Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa Maijaterttu Tiainen, kehittämispäällikkö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa Maijaterttu Tiainen, kehittämispäällikkö"

Irma Hakala
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden kehittäminen julkisessa terveydenhuollossa Maijaterttu Tiainen, kehittämispäällikkö

Sosteri on ollut valtakunnan tasolla edelläkävijä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisessä; sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio tapahtui vuoden 2007

2 Sosteri on ollut valtakunnan tasolla edelläkävijä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämisessä; sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio tapahtui vuoden 2007 alusta tarjoaa asiakkailleen sote -palvelujen lisäksi myös ympäristöterveydenhuollon palvelut: eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan ensimmäinen prosessijohdettu julkinen SOTE palvelutuottaja vuonna 2017 strateginen visio; jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin 2

Jäsenkunnat Toimintakulut v. 2017 yhteensä 205,5 M Asukasluku 31.12.

osalta Rantasalmi ja Sulkava vain erikoissairaanhoidon ja

3 Jäsenkunnat Toimintakulut v yhteensä 205,5 M Asukasluku as Juva ja Puumala ovat mukana vain ympäristöterveydenhuollon osalta Rantasalmi ja Sulkava vain erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon osalta SOS-PTH palvelut tuottaa Rantasalmella Terveystalo ja Sulkavalla Attendo 3

4 Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuoltolaki / Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa Sosterissa on laadittu ja käytössä Laadunhallintasuunnitelma, Potilasturvallisuussuunnitelma sekä läheisesti potilasturvallisuuteen liittyvä Lääkehoitosuunnitelma

5 Laadunhallinta Sosterissa Käytössä SHQS laadunhallintaohjelma keväästä 1997 (Social and Health Quality Service) Sosterilla on Labquality Oy:n kanssa SHQS-menetelmään perustuva auditointisopimus Viimeisin laaduntunnustus Sosterille on myönnetty , Laatupäällikön /-koordinaattorin tehtävät on vastuutettu hallintoylihoitaja Riitta Sipiselle, joka toimii myös laatutyöryhmän pj:na

6 SHQS -laatuohjelma muodostuu arviointikriteeristöstä, joka on kehitetty vastaamaan suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden arviointitarvetta. kriteeristössä on huomioitu lainsäädäntö, valtakunnalliset suositukset sekä hyvä hoitokäytäntö se sisältää ISO standardin keskeiset vaatimukset, jotka on sovitettu sosiaali- ja terveydenhuollon kielelle se luo selkeät puitteet strategiseen johtamiseen, toimintojen järjestämiseen ja asiakas/potilasturvallisuuteen sekä antaa työkaluja oman toiminnan laadun arviointiin ja kehittämiseen perustuu jatkuvaan järjestelmän toimivuuden seurantaan ja arviointiin: itsearvioinnit, sisäiset auditoinnit, johdon katselmukset ja ulkoiset auditoinnit (3 v. välein laaduntunnustusauditointi, välivuosina ylläpitoauditoinnit) osallistaa koko henkilöstön

7 Laadun kehittäminen ja -hallinta on integroitu johtamisen vuosiaikatauluun

8 Laadunhallintajärjestelmä = johtamis- ja toimintajärjestelmä Järjestelmän avulla ohjataan Sosterin toimintaa kohti parempaa asiakasvaatimusten täyttämistä ja tehokkuutta sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista ja edelleen kohti yhtenäisiä toimintatapoja Laadunhallinta on osa omavalvontaa ja hyvän laadun ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä, pääpaino on ennakoivassa toiminnassa Sosiaalipalveluissa ja tukipalveluissa omavalvonta on jo käsitteenä ja toteutuksena arkipäivää

9 Mittaaminen (1) Henkilöstöön liittyvä: HappyOrNot -palaute Kiva -kysely Työhyvinvointikyselyt Sairauspäivä-, tapaturma-, pistotapaturmaseuranta Kausi-influenssarokotusseuranta (v. 2016, n. 50%) Täydennyskoulutusseuranta >> raportointi vuosittain henkilöstökertomuksessa

10 Mittaaminen (2) Toiminta eurot ja suoritteet Prosessit: Ydinprosessit: kiireellinen hoito; kiireetön hoito ja palvelu asumis- ja hoivapalvelut sekä edellytyspalvelut Mittareina mm.: T1 ja T3, läpimenoaika, päivystykseen 72 h sisällä palaavien osuus, kuntoutusosastoille 30 vrk sisällä palaavien osuus, kotona 120 päivän päästä kotiutumisesta olevien osuus; kotona asuvat ja omaishoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet, asiakastyytyväisyys,

11 Asiakaspalaute: HappyOrNot -palaute Sotepalaute.fi Mittaaminen (3) Yksikkökohtaiset, kohdennetut asiakaskyselyt Asiakas Haipro (v yht. 20 kpl, v yht. 5 kpl >Sotepalautteen käyttöönotto vähentänyt Asiakas -HaiPro-ilmoituksia) Potilas-sosiaaliasiamiehen yhteydenotot Muistutukset Kantelut

12 HappyOrNot asiakaskysely: Tyytyväisyytesi palveluumme tänään? Päivystysalue: Esimerkkejä seurantatuloksista HappyOrNot henkilökuntakysely: Millainen oli työpäiväsi tänään? (n=12 386) 41,3 % 9,4 % 8,6 % 38,9 % Graniten verkkokoulutuksen suorittanut kokonaan 1029 työntekijää ( )

13 Potilasturvallisuus

Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri Johtaminen Vastuut Hyvinvointi Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuutta taidolla ja Duodecimin OPPIPORTTI

14 Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri Johtaminen Vastuut Hyvinvointi Potilasturvallisuussuunnitelma Potilasturvallisuutta taidolla ja Duodecimin OPPIPORTTI -, LOVe -, Granite verkkokoulutukset HaiPro vaaratapahtumien raportointi- ja analysointijärjestelmä Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Vastuullisuus Hoito on turvallista ja vaikuttavaa Asiakas ensin Uudistuva oppiminen

Haiprot 2013-1-8/2017 (lkm) vuosi yhteensä 2013

15 Haiprot /2017 (lkm) vuosi yhteensä /

16 Läheltä piti tilanteiden % -osuus kaikista tapahtumista (2013-8/2017)

17 Haipro ilmoitusten tyyppijako (%) tulosalueittain tammi-elokuu 2017 (n=1800)

18 Potilasturvallisuuden kehittäminen Potilasturvallisuusasiantuntija sh Heli Virkki (35 % työajasta), osastofarmaseutti Riina Kapanen (oto) Potilasturvallisuustyöryhmä, kokoontuu x 2/ vuosi Haiprot, lääkehoito -, tietoturva-, laitepoikkeamat, infektiot, käsihuuhdekulutus, yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen sekä asiakas HaiProt Vakavien haittatapahtumien tutkinta Koulutus; mm. lääkehoito, kaatumistapaturmien ehkäisy, jalkautuminen yksiköihin, laiteajokortin käyttöönotto Kehittämiskohteiden nimeäminen; potilasturvallisuussuunnitelman päivittäminen Potilasturvallisuusturvallisuuskävelyt Oppilaitos yhteistyö > opinnäytetyöt ja NPT oppimistehtävät potilasturvallisuuden edistäjinä Vakioidut toimintatavat Oma valvonta

19 Esimerkkejä vakioiduista toimintatavoista Lääkehoito: Lääkelasien väri koko Sosterissa yhtenevä: aamu: vihreä; iltapäivä: keltainen; ilta punainen; yö sininen Varfariininatrium (Marevan ) annetaan potilaalle osastohoidossa aina iltalääkkeissä Suonensisäisten antibioottien ja enoksapariini (Klexane ) antoajat on yhdenmukaistettu Tiedonsiirto: Erilaiset tsekkauslistat, uusimpana ISBAR mallin mukainen puhelinraportti potilassiirrossa päivystyksestä jatkohoitoon NEWS vitaalielintoimintojen mittaaminen; kotihoito, ensihoito, päivystys, hätätilapotilaan toimintamalli Kotiutuksen kehittäminen

20 Ensihoidon omavalvontaa Aivohalvaus B kuljetettu kohteessa oloaika Sydänpysähdys Primaarirytmi, 700A määrä, ilmatien onko elvytys varmistminen aloitettu, onko (LT/intubaatio), potilas ROSC viive, kuljetettu maallikkoelvytys aika potilaan kohtaamisesta ekg:n rekisteröintiin Rintakipu A/B hälytetty ASA STEMI:ssä viive hälytyksestä liuotushoidon alkuun Korkeaenerginen trauma 200, 202, 203, 204, 741 A/B kuljetettu verensokeri ennakkoilmoitus kuljetuspaikka ennakkoilmoitus lämpö kohteessa oloaika

21 Esimerkki ensihoidosta: hengitysvaikeus A/B hälytetyt (n=57) Kenttäjohtajat tekevät seurantaa ja antavat henkilöstölle palautetta joko yleisesti tai henkilökohtaisesti, tavoitteena oppia! Lisäksi vielä: Myrkytys Kouristelu Hypoglykemia

22 Muita esimerkkejä oma valvonnasta Tunnistusrannekeratsiat, viimeisin > toteuma 89 % (n=305) Päivystyksessä on oma potilasturvallisuussuunnitelma ja siellä seurataan esim. rintakipupotilaiden EKG:n ottamisen viivettä, vko 40 / 2017: 20 potilasta, joilla keskiarvo 14 min (vaihteluväli 6-48 min)

23 Turvallisuuskulttuuri

24 Turvallisuuskulttuurikysely (Haipron TUKU) kysely tehty vuonna 2013 (n= 475) ja 2016 (n=293) (analysointi maisteriopiskelijoiden projektityönä) turvallisuusjohtamisessa ja turvallisuuden kehittämisessä merkittävää parannusta, kuten myös vaarojen, osaamisen ja muutosten hallinnassa vuoteen 2013 verrattuna työn edellytysten hallinta, työprosessien hallinta ja lähiesimiestuki turvalliselle toiminnalle arviot heikkenivät vuoteen 2013 verrattuna työtehtävien koettu turvallisuuskriittisyys oli parantunut, mutta turvallisuusmotivaatio, vaaratietoisuus ja huoli turvallisuudesta laskivat edelliseen mittaukseen nähden. avoimissa vastauksissa tärkeimmistä kehityskohteista nousi esille erityisesti kaksi teemaa: johtaminen ja henkilöstöresurssit >> kehittämistyö jatkuu

25 Kysyttävää? Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja:

Samankaltaiset tiedostot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä