PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS. Pekka Sauramo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS. Pekka Sauramo"

Transkriptio

1 206 PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKASSA: VALIKOIVA KATSAUS Pekka Sauramo

2 PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS TYÖPAPEREITA LABOUR INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH DISCUSSION PAPERS 206 PALKKANORMIT SUOMALAISESSA TULOPOLITIIKAS- SA: VALIKOIVA KATSAUS Pekka Sauramo Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet Työsuojelurahasto ( Työmarkkinoiden pelisäännöt: työelämän suhteet, sopimustoiminta ja tulopolitiikka 2000-luvulla ) ja Palkansaajasäätiö. Kiitän Peter J. Boldtia, Ismo Luimulaa, Jukka Pekkarista ja Markus Sovalaa hyödyllisistä kommenteista ja keskusteluista. Helsinki 2004

3 ISBN ISSN

4 TIIVISTELMÄ Kirjoituksessa tarkastellaan palkkanormien asemaa suomalaisessa tulopolitiikassa luomalla historiallinen katsaus palkkanormiajattelun oleellisiin piirteisiin. Historiallinen katsaus aloitetaan sotavuosista ja päätetään nykyhetkeen. Historiallisessa katsauksessa otetaan esille muun muassa kolme normia: tuottavuusnormi, EFO-normi ja euro-normi. Työmarkkinajärjestöjen näkemyksiä kuvattaessa erityishuomio kiinnitetään SAK:n palkkanormeja käsitteleviin kannanottoihin. Kirjoituksessa pohditaan myös tulevaisuuden näkymiä ottamalla lähtökohdaksi historiasta saadut kokemukset. Kokemusten valossa perusedellytys jonkin palkkanormin seuraamiselle on rahataloudellinen vakaus. Ilman rahataloudellisesti vakaita oloja mahdollisuudet noudattaa jotakin normia ovat hyvin huonot. Raportissa lähdetään siitä, että nykyisenkaltaiset talous- ja rahaliiton muodostamat rahataloudelliset puitteet ovat palkkanormiajattelun eli n- voimaisuuden kannalta otollisemmat kuin kertaakaan sitten Bretton Woods -aikakauden parhaiden päivien. JEL-luokittelu: E24, E25, E64 Asiasanat: palkat, palkkanormit, funktionaalinen tulonjako, tulopolitiikka

5 1. JOHDANTO Neuvottelut seuraavien vuosien työehtosopimuksista ovat alkamassa. Palkkavaatimuksia esitetään ja niitä perustellaan kansantalouden tuottavuuden kasvulla, jonka nähdään luoneen uutta jaettavaa, josta osa kuuluu palkansaajille. Neuvotteluissa tarkastellaan huolellisesti tehtyjä laskelmia tuottavuuskehityksestä ja yritetään sen perusteella määritellä kansantalouden palkanmaksuvaraa. Jos sopimukset toteutuvat kattavana tulopoliittisena kokonaisratkaisuna, odotettavissa on, että sovittu palkankorotus tulee valtaosalle maan palkansaajista jokseenkin samansuuruisena. Näillä sanoilla luonnehti Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala lokakuussa vuonna 2002 silloisen neuvottelukierroksen yhtä oleellista vaihetta (Vanhala, 2002). Vaikka Vanhala ei edellä esitetyssä lainauksessa käytä palkkanormi -sanaa, lainaus tiivistää hyvin, mistä palkkanormissa on kysymys: ohjenuorasta, jonka avulla pyritään arvioimaan keskimääräistä palkankorotusvaraa ja jonka käyttö mahdollisesti kuvastuu myös toteutuneessa palkkakehityksessä. Lainaus kuvastaa myös sitä, että palkkanormiajattelulla on huomionarvoinen asema suom a - laisessa tulopolitiikassa. Vaikka palkkanormien soveltaminen ei ehkä olekaan näkynyt t o- teutuneissa palkkaratkaisuissa, palkkanormi on ollut oleellinen osa tulopolitiikan kieltä. Historiaa tulkittaessa tulisi pitää mielessä, etteivät esimerkiksi keskitettyyn ratkaisuun pe - rustuvat, suunnilleen samansuuruiset palkankorotukset vielä ole osoitus jonkun palkkanormin soveltamisesta käytäntöön. Eiväthän tällaiset korotukset välttämättä kuvasta sitä, että työmarkkinaosapuolet ovat yhdessä sopineet jonkun normin soveltamisesta. Korotusten suuruus voi myös poiketa jonkun normin mukaisesta korotuksesta. Tässä kirjoituksessa tarkastelen lähemmin palkkanormien asemaa suomalaisessa tulopolitii - kassa. Tarkastelen erityisesti normiajattelun historiaa. Vaikka tällainen näkökulma on suppea, sen avulla voi kuitenkin kuvata oleellisia piirteitä suomalaisen tulopolitiikan historia s- ta. Toisaalta palkkanormien käyttöä analysoimalla voi sanoa jotakin myös tulopolitiikan tulevaisuudesta. Koska suomalaisen tulopolitiikan historian katsotaan usein alkaneen 1960-luvulla vuonna 1968 solmitun ns. Liinamaa I-sopimuksen toimiessa alkuajan huippukohtana, näyttäisi luontevalta aloittaa myös palkkanormin historian tarkastelu 1960-luvulla. Palkkanormin ja myös tulopolitiikan historiassa kannattaa kuitenkin mennä vielä jonkin verran kauemma k- 2

6 si, aina 1940-luvulle asti. Siksi aloitan historiallisen katsauksen sotavuosista ja etenen kronologisessa järjestyksessä kohti nykyhetkeä. Kuvaan erityisesti sitä, miten palkkanormiajattelu on kehittynyt ja miten se on mahdollisesti näkynyt tulopoliittisissa ratkaisuissa. Tarkastellessani tulopolitiikan eri osapuolten suhtautumista palkkanormien käyttöön kiinnitän erityishuomion SAK:n palkkanormeja käsittele - viin kannanottoihin. Vaikka tarkastelen Suomea ja suomalaista keskustelua, otan esille myös joitakin kokemuksia Ruotsista. 3

7 2. PALKKANORMI: JA 1950-LUKU S u o m e s s a p a l k o i s t a t u l i t a l o u s p o l i i t t i n e n k y s y m y s v a r s i n m y ö h ä ä n, e i k ä n i i s t ä s o t i e n v ä l i - s e n ä a i k a n a v i e l ä j u u r i k a a n k e s k u s t e l t u. S o t a - a i k a o l i s u o m a l a i s e n t u l o p o l i t i i k a n s y n n y n k a n n a l t a k u i t e n k i n t ä r k e ä a j a n j a k s o, k o s k a t u o l l o i n v a l t i o n o t e t y ö m a r k k i n o i l l a v a h v i s t u i. S u o m a l a i s e n t u l o p o l i t i i k a n y k s i o m i n a i s p i i r r e o n o l l u t j u u r i v a l t i o v a l l a n m e r k i t t ä v ä a se - m a, j o h o n s y i t ä v o i d a a n h a k e a t o i s e n m a a i l m a n s o d a n a j a s t a. S i t ä v o i d a a n m y ö s k u t s u a s o t a k o r p o r a t i s m i n a j a n j a k s o k s i ( S o v a l a , k s. m y ö s P e k k a r i n e n j a V a r t i a i n e n , ). Selvimmin valtion väliintulo työmarkkinoilla kuvastui sotavuosina palkkasäännöstelynä, joka perustui vuoden 1941 taloudelliseen valtalakiin. Sillä hintoja ja palkkoja koskevat säännöstelyoikeudet annettiin valtioneuvostolle. Palkkasäännöstelyn vuosina palkankorotuksista päätettäessä noudatettiin ohjenuoraa, josta tuli oleellinen osa suomalaisen palkkapolitiikan historiaa: palkat sidottiin elinkustannusten nousuun. Palkkojen sitomista elinkustannusten nousuun voi pitää yhtenä sovelluksena palkkanormista. Elinkustannusten nousuun perustuvaa ohjenuoraa voi kutsua palkankorotuksia muovaavaksi elinkustannusnormiksi. Elinkustannusnormin noudattamisella tähdättiin elintarvikkeiden kallistumisen korvaamiseen palkansaajille. Sotavuosina kompensaatio ei kuitenkaan ollut täysimääräinen. Se muuttui periaatteessa täydelliseksi ja joksikin aikaa ylikompensoivaksikin sodan jälkeen. Palkankorotusten sitomista elinkustannusindeksin kuvaamaan kustannusten nousuun voi pitää palkkanormiajattelun alkuvaiheen oleellisimpina piirteenä. Vaikka elinkustannusnormia on luontevaa pitää yhtenä palkkanormin sovellutuksena, se poikkeaa muista palkkanormeista siinä, että normia noudatettaessa palkkoja nostetaan vasta jälkikäteen toteutuneen t a l ouskehityksen perusteella. Elinkustannusnormin soveltamisen kannalta yhden tärkeän ajanjakson muodostivat luvun alkupuoliskon vuodet yleislakkoon asti. Syksyllä 1951 solmittiin vakautussopimus, jolla palkat jäädytettiin, mutta ne samalla sidottiin elinkustannusindeksiin täyskompensa a - tiolla. Sopimukseen myös liittyi vakauttamisohjelma, jolla pyrittiin estämään hintojen nousu (ks. Komiteanmietintö 1951: 13). Palkkojen sitominen elinkustannusten nousuun oli muutamaa poikkeuksellista ajanjaksoa lukuun ottamatta sääntö aina 1960-luvun lopulle saakka. Palkkasäännöstelyn lopettamisen 4

8 jälkeen indeksisidonnaisuudella ei kuitenkaan ollut enää yhtä tärkeää merkitystä palkankorotusten kannalta. Elinkustannusnormin käytön voikin sanoa loppuneen palkkasäännöstelyn loputtua, vaikka palkkoihin onkin tehty keskitettyihin ratkaisuihin liittyneiden indeksiehtojen laukeamiseen takia indeksikorotuksia. Samaan aikaan kun palkkapolitiikan ohjenuorana oli elinkustannusnormi, talouspoliittisessa keskustelussa näkemys inflaatiosta kustannusten nousun seurauksena alkoi yleistyä. Ke s- kustelu kustannusinflaatiosta toi uuden, merkittävän lisäulottuvuuden paitsi suomalaiseen keskusteluun inflaation hillinnän keinoista myös keskusteluun palkkanormista: työn tuotta - vuuden kasvu otettiin esille uutena oleellisena palkkapolitiikan välineenä ja alettiin keskustella tuottavuusnormista. Normin mukaan nimellispalkkojen korotukset olisi mitoitettava vastaamaan koko kansantalouden tuottavuuden kasvua. Tämänsuuruiset palkankorotukset eivät kiihdyttäisi inflaatiota. Tuottavuusnormia pitivät esillä muun muassa nuoremman polven asiantuntijat Teuvo Aura ja Erik Törnqvist, jotka olivat valmistelemassa vuoden 1951 vakautusratkaisun yhteydessä perustetussa Talouspoliittisessa suunnitteluneuvostossa ns. talouspoliittista perusohjelmaa (Hetemäki ja Sovala 1991). Suunnitteluneuvostossa oli edustus muun muassa keskeisistä etujärjestöstä, joiden edustajat esittivät ohjelmasta näkemyksensä. Inflaation hillintä tuottavuusnormin noudattamisen tavoitteena ilmenee hyvin seuraavasta Auran (1952, ) luonnehdinnasta: Palkkatasomme on meillä sidottu elinkustannusindeksiin. Jos kulutustavarain keskimääräinen hintataso alkaa kohota niin suuressa määrin, että indeksin nousun perusteella joudumme yleisiin palkankorotuksiin, olemme taas leveällä tiellä. Rahataloudellisen tasapainon säilyttämiseen tähtäävän talouspolitiikan päämääränä on sen vuoksi oleva hintatason pysyttäminen vakaana Sisäistä rahataloudellista tasapa i - noa silmällä pitäen on pidettävä ohjenuorana, ettei kokonaistulo maassamme nouse enempää kuin kansantalouden tuottavuus kasvaa. Jos me esim. palkkojen korotuksissa menemme yli tämän, olemme uuden inflaation tiellä. Auran luonnehdinnassa on oleellista myös se, että hän arvostelee elinkustannusnormin käyttöä sen inflaatiota ylläpitävän vaikutuksen takia ja tarjoaa tavallaan tilalle tuottavuusnormia. Auran ajattelussa korostuu tuottavuusnormin käyttö ensisijaisesti inflaation hillinnässä eikä funktionaalisen tulonjaon vakauttamisessa. Talouspoliittisessa perusohjelmassa kuitenkin lähdettiin siitä, että myös reaaliansiotaso nousisi työn tuottavuuden tahdissa. Siten ohjel - massa tuottavuusnormin noudattamisella tavoitellaan myös funktionaalisen tulonjaon vakautta. 5

9 Jos hintatason nousu johtuu pelkästään palkkakustannusten, eli yksikkötyökustannusten, noususta, palkankorotusten rajoittaminen tuottavuuden kasvun suuruisiksi johtaa sekä hi n- tatason että funktionaalisen tulonjaon vakauteen. Suomalaista keskustelua tuottavuusnormista voi jäsentää määrittelemällä tuottavuusnormin mukainen palkankorotusvara kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Ensimmäisen tavan mukaan (1) palkankorotusvara = koko kansantalouden tuottavuuden kasvu. Toisen tavan mukaan (2) palkankorotusvara = koko kansantalouden tuottavuuden kasvu + odotettu inflaatio. Määritelmistä tulee identtiset, jos oletetaan hintatason muutosten noudattelevan yksikkötyökustannusten muutoksia. Tuolloin hintataso pysyy muuttumattomana, jos palkat nousevat tuottavuuden kasvun mukaisesti. Vaikka lukuisat 1950-luvulla ja myös sen jälkeen käytetyt puheenvuorot, joissa korostetaan tuottavuuden kasvuvauhtia hyväksyttävänä nimellisansioiden nousuvauhtina, ovat sopusoinnussa määritelmän (1) kanssa, niissä kuitenkin viime kädessä välittyy määritelmän (2) mukainen tuottavuusnormin määritelmä ja oletus siitä, että inflaatio johtuu viime kädessä tuottavuuden kasvun ylittävistä palkankotuksista. Siten puheenvuoroissa tyypillisesti ajatellaan koko kansantalouden tuottavuuden kasvuvauhdin mukaisten palkankorotusten vakauttavan sekä hintatason että funktionaalisen tulonjaon. Tuottavuusnormi palkkojen nousun ohjenuorana ei tietenkään ole alun perin suomalainen idea, vaikka suomalaiset talouspoliitikot eivät välttämättä saaneetkaan ideaa suoraan ulkomailta (ks. Törnqvistin vastaus Hetemäen ja Sovalan (1991) haastattelussa). Kun Luoma (1954) kommentoi perusohjelmassa esitettyä tuottavuusnormia, hän ottaa esille Ruotsissa jo vuosina Ekonomisk Tidskriftissä lähinnä Davidssonin ja Wicksellin välillä kä y- dyn keskustelun siitä, tulisiko työn tuottavuuden nousu näkyä palkkojen nousuna vai hintojen laskuna. Wicksellin linja vastasi tuottavuusnormin mukaista palkankorotuslinjaa. Luoma pitää myös Keynesiä Wicksellin linjan edustajana. Tuottavuusnormin soveltamisesta kä - sitellessään hän tukeutuu myös muun muassa Alvin H. Hansenin 1940-luvulla esittämiin näkemyksiin. Keynesin ja Hansenin näkemyksiin viittasi jo aiemmin Kivinen (1952). 6

10 Etujärjestöt ottivat kantaa tuottavuusnormiin enemmän tai vähemmän suoraan antaessaan lausuntoja Talouspoliittisen suunnitteluneuvoston valmistelemasta talouspolitiikan perusohjelmasta. Suunnitteluneuvostossa jäseninä olleet SAK:n edustajat jättivät mietinnön johdosta eriävän mielipiteen mutta eivät arvostelleet tuottavuusnormia (SAK 1954, 48-56). Työnantajien kanta oli torjuva (Pekkarinen ja Vartiainen 1995, 305). Siten työmarkkinajärjestöt ottivat kantaa tuottavuusnormiin ensimmäistä kertaa jo 1950-luvun alkuvuosien vakautuskaudella. Näistä kannanotoista oli vielä pitkähkö matka aika kauteen, jolloin tuottavuusnormista tuli vakiintunut osa tulopolitiikan kieltä. Oleellista kuitenkin on, että normista keskusteltiin jo 1950-luvun alkupuoliskolla, jota voi kutsua valtiollisen tulopolitiikan ensimmäiseksi vaiheeksi. Vuoden 1956 yleislakkoa ja siihen johtanutta t a - pahtumaketjua voi pitää ensimmäisen vaiheen loppuna (Sovala 1991, ks. myös Pekkarinen ja Vartiainen 1995, ). Yleislakkoa edeltänyt säännöstelyvaltuuksien poistaminen oli talouskehityksen kannalta yksi vedenjakaja. Alkoihan inflaatio kiihtyä pian valtuuksien poistamisen jälkeen. Talouden kehitys oli 1950-luvun jälkipuoliskolla erittäin epävakaata. Syksyllä 1957 markka deva l - voitiin. Taantuma paheni, ja kokonaistuotannon kasvu jäi kahden seuraavan vuoden aikana erittäin vähäiseksi. Talouden murrokseen liittyi myös murros työmarkkinapolitiikassa. Ammattiyhdistysliike oli hajallaan, eikä vuosina saatu aikaan keskitettyjä palkka - ratkaisuja. A y - l i i k k e e n p a l k k a n o r m i a j a t t e l u n k e h i t t y m i s e n k a n n a l t a h u o m i o n a r v o i s i n u u s i l i n j a u s t a - p a h t u i j o e n n e n v u o s i e n m u r r o s v u o s i a e l i v u o n n a S A K : n V I I e d u s t a - j a k o k o u k s e s s a. E d u s t a j a k o k o u k s e s s a k e s k e i s e k s i t a l o u s p o l i i t t i s e k s i t a v o i t t e e k s i a s e t e t t i i n t a l o u d e l l i s e n t a s a p a i n o n y l l ä p i t o t ä y s t y ö l l i s y y d e n v a l l i t e s s a. T ä s t ä t a v o i t t e e s t a s e u r a s i v a a t i m u s, j o n k a m u k a a n r e a a l i p a l k k o j e n n o u s u n o l i v a s t a t t a v a t y ö n t u o t t a v u u d e n k e h i - t y s t ä. S A K k u v a a o m a a m e r k i t y s t ä ä n t u o t t a v u u d e n n o u s u n h u o m i o i m i s e s s a p a l k k a r a t k a i s u i s t a p ä ä t e t t ä e s s ä s e u r a a v a l l a t a v a l l a : V i i m e v u o s i e n p a l k k a p o l i t i i k a n s u u r i n p e r i a a t t e e l l i n e n s a a v u t u s o n s e, e t t ä a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n p o n n i s t u k s i l l a o n v o i t u h a n k k i a y l e i s e m p i k i n h y v ä k s y m i n e n s i l l e, e t t ä r e a a l i p a l k k o j e n o n s e u r a t t a v a k a n s a n t u l o n n o u s u a j a t y ö n t u o t t a - v u u d e s s a t a p a h t u v a a k e h i t y s t ä. ( S A K , 2 5 ). K a n t a t u o t t a v u u s n o r m i i n o n s u h t e e l l i s e n y k s i s e l i t t e i n e n : K ä y t ä n n ö n r a t k a i s u n a o n p y r i t t ä v ä s i i h e n, e t t ä p a l k k a k e h i t y s e r i a l o i l l a s u u n n i l l e e n n o u d a t t a i s i t y ö n t u o t t a v u u d e n k a n s a n t a l o u d e n p u i t t e i s s a t a p a h t u v a a k o k o n a i s - k e h i t y s t ä. T ä m ä n o h e l l a o n k u i t e n k i n s a l l i t t a v a s e l l a i n e n k e h i t y s, e t t ä p a r h a i d e n t u o t t a v i l l a 7

11 j a p i t e m m ä l l e r a t i o n a l i s o i d u i l l a t y ö a l o i l l a v o i a n s i o i d e n k e h i t y s o l l a k e s k i m ä ä r ä i s t ä n o p e - a m p a a. ( S A K , 2 6 ). K a n n a n o t t o a v o i p i t ä ä s i l l o i s e n S A K : n e n s i m m ä i s e n ä e d u s - t a j a k o k o u k s e s s a a n n e t t u n a t u e n o s o i t u k s e n a t u o t t a v u u s n o r m i l l e. 8

12 3. PALKKANORMI: 1960-LUKU Vaikka suomalaisen tulopolitiikan historiaa kirjoitettaessa kannattaakin lähteä liikkeellä kauempaa kuin 1960-luvusta, sitä voi kuitenkin pitää tulopolitiikan muotoutumisen kannalta keskeisi m - pänä vuosikymmenenä. Tulopolitiikan varsinaisena alkamisvuotena on usein pidetty vuotta 1968, jolloin solmittiin ns. Liinamaa I-sopimus. Sopimusta oli kuitenkin edeltänyt moni - vuotinen valmisteleva ajanjakso, jonka kuluessa luotiin edellytykset tulopolitiikan harjoittamiselle. Tulopolitiikan aikakautta oli valmisteltu esimerkiksi komiteoissa, joissa ekonomistit toim i - vat paitsi keskeisinä kansantaloustieteellisen tutkimuksen tuloksia välittävinä asiantuntijoina myös tulopolitiikan kielen muovaajina. Ilman poliittisten ja järjestöllisten edellytysten syntymistä, esimerkiksi ilman ammattiyhdistysliikkeen eheytymistä, suomalaisen tulopoli - tiikan historiasta olisi kuitenkin tullut toisenlainen. V a r s i n a i s e n s y s ä y k s e n L i i n a m a a I - s o p i m u k s e s s a k i t e y t y n e e l l e t u l o p o l i t i i k a n l ä p i m u r r o l l e a n t o i k u i t e n k i n t a l o u d e l l i n e n t i l a n n e. S u o m e n t a l o u s o l i a j a u t u n u t k r i i s i i n, j o t a h o i d e t t i i n s y k s y l l ä s u u r e l l a d e v a l v a a t i o l l a. L i i n a m a a I - s o p i m u k s e s t a t u l i h y v i n t ä r k e ä o s a d e - v a l v a a t i o n j ä l k i h o i t o a, j o l l a p y r i t t i i n i n f l a a t i o n h i l l i n t ä ä n. E i o l e i h m e, e t t ä L i i n a m a a i t s e t i i v i s t i t u l o p o l i t i i k a n p e r i m m ä i s e n t a v o i t t e e n s e u r a a v a s t i : S u o m e k s i s a n o t t u n a t u l o p o l i - t i i k a n p ä ä m ä ä r ä o n i n f l a a t i o n t o r j u m i n e n. I n f l a a t i o n t o r j u m i s e l l a p y r i t ä ä n m y ö s s i i h e n, e t t ä r e a a l i a n s i o i d e n k a s v u v o i t a i s i i n t u r v a t a. P a l k a n s a a j i e n k a n n a l t a p e r u s t e l t u n a t a v o i t - t e e n a o n p ä ä s t ä t y ö n t u o t t a v u u d e n k a s v u a v a s t a a v a a n r e a a l i a n s i o i d e n n o u s u u n. ( L i i n a - m a a , 3. ) L i i n a m a a p i t ä ä t u l o p o l i t i i k a n e n s i s i j a i s e n a t a v o i t t e e n a i n f l a a t i o n h i l l i n t ä ä. L i i n a m a a I - s o - p i m u s t a v o i k i n p i t ä ä a l k u n a u u d e l l e a j a n j a k s o l l e, j o l l o i n i n f l a a t i o n t a l t u t t a m i s e e n p y r i t t i i n - a i n a k i n p e r i a a t t e e s s a m y ö s u u s i n v ä l i n e i n. L i i t t y i h ä n a j a n k o h t a a n m y ö s i n d e k s i s i d o n - n a i s u u d e t k i e l t ä v ä n l a i n s ä ä t ä m i n e n, m i k ä m e r k i t s i m y ö s p a l k k o j e n i n d e k s i s i d o n n a i s u u - d e s t a l u o p u m i s t a. I n d e k s i e h d o n s i s ä l l y t t ä m i n e n p a l k k a r a t k a i s u i h i n o l i o l l u t y l e i s t ä m y ö s l u v u n a l u n v a k a u t u s k a u d e n j ä l k e e n ( T A S K U , ). On huomionarvoista, että Liinamaa myös ottaa esille tuottavuusnormin mukaisen reaalia n- siokehityksen palkansaajien kannalta perusteltuna tavoitteena. Hän myös lisää: Palkkaratkaisuissa vuodeksi 1969 otettiin tavoitteeksi pysyttäytyminen työn tuottavuuden keski - määräisen kasvun puitteissa. (Liinamaa 1972, 5.) Tuottavuusnormista oli tullut osa tulopoliittista käytäntöä. 9

13 L i i n a m a a n l u o n n e h d i n n o i s s a h e i j a s t u u h y v i n t u l o p o l i t i i k k a a e d e l t ä n y t v a l m i s t e l u t y ö. S i i n ä T a l o u s n e u v o s t o n m i e t i n t ö t u l o p o l i t i i k a n k e h i t t ä m i s e s t ä ( K o m i t e a n m i e t i n t ö : B 1 ) o l i t ä r k e ä s s ä a s e m a s s a. S a m a l l a k u n m i e t i n n ö s s ä k o r o s t u u k a s v u - j a s u h d a n n e p o - l i i t t i s t e n t a v o i t t e i d e n y h t e e n s o v i t t a m i n e n, s i i n ä p a i n o t e t a a n L i i n a m a a n t a p a a n i n f - l a a t i o n h i l l i n t ä ä k e s k e i s e n ä s t a b i l i s a a t i o p o l i i t t i s e n a t a v o i t t e e n a. T u l o p o l i t i i k k a n ä h d ä ä n m i e t i n n ö s s ä k u i t e n k i n l a a j a - a l a i s e m m i n k u i n p e l k k ä n ä i n f l a a t i o n h i l l i n t ä n ä : T u l o p o - l i t i i k k a o n n ä h t ä v ä v a r s i n l a a j a n a t a l o u s p o l i t i i k a n o s a n a, j o n k a v a i k u t u k s e t n ä k y v ä t h i n - n a n m u o d o s t u k s e s s a, t u l o n j a o s s a j a t u o t a n t o v o i m i e n s u u n t a u t u m i s e s s a. ( K o m i t e a n m i e - t i n t ö : B 1, 8. ) P a l k k a n o r m i s t a t o d e t a a n m u u n m u a s s a ( s ) : H i n t o j e n n o u s u n h i l l i t s e m i n e n t u l o - p o l i t i i k a n t a v o i t t e e n a e d e l l y t t ä ä, e t t ä t u l o r a t k a i s u j a t e h t ä e s s ä p i d e t ä ä n s i l m ä l l ä k a n s a n t a l o u d e n k e s k i m ä ä r ä i s t ä t u o t t a v u u d e n k e h i t y s t ä. T u o t t a v u u d e n k a s v u n m ä ä r i t t e l e - m i s e n j a m i t t a a m i s e n v a i k e u k s i s t a j o h t u u, e t t ä t u o t t a v u u t t a o n p i d e t t ä v ä v a i n s u u n t a a a n t a v a n a t u l o p o l i t i i k a n n o r m i n a. T u o t t a v u u s n o r m i n s o v e l t a m i s e n p e r i m m ä i s e n ä v a i k e u - t e n a o n k u i t e n k i n t u o t t a v u u d e n k a s v u e r i a l o i l l a. K o r o t e t t a e s s a p a l k k o j a k a n s a n t a l o u d e n k e s k i m ä ä r ä i s e n t u o t t a v u u d e n n o u s u n m u k a i s e s t i s e u r a a k u s t a n n u s p a i n e e n j a h i n t o j e n n o u - s u n i i l l ä a l o i l l a, j o i d e n t u o t t a v u u s k a s v a a k e s k i m ä ä r ä i s t ä h i t a a m m i n. K u n v a s t a a v a a h i n - t o j e n l a s k u a e i k u i t e n k a a n t a p a h d u m u i l l a a l o i l l a, s y n t y y k a n s a n t a l o u d e s s a p a i n e t t a y l e i - s e e n h i n t a t a s o n n o u s u u n. Kullakin tuotannon alalla palkkojen nousu voitaisiin ajatella sidottavaksi asianomaisen alan tuottavuuden kasvuun. Tällaiseen käytäntöön, jos sitä noudatettaisiin, liittyisi kuitenkin koko joukko vaikeasti ratkaistavia ongelmia. Ensinnäkin eräät tulonsaajaryhmät ja valtiovalta voivat suhtautua kielteisesti siihen, että tuloerot nykyisestään kasvaisivat eri alojen tuotta - vuuden kasvun vaihtelujen mukaisesti. Toiseksi tuottavuuden kasvun tarkka mittaaminen on useilla aloilla vaikea ellei mahdoton suorittaa. Tuottavuusnormin soveltaminen tuota nnonaloittain ei näin ollen soveltunekaan tuloratkaisujen perustaksi. Mietinnössä myös todetaan (s. 12): Tuottavuusnormia on tulopolitiikassa pyrittävä soveltamaan joustavasti. Tällöin huomio olisi kiinnitettävä myös vallitsevaan suhdannetilanteeseen, koska tuottavuuden muutokset eri aloilla myötäilevät suhdannevaihteluita. Täten huomattava osa tuottavuusnormin käyttöön liittyvistä myöhemmistäkin keskustelua i - heista oli esillä jo Talousneuvoston mietinnössä. Mietintöä voi tulkita siten, että siinä otetaan varovaisen myönteinen kanta koko kansantalouden keskimääräisen tuottavuuskehityk- 10

14 sen tarkasteluun perustuvan tuottavuusnormin soveltamiseen: normin noudattaminen voi olla järkevää, mutta siitä ei tule muodostaa mekaanista sääntöä. Mietinnön painotukset ovat pitkälti samat kuin mietinnön liitteenä olleessa tulopoliittisen tutkimusryhmän mietinnössä. Tutkimusryhmässä ilmeisen keskeisessä asemassa olivat T i - mo Helelä ja Jouko Paunio, jotka kirjoittivat 1960-luvun puolivälissä tulopolitiikasta useita taustamuistioita (ks. esim. Helelä ja Paunio 1965). Helelä myös kirjoitti vuonna 1965 Suomen Pankissa yhdessä Paavo Grönlundin ja Ahti Molanderin kanssa muistion, jonka tavoitteessa ja sisällössä kuvastuu hyvin tulopoliittisen ajattelun tila 1960-luvun puolivälissä (Helelä, Grönlund ja Molander 1965). Muistion tarkoi - tuksena on luoda pohjaa työmarkkinajärjestöjen välisissä keskusteluissa käytettävän kielen täsmentämiseksi sekä selvittää palkkapoliittisten ratkaisujen kannalta keskeisten taloudellisten tekijöiden kehitys viime vuosien aikana (alkulause muistiossa). Muistiossa käytettävää tulopolitiikan kieltä kuvaa sen viimeinen luku, jossa esitetään eräitä kokonaistaloudellisia laskelmia. Niissä muun muassa sovelletaan tuottavuusnormia ja tarkastellaan, mikä on funktionaalisen tulonjaon ennallaan pitävä palkankorotusprosentti, kun inflaatiosta ja työn tuottavuudesta kasvusta oletetaan jotakin. Laskelmissa kuvastuu yhtälön (2) mukainen tapa määritellä tuottavuusnormi. Muistiossa on oleellista paitsi se, mitä se sisältää myös se, mitä se ei sisällä. Vielä 1960-luvun puolivälissä talouden kehitystä tarkasteltaessa ei tehty erottelua avoimen ja suljetun sektorin välillä. Tästä erottelusta tuli vakiintunut osa tulopolitiikan kieltä 1970-luvulla. Pitäytyminen koko kansantalouden tarkasteluun johti siihen, että inflaation syitä kuvattaessa kotimaisia tekijöitä korostettiin ja ulkomaisia tekijöitä väheksyttiin mutta ei kuitenkaan unohdettu. Esimerkiksi Talousneuvoston mietinnössä inflaatioon vaikuttavia tekijöitä luonnehditaan seuraavasti: Tulopolitiikan mahdollisuudet kustannus- ja hintatason vakaannuttamiseksi nähdään liian optimistisesti, jos hintojen nousun katsotaan johtuvan pelkästään tulopolitii - kan puutteista ja jos vain tämän kehittämisen odotetaan tuovan ratkaisun ongelmaan. Hintojen nousu on Suomessa voimistunut usein myös siksi, että yleisellä talouspolitiikalla ei ole aina kyetty estämään eräiden hyödykkeiden ja tuotannontekijöiden palvelusten liikakysyntää. Tällöin niillä aloilla, joilla kilpailu on riittämätöntä, on kustannusten ylittäviä hintojen nousuja voinut tapahtua. Tuontiraaka-aineiden hintojen nousu on myös aiheuttanut kustannuspainetta ja vaikuttanut hintatason kohoamiseen. (Komiteanmietintö 1967, 11.) 11

15 Liinamaa I -sopimusta solmittaessa käytössä oli kieli, jota oli hahmoteltu komiteoissa ja jota asiantuntijat olivat kehittäneet erityisesti 1960-luvun puolivälissä. Liinamaan (1972) m u- kaan yksi kielen oleellinen osa, koko kansantalouden tuottavuuteen perustuva tuottavuusnormi, oli käytössä myös ensimmäistä varsinaista tulopoliittista kokonaisratkaisua muotoi l - taessa. 12

16 4. EFO-NORMI Vaikka tuottavuusnormista ja siihen perustuvasta tarkastelukehikosta tuli tulopolitiikan kielen vakiintunut osa, jota on käytetty paljon myös myöhemmin, kielen ja tarkastelukehikon kehitys jatkui. Tärkeän lisän paitsi tulopolitiikan kieleen myös makrotaloudelliseen tutki - mukseen ja analyysiin toi ns. EFO-malli, joka on nimetty kehittäjiensä Gösta Edgrenin, Karl-Olof Faxénin ja Clas-Erik Odhnerin mukaan (Edgren ym. 1973). He kehittivät tarkastelukehikon 1960-luvun lopulla käyttämällä esikuvanaan samankaltaista hieman aiemmin Norjassa Odd Aukrustin johdolla ideoitua mallia (Aukrust 1970). EFO-malli, jonka kehittäjät edustivat Ruotsin tärkeimpiä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä, kehitettiin varta vasten palkkaneuvotteluja hyödyttäväksi apuvälineeksi. Ruotsissa EFOmallin käytössä oleellista on ollut se, että sitä on käytetty paitsi normatiivisesti eli palkka - politiikan apuna myös deskriptiivisesti eli kuvaamaan Pohjoismaille tyypillistä hintojen ja palkkojen määräytymistapaa. Kun Edgren, Faxén ja Odhner analysoivat palkkojen ja hi n- tojen kehitystä Ruotsissa ajanjaksolla , he tulivat siihen tulokseen, että EFOmallilla voi kuvata varsin hyvin toteutunutta hintojen ja palkkojen kehitystä. EFO-mallin yksi hyvin oleellinen piirre on talouden jakaminen kahteen sektoriin: kansainväliselle kilpailulle alttiiseen avoimeen sektoriin ja siltä suojattuun suljettuun sektoriin. Avoimella sektorilla nimellisansiot nousevat avoimen sektorin hintojen nousun ja työn tuottavuuden kasvun määrittämän ns. jakovaran kasvun tahtiin. Mallissa maailmanmarkkina - hinnat määräävät annetulla valuuttakurssilla avoimen sektorin hintatason. Myös tuottavuus on mallissa eksogeeninen muuttuja. Hyvin oleellinen mallin piirre on se, että suljetulla sektorilla nimellisansiot kasvavat samaa vauhtia kuin avoimella sektorilla. Avoin se k- tori kuitenkin toimii palkkajohtajana. Yksikkötyökustannusten muutokset määräävät hintatason muutokset suljetulla sektorilla. Myös suljetun sektorin tuottavuuden kasvu on mallissa eksogeeninen muuttuja. Tuottavuuden kasvuvauhdin oletetaan olevan suljetulla sektorilla alhaisempi kuin avoimella sektorilla. Mallin oletuksista seuraa, että funktionaalinen tulonjako pysyy muuttumattomana sekä avoimella että suljetulla sektorilla. Tähän myös perustuu mallin normatiivinen käyttö: jos nimellisansiot kehittyvät jakovaran määrittämän palkankorotusvaran mukaisesti, funktionaalinen tulonjako ja kilpailukyky pysyvät kansantalouden vakaan kehityksen kannalta järkevällä tasolla mikäli alkutilassa funktionaalinen tulonjako ja kilpailukyky ovat järkevällä tasolla. 13

17 EFO-malli vaikutti Suomessa 1970-luvulla sekä makrotaloudelliseen hinta- ja palkkatutki - mukseen että työmarkkinajärjestöjen tapaan hahmottaa palkkaratkaisuja. Molanderin, Aintilan ja Salomaan tutkimus (Molander ym. 1970) on ensimmäinen EFO-mallia hyödyntävä suomalainen hinta- ja palkkakehityksen analyysi. (Talousneuvoston sihteeristössä oli tosin tehty EFO-malliin perustuvia laskelmia jo hieman aiemmin.) Tutkimuksella oli myös suora linkki tulopolitiikkaan, koska sen tavoitteena oli tarkastella Liinamaa I -sopimuksen vaikutuksia hinta- ja palkkatasoon. EFO-mallin merkitystä tulopolitiikan kannalta korostaa se, että mallin normatiivinen käyttö tulopolitiikassa perustuu uudenlaiseen palkkanormiin. Mallin mukaan avoimen sektorin tuottavuuden ja hintatason muutosten summa määrittää vakaan talouskehityksen kanssa sopusoinnussa olevan nimellisansioiden palkankorotusvaran, mikäli lähtötilanteessa ollaan tasapainossa. Kutsun EFO-mallin mukaista palkkanormia jatkossa EFO-normiksi. EFO-normi poikkeaa perinteisestä tuottavuusnormista kahdessa oleellisessa suhteessa. Koko kansantalouden tuottavuuden asemasta huomio kiinnitetään avoimen sektorin tuottavuuteen, jolla on koko kansantalouden tuottavuutta suorempi linkki kilpailukykyyn. Toisaalta mallissa lähdetään siitä, että yhtä inflaation ja palkanmaksuvaran kannalta oleellista tekijää voidaan pitää palkkaneuvotteluissa ulkoa eli ulkomailta annettuna: mallissa pienen avoimen talouden oletetaan olevan maailmanmarkkinoilla hinnanottajana. Siten maailmanmarkkinahinnat määräävät pienen avoimen talouden ulkomaankauppahintojen kehityksen anne tuilla valuuttakursseilla. Yhden sektorin malliin perustuvassa tuottavuusnormissa nimellisansioiden nousu inflaa - tion syynä on ratkaisevassa asemassa. Kuten edellä korostin vielä 1950-luvulla tuottavuusnormista keskusteltaessa vakaaseen hintatasoon oletettiin yleisesti päästävän, jos nimellisansiot nousevat työn tuottavuuden tahdissa. Vaikka palkkakustannusten keskeinen asema kuvastui myös 1960-luvun puolivälin puheenvuoroissa, ulkomaisen inflaation merkitystä ehkä kuitenkin korostettiin aiempaa enemmän. Esimerkiksi Helelän, Grönlundin ja Molanderin muistiossa (Helelä ym. 1965) esitetyissä laskelmissa otetaan yhdeksi vaihtoehdoksi asetelma, jossa Suomen hintataso nousee samaa vauhtia kuin ulkomailla. Tämä nostaa funktionaalisen tulonjaon muuttumattomana pitävää nimellisansioiden nousuvauhtia. Muistiossa myös estimoidaan yksinkertainen hintayhtälö, jossa tuontitavaroiden tukkuhintaindeksi on yksi selittäjä. 14

18 EFO-malli ja EFO-normi vaikuttivat 1970-luvulla erityisesti vuonna 1969 yhdistyneen SAK:n näkemyksiin. Vielä vuoden 1971 edustajakokouksessa SAK:n linjausten yhtenä lähtökohtana oli perinteisen kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden kasvuun liittyvän tuottavuusnormin mukainen reaaliansioiden nousu: Palkkaratkaisuissa on perustana pide t - tävä vähintään keskimääräistä tuottavuuden kasvua ja pennimääräistä korotuslinjaa solidaarisen palkkapolitiikan toteuttamiseksi. Liittokohtaisten erityisolosuhteiden huomioon ottamiseen ja alakohtaiseen joustoon on kuitenkin varattava riittäviä mahdollisuuksia. (SAK 1976, 7.) SAK:n palkkapoliittisissa kannanotoissa vaatimus solidaarisesta palkka politiikasta on pysynyt keskeisessä asemassa koko yhdistyneen SAK:n olemassaolon ajan. Vuoden 1976 edustajakokouksen palkkapoliittisissa arvioissa näkyy jo selvästi EFO-mallin vaikutus, mikä myös johtaa tuottavuusnormin kritiikkiin ja EFO-normin tukemiseen: Mikäli palkankorotukset mitoitettaisiin kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden mukaan, pal k- katulojen osuus jalostusarvosta vähenisi ja pääomatulojen osuus kasvaisi niillä toimialoilla ja niissä yrityksissä, joissa tuottavuuskehitys on keskimääräistä nopeampaa. Mikäli näillä ja näi s- sä yrityksissä hintataso samanaikaisesti alenisi, tulonjakosuhteet voisivat säilyä entisellään tässäkin tilanteessa. Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. Kun kansainväliset tekijät pääosin määräävät hintakehityksen ja kun useimpien tuotteiden markkinat ovat voimakkaasti keskitt y- neet muutamien yritysten hallintaan, ei hintataso laske, vaan yritysten voitot kasvavat. Ellei nopeamman tuottavuuden aloilla tapahtuvaa yritysten voittojen kasvua rajoiteta tässä tilantee s- sa veropoliittisin tai muin vastaavin toimenpitein, tällainen palkkapolitiikka johtaa ennen pitkää solidaarisuuden vähentymiseen. Nopeamman tuottavuuden aloilla tulee tällöin tapahtumaan palkkojen nousua paikallisesti sovittuna ns. liukumien muodossa mikä johtaa reaaliansioiden epätasaiseen kehittymiseen. Palkkapolitiikkaa ei siis yleensä voida perustaa koko ka n- santalouden keskimääräiseen tuottavuuden kehitykseen, vaan nopeammin kehittyvän kilpailevan sektorin tuottavuuden kehitykseen. (SAK 1976, 52.) Kannanotossa tuottavuusnormin käyttöä arvostellaan erityisesti siksi, että normin noudatta - minen voi johtaa selvään alakohtaisten liukumien ja siten myös palkkaerojen kasvuun. Tällainen kehitys on ristiriidassa solidaarisen palkkapolitiikan kanssa. Kannanotto hyväksyttiin vuonna 1976, jota oli edeltänyt erittäin epävakaan talouskehityksen ajanjakso. Epävakauteen liittyi inflaation voimakas kiihtyminen, joka kuvasti pitkälti inflaation kiihtymistä kansainvälisessä taloudessa. Samalla kun kannanotossa puolustetaan EFO-normia siinä otetaan huomioon myös 1970-luvun alkuvuosien kehitys ja korostetaan, ettei normia voi noudattaa epävakaissa oloissa: Edellä kuvattua palkkapoliittista linjaa vo i - 15

19 daan noudattaa vain niissä puitteissa, joissa kansainvälinen hintakehitys on sellainen, ettei talouden tasapaino häiriinny ja inflaatio ryöstäydy valloilleen. (SAK 1976, 55.) Tämä varaus on oleellinen, koska siihen kiteytyvät ne vaikeudet, joita erityisesti EFOnormin kaltaisen palkkanormin käyttämiseen liittyy. Normin noudattamisella pyritään va - kaan talouskehityksen turvaamiseen tilanteessa, jossa vakaus on vallitseva olotila. Epävakaissa oloissa normin noudattaminen voi vakauttamisen asemasta ylläpitää epäva kautta. EFO-mallista ja EFO-normista tuli keskeinen palkankorotustavoitteita ohjaava väline kai - kissa palkansaajakeskusjärjestöissä. EFO-mallin käyttö suomalaisessa tulopolitiikassa muodostui kuitenkin toisenlaiseksi kuin Ruotsissa, jossa sekä työntekijä- että työnantajajärje s- töjen edustajat olivat yhdessä muovaamassa mallia ja soveltamassa sitä palkkaratkaisui hin. Ruotsissa EFO-normin käyttöön liittyvät ongelmat havaittiin heti 1970-luvun alkuvuosina. EFO-mallia sovellettiin suoraan kahdesta palkkaratkaisusta päätettäessä. Toinen oli yksityi - sellä sektorilla työskenteleviä toimihenkilöitä koskeva ajanjaksolle ulottuva viisivuotinen palkkasopimus ja toinen LO:n jäsenistöä koskettanut kaksivuotinen ratkaisu, joka solmittiin vuonna 1975 (Faxén ym. 1988, 19-20). Kuten Suomessa myös Ruotsissa 1970-luku ja erityisesti sen alkuvuodet olivat erittäin epä - vakaan talouskehityksen aikaa, jolloin inflaatio kiihtyi voimakkaasti. Siten viisivuotista sopimusta solmittaessa ei kyetty arvioimaan oikein ulkomaankauppahintojen kehitystä, ja siksi palkankorotukset jäivät jälkikäteen arvioituna alhaisemmaksi kuin toteutuneen EFO-normin mukaisen kehityksen perusteella olisi ollut aiheellista. Toisaalta inflaation kiihtymiseen liittyi raakaöljyn hinnan raju nousu eli inflatorinen tarjontashokki, joka näkyi vaihtosuhteen heikkenemisenä. Keskeinen eri maissa 1970-luvulla saatu opetus on, ettei tällaista vaihtosuhteen heikkenemisen sisältämää inflaation kiihtymistä tule korvata palkankorotuksina samalla tavalla kuin vaihtosuhteen ennallaan pitävää inflaation kiihtymistä. Tätä opetusta ei Ruotsissa ymmärrettävästi ollut omaksuttu vielä 1970-luvun puolivälissä, ja siksi vuonna 1975 solmitun kaksivuotisen sopimuksen palkankorotukset muodostuivat jälkikäteen arvi oituna liian suuriksi (Faxén ym. 1988, 20). Huonot kokemukset vähensivät EFO-mallin merkitystä Ruotsissa oleellisesti. Kokemusten saamisen jälkeen sitä hyödynnettiin lähinnä työmarkkinajärjestöjen sisäisissä keskusteluissa, vaikka se saattoi joskus olla esillä palkkaneuvotteluissakin (Faxén ym. 1988, 430). Pohdittaessa EFO-normin käyttökelpoisuutta Ruotsin kokemuksen valossa on pidettävä miele s- sä, ettei Ruotsin taloushistoriasta ole helppoa löytää ajanjaksoa, joka sopisi huonommin 16

20 EFO-normin soveltamiseen kuin 1970-luvun alkupuoliskon vuodet. Ajanjakso, jota EFOmallin ideoijat alunperin tarkastelivat, oli täysin erilainen (Edgren ym. 1973). Suomessa EFO-normi ei saavuttanut niin vahvaa jalansijaa, että normin käyttö olisi näkynyt toteutuneissa palkkaratkaisuissa samalla tavalla kuin Ruotsissa. Suomessa EFO-normin käytöstä ei tullut työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä yhdistävää tekijää, vaikka EFO-mallin käsitteistä tulikin vakiintunut osa suomalaisen tulopolitiikan kieltä. Jo EFO-normin syntyhistoria selittää pitkälti erot Suomen ja Ruotsin välillä. Toisaalta eroa voi selittää myös yksi oleellinen ero suomalaisen ja ruotsalaisen palkkapolitiikan välillä. Suomessa tulopolitiikka, ja erityisesti keskitetyt ratkaisut, ovat perustuneet kolmikantayhteistyöhön, jonka puitteissa on aina käsitelty muitakin oleellisia kysymyksiä kuin palkkakysymyksiä. Ne ovat vaikuttaneet myös palkkaratkaisujen tasoon. Ruotsalaisen palkkapol i - tiikan historia on ollut pitkälti työmarkkinajärjestöjen historiaa kaksikantayhteistyötä, jonka puitteissa käsiteltävien asioiden aihepiiri on ollut suppeampi kuin Suomessa. Vaikka Liinamaan (1972) mukaan ensimmäisessä varsinaisessa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa, Liinamaa I -sopimuksessa, käytettiin apuna tuottavuusnormia, Suomen talouskehitys ja 1980-luvulla oli sellaista, että palkkanormien mekaaninen soveltaminen olisi ollut - jos soveltamiseen olisi määrätietoisesti pyritty - hyvin hankalaa. Se olisi myös ollut huonoa tulopolitiikkaa. Normien soveltamisen edellyttämiä rahataloudellisesti vakaita oloja ei saavutettu missään vaiheessa. On kuvaavaa, että Tulopoliittisen selvitystoimikunnan (TUPOSETO) asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli kuvata vuosina solmittujen tulopoliittisten ratkaisujen si - sältöa ja vaikutuksia, viittaa tuottavuusnormin käyttämiseen vain Liinamaa I-ratkaisun yhteydessä (TUPOSETO 1985). Rahataloudellisten olojen epävakautta kuvastaa osaltaan indeksiehdon paluu palkkasopi - muksiin. Indeksiehdon käyttöön palattiin ns. Somerton-Oivion ratkaisussa vuonna Huomionarvoinen yksityiskohta pyrkimyksestä ottaa huomioon vaihtosuhteen heikkenemi - nen oli liittää indeksiehtoon ns. vaihtosuhdekorjaus Matti Pekkasen johdolla neuvoteltuun vuodet käsittäneeseen kokonaisratkaisuun. Arvio palkkanormien seuraamisen vaikeudesta epävakaissa oloissa kuvastuu myös niissä ammattiyhdistysliikkeen kannanotoissa, joiden pohjana on tulopolitiikan harjoittamisesta ja 1980-luvulla saadut kokemukset. Kun SAK vuoden 1976 edustajakokouksessa pe - 17

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa

Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa Työllisyyttä, turvallisuutta ja ostovoimaa SAK:n ostovoimatavoitteet sopimuskierrokselle 2003-2004 Taustamuistio SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lokakuu 2002 Lisätietoja: SAK:n viestintä puh. (09)

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista

Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista 1 29.9.2015 Valtiovarainministeriö Hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista Tämä muistio tarkastelee hallitusohjelman mukaisen palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten

Lisätiedot

SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa

SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa SOVITAAN PALKOISTA palkkaneuvottelut puntarissa Kari Alho Jukka Pekkarinen (toim.) Lehdistötiedote julkaistavissa 11.10.2004 klo 11 Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa

Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Raha ja rahapolitiikka

Raha ja rahapolitiikka Raha ja rahapolitiikka Kurssi Helsingin yliopistossa 27.10. 3.12.2015 VTT Juha Tarkka Kurssin tentit ja luentojen slidet Ensimmäinen kuulustelu tiistaina 15.12. klo 8-10 Porthania P2 Uusintakuulustelu

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan?

Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Rahapolitiikan tutkimus ja toimintatavat: Kuinka rahapolitiikan tutkimus vaikuttaa rahapolitiikkaan? Pankinjohtaja, professori Seppo Honkapohja Esityksen rakenne Inflaatio, kasvu ja rahapolitiikka 1970-luvulta

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi:

Yritysvaikutusten arviointi: Kh 19.10.2015 259 NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Sivistyslautakunta 67 08.10.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisän seuranta ajalla 1.10.2002-31.3.2015 SIVIS 67 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on

Lisätiedot

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%).

MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työmarkkinailmasto / Kuvio. MITÄ ASIOITA PITÄÄ TODELLA TÄRKEINÄ ASETETTAESSA TAVOITTEI- TA SEURAAVILLE TULONEUVOTTELUILLE (%). Työllisyyden parantaminen Palkansaajien sosiaaliturvasta huolehtiminen Työsuhdeturvan

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa

Suhdannevaihteluiden opettaminen on erittäin tärkeä osa taloustieteen opetusta. Tässä kirjoituksessa Kansantaloudellinen aikakauskirja 110. vsk. 3/2014 Suomen suhdannevaihtelut AS AD-mallin avulla kuvattuna Juha Tervala Taloustieteen opetuksessa on järkevää opettaa mallin sovelluksia ajankohtaisten ja

Lisätiedot

Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina

Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina TYÖPAPEREITA WORKING PAPERS 306 Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962-2014 Pekka Sauramo* Tämä tutkimus on osa Palkansaajasäätiön rahoittamaa Tulopolitiikka ja

Lisätiedot

TALOUDEN VIITEKEHYS 4/2013 SAK/LL

TALOUDEN VIITEKEHYS 4/2013 SAK/LL AJANKOHTAISKATSAUS TALOUDEN VIITEKEHYS Hidas kasvu ja investointien puuttuminen Viennin matala taso Keskittynyt ja yksipuolinen elinkeinorakenne Mm. Nokiaklusterin, metsäteollisuuden, telakoiden ongelmat,

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki

Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Miksi setelit leikattiin? Matti Viren professori, Turun yliopisto Tieteellinen neuvonantaja, Suomen Pankki Niin, miksi? Pysäyttää inflaatio; inflaatio oli 1945 pahimmillaan 80 % vuodessa Saada harmaa talous

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista,

TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) Tehokkaalle taloudelliselle ohjaukselle on ominaista, TEKNILLINEN KORKEAKOULU MUISTIO 1 (5) NÄKEMYKSIÄ PÄÄSTÖKAUPPALAISTA Yleiset lähtökohdat Toiminnan lähtökohdaksi on perusteltua ottaa maailmanlaajuinen tarve vähentää merkittävästi ilmaston lämpenemistä

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina Pekka Sauramo

Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina Pekka Sauramo Kansantaloudellinen aikakauskirja 112. vsk. 2/2016 Tulopolitiikka, funktionaalinen tulonjako ja palkkamaltti Suomessa vuosina 1962 2014 Pekka Sauramo Artikkelissa tarkastellaan suomalaisen tulopolitiikan

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu

TES neuvottelutulos. Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu TES 2017-2021 neuvottelutulos Palkankorotukset sopimuskaudella Työaikamallityöryhmä Palkkausjärjestelmätyöryhmä Meijerin palvelusvuosilisäratkaisu Palkankorotukset sopimuskaudella Sopimuskausi 1.2.2017-31.1.2021

Lisätiedot

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET

1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKANKOROTUKSET METALLITEOLLISUUDENHARJOITTAJAIN LIITTO MTHL:N TYÖNANTAJAT Jukka Huhtala/EL JÄSENTIEDOTE 3/2008 1 (5) 27.8.2008 Jakelu Rakennuspelti- ja teollisuuseristysalan jäsenliikkeet 1 PELTI- JA TEOLLISUUSERISTYSALAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja

Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Taantuva talous pakottaa valintoihin Arvot ohjaavat valintoja Paavo Okko Kaarinan kaupungin strategiaseminaari II 20.4.2009 Miksi viaton Suomi kärsii näin pahasti muun maailman finanssikriisistä? Finanssikriisimaiden

Lisätiedot