SAVUPIIPPUremontIt SYTYTYSVALMIS TAKKAPAKETTI! -tuotteilla; haponkestävällä putkella tai

Transkriptio

1 Utta! Ttst Vintage sivihimme! Tykkää meistä! Gilla oss! 4 Ostamme edelleen kltaa ja hopeaa hyvään hintaan 4 Seinäkellojen korjaksia 4 Kltasepän alaan liittyviä korjastöitä % Tervetloa! SYTYTYSVALMIS TAKKAPAKETTI! -totteilla; haponkestävällä ptkella tai slammas keraamisella massalla. Myös mraskorjakset, piipn hatt, naakkaverkot, tikkaat yms. Soita lisätied. ph Kltasepänliike Näsman Vaasanpistikko 14 SAVUPIIPPUremontIt Liisantie1Liisantie 1, Mstasaari ph.mstasaari , Liisantie, SSepänkylä. Ph Arkark , la 10 ph ark Liisantie 1, SSepänkylä. Ph Ark Arr. NIK-fotboll BleFox MUIK. Vår nästa dans 20.04: dansglada till Edllisia tarjoksia! Nilzons Tkeva perinteinen lehtiharava Stadig traditionell lövkratta Pyykkiteline / tvättställning kokoontaitettava 9m hienoilla kevään väreillä Meiltä löytyy kattava valikoima Kekkilän totteita mllat, kalkit ym.! TOPPENDDAANNSS 5 5 Välkommen till Tolkintie Isokyrö ma-pe la s sljett Mista! Vokraamme siirrettävää JÄTTIpalja 10 hengelle! NYKARLEBY kl Kom & dansa och njt i våra trivsamma trymmen! Servering Pb Inträde: 18 /pers 5.1,oss ring BUSSDENNA TILL STJÄRNHALLEN NYHET SÄSONG! Som pblik hos ka drne VINNABäckström EN DANSKRYSSNING. Varje dans Malax Neste kl Solfvinna Btiken Sndom Btiken kl Vasa Stadshs kl har d chans att medkl.din inträdesbiljett. Hvdvinst: Dansbandsvecka i kl Smedsby TB kl Kvevlas Sparbank kl Vassor Tesses Café kl Malng i maj. DABC deltarkl.med dansbiljetter. Mera info vid entrén. Kaitsorvid f.d.säsongavsltningen Valio kl Oravari Tarjokset voimassa saakka niin kaan, kin tarjoserää riittää TERVETULOA ttstmaan mahtavaan jättikyläkappaan, thansien totteiden ostosparatiisiin RUOKA 2014 VIIKKO VECKA 14 // SEUDUN KEHITTÄJÄ // REGIONENS UTVECKLARE Vokki pelastaa arjen s. i p m e v h a v ä t Entis Markk Mäntymaa 3 da o: I Fot lax Ma, m hol Syd 4-5 s. 12 Tle KEITTIÖKAUPOILLE tehtaanmyymälään! keittiöt, komerot, khh-ryhmät, wc-kalsteet, vaihto-ovet, likovet, tilanjako-ovet * ilmainen snnittelpalvel myymälässä * nopeat toimitsajat * monipolinen mallisto * tkkhinnat * ei ostorajoitksia * myös erikoismitoilla * myös jälleenmyyjille * valmists omilla tehtailla V I S I ON V I S I ON LIUKUOVET KEITTIÖT ma-to 9-18, pe , la Vaasan KEITTIÖKALUSTETUKKU Karhntie 1, VAASA, p , fax vaasa@keittiokalstetkt.fi Myös likovet ja tilanjako-ovet mittojen mkaan edllisesti! Lakeden ma-to 9-18, pe , la KEITTIÖKALUSTETUKKU Rengastie 6, SEINÄJOKI, p , fax seinajoki@keittiokalstetkt.fi Att skriva sig fri s. 8

2 RING OSS NÄR DET GÄLLER METALLSKROT Paloilmoittimien ja sammtslaitteistojen lakisääteiset tarkastkset KaiKKi mitä talosi tarvitsee! - Vi avhämtar all sorts metallskrot, bilar, m.m. - Bytesflak ordnas vid behov Vi betalar ersättning för större partier Brandlarm- och släckningsanläggningars lagstadgade besiktningar Kattoremontit Lmiesteet Sadevesijärjestelmät Peltikatot Peltilistat Kattosillat Tikasjärjestelmät Terassi- ja parvekelasitkset JAKOBSTADS BILSKROT AB Spitsvängen 11, tfn HAMMASPROTEESIT # HUND pälsvård, trimmning, bad, etc. Råd & hjälp i hndfrågor Erikoishammasteknikolta det kokoproteesit tiivistys ja korjas jopa odottaessa! hammasproteesien tarkasts ilmaiseksi! taktyö v. PrP-vaasa oy Soita ja varaa aikasi! Rinnakkaistie 31, Vaasa Faksi: prp.fi KAIKKI LATTIASTA ALLT FRÅN GRUND SAVUPIIPPUUN TILL SKORSTEN Kostesvarioknnostkset Maalas ja tapetointi Kaakeli- ja klinkkerityöt Kostesmittakset Kylpyhoneremontointi Mattotyöt Pienet LVI-alan tylt Fktskaderenovering Målning o. tapetsering Kakel o. klinkerarbeten Fktmätning Badrmsrenovering Mattarbeten Mindre VVS-arbeten Hshållsavdrag Kotitalosvähennys Vesivahinkokivas Ptkikrassas + kivas Vattenskadetorkning Rörkrasning + torkning KIINTEISTÖKORJAUS AHLGREN Ph. aamlla klo 7-8 ja klo 18 jälkeen päivisin , Pakoptki & Atoholto - Pakoptket - Katalysaattorit - Atohollot NYBYGGEN UUDISRAKENTAMISTA BADRUMSRENOVERINGAR KYLPYHUONEREMONTOINTIA Små och stora Pienet ja sret från grnd till vattentak pohjasta kattoon (VTT:s våtrmscertifikat) RENOVERINGAR, TAKRENOVERINGAR (VTT:n märkätilasertifikaatti) REMONTIT JA KATTOJEN KUNNOSTUKSET J Nyvall Pakoptki & Atoholto (sisäänkäynti päädyssä) Myynti, holto ja varaosat! M ICATION COMMUN ENCE INTELLIG Anna palatetta mega@pc.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT ELÄINLÄÄKÄRI Länsirannikon Eläinklinikka Västkstens Djrklinik ILJ. alansa ykköset AJANVARAUS MYÖS NETISSÄ: ÖVERLÄGSEN YLIVOIMAINEN Seraa meitä! Följ oss! - Katsastkset - Öljynvaihdot - Eril. korjastyöt Umajankat 2 Svilahti Vaasa Umeågatan 2 Snnanvik Vasa Avoinna/öppen ma-to/må-to 9-18, pe/fre 9-16 Eläinlääkärit Marina Hltholm, Erica Malm, Kirsi Kentala ja Maija Talvitie PUH/TEL COMMUNICATION CENTER Bygg o. renovering Rakenns ja remontointi tel. ph j.nyvall@gmail.com Gerbyntie 18-22, ph PUUTARHA- JA METSÄKONEET 2a0lalla VAASA LAIHIA MAALAHTI Kappapistikko 20B Kappatie 5 Köpingsvägen VTT:s certifikat för våta trymmen. 30 års erfarenhet VTT:n sertifioima märkätilan asentaja. 30 v. kokemksella Jha Nordman: , jha.nordman@prp.fi Jarmo Rantala: , jarmo.rantala@prp.fi Tidsbeställning Myynti: Somen Lehtiyhtymä Oy Somen Mediapalvel, ph info@somenmediapalvel.fi Hom! Olemme mttaneet Vaasanpistikko 17, 10.krs Vaasa , anitta.rotsalainen@arco.fi Ammattitaidolla - Lotettavasti - Ota yhteyttä! Varaa oma alansa ykköset paikkasi: Somen Lehtiyhtymä Oy / Somen Mediapalvel Ph info@somenmediapalvel.fi

3 Entistä vahvempi mega 3 Pitkä ra poliisina takana, vasta-alkant si elämänvaihe kansanedstajana alktaipaleella. Kaksi pientä lastenlasta. Markk Mäntymaan arki oli aika lailla mallillaan. Viime syyskn alssa kehkoista löytynyt pahanlaatinen syöpäkasvain oli iso shokki koko lähipiirille. -Sairastel alkoi jo tammikisesta Pohjoismaiden nevostosta, jolloin sain niin kehkoptken-, poskiontelon- kin korvatlehdksenkin. Toki olin välillä terveenäkin, mtta heinäkssa Asevelikylän kyläjhlissa flnssa taas vaivasi ja yskin kovasti. Jttelin Promedin toimitsjohtajan Mikael Fredmanin kanssa, ja hän kehotti kntelttamaan kehkot. Siitä sain lähetteen röngtenkvakseen, joissa näkyikin varjostmaa kehkon yläosassa. Ttkimkset jatkivat Vaasassa, ja sitten vielä työterveyden katta Meilahdessa. Pelko iski toki jo aiemmin, mtta kyllähän diagnoosi veti todella hiljaiseksi, Mäntymaa mistelee. Alkshokin jälkeen lähipiirin, mtta myös miden tttjen tki antoi Mäntymaalle voimia. Kn sitten sain Meilahden syöpäyksiköltä hoitosnnitelman, alkoi järkytys väistyä ja sko siihen että tästä voi selvitä, vahvisti. Heidän ammattitaitonsa teki vaiktksen ja herätti lottamsta. Isosolista syöpää lähdettiin njertamaan kden viikon hevoskrilla sädehoitoa, jota sitten ryyditettiin vielä kahden viikon sytostaatti-jaksoilla. Tämän jälkeen Mäntymaa alkoi kohottaa kntoa, jotta elimistö olisi valmis kestämään kiireelliseksi määritellyn leikkaksen tammikssa. Helsingin Yliopistollisen keskssairaalan kehkosyöpien hoitoon erikoistneilta hippammattilaisiltakin leikkas vei viisi tntia, mikä osaltaan kertoo siitä kinka mittavasta operaatiosta oli kyse. Mistona leikkaksesta Mäntymaan selkää koristaa noin 50-senttinen arpi. Minlta poistettiin vasemman kehkon ylälohko kasvaimineen, sekä kämmenen verran mta kdosta. Tätä varten koko lapal nostettiin sivn leikkaksen ajaksi ja kolme kylkilta poistettiin kokonaan. Rintakehää tkemaan jodttiin laittamaan goretex-levyä. Leikkaksen yhteydessä Mäntymaa sai vielä kehkoveritlpan, jota hoidetaan edelleen verenohennslääkkeillä. Vajaa kolme kkatta operaation jälkeenkin Mäntymaan rintakehä on edelleen kosketsarka, käsi ei nose knnolla, nostaminen on vaikeaa ja kivt kovat. Tärkeintä on kitenkin se, että syöpä on kokonaan poissa. Oli se aivan skomaton hetki, kn lääkäri totesi että teillä ei ole enää syöpää. No eihän tästä sairadesta koskaan tiedä, mtta tällä hetkellä tilanne on paras mahdollinen. Syöpähoitoja ei enää ole ja edessä ovat normaalit kontrollikäynnit. Ensimmäisen ennsteen prosentit eivät olleet Mäntymaan polella, mtta kn osoittati että kasvain on leikattavissa, prosentit kääntyivät sotisammiksi. Mäntymaalla onneksi koiti myös riittävän aikaisessa vaiheessa ttkimksiin haketminen, laajemmalle levinneenä hoito olisi voint olla vielä vaikeampaa, ja ainakin leikkaksen osalta jopa mahdotonta. Mäntymaa on alsta asti kertont tilastaan avoimesti, ja tässä on myös yksi syy siihen. Toivon esimerkkini osoittavan, että näistä voi selvitä, ja että ttkimksiin todella kannattaa mennä hyvissä ajoin, jos vähääkään tnt siltä että aihetta on. Olen myös saant soraa palatetta että näin on myös tapahtnt. Se tnt todella hienolta. Mäntymaa on ollt sairaslomalla kansanedstajan tehtävistään nyt syksystä lähtien. Alkvaiheessa hän vielä kävi mtamissa ryhmäkokoksissa ja kyselytnneilla edsknnassa ja ajatteli olevansa mkana sen mitä knto antaa myöden. Melko pian hän kitenkin homasi etteivät ajatkset pysy kasassa kten pitäisi, ja päätti keskittyä täysillä hoitoihin ja omaan vointiin. Olen siinä mielessä vanhakantainen, että en tykkää valittaa pienestä tai olla pois hommista pikkvaivojen takia. Tässä kohdin ehkä arvot ovat jonkin verran mttneet sairastmisen myötä, ja olen ymmärtänyt että elämässä on paljon mtakin kin työ. Olen keskittynyt itseeni, ottant aikaa itselle ja viettänyt sitä kaikista läheisimpien kanssa. Tällä hetkellä sairasloma jatk kkasi kerrallaan oman vointini mkaan. Toki seraan mitä tapaht niin edsknnassa kin Vaasassa, ja len sähköpostiani. Mtta jos väsyttää, niin sitten nkn, enkä pode siitä honoa omaatntoa. Jos jotain positiivista halaa hakea, niin on tässä ainakin oppint vähän rahoittmaan. Olen ikäni mennyt kin sähköjänis vähän joka sntaan. Ja kyllähän tällaisen kokemksen läpikäyneenä tnnen itseni entistä vahvemmaksi. Se mikä ei tapa, vahvistaa, kten tavataan sanoa, 17.4 ksikymppisiään viettävä Mape päättää positiivisena. Toinenkin kasi edsknnassa kiinnostaa yhä Mäntymaa lähti kansanedstajaksi sillä ajatksella, ettei kyseessä ole yhden kaden pyrähdys. Mitään päätöksiä tlevasta ehdokkdesta hän ei ole tehnyt, vaikka jossain vaiheessa sairastela mielessä kävi ajats myös lopmisesta. Terveyden ehdoilla tässä eletään, mtta ensisijaisesti olen kyllä lähdössä tleviinkin vaaleihin mkaan. Lopllisten päätösten aika on myöhemmin. Niin Vaasassa kin edsknnassakin on tehty kipeitä sopettamispäätöksiä taloden ehdoilla Mäntymaan sairasloman aikana. Vaikka mieli on tehnytkin mkaan talkoisiin, Mäntymaa on malttant srelta osin serata sivsta. Kyllähän nämä kehysriihen ratkaist mietityttävät. Hyviä ratkaisita ei ole, on vain pakkoratkaisita. Silti olisin itse ihan periaatteesta jättänyt leikkaamatta lapsilisistä. Laajalla hallitspohjalla päätökset ovat kitenkin monesti kompromissin kompromisseja, eikä kkaan ole täysin tyytyväinen. Vaasassakin on pyritty säästämään, ja myös onnisttt tavoitteissa. Siitäkin holimatta Mäntymaa on ehdottomasti sen kannalla, että jalkapallostadioniin on nyt panostettava. Tarpeita on monia, mtta ftisstadionia ei voi enää siirtää. Viitisen votta sitten silloinen palloliiton pheenjohtaja Sali Niinistö vieraili Vaasassa, ja hänelle phttiin kinka distksia on tlossa. Viime kesänä kn olin mkana järjestämässä eroa keskssairaalan lastenosastolle tottantta hyväntekeväisyysottela Hietalahdessa, näin omin silmin miten aliarvoisessa knnossa pkkopitkin ovat. Vaasa on rheilkapnki ja niin Sport kin Vepskin ovat erittäin tärkeitä kapngin askkaille ja imagolle. LUOTO LARSMO SEUDUN KEHITTÄJÄ // REGIONENS UTVECKLARE Somen Lehtiyhtymän KasvSomi-jäsen Jlkaisija ja kstantaja / Utgivare: UPC Media Paino / Tryck: UPC Print, Toimisto / Kontor: Gerbyntie / Gerbyvägen 18, Vaasa / Vasa Jakelpalatteet / Utebliven eller försenad tidning: Asiakaspalvel ja totekehitys / Kndbetjäning och prodkttveckling: Tero Nrmi tero.nrmi@pc.fi Toimits / Redaktion: mega@pc.fi Vastaava toimittaja / Ansvarig redaktör: Tero Nrmi Avstajat / Medarbetare: Jha Rantala, Hans Hästbacka, Aikk Koskinen/Aikn Palsta, Era Mikkonen Tavoita! Nå alla! MegaMedian noin kontaktia viikoittain, palvelksessasi kstannstehokkaasti. MegaMedias omkring kontakter varje vecka är oslagsbart kostnadseffektivt för Dig. UPC Media Lo kampanjan myös mobiilisti. Kampanjlösningar även mobila. Ilmoitshinta tekstissä 1,70 Er/pmm + alv. Annons i text 1,70 Er/spmm + mvs. Mediamyynti / Mediaförsäljning: mega@pc.fi Mediakortti / Mediakort: Tomo Arpiainen tomo.arpiainen@pc.fi Clas Gnnar clas.gnnar@pc.fi PAINOS KAIKKI KOTITTALOUDET UPPLAGA ALLA HUSHÅLL KURIKKA KAUHAVA

4 4 mega Roka KOKEILE KOTONA Näin Michelin-kokki petraisi kolrokaa RUOKA Sas Lakkonen skoo, että hinta ei ole laadn este. Makaronilaatikko Sas Lakkosen tapaan 150 g hyvää jahelihaa 1 sipli pilkottna tilkka öljyä tai voita 3 4 dl makaronia, keitettynä 6 minttia, siivilöitynä 3 dl maitoa tai maito-kermaseosta 2 kananmnaa phdistamatonta merisolaa (noin 0,5 tl) mstapippria myllystä Paista sipliktiot ja jaheliha todella kmalla pannlla rasvassa. Siirrä ne klhoon. Sekoita mkaan lämmin makaroni ja lisää neste ja kananmnat. Sekoita ainekset keskenään. Laita nivokaan ja tiivistä materiaali lsikalla tai lastalla vokaan. Laita pinnalle hieman nestettä, myös vesi käy. Paista 200-asteisessa nissa noin minttia, knnes laatikko on hyytynyt ja kimmoisa keskeltä. Anna vetäytyä noin minttia ennen tarjoamista esimerkiksi folion alla. Resepti: Sas Lakkonen Sas Lakkosen opiskelaikainen herkk: Viipaloi einesmakaronilaatikko neljään osaan. Paista makaroni pihvejä pannlla, knnes pinta on rapea. Masta tarvittaessa solalla ja pipprilla. Nati ketspin kanssa. Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Hippkokki Sas Lakkosen ravintolasta Chef & Sommelierista leijailee kadlle hoktteleva ran toks. Ksihenkinen tiimi käynnistelee päiväänsä yhdeksän neliön keittiössä. Lähitilan farmari krkkaa ovelta ja jättää säkin lantta kokkien homaan. Sesonkeja tarkkaan seraava keittiömestari odottaa innoissaan ensimmäisiä villiyrttejä ja masteita: Käytin katajaa tällä viikolla jo jäätelössä. Jos hävikkiä pienennettäisiin 10 prosenttia, rahaa jäisi laadkkaampiin raaka-aineisiin. Mitä yhteistä jri Michelin-tähden saaneen ravintolan arjella on kolrokaloiden nykypäivän kanssa? Ainakin Lakkonen: hippkokki on somalaista rokaklttria edistävän Elosäätiön kolrokalähettiläs. Eikä pelkästään symbolisesti. Lakkonen skoo, että kolrokailn kannattaisi Sas Lakkonen todistaa oman tiiminsä kanssa, että tilat eivät ole este tasokkaan ran valmistamiselle. Yhdeksän neliön keittiöön maht jopa ksi kokkia yhtä aikaa. satsata. Missä on esimerkiksi koljen motivoiva rantoks? Ei sitä ole, koska rokaa ei valmisteta läheskään kaikissa kolissa. Lakkonen on erityisen harmissaan säästöjen ja sääntöjen kahlitsemien kollegojensa ammattiylpeydestä. Rokaa, joka tehdään ja tarjoillaan rakkadella, maist täysin erilaiselta kin roka, joka tehdään välinpitämättömällä otteella tai jopa keskisormella. Rokaklttria edistävän Elo-säätiön kolrokahankkeen tarkoits ei olekaan mollata koljen ja päiväkotien osaamista, vaan herätellä keskstela siitä, miten somalainen kolrokail voitaisiin nostaa maailman parhaaksi kaikissa kolissa, eri polella Somea. Tavoitteena on lisätä mn massa keittiöammattilaisten arvoststa ja saada hyvät, toimivat ideat entistä paremmin kiertoon. Esimerkiksi ran hinta voi keittiömestarista olla tekosyy, jolla perstellaan kehnojen raaka-aineiden hankintaa. Joka päivä rokaa heitetään hkkaan jopa 40 prosenttia. Jos hävikkiä pienennettäisiin 10 prosenttia, säästöön jäävällä rahalla voitaisiin hankkia laadkkaampia raaka-aineita, hän mistttaa. Jos tahtoa olisi, yllättäviä tloksia syntyisi, hän skoo. Nyt Somessa on kntia, joissa kollaisia ja vanhksia lähinnä rankaistaan heille tarjotlla ralla. Lakkonen ei silti haihattele. Hän tietää, että tikat hankintasopimkset pakottavat toisinaan järjettömiltä tntviin ratkaisihin. Vaikka koln ympärillä olisi esimerkiksi seampia pernatiloja, valmiiksi korittja, pilkottja ja höyrytettyjä pernoita hankitaan Polasta tai Aasiasta. Tätä ei voi Lakkosen mielestä perstella edes kstannksilla. Pernoiden koret eivät ole ongelma. Nehän tovat pernoihin man ja niissä on eniten vitamiinejakin. Koria voisi myös käyttää vaikka tomassa maka kastikkeisiin. kka? Sas Lakkonen 5-votiaan Ineksen isä. Keittiömestari ja omistaja lähija lomrokaan erikoistneessa, jri Michelin-tähden saaneessa Chef&Sommelier -ravintolassa. Fill the Gap -hankkeen perstaja hankkeen tarkoits on yhdistää kokkiopiskelijat ja farmariopiskelijat, jotta nämä voisivat ttsta toistensa ammatteihin. Toimii somalaista rokaklttria edistävän Elo-säätiön kolrokalähettiläänä. Valmistant ransa aikana myös lentokoneja cateringrokaa. Motto: When there is a will, there is a way. Lakkonen haastaa miettimään: Jos kolrokaa ei syödä, olisiko parempi siirtyä omiin eväisiin? Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Mtta mitä Sas Lakkonen tekisi kolrokaillle, jos pelkästään laadsta phminen ei ata? Keittiömestarin ehdots on radikaali: Jos kolran laata ei pystytä parantamaan siellä, missä laat on selvästi ongelma, sen valmistaminen voitaisiin yhtä hyvin lopettaa. Se on helppo ja edllinen ratkais. Sen jälkeen vanhemmat voivat päättää, mitä heidän lapsensa syövät ja lapset voivat lämmittää rokansa mikrossa. Lakkonen homattaa, että yläkollaiset syövät jo nyt koln lkopolella. Väitän, että sklaapatkoiden, hamprilaisten, pizzojen ja energiajomien syönti jopa vähenisi, jos lapset toisivat omat eväänsä koln. Kolrokailn lopettaminen vapattaisi keittiön ammattilaiset oikeaan työhön eli ran lämmittämisen sijaan kokkaamaan jossakin malla. Silti Lakkonen toivoo, että mitakin keinoja olisi. Nykyisillä renaehdoilla en itsekään onnistisi parempaan. Udists on aloitettava phtaalta pöydältä. Jos tavoitteena on laadkas kolroka, laadn kriteerit on listattava ja niitä on nodatettava. Lakkosesta yksi vaihtoehto on tehdä srtaloskokeista valtion tella yrittäjiä, jotka tekisivät ran fiiliksellä ja omien päätöstensä pohjalta. Jos kolrokaa snnitellaan delleen, alan ammattilaisten on oltava mkana.

5 Roka mega 5 KOKEILE KOTONA Kirjolohivokki 500 g kirjolohifileetä 0,5 tl solaa 0,5 tl mstapippria 0,5 dl toretta tilliä 0,5 dl sitrnameha 1 rkl rypsiöljyä 50 g prjoa 2 porkkanaa (á 50 g) 1 kesäkrpitsaa (á 200 g) 4 pernaa (á 50 g) 3 rkl vettä 1 tl soijakastiketta Kasvisvokki on terveellinen ja kevyt vaihtoehto. Maka vokkiin saat mn massa teriyakikastikkeesta. Vokki pelastaa arjen RUOKA Tmmat mastekastikkeet ja pähkinät vievät kohti itämaisia tnnelmia. Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Vokki on kiitollinen roka ja arjen pelastaja. Ndeleiden lisäksi vokissa toimivat pilkott, raastett tai sikaloidt raakaaineet. Hyviä persaineita ovat kasvikset, jrekset, broilerit, kalat ja lihat. Kiireisimmät nappaavat kapasta pakastepssin, ja sekoittavat sen jokkoon kana- tai lihasikaleet. Vieläkin maistvimman saat vokistasi, kn käytät toreita vihannekset, ja sikaloit ne itse. Sikalointiin kl aikaa ehkä hitsen enemmän, mtta lopptlos palkitsee. Jresten käsittelyyn et tarvitse välttämättä erikoisvälineitä, sillä porkkanat voit esimerkiksi sikaloida näppärästi vaikka jstohöylällä. Roheaa stntmaa vokkiin saat esimerkiksi cashew-pähkinöillä. Käytä myös rohkeasti edellisen päivän tähteitä vokkisi pohjana. Vokki voi olla myös makea jälkiroka. Soijalla ja itämaisilla mastekastikkeilla saat näppärästi mastetta kokonaisden. Oletko kokeillt esimerkiksi teriyakikastiketta tai hoisinkastiketta? Jos olet jo kyllästynyt solaisiin vokkeihin, valmista lämmin roka mista raaka-aineista ja tarjoile jälkiraksi makea vokki. Hedelmistä saat mainion jälkkärivokin, kn pyöräytät ne kevyesti makeassa liemessä pannlla. Hedelmäisen yllätyksen krnaa jäätelö tai vaniljakastike. Tnnetko itämaiset kastikkeet? Näillä kolmella pääset jo pitkälle Soijakastike Soijakastike on soijatote, joka valmistetaan keitetyistä pavista antamalla niiden käydä hitaasti vehnäjahoihin, riisiin ja karaan sekoitettna. Riisissä viljellyt hiiva- ja homesienet saavat käymisen aikaan. Käymisen ja kypsymisen jälkeen seoksesta pserretaan meh pois, ja se keitetään kokoon. Sakes vaihtelee. Tnnettja kastikkeita ovat japanilaiset tmmanrskeat ja kiinalaiset mstanrskeat soijakastikkeet. Soijaa käytetään erityisesti itämaisten rokien kastikkeena, esimerkiksi sshi kastetaan soijaan ennen nattimista. Hoisinkastike Hoisinkastike on rskea ja paks kiinalainen mastekastike, joka on valmistett fermentoidista soijapavista ja erilaisista masteista. Hoisinkastike on hyvin sositta kiinalaisessa keittiössä ja Kaakkois-Aasian maissa, joissa sitä tarjotaan perinteisesti Pekingin ankan kastikkeena. Hoisinkastiketta voi tarjota kastikkeena lihalle ja linnlle sellaisenaan. Se on myös erinomaista grillikastiketta ja marinadia. Kokeile myös vokkikastikkeena ja kalan, äyriäisten sekä kasvisten kanssa. Japanilaiset teriyakikastikkeet Japanilaisia teriyakikastikkeita on monenlaisia. Yhteistä niille on soija, mirin ja sokeri. Mirin on maketett, hieman siirappimainen, alkoholiton riisiviini. Miriniä käytetään mastamiseen. Se to rokaan tyypillisen japanilaisen, hieman imelän man. Sake on myös yleinen ainesosa teriyakissa. Teriyaki tarkoittaa aln perin ranvalmistsmenetelmää, jossa ran raaka-aineet marinoidaan soijapohjaisella kastikkeella ennen paistoa. Tällä tavoin rokaan saadaan modostetta kiiltävä pinta. Teriyaki tlee japanin kielen sanoista teri (kiiltää) ja yaki (grillata tai paistaa). Hyvää teriyakikastiketta voit valmistaa itse myös ilman sakea. Leikkaa kirjolohi sikaleiksi, jollet käytä valmiita sikaleita. Masta solalla ja pipprilla, tillillä ja sitrnamehlla. Anna masta sen aikaa, kn kypsennät vihanneksia. Hhdo ja sikaloi prjo. Leikkaa porkkanat ja pernat ohiksi viipaleiksi tai sikaleiksi ja kesäkrpitsat vähän paksimmiksi. Kmenna öljy vokissa tai paistokasarissa. Kllota porkkanat ja prjo. Pehmitä niitä jonkin aikaa. Lisää pernat, sekoita kahdella phaarkalla tai -lastalla nostellen ja anna kllotta hetki. Lisää kesäkrpitsa, pyöräyttele hetki ja masta. Lorata sekaan nesteeksi vähän vettä. Masta soijalla. Anna kypsyä, knnes kasvikset ovat lähes kypsiä. Lisää kalasikaleet kasvisten päälle. Peitä kannella. Anna kalan kypsyä modostvassa höyryssä. Resepti: Reetta.net Vokatt meriravnpyrstöt meriravnpyrstöä 1 prjo 1 chili 1 paprika 1 sitrnarohon varsi öljyä 2 limetin meh solaa Kori meriravnpyrstöt. Halkaise, hhtele ja sikaloi prjo. Sikaloi chili ja paprika. Hienonna sitrnarohon varsi. Kmenna öljy pinnoitetlla pannlla. Lisää kasvikset ja kypsennä mtama mintti. Lisää meriravnpyrstöt. Kääntele hetki kmalla pannlla. Kaada jokkoon limetin meh ja anna kevyesti kiehahtaa noin mintin ajan. Masta solalla ja tarjoa riisin tai pastan ja vihersalaatin kanssa. Amerikkalainen krkk-hedelmävokki 1 krkk polikas kypsää toretta ananasta 2 kypsää mangoa tai isoa omenaa polikas pnaista chiliä 1 rkl rypsiöljyä Lisäksi: man mkaan vaaleaa tai vaahterasiirappia kookoshitaleita Kori hedelmät. Poista mangon kivi, omenista siemenkodat ja ananaksesta pinen siss. Paloittele hedelmälihat. Halkaise krkk pitssnnassa. Leikkaa polikkaat edelleen pitssnnassa poliksi. Poista krkn siemenet lsikalla. Paloittele spaloiksi. Halkaise chili, poista siemenet ja viipaloi chili. Kmenna pannlla tilkka öljyä, lisää kasvis- ja hedelmäpalat. Kmenna parin mintin ajan koko ajan käännellen. Nostele ainekset reikäkahalla tarjoilastiaan. Valta päälle siirappia. Viimeistele annos kookoshitaleilla. Nati jälkirokana esimerkiksi kermarahkaseoksen tai jäätelön kanssa. Reseptit: Kotimaiset Kasvikset

6 6 mega Ajassa Asiantntijan nevot Perheystävällisellä työpaikalla otetaan homioon henkilöstön erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Toimiva henkilöstöpolitiikka ja tehokas työnteko edellyttävät yhteisten pelisääntöjen laatimista työn ja perheen yhteensovitksesta ja niistä tiedottamista. Perheystävällisellä työpaikalla esimiehet ja henkilöstöhallinto toimivat oikedenmkaisesti, tasapolisesti ja lainmkaisesti. Yhteisten sääntöjen lisäksi tarvitaan myös tilannekohtaisia jostoja. Väestöliiton nevot verkossa Väestöliitto on koonnt verkkoon ohjeita ja nevoja työn ja perheen yhteensovittamisesta. Materiaalit löytyvät osoitteesta fi/perhe-ja-tyo Sivstolta löytyy: lainsäädäntöä, joka liittyy työn ja perheen yhteensovittamiseen hyviä käytäntöjä työpaikkojen kehittämisen ja henkilöstöpolitiikan teksi ideoita perheystävällisten käytäntöjen totettamiseksi esimerkkejä eri tilanteiden sjvasta hoitamista tietoa perheystävällisten käytäntöjen myönteisistä vaiktksista työnantajalle esimiehen mistilistan ja testin, jolla voit mitata, kinka perheystävällinen työpaikkasi on. Perheystävälliset käytännöt... ovat tekoja ja asenteita ovat toimivan ja nykyaikaisen työyhteisön persta ovat yritykselle kilpailtekijä hyödyttävät sekä työnantajaa että henkilöstöä lisäävät hyvinvointia ja tottavtta. Perheystävällisyyden ttkittja hyötyjä työpaikoilla... sairaspoissaolojen vähentyminen työn organisoinnin paraneminen toimiva työvorosnnittel ja riittävä resrsointi työtehtävien sjva hoitaminen selkeät pelisäännöt ja vastt työrien pidentyminen työnantajakvan vahvistminen työtyytyväisyyden ja tehokkden paraneminen. Jatkossa Väestöliitto tekee yhteistyötä asian edistämiseksi työpaikkojen, ministeriöiden, seiden eri järjestöjen ja asiantntijatahojen kanssa Le lisää: view/ #fi Työnantaja, josta perheellisten kanssa NÄKÖKULMA Jostoa kaivataan asiantntijan mkaan molemmilta työnantajalta ja työntekijältä. Heli Koivniemi Työria haltaan pidentää, mtta tavoitteessa ei onnistta, jos ihmisistä pristetaan kerralla kaikki irti, Väestöliiton asiantntijat skovat. Yksi olennainen keino helpottaa jaksamista on perheystävällisen asenteen lominen työpaikalle. Tätä vastta työntekijät eivät voi kitenkaan sälyttää yksinomaan työnantajan niskaan. Vast perheystävällisten käytäntöjen totetmisesta on sekä työnantajalla että työntekijällä, Perheystävällinen työpaikka -hankkeen projektipäällikkö Anna Kokko sanoo. Mtta millainen työpaikka on perheelliselle paras? Sellainen, jossa ymmärretään, että pienikin josto voi helpottaa työntekijän arkea. Esimerkkinä Kokko mainitsee viikkopalaverin sijoittamisen. Kn palaveri sijoitetaan aikaisen aamn tai myöhäisen työpäivän päättymisen sijaan kaikille sopivampaan aikaan, se helpottaa sekä työntekijän että hänen perheensä päivärytmiä ja sitä katta hyvinvointia. Moni toivoo mahdollistta myös osa-aikatyöhön, ainakin tietyn ajanjakson ajan. Tätä vaihtoehtoa kannattaisi Kokon mkaan pohtia aina, kn se on mahdollista. Myös toimivalla työvorosnnittellla, etätyöskentelyllä tai perhevapaisiin liittyvillä hyvillä käytännöillä, jotka koskevat molempia vanhempia, pääsee jo pitkälle. Olennaista on myös sjva pal perhevapaalta takaisin töihin. Pelkkä viikkopalaverin sijoittaminen voi olla iso asia. Kokko korostaa, etteivät kaikki työntekijät kaipaa samanlaisia jostoja, ainakaan aina ja yhtäaikaa. Siksi pelisäännöistä on sovittava. Niistä on tehtävä selkeitä ja läpinäkyviä. Samanlaisessa tilanteessa olevia on kohdeltava tasapolisesti. Ennakointi on olennaista resrssien järkevän snnitteln ja sijaisjärjestelyjen kannalta. Lakeja on nodatettava. Lainsäädännön ja työehtosopimsten lisäksi työpaikalla voidaan laatia myös omia ohjeistksia. Tosin aina tikat ohjeet eivät yksin riitä. Yhteisten jostojen ja pelisääntöjen lisäksi tarvitaan myös tilannekohtaisia jostomahdollisksia. kvi- Usein tellaan, että kai- vain jostoa paavat pienten lasten vanhemmat. Todellisdessa jostojen tarve ei poist lasten kasvaessa. Niitä saatetaan tarvita eri elämäntilanteissa. Lapset kaipaavat vielä mrrosikäisinäkin vanhemp i e n - sa aitoa läsnäoloa, ja kasvamisen mkana tomien ongelmien piminen saattaa viedä paljonkin aikaa vanhemmilta, Kokko mistttaa. Yllättäviä tilanteita ja jostojen tarpeita saattavat aihettaa myös lähiomaiset: poliso, omat vanhemmat tai isovanhemmat. Lähiomaisen kollessa tai sairastessa vakavasti, tai varsinkin seamman kriisin kohdatessa työntekijän yhtä aikaa, tämä saattaa olla tarve pitkäänkin poissaoloon tai mihin jostoihin työaikatai missa järjestelyissä perhesyistä, Kokko tietää. Jostavs parantaa myös työnantajan mainetta Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Työnantajan jostavs palkitaan ttkimsten mkaan ennen pitkää. Kn työntekijä saa ainakin osittain vaikttaa omiin työaikoihinsa, hän sitot työhönsä aivan eri tavalla kin jäykässä järjestelmässä. Esimerkiksi työntekijöiden sairaspoissaolojen on havaitt vähentyvän, projektipäällikkö Anna Kokko toteaa. Jostavdesta ei pidä tinkiä silloinkaan, kn henkilöstöä jodtaan vähentämään. Sen lisäksi he hoitavat työnsä sjvammin ja tehokkaammin, jos he kokevat työpaikan tkevan asenteiden ja tekojen tasolla työn ja perheen yhteensovitsta. Jostot lisäävät hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, mikä ei ole vähäinen seikka yrityksen maineen kannalta. Yrityksen maine ja työnantajakva paranevat ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Jostavs voi myös asettaa työpaikan etlyöntiasemaan työntekijöitä rekrytoidessa. Jostavdesta ei pidä tinkiä silloinkaan, kn henkilöstöä jodtaan vähentämään, Kokko kehottaa. Työnantajien kannalta asia ei aina ole yksiselitteinen, mtta pääsääntöisesti kannattaa ajatella asiaa kaaskantoisesti, eikä repiä ihmisistä kaikkea irti kerralla. Kkapa meistä jaksaisi josta peräkkäin monta maratonia kerralla? Anna Kokko Anna Kokko (VTM) on Väestöliitossa perheja työelämäkysymysten asiantntija. Hän on toimint projektipäällikkönä Perheystävällinen työpaikka-hankkeessa, jossa on kehitetty ja testatt sia välineitä työpaikkojen perheystävällisten käytäntöjen tkemiseksi. Kokko myös bloggaa Väestöliiton sivilla: vaestoliitonblogi.com/ athor/annakokko1

7 Ttkija: Työstressi TAUSTAA Ajassa mega 7 tartt myös lapseen NÄKÖKULMA Toreen väitöskirjan mkaan vanhempien työmotivaatio ja jaksaminen voivat vaikttaa jopa lapsen itsetntoon. Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Kn sosiaali- ja terveysalalla pitkään opettajana toimint Tija Vasikkaniemi ttki väitöstyössään, miten vanhempien työ vaikttaa lapsiin, tlos yllätti niin vanhemmat kin ttkijankin. Vastasten persteella lapselle ei ole aivan sama, millä tlella saavt työstä kotiin. Lapsi tlkitsee jo tlikaapissa eleesi, ilmeesi ja millä tlella olet työstä tllessasi. Joka kymmenes lapsi varoo vanhempiensa honoa tlta. Lasten empatiakyky yllätti niin ttkijan kin vanhemmatkin. Useimmat vanhemmat eivät olleet ymmärtäneet, miten voimakkaasti lapsi reagoi heidän mielialoihinsa. He eivät olleet myöskään homanneet, että aistiessaan vanhempansa honotlisden ja kireyden, lapsi vetäytyy omiin oloihinsa tai pihalle miden sisarsten kanssa leikkimään, Vasikkaniemi Äidin tyytyväisyys työhönsä on jopa tärkeämpää kin isän Heli Koivniemi heli-maarit.koivniemi@lehtiyhtyma.fi Työstä aihetva kielteinen tnnelma siirtyy sekä lapseen että polisoon. Koska äidin ja lapsen shde on ttkijoiden mkaan voimakkaampi, heidän välillään mielialat siirtyvät kitenkin voimakkaammin kin isän ja lapsen välillä. Äidin tyytyväisyydellä kvaa. Ttkijasta lapsen reagointi liittyy terveeseen empatiaan. Tilanne ei myöskään ole hälyttävä, jos perheessä näin käy silloin tällöin. Holestttavaa on, jos lapsi kerta toisensa jälkeen työntää omat tarpeensa syrjään ja jot antamaan vanhemman kiklle tilaa, Vasikkaniemi sanoo. omaan työhönsä on siksi lapselle erityisen merkitys. Kn äiti voi hyvin, lapsikin voi hyvin, Tija Vasikkaniemi tiivistää. Silti yhtä oikeaa vaihtoehtoa tässäkään asiassa ei ole. Vanhemmat ovat toisilleen ssia arvioidessaan, voiko äiti käydä työssä vai ei. Asia on hyvin perhe- ja henkilökohtainen. Yhtä tottta ei löydy. Jos äiti viihtyy kotona, lapsen on hyvä olla. Jos äiti viihtyy työssä, lapsetkin Näin kokee hänen mkaansa joka kymmenes lapsi. Se tarkoittaa, että sadasta lapsesta kymmenen kokee, että hänen vanhempansa on sein niin honotlinen ja stressaantnt, ettei hän voi kertoa omista asioistaan vanhemmalleen. voivat hyvin. Isän shteesta työhön löytyi yllättävä havainto. Kn isä koki työssään tiimityön toimivan, se vaikttaa lapseen positiivisesti, vaikka tämän seikan olisi voint kvitella olevan enemmän äidin heiniä. Äidit polestaan kokevat stressaavaksi työkiireet. Aikapaineet näkyivät heidän käytöksessään kotona negatiivisesti. Ja nyt vanhemmat tarkkana. Lasta ei hijata, sillä näytteleminen tai teeskentely eivät paranna asiaa. Tärkeintä on olla tietoinen lapsen kyvystä aistia mielialoja, ttkija sanoo. Vanhempien ylityötnnit eivät atomaattisesti ole paha asia. On myös hyvä mistaa, ettei työn määrä atomaattisesti vaikta lapseen. Vanhempien, jotka nattivat työstään ja tekevät hikan ylityötä, eivät ylimääräiset tnnit stressaa. Syyllisyys kannattaa siis nohtaa tästä näköklmasta. Jos vanhempi kokee työnsä mielekkääksi ja antoisaksi, lapsi aistii positiivisen tnnelman, ttkija mistttaa. Jos työnantajat olisivat kakokatseisia, he panostaisivatkin Vasikkamäen mkaan entistä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin. Työtyytyväisyys näyttäisi nimittäin siirtyvän vanhemman katta lapseen ja tämän myönteiseen itsearvostkseen. Koska lapsi modostaa jo varhaislapsdessaan oman shtatmisensa työelämään, vanhemman Ttkija homattaa, että kmpikin vanhempi on silti lapsen näköklmasta tärkeä, eikä kmmankaan kokemksia voi arvostaa toista tärkeämmäksi. Isät sein kokevat itsensä honoiksi kasvattajaksi, ja he aliarvostavat itseään. Heitä on yhtä lailla tettava omassa roolissaan, niin kin äitejäkin, ttkija mistttaa. työtyytyväisyydellä on merkittävä vaikts. Jos lapsi saa vanhemman työstä positiivisen kvan, se vaikttaa lapsen aikistessa hänen shtatmiseensa omaan työhönsä, Vasikkaniemi mistttaa. kka? Tija Vasikkaniemi opetksen kehittämispäällikkö Seinäjoen ammattikorkeakolssa psykologian tohtori Väitteli tohtoriksi aiheesta vanhempien työ, työn siirräntä kotiin ja lasten hyvinvointi - kohtaamisia tlikaapissa. Työskenteli aiemmin käyttäytymistieteellisten aineiden lehtorina Koltskesks Sedssa. Miten naiset ja miehet sitten reagoivat ollessaan negatiivisia? Honotliss on sein lapsen ja vanhemman ajasta pois. Isät vetäytyvät omiin oloihinsa. Tämä on todett kansainvälisissä ttkimksissakin. Sen sijaan myönteisen mielialan ja hyväntlisden lapset homaavat. Lapsen mielipidettä ei voi tietää, jos vastaksia antavat vain vanhemmat Harva ttkija on kysynyt soraan lapsilta, mitä mieltä he ovat asioista. Tija Vasikkaniemi kysyi. Syykin on selvä: Lapsen mielipidettä ei voi tietää, jos vastaksia antavat vain vanhemmat saati äidit, hän sanoo. Vasikkaniemen poikkeksellinen tapa kysyä lapselta kannatti, sillä vastakset yllättivät ttkijan. Lapset ovat yllättävän tyytyväisiä vanhempiensa työhön. He ovat ylpeitä vanhempiensa työstä ja osaamisesta ja arvostavat vanhempiensa työn merkitystä yhteisknnallisesti. Esimerkkinä Vasikkaniemi mainitsee isän, joka rakentaa metallisiltoja ja äidin, joka hoitaa ihmisiä. Lasten kiinnosts vanhempiensa työtä kohtaan on jopa niin vahvaa, että polet lapsista halaisivat mennä käymään vanhempiensa työpaikalla. Vierailn esteenä on lähinnä ollt, ettei vanhempi ole pyytänyt, eikä lapsi ole toisaalta ottant toivettaan pheeksi vanhempansa kanssa. Vaikka lapset pääsääntöisesti olivat tyytyväisiä, holestttaviakin piirteitä nosi esille. Lapset ovat ttkimksen persteella holissaan vanhempiensa jaksamisesta. Lasten holenaiheita olivat erityisesti vanhempien fyysinen trvalliss, selviytyminen ja työpaikan ihmisshteet. 10 prosentilla oli holi äidistään ja 20 prosentilla isästään. Ttkijan mkaan tämä selittyy osin sillä, että ttkittavat elävät herkkyyskatta, jossa 9 10-votiaat oppivat ymmärtämään asioita toisen näköklmasta ja valmistatvat mrrosikään. Holestaan lapset kitenkin kertoivat reippaasti ja lottavaisesti. Jos vastakset yllättivät tkijan, niistä yllättyivät vanhemmatkin. Vanhemmat kvittelivat, ettei lasta kiinnosta vanhempien työelämä tai ettei lasten kanssa voi pha aiheesta. Vasikkaniemi on toista mieltä. Tietyissä rajoissa vanhempien työstä voi ja siitä kannattaa keskstella. Jos vanhemmilla on ollt hono päivä töissä, heidän kannattaa kertoa siitä lapselleen. Silloin vanhemmat vapattavat lapsen syyllisyyden taakasta. Lapsi saattaa kvitella, että vanhemman kikk joht hänestä, jos todellisesta syystä ei phta. Vasikkaniemi korostaa, että lapsella on oikes olla lapsi, eikä kaikkia holia kannata kaataa lapsen niskaan. Silti lasta ei pidä aliarvioida. Lapset kertoivat ttkijalle myös toiveistaan. Somalaislasten toiveissa korost toive yhteisestä ajasta oman vanhemman kanssa. Sen sijaan raha ei näytä merkitsevän heille lainkaan, toisin kin esimerkiksi amerikkalaislapsille. Eniten lapsia harmittaa aikisten tekemä yötyö ja kotiin jääminen vanhempien lähtiessä töihin. He eivät sen sijaan mrehdi, riittääkö vanhempien raha tai onko heillä töitä.

8 8 mega Att skriva sig fri -Skrivandet har gett mig en enorm frihet att välja hr jag rör mig i mitt eget liv. Jag kan röra mig från den människa som jag tvingats vara mot den jag egentligen vill vara. Författaren Mathias Rosenlnd besökte Vasa stadsbibliotek i lördags och talade om sitt skrivande och den debatt som hans första roman Kopparbergsvägen 20 väckt. Att han verkligen tror på ordets makt är tateringen på hans ben ett bevis på. Han drar pp byxbenet och visar oss ett citat av malmöförfattaren Kristian Lndberg: om jag inte berättar förlorar jag. -Lndbergs författarskap blev ingången till mitt eget författarskap, konstaterar Rosenlnd. Det var något som klickade då jag läste honom. Jag har tack vare litteratren och språket knnat röra mig fritt, oberoende av mitt livs parametrar. En annan sak som han är väldigt glad för är att hans bok har fått människor att disktera fattigdom. Också på stadsbiblioteket kom diskssionen framför allt att handla om det här. Varför är det så eldfängt att inte bara acceptera att man är fattig?, Varför är det provocerande att peka på att välfärdssystemet inte är komplett?, frågade sig åhörarna. Rosenlnd menar att han märkt att det finns ett stort intresse bland allmänheten att disktera hr man ska bevara välfärdssystemet, men att det är oroväckande att en del politiker inte verkar ha någon riktig verklighetskontakt. Jag har i alla fall bestämt mig för att inte skämmas för att jag är fattig, eller åtminstone relativt fattig. Rosenlnd har i sin roman anlagt ett självbiografiskt ttryck och beskriver hr vardagen ser t för en litteratrstderande tvåbarnsfar, som försöker försörja familjen med snttjobb på dagis och olika lagerarbeten. Trots att familjen sliter hårt kan de inte förtjäna ihop mer än vad de sklle få om de anmäler sig som arbetslösa. Oberoende av hr de gör räcker pengarna inte till. Det var den här verkligheten han ville beskriva. Hr den relativa fattigdomen kan lamslå en familj. En åhörare frågar om Rosenlnd tycker att fattigdom bara är en ekonomisk fråga. Nej, det är inte bara pengabristen som håller en kvar i fattigdom. Det har också att göra med självförtroende och den position man har i samhället. För att ta sig r fattigdomen tror jag att man behöver en passion, ett livsinnehåll som får en att se sig själv på ett positivt sätt. Mathias Rosenlnd bodde i en förort till Stockholm tills han var fem år. Sedan tyckte hans föräldrar att det blev för oroligt där och familjen flyttade tillbaka till Finland. I Vasa bodde han på Tallbacksvägen 20 i Brändö. Den roman som han håller på att skriva jst n kommer antagligen också att vara en adressroman. Henrik Tikkanen sade sig pptäcka orättvisan r den besttnes perspektiv med sina adressböcker. Mina texter är väl rena motpolen jag pptäcker orättvisan r den obesttnes synvinkel. En sak som många kritiker har blivit förgrymmade över är att Rosenlnd åtminstone antyder att fattigdom går i arv. I sin roman ville han framför allt visa att de som är fattiga ofta är sjkare och tröttare och att det kan påverka barnen. Genom att beskriva en förortsmiljö med många marginaliserade människor, ger han en bild av hr livet i Finland kan se t för många människor som sällan får sin röst hörd i litterära sammanhang. Debtromanen har också getts t på finska med titeln Vaskivorentie 20. För sina egna barn vill Rosenlnd visa att man får säga vad man tycker om saker och ting. De ska inte behöva leva ett betvingat liv. Vi går på konstmséet rnt hörnet och lyssnar på klassisk msik tillsammans, för att de ska känna att de kan ta del av allt det som är vårt gemensamma arv. Text: Kristina Skjäl Författaren Mathias Rosenlnd och bibliotekschef Birgitta Arén var överens om att litteratren har ett omätligt värde. Foto: Kristina Skjäl

9 A J A N I L M I Ö T Mikromarkkinoiden tärkeys Somen hyvinvointimalli on mttmassa. Valtio ja knnat eivät enää tlevaisdessa ole kansalaisten arjessa läsnä yhtä kattavasti kin nykyään. Syntyvään katveeseen tarvitaan pieniä palvelyrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä sklais- ja naapriapa. Niiden tehtävät on määriteltävä mistaen, että kansalaisyhteisknta ei pysty hoitamaan raskaan sarjan palvelja. Esimerkiksi syrjäaleiden hyvinvointipalvelissa valtion on jatkossa otettava nykyistä ratkaisevasti srempi vast. On kitenkin mahdollista kehitellä knnan, mikroyritysten kansalaisjärjestöjen ja jopa yksittäisten kansalaisten välisiä yhteistyösopimksia, joiden avlla hoidetaan osa kansalaisten tarvitsemista palvelista. Tähän sopii hyvin knnanosahallinto ja sen käytössä oleva bdjetti, jonka avlla voidaan tilata esimerkiksi kotiapn tai kolrokailn liittyviä palvelja. Pienaleperstaisen sopimksellisden mahdollisksia ei ole Somessa hyödynnetty läheskään täysimääräisesti. Knnan aleperstainen bdjetointi ei ole vaikeaa eikä se lisää kstannksia. Vaasassa Vähäkyrö olisi sopiva kokeilale. Voi syntyä kkoistavia mikromarkkinoita. Niiden tarvetta perstelee, myös hiljattain tehty hallitksen ja opposition yhteinen sopims tlevaisden sosiaali- ja terveyspalveljen järjestämisestä. Se perst viiteen sraleeseen. Ilman tietoisia paikallisyhteisöihin kytkeytyviä toimenpiteitä hkaa syntyä malli, joka keskittää palvelja liikaa. Tarvitaan asetelmia, joissa lähipalvelja voidaan kilpailttaa riittävän pienillä volyymeilla. Sriin väestöpohjiin perstvat kilpailttamiset johtavat väjäämättömästi sryritysten ylivaltaan. Monopolinsa trvin ne alkavat sanella hinnat ja palveln laatkriteerit. Tlevaisden hoivan tavoitteena ei ehkä enää olekaan kansalaisten hyvä elämä, vaan srsijoittajien voittojen maksimointi. Taloden mekanismeihin voidaan kitenkin vaikttaa, mikäli kaksi välttämätöntä ehtoa totet: poliittisten päätöksentekijöiden on oltava riippmattomia ja rohkeita. Jos lähtökohtana olisi paikkaperstainen yhteisknta, jossa paikallinen yritystoiminta nähtäisiin kansalaisten hyvää edistäväksi, säädettäisiin kilpaillainsäädäntö sellaiseksi, että sryritysten ja paikallisten yritysten kilpailedellytykset olisivat yhdenvertaiset. Nykyinen kilpailtskäytäntö sosii sryrityksiä ja syrjii paikallisia yrityksiä: sryrityksillä on pienyrityksiä parempi mahdolliss vaikttaa poliittisen päätöksenteon valmisteln sekä käytäntöihin kansainväisesti, kansallisesti ja paikallisesti. Sryritysten poliittiseen päätöksentekoon kohdistamaa painoststa ktstaan häveliäästi yhteisknnalliseksi vaikttamiseksi, vaikka käytännössä liiktaan KATAJAMÄKI KATAJNMÄKI hyvin harmaalla vyöhykkeellä, jossa ero asiallisen ja epäasiallisen toiminnan välillä saattaa olla smea. Pieniä yrityksiä syrjivä kilpailtskäytäntö on ihmisten tekoa eikä taloden objektiivista johdatsta. Pienten yritysten pärjäämistä heikentää myös esimerkiksi kntien kilpailttamisesta holehtivien viranhaltijoiden silmitön markkinatomioistimen pelko; kokonaistalodellisen edllisden ensisijaisden rajoja ei skalleta koetella. Sieltä ostetaan, mistä halvimmalla saadaan, vaikka laadsta tinkien. Vaasan sedlla on hiljattain aloittant kntien yhteinen jätelataknta. Pheenjohtajs on Mstasaarella. Ensimmäiset viestit ovat lpaavia. Jätekljetksia ei aiota kilpailttaa keskitetysti, vaan nykyinen yksittäisiin jätekljetssopimksiin perstva käytäntö saa jatka. Toivottavasti periaate pitää, sillä ainoastaan vapaa sopimkselliss trvaa paikallisten jätekljetsyritysten tlevaisden. Hann Katajamäki Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja aletieteen professori Vaasan yliopistossa. Hann Katajamäki on erikoistnt maasetpolitiikkaan, alekehityksen pitkän aikavälin mtoksiin ja yhteiskntapolitiikan alevaiktsten arviointiin. Hän on toimint aiemmin myös Vaasan knnallispolitiikassa. Närståendevårdens framtid Pensionärsorganisationerna i vårt land och inte minst Svenska Pensionärsförbndet, har nder många år och i olika sammanhang, påpekat närståendevårdarnas svaga stats inom äldrevården och den ojämlikhet som förekommer mellan närståendevårdarna beroende på var man bor. Enligt beräkningar som Social- och hälsovårdsministeriet gjort finns det över sextiotsen personer som fngerar som närståendevårdare till någon nära anhörig och av dessa får ca 60 % någon form av ersättning från sin hemkommn. Ersättningens storlek är några hndar ero i månaden, beroende på hr stort vårdbehovet klassas och i änn större tsträckning beroende på hr mycket bdgetmedel som kommnen anslagit för närståendevården. För några år sedan kom också beslt om att de närståendevårdare som får ersättning skall ha rätt till avlastning några dagar i månaden och att det är kommnernas skyldighet att ordna med vården nder de lediga dagarna. Tyvärr fngerar avlastningen inte på alla håll tillfredställande och ibland är det också den som vårdas och kanske också närståendevårdaren som inte vill tnyttja det som kommnen eller någon som kommnen pphandlat avlastningen av, erbjder. Detta betyder i sin tr att vårdppdraget pågår året rnt, sjdagar i veckan och kan till slt betyda att väggen kommer emot och både vårdaren och den som vårdas måste tas om hand. Denna sitation ppstår oftast då både närståendevårdaren och den som vårdas är pensionärer. Framtiden för närståendevården Social- och hälsovårdsministeriet har nder senaste år trett frågan om hr framtiden för närståendevården borde lösas och i mitten av mars avgavs betänkandet. I detta finns många goda förslag, som om de genomförs, kan förbättra sitationen betydligt för alla närståendevårdarna. Men det finns givetvis ett men och det är den ekonomiska sitationen för staten och i kommnerna. I betänkandet föreslås att alla närståendevårdare skall få samma ersättning för lika stora vårdinsattser oberoende i vilken kommn man bor och kriterierna för vårdbehovet skall följa samma beräkningsgrnder i hela landet. Detta är en klar förbättring från nvarande mycket ojämnlika ersättningar. Och framförallt sklle ingen bli tan ersättning på grnd av för låg bdgetering i någon kommn. Frågan om vem som i framtiden skall sköta beviljandet och tbetalningen av stödet till närståendevårdarna lämnas öppet i tredningen. Eventellt knde hela närståendevårdens beviljande och stödbetalningar överföras på Folkpensionsanstalten men även allternativet med kommnerna som hvdman finns med i tredningen. N får vi invänta vad regeringen och i sista hand riksdagen beslter i frågan och det gäller för alla pensionärsorganisationer att noggrant följa med den fortsatta behandlingen av tredningen. Under tiden bör vi alla inom tredje sektorn stöda närståendevårdarna och också följa med hr kommnerna sköter sina åligganden enligt nvarande bestämmelser. Om inte så många anhöriga sklle fngera som närståendevårdare sklle vår åldringsvård ha mycket stora problem. Henrik Svarfvar

10 Generated by on Mon Mar 31 12:35: GMT. Enjoy! megamarkkinat Ilmoitksen jättö SOITTAMALLA Soita (pvm). Toimi ohjeiden mkaan. Ilmoitksen hinta 10 TEKSTIVIESTILLÄ Kirjoita Rivi10 (väli) MEGA (väli) ilmoitstekstisi. Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vokraatko/ lahjoitatko, tote, lyhyt kvas ja hinta. Max. 160 merkkiä Rivi10 MEGA Myydään Skoda Octavia Combi TDI -08 Hp e Lähetä viesti nmeroon Ilmoitksen hinta 10. Ilmoitkseen tlee atomaat tisesti nmero mistä ilmoitksen lähetät. Mikäli halat toisen nmeron, lisää se ilmoitstekstin loppn. HUOM! Ilmoitsta ei voi jättää tekstiviestillä GoMobile-liittymästä. INTERNETISSÄ mega.ilmoitkset.com Toimi ohjeiden mkaan ja jätä ilmoits. Ilmoitksen hinta 10 Kva- ja/tai kehysilmoits mega.ilmoitkset.com Voit haltessasi liittää ilmoitkseesi kvan. Makstapa verkkopankit sekä lottokortti. Jlkaiseminen Esimerkki Lehti ilmestyy viikottain. Seraavaan lehteen ilmoits on jätettävä edeltävänä snnntaina klo 12 mennessä. Ilmoitkset jlkaistaan Mega-lehdessä sekä kaikkien palvelssa mkana olevien lehtien ja TV-kanavien internet-palvelssa. Ilmoitksesi näkyy koko Somessa! Den finlandssvenska Kontakten Nainen etsii sina Etsin n v miestä ystäväksi, ehkä pitempiaik. kaveriksi. Samma på svenska. ( ) Ärlig och glad kvinna, 49 år, söker en rökfri man, år, att dela livet med. 06-omr. ( ) T Glad, romantisk, pålitlig kvinna, 65/167, söker dig ärliga, seriösa, trogna, rökfria man i 06- omr. som vill satsa för framtiden. ( ) T Här är en brnlockig eva, 50+, från 06- omr., som söker en glad och hmoristisk man med varmt hjärta. Kanske vi två på vedbacken i vårsolen? ( ) T Här är en glad, snäll och hmoristisk tjej, 50+/L, från 06-omr. Jag tycker om natr, skärgård, fi ske, kltr och trivs ibland på dansgolvet. 50-tals bilar och motorcyklar fi nnes på listan. ( ) T Olen 48/XXL nainen. Tosimies hassa. En hae elättäjää. Sinä 40-55v tosimies, kerro itsestäsi. Nimim. Meillä on maailma ja tlet sen. ( ) Löytyisikö täältä 40-49v, lotettavaa, hmorintaj. miestä, kn kesäkin on tlossa? Etsin tositark. Olen itse sjklainen, 44v, ristiverinen nainen. ( ) Den finlandssvenska Kontakten megamedia.kontakten.fi PROVA NU GRATIS! Sä = lotettava mies, omillasi toimeentleva, ymmärtäväinen, mä = rehellinen XLneito. Kaipaan yhteisiä tekemisiä ja jttseraa. ( ) Söker en glad man, med hmor, som är en Oxe, Jngfr eller Stenbock. Jag är en 60-årig, frånskild kvinna från 06-omr. ( ) T Är alla söta killar pptagna? Om inte, här fi nns en söt, glad, 40+ tjej som söker dig. D är år, slank och trevlig, och söker kanske jst mig. ( ) T Djpsinnig, stilig gentleman, med glimten i ögat och tillräcklig originalitet, sökes av charmig och snäll, 36-årig kvinna, med mångsidiga intr., djp och levnadsglädje, för att lära kännas och kanske tveckla något mer. ( ) T Osta, myy, vaihda, vokraa, lahjoita - Kappa käy Nainen etsii naista. Olen 56v, Pohjanmaalta, tavallinen. Kaksin olis kivempi kaiken kivan modos. ( ) Sina, lämmin, aikinen l-nainen, kaipaan elämääni. Olethan savton, n. 60v. Ystävystytään ja katsotaan, onko meille tarkoitett enemmän. ( ) Olen 54v nainen 06-aleelta. Haen naista ystäväksi menoihin, ehkä mtakin. Olet 50-60v, Vaasa-Sjk + lähialeet. ( ) Nainen etsii tavallista, vapaata naista tositark. Olen 55v, reil, mt vielä yksin. Löytyiskö toista samanlaista? Täällä olen. ( ) Tle pitämään msta holta. Hyvin toimeentleva ja hmorilla varstett, aikinen nainen. Tlet, otat ja se on menoa. ( ) Mies etsii sina Olen vapaa, liiknnallinen, savton, 63v mies. Etsin kivaa naisystävää K-Pohjanmaalta. ( ) Olen 53v mies. Etsin naisseraa. Vaasa. ( ) Ensam, 68-årig man söker kvinna i passande ålder att dela livet med. Jag är rök- och spritfri, kanske d och jag. 06-omr. ( ) T Ungdomlig, medelålders man söker snäll, mysig tjej i Jakobstadstrakten. Gods och gld är inte allt. ( ) T Mttolintsetkin kaipaavat kesän tllen polisoaan, niin myös 53v, eronnt mies hakee vierelleen lämpöä ja rehellistä naista jakamaan tlevaa. ( ) Mies, 54v, 06-aleelta etsii sina 40-48v nainen keväisiin retkiin metsään ja mhnkin mkavaan. Olethan raitis ja sinlla hyvä hmori ja iloinen mieli. ( ) Koko somi. Tle töihin, vaimoksi, nätti, hoikka, ahkera, lkomaalainen, somalainen, n v nainen. Kalasts, ptarha ym. ( ) Lähde tanssimaan, 20-45v nainen K-Pohjanmaalta. Raitis mies vastasta odottaa. ( ) Är en snäll och trevlig, 46-årig man som gillar villaliv, motion och annat som gör livet gott. Söker kvinna, år, som tycker det sklle vara trevligt med en vän i vårsolen. ( ) T Jttele heti! Soita näppäile 9 ja ilmoitsnmero Olen 40v, kiva, phelias, romanttinen, savton, lapseton, sopsht. mies, joka ei kapakoi eikä tpakoi. Sinä samantyylinen nainen, otahan yhteyttä. ( ) Sympatisk, ärlig man, 60+, söker mysig kvinna i passande ålder som saknar en vän ibland. Jag är snäll och ser bra t. ( ) T On vain yksi elämä, miks thlata se yksinoloon. 53v, eronnt mies skoo vielä, et löytyisi rehellinen ja lotettava nainen jakamaan ilot ja srt. ( ) Olen 40v, kiva, phelias, romanttinen, savton, lapseton, sopsht. mies, joka ei kapakoi eikä tpakoi. Sinä samantyylinen nainen, otahan yhteyttä. ( ) Pålitlig man, 60 år, söker kvinna som ej vill vara ensam. Jag fi nns i 06-omr. men söker dig i hela vårt avlånga land. ( ) T Dnarimies, 54/174/L, hakee kaltaistaan, ok naista, joka viihtyy kotona, lonnossa, matkoilla, jopa mp:n kyydissä, kesää kohti. Olen 06-aleelta. ( ) Olen 65v mies. Etsin hellää, lotettavaa ja liiknnallista naisseraa tositark. ( ) Kevät jo koittaa, sitten kesäkin Eedenin saavttaa. Täällä senioriaatami eevaa odottaa, naista ihanaa, rakastavaa. ( ) Vapaa, raitis ja norekas, +50/185/89, kiva, tmmahiksinen ja ok-näk. erämies etsii vakitista ssta normaalivart., povekas, reipas nainen. ( ) Koko maan kohtaamispaikka teksti-tv:ssä MTV3 & Sb s.830 Nelonen, JimTV & Nelonen Sport s.550 Olisko Pohjanmaalla vapaana rehevän modokasta, viriiliä, ehkä 50-63v naista? Sina kaipailee 55v mies. Joko on kevättä rinnassa? ( ) Kristitty, 47v, ok-näk. msiikkimies etsii 18-45v naista tositark. Lonto, pyöräily, eläimet ym. Asn 06-aleella. ( ) En man, född i sltet av 50-talet, slank, med allmänna intr., rök- och spritfri, från Sydösterbotten, söker en kvinna, år, slank och med båda fötterna på jorden. Vasa och södert. ( ) T mega.ilmoitkset.com Taiteilijanvikainen visioi, josko tyylikäs nainen myös mallina olla voisi. ( ) Olen 64v mies ja etsin lotettavaa, mkavaa, hmorintaj., 55-70v naista. Olen rahallinen, pidän koti-illoista. ( ) Ilmoita Annonsera mega.ilmoitkset.com Jag är en seriös nykter, rökfri kille, 35+, med livet i ordning. Det enda jag saknar är en trevlig tjej, Vasa till Sydösterbotten. ( ) T Här är en glad, hmoristisk, snäll kille, 42 år, från 06-omr. som tycker om djr, natr och skärgård, fi ske matlagning. Söker en snäll kvinna, år. ( ) T Trevlig och snäll man, 44/185/85, i 06-omr. Söker en slank kvinna, 35+. Någon att dela vardagen och leva med. ( ) T Dktig och framåtriktad, 33-årig man söker seriös kvinna från 06-omr. Jag bor för tillfället tomlands. Är intr. av språk och resor m.m. ( ) T Kille vill träffa en tjej, år, från 06-omr. Bor på landet. Hoppas d är intr. av lant- och djrliv och drömmer om ett eget hs och eventellt familjebildning. Vi börjar med en kaffeträff och ser hr det känns. ( ) T Självgående singelman född på 50-talet söker kvinna att vara med. Var är d? 06- omr. ( ) T Ensam, 68-årig, trogen man söker kvinna i passande ålder att dela livet med. Kanske d och jag. 06-omr. ( ) T Terveen, raittiin, reiln, naista arvostavan seniorin haave: löytäisinkö naisen ihanaisen, jonka kanssa saisin viettää hetkiä ihania, vaikka vain laantaisin. ( ) Etsitään estotonta, 35-55v naista 49v, vapaalle E-Pohjanmaan miehelle. Olen 193/108, millainen sinä olet? Toivottavasti naiselliset naiset vastaavat. ( ) Olen 67v, vakavarainen mies. Etsin hellää ja lotettavaa, skonnollismielistä naisseraa tositark. ( ) Jag är en 55-årig man från 06-omr. Jag vill hitta en kvinna, år, att leva med. ( ) T Trevlig man, 40 år, ndrar om det fi nns någon mysig kvinna, år, som saknar en vän ibland? Jag är snäll, normal och ser bra t. 06-omr. ( ) T Olen norekas, lämmin, kiva, hyvännäk., treenatt, 50v mies. Etsin tasoistani naista Klasta. Entistä opettajaa en holisi. Arvostan ehdotonta rehellisyyttä eli lpaksista ei saa lipsa. Olen romanttinen. ( ) Olen 39/XL, eronnt, hmorintaj., lotettava, phelias, savton, alkoa vain vähän käyttävä, lapseton mies. Etsin samanhenk., +30v naista. Olet sitten sinkk tai yh, ota yhteyttä. ( ) Sinkkja läheltä 1 Ilmoitkseen vastaaminen Soita , näppäile 9 ja ilmoitsnmero. Klet ilmoitksen - haltessasi voit yhdistää pheln ja voitte jtella heti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinlle. Tekstaa Kirjoita MEGA (väli) ILMOITUS- NUMERO (väli) viestisi. Lähetä nmeroon Nmerosi pysyy salaisena. 2 Ilmoitksen jättäminen Soita (paikallisphel) ja jätä ilmoits. Sinlle voidaan soittaa, lähettää tekstiviestejä tai jättää viesti vastaajaan. Tekstaa Kirjoita MEGA (väli) ILMO (väli) ilmoitstekstisi. Mainitse tekstissä skpolesi, millaista seraa etsit ja miltä sntanmeroaleelta. Lähetä nmeroon Nmerosi pysyy salaisena. Pidätämme oikeden mokata, lyhentää tai olla jlkaisematta ilmoitstasi. Prostittion ja vastaavien seksaalipalveliden markkinoiminen on rangaistava teko (rikoslaki 9 ), tällaisia ilmoitksia ei jlkaista. Oma ilmoits: vastakset Tala direkt! Ring Pzzle 021 (Easy, tryck difficlty 9 rating och 0.45) därefter annonsnmret HAE mega. seraajokaiselle.fi Olen 54v mies. Etsin Vaasasta miesseraa. ( ) Onko pssihosmiestä ym. perinnepketmista harrastavaa maalaismiestä samanlaiselle? Sarkaratspaikkapssihos varsinkin kiinnostaa. ( ) Ukkomies, nahkamies, prätkämies, mieli kokeilla miestenvälistä? Olen karvainen, 53v mies. ( ) Täältä 06-aleelta kokematon, 54v mies etsii sina norimies viettämään yhteisiä iltoja läheisyyteen kanssasi. ( ) Man, 27 år, vill träffa slank, snygg man, år, i 06-omr. ( ) T Parit etsivät Pari, 60v, etsii toista paria parinvaihtoon. Vaimo on hyvämotoinen. ( ) 3 Soita , näppäile 8. Klet saamasi viestit (myös tekstiviestit) ja voit soittaa kaikille vastaajille. Tekstaa Saamasi viestin alssa on vastaajanro esim. V2. Kirjoita: V2 (väli) vastastekstisi. Lähetä nmeroon Oma ilmoits: slkeminen Soita (paikallisphel), näppäile 2 ja ilmoitsnro ja salakoodi. Tekstaa Kirjoita SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä nmeroon (1,20e/viesti). Nevonta Joka päivä klo nevonta@movika.fi Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Phelt nroon & ,21e /min +pvm, teksti viestit nroon ,20e/kpl. Spport på svenska Ring varje dag 9-21 E-post fi.spport@movika.fi PL 118 OU Serier / Sarjakvat Pzzle 1 Pzzle 2 Pzzle 1 (Easy, difficlty rating 0.45) Pzzle 1 (Easy, difficlty rating 0.33) Sdok Z it z Pzzle 1 (Easy, difficlty rating 0.33) Generated by on Mon Mar 31 12:35: GMT. Enjoy! B az i & M az i Generated by Generated by on Mon Mar 31 12:35: GMT. Enjoy! on Mon Mar 31 12:35: GMT. Enjoy!

11 Näyttelyt / Utställningar Pohjanmaan mseo JA Terranova - Merenkrkn lontokesks Keräilyn kiehtova maailma Mseokat 3 p. (06) Avoinna ti, to ja pe 12-17, ke 12 20, la s Pääsymaks 5/3 Valokvagalleria Ibis #instameetwasa Vaasan taidehalli Raili Halme Kapngintalo, Senaatinkat. 1 ph. (06) Avoinna ke-pe 12 18, la-s Pääsymaks (3/1,50 ) Taidekäytävä TEEMA Vaasan pääkirjasto, 2. krs. Kirjastonkat 13, Vaasa Galleria Ulrico Kirkkopistikko 20, Vaasa. Avoinna: ke - pe 13-17, la Kntsin modernin taiteen mseo Laila Plli Valon kaari Sisäsatama PL Vaasa p. (0) Avoinna: tiistai snnntai Pääsymakst 5 / 3, alle 18 v. ilmainen Erikoisnäyttely: 7 / 5 / alle 18 v. ilmainen Yhteislipp 9 / 6 Perjantaisin ei ilmaista sisäänpääsyä Mikolan Akvarellisali Jha Laakso & Raija Korppila Raastvankat 21, sisäpiha, Vaasa Ph Avoinna ke 14 18, la s info@nandormikola.fi Sisäänpääsy 3 /2 Alle 18-votiaat ilmaiseksi Black Wall Gallery Kristamariia Partti Kasarmi 13 Korsholmanpistikko 6, Vaasa Avoinna ke pe 13 18, la- s Vaasan Työväenmseo Raimo Heinonen kvia Vaasasta Vapadentie 27 Avoinna ma klo 13-18, ti - pe Pääsymaks 4/2 Atelje Torni Eläkeläisryhmän valokvanäyttely Pitkäkat 66 Ph: Avoinna: ti-to la-s Vapaa sisäänpääsy Järjestäjä: Vaasan Taidekerho Tikanojan taidekoti Järven lmo Tslanjärven taiteilijayhteisö Hovioikedenpistikko Vaasa p. (06) Avoinna: tiistai snnntai Pääsymakst 5 / 3 / alle 18 v. ilmainen Erikoisnäyttely 7 / 5 / alle 18 v. ilmainen Yhteislipp : 9 / 6 Perjantaisin ei ilmaista sisäänpääsyä. galleria Wasaborg Seppo Ranala Kädentaitajien poti Vaasanpistikko 14 Avoinna: ma - pe 10-18, la Käsityön talo Loftet Rben Madsen Kaarnavenenäyttely Österbotten hantverk rf Raastvankat 28, Vaasa Avoinna ma pe 10-17, la Söderfjärdenin Meteoriihi Marenintie 226 SUNDOM, Vaasa Näyttely avoinna yleisölle: s ja ke Tilaksesta ryhmille: tokok-lokak, joka päivä - Vaasan matkatoimiston katta, ph. (06) tai online: Österbottens msem OCH Terranova - Kvarkens natrcentrm Samlandets facinerande värld Mseigatan 3, tel (06) Öppet ti, to och fre 12-17, ons 12-20, lö sö Inträde 5/3 Fotogalleri Ibis #instameetwasa Vasa konsthall Raili Halme Stadshset, Senatsgatan. 1 tel (06) Öppet ons - fre 12 18, lö - sö Inträde (3/1,50 ) Tikanojas konsthem Den förtrollande sjön Konstnärssamhället vid Tsby träsk Hovrättsesplanaden 4 Tel (06) Öppet: tisdag - söndag Inträde: 5 / 3 / alle 18 v. nder 18 åringar gratis Specialtställning: 7 / 5 / alle 18 v. nder 18 åringar gratis Kombinationsbiljett: 9 / 6 Perjantaisin ei ilmaista sisäänpääsyä. / Ej gratis inträde på fredagar. Mikolas Akvarellsal Jha Laakso & Raija Korppila Rådhsgatan 21, innergården, Vasa Tel Öppet ons kl 14 18, lö sö info@nandormikola.fi Inträde 3 / 2 Under 18 år gratis inträde. Kntsi msem för modern konst Laila Plli Ljsbåge Inre hamnen PL Vasa tel (06) Öppet: tisdag - söndag Inträde: 5 / 3, nder 18 åringar gratis Specialtställning: 7 / 5 / nder 18 åringar gratis Kombinationsbiljett: 9 / 6 Ej gratis inträde på fredagar. galleria Wasaborg Seppo Ranala Hantverkarnas boden Vasaesplanaden 14 Öppet: må - fre 10-18, lö Hantverkets hs Loftet Rben Madsen Barkbåttställning Österbotten hantverk rf Rådhsgatan 28, Vasa Öppen må-fr 10-17, lö och lö sö kl Ateljé Torni Pensionärsgrppens fototställning Storalånggatan 66 Tel: Öppet: ti-to lö-sö Fritt inträde Arrangör: Vasa Konstklbb rf. Konstgalleri TEMA Vasa stadsbibliotek, 2 vån Bibliotekgatan 13, Vasa Vasa Arbetarmsem Raimo Heinonen Fototställning Frihetsvägen 27 Öppet må 13-18, ti-fre Inträde 4/2 Meteoria Söderfjärden Marenvägen 226 SUNDOM, Vasa Utställningen öppen för allmänheten: sö och on På beställning för grpper: maj-oktober, alla dagar - via Tristbyrån i Vasa, tfn (06) eller online: Black Wall Gallery Kristamariia Partti Kasern 13 Korsholmsesplanaden 6, Vasa Öppet ons fre 13 18, lö- sö Vasa Bil- och motormsee t -> Kvarngatan 18 Öppet kl dagligen Galleria Ulrico Kyrkoesplanaden Vasa Öppet: ons - fre 13-17, lö Hyvää rokaa ja msiikkia - sitä oli GoodiFoodi! Perjantaina Rewell Centerissä järjestetty Goodi- Foodi-tapahtma keräsi paikalle yleisöä seraamaan norten rokakilpaila, sekä monia hyviä msiikkiesityksiä. Tapahtman järjesti Vaasan kapngin noriso-osaston norten tieto- ja nevontapalvel Reimari, ja se oli hipenns rasismin vastaiselle viikolle. GoodiFoodin tarkoitksena oli toda esille erilaisia rokaklttreja, sekä terveellisiä elämäntapoja. Tapahtma alkaa kilpailssa mkana olevien jokkeiden esittelyllä. Jokke kerrallaan he astvat eteen jontajien lokse. Mkana kilpailssa on seitsemän norten modostamaa jokketta; The Masterchefs, Team Snny, Ässät, Variskan tytöt, Demeter, Vaasan 4H yhdistys, sekä Vaasan norisovaltsto. Tämän jälkeen etalalle astvat kilpailn tomarit, keittokirjan kirjoittant Tina Lindell, sekä Gstav Wasan keittiömestari Ldwig Ahlström. He esittäytyvät yleisölle, sekä kertovat odotksiaan tlevasta kilpailsta. Kilpail voi alkaa. Toma- Tapahtman pääesiintyjänä oli Homenta Somi -kappaleestaan tnnett räppäri Kevin Tand. rit istvat rokapöydän ääreen, valmiina maistelemaan kilpailijoiden rokia. Ensimmäiseksi vorossa on aampala, jonka The Masterchefs onkin ainoana jokkeena valinnt tehtäväkseen. He vievät annoksensa tomareille, jotka maistamisen jälkeen kertovat olevansa tyytyväisiä rokaan. Seraavaksi vorossa ovat välipalat. Omalla vorollaan ryhmät; Team Snny, Ässät, Variskan tytöt, Demeter, Vaasan 4H yhdistys, sekä Vaasan norisovaltsto vievät annoksensa tomarien maistettavaksi. Jokaisen ryhmän annos saa positiivista palatetta mm. rokien hyvästä väristä, lkonäöstä, sekä tietenkin masta. Aampala- ja välipalaosion jälkeen tomaristo siirtyy syrjään pohtimaan päätöstään, jolloin ensimmäinen msiikkiesitys voi alkaa. Lavalle astvat rokkikoln Annkka ja Vello kitaroineen. Taitava akstinen do soittaa mtamia kappaleita, joihin lket mm. tnnett Halleljah -kappale. Esityksen jälkeen tomaristo palaa pöytänsä ääreen, ja on seraavan osion aika. Vorossa ovat pääroat, joita ovat valmistaneet Demeter, The Masterchefs, sekä Vaasan 4H yhdistys. Jokainen ryhmä vorollaan jälleen kerran vie annoksensa tomareille maistettavaksi. Jokkeet saavat pääosin positiivista palatetta, joten tässä vaiheessa ei vielä yleisökään pysty arvtella tlevaa voittajaa. Kilpail näyttää olevan tasaväkistä. Viimeisenä vorossa ovat jälkiroat, joita Ässät, Variskan tytöt, sekä Vaasan norisovaltsto ovat valmistaneet. Jokkeet omalla vorollaan vievät annoksena pöydälle, ja jäävät odottelemaan tomareiden mielipiteitä. Myös jälkiroat näyttävät maistvan tomareille, ja saavatkin hyvää palatetta. Tämän jälkeen tomarit siirtyvät miettimään lopllista päätöstään, eli mistä jokkeesta krnataan GoodiFoodin voittaja. Tässä välissä onkin siis hyvä aika Kltsan msiikkikerholaisten esityksille. Ensimmäiseksi lavalle astvat tyttökaksikko, Zila ja Sabriina, jotka esittävät kappaleen I m into yo. Tässä vaiheessa yleisö kerääntyy tiiviisti kohti lavaa, jonne seraavaksi nosee Nora, esittäen kappaleen Gangsta. Tämän jälkeen Danial ja Marek esittävät hienon balladin Let her go, ja saavat osakseen raikvat aplodit. Seraavana lavalle ast tyttöjen pop-ryhmä Crysial girlz, joka esittää yleisölle kappaleen Twilight. Pop-ryhmä esittää vielä Price tag kappaleen, jolloin mkaan liittyvät myös Sabriina ja Isabella. Msiikkiesitysten päättyessä kilpailijoiden jännitys alkaa näkyä, kn heidät kaikki ktstaan riviin lavalle. Tomarit ovat tehneet päätöksen, ja nyt on aika paljastaa voittajajokke, jonka jokainen jäsen saa palkinnoksi 100 eron lahjakortin Giganttiin. Tomarit astvat lavalle, ja kertovat päätöksensä. Voittajajokkeeksi paljast Vaasan 4H yhdistys, jonka jäsenet näyttävät yllättyneilta, ja iloisilta heidän kätellessään tomareita voiton knniaksi. Illan krnaa pääesiintyjä Kevin Tand. Hän on Kongosta kotoisin oleva räppäri, joka nosi taannoin tnnetksi kappaleellaan Homenta Somi. Räppärin nostessa lavalle DJ:nsä kanssa, yleisö on täysillä mkana fiiliksessä, ja tnnelma on korkealla. Tapahtma oli mielestäni kaikin polin onnistnt, ja oli mielenkiintoista serata rokakilpaila, sekä hyviä msiikkiesityksiä. GoodiFoodi oli täysin denlainen ja erilainen kin Vaasassa aiemmin järjestetyt tapahtmat. Toivottavasti tämäntyyppisiä tapahtmia järjestettäisiin vielä tlevaisdessakin. Teksti ja kva: Mia Mäkinen Kirjoittaja on Vaasan ammattiopiston ensimmäisen voden mediaassistentti opiskelija, joka toimii Megassa toimittajaharjoittelijana kden viikon ajan.

12 Äänestä viikon parasta kvaa! Rösta på veckans bästa bild! Kvaaminen on nyt helpompaa ja haskempaa kin koskaan ennen. Näppäile kvia missä liiktkin. Digikameralla tai kameraphelimella. Parhaat kvat jlkaisemme Megamedian digialbmissa Lähetä kva sähköpostilla osoitteeseen Laita mkaan myös yhteystietosi. Voit lähettää kvan myös postitse osoitteella UPC Media, Gerbyntie 18, Vaasa Att fotografera är n lättare och roligare än någonsin fört. Knäpp ett foto var d än rör dig med en digital-kamera eller en kameratelefon. De bästa bilderna pbliceras i Megamedias digialbm Sänd bilderna via till adressen mega@pc.fi Lämna även dina kontaktppgifter. D kan även skicka bilderna per post till adressen UPC Media, Gerbyvägen18, Vasa Äänestys netissä, Tai oheisella UpCodella! Kirjoita koodin alla oleva osoite kännykän web-selaimen osoitekenttään, tai skannaa koodi ilmaisella UpCode-ohjelmalla! Rösta på webben, D kan även använda UpCode koden! Srfa in med telefonen på adressen nder koden, eller skanna koden med UpCode programmet Jenny Sjöberg, Långåminne 1. Ida Sydholm, Malax 7. Klas Snellman, Veikars 3. Mathias Börg, Vasa 8. Mikael Järvi, Merikaarto 2. Eila Salonranta, Lapväärtti 4. Christian Nylnd, Vasa Valokvakamppail / Fotokamp Digialbm etsii henkilöitä jotka näkevät kokonaisksia valokvien katta. Halatko sinä ottaa haasteen vastaan ja osallista kamppailn? Lähetä meille 10 valokvaa, jotka liittyvät sen hetkiseen, osoitteeseen mega@pc.fi ennen teeman loppmispäivämäärää. Mista ilmoittaa että osallistt kamppailn ja liitä yhteystietosi mkaan! Tomaristo valitsee parhaimman kvakokonaisden joka jlkaistaan Megassa, ja valokvaaja saa 100 eron palkinnon. (Valokvakamppailn lähetettyä kvia voidaan jlkaista Megamedian digialbmissa kilpailn jälkeen) Kamppailn teema: Urheil deadline (Ehdottaja: Isabelle Antfolk) voittaja jlkaistaan viikolla 19 Seraava teema: Ehdota teemaa, mega@pc.fi Digialbm efterlyser personer med ett öga för helheter genom en fotokamp. Om d vill delta i kampen ska d fota 10 bilder inom det aktella temat, och leverera bilderna till adressen mega@pc.fi innan tgångsdatmet för temat. Kom ihåg att ange att d deltar i kampen och skicka med dina kontaktppgifter! Bidragen bedöms av en jry. Det bästa bidraget pbliceras i Mega och fotografen får ett pris på 100 ero. (Insända bidrag kan pbliceras i Mega media Digialbm efter att kampen är avlstad) Kampens tema: Sport deadline (Förslag av Isabelle Antfolk) vinnaren pbliceras vecka 19 Följande tema: Föreslå tema, mega@pc.fi 5. Ethel Ribacka, Molpe 9. Pangpet Sevola, Vaasa 10. Reijo Kojonen, Härmä