MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEURANTA KULTTUURIYMPÄRISTÖ, MUSEOVIRASTO JA MUSEOT
|
|
- Arttu Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEURANTA KULTTUURIYMPÄRISTÖ, MUSEOVIRASTO JA MUSEOT Mikko Härö, Anton von Martens Museovirasto, rakennushistorian osasto../..
2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... TAUSTA... TOTEUTUS... A KAAVOITUKSEN SISÄLTÖTAVOITTEET... NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... B KAAVASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT... 7 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... C KAAVOJEN AJANTASAISUUS... NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... D KAAVAOPPAAT, -MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... E YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINTA, MUSEOIDEN ROOLI JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET... 7 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... 8 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA... 9 F VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN (KULTTUURIYMPÄRISTÖN OSALTA)... G KORJAUSRAKENTAMINEN JA RESTAUROINTI... NÄKÖKOHTIA KIRJALLISTA VASTAUKSISTA... H ERITYISKYSYMYKSET: MRL/RAKSL, MRL/MML... I LIITTEET... KYSELYN LÄHETE... KYSELYKAAVAKE...- Julkaisun tiedot: Tekijät: Mikko Härö, Anton Von Martens Taitto: Hannu Eerikäinen Kannen kuva: Hannu Vallas, Tampereen keskustaa, MV/RHO ISBN: 9---X --
3 TAUSTA Ympäristöministeriö on toteuttanut - maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden toisen seurantakierroksen. Ensimmäisen kerran lain toimivuudesta julkaistiin arviointiraportti toukokuussa (Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus. Arvio laista saaduista kokemuksista. Suomen ympäristö ). Kulttuuriympäristö jäi ensimmäisessä arvioinnissa vähälle huomiolle. Toisella kierroksella ympäristöministeriö ja Museovirasto laativat, osana laaja tutkimusten ja kyselyjen kokonaisuutta, myös erillisen selvityksen museokentän käsityksistä kulttuuriympäristön huomioimisesta maankäytössä. Museokenttä osallistui vastaajana myös muihin selvityksiin, kuten tutkimukseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuudesta ja alueellisten ympäristökeskusten sidosryhmäsuhteista. Keskeiset maankäyttö- ja rakennuslain seurantaan liittyvät tulokset on julkaisu raportissa Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus. Arvio laista saa duista kokemuksista. Suomen ympäristö, alueiden käyttö, 78. Helsinki. ISBN 9-7--, myös pdf-muodossa, ISBN 9-7--X. Osa tämän selvityksen tuloksista on jo tuossa yhteenvetoraportissa. Museovirasto on pitänyt kuitenkin aiheellisena julkaista museokentän arviot myös omana, kokonaisuutenaan. TOTEUTUS Mikko Härö (Museovirasto) ja Matti Laitio (ympäristöministeriö) laativat kysymykset, joista Anton von Martens (Museovirasto) muokkasi kyselylomakkeen. Lomake sisälsi valintatehtäviä ja kenttiä erikseen kirjoitettaville vastauksille ja kommenteille. Kysely lähetettiin 7. tammikuuta maakuntamuseoissa henkilölle ja. helmikuuta Museovirastossa henkilölle. Vastausaikaa annettiin - viikkoa. Muutamien muistutusten jälkeen tulos oli vastauslomaketta maakuntamuseoista ja Museovirastosta. Vastausprosenttia voi pitää pienenä pettymyksenä. Vastauksia käydään seuraavassa osassa läpi käyttäen samoja asiaryhmiä kuin kyselyssä. Aineiston ovat käsitelleet Anton von Martens (taulukot) ja Mikko Härö (tekstit), Hannu Eerikäinen on vastannut julkaisun muokkauksesta ja viimeistelystä. --
4 A KAAVOITUKSEN SISÄLTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain :ssä asetetaan alueiden käytön suunnittelulle keskeiset tavoitteet, mukaan lukien rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriarvojen vaaliminen. Tavoitteita täsmennetään kunkin kaavatason sisältövaatimuksissa; maakuntakaavaa laadittaessa huomiota on kiinnitettävä myös maisemaan, luonnonarvoihin ja kulttuuriperintöön (8 ), yleiskaavoissa rakennettuun ympäristöön, maisemaan, luonnonarvojen vaalimiseen sekä kestävän kehityksen eri elementteihin (9 ), asemakaavoituksessa rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön ( ) eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Vastaavista kaavamääräyksistä on omat kohtansa (,, 7 :t). Myös kaavaselostuksille asetetaan omat vaatimuksensa. Alueidenkäyttöön liittyviä päätöksiä ratkotaan myös yksittäisinä luparatkaisuina. MRL:n käsittelee suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonka käytön tarpeisiin on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin mm. perusrakenteen toteuttamisessa. Kunta voi osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla mm. erityisten ympäristöarvojen takia on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Lain 7 asettaa (asemakaavaa vailla olevalla) suunnittelutarvealueella erityisiä vaatimuksia rakennusluvan myöntämiselle, mm. maiseman huomioimisen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain. luku käsittelee poikkeamispäätöksiä ja niiden edellytyksiä, kiinnittäen erityistä huomiota mm. rakennetun ympäristön suojelun ja muiden ympäristövaikutusten arviointiin päätöksenteossa sekä mm. ympäristökeskusten kuulemiseen asiassa. Kulttuuriympäristö otetaan eri kaavatasoilla hyvin huomioon... n % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Kulttuurimaisema. Rakennettuympäristö. Esihistorialliset muinaisjäännökset. Historiallisen ajan muinaisjäännökset. Ihmisen luoma tai -vaikutteinen viherympäristö. Historiallinen tiestö ja muu perusrakenne 7. Muu kulttuuriympäristö tai kulttuuriperintö Vastaajien mielestä esihistorialliset muinaisjäännökset otetaan parhaiten huomioon, yli 7 % vastaajista arvioi tilanteen pääosin myönteisesti. Maakuntamuseoissa arvioidaan Museovirastoa selvemmin, että myös rakennettu ympäristö otetaan hyvin huomioon. Kulttuurimaiseman, historiallisen tiestön ja muu perusrakenteen, viherympäristön ja historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta tilanne arvioidaan olennaisesti huonommaksi. --
5 Kulttuuriympäristön huomioonottaminen eri tasoilla vastaajamäärä (n=) % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Kulttuuriympäristö otetaan hyvin huomioon maakuntakaavoituksessa. Yleiskaavoituksessa. Asemakaavoituksessa. Rantojen yleis- ja asemakaavoituksessa. Yksittäisissä luparatkaisuissa (suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset) Vastauksista ilmenee, että siirryttäessä yleispiirteisestä maakuntakaavoituksesta yksityiskohtaisempaan ja konkreettisempaan kaavoitukseen ja suunnittelutilanteisin koetaan kulttuuriympäristön tulevan huonommin huomioiduksi. Myönteisiksi tulkittavat arviot jäävät välille - %. NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Vastausten perusteella näyttää siltä, että mitä yleispiirteisemmällä tasolla toimitaan, sitä paremmin tai helpommin kulttuuriympäristö otetaan huomioon. Maakuntakaava arvioidaan parhaiten toimivaksi kaavatasoksi, vaikka maakuntaliittojen välillä nähdäänkin eroja, ilmeisesti liittojen tahdosta ja voimavaroista riippuen. Maakuntatasolla nähdään mahdollisuuksia myös kaavoitusta tukevaan muuhun, ohjelmalliseen suojeluun, kulttuuriympäristön integroimiseen maakuntien kehittämistyöhön. Kommenttien perusteella asemakaavoissa ja erityisesti korjaus- ja täydennysrakentamisessa kulttuuriympäristön huomioiminen on jo puutteellista ja vaikeaa. Vaikeimpia voivat olla hankekaavat, joita laaditaan jo etukäteen päätetyn intressin ja mitoituksen mukaisesti, sekä rantakaavat, joiden ratkaisut sanelee maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja riittävän rakennusoikeuden turvaaminen. Vastauksissa viitataan myös vastuun siirtoon kaavatasolta toiselle. Yleiskaavan yhteydessä todetaan, että suojelu hoidetaan asemakaavassa, vaikka asemakaavoitusta ei olisi tiedossakaan ja jos on, ei suojeluintressejä ehkä oteta huomioon. Suojelulla on myös hintansa, mikä ilmenee rakennusoikeuden lisäämisenä tontin, korttelin tai kaava-alueen muissa osissa. Vaikka hallinnollinen suojelu toteutuisikin, näyttää suojelukohteiden muutoksissa ja korjauksissa olevan ongelmia. Kuntien kesken on suuria eroja kulttuuriympäristön huomioimisessa. Erot kuntien välillä ovat ylipäänsä museoiden vastauksissa johdonmukaisimmin ja kattavimmin esille tulleita asioita. Kunnat ovat usein haluttomia käyttämään vallassaan olevia keinoja tai ottamaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Museosektorin näkökulmasta kuntien päätöksenteko- ja suunnittelukulttuureissa on parannettavaa. --
6 Pienet tai muuten niukasti resursoidut kunnat ovat suuresti konsulteistaan riippuvia. Konsulttien valinnassa taloudelliset kriteerit ratkaisevat, ja konsulttien osaamisessa on suuria eroja. Asioita hoitavien henkilöiden vaikutus on suuri ja vaihteleva. Kuntien lisäksi ilmeisesti myös ympäristökeskuksissa on vastaavia eroja. Vastausten perusteella on ilmeistä, että kuntien yhteisten hyvien käytäntöjen kehittämisessä ja toiminnan tasalaatuisuudessa on yhä parantamisen varaa. Vastausten perusteella kunnat eivät aina arvosta eivätkä priorisoi kulttuuriympäristöä kaavojen taustaselvityksissä. Pyrkimyksenä on selvitä olevilla, usein vanhentuneilla inventoinneilla eikä tietopohjan puutteita, päivitys- ja täydentämistarpeita helposti myönnetä. Museoväen mielestä kulttuuriympäristö eroaa tässä muista sektoreista, joilla selvityksiä tehdään ja priorisoidaankin. Kun selvityksiä ei tehdä oma-aloitteisesti tai jos tehdään, niin kovin myöhän, jää museoviranomaisille epäkiitollinen muistuttajan rooli. Ympäristöselvityksissä luonto otetaan kulttuuriperintöä helpommin ja kattavammin huomioon. Kulttuuriympäristön osalta muinaisjäännösten huomioiminen ja niihin liittyvät lisäselvitykset ovat pienimmän kynnyksen takana. Tiukka muinaismuistolaki johtaa muinaisjäännösten huomioimiseen, vaikka niiden vaatimien suoja-alueiden eli luontevan maisemasuhteen turvaaminen onkin jo ongelmallisempaa. Tilanne heijastaa luontokohteita ja muinaisjäännöksiä koskevan erityislain- vahvuutta, ehkä myös säädännön yleisemmin dännön vahvuutta, ehkä myös yleisemmin kuntien tehtävien ja vastuiden painottumista. Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristöt eivät sisälly kuntien perus- tai lakisääteisiin toimintoihin. Museoita kiusaa erityisesti kulttuuriympäristön sirpaloituminen ja kokonaisnäkemyksen puuttuminen, siis kulttuuriympäristön tarkastelu yksittäisinä ja erillisinä suojelukohteina. Kulttuurimaisemaa ja kokonaisuuksia ei huomioida. Kaava-alueiden ulkopuolelle jäävää maaseutua ja maisemia, maatalouden ja alkutuotannon ympäristöjä pidetään uhanalaisina. Joissakin vastauksissa korostetaan liikenneväylien kielteisiä vaikutuksia maisemaan, kaupungeissa vastaavasti katujen ja pysäköintialueiden vaatimaa tilaa ja niiden aiheuttamaa ympäristömuutosta. Liikenneväylien välilliset vaikutukset ilmenevät kauppakeskuksina ja teollisuusalueina. Kaupungeissa on vastaavia ongelmia kaupunkikuvan ja kaupunkitilan vaalimisessa. Museoiden on vaikea vaikuttaa siihen, välineet ja keinot ovat niukkoja eikä museoviranomaisia kuulla kaupunkikuva-asioissa. Suojelu tai muu huomio kohdistuu yksittäisiin kohteisiin, rakennusten lähiympäristön muutos voi olla kova tai hallitsematon. Kaupunkien uudisrakentaminen marginalisoi suojelukohteita. Kaupunkikuvan ohella vanhat, väistyvät teollisuusalueet, kaupunkikeskustat ja sisätilat ovat museoviranomaisten mielestä kaupunkien vaikeimpia kysymyksiä. --
7 B KAAVASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIT Maankäyttö- ja rakennuslain 9 mukaan kaavojen on perustuttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (kullakin kaavatasolla sille sopivin sisällöin, vrt. eri kaavatasojen sisältövaatimukset) ja niiden yhteydessä on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. (Vaikutusten arvioinnin peruskysymyksiä lienevät kulttuuriympäristön elementtien säilyminen ja ylläpito, vahvistaminen, muuttuminen ja väistyminen. Vaikutukset voivat olla välillisiä ja välittömiä, suorien ympäristövaikutusten ohella esim. taloudellisia ja sosiaalisia). Inventoinnit/selvitykset eri kaavatasoilla Maakuntamuseoista vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Kysymykset 8 8 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Maakuntakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Yleiskaavoissa (kokonaisyleiskaava) tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Osayleiskaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Asemakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset Maakuntamuseoissa arvioidaan, että kulttuuriympäristöselvitykset tehdään parhaiten maakuntakaavoissa. Muilla kaavatasoilla arviot jakautuvat, mutta tyytyväisiä on hyvin niukasti. -7-
8 Inventoinnit/selvitykset eri kaavatasoilla Museovirastosta vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % Kysymykset ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Maakuntakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Yleiskaavoissa (kokonaisyleiskaava) tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Osayleiskaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset. Asemakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset Museoviraston vastausten profiili poikkeaa jonkin verran maakuntamuseoista, ei osaa sanoa vastauksia on paljon. Museovirastossa kaavainventoinnit arvioidaan hieman maakuntamuseoita myönteisemmin mutta kovin tyytyväisiä ei täälläkään olla. -8-
9 Inventointien/Selvitysten laatu vastaukset % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset 7 8 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Tehdään ajoissa. Ovat laadullisesti korkeatasoisia. Ovat kattavia. Ovat havainnollisia. Kohdentuvat oikein (kullakin kaavatasolla, kussakin ympäristössä) Järjestään noin puolet vastaajista arvioi inventointien laadun kielteisesti, yhteenkään kysymykseen ei annettu myönteistä täysin samaa -vastausta. -9-
10 Selvityksissä otetaan hyvin huomioon... vastaajamäärät % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 8 9 kysymykset 7 8 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut Kysymykset:. Muinaisjäännökset. Rakennettuympäristö. Maisema. Vedenalainen kulttuuriperintö. Muut kulttuuriympäristön osatekijät Muinaisjäännökset ja rakennettu ympäristö otetaan selvityksissä parhaiten huomioon. Neljä henkilöä joiden mielestä maisema otetaan melko hyvin huomioon, olivat maakuntamuseoista. (Huom. vedenalainen ja muut vain yksi melko samaa!) --
11 Inventoinnit/selvitykset antavat kokonaisvaltaisen, kattavan käsityksen kulttuuriympäristön ominaispiirteitä ja arvoista % 9 % % 7 % 8 % ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri % 7% melko samaa, % täysin/melko eri. Inventointien tekijät ovat ammattitaitoisia % 9 % % ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri muut % % % % Inventointien tekijöiden ammattitaito - % täysin/melko samaa, % täysin/melko eri. % EOS, korkea prosentti vaikeuttaa analysointia. --
12 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Kulttuuriympäristön inventoinnit ovat vastausten perusteella maakäyttö- ja rakennuslain toimeenpanon ja toimivuuden olennainen ongelmavyyhti. Kompastuskiviä ovat tilaajien osaaminen, inventoijien osaaminen sekä asianmukaisen ohjeistuksen ja nykyaikaisten työkalujen puuttuminen sekä inventointien ajoitus ja kohdentuminen. Erityisesti sisältöön ja välineisiin liittyvät pulmat kuuluvat ratkaisujaan jo hyvän aikaa odottaneisiin kysymyksiin....perusongelmana on ajanmukaisten, valtakunnallisesti yhdenmukaisten menetelmien puuttuminen. Inventointeja tehdään liian myöhään, tilapäisin järjestelyin ja puutteellisella osaamisella. Kuntien ja konsulttien puutteellinen ymmärrys ja epäyhtenäinen käsitteistö vaikeuttavat asiaa, ei ymmärretä mitä kulttuuriympäristö on. Kuntien päätöksentekijät ja johtavat virkamiehet eivät riittävästi ymmärrä ja arvosta inventointeja. Niitä ei pidetä olennaisena perustietona vaan välttämättömänä pahana. Vastuuta siirretään mielellään museoviranomaisille. Inventoinnit mitoitetaan (rahoitetaan) niukasti ja tiukasti. Toisaalta olisi myös haettava ekonomisia tapoja tehdä inventointeja. Kielteisenä piirteenä pidetään myös kilpailuttamisesta seuraavaa inventoijien ja kaavakonsulttien valintaa hinnan, ei työn odotettavissa olevan laadun perusteella. Tämä vaikuttaa kaavoituksen laatuun ja sen mahdollisuuksiin ottaa kulttuuriympäristö huomioon. Inventointikoulutusta ja inventointien ohjausta pidetään puutteellisena. Puutteita on asiantuntijoiksi oletetuilla tekijöilläkin, esimerkiksi humanistisen koulutuksen saaneilta taidehistorioitsijoilta tai kansatieteilijöiltä voi puuttua tämän osa-alueen osaaminen. Inventoijien henkilökohtaiset käsitykset vaikuttavat liikaa selvitysten sisältöön. Ammattitaitoisia ja motivoituneita inventoijia on vaikea löytää. Keikkatyöllä on vaikea elää, työ on raskasta, heikosta palkattua ja huonosti arvostettua. Inventoinnit keskittyvät sisällöllisesti yhä yksittäiskohteisiin, kokonaisuuksia ja ympäristöjen rakenteellisia piirteitä hahmotetaan puutteellisesti. Ympäristötyypeistä erityisesti sotien jälkeinen rakentaminen on yhä heikosti mukana ja sitä on tämän seurauksena vaikea tehdä ymmärretyksi tai saada arvostetuksi. Raporttien havainnollisuudessa on parantamisen varaa. Muinaisjäännösten inventointien asema näyttää (vrt. muinaismuistolaki) hieman muita inventointeja vahvemmalta. --
13 C KAAVOJEN AJANTASAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa maakuntien liitot ja kunnat huolehtimaan siitä, että kaavat ovat ajan tasalla (eri kaavatasoilla MRL:n 7, ja ), lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää kuntien ylläpitävän karttaa (tai karttayhdistelmää) kuntien voimassa olevista asemakaavoista. Asemakaavojen osalta laissa on ajantasaisuuteen liittyvä erityinen menettely (MRL ), jonka vaikutus alkaa kuitenkin vasta. Kaavojen ajantasaisuus vastaukset % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 8 7 kysymykset 9 täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: C Tieto kaavojen ajantasaisuudesta on helposti ja kattavasti saatavissa C Kunnat arvioivat aktiivisesti yleiskaavojen ajantasaisuutta C Kunnat arvioivat aktiivisesti asemakaavojen ajantasaisuutta C Kulttuuriympäristö on yksi keskeisistä kriteereistä kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa Vastaajat ovat hyvin kriittisiä kaavojen ajantasaisuuteen ja sitä koskevan tiedon saatavuuteen. Yli % (%-7%) vastaajista oli jokaisen kysymyksen kohdalla täysin tai melko eri. Vain noin % oli melko samaa. Kysymyksen C kohdalla ilmeni muutama täysin samaa oleva vastaus; epäselväksi kuitenkin jäi olivatko vastaajat sitä että kulttuuriympäristön pitäisi olla vai että se tällä hetkellä on yksi keskeisistä kriteereistä. --
14 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Kaavojen ajantasaisuutta ei museoiden käsityksen mukana juurikaan arvioida. Tämä ei välttämättä johdu kuntien tai kaupunkien tahdon puutteesta vaan niiden voimavaroista. Kaavojen vanhentuneisuus tiedetään mutta mahdollisuuksia uudistamiseen ei ole. Alueilla, joilla ei ole suuria muutos- tai maankäyttöpaineita ei uusimiseen helposti ryhdytä. Kaavojen uusimisen taustalla on tavallisesti yleisiä tai yksityisiä taloudellisia ja toiminnallisia intressejä. Uusimisen ensisijaisena tavoitteena on siis rakentamisen tehokkuuden lisääminen, vanhoilla asuinalueilla niiden tiivistäminen. Kasvukunnissa uusien asuinalueiden kaavoitus vie suuren osan voimavaroista. Kulttuuriympäristön vaalimisen, suppeammin rakennussuojelun ja restauroinnin sisältöjen, arvojen ja painotusten muutokset synnyttävät museoiden mielestä tarvetta arvioida ja ajan tasaistaa kaavoja. Vastauksissa ehdotetaan kaavojen vanhentuneisuuden kriteeriksi sitä, perustuvatko ne ylipäänsä kulttuuriympäristön inventointiin vai ei. Jos inventointitietoa ei ole pohjana, voi kaavan olettaa. jo vanhentuneeksi. Uudet inventoinnit ja laajeneva näkemys kulttuuriympäristön arvoista johtavat museosektorin näkökulmasta nekin uusimistarpeeseen. Kulttuuriympäristön tilaa ja tarvetta reagoida siihen ei vastausten perusteella käytetä kriteerinä ajantasaisuuden arviointiin. Kaavojen vanhentuneisuus aiheuttaa museosektorille yksittäisinä suojelutapauksina turhaa ja turhauttavaakin työtä. Vanhentuneet kaavat uhkaavat erityisesti paikallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä; hierarkiassa korkeammalle arvostetut kohteet tai ympäristöt ovat niitä paremmin viranomaisten seurannassa ja priorisoituja. Kysymykseen on suhtauduttu hyvinkin kategorisesti: Jos kaava velvoittaa purkamaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, niin kyllä se silloin on vanhentunut. Yhdessä vastauksessa todetaan, että 99-lukua vanhemmat kaavat ovat harvemmin enää ajantasaisia. Vastauksista ilmenee ympäristökeskusten keskeinen rooli ajantasaisuuden arvioinnissa ja kaavojen uusimisen vauhdittajina. Ainakin osa ympäristökeskuksista pitää asiaa aktiivisesti esillä neuvotteluissa ja kehittämiskeskusteluissa kuntien kanssa --
15 D KAAVAOPPAAT, -MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Ympäristöministeriö on julkaissut Maankäyttö- ja rakennuslaki sarjassa joukon lain toteuttamiseen, tulkintaan ja hyviin käytäntöihin liittyviä oppaita; kaavamerkintäasetuksen, maakunta- yleis- ja asemakaavojen merkintä- ja määräysoppaat, maakuntakaavan sisältöä ja esitystapaa sekä oikeusvaikutuksia käsittelevät oppaat, valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet, ym.. Merkintäasetus sekä merkintä- ja määräysoppaat ovat kaavoituksen keskeistä ohjeaineistoa. Oppaissa kerrotaan sekä erityisesti suojeluun liittyvistä kaavallisista mahdollisuuksista ja keinoista että muista kulttuuriympäristön muutokseen ja muutoksen hallintaan liittyvistä kaavallista mahdollisuuksista ja keinoista. Kaavaoppaat, -merkinnät ja -määräykset vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 9 8 kysymykset ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: D Oppaat tunnetaan maakunnan liittojen, kuntien ja konsulttien piirissä hyvin ja niitä käytetään aktiivisesti kaavoituksessa D Tunnen itse oppaat hyvin ja käytän niitä aktiivisesti apuna työssäni D Kulttuuriympäristö on otettu hyvin huomioon opasjulkaisuissa Useimmat vastaajat tuntevat mielestään hyvin ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki-oppaat. Opasjulkaisuissa kulttuuriympäristö on otettu hyvin huomioon. D-kysymyksen kohdalla maakuntamuseoiden vastaukset ovat selvästi Museovirastoa myönteisempiä. NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Ympäristöministeriön kaavaoppaita arvioidaan myönteisesti. Ne ovat yhtenäistäneet ja selkeyttäneet käytäntöjä. Kaupungeilla on tavallisesti oma räätälöity merkintä- ja määräysvalikoimansa, joskus liiankin laaja sellainen. Oppaiden merkintöjä ja määräyksiä käytetään liiankin kategorisesti, olosuhteita huomioimatta. Myös konsulttien kesken on eroja uusi konsultti saattaa tuoda mukanaan paikkakunnan vakiintuneista käytännöistä poikkeavia merkintöjä ja määräyksiä. Museoviraston arkeologit tukeutuvat ensi sijassa viraston omaan sisäiseen ohjeeseen. Museoiden mielestä käytäntöjä on hyvä yhä kehittää ja monipuolistaa; tarvitaan hyviä käytännön esimerkkejä ja vertailukohtia. --
16 E YMPÄRISTÖKESKUSTEN TOIMINTA, MUSEOIDEN ROOLI JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Ympäristökeskusten toiminta, museoiden rooli ja vaikutusmahdollisuudet Maakuntamuseoista vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 7 kysymykset täsyin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: E Museo osallistuu aktiivisesti viranomaisneuvotteluihin kulttuuriympäristölle olennaisissa kaavahankkeissa E Museo vaikuttaa ja sen näkökohdat tulevat huomioiduiksi kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa E Museo on aktiivisesti yhteydessä ympäristökeskukseen (-keskuksiin) E Ympäristökeskus ottaa kaavaohjauksessa riittävästi huomioon kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat E Museoviranomaisten valitusmahdollisuus on tärkeä kulttuuriympäristön kannalta Alueellisilla ympäristökeskuksilla on keskeinen rooli kuntien kaavoituksen ja rakentamisen seurannassa ja ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavojen sisältövaatimusten huomioimista. Ympäristökeskukset käyvät alueidensa kuntien kanssa kehittämiskeskusteluja ja järjestävät kuntien kanssa viranomaisneuvotteluja kaavahankkeista, jotka koskevat valtakunnallisia tai seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai jotka muuten ovat merkittäviä mm. kulttuuriympäristön osalta. Ympäristökeskuksilla on selvä roolinsa myös poikkeamistapauksissa. Ympäristökeskus voi tehdä yleis- ja asemakaavoista oikaisukehotuksia ja tarvittaessa myös valittaa kuntien kaavapäätöksistä. Museot (Museovirasto, maakuntamuseot, ammatilliset paikallismuseot) toimivat usein keskeisinä kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntijoina kaavoituksessa. Osalla maakuntamuseoista on arkeologista kulttuuriperintöä tai rakennettua kulttuuriympäristöä koskevia työnjako- ja yhteistyösopimuksia, jotka ovat vakiinnuttaneet näiden museoiden asiantuntija- ja viranomaisroolia museoiden toimintaalueilla sekä työnjakoa Museoviraston kanssa. Silti myös monet ammatilliset paikallismuseot (kaupunginmuseot) hoitavat osana kaupunkiensa hallintoa ja päätöksentekoa keskeisen osan kaupunkinsa asiantuntijatehtävistä. --
17 Ympäristökeskusten toiminta, museoiden rooli ja vaikutusmahdollisuudet Museovirastosta vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 7 kysymykset 7 täsyin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri E Museo osallistuu aktiivisesti viranomaisneuvotteluihin kulttuuriympäristölle olennaisissa kaavahankkeissa E Museo vaikuttaa ja sen näkökohdat tulevat huomioiduiksi kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa E Museo on aktiivisesti yhteydessä ympäristökeskukseen (-keskuksiin) E Ympäristökeskus ottaa kaavaohjauksessa riittävästi huomioon kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat E Museoviranomaisten valitusmahdollisuus on tärkeä kulttuuriympäristön kannalta Tässä pyrittiin selvittämään, miten vastaajat kokevat ympäristökeskusten toiminnan, museoiden roolit ja vaikutusmahdollisuudet. Maakuntamuseot suhtautuvat Museovirastoa myönteisemmin ympäristökeskuksiin ja omaan toimintaansa. Maakuntamuseoiden kaikilla osa-alueilla vastauksissa yli 8% vastanneista ovat melko tai täysin samaa. Tämä antaisi ymmärtää, että he ovat tyytyväisiä omaan panostukseensa. Museoviraston vastauksissa huomattavaa on että ainoastaan E (kysymys valitusmahdollisuuden tärkeydestä) saa yli 9% kannatuksen. Vastauksissa E-E jäävät kaikki alle %. On kuitenkin huomattava, että Museovirastosta saatiin tässäkin paljon EOS- vastauksia ja viraston vastaajia oli kaikkiaan melko vähän. -7-
18 NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Museoiden ja ympäristökeskusten yhteistyö on vastausten perusteella ilmeisen vakiintunutta. Museoilla on myönteinen käsitys ympäristökeskuksista. Keskuksilla on ammattitaitoa, jota museoilta puuttuu. Ne kutsuvat museoita viranomaisneuvotteluihin, työkokouksiin ja maastokatselmuksiin. Museoiden vaikutuskeinot ovat osin sidoksissa nimenomaan ympäristökeskusten tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tukeen. Kääntöpuolena tuodaan kuitenkin esiin suuret erot ympäristökeskusten välillä osaamisessa, aktiivisuudessa sekä halussa tai uskalluksessa ajaa kulttuuriympäristöasioita loppuun asti. Keskuksissa on niiden henkilökunnan osaamisesta tai asenteista johtuvia eroja Museoiden aktiivinen yhteistyö vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 8 7 kysymykset 9 7 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: kuntien kaavoituksesta vastaavien virkamiesten kanssa kuntien luottamusmiesten ja päätöksentekijöiden kanssa kuntalaisten kanssa kiinteistönomistajien kanssa yhdistysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa Museoviraston arkeologian osaston kanssa 7 Museoviraston rakennushistorian osaston kanssa Mitattaessa yhteistyön aktiivisuutta tulokset ovat samanlaisia Museoviraston ja maakuntamuseoiden vastauksissa. Yhteistyötä tehdään eniten kuntien kaavoituksesta vastaavien virkamiesten kanssa sekä Museoviraston eri osastojen kanssa. Museoväen aktiivisuus on suurinta oman alan viranomaisyhteistyössä, yhteys kuntien päätöksentekijöihin ja luottamusmiehiin, kuntalaisiin, kiinteistönomistajiin sekä yhdistyksiin ja kansalaisjärjestöihin jää niukemmaksi. Jos museosektorin profiilia, yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja keskustelukykyä halutaan kehittää, lienee nimenomaan viimeksi mainituilla sektoreilla eniten parantamisen varaa. -8-
19 Museon kulttuuriympäristöön ja alueiden käyttöön liittyvä asiantuntemus on kattavaa ja korkeatasoista % % 9 % % % ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri % Asiantuntemusta mitattaessa % vastanneista oli täysin tai melko samaa siitä että museon asiantuntemus on kattavaa ja korkeatasoista. % olivat melko eri. NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Museoiden työpanosten määrästä ja luonteesta saadut vastaukset eivät mahdollista varsinaista analyysiä. Selvää on, että työtä on enemmän kuin tekijöitä, palvelujen tarjonta lisää myös kysyntää. Aina kaksikaan rakennustutkijaa ei riitä maakuntamuseon alueelle, ja restauroinnin (korjausrakentamisen) asiantuntemustakin kaivataan. Kulttuuriympäristön, suojelun ja maankäytön kysymyksissä työskentelevien museoihmisten muodostaminen museoissa omaksi yksikökseen näyttää houkuttelevalta ajatukselta ja joissakin museoissa on kyetty näin menettelemäänkin. Pienemmät museot ovat liikaa yhden ihmisen työpanoksen varassa; tämän poissaolo, eläkkeelle jääminen, osaamisen jatkuvuus ja jakaminen ovat tällöin erityisen kriittisiä asioita. Museoammattilaisten (esinepuoli) perusammattitaitoon eivät tavallisesti kuulu inventoinnit tai kulttuuriympäristön tuntemus. Vastaukset heijastavat tarvetta organisoida kulttuuriympäristön vaalimiseen perehdyttävää ammatillista täydennyskoulutusta. Työvälineiden kehittämiseen on selviä paineita. Olennaisena pidetään inventointien ohjeistuksen ja tietojärjestelmäratkaisujen saamista laajaan käyttöön sekä ympäristöhallinnon, Museoviraston ja maakuntamuseoiden tietoaineistojen yhteiskäyttöä. Tietohuolto (paikkatieto, digitaalisuus, jne.) ylipäänsä ovat olennainen toiminnan tehostamistarve. Erityisenä sisällöllisenä haasteena näyttää olevan sotien jälkeinen rakentaminen. Museovirastolta toivotaan enemmän tukea, ohjeistusta ja yhteydenpitoa. -9-
20 F VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN (KULTTUURIYMPÄRISTÖN OSALTA) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista (..) tuli voimaan... Tavoitteissa on otettu huomioon kulttuuriympäristö (kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) omana kokonaisuutenaan (yleis- ja erityistavoitteina). Kaikkia kaavatasoja sitovana erityistavoitteena todetaan mm. että alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettavavaltakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuuriperintöalueet ja -kohteet. Valtakunnallisesti arvokkailla kohteilla ja alueilla on alueidenkäytön sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Kulttuuriympäristö on integroituneena muihinkin tavoitekokonaisuuksiin. Tavoitteet korostavat olevien voimavarojen (aluerakenne, yhdyskuntarakenne) käyttöä ja kehittämistä mm. ympäristöarvot huomioon ottaen. Perusrakennehankkeissa ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on erityistavoitteena otettava huomioon maankäyttö ja lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja - alueet sekä maisema. Erityisen merkittävissä aluekokonaisuuksissa (Saaristomeri, maankohoamisrannikko, Lapin tunturialueet, Vuoksen vesistö) on huomioitava myös luonto- ja kulttuuriarvot. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen (kulttuuriympäristön osalta) Maakuntamuseoista vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset 7 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: F Museossa tunnetaan hyvin valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet F Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet tunnetaan kunnissa ja ne otetaan hyvin huomioon kaavoituksessa F Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ovat edistäneet kulttuuriympäristön säilymistä ja hallittua kehitystä --
21 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen (kulttuuriympäristön osalta) Museovirastosta vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: F Museossa tunnetaan hyvin valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet F Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet tunnetaan kunnissa ja ne otetaan hyvin huomioon kaavoituksessa F Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ovat edistäneet kulttuuriympäristön säilymistä ja hallittua kehitystä Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutumisen kohdalla vastauksissa on eroja. Maakuntamuseoissa ollaan huomattavasti enemmän sitä, että museossa tunnetaan tavoitteet hyvin (melko + täysin samaa = 9 %. vrt. MV alle %). Myös kuntien tietämys saa enemmän tukea maakuntamuseoissa. Maakuntamuseoissa on huomattavasti Museovirastoa enemmän koettu, että valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteet ovat edistäneet kulttuuriympäristön säilymistä ja hallittua kehitystä (n. % vrt. MV:n n.%). Tilastoja vaikeuttaa huomattavasti Museoviraston suuri tyhjien ja EOS vastausten osuus. NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Tietoisuus valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista on lisääntynyt. Ne ovat kaavaneuvotteluissa esillä erityisesti ympäristökeskusten ja museoviranomaisten ansiosta. Kuntatasolla tavoitteita ei ole vielä täysin tai kattavasti tiedostettu. Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen merkitys jää kaavatyössä joskus myös hämäräksi. Kunnille asia näyttäytyy helposti lähinnä suojeluna, vaikka kyse on myös muista tavoitteista ja intresseistä, kokonaisuudesta. Museosektorikin voi unohtaa, että on myös muita kuin kulttuuriympäristöön liittyviä tavoitteita. Tavoitteet saatetaan ottaa huomioon kaavamaisesti ja teknisesti. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita koskevat lähtötiedot ja rajaukset ovat yleispiirteisiä, eikä lisäselvityksiä tehdä tarpeeksi. Alueille tarvitaan menettelytapaohjeita ja tarkempia tavoitteita. Kunnat saattavat olla halukkaampia ottamaan huomioon maankäytöllisesti helpommin ratkaistavia tai rakenteellisia asioita, kuten aluerakenne tai energiahuolto, sen sijaan kulttuuriympäristön aktivointia joudutaan perustelemaan ja peräämään. Valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja kohteiden korostaminen tapahtuu usein paikallisten arvojen ja kohteiden kustannuksella. Paikallista ja alueellista omaleimasuutta ei saisi unohtaa. --
22 G KORJAUSRAKENTAMINEN JA RESTAUROINTI Maankäyttö- ja rakennuslain antaa tavoitteet rakentamisen ohjaukselle, mainiten mm. elinkaariajattelun, kestävän kehityksen eri ulottuvuudet, kulttuuriarvojen luomisen ja säilyttämisen sekä rakennetun ympäristön jatkuvan ja suunnitelmallisen hoidon ja ylläpidon. Rakentamisen edellytyksiä ja vaatimuksia täsmennetään lain 7. luvussa, erityisesti 7 ja 8 :ssä sekä joissakin 9. luvun kohdissa niin päätösten edellytysten, rakentamisen laadun kuin kuulemisprosessien osalta. Laki ja asetus ohjaavat myös itse rakennustyön suoritusta ja suunnittelua, mm. niiden laatua, suunnittelijoiden ja työnjohdon ammattitaitoa ja kelpoisuutta. Purkamisluvalle asetetaan ehtoja myös historian ja rakennustaiteen osalta (7 ja 9 ). Rakennusluvalla on erityiset edellytykset suunnittelutarvealueilla (7 ). Maisematyöt ovat luvanvaraisia (8, ). Korjausrakentaminen ja restaurointi (osa ) vastanneet % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % kysymykset 9 9 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: G Rakennusvalvontaviranomaiset ottavat kulttuuri-historialliset arvot hyvin huomioon kaavoilla suojeltujen rakennusten korjauksissa ja muutoksissa G Rakennusvalvontaviranomaiset ottavat kulttuuri-historialliset arvot hyvin huomioon muissakin kuin kaavoilla suojelluissa rakennuksissa G Purkulupien harkinnassa otetaan aktiivisesti huomioon kulttuurihistorialliset näkökohdat --
23 Korjausrakentaminen ja restaurointi (osa ) % % % % % % % 7 % 8 % 9 % % 7 8 kysymys 7 ei vastausta täysin samaa melko samaa EOS melko eri täysin eri Kysymykset: G Rakennuslupaviranomaiset kuulevat aktiivisesti museo-viranomaisten kantoja ja ottavat ne päätöksissään huomioon G Korjausrakennushankkeissa (kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet) käytetään ammattitaitoista, restauroinnin ja korjausrakentamisen kysymykset hyvin hallitsevaa suunnittelijakuntaa G Korjausrakennushankkeissa (kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet) käytetään ammattitaitoisia, restauroinnin ja korjausrakentamisen kysymykset hyvin hallitsevia urakoijia ja työntekijöitä NÄKÖKOHTIA KIRJALLISISTA VASTAUKSISTA Korjausrakentamista ja restaurointeja koskevat vastaukset ovat johdonmukaisen kriittisiä ja hyvin huolestuneita. Inventointien (kaavaselvitysten) ohella tämä on selvästi kriittisimmin arvioitu maankäyttö- ja rakennuslain osa-alue. Rakennusvalvonnan tasossa on suuria eroja. Rakennusvalvonnan vaikutus päättyy tavallisesti luvan myöntämiseen, korjaushankkeiden ohjaus ja seuranta jää liian niukaksi. Rakentamismääräyksistä ei jousteta, talotekniikka toteutetaan kovin kourin. Suunnittelun ja tekemisen taso vaihtelee suuresti. Kyse on myös restauroinnin osaajien, suunnittelijoiden ja tekijöiden puutteesta. Erityisosaajista on pulaa. Uusi suunnittelijasukupolvi on vanhempaa valveutuneempaa. Kunnat kuitenkin saamaan aikaan säästävät pois omaa osaamistaan. Kuntien korjausrakentamista tehdään uudisrakentamisen periaattein ja käytännöin. Avustuksiakaan (ympäristökeskukset, maaseutukeskukset) ei valvota riittävästi. RAY:n sosiaalisin kriteerein myönnettyjen avustusten käyttöä arvorakennuksissa ei ohjata. Sotien jälkeinen rakennuskanta on uhanalainen. Ilman lupia tai yhteydenottoja tehdyt korjaukset mainitaan ongelmaksi. Muodon säilyttäminen riittää, materiaalia ei tarvitse säilyttää. --
24 H ERITYISKYSYMYKSET: MRL/RAKSL, MRL/MML Rakennussuojelulailla ei vastausten perusteella ole juurikaan merkitystä asemakaava-alueilla. Vastaukset viittaavat siihen, että lain käyttö olisi vähentynyt uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä. (On huomattava, että myös tulkintakäytäntöä on muutettu ympäristöministeriössä ja KHO:nkin pohjalta). Syynä mainitaan, että suojelu toteutuu asemakaavoituksessa sittenkin varsin hyvin, aina sisätiloihin asti, eikä rakennussuojelulain käytölle ole näin tarvettakaan. Toisaalta syynä tuodaan esiin, ettei rakennussuojelulakia ole osattu tai haluttu käyttää, lakia siis käytetään liian varovaisesti (etenkin ympäristöministeriössä). Muinaismuistolain ja maankäyttö- ja rakennuslain suhteiden arvioinnissa vastaajat kiinnittävät huomiota muinaismuistolain vahvuuteen. Parhaimmillaan lakien suhde on hyvä ja toimiva; muinaismuistolaki suojelee, kaavoitus tarjoaa maankäytöllisen kehyksen suojelulle. Pistemäistä, sirpaleista suojelua kuitenkin esiintyy yhä sitäkin. Muinaisjäännösten suojelu on laista johtuen helpompaa kuin rakennettujen kohteiden säilyttäminen. Kaavoittajat eivät kuitenkaan aina ymmärrä muinaismuistolakia, eivätkä kunnatkaan aina herkästi lähde uusimaan vanhentuneita selvityksiä. Maankäyttö- ja rakennuslaki näyttää kuitenkin madaltaneen inventointikynnystä. Alueellisten toimijoiden voimavarojen puute vaikeuttaa muinaisjäännösten käytännön turvaamista. Helsingistä ei ole aina mahdollista olla selvillä siiten, miten muinaisjäännökset todella huomioidaan kaavoissa. Vaihtelua siis on. --
25 LIITTEET: KYSELYN LÄHETE Arvoisa vastaanottaja Ympäristöministeriössä on käynnissä maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden seurannan toinen vaihe lain oltua nyt voimassa viisi vuotta. Ensimmäisen kerran lain toimivuudesta julkaistiin arviointiraportti toukokuussa (Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus. Arvio laista saaduista kokemuksista. Suomen ympäristö ). Nyt tavoitteena on laatia uusi seurannan ja selvitysten tuloksia yhteen kokoava arviointiraportti.. mennessä. Tähän seurantaan liittyy runsaasti erilaisia tutkimuksia ja kyselyjä. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuudesta ja alueellisten ympäristökeskusten sidosryhmäsuhteista on jo tehty laajat kyselyt, joihin ovat vastanneet myös monet Museoviraston ja maakuntamuseoiden henkilöt. Seurantaohjelma kokonaisuudessaan löytyy ympäristöministeriön internet-sivuilta ( Seurannan ensimmäisessä vaiheessa ei kovinkaan paljon käsitelty kulttuuriympäristöön liittyviä kysymyksiä. Tällä kertaa on tärkeää saada parempi kokonaiskuva siitä, millä tavalla kulttuuriympäristöön liittyviä asioita on käsitelty alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Osana seurantaohjelmaa onkin päätetty järjestää erillinen kysely niille henkilöille, jotka Museovirastossa ja maakuntamuseoissa ovat tekemisissä näiden kysymysten kanssa. Kysely pyrkii keskittymään museoviranomaisten roolin ja intressien osalta olennaisimpiin kysymyksiin. Kysely täydentää muita maankäyttö- ja rakennuslain seurantaselvityksiä, jotka puolestaan nekin tuovat ja ovat jo tuoneetkin lisätietoa myös kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista. Kokemustenne ja tietojenne saaminen on erittäin tärkeää maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien käytäntöjen ja museoviranomaisten roolin arvioinnissa ja kehittämisessä. Toivomme siis aktiivisuuttanne. Kyselyn sisältöä koskeviin tiedusteluihin vastaavat ylitarkastaja Matti Laitio, ja yli-intendentti Mikko Härö, Kyselyn teknisestä toteutuksesta ja tuesta vastaa ja siiden liittyviin kysymyksiin vastaan Museoviraston rakennushistorian osastolla Anton von Martens, Ylitarkastaja Matti Laitio Yli-intendentti Mikko Härö --
26 KYSELYKAAVAKE MRL:n seurantakysely Museoviraston ja ammatillisten museoiden henkilöstölle Huom. Kysymykset ovat joko: valintatehtäviä = täysin samaa = melko samaa = en osaa sanoa = melko eri = täysin eri tai erikseen kirjoitettavia vastauksia ja kommentteja. A Kaavoituksen sisältötavoitteet - (kulttuuriympäristön osalta) Johdanto Lain :ssä asetetaan alueiden käytön suunnittelulle keskeiset tavoitteet, mukaan lukien rakennetun ympäristön kauneus ja kulttuuriar- vojen vaaliminen. Tavoitteita täsmennetään kunkin kaavatason sisältövaatimuksissa; maakuntakaavaa laadittaessa huomiota on kiinni- tettävä myös maisemaan, luonnonarvoihin ja kulttuuriperintöön (8 ), yleiskaavoissa rakennettuun ympäristöön, maisemaan, luon- nonarvojen vaalimiseen sekä kestävän kehityksen eri elementteihin (9 ), asemakaavoituksessa rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön ( ) eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Vastaavista kaavamääräyksistä on omat kohtansa (,, 7 : t). Myös kaavaselostuksille asetetaan oma t vaatimuksensa. Alueidenkäyttöön liittyviä päätöksiä ratkotaan myös yksittäisinä luparatkaisuina. MRL:n käsittelee suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonka käytön tarpeisiin on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin mm. perusrakenteen toteuttamisessa. Kunta voi osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla mm. erityisten ympäristöarvojen takia on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Lain 7 asettaa (asema- kaavaa vailla olevalla) suunnittelutarvealueella erityisiä vaatimuksia rakennusluvan myöntämiselle, mm. maiseman huomioimisen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain. luku käsittelee poikkeamispäätöksiä ja niiden edellytyksiä, kiinnitt äen erityistä huomiota mm. rakenne- tun ympäristön suojelun ja muiden ympäristövaikutusten arviointiin päätöksenteossa sekä mm. ympäristökeskusten kuulemiseen asias- sa. Täysin samaa Täysin eri A. Kulttuuriympäristö otetaan eri kaavatasoilla hyvin huomioon - (Kulttuuri)maisema - Rakennettu ympäristö - Esihistorialliset muinaisjäännökset - Historiallisen ajan muinaisjäännökset - Ihmisen luoma tai ihmisvaikutteinen viherympäristö - Historiallinen tiestö ja muu perusrakenne - Muu kulttuuriympäristö tai kulttuuriperintö A. Kulttuuriympäristö otetaan maakuntakaavoituksessa hyvin huomioon --
27 A. Kulttuuriympäristö otetaan yleiskaavoituksessa hyvin huomioon A. Kulttuuriympäristö otetaan asemakaavoituksessa hyvin huomioon A. Kulttuuriympäristö otetaan rantojen yleis- ja asemakaavoituksessa hyvin huomioon A. Kunnat ottavat yksittäisissä luparatkaisuissa (suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamiset) kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat riittävästi huomioon A7. Näkökohtia kulttuuriympäristön tai sen osa-alueiden huomioimisesta kaavoituksessa yleisesti ja eri kaavatasoilla, perustele (esim. eroja kuntien välillä, eroja eriluonteisissa ympäristöissä, plussia ja miinuksia, kulttuuriympäristön integroituminen muihin alueiden käyttöä koskeviin tavoitteisiin ja ratkaisuihin kaavojen kokonaisotteen, kokonaistavoitteiden suhde kulttuuriympäristön vaalimiseen). mitkä ovat kulttuuriympäristön suojelun osalta vaikeimmat tai haastavimmat ympäristön osa-alueet (esim. kaupunkikeskustat, teollisuusalueet, liikenneväylät, tuulivoiman rakentaminen, sisätilat): B Kaavaselvitykset ja vaikutusten arvioinnit MRL:n 9 mukaan kaavojen on perust uttava riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (kullakin kaavatasolla sille sopivin sisällöin, vrt. eri kaavatasojen sisältövaatimukset) ja niiden yhteydessä on tarpeellisessa määrin selvitettävä kaavojen toteuttamisen ympäristövaiku- tukse t. (Vaikutusten arvioinnin peruskysymyksiä lienevät kulttuuriympäristön elementtien säilyminen ja ylläpito, vahvistaminen, muut- tuminen ja väistyminen. Vaikutukset voiva t olla välillisiä ja välittömiä, suorien ympäristövaikutusten ohella esim. taloudellisia ja sosiaali- sia). Täysin samaa Täysin eri B. Maakuntakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset B. Yleiskaavoissa (kokonaisyleiskaava) tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset B. Osayleiskaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön inventoinnit/selvitykset B. Asemakaavoissa tehdään tarpeelliset kulttuuriympäristön -7-
28 inventoinnit/selvitykset B. Inventoinnit/selvitykset tehdään ajoissa ovat laadullisesti korkeatasoisia ovat kattavia ovat havainnollisia kohdentuvat oikein (kullakin kaavatasolla, kussakin ympäristössä) B. Selvityksissä otetaan hyvin huomioon muinaisjäännökset rakennettu ympäristö maisema vedenalainen kulttuuriperintö muut kulttuuriympäristön osatekijät B7. Inventoinnit/selvitykset antavat kokonaisvaltaisen, kattavan käsityksen kulttuuriympäristön ominaispiirteistä ja arvoista B8. Inventointien/selvitysten tekijät ovat ammattitaitoisia B9. Mitkä seikat vaikuttavat myönteisesti tai kielteisesti inventointien/selvitysten laatuun, muita näkökohtia: C Kaavojen ajantasaisuus Täysin samaa Täysin eri C. Tieto kaavojen ajantasaisuudesta on helposti ja kattavasti saatavissa C. Kunnat arvioivat aktiivisesti yleiskaavojen ajantasaisuutta Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa maakuntien liitot ja kunnat huolehtimaan siitä, että kaavat ovat ajan tasalla (eri kaavatasoilla MRL:n 7, ja ), lisäksi maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttää kuntien ylläpitävän karttaa (tai karttayhdistelmää) kuntien voi- massa olevista asemakaavoist a. Asemakaavojen osalta laissa on ajantasaisuuteen liittyvä erit yinen menettely (MRL ), jonka vaikutus alkaa kuitenkin vasta. -8-
29 C. Kunnat arvioivat aktiivisesti asemakaavojen ajantasaisuutta C. Kulttuuriympäristö on yksi keskeisistä kriteereistä kaavojen ajantasaisuuden arvioinnissa C. Käsityksiä, näkökohtia asemakaavojen ajantasaisuudesta, sen arvioinnista ja kuntien tai ympäristökeskusten toiminnasta asiassa: C. Mitkä ovat kulttuuriympäristön osalta olennaiset kriteerit kaavojen ajantasaisuuden arvioinnille? D Kaavaoppaat, -merkinnät ja -määräykset Ympäristöministeriö on julkaissut Maankäyttö- ja rakennuslaki sarjassa joukon lain toteuttamiseen, tulkintaan ja hyviin käytäntöihin liittyviä oppaita; kaavamerkintäasetuksen, maakunta- yleis- ja asemakaavojen merkintä- ja määräysoppaat, maakuntakaavan sisältöä ja esitystapaa sekä oikeusvaikutuksia käsittelevät oppaat, valtakunnallise t alueiden käytön tavoit teet, ym.. Merkintäasetus sekä merkintä- ja määräysoppaat ovat kaavoituksen keskeistä ohjeaineistoa. Oppaissa kerrotaan sekä erityisesti suoje- luun liittyvistä kaavallisista mahdollisuuksista ja keinoista että muista kulttuuriympäristön muutokseen ja muutoksen hallintaan liittyvistä kaavallista mahdollisuuksista ja keinoista. Täysin samaa Täysin eri D. Oppaat tunnetaan maakunnan liittojen, kuntien ja konsulttien piirissä hyvin ja niitä käytetään aktiivisesti kaavoituksessa D. Tunnen itse oppaat hyvin ja käytän niitä aktiivisesti apuna työssäni D. Kulttuuriympäristö on otettu hyvin huomioon opasjulkaisuissa -9-
30 D. Kokemuksia, havaintoja uusien kaavamerkintöjen ja määräysten käytöstä ja käyttökelpoisuudesta kaavoituksessa, ml. suojelumerkinnät ja määräykset, tarvittaessa kommentteja eri kaavatasojen osalta erikseen: E Ympäristökeskusten toiminta, museoiden rooli ja vaikutusmahdollisuudet Alueellisilla ympäristökeskuksilla on keskeinen rooli kuntien kaavoituksen ja rakentamisen seurannassa ja ohjauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki painottaa mm. valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavojen sisältövaatimusten huomioimista. Ympäristökes- kukset käyvät alueidensa kuntien kanssa kehittämiskeskusteluja ja järjestävät kuntien kanssa viranomaisneuvotteluja kaavahankkeista, jotka koskevat valtakunnallisia tai seudullisia alueidenkäyttötavoitteita tai jotka muuten ova t merkittäviä mm. kulttuuriympäristön osalta. Ympäristökeskuksilla on selvä roolinsa myös poikkeamistapauksissa. Ympäristökeskus voi tehdä yleis- ja asemakaavoista oikaisukeho- tuksia ja tarvittaessa myös valittaa kuntien kaavapäätöksistä. Museot (Museovirasto, maakuntamuseot, ammatilliset paikallismuseot) toimivat usein keskeisinä kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäris- tön asiantuntijoina kaavoituksessa. Osalla maakuntamuseoista on arkeologista kulttuuriperintöä tai rakennettua kulttuuriympäristöä koskevia työnjako- ja yhteistyösopimuksia, jotka ovat vakiinnuttaneet näiden museoiden asiantuntija - ja viranomaisroolia museoiden toiminta-alueilla sekä työnjakoa Museoviraston kanssa. Silti myös monet ammatilliset paikallismuseot (kaupunginmuseot) hoitava t osana kaupunkiensa hallintoa ja päätöksentekoa keskeisen osan kaupunkinsa asiantuntijatehtävistä. Täysin samaa Täysin eri E. Museo osallistuu aktiivisesti viranomaisneuvotteluihin kulttuuriympäristölle olennaisissa kaavahankkeissa E. Museo vaikuttaa ja sen näkökohdat tulevat huomioiduiksi kaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa E. Museo on aktiivisesti yhteydessä ympäristökeskukseen (-keskuksiin) E. Ympäristökeskus ottaa kaavaohjauksessa riittävästi huomioon kulttuuriympäristöön liittyvät näkökohdat E. Museoviranomaisten valitusmahdollisuus on tärkeä kulttuuriympäristön kannalta. E. Esitä tarvittaessa arviosi, käsityksesi siitä, miten ympäristökeskus toimii kulttuuriympäristölle olennaisissa kaavoitushankkeissa, yksilöi ja perustele tarpeen mukaan: --
Maisemat maakuntakaavoituksessa
Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
LisätiedotKansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö
LisätiedotKunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot
2/2 Jakelu Kunnat, kaavoitustoimi ja rakennusvalvonta Maakuntien liitot Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntamuseot Tiedoksi Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetusministeriö
LisätiedotRakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotHistorian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotRakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti
Rakennussuojelu 28.2.2013 Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Laki rakennusperinnön suojelemisesta Voimaan 1.7.2010 Korvaa aiemman rakennussuojelulain (1985) Rakennusperinnön arvottamisen kriteerit lakitekstissä
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotValtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa
Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava
Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala MRL- kokonaisuudistuksen vaiheita Tietopohjan laajentaminen ja suuntaviivojen valmistelu (esivalmisteluvaihe)
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotPosio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 05.04.2018 Seitap Oy 2018 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma
1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
LisätiedotKIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelu http://www.ym.fi/mrluudistus Tietopohjan
LisätiedotKuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),
LisätiedotKulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa
Kulttuuriympäristön arvot kaavoituksessa Kulttuuriympäristö kunniaan LAHTI 5.3.2012 Hämeen ELY-keskus, arkkitehti Annu Tulonen, alueidenkäyttöyksikkö 8.3.2012 1 Kysymyksiä Miten kaavoituksen eri osapuolet,
LisätiedotNykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen
Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotMRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä
MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
LisätiedotEhdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle
Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle Ympäristöministeriö MRL-uudistus Alueidenkäytön jaosto Paula Qvick, pysyvä asiantuntija, maakunnat Haasteita LÄHTÖKOHTIA 2 Valituksia tulee
LisätiedotMuseovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.
YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa
ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa 22.10.2015 Tausta ELY-keskusten toimintaa alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaajina selvitettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa
Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi valmistumassa P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö MRL:n toimivuus arvioidaan vuoden 2013 loppuun mennessä, hallitusohjelman
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotAlueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotKauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola
Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta
LisätiedotJOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
LisätiedotKaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous
Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-
LisätiedotNäkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen
Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia. Huhdanmäki Aimo
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksia 18.12.2017 Vireillä olevia uudistuksia Maakuntauudistuksen vaikutukset lainsäädäntöön MRL:n kokonaisuudistus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet uudistuvat
LisätiedotRakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
n ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Tiekartan tarkoituksena on kuvata prosessi, jossa valtio myy asetuksella suojellun kiinteistön. Kiinteistön käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa, jotta se palvelee
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN
LisätiedotJOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella
JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2
LisätiedotJOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
LisätiedotYlitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotSYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kuopion kaupunki 1/6 KUOPION KAUPUNKI SYVÄRINRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS alue sijoittuu Tahkovuoren rinnealueen pohjoispuolelle Syvärin rannalle.
LisätiedotMetsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus
Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa
LisätiedotAJANKOHTAISTA Ruissalo 2013
AJANKOHTAISTA Ruissalo 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus Alueidenkäyttö Anna-Leena Seppälä VARELY/ALS 17.6.2013 Maisemaselvitys Tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi VARELY/ALS SISÄLTÖ
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja luontopohjaiset ratkaisut Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto MRL-uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä Lakia valmisteleva
LisätiedotAsemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen
Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
LisätiedotMaankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva
Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on
LisätiedotAjankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM
Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi
LisätiedotOSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN
OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KONTTIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA POSION KUNTA 614-893-14-1 LIVO, om. METSÄHALLITUS, LAATUMAA SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotELY-keskuksen rooli alueidenkäytössä. Irma Mononen, yksikön päällikkö, luonto ja alueidenkäyttö yksikkö
ELY-keskuksen rooli alueidenkäytössä Irma Mononen, yksikön päällikkö, luonto ja alueidenkäyttö yksikkö 9.10.2015 2 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotPoikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori
Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden
LisätiedotValtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
LisätiedotMRL:n toimivuusarviointi 2011-2013
Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotRakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö. Juha Vuorinen 18.4.2013
Rakennussuojeluun ja kulttuuriympäristöön liittyvät viranomaistahot, -määräykset ja lainsäädäntö Juha Vuorinen 18.4.2013 Laki Museovirastosta Kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti
LisätiedotKaavoitus ja maaseudun kehittäminen
Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotRAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)
RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780
LisätiedotLiito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa
Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa YM:n aiheeseen liittyvä kirje Metsäkeskuksen kaavoituskoulutus 7.4.2017 Matti Laitio ja Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö Kirjeen tausta Aihetta koskevat
LisätiedotSELOSTUS, kaavaehdotus
JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS, kaavaehdotus 28.6.2017 Ote rantayleiskaavakartasta, kaava-alueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen
LisätiedotSUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SUONENJOKI RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 3.3.2016 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavan muuttaminen Maankäytönsuunnittelu (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotInari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotMAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen
Lisätiedot- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.
Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotKärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016
1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta
LisätiedotSONKAJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Sonkajärven kunta 1(6) SONKAJÄRVEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Sonkajärven kirkonkylän osaa kortteleista 32, 35,
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotMAMA-kysely 2012. Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka
MAMA-kysely 212 Tuloksia Koonnut Hanna Tajakka Vastaajaprofiili 9 (65-7) vastaajaa (vastaus-% 1) Valtaosa naisia (72 %) 4-6-vuotiaita (68 %) Maisema-arkkitehdin, hortnomi-amk:n tai arkkitehdin koulutus
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotLuonnos 13.11.2015 Perustelumuistio
Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä
LisätiedotHallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos
Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus 1.12.2015 Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos MRL:n uudistamisen yleiset tavoitteet Kansanedustaja Matti Vanhanen KIRA -foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen
LisätiedotKaavajärjestelmän uudistaminen
Kaavajärjestelmän uudistaminen Kaavajärjestelmän ja kaavojen kehittäminen tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeisiin MAL-verkoston ohjausryhmä 7.2.2018 Kimmo Kurunmäki, johtaja, RAKLI ry Laki vastaa murroksiin
LisätiedotSeitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Lisätiedot