Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus
|
|
- Onni Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Enonkosken kunnan hyvinvointikertomus
2 Sisältö Johdanto Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Kunnan hyvinvointipolitiikan ja strategisen johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus... 3 Väestö- ja perherakenne / yleiset... 4 Lapset ja lapsiperheet... 5 Nuoret... 7 Työikäiset... 8 Ikäihmiset Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista... 12
3 1 Johdanto Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se kokoaa oleellisen hyvinvointitiedon ja hallintokuntien näkemykset suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Enonkosken kunnanhallitus on päättänyt ( / 137 ), että kuntaan laaditaan laaja hyvinvointikertomus seuraavalle valtuustokaudelle. Hyvinvointikertomus viedään valtuustolle päätettäväksi talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tarkoitus on, että valtuustolle raportoidaan vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomuksen tekemiselle on kaksi tärkeää perustelua: Laki velvoittaa kuntia tekemään hyvinvointikertomuksen: Toukokuussa 2011 astui voimaan uusi terveydenhuoltolaki, jonka pykälässä 12 todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän eli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana (kuntalaki). Kertomus tuo esiin kuntalaisten hyvinvointitarpeita sekä arvioi toteutunutta toimintaa, hyvinvointipolitiikkaa sekä kunnan voimavarojen ja tarpeiden välistä suhdetta. Kertomus toimii valmistelijoiden työvälineenä hyvinvointitiedon kokoamisessa, raportoinnissa ja seurannassa sekä resursoinnin suunnittelussa. Luottamushenkilöille se on työväline päätöksenteossa, resursoinnissa ja vaikuttavuuden arvioinnissa.
4 2 Hyvinvointikertomuksen käsittely ja raportointi tapahtuu seuraavan vuosikellon mukaisesti: Ohjeell.kk Kunnan johtoryhmä/hyvinvointityöryhmä Valtuusto Kunnanhallitus Lautakunnat TAMMI TAMMI- HELMI- MAALIS Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 1: Tausta ja tarkoitus Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 2: Hallintokuntien toimenpiteet / vahvistettu talous- ja toimintasuunnitelma Kohta 3: strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Päätös: Hyvinvointikertomustyöstä sopiminen: Kohta 1 Luottamushenkilöiden koulutus Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta HyTE-keskustelua Käyttösuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet HyTEn konkretisoiminen Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Käyttösuunnitelman toimeenpanoohjeet HyTE-keskustelua Osavuosikatsaus III (syys-joulukuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Käyttösuunnitelman toimeenpano HyTE-keskustelua HUHTI- TOUKO- KESÄ TOUKO- KESÄ Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 4: Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus / indikaattorit Talousarvioraami Strategiset painopisteet Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohdat 3 ja 4 Valtuustoseminaari: Strategiset painopisteet HyTe huomioiden Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta ja arviointi KESÄ Arviointikertomus Arviointikertomus (HyTE-tarkastelu) Vastuuvapaus Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohdat 3 ja 4 Talousarvioraami Strategiset painopisteet Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta ja arviointi Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Hyvinvointikertomuksen tuottaman hyvinvoinnin kuvauksen läpikäyntiä Talousarvioraami Strategiset painopisteet Edellisen vuoden tilinpäätös sisältäen HyTE-tarkastelun ja -arvioinnin Osavuosikatsaus I (tammi-huhtikuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta/arv. Kohta 5: Yhteenveto kohdasta 4 Arviointikertomus / Tarkastuslautakunta (HyTE-tarkastelu) HEINÄ ELO- SYYS SYYS- LOKA LOKA- MARRAS Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen työstäminen: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Valtuustoseminaari, talousarviokeskustelu: Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Talousarvio-lähetekeskustelu, jossa huomioidaan HyTE-näkökulma + kohta 6 Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Talousarviovalmistelu joulukuuhun asti Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: kohta 6: Johtopäätökset yhteenvedosta ja toimenpidenostot Hyvinvointikertomuksen käsittelyä: Kohta 6: Johtopäätökset, viestit strategiaan ja ehdotukset talousarvioon Osavuosikatsaus II (touko-elokuu): Hyvinvointikertomuksen seuranta Lautakuntien talousarvio- ja ts-esitykset Lopulliset HyTE-linjaukset + kohta 6 MARRAS Lopulliset HyTE-linjaukset Veroprosentit Lisätalousarvio JOULU Lopullinen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitys, joka sisältää HyTE-näkökulman ja nostot/ ehdotukset Talousarvion ja toimintasuunnitelman vahvistaminen = Kohta 7: Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Lopulliset HyTE-linjaukset Talousarvion ja toimintasuunnitelman työstäminen HyTE + kohta 6 huomioiden Lopullinen talousarvio- ja toimintasuunnitelmaesitys, joka sisältää HyTE-näkökulman ja nostot / ehdotukset Talous- ja toimintasuunnitelmaesityksen viimeistelyä
5 3 1. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät) Kari Kuuramaa kunnanjohtaja, Tommi Tikka rehtori-sivistystoimenjohtaja, Katri Voutilainen va. sosiaalijohtaja, Mikko Luostarinen rakennusmestari-rakennustarkastaja ja Aila Räsänen terveydenhoitaja. 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toimintasuunnitelmassa Hallintokuntien toimenpiteet vahvistetun talousarvion ja toimintasuunnitelman kehittämiskohteiden ja tavoitteiden mukaan. Täytetään vasta, kun ensimmäinen hyvinvointikertomus on hyväksytty osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelmaa. 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet 3.1 Kunnan hyvinvointipolitiikan ja strategisen johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: Hyvinvointipolitiikan ja -johtamisen tavoitteita ja painopisteitä ei ole aikaisemmin selkeästi määritelty. Nyt hyväksyttävän hyvinvointikertomuksen kehittämiskohteita tulee nostaa myös kuntastrategiaan sen päivittämisen yhteydessä. 3.2 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa: - Kuntastrategia ( ) - Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sisältää kuntakohtaisen osion - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelma (2011-) - Perusterveydenhuollon palvelusopimus/ Sosteri (2010-) - Liikenneturvallisuussuunnitelma (2012-) - Liikennejärjestelmäsuunnitelma (2012-) - Päihdeohjelma - Varhaisen puuttumisen ohjelma - Tasa-arvosuunnitelma 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Merkkien selitykset ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? tieto puuttuu
6 4 Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Huoltosuhde, demografinen ,4 67,8 68,6 65,8 58,6 74,1 61,1 52,9 Koulutustasomittain Lapsiperheet, % perheistä 2011 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta 2011 Nettomuutto / 1000 asukasta 2011 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,3 34,2 28,7 31,8 34,1 27,5 33,9 39,7 23,6 15,1 22,1 17,5 27,6 14,6 21,2 45,3-24,3-9,4 3,5-3,3 2,4-5,6-1,5 3,1 114,9 110,3 104,4 111,8 105, Väestö Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2011 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,7 36,1 37,6 39,6 45,2 42,4 43,3 41,2 18,1 13, ,2 21,9 16,7 19,9 20,3
7 5 Lapset ja lapsiperheet V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,6 24,4 21,5 34,8 29,2 36,4 28,7 29,3 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista -??? 5,2 20,2 11,9 10,9-12, Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokkalaisista ??? 0,7 1,2 0,9 1,5-1,2 1,2 -??? 23,3 20,4 19,5 20,7-18,1 17,4 -??? 3,7 7,5 8 5,8-7,2 7,6 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 66,5 71,6 72,1 68,6 69,2 60,1 63,8
8 6 Lasten pienituloisuusaste 2010 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta 2010 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,2 19,4 12,2 19,1 19,7 16,6 16,4 14, ,4 4,8 10,3 11,5 8,8 7,3 8,6 8,7 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- -??? 8,2 12,8 11,5 17,5-16,2 17,5 ja 9.-luokan oppilaista 2011 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista ??? 9,7 11,5 19,4 22,4-16,8 14,9 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista -??? 14,8 24,3 23,3 21,3-21,7 21,9 2011
9 7 Nuoret V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 9,7 13,2 12,2 9,5 7,7 9,6 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,3 15, ,7 18,8 11,7 14,9 11,9 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ??? ,9-2,5 2,4
10 8 Työikäiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,2 3,8 3,3 4,4 4,1 4,7 5 3,9 3,8 6,1 5,1 5,1 15,2 3,8 10,2 9,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2011 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2009 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,6 0,9 1,6 1,8 2,2 1,4 2,8 3,2 7,4 3,2 1,6 4,4 4,8 2,7 5 3,
11 9 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2011 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 22,5 25,3 19,4 24,9 27,5 22,8 23, ,3 1,2 1,5 1 2,3 2,4 1,8 2,2 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,7 3,7 3,8 2,4 3,4 2,8 1,8 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2010 Työttömät, % työvoimasta ,1 9,4 10,3 10,8 8,7 11,2 10,4 7,4 14,6 11,6 10,4 13,3 13,7 11,9 10,7 9,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat / asukasta ,7 157,5 153,9 175,9 164,5 220,2 152,1 154,3
12 10 Ikäihmiset V1 = Kerimäki V2 = Punkaharju V3 = Rantasalmi V4 = Savonlinna V5 = Sulkava V6 = Etelä-Savo V7 = Koko maa indikaattori arvo muutos V1 Kerimäki V2 Punkaharju V3 Rantasalmi V4 Savonlinna V5 Sulkava V6 Etelä-Savo V7 Koko maa Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 89,8 87,7 88,9 87,6 90,3 89,3 89,5 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 6,3 6,3 2,7 3, ,6 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, 19,8 16,6 12,7 13,8 15,3 21,8 15,1 12,2 % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2011 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,8 2,5 3,4 4 2,2 2,8 2,9 3,2 42,1 45,6 37,8 47,2 50,9 43, ,8
13 11 5. Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Yhteenveto kunnan hyvinvoinnista ja palveluista Enonkoskella voidaan pääsääntöisesti hyvin. Palveluita on monipuolisesti tarjolla (ilmaiseksi) ja edellytyksiä osallistumiseen on luotu. Ikärakenteesta johtuen kunnan ja seudun huoltosuhde on korkea. Samoin sairastavuusindeksi. PYLL-indeksin perusteella haasteeksi nousevat verenkiertoelinsairaudet ja tapaturmat ja myrkytykset. Lapsiperheiden osuus on säilynyt samalla tasolla viime vuodet. Yksinhuoltajaperheiden osuus on hieman kasvanut kahden viimeisen vuoden aikana. Ahtaasti asuvien lapsiperheiden osuus on nousussa ja toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on korkea. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäyntien määrä on noussut kaikissa seudun kunnissa. Tätä selittää lainsäädäntöön tulleet tarkennukset ja pandemiarokotukset. Päivähoidossa olevien lasten osuuteen vaikuttaa vanhempien työllisyystilanne. Koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus on melko alhainen, mutta nuorisotyöttömien osuus on samanaikaisesti nousussa. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten osuus on vähäinen. Mistä nuoret saavat toimeentulonsa? Työikäisten psykiatrian avohoitokäyntien määrä on nousussa. Millaisia mahdollisia vaikutuksia nuorten työttömyydellä on käynteihin? Alle 18-vuotiaiden käynnit nuorisopsykiatriassa ovat seudun alhaisimpia. Työttömien osuus on seudun korkein. Suunta on viime vuosina ollut laskeva lähentyen seudun keskiarvoa. Pitkäaikaistyöttömien osuus on laskenut tasaisesti kuten seudulla yleensä. Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on nousussa. Enonkoskella eläkkeelle jäädään tuki- ja liikuntaelin sairauksien ja mielenterveyden syistä. Päihdehuollon avohuollon palveluissa asiakkaiden määrä on alhainen. Sen sijaan sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrä on korkea. Tilannetta voinee selittää avohuollon/a-klinikkapalveluiden maantieteellinen etäisyys, jolloin asioinnit tapahtuvat muissa terveydenhuollon palveluissa ja usein akuutteina tilanteina. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. On myös huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidettujen potilaiden määrä on nousussa. Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on alhainen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien osuus on suhteellisen korkea ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus alhainen. Kehityssuunta on valtakunnallisten tavoitteiden mukainen. Yleisesti ottaen haasteena on kuntalaisten aktivoiminen osallistumaan. Keskittyvätkö tarjolla olevat palvelut keskustaan? Millaisia mahdollisuuksia on tarjota toimintaa muilla asuinalueilla? Millaiset mahdollisuudet kullakin väestöryhmällä on vaikuttaa
14 12 toiminnan sisältöihin ja olla itse osaltaan tuottamassa aktiviteetteja? Miten tiedottamista tapahtumista voitaisiin tehdä vielä tehokkaammin ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa? 6. Johtopäätökset yhteenvedosta ja konkreettiset toimenpidenostot 6.1 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän vahvuudet - Palveluita on monipuolisesti tarjolla (ilmaiseksi) ja edellytyksiä osallistumiseen on luotu. - Lapsiperheiden tulotason myönteinen kehitys. Nuoret suorittavat peruskoulun jälkeiset opinnot. - Pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyn toimintamallit ja palveluohjauksen toimivuus. - Yksin asuvia kuntalaisia ja yksin asuvia yli 75 vuotta täyttäneitä on vähän suhteessa seutuun ja koko maahan. - Ikääntyneiden palvelurakenteen hyvä tilanne, jossa laitoshoidossa vähän asiakkaita ja vastaavasti säännöllisen kotihoidon piirissä paljon asiakkaita. 6.2 Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet - Asumisen edellytysten ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaminen. - Kuntalaisten kannustaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveellisiin elintapoihin: liikunta, harrastaminen, ravitsemus ja päihteettömyys. - Edellytysten luominen ikääntyvien sosiaalisten suhteiden ja kontaktien syntymiselle. 6.3 Hallintokuntien toimenpide-ehdotukset ja resurssit edellä mainittuihin kehittämiskohteisiin Liite 1 7. Hyvinvointikertomuksen hyväksyminen osana kunnan talous- ja toimintasuunnitelman vahvistamista Valtuuston päättämät kehittämiskohteet, asettamat tavoitteet ja vahvistamat resurssit.
15 Liite 1 Kehittämiskohde 1 Asumisen edellytysten ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistaminen Sivistystoimi Koulun osalta: koulun teemapäivissä koko perhe mukana koulukyydit järjestetään kriteerien mukaisesti koko kunnan alueelta aktiivinen kodin ja koulun yhteistyö, mm. koko koulun vanhempainilta oppilaskunnan toiminta kiusaamisen vastainen koulu -toiminta iltapäivätoiminnan järjestäminen pienimmille koululaisille Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: varhaiskasvatuksen ja vanhempien välinen monipuolinen vuorovaikutus sekä yhteistyö päivittäiset keskustelut kasvatuskeskustelut vanhempainillat yhteistoimintaillat (esim. pihatalkoot) avoimien ovien päivät juhlat Varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohta on yhteisen kasvatustehtävän tasapuolinen jakaminen vanhempien kanssa (= kasvatuskumppanuus) Kirjaston osalta: vapaa ja esteetön pääsy kirjastorakennukseen kaikille avoin paikka lukemiseen, toisten ihmisten tapaamiseen, seurusteluun ja oleiluun kirjaston kokoelmien hankinnassa huomioidaan kaikki kuntalaiset ja ikäryhmät yhteistyö koulun kanssa mm. kirjastokäynnit ja lukudiplomi uusien kuntalaisten tutustuminen paikkakuntaansa kirjaston kautta Muun sivistystoimen osalta: kansalaisopistopalvelujen järjestäminen asiointiliikenteen ja muun joukkoliikenteen tukeminen
16 vapaa-aikatoimessa erilaiset jumpat, liikuntaryhmät ja kuntosaliohjaus sekä kunnan yhteiset liikuntatapahtumat ja yleisöluennot terveellisistä elämäntavoista. Tekninen toimi kaavoitustyö, teknisen toimiston ja kunnanhallituksen yhteistyöllä aloitettujen kaavoitushankkeiden eteenpäinvienti alueiden ja rakennetun ympäristön kunnossapito liikuntapaikkojen ja leikkipuistojen laadun parantaminen Yleishallinto/terveydenhuolto vuokra-asuntokannan hallittu vähentäminen ja korjausinvestointien kohdentaminen hallitusti jäljelle jääviin kohteisiin suunnitelmallinen asuntotoiminta sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi asemakaavan tarkennukset ja taajamarakenteen tiivistäminen laajakaistayhteyksien parantaminen mahdollisuuksien mukaan Sosiaalitoimi lapsiperheiden osalta pyritään asioinnin yhteydessä selvittämään asuinolosuhteita ja esim. vuokranmaksukykyä, jotta mahdollisilta asumiseen liittyviltä ongelmilta (häätö) vältyttäisiin. (Lapsiperheiden osalta voidaan toimeentulotuen tarvetta tarkastella jälkikäteen vuokrarästien selvittämiseksi) asiakkaiden yksilökohtaisiin tuen tarpeisiin pyritään löytämään ja tarjoamaan apua palvelunohjaushenkisesti. Perustyönkuvaan kuuluu oikeanlaisen palvelun osoittaminen asiakkaalle, mutta asiakastilanteissa voidaan asiakasta neuvoa ja auttaa hyvinkin konkreettisesti avun saamiseksi.
17 ikääntyvien osalta sosiaalisten verkostojen vahvistaminen mahdollisuuksien mukaan kaikkien asiakasryhmien kohdalla pyritään entistä enemmän löytämään yksilökohtaisia ja kullekin asiakkaalle hänen elämäntilanteeseen tarkoituksenmukaisia ratkaisuja (esim. typ-asiakkaiden työllistymispaikat)
18 Kehittämiskohde 2 Kuntalaisten kannustaminen, ohjaaminen ja tukeminen terveellisiin elintapoihin: liikunta, harrastaminen, ravitsemus ja päihteettömyys Sivitystoimi Koulun osalta: koulun kerhotoiminta liikunnalliset kehittämishankkeet ja teemapäivät koulun ympäristön liikuntapaikkojen käyttäminen hyvä ja ravitseva kouluruoka savuton ja päihteetön koulu säännöllisesti järjestettävät terveysrastipäivät yläluokille Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: monipuolinen varhaiskasvatuksen toiminta. Aktiivinen liikkuminen lasten kanssa on tärkeä osa päivittäistä toimintaa päivittäinen ulkoilu ja liikkuminen lähiympäristössä lasten tutustuttaminen erilaisiin liikuntamuotoihin: Enonkoskella hyvät liikkumismahdollisuudet lähellä: liikuntasali, kuntorata, urheilukenttä, hiihtoladut, luistinkenttä. metsäretket 3-5-vuotiaiden kanssa noin kaksi kertaa kuukaudessa; hyvät metsäpaikat myös lähellä Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio. Osa ruokailusta lasten kanssa toimintaa: leipominen, salaattien valmistus. Aiheeseen liittyvät keskustelut. Kirjaston osalta: kokoelmat ja tiedonhaku apuna terveellisiin elintapoihin, esim. jooga-kirjat ja muut liikuntaoppaat, ravinto-oppaat, keittokirjat, lääketieteen teokset, päihdetieto tapahtumat ja vierailijat kirjastossa Vapaa-aikatoimen osalta: Koko Enonkoski liikkumaan hankkeen avulla työikäisten ja senioreiden terveyttä parantavan liikkumisen lisääminen
19 liikuntaan liittyvien investointien suunnittelu yhteistyössä teknisen toimen kanssa tuetaan järjestöjä ja yhdistyksiä ohjatun liikuntatoiminnan järjestämisessä nuorisotalon iltatoiminta sekä nuorten osallistuminen seudulliseen toimintaan Tekninen toimi alueiden ja rakennetun ympäristön kunnossapitotyö, liikuntapaikkojen laadun parantaminen pitkäaikaistyöttömien työllistäminen ja kannustaminen liikuntaharrastuksiin vakinaisen henkilöstön kannustaminen tyky-toimintaan päihdeohjelman toteuttaminen ja noudattaminen Yleishallinto / terveydenhuolto edistetään liikuntapaikkojen kunnossapitoa oikealla resurssoinnilla ja mahdollistetaan ilmaiset liikuntapaikat kaiken ikäisille = panostus kunnan talousarviossa terveydenhuollossa painotetaan terveyden edistämistä panostamalla neuvontaan ja ohjaukseen, sekä sairauksien ennaltaehkäisyyn
20 Sosiaalitoimi terveydellisten asioiden reilu puheeksi ottaminen, esimerkiksi jos asiakastilanteissa tulee esille, että jokin terveyteen vaikuttava asia vaikuttaa myös asiakkaan sosiaaliseen elämään asiakkaita kannustetaan kohtuulliseen alkoholin käyttöön (puheeksi ottaminen ja avoin keskustelu, kysytään asiakkaalta alkoholin käyttömääristä ja käydään yhdessä läpi kohtuukäytön rajoja) täydennyskoulutusta henkilöstölle päihteisiin ja puheeksi ottoon liittyen päihdeasioiden puheeksi ottamisesta tehdään normaali, asiakkaisiin tasapuolisesti kohdistuva rutiini asiakastyössä lapsiperheiden osalta vanhempia kannustetaan kiinnittämään huomiota terveellisiin elämäntapoihin (lastensuojelun perhetyössä ruoanlaitto-opastus ja kaupassakäynnin suunnittelua) vanhuksille tarjottava ruoka mahdollisimman terveellistä ja monipuolista mahdollisuuksien mukaan ehkäisevän toimeentulotuen käyttäminen terveyden edistämisen mahdollistajana (Lapsiperheiden harrastusten tukeminen, perustoimeentulolla elävien elämänhallinnan ja terveyden edistäminen)
21 Kehittämiskohde 3 Edellytysten luominen ikääntyvien sosiaalisten suhteiden ja kontaktien syntymiselle Sivistystoimi Koulun osalta: oppilaiden vierailut esim. vanhainkodilla koulun juhlat avoimia kaikille koulun oppilaiden esiintyminen kunnan eri tapahtumissa Varhaiskasvatuksen/ päivähoidon osalta: lasten omien isovanhempien vierailut ja teemapäivät (esim. piirakanpaisto, satu- ja toimintahetket) lasten vierailut vanhusten parissa: vanhainkoti, palveluasunnot. Kirjaston osalta: kirjaston tiloissa eläkeläisten harrastuspiirit sekä yhdistysten kokoukset lehtilukusalissa vapaa oleskelu lehtien lukuun ja samalla sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitoon henkilökunnan kanssa vuorovaikutus sosiaalisena tapahtumana kokoelmat ikääntyvien mielenkiinnon mukaan Vapaa-aikatoimen osalta: kohdeavustukset yhteisöllisen toiminnan lisäämiseksi kunnan järjestämät liikuntaryhmät Tekninen toimi kunnan palveluasuntojen ja vanhusväestön asumisen edellytysten turvaaminen rakennuskannan kunnossapitotoimin
22 kokoontumistilojen käytön kehittäminen, kannustetaan ohjatun/järjestäytyneen kerhotoiminnan piiriin. Yleishallinto / terveydenhuolto eläkeläis- ja muiden järjestöjen toiminnan tukeminen ja edistäminen Sosiaalitoimi ohjaaminen ja kannustaminen erilaisiin virkistys- ja viriketoimintoihin osallistumiseen ikääntyvien palveluiden räätälöiminen asiakaslähtöisesti, huomioonottamalla asiakkaan omat ja läheisten voimavarat ikäihmisten liikkumisen mahdollistaminen esim. sosiaalihuoltolain mukaisella kuljetuspalvelulla ennaltaehkäisevät kotikäynnit vuotiaille. Kotikäynneillä kartoitetaan asiakkaan terveyttä, toimintakykyä, kodin turvallisuutta esim. kaatumariskin kannalta, apuvälinetarvetta sekä kerrotaan kunnan palvelutarjonnasta
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotHankejohtaja Anne Niska
Hankejohtaja Anne Niska Anne.niska@ppshp.fi 0405899214 Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen toiminta-alue Allekirjoittajina yht. 18 kuntaa ja kokonaisbudjetti n. 3.8 milj. Mitä Terveempi Pohjois- Suomi (=TerPS)
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT
HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHaastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotVuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2
Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO
HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi
LisätiedotPirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -
Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotInnehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2
Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotLastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta
Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotKuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana
Kuntapäättäjä - pidä kuntalaisesi terveenä ja hyvinvoivana Kuntamarkkinat 10.9.2014 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Ehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa kustannuksiin Esimerkki: Kuinka
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011
SIIKAJOEN KUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta 2 2. Hallintokuntien toimenpiteet kunnan vahvistetussa talous- ja toiminta-
LisätiedotKANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS
LIITE STL 42 KANGASALAN HYVINVOINTIKERTOMUS 2012 Kangasala 1. Hyvinvointikertomus Kunta: Kangasala Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta Kunnanjohtajan päätös Dnro SO 1063/2011
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotKunta HYTE hanke. Kuntien hyvinvointityön kehittäminen
Kunta HYTE hanke Kuntien hyvinvointityön kehittäminen 2017-2019 Kunta-HYTE hankkeen tilannekatsaus 21.6.2017 Järjestöt maakuntauudistuksessa -tilaisuus, Joensuu Projektipäällikkö Kari Hyvärinen Hyvinvointijohtaminen
LisätiedotAlueellinen hyvinvointikertomus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen strategisen johtamisen työvälineenä Työpaja 3: Keskeiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotKeminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotTavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt
Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotKuntien hyvinvointi - seminaari
Kuntien hyvinvointi - seminaari Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio @HannaTainio 15.5.2019 Lähde: hs.fi 2 Kunnan tehtävä on edistää terveyttä ja hyvinvointia Kuntalaki 1 (1995/365) Kunta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotTulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen
TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:
LisätiedotTulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi
Tulevaisuuden johdon raportointia Sähköinen hyvinvointikertomus Vaikutusten ennakkoarviointi Erityisasiantuntija Maria Salenius. Kuntaliitto Johtava konsultti Anne Sormunen, FCG Kimmo Haapasalo projektijohtaja
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
Lisätiedot