Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

Transkriptio

1 Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä jatkajalle ja miten sitä voi kehittää? Marja-Liisa Manka, professori 1

2 Inhimillinen pääoma tulevaisuuden arvonluoja Sosiaalinen pääoma = yhteisön kunto: johtaminen, yhteisöllisyys + Rakennepääoma = työhyvinvoinnin johtaminen, organisaa6on toimivuus, oppimiskyky, työn hallinta Psykologinen pääoma = ihmisen tai 6imin henkinen kunto: itseluo7amus, toiveikkuus, op6mismi, sitkeys 2

3 Työhyvinvoinnin lisäarvomalli(robertson & COOPER 2011) Työpaikan avainmuuttujat: - Voimavarat ja vuorovaikutus - Vapaus ja valvonta - Työelämän tasapaino/ kuormittavuus - Työn turvallisuus ja muutos - Työpaikan ihmissuhteet -Työolosuhteet Organisaation tulokset - Tuottavuus ja suorituskyky - Matalat sairauspoissaolot - Vähäinen vaihtuvuus - Myönteinen työnantajakuva - Asiakas/käyttäjä/ potilastyytyväisyys Psykologinen hyvinvointi - Merkityksellisyyden tunne - Myönteiset tunteet Yksilön hyvinvointi - Tuloksellisuus ja tyytyväisyys - Moraali ja motivaatio - Työyhteisötaidot - Terveys 3

4 Myönteisyys avaa mielen Uudet ajatukset, teot, suhteet Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Myönteiset tunteet Fredrickson B. 2004, Cohn & Fredrickson,

5 Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti 5

6 Mistä yhteisöllisyys syntyy? Johtaminen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Työyhteisö Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Oksanen

7 Leademo esimiesten tunneälyn kehittäminen Leademo esimiesten tunneälyä koskeva tutkimus yhteistyössä Aaltoyliopiston kanssa: 9 yritystä mukana, 50 esimiestä kiinnitetään huomiota tutkittavien keskinäiseen puheensisältöön, äänenpainoihin, kasvonilmeisiin ja muuhun ei-sanalliseen viestintään. käyttäytyminen toista ihmistä kohtaan voi olla perussävyltään neutraali, positiivinen tai negatiivinen jos vuorovaikutus aloitetaan negatiivisella äänenpainolla tai sisällöllä, kääntyy koko keskustelu negatiiviseksi neutraalit asenteet, viestit ja eleet helpottavat kriittisissä tilanteissa keskustelua ja vuorovaikutusta neutraaliudesta tulee negatiivista, jos se on ainoa tapa. Suomalaiset ovat yhdistäneet neutraalisuuden järkevyyteen. pienikin negatiivinen ele tuhoaa vuorovaikutuksen erityisen voimakas on halveksunta, yhteyden luomisessa kiintymys 7

8 Tunnepyramidi Negatiiviset Positiiviset Halveksunta Kriittisyys, riidan haastaminen, puolustautuminen Dominointi Viha, suru, valitus, inho Jännitys Gottman & Krokoff 1989; Gottman ym Kiintymys Korkea tukeminen Huumori Kiinnostus, ilo Matala tukeminen Jännitys 8

9 Tunneäly? Lue tunteita Ilmaise rakentavasti B) Tunteet ajattelun tukena Ota käyttöön ajattelusi avuksi Analysoi ja pohdi A) Tunteiden havainnointi C) Tunteiden ymmärtäminen Havahdu tunteiden merkitykselle Vrt. Saarinen 2007 Seuraa kehittymistäsi D) Tunteiden hallinta Käytä tunteita Säätele monipuolisesti 9

10 Keskustelu, 30 min., esimies/alainen havainnoitiin Oppimistehtävät: omiin kartoituksiin, keskusteluvideoihin ja niiden tulkintaan liittyvät tehtävät, pysyvät tehtävät (tunteiden kirjaaminen, mindfulness, kehittymissuunitelma) sekä viikoittaiset tehtävät omassa työyhteisössä sekä itse sosiaalisen ja psykologisen pääoman lisäämiseksi Ravaja ym

11 Myönteisyys mahdollistaa kontaktin neutraalius yleisintä - silloin ei synny kontaktia ja dialogin mahdollisuutta 7 % 16 % Positiivinen reaktio Neutraali 77 % Negatiivinen reaktio n esimiehen yksikön arvioitu ilmapiiri yhteydessä esimiehen tunneosaamiseen n tunneäly ja vähäisempi stressi kytkeytyivät yhteen 11

12 Esimiehen keinoja Reilu työn organisointi eli esimies on oikeudenmukainen ja ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon. Esimerkillisyys ja luotettavuus. Hän toteuttaa elämässään eettisiä arvoja ja on johdonmukainen ja läpinäkyvä päätöksenteossaan. Psykologinen ja emotionaalinen tuki ja tunneälykkyys. Esimies toimii valmentajana ja antaa tarvittaessa palautetta, niin myönteistä kuin rakentavaakin. Hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen, koska hän kuuntelee ja on henkisesti läsnä. Työntekijöistä huolehtiminen, heidän psyykkisen ja fyysisen kuormittuneisuutensa seuraaminen ja tarvittaessa siihen tarttuminen. Valtuuttaminen sekä innostaminen tavoitteiden saavuttamiseen, luovaan ajatteluun ja omien ajattelutapojen kyseenalaistamiseen. Esimies inspiroi älyllisesti. Optimismin johtaminen. Esimies huolehtii työpaikkansa myönteisestä ilmapiiristä. 12

13 Työyhteisön keinoja positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? palautteen antaminen ja toisilta oppiminen älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita, nautiskelemme, vahvistamme optimismia mikä meillä lisäisi työniloa? opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa, syyllistämättä ja ratkaisuja hakien 13 13

14 Työntekijän keinoja perustyön tekeminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön myönteisen ilmapiirin edistäminen en puhu selän takana 14

15 Jospa käyttäisin 15 minuuttia päivässä oman työhyvinvointini kehittämiseen? Jakaisimme työkavereiden kanssa kunkin viikon kohokohdan eli tähtihetken. Kutsuisin työkaverit koolle. Jumppaisin. Pidettäisiin ryhmäkehutuskeskustelu tiimin kesken. Pysähtyisin hetkeksi, ja listaisin omaa hyvinvointia edistäviä ja uhkaavia asioita. Pitäisin itsekseni märehtimisvartin, jonka aikana kirjaisin ylös minua huolestuttavia asioita. Kun asiat saa siirrettyä pään sisältä paperille, niihin voi suhtautua neutraalimmin ja miettiä järkevästi, mitä niille voi tehdä. Ryhmätyöskentely JAMIT-hankkeen koulutuksessa Seinäjoella Miettiä ja listata, mitä kaikkea hyvää elämässäni on. Tai missä asioissa olen onnistunut. Voisi pohtia, millaisia esteitä omien tavoitteideni saavuttamiselle on, ja kuinka hankala ne olisi ylittää. Ja mistä voi saada tukea? Etsisin kannustavia sananlaskuja vaikka netistä ja valitsisin itselleni minua voimaannuttavan mietelauseen. Voisi miettiä, ketkä ovat minun sankareitani, keitä ihailen? Mitä heidän elämäntarinoistaan voisi oppia? Millä konsteilla he ovat pärjänneet? Voisi pyytää työhön kehittämisideoita esim. naapuriosastolta tai kaukaisemmalta työkaverilta. Miettisi omia mokiaan armollisesti ja opettelisi jopa nauramaan itselleen. 15

16 Yhteenveto Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen etukäteen, ei vain siihen, mikä on huonosti. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. Hyvä johtaminen antaa perustan, erityishuomiota tunnetaitoihin Yhteisöllisyyden lisääminen jokainen on vastuussa Jokaisen työn arvostus ja sananvalta Oma aktiivisuus psykologisen pääoman kasvattaminen 16

17 Viisi keinoa henkilökohtaiseen hyvinvointiin 1. Pidä yhteyttä: tärkeisiin ihmisiisi ja anna heille aikaa. 2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit siitä. 3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen, nauti hetkestä ja reflektoi kokemuksiasi. 4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste, josta nautit. Korjaa pyörä. 5. Ole antelias: tee jotakin hauskaa ystävällesi ja ventovieraalle, kiitä, hymyile, katso sisääsi ja ulos. Ake, J. & Thompson, S

18 18

19 Lisätietoa ja materiaaleja: