Lahnus-Korpilampi 87. kaupunginosa, Lahnus Kortteli ja Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (10) Asianumero 2480/ /2013 Aluenumero Lahnus-Korpilampi 87. kaupunginosa, Lahnus Kortteli ja Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 17. päivänä Helmikuuta 2016 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Thuy Pham-Linko etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 9 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liite 3 Luontoselvitys 2015 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) määräyksineen ja selostus liitteineen Lahnus, asemakaavan muutos luontoselvitys 2015.

3 3 (10) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Alue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualue on nykyisin pientaloaluetta, joka on pääosin toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Noin 160 metrin päässä muutosalueesta sijaitsee käytöstä pois otettu pohjavedenottamo. Suunnittelualueen pinta-ala on 46522m². Erillispientalojen korttelialueilla (AO-1) tonttitehokkuutta nostetaan 0,05:stä 0,20:een. Sen rakennusoikeutta on yhteensä noin 8070 k-m². Pohjavesialueen rajausta ajantasaistetaan ja rakennusalaa kortteleissa laajennetaan. Muutoksen hakijana on korttelien kiinteistöjen yksityisomistajat. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Valmisteluvaihe (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asetettu nähtäville ja siitä on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä. Lisäksi siitä on tiedotettu kirjeellä kaavaalueen ja lähinaapuruston maanomistajia. Osallisilla on ollut määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. OASista saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. OASiin voi tutustua Espoo kaavoituksen verkkosivuilla ( Vastineet mielipiteisiin lähetetään vain niille, jotka ovat erikseen kirjallisesti niitä pyytäneet. Mikäli mielipiteen allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto sen ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Ehdotusvaihe (MRA 27 ) Kaavaehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä. Lisäksi tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen ja lähinaapuruston kiinteistönomistajia. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli muistutuksen allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto sen ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää asemakaavan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli asemakaava edellyttää sopimusneuvotteluja. Muussa tapauksessa asemakaavan hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkee merkintä pohjavesien suojelualueesta.

4 4 (10) Kuva 1 ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2014) Espoon kaupunki Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä Kaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassaolevan alueen. Lisäksi kaava-alue pitää sisällään Espoon kartanon sekä Soittilan alueet. Kaava-alueeseen kuuluu myös Lahnuksen ampumaradan alue sekä Kauklahden alueelta Espoon eteläosien yleiskaavassa vahvistamatta jäänyt alue, joilla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa Asemakaava Rakennusjärjestys Suunnittelualueella on voimassa Lahnus-Korpilampi -niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Alue on osoitettu osittain katualueeksi ja osittain erillispientalojen korttelialueeksi (AO-1). Rakennusoikeus määritellään tehokkuusluvun e=0.05 mukaan kerrosluvun ollessa ½ I ½. Tontin täyttä 1200 m² kohti saadaan rakentaa yksi asunto. Liittymäkieltoa on osoitettu Huhtamäentien ja Korpilammentien risteyalueelle ja tonttien reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisena pidettävää alueen osa. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueella kaikille kiinteistöille ei ole laadittu tonttijakoa Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Suunnittelualueelle on rakennettu katu ja vesihuolto Teken suunnitelemanro 6413/011A mukaan. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

5 5 (10) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Alue sijaitsee Lahnuksessa Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueen pohjoispuolella. Suunnittelualue on nykyisin pientaloaluetta. Alue rajautuu pohjoisessa asemakaavoittamattomaan alueeseen. Alueesta etelään olevat lähikorttelit ovat rakennettua erillispientaloaaluetta. Kaavamuutosalue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta katualuetta, jonka omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelit ja ovat rakennettua erillispientalojen korttelialuetta. Tonttien ja kiinteistöjen koot vaihtelevat 2026 m 2 :n ja 4052 m 2 :n välillä. Liikenne Suunnitelualuetta halkoo Huhtamäentie. Etelässä alueetta rajaa Hepomäentie ja Korpilammentie länsi-itäsuunnassa. Valtaosa tonttien tonttiliittymät sijaitsevat Huhtamäentiellä. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Huhtamäentien ja Korpilammentien risteysalueella. Bussilinjat kulkevat lähellä olevan vapaa-ajan viihdekeskuksen ja Leppävaaran ja Espoon keksuksen välillä. Suunnittelualueelta kulkee kevyen liikenteen väylät bussipysäkeille. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen ympäristössä on valmis kunnallistekniikka, ja alueelle on rakennettu katuverkosto Luonnonolosuhteet Alueelle tehtiin luontosselvitys (liite3), jonka tarkoituksena oli selvittää kaavaalueen luonnon nykytila ja luontoarvoja asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Suunnittelualueella kartoitettiin kasvillisuus, linnusto, lepakot ja liitooravat. Suurin osa luontoselvitysalueesta katsottiin edustavan tavanomaista luontoa. Linnusto katsottiin myös tavanomaiseksi ja uhanalaisia tai lintudirektiivin lajeja ei tavattu. Alueen itäreunan kangasmetsä (kuvio 4) sekä sekundäärinen lehto (kuvio 5) katsotiin paikallisesti arvokkaaksi luontokohteiksi (kuva 2).

6 6 (10) Kuva 2 Lahnuksen selvitysalueen luontoarvot ja ekologiset yhteydet 2015 Lepakoista havaittiin pohjalepakko sekä määrittämättömäksi jaanyt lepakkolaji. Pohjalepakko on luontodirektiin IV liitteen laji, mutta ei ole uhanalainen. Selvitysalueen omakotitaloissa ja muissa rakennuksissa voi olla lepakoille sopivia lisääntymis- ja levähdypaikkoja. Mikäli rakennuksia on tarkoituspurkaa, on suositeltavaa tarksitaa lepakkotilanne sisätiloista etukäteen, koska luontoselvityksessö ei kartoittu lepakkoja sisätiloista. Purkutoimet tulee ajoitta lokahuhtikuulle, jolloin lepakot ovat pääsääntöisesti muualla talvehtimispaikoissa. Liito-oravasta ei tehty selvitysalueella havaintoja, mutta alueella (kuvio 4 ja 5) ja sen läheisyydessä on liito-oravalle soveltuvaa puusto (kuva 2). Suunnittelualueen itä- ja länsipuolella tehtiin yksittäisiä liito-orava havaintoja. Alueen suunnittelussa tulee huomioida liito-oravien mahdollinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys (kuva 2). Tämä puistoinen yhteys voi kulkea selvitysalueen halki, mutta myös sen pohjoispuolitse Suojelukohteet Korttelialueet sijaitsevat veden hakkinnan kannalta tärkeällä pohjavesialuueella (Lahnus , I luokka). Pohjavesialueella sijaitsee HSY:n omistama Lahnuksen vedenottamo, joka toimii nykyisin varavedenottamona. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet Asemakaavamuutoksella tavoitteena on toteutuneen pientaloalueen (AO-1) tiivistäminen rakennusoikeutta maltillisesti korottamalla ja asuntojen lukumäärää lisäämällä. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavamuutoksen vahvistuessa voimassa oleva asemakaava sallisi tehokkaampaa maankäyttöä. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää edelleen väljä asuinympäristö. Suunnittelussa huomioidaan myös alueen sijainti pohjavesialueella.

7 7 (10) 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 46522m². Kokonaiskerrosala on noin 8070 k-m 2., mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,17 Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa n k-m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Korttelin ja saa rakentaa erillispientaloja (AO-1) tonttitehokkuudella e=0,20. Kiinteistön rakennusten suurin sallittu kerrosluku on ½k I u½. Korttelin reunoille on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisessa kunnossa pidettävä alueen osa. Tonttiliittymä sallitaan Huhtamäentielle ja Korpilammentielle. Teiden risteysalueella on liittymäkielto. Autopaikkoja on alueelle varattava vähintään erillistaloissa 2 autopaikkaa per asunto. Korttelialueelle on asetettu hulevesimääräys, joka velvoittaa kiinteistökohtaista hulevesien hallintasuunnitelmia rakennuslupahakemusvaiheen yhteydessä. Alueen pohjaveden takia hulevedet pitää myös käsitellä puhdistaa ja mahdollisuuksien mukaan imeyttää tontilla. Myös katujen ja pysäköintialueiden sadevedet tulee ohjata sadevesiviemäreiden kautta pohjavesialueen ulkopuolelle Kaavan mukainen luonnonympäristö Suunnittelualueen itäreunan kangasmetsä katsottiin luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi luontokohteksi, jonka takia korttelin pojoisempien tonttien reunaan jätettiin istutetava tai luonnonmukaiseksi jätettäväksi alueen osaksi. Maisemallisista syistä myös korttelin koilisrinteet säästetään myös rakentamiselta. Luontoselvityksen mukaan liito-oravien mahdollinen itälänsisuuntainen ekologinen yhteys pyritään huomioimaan suunnittelualueen pohjoispuolelta. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Korttelialueet sijaitsevat veden hakkinnan kannalta tärkeällä pohjavesialuueella pv-1. Alueella on ympäristösuojelulain 17 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto ja rakentamista ohjaava Espoon kaupungin rakennusjärjestys 54. Alueella ei saa säilyttää tai varastoida irrallaan pohjavettä pilaavia aineita. Jätevesiä ei saa jotaa tai imeyttää maahan. Rakennuksia ei saa perustaa niin että se vaikuttaa pohjaveden korkeuteen. Kellari kerroksia ei suositella ja kaivamista pohjaveden alapuolelle tulee välttää. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää asiantuntijan laatima pohjaveden hallintasuunnitelma ja tarkkailuohjelma. Pohjaveden muodostumisen ja määrän turvaamiseksi rakennettavien tonttien pinta-alasta on jätettävä riittävä osuus päälystämättömäksi tai muilla keinoin turvattava pohjavede riittävä muodostuminen. Pohjavedn suojelumääräykset koskevat myös rakentamisen aikaisia järjestelyjä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET

8 8 (10) 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaaavan voimaan tullessa olisi Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I mukainen. Lahnus-Korpilammen asemakaava täydentää olemassa olevaa kaupunkirakennetta sekä tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin. Kaavassa esitetty täydennysrakentaminen sijoittuu jo nykyisin asuinkäytössä oleville kiinteistöille sekä tukeutuu jo olemassa olevaan tiestöön ja uuteen kokoojakatuun. Kaavaehdotus mahdollistaa alueella nykyisin käytettyyn asuinrakennusoikeuteen verrattuna pienen rakennusoikeuden kasvun mutta koska täydennysrakentaminen tapahtuu todennäköisemmin vähitellen vaikutukset rakennettuun ympäristöön pysyvät pitkästä aikajaksosta johtuen hallittuina. Alue sijaitsee joukkoliikenneyhteyksien varrella, jonka vuoksi tiivistävä kaupunkirakenne on perusteltua ja tuo mukanaan lähialueen palveluita ylläpitävää asukaspotentiaalia sekä elinvoimaa Lahnus alueelle. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kaava-alueen kokoojakatu Huhtamäentietä on perusparanneltu asemakaavan prosessin aikana ja kunnallistekniikkaa on rakennettu tierakentamisen yhteydessä. Alueella ei havaittu harvinaisia tai suojeltavia lajeja, mutta liito-oravien mahdollinen itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys kulkee alueen mäen etälä tai pohjoispuolelta. Rakentamisen lisääntyessä mäen eteläinen pontetiaalinen yhteys todennäköisesti katkeaa, jolloin mäen pohjoisesta kulkeva mahdollinen yhteys tulisi säilyttää. Kaava-alueen pohjois- ja etäläosassa on puustoisi saarekkeita jotka raketamisessa saattaa hävitä. Alue on kuitenkin maisemaltaan avonaista ja huoliteltua pientaloasutusta, jolloin mahdollinen tonteilta puiden kaataminen ei muuta olennaisesti alueen maisemaluonnetta. Alueen puustoisin ja profiililtaan korkein kohta pohjoisessa on kuitenkin jätetty rakentamisen ulkopuolelle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteutus kuuluu maanomistajille. Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamekinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvo Espoon kaupungin rakennusvalvona. Tonttijaon muutos voidaan laatia asemakaavan lainvoistumisen jälkeen. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedottamisen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut Thúy -Pham-Linko

9 9 (10) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kp (OAS) Nähtävillä MRA 30 :n mukaan Nähtävilläoloaikana jätettiin x mielipidettä ja x lausuntoa Ksl (kaavaehdotus), muutettu

10 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Thúy Pham-Linko Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja