Tarpeelliselle hoidolle tulee taata edellytykset luomalla pääkaupunkiseudulle yhtenäinen ongelmahaavojen hoitopolku kustannusvaikuttavuuden parantamiseksi. Haavanhoidon osaamista on syytä keskittää ns. haavaklinikoihin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintaan terveydenhuoltolakityöryhmän tuoretta esitystä noudatellen. Erityisongelmien hoito tulee järjestää HYKS:ssa monialaisena yhteistyönä. HYKS:n sairaanhoitoalueen väestömäärä on yli miljoona. Epidemiologisten tutkimustulosten nojalla heistä noin on diabeetikkoja (Diabeteksen Käypä hoito -suositus 2007), joista noin 15 % ( ) saa elinaikanaan jalkahaavan (Abbott ym. 2002). Jalkahaavan vuosittainen ilmaantuvuus diabetesta sairastavilla on noin 2 %, joten joka vuosi yli diabeetikkoa saa jalkahaavan (Moss ym. 1992, Abbott ym. 2002). Merkittävä osa näistä potilaista tarvitsee tästä syystä terveydenhuollon palveluita. Verenkiertoperäisten haavojen esiintyvyys vaihtelee huomattavasti väestöittäin, joten tarkkojen arvioiden tekeminen HYKS:n sairaanhoitoalueen osalta on vaikeata (Krooninen alaraajahaava: Käypä hoito -suositus 2007). Sadallatuhannella voidaan arvioida olevan jonkinasteinen laskimojen vajaatoiminta ja heistä noin 7 000:lla laskimoperäinen säärihaava. Alaraajojen tukkeavasta valtimotaudista aiheutuva kriittinen hapenpuute ja siitä johtuva kudostuho on noin 500:lla tai kehittyy 1 000:lle (Norgren ym. 2007). Painehaavojen esiintyvyys vaihtelee sairaalaaineistoissa muutamasta prosentista 15 %:iin (Whittington ym. 2000). Suomalaisten terveyskeskusten vuodeosastopotilaista 22 %:lla on todettu painehaavoja (Pellinen ja Kekki 1994). Painehaavojen esto ja hoito kuluttavat Britanniassa miljoonaa euroa eli 2,6 % terveydenhuollon budjetista (Franks 2007). Helsingin alueen sairaaloissa 6,4 %:lla osastohoidossa olevista potilaista oli krooninen haava tehdyn poikkileikkaustutkimuksen mukaan. Kroonisia haavoja esiintyi sitä enemmän, mitä vähemmän osastolla oli lääkäreitä ja sairaanhoitajia ja mitä enemmän potilaita oli ylipaikoilla (Eriksson ym. 1999). Ongelmahaavat kokonaisuutena kuluttavat noin 2 4 % länsimaiden terveydenhuollon budjetista (Gottrup ym. 1998, Franks 2007). Suomessa tämä vastaa noin :aa mil- 457 Duodecim 2009;125:457 65

2 VERISUONIKIRURGIA 458 joonaa euroa vuosittain ( Juutilainen ja Niemi 2007). Määrät lisääntyvät väestön ikääntyessä ja diabeteksen lisääntyessä. Ongelmahaavojen etiologia vaihtelee, hoito on vaikeaa ja edellyttää monen erikoisalan ja ammattiryhmän asian tuntemusta ja yhteistyötä. Haavojen hoidon ongelmat Tätä nykyä hoitoketjut eivät toimi tai ovat puutteellisia. Lääkäreiden osaaminen ja paneutuminen on pinnallista kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Potilaita hoidetaan usein ilman asianmukaista diagnoosia ja kokonaisvaltaista hoitosuunnitelmaa. Hoitolinjaukset erityisesti haavojen paikallishoidon osalta ovat vaihtelevia ja osin ristiriitaisia. Ongelmapotilaita hoidetaan usein väärissä paikoissa, eivätkä potilaat saa optimaalista hoitoa ( Juutilainen ja Niemi 2007). Haavapotilaiden hajautunut hoito johtaa päällekkäisin toimintoihin eri yksiköissä. Uusien ja usein kalliiden hoitomenetelmien ja -tuotteiden käyttöönotto on hallitsematonta. Haavojen hoito on Suomessa pirstoutunutta ja yleisohjaus puutteellista. Alueellisia haavanhoitoryhmiä on olemassa paikoittain, erityisesti diabetesjalkaryhmiä. Toiminta ei kuitenkaan kata kaikkia potilaita. Suomen Haavanhoitoyhdistys ry on toiminut vuodesta 1995, ja haavanhoitajien erikoiskoulutusohjelma ja ensimmäiset kansalliset hoitosuositukset on laadittu. Ensimmäinen kartoitus ja esityö ongelmahaavojen hoidon tehostamiseksi HUSpiirissä tehtiin vuonna 2003, mutta hyvä työ ei johtanut riittäviin käytännön toimiin (Hietanen ja Juutilainen 2003). Kroonisen alaraajahaavan Käypä hoito suositus on ilmestynyt , diabeettisen ongelma jalan ja kroonisen alaraajaiskemian Käypä hoito suositukset ovat tekeillä. Perusterveydenhuollon näkökulma. Haavojen ehkäisyyn ei ole olemassa selkeää strategiaa, eivätkä hoitoketjut toimi. Erikoissairaanhoidon ohjeistus on usein riittämätöntä. Perusterveydenhuolto ei pysty tarjoamaan aina sopivaa hoitopaikkaa eikä osaaminen ole usein riittävää. Haavanhoitotuotteiden käyttö ei ole yhtenäistä ja käytön ja hoitotuotteen valinnan ohjeistus on puutteellista. Haavahoitajia, jalkaterapeutteja tai haavanhoitoon perehtyneitä muita hoitajia ei perusterveydenhuollossa ole riittävästi ja kevennyshoitojen tarjonta on kirjavaa ja yleisesti liian vähäistä. Kattava koulutusjärjestelmä puuttuu eikä taitotietoa pystytä ylläpitämään. Erikoissairaanhoidon näkökulma. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt HYKS:n sairaanhoitoalueen organisaatiomuutokset ovat johtaneet välitason haavanhoidon häviämiseen, sillä aikaisemmat yleiskirurgiset sairaalat ja osastot on lakkautettu. Tämän takia erityisesti HYKS:n plastiikkakirurgiset ja verisuonikirurgiset osastot kuormittuvat akuuteista ja kroonisista haavapotilaista. Haavapotilaiden jatkohoitoon pääsy on vaikeaa, mikä tukkii osastot. Toisaalta kotiuttaminen kesken hoidon tai epätarkoituksenmukaiseen jatkohoitoon siirtyminen johtaa huonoon lopputulokseen, paranemisen hidastumiseen tai haavan uusiutumiseen. Haavapotilaiden hoito sitoo runsaasti erikoissairaanhoidon voimavaroja perushoivaan. Haavahoitotyöryhmä ja hoitoketjun tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi julkistettiin Siinä pyritään vahvistamaan perusterveydenhuollon asemaa ja varmistamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö. Tämä oli ohjenuorana jo perustettaessa pääkaupunkiseudun haavatyöryhmää Ryhmään kutsuttiin edustajat HYKS:n eri erikoisaloilta (verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ihotaudit, infektiosairaudet, endokrinologia) sekä pääkaupunkiseudun eri kaupunkien perusterveydenhuollosta. Työryhmän tavoitteena oli pyrkiä luomaan yhtenäinen hoitoketju kroonisten haavojen syntymisen ehkäisemiseksi ja niiden hoidon vaikuttavuuden parantamiseksi. Hoitoketjun tavoitteena on toisaalta haavojen ehkäisy ohjeiden, toimintamallien ja tiedottamisen avulla sekä toisaalta tehokas hoito, lyhyemmät hoitoajat ja uusiutumisen ehkäiseminen. Näihin tavoitteisiin pyritään M. Lepäntalo ym.

3 luomalla systemaattinen menettely haavojen hoitoon haavan varhaisella toteamisella ja välittömällä hoitointerventiolla, nopealla asiantuntija-avulla hankalissa hoidoissa sekä tehokkaalla ja asiantuntevalla sairaalahoidolla. Tulevaisuuden visio: hoitoketjut, verkostoituminen ja jaettu hoitovastuu Haavojen synnyn ehkäisemisessä ja ongelmattomien haavojen hoidossa terveysasemat, kotihoito ja kotisairaanhoito ovat avainasemassa. Hoitoon ja ehkäisyyn tulee kehittää selkeät ohjeet ammattilaisille ja potilaille, lähetekäytännöt ja hoitoketjut. Tämä edellyttää hoidon porrastusta (kuva 1). Selkeä ohjeistus on välttämätöntä, jotta potilas tulee hoidetuksi kustannusvaikuttavimmassa paikassa ja optimaalisesti (kuva 2). Ehkäisy kuuluu kaikille toimijoille, mutta päävastuu on perusterveydenhuollossa, missä myös annetaan perustason haavanhoito. Ongelmahaavat ja konsultaatiot hoidetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä, solmukohtana haavaklinikka. Haavaklinikka sijoittuu nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastoon ja sopinee nykymallissa osaksi esimerkiksi perusterveydenhuollon akuuttisairaalatoimintaa. Hoitoketjun omistajuus siihen liittyvine seurantavastuineen sopisi parhaiten haavaklinikoille. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistion mukaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito on nähtävä yhtenä kokonaisuutena (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Erikoissairaanhoidon perustasoa on suunniteltu osittain terveyskeskuksiin, mistä haavaklinikkatoiminta voi olla erinomainen esimerkki. HYKS:ssä ongelmahaavoja hoidetaan nykyään usealla erikoisalalla. Erityisongelmia varten tulee HYKS:n sisäistä yhteistyötä sujuvoittaa, hyvänä esimerkkinä tanskalainen haavakeskusmalli (Gottrup 2004). Haavakeskus myös tukisi kuntien haavaklinikoita hoitoketjun toiminnan parantamisessa. Kokonaistoimintaa johtamaan tarvitaan yksi selkeästi määritelty taho, jonka tehtävä Haavakeskus (HUS/HYKS-erva) Erityistaso Diabetologia ihotaudit verisuonikirurgia plastiikkakirurgia infektiosairaudet Alueelliset integroidut haavaklinikat: (ainakin Helsinki, Espoo ja Vantaa) haavahoitopoliklinikat + päiväosasto + osasto + kuntoutus Terveysasemat Kotisairaala Kotisairaanhoito Kuva 1. Ehdotus haavapotilaiden hoidon porrastukseksi HYKS:n sairaanhoitoalueella. on seurata haavanhoidon toteutumista, tuloksia ja kustannuksia ja tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Tämä taho voisi olla haavaklinikan ja haavakeskuksen vastuulääkäreiden ja hoitajien muodostama ydinryhmä (johtoryhmä). Eri toimijoiden roolit ja tehtävät uudessa hoitoketjussa Terveysasemat, kotisairaalat ja kotisairaanhoito. Perusterveydenhuollon toimintakonsepti perustuu yleislääkärin osaamiseen. Perusterveydenhuollossa hoidetaan potilaita eikä yksittäisiä sairauksia. Laaja-alainen toimintakonsepti edellyttää hyvää ja selkeää ohjeistusta perustason ehkäisystä ja hoidosta sekä mahdollisuutta erityisosaamisen keskittämiseen perusterveydenhuollon sisällä. Haavaklinikka edustaa keskitettyä toimintamallia. Hajautetussa mallissa terveysasemille on ehdotettu haavanhoidon vastuulääkäriä ja koulutettuja haavahoitajia kuhunkin yksikköön. Kotihoidossa korostuvat yhteistyökumppaneiden merkitys, esimerkiksi fysiatriset palvelut liikuntakyvyn ylläpidossa, toiminta- ja ravitsemusterapeutit optimoimassa edellytyksiä haavan paranemiselle sekä apuvälinepalvelut. Koulutettuja haavahoitajia tarvitaan myös kotihoidossa. Haavaklinikka on perusterveydenhuollon 459 Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella

4 VERISUONIKIRURGIA Työdiagnoosi Terveysasemat, kotihoito, kotisairaanhoito, vuodeosastot (Perusterveydenhuolto) Vastuulääkärit, haavahoitajat, jalkaterapeutit Diagnoosi, ehkäisevä hoito, paikallishoito Alueellinen haavaklinikka Plastiikkakirurginen konsultaatio Verisuonikirurginen konsultaatio Infektiolääkärin konsultaatio Ihotautilääkärin konsultaatio Diabetologin konsultaatio Jatkohoito, osastohoidot Haavakeskus (Erikoissairaanhoito) Diabeetikon riskialtis jalka Kevennyshoidon tarpeen arviointi, omahoidon neuvonta Diabeetikon jalkahaava (pulssit tuntuvat, ei iskemian merkkejä) Haavahoito ja kevennyshoito Ei parane 1 2 kk:ssa Konsultaatio ja hoito Hoitoon ei vastetta Septisesti infektoitunut haava (useimmiten diabeettinen) Jatkohoito Erikoissairaanhoidon kirurgiseen päivystykseen Laskimoperäinen haava Paikallishoito, turvotuksen hoito, lääkinnällinen hoitosukka Ei parane 1 2 kk:ssa Konsultaatio ja hoito Ongelmapotilaat Painehaava Haavahoitaja/vastuulääkäri kevennys, revisio, mobilisaatio Ei parane 1 2 kk:ssa Kevennys, revisio, mobilisaatio Hoitoon ei vastetta Iskeeminen haava (pulssit eivät tunnu) Etiologialtaan epäselvä haava PAD, bakteeriviljely, perusverinäytteet, paikallishoito, systeemisairauksien kartoitus ja hoito Jatkohoito Konsultaatiot ja hoidon koordinointi Verisuonikirurgia (lähete 1 8 vrk), interventiot Ihotautiklinikka (lähete 1 30 vrk), diagnoosin varmistus Haavakeskuksesta potilaat siirtyvät hoidon edistyessä takaisinpäin kohti lähettävää yksikköä Kuva 2. Ehdotus haavapotilaiden hoitopoluksi: työdiagnoosi tehtävissä perusterveydenhuollossa. 460 ja eri erikoisalojen yhteinen integroitu asiantuntijayksikkö, jolla on käytössään tarvittava määrä potilaspaikkoja ja joka tuottaa myös avopalveluita (sekä poliklinikkatoimintaa että jalkautuvaa erityisosaamista, esimerkkinä haavahoitajat). Haavaklinikka voi organisatorisesti sijaita esimerkiksi geriatrisen vuodeosaston yhteydessä. Haavaklinikasta tulee saada diabetologiset (jalkaongelmiin liittyvät), infektio-, plastiikka- ja verisuonikirurgiset sekä ihotautikonsultaatiot. Siellä toimivat haavanhoidon asiantuntijahoitajat, joilta saa konsultaatioapua sekä tietoa oikeista hoitomenetelmistä ja -tuotteista. Haavaklinikan kautta on mahdollisuus järjestää haavapotilaille mm. tarvittavat kuntoutus-, liikunta- ja apuvälinepalvelut sekä kompressiohoidot turvotuksen ja laskimorefluksin hillitsemiseksi. Keskitetyssä yksikössä on mahdollisuus laadukkaaseen hoitoon, kehitys- ja tutkimustyöhön sekä koulutukseen. Moniammatillinen yhteistyö parantaa hoidon laatua ja osaamista. Osaamisen profiloituminen mahdollistaa hoitotyön asiantuntijatehtävät. Erityyppisten haavojen hoitoon voidaan tarjota selkeät ratkaisut, esimerkkeinä neuropaattisten haavojen kevennyshoidot, laskimoiden vajaatoiminnan kompressiohoito ja postoperatiiviset haavanhoidot. Keskitetyssä yksikössä fyysiset tilat voidaan suunnitella vastaamaan potilaiden ja toiminnan tarpeita. Keskittäminen mahdollistaa hoitovälineiden ja osaamisen parhaan mahdollisen hyödyntämisen. Perusterveydenhuollolla on mahdollisuus olla yhteydessä kuvansiirron, videoverkon tai kamerakännyköiden välityksellä asiantuntijoihin tai saada välitöntä konsultaatioapua. M. Lepäntalo ym.

5 Haavaklinikoiden tehtävänä olisi myös tuottaa yhdenmukaiset ohjeet haavojen ehkäisyyn ja hoitoon, kouluttaa, konsultoida sekä seurata hoidon laatua, tuloksia ja hoitoketjun toteutumista. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kukin jo aloittaneet haavaklinikkatoimintaan tähtäävät toimenpiteet. Erikoissairaanhoidon keskitetty haavanhoito: haavakeskus. Suuri osa nyt erikoissairaanhoidossa hoidettavista haavoista voidaan hoitaa haavaklinikoissa, mutta kaikkea osaamista niihin ei ole mahdollista keskittää. Laajat kudospuutokset, syvät infektiot ja iskemian korjaus vaativat erikoissairaanhoitoa. Parhaiten tämä olisi toteutettavissa yksikössä jossa em. erikoisalat toimisivat rinnakkain: tällaisessa haavakeskuksessa olisi käytettävissä hyvä päivystysvalmius, plastiikkakirurginen ja verisuonikirurginen leikkaussali sekä erikoissairaanhoidon välittömät tukipalvelut. Tiivis yhteistyö haavaklinikoiden kanssa on toiminnan perusedellytys. Haavakeskus on nykymallin mukaisessa erikoissairaanhoidossa toimiva moniammatillinen osaamiskeskus, joka hoitaa ongelmapotilaita tanskalaisen mallin mukaan (Gottrup 2004) alkuun etäyhteistyönä, myöhemmin fyysisesti yhteisissä tiloissa. Haavaklinikkatoiminta tulee kuitenkin toteuttaa ensin. Haavaklinikoihin ja haavakeskukseen on aiheellista perustaa kiertävä koulutusvirka. Kokemuksia hoitopolun systemoinnista YDINASIAT 88Kroonisten haavojen ehkäisy ja hoito on pirstoutunutta ja usein myöhässä tai laiminlyötyä. 88Järjestäytymätön hoito maksaa HYKS:n sairaanhoitoalueella arviolta miljoonaa euroa vuodessa. 88Haavojen ehkäisyyn ei kiinnitetä tarpeeksi huomioita. 88Hyvä hoito on kustannusvaikuttavaa. 88Pääkaupunkiseudulle tulee luoda yhtenäinen ongelmahaavojen porrastettu hoitopolku: terveysasemat, kotisairaanhoito ja kotisairaala alueelliset integroidut haavaklinikat HYKS:n haavakeskus. Diabeettisten haavojen hoidon monialaisella yhteistyöllä kyettiin 1980-luvulla vähentämään sääri- ja reisiamputaatioita % Kööpenhaminassa ja Etelä-Ruotsissa (Larsson ym. 1995, Holstein 2000). Suomessa päästiin samaan hieman myöhemmin (Vuorisalo ym. tässä numerossa). Ennen systemaattisen ja standardoidun monialaisen haavanhoidon aloittamista Kööpenhaminassa 49 %:lla kroonisista haavoista ei ollut etiologista diagnoosia, 40 %:iin laskimohaavoista ei ollut edes kokeiltu kompressiohoitoa, 34 %:lle potilaista ei ollut tehty selvitystä diabeteksen olemassaolosta eikä 50 %:lle painehaavapotilaista ollut tarjottu organisoitua hoitoa (Vestergaard ym. 1998). Nyt Tanskassa on kaksi valtakunnallista haavakeskusta (Gottrup 2004), mutta perusterveydenhuollon lähetekäytäntöjä ei ole systemoitu. Haavanhoitotuotteiden järkevä käyttö Kriittisen tarkastelun kestävää näyttöä ja tutkimustietoa tulee käyttää laadittaessa selkeitä linjauksia haavanhoitotuotteiden käyttöön ja pyrkimyksissä yksinkertaistaa hoitokäytäntöjä. Yhteinen haavanhoitotuotteiden käyttöä kehittävä työryhmä säästää kustannuksia (Seppänen ja Hjerppe 2008), kun laaditaan yhteiset haavanhoitotuotteiden hankinta- ja jakoperiaatteet. Haavanhoitotuotteiden käyttö vaatii opettamista, joten niiden jakaminen suoraan perusterveydenhuollosta potilaille loisi sujuvuutta ja toisi kokonaissäästöä. Potilaan varallisuus ei saa olla esteenä asianmukaiselle haavanhoidolle. Lisäksi luodaan yhteiset toimintaperiaatteet lääkinnällisten hoitosukkien hankinnasta mittauksineen (mittaukset tekee fysioterapeutti tai palvelun tuottaja), kevennyshoidoista, turvotuksen hoidosta, apuvälineiden käytöstä ja 461 Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella

6 VERISUONIKIRURGIA 462 saatavuudesta sekä tukipalveluiden tarpeesta. Apuvälineiden ja erikoisjalkineiden tuottaminen haavaklinikan yhteydessä sujuvoittaa toimintaa (Pohjolainen 2008), ja on linjassa tuoreen selvityksen kanssa. Koulutus Haavaklinikka vastaa omasta ja alueensa koulutuksesta. Alueen työpisteissä kaikille halukkaille tulee tarjota taidon ylläpitoa paikallistasolla. Haavaklinikalla tulee olla yhteinen nettiosoite, johon päivitetään ajantasaisia tietoja. HYKS:n haavakeskuksessa ja kaupun kien haavaklinikoissa järjestetään vuoteenvierikoulutusta. Harkittavaksi tulee haavanhoidon erityispätevyyden kehittäminen. Tanskassa haavanhoitoon perehtyvillä sairaanhoitajilla on kaksivuotinen erikoistumisjakso (Gottrup 2004). HUS:n ekstranet tulee olemaan oiva paikka ammattilaisten omille ohjeille. Tällä tasolla yhteisenä foorumina voi olla HUS-piirin haavapäiväkoulutus, jossa on käytännön opetusta. Metropolia-ammattikorkeakoulussa on vastikään aloitettu haavahoitajan erikoistumisopinnot. Jo nyt on saatavilla tietoa jalkaterapeutin koulutuksesta, haavahoitajan koulutuksesta ja näihin liittyvää opetusaineistoa sekä tietoa diabeettisen jalan hoidon porrastuksesta. Toimintatavan muuttaminen Toiminnan muutos edellyttää määrätietoista johtamista sekä kunnissa että sairaanhoitopiireissä. Aluksi luodaan tarvittavat rakenteet sekä sovitaan prosesseista, tavoitteista, seurannasta ja mittareista. Haavapotilaan hoito-ohjeita, lähetekäytäntöjä ja eri tahojen vastuunjakoja tulee selkeyttää. Sen jälkeen koulutetaan kunkin klinikan ydinryhmä. Osaavat ammattilaiset, lääkärit, haavahoitajat ja jalkaterapeutit (jalkojenhoitajat) kouluttavat oman toimintansa ohella kenttää ja tuottavat sinne hyviä selkeitä ohjeita. Haavapotilaan diagnosointi on lääkäreiden tehtävänä ja paikallisvalmisteiden valinta, hoito ja mittaukset haavahoitajien tehtävänä. Haavahoitajalla on konsultaatiovastuu, ja hän voi lähettää potilaan haavaklinikkaan myös ilman lääkärin lähetettä. Potilaan rooli haavanhoidossa on merkittävä. Potilaan ohjausta ja ohjeistusta pitää parantaa selvästi nykyisestä. Tavoitteeksi tulee ottaa, että potilas liikkuu hoitoketjussa sujuvasti ja saa parhaan mahdollisen hoidon oikea-aikaisesti sovitun tehtäväjaon mukaan. Tiedon kulku terveydenhuollon eri toimijoiden kesken tulee varmistaa yhteisesti sopimalla ja samalla huomioida potilaan tiedonsaanti. Seuranta ja arviointi Hoidon vaikuttavuutta tulee mitata (mahdollisuuksien mukaan väestötasolla) (taulukko). Esimerkiksi varvas- ja jalkateräamputaatioiden määrän voidaan ajatella mittaavan ehkäisyn ja hoitoviiveen vaikutusta ja sääri- ja reisiamputaatioiden määrän mittaavan alaraajojen pelastustoimenpiteiden vaikutusta. Toimintakyvyn arviointi kaikille kroonisille sairauksille yhteismitallisella luokituksella helpottaa hoitotulosten horisontaalista vertailua (Deneuville ja Perrouillet 2006). Kustannusvaikuttavuuden arviointi on välttämätöntä parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi (SKY:n työryhmä 2007a ja b). Alueelli- Taulukko. Hoidon vaikuttavuuden mahdollisia mittareita. Hoitoonpääsyviive viive oireista perusterveydenhuollon ensikäyntiin viive haavaklinikkaan pääsyyn viive erikoissairaanhoitoon pääsyyn Haavojen ilmaantuvuus ja esiintyvyys Haavan paranemisaika Haavan uusiutumiset Neuropaattisten haavojen kevennyshoitojen toteutuminen Hoitosukan käyttö laskimohaavoissa Hoitovälinekustannukset Plastiikkakirurgisten toimenpiteiden määrä laajojen haavojen hoidossa Verisuonikirurgisten toimenpiteiden määrä iskeemisten kudosvaurioiden hoidossa Amputaatioden määrä Toimintakyvyn arviointi M. Lepäntalo ym.

7 set seurantaryhmät ja erillinen erikoissairaanhoidon seurantaryhmä seuraavat paitsi edellä esitettyjä mittareita myös haavaklinikoiden toimintaa, potilasvirtojen sujuvoitumista, sakkopaikkojen vähentymistä sekä hoitoonpääsyja hoitoonpaluuviivettä. Lopuksi Kroonisten haavojen hoidon yhtenäistäminen on suuri muutos, joka on toteutettavissa vain moniammatillisella yhteistyöllä. HYKS:n ja pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon yhteinen asiantuntijaryhmä on suunnitellut haavanhoidon porrastetun polun, joka on pyritty tekemään mahdollisimman selkeäksi. Ongelman laajuutta kartoitettiin poikkileikkaustutkimuksella joulukuussa Erikoissairaanhoidon jalkautuminen perusterveydenhuoltoon on alkanut. Haavanhoitotuotteiden käyttöä kehittävä työryhmä on laatinut suosituksensa. Työ on kuitenkin vasta alussa. Hanke sinänsä on jo parantanut haavanhoitoon osallistuvien yhteistyötä. Nyt tehty ehdotus noudattelee terveydenhuoltolakityöryhmän tuoretta ehdotusta. Toimintamallin muutokseen tarvitaan myös poliittista tahtoa ja ymmärrystä. MAURI LEPÄNTALO, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS:n verisuonikirurgian klinikka PL 340, HUS TERTTULIISA AHOKAS, LL, erikoislääkäri HYKS:n Iho- ja allergiasairaala TUULA HEINÄNEN, LL, terveyspalvelujen johtaja KAIJA HEISKANEN-KUISMA, LL, ylilääkäri (eläkkeellä) Vantaan kaupunki HELVI HIETANEN, osastonhoitaja VESA JUUTILAINEN, LL, osastonlääkäri HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka ANTTI IIVANAINEN, LT, terveysasemien johtaja Helsingin kaupunki MERJA ISO-AHO, LL, ylilääkäri Helsingin kaupunki, kotihoito ERKKI TUKIAINEN, professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto ja HYKS:n plastiikkakirurgian klinikka TIMO SANE, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n endokrinologian klinikka VILLE VALTONEN, professori, ylilääkäri HYKS:n infektiosairauksien klinikka ja työryhmä, ks. seuraava sivu Sidonnaisuudet: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista 463 Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella

8 Työryhmä Ahokas, Terttuliisa Annanmäki, Lea Aranko, Suvimarja Halme, Hanna Halme Leena Heikura, Hanna-Mari Heinänen, Tuula Heiskanen-Kuisma, Kaija Hietanen, Helvi Höök-Nikanne, Johanna Iivanainen, Antti Iso-Aho, Merja Jahkola, Tiina Juutilainen, Vesa Jyvälahti, Annariina Kaira, Anna-Maija Kallio, Milla Kannisto, Mikko Kauppinen-Mäkelin, Ritva Koivunen, Eila Korhonen, Anita Kumpulainen, Tuija Kuokkanen, Opri Laakso, Jukka Liedenpohja, Anna-Maija Lepäntalo, Mauri, pj. Löfman, Monica Mattsson, Kirsti Metsäniemi, Katarina Mononen, Jani Myller, Tuire Mäkelä, Anita, sihteeri Nurkkala, Hannele Palenius, Eija Pekkarinen, Tuula Petäys, Tuula Pohjola, Leena Pukki, Tiina Puustjärvi, Kaija Railevirta, Jenni Ranki, Annamari Rantaharju, Helena Ryynänen, Kaisa Saarikoski Hanneli Salomaa, Eija Sane, Timo Savolainen, Kirsi Skogberg, Kirsi Storgårds-Öhman, Eva Söderström, Maria Treial, Helle Tukiainen, Erkki, vpj. Tähkä, Marjo Valtonen, Ville Waren, Päivi Westman, Tanja Vikatmaa, Pirkka HYKS, Iho- ja allergiasairaala Vantaan kaupunki, kotisairaala HYKS, Jorvin sairaala Helsingin kaupunki, Akuuttisairaala, Malmi HYKS, Jorvin sairaala Vantaan kaupunki HYKS, Töölön sairaala, plastiikkakirurgia, HYKS, Iho- ja allergiasairaala Helsingin kaupunki, Terveysasemat-osasto Helsingin kaupunki, kotihoito HYKS, Jorvin sairaala, plastiikkakirurgia HYKS, Töölön sairaala, plastiikkakirurgia, Puolarmetsän sairaala HYKS, Töölön sairaala HYKS, Jorvin sairaala, fysiatria HYKS, Jorvin sairaala, sisätaudit, diabetologia Vantaan kaupunki, vastaanottotoiminnan tulosyksikkö Vantaan kaupunki, kuntoutus Kirkkonummen kaupunki HYKS, Jorvin sairaala, haavapoliklinikka Vantaan kaupunki, Myyrmäen terveysasema Vantaan kaupunki, vanhusten ja vammaisten palvelut, Katriinan sairaala Vantaan kaupunki, Myyrmäen terveysasema Helsingin kaupunki, Akuuttisairaala, Laakso Vantaan kaupunki, Katriinan sairaala Helsingin kaupunki HYKS, Peijaksen sairaala, sisätaudit, diabetologia HYKS, Iho- ja allergiasairaala HYKS, fysiatria HYKS, Kirurginen sairaala, fysiatria HYKS, Iho- ja allergiasairaala Vantaan kaupunki, Katriinan sairaala HYKS, Meilahden sairaala, sisätaudit, endokrinologia HYKS, Meilahden sairaala, sisätaudit, endokrinologia Vantaan kaupunki HYKS, Jorvin sairaala, sisätaudit, infektiotaudit Helsingin kaupunki, kotihoito-osasto Keravan kaupunki HYKS, Töölön sairaala, plastiikkakirurgia HYKS, Meilahden sairaala, sisätaudit, infektiotaudit Helsingin kaupunki, Kontulan terveysasema HYKS:n iho- ja allergiasairaala Suunnittelutyötä on tuettu HUS:n T & K -hankkeena (M9095K0214) 464 M. Lepäntalo ym.

9 Kirjallisuutta Abbott CA, Carrington AL, Ashe H, ym. The North-West Diabetes Foot Care Study: incidence of, and risk factors for, new diabetic foot ulceration in a community-based patient cohort. Diabet Med 2002;19: Deneuville M, Perrouillet A. Survival and quality of life after arterial revascularization or major amputation for critical leg ischemia in Guadeloupe. Ann Vasc Surg 2006;20: Diabeteksen Käypä hoito -suositus [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryh mä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 [päivitetty ]. Eriksson E, Asko-Seljavaara S, Hietanen H, Seppälä A. Kroonisten haavojen esiintyvyys. Suom Lääkäril 1999;54: Franks PJ. The cost of pressure ulceration. EWMA J 2007;7:15 8. Gottrup F. A specialized wound-healing center concept: importance of a multidisciplinary department structure and surgical treatment facilities in the treatment of chronic wounds. Am J Surg 2004;187:38S 43S. Gottrup F, Holstein P, Lohmann M, Jørgensen B, Karlsmar T. Videcenter for Sarheling: ny aktivitet i det danske sundhedsvaesen. Ugeskr Laeger 1998;160: Hietanen H, Juutilainen V. Ongelmahaavojen hoidon tehostaminen HUS-piirissä. HUS:n tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishanke (M9095K0072), Holstein P, Ellitsgaard N, Olsen BB, Ellitsgaard V. Decreasing incidence of major amputations in people with diabetes. Diabetologia 2000;43: Juutilainen V, Niemi T. Uusia ajatuksia ja välineitä haavan hoitoon. Duodecim 2007;123: Krooninen alaraajahaava [verkkoversio]. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2007 [päivitetty ]. Larsson J, Apelqvist J, Agardh CD, Stenström A. Decreasing incidence of major amputation in diabetic patients: a consequence of a multidisciplinary foot care team approach? Diabet Med 1995;12: Moss SE, Klein R, Klein B. The prevalence and incidence of lower extremity amputation in a diabetic population. Arch Intern Med 1992;152: Norgren L, Hiatt WR, Dormandy JA, ym. Inter-society consensus for the management of peripheral arterial disease (TASC II). Eur J Vasc Endovasc Surg 2007;33:Suppl 1:S1 75. Pellinen A, Kekki P. Vuodeosastopotilaiden painehaavaumat. Esiintyvyys ja henkilöstön käsitykset. Suom Lääkäril 1994;49: Pohjolainen T. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apuvälinepalveluiden nykytila, ongelmat ja ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Selvitysraportti Seppänen S, Hjerppe A. Haavahoitotuotteiden saatavuus Suomessa. Selvitys vuo sina Suomen Haavanhoitoyhdistys ry. Julkaisusarja nro 3. Oulainen: Painoykkönen Ky SKY:n työryhmä. Kirurgian työnjako parantaa hoitotuloksia Yleiset linjaukset ja päivystysjärjestelyt. Suom Lääkäril 2007(a);36: SKY:n työryhmä. Elektiivisen kirurgian työnjako ja alueellinen integrointi Erikoisalakohtaiset päälinjaukset. Suom Lääkäril 2007(b);37: Sosiaali- ja terveysministeriö. Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain yhdistämistä valmisteleva työryhmä. Uusi terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolakityöryhmän muistio. Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, Yliopistopaino Kustannus 2008: 28. Vestergaard S, Holländer L, Black E, Gottrup F. Ulcer treatment in home nursing [in Danish]. Sygeplejersken 1998;98:30 6. Whittington K, Patrick M, Roberts JL. A national study of pressure ulcer prevalence and incidence in acute care hospitals. J Wound Ostomy Continence Nurs 2000;27: Summary Treatment path of wound patient in the HUC medical care district Unorganized care on chronic wounds is expensive. Resources are focused on the care of complicated wounds, although a significant proportion of the wounds could be prevented or treated at an early stage. Good care is cost-effective, a delayed care and inoperative treatment chain will waste money and resources. Specialization of medical and nursing staff in wound care will improve treatment outcome. Prerequisites for the necessary care must be guaranteed by creating a complete treatment path for problematic wounds in the capital region. 465 Haavapotilaan hoitopolku HYKS:n sairaanhoitoalueella

Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä

Ongelmahaavojen hoitoketjun kehittäminen tehostaa hoitoa ja tuo säästöjä tieteessä Kari Korhonen LKT, THM, johtava ylilääkäri Helsingin terveyskeskus, keskustan terveysasemat kari.korhonen@hel.fi Mauri Lepäntalo verisuonikirurgian professori, emeritus ylilääkäri, eläkkeellä

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Alueellinen alaraajahaavapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä

Alueellinen alaraajahaavapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Työohje 1 (5) Alueellinen alaraajahaavapotilaan hoitoketju Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Laatija(t): Leena Berg ja työryhmä Vastuuhlö: Päivi Mäntyvaara Hyväksyjä: Paula

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/12 18.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (6) 42 Selvitys diabeteksen hoidon käytännöistä HEL 2014-000826 T 06 03 02 Päätös päätti merkitä tiedoksi annetun selvityksen diabeteksen hoidon käytännöistä. Esittelijä

Lisätiedot

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia

MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy HUS-malli painehaavojen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy 13.1.2016 ja 3.2.2016 Vuokko Pihlainen Hus-materiaali Anniina Heikkilä, kehittämispäällikkö, HUS HUS-malli Testanneet kahta toimintamallia Laaja

Lisätiedot

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Tupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Tupakastavieroitusklinikoiden verkosto koko maahan? 4.4.2017 Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Kartoitus haavojen määrästä ja laadusta Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollossa - Vertailu vuosina 2008 ja 2015

Kartoitus haavojen määrästä ja laadusta Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollossa - Vertailu vuosina 2008 ja 2015 Kartoitus haavojen määrästä ja laadusta Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollossa - Vertailu vuosina 2008 ja 2015 Kirjavainen, Sanna Kuukka, Sarita 2016 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Kartoitus

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään

Lisätiedot

Kriittinen alaraajaiskemia tulevaisuuden haasteena

Kriittinen alaraajaiskemia tulevaisuuden haasteena VERISUONIKIRURGIA Anders Albäck, Maarit Venermo ja Pirkka Vikatmaa Kriittinen alaraajaiskemia tulevaisuuden haasteena Kriittisellä alaraajaiskemialla tarkoitetaan kroonista hapenpuutetta, joka uhkaa raajan

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

HAAVA2014. 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI!

HAAVA2014. 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI! HAAVA2014 16. 17.9.2014 Messukeskus, Helsinki 5. VUOSI, YLI 100 KOLLEGAASI! HERÄTYS HAAVAPOTILAS: NYT MOTIVOIDAAN OMATOIMISEEN HOITOON! 2014 teemat Krooniset haavat: mikrobiologia ja käytännön hoito! Mitä

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) TOIMIPAIKKAKOULUTUS AJALTA 1.1-31.12.2014 Asikkalan terveysasema: koulutusvastaava lääkäri: Outi Terho 1. 15.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely Hoitopolun juurrutus käytäntöön 2 2. 23.1.2014 Asikkalan oman astman hoitopolun esittely

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat

Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Erikoissairaanhoidon kuntoutus nykytila ja keskeiset ratkaistavat ongelmat Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen erityispätevyystoimikunta, puheenjohtaja Kuntoutuspäivät,

Lisätiedot

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä

Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä Haavanhoito potilaan kotona sairaalan ja kotisairaanhoidon yhteistyönä Arviointiseloste 3/2012 Eva Kiura Päivi Reiman-Möttönen Marjukka Mäkelä eva.kiura@thl.fi Puh. 029 524 7239 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri

Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti. Lääkäri Arvioidaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti Lääkäri2018 11.1.2018 Tavoitteet Kurssin jälkeen osallistuja ymmärtää tutkimustiedon kriittisen arvioinnin käsitteet. Hän osaa analysoida kliinisten

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri

Alueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka

Lisätiedot

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke

Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Uuden sairaalan toimintamalli ja vaikutukset kuntien lähipalveluihin. Miten muutoksiin varaudutaan? 24.9.2015 Pirjo Mustonen, Uusi sairaala -hanke Mitä tavoitellaan = visio Hoidon ja diagnostiikan korkea

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon rooli kehitysvammaisten palveluissa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM/STO/TEPA

Perusterveydenhuollon rooli kehitysvammaisten palveluissa lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM/STO/TEPA Perusterveydenhuollon rooli kehitysvammaisten palveluissa 2.10.2014 lääkintöneuvos Taina Mäntyranta STM/STO/TEPA Nykytilanne Perusterveydenhuolto on kaikkien väestöryhmien palvelu kehitysvammaiset huomioitava

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Cases Markku S Nieminen HYKS Sydän- ja keuhkokeskus HUCS Hjärt- och lungcentrum Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 51 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Ca rea Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Ca rea 16.6.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö Kymenlaakson n vastine valtioneuvoston asetusluonnokseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (STM/ 1605/2017) koskien kardiologiaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN

OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN OPPIMATERIAALIN KEHITTÄMI- NEN TOISEN ASTEEN KOULUTUK- SEEN Jaana Kautto Ammatillisen opettajankoulutuksen kehittämishanke Tammikuu 2013 Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 159 V 26.2.2014, Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista HEL 2013-009003 T 00 00 03 Päätös päätti esittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot