Metsäalan asiantuntijatalo

Transkriptio

1 Metsäalan asiantuntijatalo ASIAKKAAT - HENKILÖSTÖ - KUMPPANIT - YHTEISKUNTA Jyrki Haataja johtava asiantuntija, aluekehitys ja kaavoitus Helsinkii 7. huhtikuuta 2017

2 TT Paikanpäällä 40, verkossa >50 osallistujaa Mikki - verkko Alkuinfo Aineistot ja tallenne verkkoon, sijainti ilmoitetaan sähköpostiin palautekyselyn yhteydessä 20 min+10 min => Kysymykset esiintyjille Webinaarin kommentit: jyrki.haataja@metsakeskus.fi Lounas omakustanteinen Informatiivista päivää!

3 Päivän ohjelma 8.30 Aamukahvi 9.00 Avaus Jyrki Haataja, SMK 9.10 Suomen metsäkeskus ja kaavoitus, Jyrki Haataja, SMK 9.30 Metsätalous ja kaavoitus, Harry Berg, ympäristöneuvos, YM Metsänomistajan kaavoitusapu Tapion tukimateriaalit, Airi Matila, metsäasiantuntija, Tapio Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa, Niina Riissanen, ylitarkastaja, MMM SMK ja kaavoitus - OSAAMINEN, Jyrki Haataja, SMK Lounastauko (omakustanteinen) Metsäkeskuksesta tietoa kaavoitusta varten SMK:n DIGILOIKKA, Jyrki Haataja, SMK Yleiskaavoituksen tietolähteet, Matti Holopainen, kehittämispäällikkö ja Anne Jarva, kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Kaavoituksen digitalisaatio, Kari Oinonen, ryhmäpäällikkö, SYKE Kahvitauko Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi, Leena Kärkkäinen, tutkija, LUKE Liito-oravan huomioimisesta kaavoituksessa, Matti Laitio, ympäristöneuvos, Esko Hyvärinen, ympäristöneuvos, YM Loppusanat, Jyrki Haataja, SMK

4 Esityksen sisältö 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN 3. Koulutus - OSAAMINEN 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA 5. Metsävaratieto ja kaavoitus 6. Loppusanat

5 Metsäkeskuksen Kaavoitusvastaavat + johtava asiantuntija

6 AMO-alueet ja kaavoitusvastaavat Pohjoinen palvelualue (aj. Arto Sorri) Kainuu: Tuomo Mikkonen Pohjois-Pohjanmaa: Eeva-Liisa Repo Lappi: Ulla Huusko Itäinen palvelualue (aj. Helena Reiman) Keski-Suomi: Seija Tiitinen-Salmela Pohjois-Savo: Seppo Niskanen Pohjois-Karjala: Leena leskinen Läntinen palvelualue (aj. Jorma Vierula) Lounais-Suomi (V-S, SK): Tapio Nummi Pirkanmaa: Ari Lähteenmäki Etelä- ja Keski-Pohjanmaa: Yrjö Ylkänen Kaakkoinen palvelualue (aj. Antti Heikkilä) Kaakkois-Suomi (KL, E-K): Pekka Vainikka Etelä-Savo: Antti Heikkilä Eteläinen palvelualue (aj. Karen Wik-Portin) Österbotten Pohjanmaa: Göran Ådjers Häme (P-H, K-H): Jouni Rantala Uusimaa: Karen Wik-Portin

7 Kaavoituksen kehittämiskohteet 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ Yhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssa Hyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen MRL-ML Alan yhteiset hankkeet 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Osalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut) Resurssit (huom. yhteistyön merkitys) Vaikutusten arviointi Yhteistyöverkon luominen 3. Koulutus - OSAAMINEN Kaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v. Kaavoittajien koulutus Metsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?) Koulutuksen yhteistyö Viestintä 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA Kaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

8 1. Metsätalous ja kaavoitus YHTEISTYÖ

9 Kehittämiskohteet 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ Yhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssa Hyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen MRL-ML Alan yhteiset hankkeet 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Osalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut) Resurssit (huom. yhteistyön merkitys) Vaikutusten arviointi Yhteistyöverkon luominen 3. Koulutus - OSAAMINEN Kaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v. Kaavoittajien koulutus Metsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?) Koulutuksen yhteistyö Viestintä 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA Kaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

10 Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ 2016 Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeessa (YM) kaivetaan konkreettisia ehdotuksia MRL:n uudistamiseen, jotta käytännöt olisivat toimivammat ja turhaa päällekkäistä ohjausta karsitaan. Metsänomistajan kaavoitusapu / Tapio Metsänomistajien neuvonta-aineisto ja toimintamalli kaavavaikuttamiseen Metsätalous ja kaavoitus hanke / Tapio (MMM) Tavoitteena on lisätä kuntien kaavoituksesta vastaavien luottamushenkilöiden ja toimihenkilöiden sekä kaavoituskonsulttien tietotaitoa kaavoituksesta alueilla, joilla sovelletaan metsälakia. Metsävaikutus pilotti (MMM) Metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin kehittäminen kuntakaavoissa. Maakuntauudistus SMK rakentaa hyvää ja toimivaa yhteistyötä uusiin maakuntiin kaikkialla Suomessa. (mm. maakuntakaavoitus- ja kuntien kaavoituksen ohjaustehtävä) Yhteistyö myös maakuntien toimijoiden kanssa.

11 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Miten mukaan?

12 Kehittämiskohteet 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ Yhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssa Hyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen MRL-ML Alan yhteiset hankkeet 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Osalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut) Resurssit (huom. yhteistyön merkitys) Vaikutusten arviointi Yhteistyöverkon luominen 3. Koulutus - OSAAMINEN Kaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v. Kaavoittajien koulutus Metsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?) Koulutuksen yhteistyö Viestintä 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA Kaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

13 SMK lausunto MRL muutoksesta Metsätalouden kannalta keskeisin muutos on maisematyöluvan poistaminen yleis-kaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilta alueilta (128 ). Rantaasemakaava-alueita maisematyölupavaatimus koskisi jatkossa vain, jos niitä koskevassa ranta-asemakaavassa erikseen niin määrätään. Lainsäädäntöjen päällekkäistä ohjausta vähentäisi lisäksi maisematyölupavaateen poistaminen M-alueita vastaavasti myös V-alueilta, joilla M-alueiden lailla Metsälaki on voimassa. Lakimuutoksessa esitetään 63 ja 64 poistamista. Monet metsänomistajat ovat kokeneet hankalaksi saada riittävän ajoissa tietoa omia maitaan koskevasta kaavoitus-prosessista. Tämä koskee erityisesti metsänomistajia, jotka eivät asu samalla paikkakunnalla, kuin heidän metsätilansa sijaitsee. Suomen metsäkeskus katsoo, että kaavoitukseen liittyviä osallistumis- ja tiedonvälitysmenettelyjä ei tule heikentää.

14 Tavoitteet ja tulokset 2016 Tavoite 2016 Tot. 1-8 Tot SMK Maakuntakaava ja niiden vaihekaavoihin osallistuminen % SMK Metsätaloudelle tärkeisiin yleiskaavoituksiin osallistuminen kpl Pohjoinen Itäinen Läntinen Kaakkoinen Eteläinen SMK Lappi PK EKP ES Ra yht. PP PS Pi KaS Häme Kainuu KS LS Uusimaa Maakuntakaavat, tavoite toteuma Yleiskaavat, tavoite toteuma

15 Kaavavaikuttaminen MRL kokonaisuudistus

16 Lähde: FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Maa nkayton_ja_rakentamisen_valmisteilla_oleva_lainsaadanto/ma ankaytto_ja_rakennuslain_uudistus/maankaytto_ja_rakennusla in_uudistus(42391)

17

18

19 (Seuraava esitys)

20 3. Koulutus - OSAAMINEN Perusasiat kuntoon?

21 Kehittämiskohteet 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ Yhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssa Hyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen MRL-ML Alan yhteiset hankkeet 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Osalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut) Resurssit (huom. yhteistyön merkitys) Vaikutusten arviointi Yhteistyöverkon luominen 3. Koulutus - OSAAMINEN Kaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v. Kaavoittajien koulutus Metsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?) Koulutuksen yhteistyö Viestintä 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA Kaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

22 Metsätalous ja kaavoitus Skogsbruk och planläggning hanke Uudellamaalla

23 Metsätalous ja kaavoitus -hanke Hankkeen toteutusaika Projektipäällikkö Mika Salmi aloittaa Koulutusta toimijoille ja kaavoittajille Budjetti (noin 2 vuotta) Mukana Uudellamaalla: o Södra skogsreviret rf o Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ry o Uudenmaan metsänhoitoyhdistys ry o MTK-metsälinja/Uusimaa o Nylands svenska producentförbund rf o MTK-Uusimaa o Luonnonvarakeskus (Luke)

24 Metsätalous ja kaavoitus -hanke Uudenmaan metsäohjelman keskeisenä tavoitteena on vaikuttaa kaavoitukseen niin että metsäsektorin toimintaedellytykset paranisivat. Avaintavoite: Kaavoituksessa ja maisematyölupabyrokratiassa otetaan metsätalouden tarpeet huomioon helpottamalla metsien käyttöä kaavoituksen aikana ja kaavoitetuilla alueilla.

25 Metsätalous ja kaavoitus -hankkeen tavoitteet 1. Uudenmaan metsiä hoidetaan hyvin metsäohjelman mukaisesti : Uudenmaan metsien kestävä hoito ja käyttö on kasvavan hyvinvoinnin lähde. 2. Yhteistyö kuntien maankäytön suunnittelijoiden ja metsätalouden eri toimijoiden välillä tiivistyy a. metsäsektorin ja sen tarpeiden tuntemus kuntasektorilla lisääntyy b. metsänomistajien ja metsäsektorin toimijoiden tietämys maankäytön suunniteluprosessista ja sen mahdollisuuksista lisääntyy c. toimijat arvostavat ja pitävät tärkeänä maankäytön suunnitteluun osallistumista 3. Työstää mallia jolla kuntien ja metsäsektorin toimijat pystyvät tekemään hyvää ja tahokasta yhteistyötä kaavoitusprosessin aikana 4. Edistää kaavoitustiedon leviämistä ja hyödyntämistä esim. Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-palvelun kautta

26 Metsätalous ja kaavoitus -hankkeen toimenpiteet A. Kuntien yleiskaavatilanteen kartoitus B. Kaavoittajien ja metsäsektorin toimijoiden tapaamiset kunnittain tai kuntaryppäittäin tutustuminen ja tilannearvio C. Alueen metsäammattilaisten koulutus D. Kuntien ja konsultointiyritysten henkilöstön ja kuntien lautakuntien jäsenten tiedon kartuttaminen E. Alueen metsänomistajien koulutus F. Yhteistyömallin luominen kuntien ja metsäsektorin välille G. Osallistuminen messuille ja muihin tapahtumiin H. Viestintämateriaali I. Tiedottaminen

27 Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla - tiedonvälityshanke Projektipäällikkö Teuvo Taura

28 Hankkeen rahoitus ja aikataulu Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisia tavoitteita Toteuttamisaikataulu ( 3 vuotta) (toteutus alkanut v puolella) Projektipäällikkö on Teuvo Taura sijoituspaikkanaan Näsilinnankatu 48 D, Tampere Yhteystiedot: teuvo.taura@metsakeskus.fi p Hankkeen rahoittaa ( ) Pirkanmaan ELY-keskus

29 Taustaa Uudet biotalouden investoinnit lisäävät puunkäyttöä Uusimman metsäohjelman mukaan hakkuita voidaan lisätä miljoonalla kuutiolla vuodessa => edellyttää panostusta mm. talousmetsien luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun Julkinen rahoitus metsien suojeluun vähenemässä Kaavoitus hankaloittaa metsätalouden harjoittamista osittain tarpeettomasti ja aiheuttaa lisäkustannuksia Metsätalouden huomioon ottavalla kaavoituksella voimme turvata metsätalouden toimintaedellytykset

30 Hankkeen päätavoitteet Metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen Talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen ja metsätalousmaan kaavoituskäytäntöjen kehittäminen

31 Toimenpiteet luonnonhoidon kehittämiseksi Neuvonnan ja tiedottamisen keinoin vaikutetaan siihen, että luonnonhoito integroidaan kokonaisvaltaisesti metsänhoidon kaikkiin vaiheisiin Monimuotoisuutta hoidetaan puuntuotannon rinnalla Luodaan yhteyksiä luontokohteiden välille hyvällä talousmetsien luonnonhoidolla Olemassa olevat suositukset otetaan laajasti käyttöön Monimuotoisella metsänhoidolla lisätään maisema-, luonto- ja virkistysarvoja Metsäalan toimijat oppivat tunnistamaan luonnonhoidon monet mahdollisuudet ja metsänomistajat osaavat kysyä niitä palvelujen tarjoajilta Tuhkalannoitus osaksi kiertotaloutta Kaavoitus ei saa rajoittaa metsätaloutta

32 Hankkeen kaavoituskäytäntöjä koskevan kehittämisen määrälliset tavoitteet Seminaarit kaavoituskäytännöistä 3 Maastoretkeilyt toimijoille, sidosryhmille ja kaavoittajille 3

33 (Seuraava esitys)

34 Esityksen sisältö 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN 3. Koulutus - OSAAMINEN 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA 5. Metsävaratieto ja kaavoitus 6. Loppusanat

35 4. Kaava-aineistot SMK:n DIGILOIKKA Miksi ei nyt heti?

36 Kehittämiskohteet 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ Yhteistyön parantaminen kaavoittajien kanssa Hyvien käytäntöjen korostaminen ja levittäminen Päällekkäisyyksien poistaminen MRL-ML Alan yhteiset hankkeet 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN Osalliseksi pääseminen (MO, SMK, muut) Resurssit (huom. yhteistyön merkitys) Vaikutusten arviointi Yhteistyöverkon luominen 3. Koulutus - OSAAMINEN Kaavoitusvastaavien ja METAn peruskoulutus väh. 1 krt/v. Kaavoittajien koulutus Metsätoimijoiden koulutus (EU-hanke?) Koulutuksen yhteistyö Viestintä 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA Kaikki kaavat SMK käyttöön sähköisen rajapinnan kautta

37 DIGILOIKKA Kaikki kaavat oltava saatavissa vektorimuodossa avoimen rajapinnan kautta Erityisesti kaavoittajan etu Kaava saatavilla => ohjaa maankäyttöä kaavan tavoitteen suuntaan Käyttäjän automaattitarkastukset Kaava voimaan, kun se on saatavilla rajapinnasta? Yhtenäiset merkinnät Valtakunnalliset toimijat (SMK, yhtiöt jne.) Yhteistyö naapurikuntien / maakuntien kanssa Yhtenäiset määräykset Kaavamääräysten sisältöä harmonisoitava Määräykset oltava mukana digiloikassa Maanomistajan oikeusturva - yhdenvertaisuus

38

39

40 Yleiskaavat SMK:n Aarnissa

41 Yleiskaavat Aarnissa

42 Suunnittele, asioi, löydä töille tekijä, tarjoa palveluita. Veikko Iittainen

43 43 Metsään.fi-palvelulukuina 11,6 milj.hehtaaria metsätietoa palvelussa metsänomistajaa on käynyt palvelussa 394 toimijayritystä palvelussa mukana toimijaa käyttää palvelua 2,8 miljoonaa ha toimijoiden saatavilla suostumusta toimijoiden saatavilla

44 44 Karttatasoilla näkyviin tilan teemoituksia ja myös mahdolliset luontokohteet. Voit katsella kuviokohtaisesti metsänomistajan metsätilatietoja hoitoja hakkuutöiden osalta

45 45 Yleiskaavat Metsään.fi-palvelussa Aineisto tuodaan rajapinnan kautta SYKE:n Liiteri-palvelusta Aineisto on yhteneväinen Liiteri-palvelussa olevan aineiston kanssa Aineistossa Yleiskaavojen digitoidut ulkorajat Skannatut ja georeferoidut(paikkatietoon sidotut) paperiset yleiskaavakartat Teemayleiskaavojen digitoidut ulkorajat Skannatut ja georeferoidut paperiset teemayleiskaavat

46 46 Yleiskaavat Metsään.fi-palvelussa Näkyviin kartalle, taustalle voi valita joko maastokartan tai ilmakuvan Info-työkalu, jolla kaavoista saa lisätietoja näkyviin, koska kaikki kaavat ovat merkinnöiltään erinäköisiä ja määräykset erilaisia Toteutuksen aikataulua suunniteltu loppuvuodelle

47 5. Metsävaratieto ja kaavoitus Metsätieto kaavoituksen taustalla

48 Metsävaratieto miksi ja miten? Metsätietolain perusteella Metsäkeskuksen tietojärjestelmään eri lähteistä saatava tieto tulee osaksi tietojärjestelmää ja siihen sovelletaan metsätietolakia. Kaavoittaja voi pyytää metsätietoja Metsätietolain 8 :n mukaisesti viranomaistehtävänsä hoitamista varten Tietojärjestelmän julkisia tietoja voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla viranomaisille tai viranomaistehtäviä hoitaville tahoille laissa säädettyä tehtävää tai velvoitetta varten. Tietojen luovutuksen pitää tapahtua metsätietolain mukaisessa menettelyssä.

49

50

51 Metsävaratieto mitä? Yleisimmin kaavoitusta varten pyydetty tieto: Metsälain 10 n kohteet Haaste aineiston osalta: o 10 :n metsätiedon laatu on tällä hetkellä työn alla uutta metsätietolakia odotellessa. o Metsävaratietokannassa olevat tiedot on kerätty luvun lopussa ja 2000-luvun alussa suoritetussa erilliskartoituksessa sekä alueellisen metsäsuunnittelun yhteydessä 2000-luvulla. o Tällä hetkellä uusia kohteita ei kartoiteta systemaattisesti, vaan niitä tulee esille muun toiminnan kuten metsänkäyttöilmoitusten tarkastusten tai ympäristötukisopimusten valmistelun yhteydessä. o Oletus on, että kaikki kohteet eivät ole tietokannassa ja tämä ei vapauta metsälain noudattamisesta.

52 Metsävaratieto mitä? Metsälain 10 n kohteet Tietohuoltotyö menossa esim.: o Elinympäristötiedon tasalaatuisuus o Pyritään löytämään selkeät virheet Sijaintitieto Koodisto o Lakimuutosten vaikutukset Osa korjauksista voidaan tehdä sisätyönä, osa taas vaatii maastotyötä. Maastossa tapahtuva tietohuolto tulee kestämään vuosia, sillä siihen eri ole osoitettu erillisiä resursseja. Koska kaikki kohteet eivät ole tietokannassa, tulee kaavoittajan suhtautua aineistoon sen mukaisesti. => 10 kohteet huomioitava metsätaloudessa joka tapauksessa kaavoista tai SMK:n paikkatiedoista rippumatta

53 ZONATION ZONATION diat Antti Leinonen, SMK

54 TAUSTA METSO-ohjelmaa toteutetaan METSO-elinympäristöissä luonnontieteellisten valintaperusteiden avulla ja metsänomistajien vapaaehtoisesti tarjoamilla kohteilla Tavoitteena, että ohjelman toimenpiteet suuntautuvat kustannustehokkaasti ja metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti Toimenpiteitä voidaan kohdentaa siten, että ne tukevat monimuotoisuuden turvaamisverkoston kehittymistä, esim. kohteiden rajaaminen luonnonhoito yms. METSO-ohjelman tavoitteiden kannalta on perusteltua tarkastella yksittäistä kohdetta paikanpäällä havaittavien luonnonarvojen sekä monimuotoisuuden turvaamisverkoston kehittämisen näkökulmasta Metsikössä havaittavat luonnonarvot, esimerkiksi lehtokasvillisuus + Metsikön sijoittuminen alueelle rakentuvassa monimuotoisuuden turvaamisverkostos sa Pienialaiset (yksittäisen lakikohteen keskikoko Etelä-Savossa 0,44 ha) kohteet eivät usein yksinään riitä elinvoimaiselle paikallispopulaatiolle, lisäksi tarvitaan arvokkaiden rakennepiirteiden säilymistä ja kehittymistä edesauttavaa luonnonhoitoa ympäröivissä talousmetsissä 54

55 ZONATION Monimuotoisuuden jakautuminen Value Suuri monimuotoisuusarvo Pieni monimuotoisuusarvo Ekologiset päätösanalyysiohjelmistot, esimerkiksi Zonation, ovat päätöksentekijän apuvälineitä Tunnistetaan paikkatietoaineistojen avulla luonnonarvoiltaan merkittävimmät alueet ja vähämerkityksiset alueet Tulosrasteri ilman kytkeytyneisyyttä arvokkaisiin elinympäristöihin ja suojelualueisiin Ei yhtä oikeaa vastausta, Kuvaa avoimessa prosessissa sovittujen monimuotoisuusarvojen suhteellista jakautumista yli koko maiseman Erilaisia analyysiversioita rakentamalla voidaan vastata eri kysymyksiin Sama alue voi saada eri analyysiversioissa erilaisen monimuotoisuusarvon Tulokset yhtä hyviä kuin aineistot Laadukkaat ja maantieteellisesti kattavat aineistot keskeisen tärkeitä Tulosrasteri, jossa on huomioitu kytkeytyneisyys arvokkaisiin elinympäristöihin ja suojelualueisiin 55 55

56 Analyysiin valitut piirteet Lähtökohtana kasvupaikkatyyppi (luokka) ja sillä kasvavan puuston laatu ja määrä (laatu) Kuinka paljon ja minkä laatuista puustoa ja minkälaisella kasvupaikalla Pieniläpimittaista mäntyä 200 m 3 kuivahkolla kankaalla? Järeää lehtipuuta (muu kuin koivu) 50 m 3 lehdossa? Läpimitta Tilavuus Aineistopiirre

57 Arvottamisen perusperiaatteet Lähtökohtana elinympäristön (kasvupaikka) laatu Monimuotoisuuspiirteiden käsittelyn perussäännöt, Zonation: missä järjestyksessä soluja poistetaan huonommasta parempaan Zonationin laskentasääntöjä Diamondin mukaan Lokaali arvo esim. lahopuun määrä Painot Erilaiset kytkeytyvyydet piirteiden välillä tai määriteltyihin alueisiin 57

58 Painot Painoja käytetään, kun halutaan painottaa jonkin piirteen monimuotoisuusarvoa perustellusta syystä Ravinteisuus nostaa monimuotoisuusarvoa Elinympäristön hyvyys lajiston näkökulmasta METSOn tavoitteet Esim. järeä lehtipuu on arvokkaampaa lehdossa kuin tuoreella kankaalla Jonkin piirteen harvinaisuus ei vaikuta painoihin (huomioidaan sisäisesti) 58

59 Analyysivariantit 4. Paikallinen laatu, hakkuut, painot, ja elinympäristöjen välinen kytkeytyvyys Arvon suhteellinen jakaantuminen <VALUE>

60 ZONATION Hyvä apuvälinen arvokkaiden alueiden kartoittamaan annettujen piirteiden ja niiden painoarvojen mukaisten alueiden löytämiselle Tulos riippuu lähtöoletuksista ja vaihtelee niiden mukaan Hyvää taustatietoa, mutta kaavoituksessa päätökset tehtävä tarkemman maastotiedon perusteella Aineistoa käytettäessä pitää julkaista myös lähtöoletukset ja käytettyjen aineistojen alkuperä

61 Metsävaratieto mitä, miksi ja miten? Webinaari klo Metsäkeskuksen tuottaman metsävaratiedon laatu Metsävaratiedon laatu esimerkkikohteilla Hila- ja kuviomuotoinen metsävaratieto Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin verkkosivuillamme viimeistään pe

62 Metsävaratiedon laatu - webinaari Perusasiat kuntoon?

63 Metsävaratieto mitä, miksi ja miten? Webinaari klo Metsäkeskuksen tuottaman metsävaratiedon laatu Metsävaratiedon laatu esimerkkikohteilla Hila- ja kuviomuotoinen metsävaratieto Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin verkkosivuillamme viimeistään pe

64 (Seuraava esitys)

65 Esityksen sisältö 1. Metsätalous ja kaavoitus - YHTEISTYÖ 2. Kaavavaikuttaminen - OSALLISTUMINEN 3. Koulutus - OSAAMINEN 4. Kaava-aineistot - DIGILOIKKA 5. Metsävaratieto ja kaavoitus 6. Loppusanat

66 6. Loppusanat Miten eteenpäin?

67 Jatkotyö Koulutukset hankkeissa erityisesti syksyllä 2017 Liiteri kaavapalvelun (SYKE) käyttöönotto Metsään.fi palvelussa ja tähän liittyvä koulutus Aktiivinen osallistuminen jatkossakin, alueilla kaavoitusvastaavat (elinkeinopäälliköt, aluejohtajat) Valtakunnalliset lausunnot ja työryhmät MRL uudistaminen! Yhteistyö (Twitter)

68

69 Kiitos! ASIAKKAAT HENKILÖSTÖ KUMPPANIT - YHTEISKUNTA

70