Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 3 M 4-6; HB 9, RT K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

2 Korkojen määräytyminen Kahdenlaisia korkoja Markkinakorkoja, lähinnä pankkien (ja ehkä valtion, vakuutusyhtiöiden ym) välisillä markkinoilla muodostuvia Kenelläkään ei markkinavoimaa => kukaan ei pysty tekemään riskitöntä voittoa Piensijoittaja pääsee (välittäjän kautta) tälle markkinalle sijoittajana joukkolainojen osalta, kotitalous tai pienyritys ei pääse lainanottajana Suorat lainat, arvopaperikaupat Pankkien asiakaskorot Pankeilla todennäköisesti / ehkä markkinavoimaa => pankit voivat saada voittoa Vain asiakas hinnanottajana ei ehkä asiakaskaan suurimpien firmojen tapauksessa? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

3 Markkinakorkojen määräytyminen Joukkolainamarkkinoilla periaatteessa tavanomainen kysyntä- ja tarjonta kehikko; Runsaasti ostajia ja myyjiä Alhaiset kaupankäyntikustannukset Epäsymmetrisen informaation ongelma vähäinen jälkimarkkinoilla, koska suuri määrä täysin homogeenista hyödykettä (ainakin jos merkittävä velallinen) ja koska toteutuneet hinnat ovat julkisia Organisoidut kaupankäyntijärjestelmät (pörssi tms) => hinnat erittäin joustavia Yksi kauppapaikka => aina yksi hinta Ostajat ja myyjät löytävät helposti toisensa => Parhaita reaalimaailman esimerkkejä täydellisen kilpailun markkinoista? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

4 Markkinakorkojen määräytyminen P S r D D S Löytyy aina nopeasti tasapainohinta (tai korko), jolla kysyntä = tarjonta Muistakaa koron ja joukkolainan hinnan suhde! Korkojen nousu = näiden papereiden hintojen lasku! => Oikeanpuoleisessa kuviossa käyrien kulmakertoimet toisia kuin mihin totuttu! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

5 Markkinakorkojen määräytyminen Joukkolainan kysyntää lisäävät ainakin Sijoittajien suuri varallisuus ja korkeat tulot Sijoittajien pessimistiset tulo-odotukset Varautumissäästämistä Eläkejärjestelmään kohdistuva epäluottamus Korkea tuotto Alhaiset inflaatio-odotukset (=> hyvä reaalituotto) Vaihtoehtoisten kohteiden alhainen tuotto Odotukset korkojen laskusta Nyt vielä voi sijoittaa hyvällä korolla Alhainen riski Hyvä likviditeetti yllättävän menon sattuessa ei harmita, että rahat ovat kiinni kohteessa Pankkien tapauksessa vakuuskelpoisuus keskuspankkirahoituksessa eräänlaista likviditeettiä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

6 Markkinakorkojen määräytyminen Joukkolainojen tarjontaa lisäävät ainakin Lainanottajan optimistiset käsitykset tulevasta takaisinmaksukyvystä Hyvät investointimahdollisuudet Pelko tulevan rahoituksen saatavuuden vaikeuksista Korkeat inflaatio-odotukset Etenkin pitkäaikainen, kiinteäkorkoinen laina Markkinaa kokonaisuutena ajatellen: budjettialijäämä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

7 Fisher-efekti Inflaatio / inflaatio-odotukset vähentävät joukkolainojen kysyntää mutta lisäävät tarjontaa => nimelliskorot nousevat Intuitiivisesti selvimpiä väitteitä taloustieteissä. Inflaatio ei auta velallista, ellei se tule yllätyksenä, ja ellei korkoa kiinnitetty pitkäksi ajaksi Reaalikorko yleensä pitkällä aikavälillä erittäin vakaa Vai onko? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

8 Jun/1987 Mar/1988 Dec/1988 Sep/1989 Jun/1990 Mar/1991 Dec/1991 Sep/1992 Jun/1993 Mar/1994 Dec/1994 Sep/1995 Jun/1996 Mar/1997 Dec/1997 Sep/1998 Jun/1999 Mar/2000 Dec/2000 Sep/2001 Jun/2002 Mar/2003 Dec/2003 Sep/2004 Jun/2005 Mar/2006 Dec/2006 Sep/2007 Jun/2008 Mar/2009 Dec/2009 Sep/2010 Jun/2011 Mar/2012 Dec/2012 Sep/2013 Jun/2014 Fisher-efekti Suomessa? kk korko Reaalikorko Inflaatio 0-5 Nimelliskorko vaihdellut ehkä hiukan enemmän kuin reaalikorko, mutta ero ei dramaattinen Reaalikorko vaihdellut negatiivisen ja +14:n välillä Tässä toteutunut vuosi-inflaatio (+/- 6 kk), ei inflaatio-odotus, joka voisi olla mielekkäämpi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

9 Fisher-efekti ja inflaatio-odotukset Olemassa inflaatioindeksoituja obligaatioita (Ranska, UK, US) => markkinoiden inflaatio-odotus havaittavissa Ranskan valtion inflaatioindeksoidun erittäin pitkäaikaisen lainan (reaalinen) korko ollut viime kuukausina negatiivinen Korkoero indeksoimattoman ja indeksoidun obligaation välillä kertoo inflaatio-odotuksen Woodward (1992; Rev Econ & Stat 74, ) Brittiläinen data Inflaatio-odotuksilla ja verotuksella korjattu pitkä reaalikorko ollut hyvin vakaa Inflaatio-odotusten nousu nostaa nimelliskorkoja enemmän kuin samassa suhteessa Verotus! Inflaatio tulkitaan verolainsäädännössä pääomatuloksi! Veron jälkeinen reaalikorko ei juuri muutu inflaatio-odotusten muuttuessa Mahtaisiko vielä päteä? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

10 Ranskan valtion 2032 erääntyvien obligaatioiden korot Indeksoitu Indeksoimaton K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

11 Loanable funds -teoria Klassisen koulukunnan lähestymistapa korkojen muodostumiseen Puhdasta mikroa Markkinaepätäydellisyyksiin ei juuri huomiota (täystyöllisyys, ei informaatioepätäydellisyyksiä yms) Tuottavuus ja säästäväisyys Luotontarjonta aina säästämistä, luotonkysyntä investointeja Korkojen nousu => harvemmat investoinnit kannattavat (Raja)tuottavuuden nousu => useammat investoinnit kannattavat Korkojen nousu => kulutuksen lykkääminen tulee houkuttelevammaksi Säästämis- ja investointipäätökset määrällisesti samoiksi, kun sopiva korkotaso löytynyt S= I suljetussa taloudessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

12 Likviditeettipreferenssiteoria Keynes, osa klassisen taloustieteen kritiikkiä Agentit preferoivat likvidiyttä, jota saadakseen pitää luopua korkotuotosta Setelit vs. naapurille lainaaminen (tai realistisemmin: obligaatio) Säästäminen riippuu koroista heikosti, säästämismuoto riippuu voimakkaammin Ei näin: Korot ovat nyt niin korkeat, että lykkään uuden sohvakaluston ostamista ensi vuoteen. Saan mukavasti korkoa, kun talletan rahat vuodeksi. Vaan: Korkeat korot=> sijoittaminen obligaatioihin; alhaiset korot => sukanvarteen Huonekaluja ostetaan tai ollaan ostamatta koroista riippumatta. Korot alhaiset => todennäköisesti seuraavaksi nousevat => ei kannata sijoittaa pitkäaikaisiin velkainstrumentteihin, koska sijoituskohteiden hinnat laskevat korkojen noustessa Epätäydellinen tietämys tulevaisuudesta: Työllisyys voi vaihdella paljon => tulot voivat vaihdella paljon => järkevää säästää jopa kohteisiin, joiden tuotto alhainen /olematon/negatiivinen, jos varat nopeasti käytettävissä ilman transaktiokuluja Epävarmuuden kasvu => halutaan pitää enemmän rahana, vähemmän korkosijoituksissa => obligaatioiden kysyntä laskee ja korot nousevat K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

13 Markkinakorkojen aikarakenteesta Markkinoilla ei arbitraasimahdollisuutta => Korkotuoton kannalta samantekevää, sijoitetaanko nyt 2 v. obligaatioon vai kahtena peräkkäisenä vuotena vuodeksi Vuoden rahamarkkinakorko 3%; odotus, että sama korko vuoden päästä yhä 3%; kahden vuoden koron r pitää olla (1.03)*(1.03)=(1+r/100) 2 => r=3 % Tämä järkeily ei päde reaalimaailmassa! Useimmiten ns. tuottokäyrä nouseva 10 v. valtion obligaation korko korkeampi kuin 3 kk valtion velkasitoumuksen yms r 1 kk 6 kk 1 v 5 v 10 v K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

14 Esim korot vko Euribor -0,069 1 kk Euribor -0,22 3 kk Euribor 0,012 6 kk Euribor 0, kk Euribor 0,190 Suomen valtion 5 v. obligaatiokorko -0,04 Suomen valtion 10 v. obligaatiokorko 0,28 Mitä pitempi laina, sitä korkeampi korko Huom: Obligaatiokorot ja valtion obligaatioiden korot eivät täysin vertailukelpoisia erilaisten riskien vuoksi! Euriborkorko = pankkien välisten vakuudettomien lainojen korko; pankkiriski ja valtioriski poikkeavat! K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

15 Yleinen lainalaisuus kk Euribor 12 kk Euribor Erotus On tavallisempaa, että pitkä korko on lyhyttä korkeampi kuin toisinpäin. 12 kk euriborin keskiarvo tammikuusta 1999 maaliskuuhun ,606 %, 1 kk euriborin keskiarvo 2,205 %, erotus siis keskim. noin 40 peruspistettä Erotus suuri etenkin korkojen ollessa nousussa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

16 Vanha ilmiö Louhi, K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

17 01/04/ /03/ /02/ /01/ /12/ /11/ /10/ /09/ /08/ /07/ /06/ /05/ /04/ /03/ /02/ /01/ /12/ /11/ /10/ /09/ /08/ /07/ /06/ /05/ /04/ /03/ /02/ /01/ /12/ /11/ /10/ /09/ /08/ /07/ /06/ /05/ /04/ /03/ /02/ /01/ /12/ /11/ /10/ /09/ Saksan 3 kk rahamarkkinakorko Ei ole historiallista trendiä, että korot koko ajan nousisivat Jos jotakin, nimelliskorot trendinomaisesti laskeneet tällä periodilla K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

18 Mikä selittää korkokäyrän taipumuksen olla nouseva? Likviditeetti Luotonantajat preferoivat varojen sitomista lyhyeksi ajaksi Epävarmuus siitä, koska varoja tarvitaan Selitys sitä parempi, mitä epälikvidimpi tai epäluotettavampi markkina Normaaliaikoina ei kovin uskottava valtion obligaatioiden osalta? Helppo muuttaa rahaksi Merkitys korostui finanssikriisissä? Markkinat voivat kuivua koska tahansa => pitkämaturiteettinen joukkolaina ei-houkutteleva sijoittajalle: sitä ei ehkä voikaan myydä ensi viikolla, vaikka juuri nyt olisi hyvin toimiva markkina. Luotonottaja puolestaan preferoi pitkäaikaisia lainoja, jos epävarmuus tulevasta luotonsaannista => ollaan valmiita maksamaan enemmän Kannattaako pitkä projekti rahoittaa lyhyellä lainalla? Riskipreemio: pitkä laina korkoherkempi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

19 Korkojen aikarakenteesta Instrumentin markkinahinnan herkkyys koron muutoksille keskeinen syy korkokäyrän nousevuudelle Pitkä laina herkempi => vähemmän houkutteleva riskiaversiiviselle sijoittajalle Esimerkki: 100 tukaatin obligaatio erääntyy N vuoden kuluttua, ei kuponkikorkoa => joukkolainan markkinahinta = P = 100/(1+r) N => P/ r = - N 100/(1+r) N+1 <0 Markkinahinnan suhteellinen muutos = absoluuttinen muutos / obligaation hinta: [-N 100/(1+r) N+1 ]/ [100/(1+r) N ] = - N/(1+r) <0; Mitä pidempi maturiteetti N, sitä voimakkaampi suhteellinen obligaation arvon muutos korkojen muuttuessa K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

20 Korkojen aikarakenteesta Intuitio: erääntyy huomenna => diskonttauksella ei väliä millään kuviteltavissa olevalla korolla => arvon muutokset suunnilleen nolla joka tapauksessa; Duraatio: joukkolainan tulevaisuudessa tuottamien kassavirtojen (=korot, kuoletukset) keskimääräinen maturiteetti Kutakin erää painotetaan sen osuudella instrumentin arvosta Pätee melko tarkkana likiarvona: duraatio = monellako promillella joukkovelkakirjan hinta muuttuu jos korkotaso muuttuu kymmenen peruspistettä? Duraatio yksi vuosi; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,1 % Duraatio kaksi vuotta; korot +0,1 % => instrumentin hinta alenee 0,2 % Etc Modifioitu duraatio; pätee täsmällisesti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

21 Duraation laskenta D = [ {iwi /(1+r) i }]/P missä P = paperin hinta nyt, Wi = paperin tuottama kassavirta i vuoden päästä, r = paperin efektiivinen tuotto Esim: Efektiivinen tuotto 10 %, tuottaa 100 nyt ja 100 yhden vuoden päästä Tuotto nyt: i=0, W =100 = > iwi /(1+r) i = 0 Tuotto vuoden päästä: i =1, W=100, (1+r) i =1.1 => (iwi )/(1+r) i = 100/1.1 = Paperin hinta = /1.1= 190,909 => Duraatio = 90,909/190,909 = 0,476 Siis väljästi tulkiten: paperin kassavirtojen toteutumisen painotettu keskiarvo vajaan puolen vuoden päästä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

22 Duraatio ja paperin riski Esimerkki: ainoa kassavirta = nimellisarvo, siis summa, joka maksetaan eräpäivänä Duraatio 10 v Duraatio 2 v Duraatio 3 kk Korko 3 % Korko 4 % Korko 5% Nimellisarvo Nyt duraatio = maturiteetti K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

23 Erittäin alhaisiksi painuneet korot: tapaus Japani jo 1990-luvulta alkaen Pitkään jatkunut taantuma, deflaatio 1990-luvulla Etenkin BKT:n deflaattori; laskenut vsta 1994 Deflaatio => hyvinkin alhainen nimelliskorko vastaa kohtuullista reaalikorkoa Taantuma => vähäiset investointimahdollisuudet => vähäinen rahoituksen kysyntä Valtion voimakas velkaantuminen 1990-luvun alusta lähtien ei ole muuttanut tilannetta Ekspansiivinen rahapolitiikka, jonka odotetaan jatkuvan => alhaiset korko-odotukset Pessimistiset tulo-odotukset => säästämiskohteiden kysynnän kasvu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

24 Japanin rahamarkkinakorko, 3 kk K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

25 Negatiiviset korot Tällä hetkellä tavallisia mm. euroalueella, Sveitsissä ja pohjoismaissa Suomen valtion alle 5 v obligaatioilla negatiiviset korot: valtiokonttori pystyy myymään obligation niin kalliilla, että tulevat korot ja kuoletukset pienempi summa kuin obligaation myyntihinta. Ei sentään negatiivisia korkomaksuja; sijoittaja ei maksa vuosittain Valtiokonttorille. Miksi kukaan antaa lainaa negatiivisella korolla? Eikö olisi parempi pitää rahat itsellä? Pitää rahat itsellä =??? Ilmeisesti: pitää käteisenä; miten muuten voisi pitää itsellä Käteisen pitäminen ei ongelmatonta, jos kyseessä suuret summat Turvallisuusriskit, turvallisuuskulut Etenkin jos suuri summa Vielä nykyisellä negatiivisella korolla ei järkevää pitää miljoonia seteleinä halvempaa suostua negatiiviseen korkoon kuin rakentaa suojabunkkeri ja palkata joukko vartijoita. Jossain tulee raja vastaan, missä? => raja korkojen negatiivisuudelle => Rahapoliittisiakaan korkoja ei voi viedä loputtoman negatiivisiksi. Käteisrahan poistaminen veisi rahapolitiikalta nollakorkorajan pois K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

26 Tulo-odotukset ja tasapainokorko Onko tulevaa taloudellista kasvua koskeva odotus jotenkin kytköksissä korkotasoon? Mallittelua Taloudessa tuotetaan vain yhtä hyödykettä, jota ei voi varastoida => aina kulutetaan se, mikä tuotetaan. Tulot pilaantuvana hyödykkeenä Suljettu talous => agentit yhteensä eivät voi ottaa nettolainaa / tehdä nettosijoitusta Mutta: hyödyke voi olla lainasopimusten kohteena: Anna minulle nyt, annan sinulle ensi periodilla Talous olemassa vain kaksi periodia K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

27 Tulo-odotukset ja tasapainokorko Kunkin agentin tulot periodilla 1 ovat +1 ja periodilla 2 ovat x Jokainen maksimoi hyötyfunktiota U(c 1 )+ku(c 2 ) Missä Ct on periodin t kulutus ja k on aikapreferenssiparametri U >0; U <0 (Laskeva rajahyöty, molemmilla periodeilla sama hyötyfunktio) r= 1+korko; L= kuluttajan nettolainananto (voi olla negatiivinen, jos ottaa lainaa!) Miten lainasopimusten tasapainokorko riippuu periodia 2 koskevista tulo-odotuksista? Tasapainoehto kullekin kuluttajalle Kokonaisutiliteetti Ukok= U(1-L)+kU(r*L+x) Optimissa kulutuksen siirto periodien välillä ei marginaalisesti muuta kokonaisutiliteettia; derivoidaan kokonaisutiliteetti L:llä -U (1-L) + k*r*u (r*l+x) = K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

28 Tulo-odotukset ja tasapainokorko Implisiittinen derivointi f(y,x)=0; Jotta tämä pätisi kun x:ää muutetaan, pitää y:nkin muuttua. Mutta paljonko? df/dx+(df/dy)*(dy/dx)=0 => dy/dx = - (df/dx)/(df/dy) Tähän sovellettuna f =-U (1-L) + k*r*u (r*l+x) = 0 Suljettu talous, kaikki agentit samanlaisia => kukaan ei tasapainossa ota tai anna lainaa, kun tasapainokorko löytynyt - Korkojen muutoksen ja tulo-odotuksen muutoksen kumottava toisensa => korot nousevat, kun tulo-odotus nousee. U <0; Koska L<<1, melko varmasti positiivinen (periaatteessa mahdollista kehittää esimerkkejä, joissa vaikutus negatiivinen, varsinkin jos hyötyfunktiossa outoja kulmia (U >>>>0); tietty utiliteetin taso periodilla 2 riittää, enemmästä ei väliä ) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

29 Tulo-odotukset ja tasapainokorko Johtopäätös: suuret tulo-odotukset vähentävät luottojen tarjontaa ja lisäävät kysyntää => tasapainokorko markkinoilla nousee Moni säästää pahan päivän varalle - kukaan ei säästä hyvän päivän varalle Kaikki odottavat hyviä aikoja => kukaan ei halua säästää => lainojen tarjonta vähäistä => korot nousevat Jos odotetaan voimakasta taloudellista kasvua, pelkästään edellä kuvattu tekijä on omiaan nostamaan korkotasoa Osaselitys Japanin korkojen laskuun 1990-luvulta alkaen? Aiemmin erittäin nopea taloudellinen kasvu hidastui, samalla korot alenivat. Eurooppa samassa tilanteessa? Pitkien korkojen muutoksia luokitellaan usein talouden kasvuodotuksia koskeviksi ja inflaatio-odotuksia koskeviksi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

30 Rahapolitiikka Erittäin voimakas vaikutus lyhyisiin korkoihin, Vaikutus pitkiin korkoihin normaalisti heikompi ja välillinen Lyhyin markkinakorko ei normaalioloissa voi juuri poiketa politiikkakorosta Lombard, keskuspankin maksama korko pankkien ylimääräisille talletuksille => lyhyiden riskittömien markkinakorkojen lattia Maksuvalmiusluotto, keskuspankin perimä korko normaalien interventioiden lisäksi (ja muina päivinä) otetuille luotoille => lyhyiden, riskittömien korkojen katto Pelkästään odotukset tulevista politiikkakoroista vaikuttavat voimakkaasti markkinakorkoihin K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

31 Pankkien asiakaskorot Talletuskorot Antolainauskorot Aiheesta on akateemista tutkimusta, mutta vähemmän kuin luulisi Dataa olisi runsaasti saatavilla Yritetty tehdä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin kiinnostavia, joten jääneet julkaisematta? Liian vähän kiinnostavia teorioita? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

32 Monti-Klein / Klein Monti Perinteinen tapa analysoida optimaalisia anto- ja ottolainauskorkoja Pankilla markkinavoimaa otto- ja antolainauksessa Vähintään toisella markkinalla pankilla oltava markkinavoimaa, muuten mallia ei voi soveltaa Rahamarkkinat, joilla pankilla ei ole markkinavoimaa; eksogeeninen korko Pankki saa aina rahoitusta markkinakorolla, ja saa aina sijoituksilleen markkinakoron Tai se voi aina ostaa tai myydä obligaatioita, joiden korkoon se ei voi vaikuttaa (alkup. artikkeleissa) K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

33 Monti-Klein / Klein Monti Pankin voitto on Π = L il D id -(L-D-W)*r C => Π = D(r-id) + L(iL-r) +W*r C Missä D = talletukset, L = antolainaus, W = pankin oma pääoma, C = hallintokulut, r= markkinakorko, i d = talletusten korko, i l = antolainauksen korko Markkinoilta saatava L-D-W koska taseen mentävä umpeen; voi olla positiivinen (pankki lainaa rahamarkkinoilta) tai negatiivinen (pankki antaa lainaa rahamarkkinoilla) Pankin päätösmuuttujat ovat il = antolainauskorko ja id=talletuskorko Seuraavat sijoitetaan voittofunktioon Nyt yksinkertaisuuden vuoksi lineaarinen luotonkysyntä: L = a 1 -b 1 *i L Ja lineaarinen talletusten tarjonta D = a 2 +b 2 *i d Tasapainoehdot Π/ id = 0 Π/ il = K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

34 Monti-Klein / Klein Monti i L = (a 1 +b 1 r)/(2b 1 ) Luottojen kysynnän voimistuminen nostaa lainakorkoa i d = (b 2 r-a 2 )/(2b 2 ) Talletusten tarjonnan voimistuminen alentaa talletuskorkoa Kiintoisa johtopäätös: luottojen ja talletusten hinnoittelu voidaan tehdä täysin erikseen Kumpikaan luottojen kysynnän parametri (a 1, b 1 ) ei tule talletusten hinnoittelun optimointiehtoon. Kumpikaan talletusten tarjonnan parametri (a 2, b 2 ) ei tule luottojen hinnoittelun optimointiehtoon Kysyntä- ja tarjontakäyrien ei tarvitse olla lineaarisia tässä käytetty lineaarisuutta yksinkertaisuuden vuoksi. Epälineaariset kysynnät ja tarjonnat eivät muuta itse johtopäätöstä K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

35 Monti-Klein / Klein Monti r ANTOLAINAUS r OTTOLAINAUS markkinakorko = Voiton maksimi K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

36 Monti-Klein / Klein Monti Intuitio: Asetetaan talletusten korko sellaiseksi, että talletusrahan rajakustannus on sama kuin markkinakorko Asetetaan luottojen korko sellaiseksi, että luottojen rajatuotto on sama kuin markkinakorko Malli ei toimi, jos: Rahamarkkinaa ei ole, tai se on epälikvidi Toimii nykyään huonommin kuin 2006 mutta paremmin kuin 1980? Talletusten saatavuus riippuu antolainauksesta Saat lainaa, jos siirrät kaikki pankkiasiasi meille K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

37 Asiakkaan aiheuttama luottoriski pankille Korkein riski usein PK-yritysten luototuksessa Vakuudelliset tai valtion takaamat lainat edullisempia Onko esim. asuntovakuus aina yhtä luotettava? Asunto Helsingin keskustassa vs. asuinkiinteistö pikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat hyvin epälikvidit Hintaa ei voi harvaan asutulla alueella määrittää luotettavasti. Halukkaita ostajia ei panttia realisoituessa ehkä löydy lainkaan aivan pienellä paikkakunnalla. Onko siis pankin riskienhallinnan kannalta järkevää periä Helsingissä pienempää marginaalia kuin esim. Hyrynsalmella? K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

38 Muuta asiakaskorkojen määräytymisen liittyvää Ristisubventio Esim. käyttelytilien korko erittäin alhainen, mutta tileihin liittyy usein maksu- ja muita palveluita, joista peritään erittäin alhaisia palkkioita, tai ei palkkioita ollenkaan Veroetu (korkotuotot verollisia, palveluiden edullisuus ei) Hintadiskriminaatio (varakkailta peritään enemmän implisiittistä maksua maksamalla alikorkoa isoille talletuksille, köyhiltä ei voi ottaa kun ei ole mitä ottaa; Tarkka 1995) Asuntolainat sisäänheittotuotteina Talletuskorkojen jäykkyys : Muutokset markkinakoroissa eivät Suomessa millään aikavälillä mene täysimääräisesti lävitse talletuskannan keskikorkoon (Kauko 2005) Olisi erittäin epätodennäköinen tulema, jos talletusmarkkinoilla olisi täydellinen kilpailu K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Korkojen aikarakenne

Korkojen aikarakenne Korkojen aikarakenne opetusnäyte: osa kuvitteellista Raha- ja pankkiteorian aineopintojen kurssia Antti Ripatti Taloustiede 4.11.2011 Antti Ripatti (Taloustiede) Korkojen aikarakenne 4.11.2011 1 / 30 2003),

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw Taylor, Chs 26 ja 31) 1. Rahoitusjärjestelmä 2. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 3. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32)

19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 19.1 Avotalouden makroteoriaa (Mankiw-Taylor, chs 31-32) 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssien määräytyminen 3. Avotalouden makromalli 4. Politiikkaa 1 19.1. Peruskäsitteitä Suljettu kansantalous ei ole

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Sijoitusristeily 1.-2.10.2008 Tomi Salo Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 1 Ole hyvä ja vastaa kysymyksiin tähän paperiin. Tehtävät on palautettava joko luennolla tai kurssilaatikkoon (Latokartanonkaari 9., 3 krs.) ehdottomasti niitattuina

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina Erkki Liikanen Suomen Pankki Rahapolitiikasta vuoden 2015 alkukuukausina 25.3.2015 Julkinen 1 Näkymät vuoden 2014 lopulla Julkinen 2 Eurojärjestelmän ennuste joulukuussa 2014: BKT: 2015: 1,0 % 2016: 1,5

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä

TU-91.1001 KERTAUSTA. Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä TU-91.1001 KERTAUSTA Super lyhyt oppimäärä yrityksenteoriaa Talouspolitiikka: raha- ja finanssipolitiikka Vanhoja tenttikysymyksiä 1 Yrityksen tasapainohinnan ja määrän määräytyminen Yritys maksimoi/minimoi

Lisätiedot

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)

21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 10.11.2009 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Esityksen

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008

Eurojärjestelmän rahapolitiikka. Studia Monetaria 25.3.2008 Eurojärjestelmän rahapolitiikka Studia Monetaria 25.3.2008 Mikko Spolander SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 EKP:n pääjohtajan alustuspuheenvuoro lehdistötilaisuudessa 6.6.2007 Kokouksessaan

Lisätiedot

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

19 Avotalouden makroteoriaa

19 Avotalouden makroteoriaa 19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 2.12.2008 Markus Haavio, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1.12.2008 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

31 Korko määräytyy maailmalla

31 Korko määräytyy maailmalla 31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki

Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011. toimistopäällikkö Tuomas Välimäki Rahoitusmarkkinoiden tilanne ja eurojärjestelmän toimet: mitä on tehty ja miksi? Studia Monetaria 8.11.2011 toimistopäällikkö Tuomas Välimäki 1 Esityksen rakenne: 1. Rahapolitiikan toimeenpanon pohja:

Lisätiedot

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007

Mandatum Hellen ja Mandatum Pyrrha Indeksilainat. Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Indeksilainat Merkintäaika: 21.5. 14.6.2007 Osakemarkkinatuottoa pääomaturvatusti - Mandatum Yksityispankki tuo markkinoille kaksi uutta indeksilainaa, joiden avulla sijoittaja voi hyötyä pääomaturvatusti

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa

Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Rahapolitiikka hyvin matalien korkojen olosuhteissa Esityksen rakenne: 1. EKP:n rahapolitiikan peruskehikko. 2. EKP:n toimet finanssikriisin eri vaiheissa. 3. Euroalueen talouden tila tällä hetkellä. 4.

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä?

Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Kallista vai halpaa? Oikea aika ostaa, pitää vai myydä? Sijoitusristeily 23.-24.3.2007 Tomi Salo Pj Helsingin Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Pitkää nousua takana pörssinousu

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 5 (viikko 11) ehtävä 1 Huom. tehtävänannon suluissa oleva lause on väärin. Kun rahan kysynnän näennäiskorkojousto on 0,1, se tarkoittaa,

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 8.11.2012 Lauri Vilmi, KTT Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Esityksen rakenne 1. Rahajärjestelmät

Lisätiedot

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka

Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka Osa 19. Raha, inflaatio ja rahapolitiikka 1. Inflaatio ja deflaatio 2. Raha ja inflaatio 3. Rahapolitiikka 4. Rahamarkkinat 5. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka Mankiw & Taylor, Chs 29-30; Taloustieteen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Joukkovelkakirjat ja riski

Joukkovelkakirjat ja riski Joukkovelkakirjat ja riski Kansantaloustiede Pro Gradu -tutkielma Taloustieteiden laitos Tampereen yliopisto 14.12.2010 Mikko Ristamäki TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos RISTAMÄKI,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015

Markkinakatsaus. Huhtikuu 2015 Markkinakatsaus Huhtikuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo oli helmikuussa ennakkotietojen mukaan noin 4,2 mrd euroa eli neljä prosenttia alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin Euroalueella ostopäällikköindeksit

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT

Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto. Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Yritys- ja osinkoverotus ja riskinotto Verotuksen kehittämistyöryhmä 13.3.2009 Essi Eerola ja Seppo Kari/VATT Esityksen aihe ja sisältö Peruskysymys: Miten toteuttaa neutraali pääomatulojen verotus ympäristössä,

Lisätiedot