PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS. Pekka Sauramo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS. Pekka Sauramo"

Transkriptio

1 206 PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS Pekka Sauramo

2 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 206 PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKAS- SA: VALIKOIVA KATSAUS Pekka Sauramo Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ( Työmarkkinoiden pelisäännöt: työelämän suhteet, sopimustoiminta ja tulopolitiikka 2000-luvulla ) ja Palkansaajasäätiö. Kiitän Peter J. Boldtia, Ismo Luimulaa, Jukka Pekkarista ja Markus Sovalaa hyödyllisistä kommenteista ja keskusteluista. Helsinki 2004

3 ISBN ISSN

4 TIIVISTELMÄ Kirjoituksessa tarkastellaan palkkanormien asemaa suomalaisessa tulopolitiikassa luomalla historiallinen katsaus palkkanormiajattelun oleellisiin piirteisiin. Historiallinen katsaus aloitetaan sotavuosista ja päätetään nykyhetkeen. Historiallisessa katsauksessa otetaan esille muun muassa kolme normia: tuottavuusnormi, EFO-normi ja euro-normi. Työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä kuvattaessa erityishuomio kiinnitetään SAK:n palkkanormeja käsitteleviin kannanottoihin. Kirjoituksessa pohditaan myös tulevaisuuden näkymiä ottamalla lähtökohdaksi historiasta saadut kokemukset. Kokemusten valossa perusedellytys jonkin palkkanormin seuraamiselle on rahataloudellinen vakaus. Ilman rahataloudellisesti vakaita oloja mahdollisuudet noudattaa jotakin normia ovat hyvin huonot. Raportissa lähdetään siitä, että nykyisenkaltaiset talous- ja rahaliiton muodostamat rahataloudelliset puitteet ovat palkkanormiajattelun eli n- voimaisuuden kannalta otollisemmat kuin kertaakaan sitten Bretton Woods -aikakauden parhaiden päivien. JEL-luokittelu: E24, E25, E64 Asiasanat: palkat, palkkanormit, funktionaalinen tulonjako, tulopolitiikka

5 1. JOHDANTO Neuvottelut seuraavien vuosien työehtosopimuksista ovat alkamassa. Palkkavaatimuksia esitetään ja niitä perustellaan kansantalouden tuottavuuden kasvulla, jonka nähdään luoneen uutta jaettavaa, josta osa kuuluu palkansaajille. Neuvotteluissa tarkastellaan huolellisesti tehtyjä laskelmia tuottavuuskehityksestä ja yritetään sen perusteella määritellä kansantalouden palkanmaksuvaraa. Jos sopimukset toteutuvat kattavana tulopoliittisena kokonaisratkaisuna, odotettavissa on, että sovittu palkankorotus tulee valtaosalle maan palkansaajista jokseenkin samansuuruisena. Näillä sanoilla luonnehti Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala lokakuussa vuonna 2002 silloisen neuvottelukierroksen yhtä oleellista vaihetta (Vanhala, 2002). Vaikka Vanhala ei edellä esitetyssä lainauksessa käytä palkkanormi -sanaa, lainaus tiivistää hyvin, mistä palkkanormissa on kysymys: ohjenuorasta, jonka avulla pyritään arvioimaan keskimääräistä palkankorotusvaraa ja jonka käyttö mahdollisesti kuvastuu myös toteutuneessa palkkakehityksessä. Lainaus kuvastaa myös sitä, että palkkanormiajattelulla on huomionarvoinen asema suom a - laisessa tulopolitiikassa. Vaikka palkkanormien soveltaminen ei ehkä olekaan näkynyt t o- teutuneissa palkkaratkaisuissa, palkkanormi on ollut oleellinen osa tulopolitiikan kieltä. Historiaa tulkittaessa tulisi pitää mielessä, etteivät esimerkiksi keskitettyyn ratkaisuun pe - rustuvat, suunnilleen samansuuruiset palkankorotukset vielä ole osoitus jonkun palkkanormin soveltamisesta käytäntöön. Eiväthän tällaiset korotukset välttämättä kuvasta sitä, että työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä sopineet jonkun normin soveltamisesta. Korotusten suuruus voi myös poiketa jonkun normin mukaisesta korotuksesta. Tässä kirjoituksessa tarkastelen lähemmin palkkanormien asemaa suomalaisessa tulopolitii - kassa. Tarkastelen erityisesti normiajattelun historiaa. Vaikka tällainen näkökulma on suppea, sen avulla voi kuitenkin kuvata oleellisia piirteitä suomalaisen tulopolitiikan historia s- ta. Toisaalta palkkanormien käyttöä analysoimalla voi sanoa jotakin myös tulopolitiikan tulevaisuudesta. Koska suomalaisen tulopolitiikan historian katsotaan usein alkaneen 1960-luvulla vuonna 1968 solmitun ns. Liinamaa I-sopimuksen toimiessa alkuajan huippukohtana, näyttäisi luontevalta aloittaa myös palkkanormin historian tarkastelu 1960-luvulla. Palkkanormin ja myös tulopolitiikan historiassa kannattaa kuitenkin mennä vielä jonkin verran kauemma k- 2

6 si, aina 1940-luvulle asti. Siksi aloitan historiallisen katsauksen sotavuosista ja etenen kronologisessa järjestyksessä kohti nykyhetkeä. Kuvaan erityisesti sitä, miten palkkanormiajattelu on kehittynyt ja miten se on mahdollisesti näkynyt tulopoliittisissa ratkaisuissa. Tarkastellessani tulopolitiikan eri osapuolten suhtautumista palkkanormien käyttöön kiinnitän erityishuomion SAK:n palkkanormeja käsittele - viin kannanottoihin. Vaikka tarkastelen Suomea ja suomalaista keskustelua, otan esille myös joitakin kokemuksia Ruotsista. 3

7 2. PALKKANORMI: JA 1950-LUKU S u o m e s s a p a l k o i s t a t u l i t a l o u s p o l i i t t i n e n k y s y m y s v a r s i n m y ö h ä ä n, e i k ä n i i s t ä s o t i e n v ä l i - s e n ä a i k a n a v i e l ä j u u r i k a a n k e s k u s t e l t u. S o t a - a i k a o l i s u o m a l a i s e n t u l o p o l i t i i k a n s y n n y n k a n n a l t a k u i t e n k i n t ä r k e ä a j a n j a k s o, k o s k a t u o l l o i n v a l t i o n o t e t y ö m a r k k i n o i l l a v a h v i s t u i. S u o m a l a i s e n t u l o p o l i t i i k a n y k s i o m i n a i s p i i r r e o n o l l u t j u u r i v a l t i o v a l l a n m e r k i t t ä v ä a se - m a, j o h o n s y i t ä v o i d a a n h a k e a t o i s e n m a a i l m a n s o d a n a j a s t a. S i t ä v o i d a a n m y ö s k u t s u a s o t a k o r p o r a t i s m i n a j a n j a k s o k s i ( S o v a l a , k s. m y ö s P e k k a r i n e n j a V a r t i a i n e n , ). Selvimmin valtion väliintulo työmarkkinoilla kuvastui sotavuosina palkkasäännöstelynä, joka perustui vuoden 1941 taloudelliseen valtalakiin. Sillä hintoja ja palkkoja koskevat säännöstelyoikeudet annettiin valtioneuvostolle. Palkkasäännöstelyn vuosina palkankorotuksista päätettäessä noudatettiin ohjenuoraa, josta tuli oleellinen osa suomalaisen palkkapolitiikan historiaa: palkat sidottiin elinkustannusten nousuun. Palkkojen sitomista elinkustannusten nousuun voi pitää yhtenä sovelluksena palkkanormista. Elinkustannusten nousuun perustuvaa ohjenuoraa voi kutsua palkankorotuksia muovaavaksi elinkustannusnormiksi. Elinkustannusnormin noudattamisella tähdättiin elintarvikkeiden kallistumisen korvaamiseen palkansaajille. Sotavuosina kompensaatio ei kuitenkaan ollut täysimääräinen. Se muuttui periaatteessa täydelliseksi ja joksikin aikaa ylikompensoivaksikin sodan jälkeen. Palkankorotusten sitomista elinkustannusindeksin kuvaamaan kustannusten nousuun voi pitää palkkanormiajattelun alkuvaiheen oleellisimpina piirteenä. Vaikka elinkustannusnormia on luontevaa pitää yhtenä palkkanormin sovellutuksena, se poikkeaa muista palkkanormeista siinä, että normia noudatettaessa palkkoja nostetaan vasta jälkikäteen toteutuneen t a l ouskehityksen perusteella. Elinkustannusnormin soveltamisen kannalta yhden tärkeän ajanjakson muodostivat luvun alkupuoliskon vuodet yleislakkoon asti. Syksyllä 1951 solmittiin vakautussopimus, jolla palkat jäädytettiin, mutta ne samalla sidottiin elinkustannusindeksiin täyskompensa a - tiolla. Sopimukseen myös liittyi vakauttamisohjelma, jolla pyrittiin estämään hintojen nousu (ks. Komiteanmietintö 1951: 13). Palkkojen sitominen elinkustannusten nousuun oli muutamaa poikkeuksellista ajanjaksoa lukuun ottamatta sääntö aina 1960-luvun lopulle saakka. Palkkasäännöstelyn lopettamisen 4

8 jälkeen indeksisidonnaisuudella ei kuitenkaan ollut enää yhtä tärkeää merkitystä palkankorotusten kannalta. Elinkustannusnormin käytön voikin sanoa loppuneen palkkasäännöstelyn loputtua, vaikka palkkoihin onkin tehty keskitettyihin ratkaisuihin liittyneiden indeksiehtojen laukeamiseen takia indeksikorotuksia. Samaan aikaan kun palkkapolitiikan ohjenuorana oli elinkustannusnormi, talouspoliittisessa keskustelussa näkemys inflaatiosta kustannusten nousun seurauksena alkoi yleistyä. Ke s- kustelu kustannusinflaatiosta toi uuden, merkittävän lisäulottuvuuden paitsi suomalaiseen keskusteluun inflaation hillinnän keinoista myös keskusteluun palkkanormista: työn tuotta - vuuden kasvu otettiin esille uutena oleellisena palkkapolitiikan välineenä ja alettiin keskustella tuottavuusnormista. Normin mukaan nimellispalkkojen korotukset olisi mitoitettava vastaamaan koko kansantalouden tuottavuuden kasvua. Tämänsuuruiset palkankorotukset eivät kiihdyttäisi inflaatiota. Tuottavuusnormia pitivät esillä muun muassa nuoremman polven asiantuntijat Teuvo Aura ja Erik Törnqvist, jotka olivat valmistelemassa vuoden 1951 vakautusratkaisun yhteydessä perustetussa Talouspoliittisessa suunnitteluneuvostossa ns. talouspoliittista perusohjelmaa (Hetemäki ja Sovala 1991). Suunnitteluneuvostossa oli edustus muun muassa keskeisistä etujärjestöstä, joiden edustajat esittivät ohjelmasta näkemyksensä. Inflaation hillintä tuottavuusnormin noudattamisen tavoitteena ilmenee hyvin seuraavasta Auran (1952, ) luonnehdinnasta: Palkkatasomme on meillä sidottu elinkustannusindeksiin. Jos kulutustavarain keskimääräinen hintataso alkaa kohota niin suuressa määrin, että indeksin nousun perusteella joudumme yleisiin palkankorotuksiin, olemme taas leveällä tiellä. Rahataloudellisen tasapainon säilyttämiseen tähtäävän talouspolitiikan päämääränä on sen vuoksi oleva hintatason pysyttäminen vakaana Sisäistä rahataloudellista tasapa i - noa silmällä pitäen on pidettävä ohjenuorana, ettei kokonaistulo maassamme nouse enempää kuin kansantalouden tuottavuus kasvaa. Jos me esim. palkkojen korotuksissa menemme yli tämän, olemme uuden inflaation tiellä. Auran luonnehdinnassa on oleellista myös se, että hän arvostelee elinkustannusnormin käyttöä sen inflaatiota ylläpitävän vaikutuksen takia ja tarjoaa tavallaan tilalle tuottavuusnormia. Auran ajattelussa korostuu tuottavuusnormin käyttö ensisijaisesti inflaation hillinnässä eikä funktionaalisen tulonjaon vakauttamisessa. Talouspoliittisessa perusohjelmassa kuitenkin lähdettiin siitä, että myös reaaliansiotaso nousisi työn tuottavuuden tahdissa. Siten ohjel - massa tuottavuusnormin noudattamisella tavoitellaan myös funktionaalisen tulonjaon vakautta. 5

9 Jos hintatason nousu johtuu pelkästään palkkakustannusten, eli yksikkötyökustannusten, noususta, palkankorotusten rajoittaminen tuottavuuden kasvun suuruisiksi johtaa sekä hi n- tatason että funktionaalisen tulonjaon vakauteen. Suomalaista keskustelua tuottavuusnormista voi jäsentää määrittelemällä tuottavuusnormin mukainen palkankorotusvara kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisen tavan mukaan (1) palkankorotusvara = koko kansantalouden tuottavuuden kasvu. Toisen tavan mukaan (2) palkankorotusvara = koko kansantalouden tuottavuuden kasvu + odotettu inflaatio. Määritelmistä tulee identtiset, jos oletetaan hintatason muutosten noudattelevan yksikkötyökustannusten muutoksia. Tuolloin hintataso pysyy muuttumattomana, jos palkat nousevat tuottavuuden kasvun mukaisesti. Vaikka lukuisat 1950-luvulla ja myös sen jälkeen käytetyt puheenvuorot, joissa korostetaan tuottavuuden kasvuvauhtia hyväksyttävänä nimellisansioiden nousuvauhtina, ovat sopusoinnussa määritelmän (1) kanssa, niissä kuitenkin viime kädessä välittyy määritelmän (2) mukainen tuottavuusnormin määritelmä ja oletus siitä, että inflaatio johtuu viime kädessä tuottavuuden kasvun ylittävistä palkankotuksista. Siten puheenvuoroissa tyypillisesti ajatellaan koko kansantalouden tuottavuuden kasvuvauhdin mukaisten palkankorotusten vakauttavan sekä hintatason että funktionaalisen tulonjaon. Tuottavuusnormi palkkojen nousun ohjenuorana ei tietenkään ole alun perin suomalainen idea, vaikka suomalaiset talouspoliitikot eivät välttämättä saaneetkaan ideaa suoraan ulkomailta (ks. Törnqvistin vastaus Hetemäen ja Sovalan (1991) haastattelussa). Kun Luoma (1954) kommentoi perusohjelmassa esitettyä tuottavuusnormia, hän ottaa esille Ruotsissa jo vuosina Ekonomisk Tidskriftissä lähinnä Davidssonin ja Wicksellin välillä kä y- dyn keskustelun siitä, tulisiko työn tuottavuuden nousu näkyä palkkojen nousuna vai hintojen laskuna. Wicksellin linja vastasi tuottavuusnormin mukaista palkankorotuslinjaa. Luoma pitää myös Keynesiä Wicksellin linjan edustajana. Tuottavuusnormin soveltamisesta kä - sitellessään hän tukeutuu myös muun muassa Alvin H. Hansenin 1940-luvulla esittämiin näkemyksiin. Keynesin ja Hansenin näkemyksiin viittasi jo aiemmin Kivinen (1952). 6

10 Etujärjestöt ottivat kantaa tuottavuusnormiin enemmän tai vähemmän suoraan antaessaan lausuntoja Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston valmistelemasta talouspolitiikan perusohjelmasta. Suunnitteluneuvostossa jäseninä olleet SAK:n edustajat jättivät mietinnön johdosta eriävän mielipiteen mutta eivät arvostelleet tuottavuusnormia (SAK 1954, 48-56). Työnantajien kanta oli torjuva (Pekkarinen ja Vartiainen 1995, 305). Siten työmarkkinajärjestöt ottivat kantaa tuottavuusnormiin ensimmäistä kertaa jo 1950-luvun alkuvuosien vakautuskaudella. Näistä kannanotoista oli vielä pitkähkö matka aika kauteen, jolloin tuottavuusnormista tuli vakiintunut osa tulopolitiikan kieltä. Oleellista kuitenkin on, että normista keskusteltiin jo 1950-luvun alkupuoliskolla, jota voi kutsua valtiollisen tulopolitiikan ensimmäiseksi vaiheeksi. Vuoden 1956 yleislakkoa ja siihen johtanutta t a - pahtumaketjua voi pitää ensimmäisen vaiheen loppuna (Sovala 1991, ks. myös Pekkarinen ja Vartiainen 1995, ). Yleislakkoa edeltänyt säännöstelyvaltuuksien poistaminen oli talouskehityksen kannalta yksi vedenjakaja. Alkoihan inflaatio kiihtyä pian valtuuksien poistamisen jälkeen. Talouden kehitys oli 1950-luvun jälkipuoliskolla erittäin epävakaata. Syksyllä 1957 markka deva l - voitiin. Taantuma paheni, ja kokonaistuotannon kasvu jäi kahden seuraavan vuoden aikana erittäin vähäiseksi. Talouden murrokseen liittyi myös murros työmarkkinapolitiikassa. Ammattiyhdistysliike oli hajallaan, eikä vuosina saatu aikaan keskitettyjä palkka - ratkaisuja. A y - l i i k k e e n p a l k k a n o r m i a j a t t e l u n k e h i t t y m i s e n k a n n a l t a h u o m i o n a r v o i s i n u u s i l i n j a u s t a - p a h t u i j o e n n e n v u o s i e n m u r r o s v u o s i a e l i v u o n n a S A K : n V I I e d u s t a - j a k o k o u k s e s s a. E d u s t a j a k o k o u k s e s s a k e s k e i s e k s i t a l o u s p o l i i t t i s e k s i t a v o i t t e e k s i a s e t e t t i i n t a l o u d e l l i s e n t a s a p a i n o n y l l ä p i t o t ä y s t y ö l l i s y y d e n v a l l i t e s s a. T ä s t ä t a v o i t t e e s t a s e u r a s i v a a t i m u s, j o n k a m u k a a n r e a a l i p a l k k o j e n n o u s u n o l i v a s t a t t a v a t y ö n t u o t t a v u u d e n k e h i - t y s t ä. S A K k u v a a o m a a m e r k i t y s t ä ä n t u o t t a v u u d e n n o u s u n h u o m i o i m i s e s s a p a l k k a r a t k a i s u i s t a p ä ä t e t t ä e s s ä s e u r a a v a l l a t a v a l l a : V i i m e v u o s i e n p a l k k a p o l i t i i k a n s u u r i n p e r i a a t t e e l l i n e n s a a v u t u s o n s e, e t t ä a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n p o n n i s t u k s i l l a o n v o i t u h a n k k i a y l e i s e m p i k i n h y v ä k s y m i n e n s i l l e, e t t ä r e a a l i p a l k k o j e n o n s e u r a t t a v a k a n s a n t u l o n n o u s u a j a t y ö n t u o t t a - v u u d e s s a t a p a h t u v a a k e h i t y s t ä. ( S A K , 2 5 ). K a n t a t u o t t a v u u s n o r m i i n o n s u h t e e l l i s e n y k s i s e l i t t e i n e n : K ä y t ä n n ö n r a t k a i s u n a o n p y r i t t ä v ä s i i h e n, e t t ä p a l k k a k e h i t y s e r i a l o i l l a s u u n n i l l e e n n o u d a t t a i s i t y ö n t u o t t a v u u d e n k a n s a n t a l o u d e n p u i t t e i s s a t a p a h t u v a a k o k o n a i s - k e h i t y s t ä. T ä m ä n o h e l l a o n k u i t e n k i n s a l l i t t a v a s e l l a i n e n k e h i t y s, e t t ä p a r h a i d e n t u o t t a v i l l a 7

11 j a p i t e m m ä l l e r a t i o n a l i s o i d u i l l a t y ö a l o i l l a v o i a n s i o i d e n k e h i t y s o l l a k e s k i m ä ä r ä i s t ä n o p e - a m p a a. ( S A K , 2 6 ). K a n n a n o t t o a v o i p i t ä ä s i l l o i s e n S A K : n e n s i m m ä i s e n ä e d u s - t a j a k o k o u k s e s s a a n n e t t u n a t u e n o s o i t u k s e n a t u o t t a v u u s n o r m i l l e. 8

12 3. PALKKANORMI: 1960-LUKU Vaikka suomalaisen tulopolitiikan historiaa kirjoitettaessa kannattaakin lähteä liikkeellä kauempaa kuin 1960-luvusta, sitä voi kuitenkin pitää tulopolitiikan muotoutumisen kannalta keskeisi m - pänä vuosikymmenenä. Tulopolitiikan varsinaisena alkamisvuotena on usein pidetty vuotta 1968, jolloin solmittiin ns. Liinamaa I-sopimus. Sopimusta oli kuitenkin edeltänyt moni - vuotinen valmisteleva ajanjakso, jonka kuluessa luotiin edellytykset tulopolitiikan harjoittamiselle. Tulopolitiikan aikakautta oli valmisteltu esimerkiksi komiteoissa, joissa ekonomistit toim i - vat paitsi keskeisinä kansantaloustieteellisen tutkimuksen tuloksia välittävinä asiantuntijoina myös tulopolitiikan kielen muovaajina. Ilman poliittisten ja järjestöllisten edellytysten syntymistä, esimerkiksi ilman ammattiyhdistysliikkeen eheytymistä, suomalaisen tulopoli - tiikan historiasta olisi kuitenkin tullut toisenlainen. V a r s i n a i s e n s y s ä y k s e n L i i n a m a a I - s o p i m u k s e s s a k i t e y t y n e e l l e t u l o p o l i t i i k a n l ä p i m u r r o l l e a n t o i k u i t e n k i n t a l o u d e l l i n e n t i l a n n e. S u o m e n t a l o u s o l i a j a u t u n u t k r i i s i i n, j o t a h o i d e t t i i n s y k s y l l ä s u u r e l l a d e v a l v a a t i o l l a. L i i n a m a a I - s o p i m u k s e s t a t u l i h y v i n t ä r k e ä o s a d e - v a l v a a t i o n j ä l k i h o i t o a, j o l l a p y r i t t i i n i n f l a a t i o n h i l l i n t ä ä n. E i o l e i h m e, e t t ä L i i n a m a a i t s e t i i v i s t i t u l o p o l i t i i k a n p e r i m m ä i s e n t a v o i t t e e n s e u r a a v a s t i : S u o m e k s i s a n o t t u n a t u l o p o l i - t i i k a n p ä ä m ä ä r ä o n i n f l a a t i o n t o r j u m i n e n. I n f l a a t i o n t o r j u m i s e l l a p y r i t ä ä n m y ö s s i i h e n, e t t ä r e a a l i a n s i o i d e n k a s v u v o i t a i s i i n t u r v a t a. P a l k a n s a a j i e n k a n n a l t a p e r u s t e l t u n a t a v o i t - t e e n a o n p ä ä s t ä t y ö n t u o t t a v u u d e n k a s v u a v a s t a a v a a n r e a a l i a n s i o i d e n n o u s u u n. ( L i i n a - m a a , 3. ) L i i n a m a a p i t ä ä t u l o p o l i t i i k a n e n s i s i j a i s e n a t a v o i t t e e n a i n f l a a t i o n h i l l i n t ä ä. L i i n a m a a I - s o - p i m u s t a v o i k i n p i t ä ä a l k u n a u u d e l l e a j a n j a k s o l l e, j o l l o i n i n f l a a t i o n t a l t u t t a m i s e e n p y r i t t i i n - a i n a k i n p e r i a a t t e e s s a m y ö s u u s i n v ä l i n e i n. L i i t t y i h ä n a j a n k o h t a a n m y ö s i n d e k s i s i d o n - n a i s u u d e t k i e l t ä v ä n l a i n s ä ä t ä m i n e n, m i k ä m e r k i t s i m y ö s p a l k k o j e n i n d e k s i s i d o n n a i s u u - d e s t a l u o p u m i s t a. I n d e k s i e h d o n s i s ä l l y t t ä m i n e n p a l k k a r a t k a i s u i h i n o l i o l l u t y l e i s t ä m y ö s l u v u n a l u n v a k a u t u s k a u d e n j ä l k e e n ( T A S K U , ). On huomionarvoista, että Liinamaa myös ottaa esille tuottavuusnormin mukaisen reaalia n- siokehityksen palkansaajien kannalta perusteltuna tavoitteena. Hän myös lisää: Palkkaratkaisuissa vuodeksi 1969 otettiin tavoitteeksi pysyttäytyminen työn tuottavuuden keski - määräisen kasvun puitteissa. (Liinamaa 1972, 5.) Tuottavuusnormista oli tullut osa tulopoliittista käytäntöä. 9

13 L i i n a m a a n l u o n n e h d i n n o i s s a h e i j a s t u u h y v i n t u l o p o l i t i i k k a a e d e l t ä n y t v a l m i s t e l u t y ö. S i i n ä T a l o u s n e u v o s t o n m i e t i n t ö t u l o p o l i t i i k a n k e h i t t ä m i s e s t ä ( K o m i t e a n m i e t i n t ö : B 1 ) o l i t ä r k e ä s s ä a s e m a s s a. S a m a l l a k u n m i e t i n n ö s s ä k o r o s t u u k a s v u - j a s u h d a n n e p o - l i i t t i s t e n t a v o i t t e i d e n y h t e e n s o v i t t a m i n e n, s i i n ä p a i n o t e t a a n L i i n a m a a n t a p a a n i n f - l a a t i o n h i l l i n t ä ä k e s k e i s e n ä s t a b i l i s a a t i o p o l i i t t i s e n a t a v o i t t e e n a. T u l o p o l i t i i k k a n ä h d ä ä n m i e t i n n ö s s ä k u i t e n k i n l a a j a - a l a i s e m m i n k u i n p e l k k ä n ä i n f l a a t i o n h i l l i n t ä n ä : T u l o p o - l i t i i k k a o n n ä h t ä v ä v a r s i n l a a j a n a t a l o u s p o l i t i i k a n o s a n a, j o n k a v a i k u t u k s e t n ä k y v ä t h i n - n a n m u o d o s t u k s e s s a, t u l o n j a o s s a j a t u o t a n t o v o i m i e n s u u n t a u t u m i s e s s a. ( K o m i t e a n m i e - t i n t ö : B 1, 8. ) P a l k k a n o r m i s t a t o d e t a a n m u u n m u a s s a ( s ) : H i n t o j e n n o u s u n h i l l i t s e m i n e n t u l o - p o l i t i i k a n t a v o i t t e e n a e d e l l y t t ä ä, e t t ä t u l o r a t k a i s u j a t e h t ä e s s ä p i d e t ä ä n s i l m ä l l ä k a n s a n t a l o u d e n k e s k i m ä ä r ä i s t ä t u o t t a v u u d e n k e h i t y s t ä. T u o t t a v u u d e n k a s v u n m ä ä r i t t e l e - m i s e n j a m i t t a a m i s e n v a i k e u k s i s t a j o h t u u, e t t ä t u o t t a v u u t t a o n p i d e t t ä v ä v a i n s u u n t a a a n t a v a n a t u l o p o l i t i i k a n n o r m i n a. T u o t t a v u u s n o r m i n s o v e l t a m i s e n p e r i m m ä i s e n ä v a i k e u - t e n a o n k u i t e n k i n t u o t t a v u u d e n k a s v u e r i a l o i l l a. K o r o t e t t a e s s a p a l k k o j a k a n s a n t a l o u d e n k e s k i m ä ä r ä i s e n t u o t t a v u u d e n n o u s u n m u k a i s e s t i s e u r a a k u s t a n n u s p a i n e e n j a h i n t o j e n n o u - s u n i i l l ä a l o i l l a, j o i d e n t u o t t a v u u s k a s v a a k e s k i m ä ä r ä i s t ä h i t a a m m i n. K u n v a s t a a v a a h i n - t o j e n l a s k u a e i k u i t e n k a a n t a p a h d u m u i l l a a l o i l l a, s y n t y y k a n s a n t a l o u d e s s a p a i n e t t a y l e i - s e e n h i n t a t a s o n n o u s u u n. Kullakin tuotannon alalla palkkojen nousu voitaisiin ajatella sidottavaksi asianomaisen alan tuottavuuden kasvuun. Tällaiseen käytäntöön, jos sitä noudatettaisiin, liittyisi kuitenkin koko joukko vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Ensinnäkin eräät tulonsaajaryhmät ja valtiovalta voivat suhtautua kielteisesti siihen, että tuloerot nykyisestään kasvaisivat eri alojen tuotta - vuuden kasvun vaihtelujen mukaisesti. Toiseksi tuottavuuden kasvun tarkka mittaaminen on useilla aloilla vaikea ellei mahdoton suorittaa. Tuottavuusnormin soveltaminen tuota nnonaloittain ei näin ollen soveltunekaan tuloratkaisujen perustaksi. Mietinnössä myös todetaan (s. 12): Tuottavuusnormia on tulopolitiikassa pyrittävä soveltamaan joustavasti. Tällöin huomio olisi kiinnitettävä myös vallitsevaan suhdannetilanteeseen, koska tuottavuuden muutokset eri aloilla myötäilevät suhdannevaihteluita. Täten huomattava osa tuottavuusnormin käyttöön liittyvistä myöhemmistäkin keskustelua i - heista oli esillä jo Talousneuvoston mietinnössä. Mietintöä voi tulkita siten, että siinä otetaan varovaisen myönteinen kanta koko kansantalouden keskimääräisen tuottavuuskehityk- 10

14 sen tarkasteluun perustuvan tuottavuusnormin soveltamiseen: normin noudattaminen voi olla järkevää, mutta siitä ei tule muodostaa mekaanista sääntöä. Mietinnön painotukset ovat pitkälti samat kuin mietinnön liitteenä olleessa tulopoliittisen tutkimusryhmän mietinnössä. Tutkimusryhmässä ilmeisen keskeisessä asemassa olivat T i - mo Helelä ja Jouko Paunio, jotka kirjoittivat 1960-luvun puolivälissä tulopolitiikasta useita taustamuistioita (ks. esim. Helelä ja Paunio 1965). Helelä myös kirjoitti vuonna 1965 Suomen Pankissa yhdessä Paavo Grönlundin ja Ahti Molanderin kanssa muistion, jonka tavoitteessa ja sisällössä kuvastuu hyvin tulopoliittisen ajattelun tila 1960-luvun puolivälissä (Helelä, Grönlund ja Molander 1965). Muistion tarkoi - tuksena on luoda pohjaa työmarkkinajärjestöjen välisissä keskusteluissa käytettävän kielen täsmentämiseksi sekä selvittää palkkapoliittisten ratkaisujen kannalta keskeisten taloudellisten tekijöiden kehitys viime vuosien aikana (alkulause muistiossa). Muistiossa käytettävää tulopolitiikan kieltä kuvaa sen viimeinen luku, jossa esitetään eräitä kokonaistaloudellisia laskelmia. Niissä muun muassa sovelletaan tuottavuusnormia ja tarkastellaan, mikä on funktionaalisen tulonjaon ennallaan pitävä palkankorotusprosentti, kun inflaatiosta ja työn tuottavuudesta kasvusta oletetaan jotakin. Laskelmissa kuvastuu yhtälön (2) mukainen tapa määritellä tuottavuusnormi. Muistiossa on oleellista paitsi se, mitä se sisältää myös se, mitä se ei sisällä. Vielä 1960-luvun puolivälissä talouden kehitystä tarkasteltaessa ei tehty erottelua avoimen ja suljetun sektorin välillä. Tästä erottelusta tuli vakiintunut osa tulopolitiikan kieltä 1970-luvulla. Pitäytyminen koko kansantalouden tarkasteluun johti siihen, että inflaation syitä kuvattaessa kotimaisia tekijöitä korostettiin ja ulkomaisia tekijöitä väheksyttiin mutta ei kuitenkaan unohdettu. Esimerkiksi Talousneuvoston mietinnössä inflaatioon vaikuttavia tekijöitä luonnehditaan seuraavasti: Tulopolitiikan mahdollisuudet kustannus- ja hintatason vakaannuttamiseksi nähdään liian optimistisesti, jos hintojen nousun katsotaan johtuvan pelkästään tulopolitii - kan puutteista ja jos vain tämän kehittämisen odotetaan tuovan ratkaisun ongelmaan. Hintojen nousu on Suomessa voimistunut usein myös siksi, että yleisellä talouspolitiikalla ei ole aina kyetty estämään eräiden hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden palvelusten liikakysyntää. Tällöin niillä aloilla, joilla kilpailu on riittämätöntä, on kustannusten ylittäviä hintojen nousuja voinut tapahtua. Tuontiraaka-aineiden hintojen nousu on myös aiheuttanut kustannuspainetta ja vaikuttanut hintatason kohoamiseen. (Komiteanmietintö 1967, 11.) 11

15 Liinamaa I -sopimusta solmittaessa käytössä oli kieli, jota oli hahmoteltu komiteoissa ja jota asiantuntijat olivat kehittäneet erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Liinamaan (1972) m u- kaan yksi kielen oleellinen osa, koko kansantalouden tuottavuuteen perustuva tuottavuusnormi, oli käytössä myös ensimmäistä varsinaista tulopoliittista kokonaisratkaisua muotoi l - taessa. 12

16 4. EFO-NORMI Vaikka tuottavuusnormista ja siihen perustuvasta tarkastelukehikosta tuli tulopolitiikan kielen vakiintunut osa, jota on käytetty paljon myös myöhemmin, kielen ja tarkastelukehikon kehitys jatkui. Tärkeän lisän paitsi tulopolitiikan kieleen myös makrotaloudelliseen tutki - mukseen ja analyysiin toi ns. EFO-malli, joka on nimetty kehittäjiensä Gösta Edgrenin, Karl-Olof Faxénin ja Clas-Erik Odhnerin mukaan (Edgren ym. 1973). He kehittivät tarkastelukehikon 1960-luvun lopulla käyttämällä esikuvanaan samankaltaista hieman aiemmin Norjassa Odd Aukrustin johdolla ideoitua mallia (Aukrust 1970). EFO-malli, jonka kehittäjät edustivat Ruotsin tärkeimpiä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, kehitettiin varta vasten palkkaneuvotteluja hyödyttäväksi apuvälineeksi. Ruotsissa EFOmallin käytössä oleellista on ollut se, että sitä on käytetty paitsi normatiivisesti eli palkka - politiikan apuna myös deskriptiivisesti eli kuvaamaan Pohjoismaille tyypillistä hintojen ja palkkojen määräytymistapaa. Kun Edgren, Faxén ja Odhner analysoivat palkkojen ja hi n- tojen kehitystä Ruotsissa ajanjaksolla , he tulivat siihen tulokseen, että EFOmallilla voi kuvata varsin hyvin toteutunutta hintojen ja palkkojen kehitystä. EFO-mallin yksi hyvin oleellinen piirre on talouden jakaminen kahteen sektoriin: kansainväliselle kilpailulle alttiiseen avoimeen sektoriin ja siltä suojattuun suljettuun sektoriin. Avoimella sektorilla nimellisansiot nousevat avoimen sektorin hintojen nousun ja työn tuottavuuden kasvun määrittämän ns. jakovaran kasvun tahtiin. Mallissa maailmanmarkkina - hinnat määräävät annetulla valuuttakurssilla avoimen sektorin hintatason. Myös tuottavuus on mallissa eksogeeninen muuttuja. Hyvin oleellinen mallin piirre on se, että suljetulla sektorilla nimellisansiot kasvavat samaa vauhtia kuin avoimella sektorilla. Avoin se k- tori kuitenkin toimii palkkajohtajana. Yksikkötyökustannusten muutokset määräävät hintatason muutokset suljetulla sektorilla. Myös suljetun sektorin tuottavuuden kasvu on mallissa eksogeeninen muuttuja. Tuottavuuden kasvuvauhdin oletetaan olevan suljetulla sektorilla alhaisempi kuin avoimella sektorilla. Mallin oletuksista seuraa, että funktionaalinen tulonjako pysyy muuttumattomana sekä avoimella että suljetulla sektorilla. Tähän myös perustuu mallin normatiivinen käyttö: jos nimellisansiot kehittyvät jakovaran määrittämän palkankorotusvaran mukaisesti, funktionaalinen tulonjako ja kilpailukyky pysyvät kansantalouden vakaan kehityksen kannalta järkevällä tasolla mikäli alkutilassa funktionaalinen tulonjako ja kilpailukyky ovat järkevällä tasolla. 13

17 EFO-malli vaikutti Suomessa 1970-luvulla sekä makrotaloudelliseen hinta- ja palkkatutki - mukseen että työmarkkinajärjestöjen tapaan hahmottaa palkkaratkaisuja. Molanderin, Aintilan ja Salomaan tutkimus (Molander ym. 1970) on ensimmäinen EFO-mallia hyödyntävä suomalainen hinta- ja palkkakehityksen analyysi. (Talousneuvoston sihteeristössä oli tosin tehty EFO-malliin perustuvia laskelmia jo hieman aiemmin.) Tutkimuksella oli myös suora linkki tulopolitiikkaan, koska sen tavoitteena oli tarkastella Liinamaa I -sopimuksen vaikutuksia hinta- ja palkkatasoon. EFO-mallin merkitystä tulopolitiikan kannalta korostaa se, että mallin normatiivinen käyttö tulopolitiikassa perustuu uudenlaiseen palkkanormiin. Mallin mukaan avoimen sektorin tuottavuuden ja hintatason muutosten summa määrittää vakaan talouskehityksen kanssa sopusoinnussa olevan nimellisansioiden palkankorotusvaran, mikäli lähtötilanteessa ollaan tasapainossa. Kutsun EFO-mallin mukaista palkkanormia jatkossa EFO-normiksi. EFO-normi poikkeaa perinteisestä tuottavuusnormista kahdessa oleellisessa suhteessa. Koko kansantalouden tuottavuuden asemasta huomio kiinnitetään avoimen sektorin tuottavuuteen, jolla on koko kansantalouden tuottavuutta suorempi linkki kilpailukykyyn. Toisaalta mallissa lähdetään siitä, että yhtä inflaation ja palkanmaksuvaran kannalta oleellista tekijää voidaan pitää palkkaneuvotteluissa ulkoa eli ulkomailta annettuna: mallissa pienen avoimen talouden oletetaan olevan maailmanmarkkinoilla hinnanottajana. Siten maailmanmarkkinahinnat määräävät pienen avoimen talouden ulkomaankauppahintojen kehityksen anne tuilla valuuttakursseilla. Yhden sektorin malliin perustuvassa tuottavuusnormissa nimellisansioiden nousu inflaa - tion syynä on ratkaisevassa asemassa. Kuten edellä korostin vielä 1950-luvulla tuottavuusnormista keskusteltaessa vakaaseen hintatasoon oletettiin yleisesti päästävän, jos nimellisansiot nousevat työn tuottavuuden tahdissa. Vaikka palkkakustannusten keskeinen asema kuvastui myös 1960-luvun puolivälin puheenvuoroissa, ulkomaisen inflaation merkitystä ehkä kuitenkin korostettiin aiempaa enemmän. Esimerkiksi Helelän, Grönlundin ja Molanderin muistiossa (Helelä ym. 1965) esitetyissä laskelmissa otetaan yhdeksi vaihtoehdoksi asetelma, jossa Suomen hintataso nousee samaa vauhtia kuin ulkomailla. Tämä nostaa funktionaalisen tulonjaon muuttumattomana pitävää nimellisansioiden nousuvauhtia. Muistiossa myös estimoidaan yksinkertainen hintayhtälö, jossa tuontitavaroiden tukkuhintaindeksi on yksi selittäjä. 14

18 EFO-malli ja EFO-normi vaikuttivat 1970-luvulla erityisesti vuonna 1969 yhdistyneen SAK:n näkemyksiin. Vielä vuoden 1971 edustajakokouksessa SAK:n linjausten yhtenä lähtökohtana oli perinteisen kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden kasvuun liittyvän tuottavuusnormin mukainen reaaliansioiden nousu: Palkkaratkaisuissa on perustana pide t - tävä vähintään keskimääräistä tuottavuuden kasvua ja pennimääräistä korotuslinjaa solidaarisen palkkapolitiikan toteuttamiseksi. Liittokohtaisten erityisolosuhteiden huomioon ottamiseen ja alakohtaiseen joustoon on kuitenkin varattava riittäviä mahdollisuuksia. (SAK 1976, 7.) SAK:n palkkapoliittisissa kannanotoissa vaatimus solidaarisesta palkka politiikasta on pysynyt keskeisessä asemassa koko yhdistyneen SAK:n olemassaolon ajan. Vuoden 1976 edustajakokouksen palkkapoliittisissa arvioissa näkyy jo selvästi EFO-mallin vaikutus, mikä myös johtaa tuottavuusnormin kritiikkiin ja EFO-normin tukemiseen: Mikäli palkankorotukset mitoitettaisiin kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden mukaan, pal k- katulojen osuus jalostusarvosta vähenisi ja pääomatulojen osuus kasvaisi niillä toimialoilla ja niissä yrityksissä, joissa tuottavuuskehitys on keskimääräistä nopeampaa. Mikäli näillä ja näi s- sä yrityksissä hintataso samanaikaisesti alenisi, tulonjakosuhteet voisivat säilyä entisellään tässäkin tilanteessa. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. Kun kansainväliset tekijät pääosin määräävät hintakehityksen ja kun useimpien tuotteiden markkinat ovat voimakkaasti keskitt y- neet muutamien yritysten hallintaan, ei hintataso laske, vaan yritysten voitot kasvavat. Ellei nopeamman tuottavuuden aloilla tapahtuvaa yritysten voittojen kasvua rajoiteta tässä tilantee s- sa veropoliittisin tai muin vastaavin toimenpitein, tällainen palkkapolitiikka johtaa ennen pitkää solidaarisuuden vähentymiseen. Nopeamman tuottavuuden aloilla tulee tällöin tapahtumaan palkkojen nousua paikallisesti sovittuna ns. liukumien muodossa mikä johtaa reaaliansioiden epätasaiseen kehittymiseen. Palkkapolitiikkaa ei siis yleensä voida perustaa koko ka n- santalouden keskimääräiseen tuottavuuden kehitykseen, vaan nopeammin kehittyvän kilpailevan sektorin tuottavuuden kehitykseen. (SAK 1976, 52.) Kannanotossa tuottavuusnormin käyttöä arvostellaan erityisesti siksi, että normin noudatta - minen voi johtaa selvään alakohtaisten liukumien ja siten myös palkkaerojen kasvuun. Tällainen kehitys on ristiriidassa solidaarisen palkkapolitiikan kanssa. Kannanotto hyväksyttiin vuonna 1976, jota oli edeltänyt erittäin epävakaan talouskehityksen ajanjakso. Epävakauteen liittyi inflaation voimakas kiihtyminen, joka kuvasti pitkälti inflaation kiihtymistä kansainvälisessä taloudessa. Samalla kun kannanotossa puolustetaan EFO-normia siinä otetaan huomioon myös 1970-luvun alkuvuosien kehitys ja korostetaan, ettei normia voi noudattaa epävakaissa oloissa: Edellä kuvattua palkkapoliittista linjaa vo i - 15

19 daan noudattaa vain niissä puitteissa, joissa kansainvälinen hintakehitys on sellainen, ettei talouden tasapaino häiriinny ja inflaatio ryöstäydy valloilleen. (SAK 1976, 55.) Tämä varaus on oleellinen, koska siihen kiteytyvät ne vaikeudet, joita erityisesti EFOnormin kaltaisen palkkanormin käyttämiseen liittyy. Normin noudattamisella pyritään va - kaan talouskehityksen turvaamiseen tilanteessa, jossa vakaus on vallitseva olotila. Epävakaissa oloissa normin noudattaminen voi vakauttamisen asemasta ylläpitää epäva kautta. EFO-mallista ja EFO-normista tuli keskeinen palkankorotustavoitteita ohjaava väline kai - kissa palkansaajakeskusjärjestöissä. EFO-mallin käyttö suomalaisessa tulopolitiikassa muodostui kuitenkin toisenlaiseksi kuin Ruotsissa, jossa sekä työntekijä- että työnantajajärje s- töjen edustajat olivat yhdessä muovaamassa mallia ja soveltamassa sitä palkkaratkaisui hin. Ruotsissa EFO-normin käyttöön liittyvät ongelmat havaittiin heti 1970-luvun alkuvuosina. EFO-mallia sovellettiin suoraan kahdesta palkkaratkaisusta päätettäessä. Toinen oli yksityi - sellä sektorilla työskenteleviä toimihenkilöitä koskeva ajanjaksolle ulottuva viisivuotinen palkkasopimus ja toinen LO:n jäsenistöä koskettanut kaksivuotinen ratkaisu, joka solmittiin vuonna 1975 (Faxén ym. 1988, 19-20). Kuten Suomessa myös Ruotsissa 1970-luku ja erityisesti sen alkuvuodet olivat erittäin epä - vakaan talouskehityksen aikaa, jolloin inflaatio kiihtyi voimakkaasti. Siten viisivuotista sopimusta solmittaessa ei kyetty arvioimaan oikein ulkomaankauppahintojen kehitystä, ja siksi palkankorotukset jäivät jälkikäteen arvioituna alhaisemmaksi kuin toteutuneen EFO-normin mukaisen kehityksen perusteella olisi ollut aiheellista. Toisaalta inflaation kiihtymiseen liittyi raakaöljyn hinnan raju nousu eli inflatorinen tarjontashokki, joka näkyi vaihtosuhteen heikkenemisenä. Keskeinen eri maissa 1970-luvulla saatu opetus on, ettei tällaista vaihtosuhteen heikkenemisen sisältämää inflaation kiihtymistä tule korvata palkankorotuksina samalla tavalla kuin vaihtosuhteen ennallaan pitävää inflaation kiihtymistä. Tätä opetusta ei Ruotsissa ymmärrettävästi ollut omaksuttu vielä 1970-luvun puolivälissä, ja siksi vuonna 1975 solmitun kaksivuotisen sopimuksen palkankorotukset muodostuivat jälkikäteen arvi oituna liian suuriksi (Faxén ym. 1988, 20). Huonot kokemukset vähensivät EFO-mallin merkitystä Ruotsissa oleellisesti. Kokemusten saamisen jälkeen sitä hyödynnettiin lähinnä työmarkkinajärjestöjen sisäisissä keskusteluissa, vaikka se saattoi joskus olla esillä palkkaneuvotteluissakin (Faxén ym. 1988, 430). Pohdittaessa EFO-normin käyttökelpoisuutta Ruotsin kokemuksen valossa on pidettävä miele s- sä, ettei Ruotsin taloushistoriasta ole helppoa löytää ajanjaksoa, joka sopisi huonommin 16

20 EFO-normin soveltamiseen kuin 1970-luvun alkupuoliskon vuodet. Ajanjakso, jota EFOmallin ideoijat alunperin tarkastelivat, oli täysin erilainen (Edgren ym. 1973). Suomessa EFO-normi ei saavuttanut niin vahvaa jalansijaa, että normin käyttö olisi näkynyt toteutuneissa palkkaratkaisuissa samalla tavalla kuin Ruotsissa. Suomessa EFO-normin käytöstä ei tullut työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä yhdistävää tekijää, vaikka EFO-mallin käsitteistä tulikin vakiintunut osa suomalaisen tulopolitiikan kieltä. Jo EFO-normin syntyhistoria selittää pitkälti erot Suomen ja Ruotsin välillä. Toisaalta eroa voi selittää myös yksi oleellinen ero suomalaisen ja ruotsalaisen palkkapolitiikan välillä. Suomessa tulopolitiikka, ja erityisesti keskitetyt ratkaisut, ovat perustuneet kolmikantayhteistyöhön, jonka puitteissa on aina käsitelty muitakin oleellisia kysymyksiä kuin palkkakysymyksiä. Ne ovat vaikuttaneet myös palkkaratkaisujen tasoon. Ruotsalaisen palkkapol i - tiikan historia on ollut pitkälti työmarkkinajärjestöjen historiaa kaksikantayhteistyötä, jonka puitteissa käsiteltävien asioiden aihepiiri on ollut suppeampi kuin Suomessa. Vaikka Liinamaan (1972) mukaan ensimmäisessä varsinaisessa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa, Liinamaa I -sopimuksessa, käytettiin apuna tuottavuusnormia, Suomen talouskehitys ja 1980-luvulla oli sellaista, että palkkanormien mekaaninen soveltaminen olisi ollut - jos soveltamiseen olisi määrätietoisesti pyritty - hyvin hankalaa. Se olisi myös ollut huonoa tulopolitiikkaa. Normien soveltamisen edellyttämiä rahataloudellisesti vakaita oloja ei saavutettu missään vaiheessa. On kuvaavaa, että Tulopoliittisen selvitystoimikunnan (TUPOSETO) asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli kuvata vuosina solmittujen tulopoliittisten ratkaisujen si - sältöa ja vaikutuksia, viittaa tuottavuusnormin käyttämiseen vain Liinamaa I-ratkaisun yhteydessä (TUPOSETO 1985). Rahataloudellisten olojen epävakautta kuvastaa osaltaan indeksiehdon paluu palkkasopi - muksiin. Indeksiehdon käyttöön palattiin ns. Somerton-Oivion ratkaisussa vuonna Huomionarvoinen yksityiskohta pyrkimyksestä ottaa huomioon vaihtosuhteen heikkenemi - nen oli liittää indeksiehtoon ns. vaihtosuhdekorjaus Matti Pekkasen johdolla neuvoteltuun vuodet käsittäneeseen kokonaisratkaisuun. Arvio palkkanormien seuraamisen vaikeudesta epävakaissa oloissa kuvastuu myös niissä ammattiyhdistysliikkeen kannanotoissa, joiden pohjana on tulopolitiikan harjoittamisesta ja 1980-luvulla saadut kokemukset. Kun SAK vuoden 1976 edustajakokouksessa pe - 17

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

PALKKANORMIT JA PALKAN- MUODOSTUS SUOMESSA. Pekka Sauramo

PALKKANORMIT JA PALKAN- MUODOSTUS SUOMESSA. Pekka Sauramo 207 PALKKANORMIT JA PALKAN- MUODOSTUS SUOMESSA Pekka Sauramo PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 207 PALKKA- NORMIT JA PALKAN- MUODOSTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa

Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa SAK:n ostovoimatavoitteet sopimuskierrokselle 2003-2004 Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lokakuu 2002 Lisätietoja: SAK:n viestintä puh. (09)

Lisätiedot

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla

BoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Kehittyvät palkkasopimukset

Kehittyvät palkkasopimukset Kehittyvät palkkasopimukset Kannen kuva: Jan Djenner/Gorilla Tilaukset: SAK/Postitus puh. (09) 7721 344 Esipuhe Työmarkkinajärjestöjen sopimusneuvottelijoilta kysytään usein, miten sopimusten palkankorotukset

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus

51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus 51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus 1 Tuottavuuden nousu ja inflaatio o Tuottavuuden nousu o Tuottavuuden nousu ja inflaatio 2 Palkankorotuksen määräytyminen Suomessa 3 Palkankorotus ja työttömyys:

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi

Tervetuloa keskustelemaan eurosta! #kaikkieurosta. @liberafi libera.fi Ajatuspaja Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Tervetuloa keskustelemaan

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 3/2014 Suomen suhdannevaihtelut AS AD-mallin avulla kuvattuna Juha Tervala Taloustieteen opetuksessa on järkevää opettaa mallin sovelluksia ajankohtaisten ja

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla

Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla Kari Alhon mielestä palkanmuodostuksessa tulisi siirtyä kannustavampaan suuntaan. Kari Alho Tutkimusneuvonantaja ETLA kari.alho@etla.fi Keskeinen tutkimuskohde työmarkkinoilla on selvittää, minkälaisen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Mikä on tehnyt suomalaisesta tulopolitiikasta

Mikä on tehnyt suomalaisesta tulopolitiikasta Mikä on tehnyt suomalaisesta tulopolitiikasta erityisen? Artikkelissa käytetään poliittisen vaihdannan käsitettä valottamaan suomalaisen tulopolitiikan kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Pekka Sauramo

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät

Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Raaka-aineiden tulevaisuudennäkymät Pohjola Markets Tämä materiaali on luottamuksellinen ja saattaa sisältää vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tai muuten suojattua tietoa. Materiaalin kopiointi,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%).

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työmarkkinailmasto / Kuvio. MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen Työsuhdeturvan

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria

Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Valuutta-alueen hyödyt ja haitat: Optimaalisen valuutta-alueen teoria Matti Estola Itä-Suomen yliopisto Lähteet: De Grauwe, P. Economics of Monetary Union. Oxford University Press, 2000. Mundell, R. A

Lisätiedot

Inflaatio uhka vai mahdollisuus? *

Inflaatio uhka vai mahdollisuus? * Kansantaloudellinen aikakauskirja 108. vsk. 2/2012 Inflaatio uhka vai mahdollisuus? * Pasi Holm Toimitusjohtaja, VTT Pellervon taloustutkimus PTT * Artikkeli perustuu OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp)

Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn. kehittämistä (E 70/2015 vp) Eduskunnan talousvaliokunnalle Lausunto valtiovarainministeriön E-kirjelmästä koskien EMUn Suomen kanta EMUn kehittämiseen kehittämistä (E 70/2015 vp) 25.11.2015 Valtiovarainministeriön muistion alussa

Lisätiedot

Palkanmuodostuksen informaatio-ohjaus

Palkanmuodostuksen informaatio-ohjaus Kansantaloudellinen aikakauskirja 111. vsk. 2/2015 Palkanmuodostuksen informaatio-ohjaus Meri Obstbaum ja Juhana Vartiainen Palkanmuodostus on Suomen työllisyyden ja kasvun kannalta keskeinen taloudellinen

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut

Yleiset toimitusehdot Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 1.1 Soveltaminen... 2 1.2 Työmenetelmät... 2 2 TOIMITTAJAN VELVOLLISUUDET... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Tiedottaminen palvelun edistymisestä... 2 3 TILAAJAN

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot