Wille Rantanen teki Seppo Hietaselle uuden metsäsuunnitelman. Metsämessujen. Metsänomistaja Ei tämä ole rakettitiedettä Metsälehti Makasiini 7/2015
|
|
- Maija-Leena Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 22. LOKAKUUTA NUMERO 7/ Metsänomistaja Ei tämä ole rakettitiedettä Metsälehti Makasiini 7/2015 Käsin tehty Keitä tuohesta tervaa Perintömetsä Teema: metsäpalvelut Näin perustat yhteismetsän 24 KYSYMYSTÄ säästöpuista metsäpalvelut Valmista tuli Wille Rantanen teki Seppo Hietaselle uuden metsäsuunnitelman. mu k a n a Metsämessujen ohjelmaliite Hakkuut kasvavat ensi vuonna Hattutauti jyllää Korjuussa toivotaan pakkasia 3842_.indd
2 METSÄ AINA MUKANASI. Metsäverkko-palvelun avulla voit hoitaa metsääsi, tehdä puukauppaa, lähettää tarjouspyynnön ja seurata metsäsi arvon kehitystä kotoasi käsin. Kaikki metsääsi liittyvät dokumentit ovat yhdessä paikassa tallessa. Pääset sisään Metsäverkkoon verkkopankkitunnuksillasi Kokeile nyt. Kun teet puukaupan tai metsäpalvelutilauksen verkkopalvelumme kautta mennessä, voit voittaa arvoisen matkalahjakortin. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.
3 SISÄLLYS 6 20 metsälehti makasiini NRO 7/ UUTISET 4 Pääkirjoitus: Tilaa työ ajoissa 6 MetsänoMISTaja: Ei tämä ole rakettitiedettä 12 Uutiset: Uhkaako tuontihake kotimaista? 14 Mannerlaatat liikkeessä puumarkkinoilla 15 Metsätyyppi: Mitä biotuotetehdas tuottaa? 16 Markkinat: Pakkasista hetken apu 18 Hyvistä metsätiloista kilpaillaan 18 Kuukauden puukauppa: Hoitamaton käy huonosti kaupaksi 19 Verkosta: Entä kun lämpenee? Teema 20 Metsäpalvelut: Apua ryteikköön 30 Rahapuu: Kysyntä kasvaa oma metsä 32 Metsänhoito: 24 kysymystä säästöpuista 36 Puukauppakoulu: Katkonta on myös mittausta 38 PikaTESTI: Älypuhelin metsäkäyttöön 39 Tutkittua: Hattutauti jyllää 40 PerintöMETSä: Näin perustat yhteismetsän 42 Kysy pois: Mikä selittää puolukan syyskukinnan? 44 Metsäläisen allakka: Lava-autolla metsään 46 Mielenrauhaa luonnosta 52 Kesäkisa: Lisää puujuttuja! 56 Tuoteuutuuksia 57 KolUMni: Loppuuko keskustelu puun riittävyydestä? luonnosta 58 luhta: Kulkijan kodit 62 Tapionpöytä: Katajanmarjoilla makua 64 Käsin tehty: Keitä tuohesta tervaa 70 ristikko 72 Pilkkeet: Perin erilaisia vihreitä 74 Tuote & tekijä: Puusepäntöitä napapiiriltä 75 Metsämessujen ohjelma 64 MAKASIINI
4 PÄÄKIRJoiTUS TOIMITUS Päätoimittaja AD Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Helsinki Puhelin Telefax metsalehti.fi Eliisa Kallioniemi p Anna Back p Eliisa Kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tilaa työ ajoissa Eräs lukija otti yhteyttä ja kertoi tarinan sukulaisensa metsästä. Sukulainen oli kaivannut kokeneemman neuvoa puukauppaan ja pyytänyt lukijaa arvioimaan ensiharvennusleimikkoa ennen kuin hän tarjoaa sitä ostajalle. Metsässä oli harventamisen ja taloyhtiössä remontin tarvetta. Hän arveli, että tarpeet voisi yhdistää, kun kuulemma harvennuspuulla on nyt kysyntää. Perillä metsässä arvio syntyi nopeasti. Harvennettavaa tosiaankin oli, mutta ei juuri myytävää puuta. Tapaus oli tyypillinen unohdettu istutustaimikko. Riutuneita kuusia oli vielä hengissä, mutta hieskoivu, pihlaja ja leppä ottaisivat pian vallan kokonaan. Lukija neuvoi raivaamaan kasvatuskelpoisille taimille elintilaa ja jättämään raipat metsään maatumaan. Taimikosta voisi ottaa talteen energiapuuta, mutta sen korjaaminen tulisi kalliiksi. Käteen jäisi remonttirahaa kovin vähän. Lisäksi puuta kasvoi niin tiuhassa, että taitavinkaan konemies ei saisi ongenvaparisukossa siistiä jälkeä aikaan. Kun sukulainen kuuli, mitä raivaus maksaisi, hän lupasi jäädä miettimään asiaa. Lukija ennustaa, että taimikko jää oman onnensa nojaan, kuten niin moni muukin metsänalku. Siksi hän toivoi, että kirjoittaisimme Metsälehdessä enemmän taimikoiden hoidosta. Palaamme asiaan heti seuraavassa Metsälehdessä. Sen sijaan tässä numerossa perehdyimme metsäpalveluihin. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Toimittaja Valtteri Skyttä kertoo, että sekä palveluiden kysyntä että tarjonta ovat viime aikoina lisääntyneet. Yhtä tärkeää kuin on raivata taimikko ajoissa, on tilata työ ajallaan. Kun aikaa kuluu ja risukko kasvaa, latistuu oma into tarttua toimeen. Myös työn teettäminen tulee halvemmaksi, jos raivattava puusto ei ole ehtinyt kovin isoksi. On hyvä päättää ajoissa, tekeekö itse vai tilaako palvelun. Kiirehtimiseen kannustaa myös uusi kemeralaki, joka sisältää tuen taimikoiden varhaishoidolle. Tarinan sukulaisenkin kannattaisi kiireesti tilata ammattilainen hoitamaan metsä kuntoon. Muutama tuhat euroa ei ole kovin paljon, jos sillä saa elvytettyä kuusentaimikon kasvuun. Metsänomistaja Katri Myllykoski ostaa palveluita mutta tekee paljon myös itse. Raivaaminen onnistuu kaupunkilaiseltakin. Siihen voi tulla suorastaan himo, hän kertoo toimittaja Liina Kjellbergin kirjoittamassa jutussa. Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Markkinointipäällikkö Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo Jussi Collin p Eero Sala p Liina Kjellberg p Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä Mikko Häyrynen p Hannu Jauhiainen Korpikoskentie Vikajärvi p Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Päivi Laipio p verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Pasi Somari p Kimmo Hakola p Heta Välimäki p Jarmo Rautapuro p Sanna Nyman p ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin Asiakaspalvelusihteeri Helena Alatalo p Katja Raninen (perhevapaalla) Palvelupäällikkö Mari Lindström p Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 83. vuosikerta, perustettu Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN Makasiinin levikki: (lt/14) Painopaikka Forssa Print 2015 Paperit G-print 170 g PEFC/ Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI Kannen kuva seppo samuli
5 UUTISET Uhkaako tuontihake kotimaista? Naantalin tulevaan jättivoimalaan voitaisiin selvityksen perusteella laivata haketta ulkomailta. Tällä hetkellä tuontihakkeen rooli energiantuotannossa on pieni. TekSTi Valtteri Skyttä Halpa kivihiili, lämpimät talvet, muuttuva tukipolitiikka. Sähkön- ja lämmöntuotto suomalaisella metsähakkeella on jo nyt vaikeuksissa, mutta tulevaisuudessa soppaan voi tarjota oman lusikkansa vielä tuontihake. Näin käy ainakin, jos Naantaliin syksyllä 2017 valmistuvan sähkö- ja lämpövoimalan suunnitelmat toteutuvat. Biopolttoaineita hyödyntävä voimala ennakoi tarvitsevansa metsähaketta ulkomaita myöten. Nyt näyttää siltä, että voimalan polttoaineesta 40 prosenttia olisi kotimaista haketta. Jos hakkeen osuus voimalan kaikesta polttoaineesta halutaan nostaa 70 prosenttiin, halvinta on tuoda nousun vaatima lisähake ulkomailta, kertoo toimitusjohtaja Tapani Bastman Turun Seudun Energiantuotannosta. Vaikka kotimaista haketta tarvitaan suuri määrä, miltei puolet voimalan käyttämästä hakkeesta olisi siis tuontihaketta. Bastmanin mukaan kotimaista metsähaketta voidaan hankkia rannikolla sijaitsevaan Naantaliin enimmillään 130 kilometrin päästä sisämaasta. Kun tämä raja ylittyy, laivoilla tuotava ulkomainen metsähake on markkinaselvityksen mukaan halvempaa kuin rekoilla tuotava suomalaishake. Myös kotimaista laivoilla? Bastman korostaa, että laskelmat perustuvat tämän hetken tilanteeseen. Mitään ei ole päätetty. Hakkeen lopullinen osuus energiantuotannosta on vielä auki. Hinta ratkaisee. Ulkomaalainen hake tulisi Bastmanin mukaan todennäköisesti Itämeren alueelta. Kotimaista haketta saa myös tuoda laivoilla. Meillä ei ole mitään sitä vastaan. Jos tavoitteena on suurelta osin metsähakkeella pyörivä voimala, eikö laitos olisi kannattanut sijoittaa sisämaahan lähemmäs metsiä? Voimalan sijainti riippuu kaukolämpöverkosta. Kaukolämpöä toimitetaan Turkuun ja rannikolla sijaitsevaa Turkua ei voi siirtää, Bastman sanoo. Haketta selluksi Kotimainen metsähake pärjää hyvin hintakilpailussa tuontihakkeen kanssa, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson arvioi. Hänen mukaansa tuontihakkeen merkitys hakevoimaloissa ei ole tällä hetkellä suuri. Rannikolla olevat voimalat ovat tuontihaketta kokeilleet, mutta yhdelläkään se ei ole jäänyt merkittävään rooliin. Fredriksson ei ole valmis allekirjoittamaan suoralta kädeltä Naantalin selvitystä, jonka mukaan tuontihake voisi olla kahden vuoden kuluttua halvempaa kuin kotimainen. Tuontihake olisi Fredrikssonin mu- Naantalin tulevan voimalaitoksen peruskivi muu kaan peräisin todennäköisesti Baltiasta, mutta Itämerellä liikkuvista hakelasteista kilpailevat myös ruotsalaisvoimalat. Kotimaista hakettakin voi kuljettaa laivoilla rannikkoa pitkin. Myös rekkojen kasvanut kuljetuskyky pitää ottaa huomioon, Fredriksson sanoo. Suomeen tuotiin viime vuon- Lyhyesti UPM työllistää oppisopimuksella UPM Plywood käynnistää oppisopimuskoulutuksen vaneritehtaillaan Savonlinnassa, Joensuussa ja Mikkelissä. Tarjolla on noin 60 paikkaa kaksivuotiseen levyalan ammattitutkintoon tähtäävään koulutusohjelmaan. Tavoitteena on varmistaa, että osaavaa henkilöstöä on saatavilla, kun tuotanto lisääntyy ja työntekijöitä jää eläkkeelle. UPM:n vaneritehtailla jo käynnissä olevissa oppisopimusryhmissä opiskelee noin 50 henkilöä. Hannu Jauhiainen Ennätysrekka liikenteeseen Lapissa Euroopan suurin puutavara-auto on otettu käyttöön Lapissa. 104-tonnisella jättirekalla ajetaan Metsähallituksen puita Inarista Rovaniemelle. 13-akselinen yhdistelmä voi kuljettaa puuta noin 77 tonnia. Täydessä lastissa oleva rekka kuluttaa dieseliä noin litraa sadalla kilometrillä. Metsähallitus arvioi, että jättirekan ansiosta kuljetuskustannukset pienenevät merkittävästi, mikä lisää metsätalouden kannattavuutta. 12 MAKASIINI
6 Energiarangan hinta laski Energiapuuksi ostettavan rankapuun pystykauppahinnasta suli keväällä ja alkukesästä peräti kolmannes alkuvuoteen nähden Luken tilastojen mukaan. Kemeratuki muuttui keväällä, ja energiapuukauppa oli vilkasta ennen muutosta. Lisäksi kysyntä pieneni, koska polttoaineen varastotilanne oli lämpimän talven jälkeen hyvä, sanoo Bioenergia ry:n Tage Fredriksson. Metsähakkeeksi päätyvästä energiapuusta yli puolet on rankapuuta. Energiarangan hinta ilman valtion tukea oli keskimäärin pystykaupoissa 2,6 euroa ja hankintakaupoissa 25 euroa kuutiolta. Pottiputki toimii puutarhassa yhtä hyvin kuin metsänviljelytyömaallakin. Juha-Matti Tarvaisen vinkki kukkasipuleiden istutukseen, Stora Enso Metsän henkilöstöjulkaisu MapMetsä 3/ prosenttia maailman metsistä ei ole sertifioitu. Ero sertifioitujen ja sertifioimattomien metsien välillä on usein valtava. PEFC Suomen pääsihteeri auvo Kaivola, Print&media 5/2015. rattiin lokakuun alussa. Taustalla vanha hiilivoimalaitos. na Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan 2,5 miljoonaa kuutiota haketta. Suurin osa tuontihakkeesta käytetään metsäteollisuuden, tarkemmin massateollisuuden, raaka-aineeksi. Polttoon tuontihakkeesta päätyy Luken arvion mukaan noin 0,5 miljoonaa kuutiota. Kokonaisuudessaan Suomen lämpö- ja voimalaitokset käyttivät viime vuonna noin 7,5 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Koska pääosa tuontihakkeesta menee metsäteollisuuden käyttöön, haketta tuodaan samasta suunnasta kuin muutakin puuta: itärajan yli. Hakkeen junakuljetuksissa Suomi on selvästi esimerkiksi Ruotsia perässä. Jos kehitetään satamien kykyä vastaanottaa haketta, kannattaa muistaa, että myös rautatiekuljetuksissa on mahdollisuuksia. Suomi elää metsästä ja metallista. Näin on aina sanottu. Ja tältä tulevaisuuskin näyttää. VTT:n eläkkeelle jäävä pääjohtaja Erkki KM Leppävuori VTT:n uutiskirjeessä Puupalkintoehdokkaat julkistettu Vuoden 2015 Puupalkintoehdokkaat on julkistettu. Yhdeksän ehdokkaan joukossa ovat muun muassa Siikajoelle valmistunut Ruukin terveysasema, Vantaalla sijaitseva puukerrostalo Puu- MERA ja Tenholaan rakennettu Talo Åkerudden. Puupalkinnon voittaja julkistetaan Helsingissä 26. marraskuuta järjestettävässä Puupäivässä. Palkinnon jakaa Puuinfo. Omaa suosikkiaan voi äänestää osoitteessa Metsävarakartat vapaasti saatavilla Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimmat metsävarakartat ovat saatavilla. Vuoden 2013 inventointiin perustuvia karttoja voi katsella Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen paikkatietopalvelusta ja ladata Luken tiedostopalvelun kautta. Kartat perustuvat valtakunnan metsien inventoinnin maastomittauksiin, satelliittikuviin sekä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ja korkeusmallin kaltaisiin tietolähteisiin. 40 Suomen hirvikanta on nyt noin 40 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen vaihteessa. MAKASIINI
7 luonto virkistää 46 MAKASIINI
8 Teksti Mikko Häyrynen Kuvat Seppo Samuli Metsä on kuin mielihyväruisku, Sirpa Arvonen tietää. Hän vetää Metsämieliharjoituksia, joissa stressi häviää. E männäthän sen tietävät: ukot ovat paremmalla tuulella metsästä tullessaan kuin sinne mennessään. Asian voi ilmaista niinkin, että potutuksen määrä on käänteisesti verrannollinen metsässä vietettyyn aikaan. Se, miltä tuntuu, on solujen kemiaa ja tuntemuksiinsa voi vaikuttaa, koulutusyrittäjä Sirpa Arvonen sanoo. Arvonen on kehittänyt luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia hyödyntävän Metsämieli-menetelmän. Metsämieli-harjoituksissa mennään metsään. Siellä kävellään, katsellaan, nuuskitaan, kuunnellaan ja kuulostellaan oman mielen ja kehon viestejä. Seurustellaan itsensä kanssa. MAKASIINI _.indd
9 luonto virkistää Luonto on mielen kuntosali, jossa musiikki ei jumputa, kuntolaitteet kolise eikä puheensorina häiritse. Harjoitukset vahvistavat psyykkisiä, fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, Arvonen korostaa. Harjoitteita on satakunta erilaista, ja niitä voi tehdä yksin tai ryhmässä ohjaajan opastuksella. Harjoituksiin sopivat kaikenlaiset metsät. Vääränlaista metsää ei ole. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaamosajan harmaudessakin on kymmeniä hienovaraisia sävyjä. Arvonen on kirjoittanut menetelmästään myös kaksi kirjaa. Annos aistilepoa Näin tulet onnelliseksi ja paremmaksi ihmiseksi -oppeja riittää. Mitä erityistä Metsämieli-harjoituksissa on? Metsämieli ei ole uskomuksia, vaan perustana on tutkimustieto, Arvonen sanoo. Metsämieli on pohjimmiltaan biologiaa ja sen ymmärtämistä, että ihminen on sosiaalinen eläin ja evoluution tulos. Arvonen korostaa, että luonto on ihmisen alkukoti emmekä ole vielä sopeutuneet kaupunkiympäristöön. Metsässä aistit saavat levähtää ärsyketulvasta ja tekeminen vaihtuu olemiseksi. Tulee riittävyyden tunne, ei tarvitse koko aikaa miettiä olenko nyt tekemisissäni tarpeeksi hyvä. Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää. Ajatusten syntypaikka Tutkimusten mukaan luonnossa hengitystiheys, syke ja verenpaine laskevat jo 5 10 minuutissa. Kun keho rauhoittuu, välittäjäaineet ja happi kulkeutuvat aivosoluihinkin. Mieli tasaantuu ja myönteiset tunteet viriävät. Stressaantuneena ikävät hormonit kortisoli ja adrenaliini pitäisi hikoilla pois, jolloin tilalle saisi enemmän hyvänmielenhormoneja dopamiinia, endorfiinia, serotoniinia ja oksitosiinia. Monivaikutteinen dopamiini on myös adrenaliinin esiaste, eli sitäkin metsä antaa tarpeen varalta. Jos ihminen sopii luontoon luonnostaan, niin miksi hän pyrkii sieltä pois, aina muuttamaan ja muokkaamaan. Onko ihmisellä ahneusgeeni, joka laittaa toimimaan omaa onnea vastaan? Sirpa Arvosen kehittämä Metsämieli on pehmeää, mutta koviin tosiseikkoihin perustuvaa mielenhoitoa. 48 MAKASIINI
10 Luonnossa aistijärjestelmämme kuittaavat, että kaikki on hyvin, eikä tarvitse säikkyä melua ja kaupungin vipinää. Tutkitusti tiedetään, että tyytyväisyys kasvaa euron vuositienesteihin saakka, mutta sen jälkeen onnellisemmaksi ei tee mammona, vaan arkisten asioiden sopusointu. Isot päätökset ja suuret suunnitelmat pitäisi tehdä metsäkävelyllä, kun asiat loksahtelevat. Urho Kekkonen totesi Kalevi Sorsalle: Ota aikaa itsellesi. Kävele metsässä. Siellä ne ajatukset syntyvät. Evoluutio tuotti alakulon Tunteilla, kuten vaikka alakuloisuudella, on selviytymistä edistävät tarkoituksensa. Kun elämässä on tullut turpiin, niin alakulossa haluttaa ottaa etäisyyttä yhteisöön ja mennä vaikka metsään. Evoluution vinkkelistä syy on rationaalinen. Yksilön ei kannata jäädä tuhlaamaan energiaa hyödyttömään taisteluun eikä yhteisön kannata vahingoittaa jäsentään niin paljoa, ettei yksilö voisi olla enää laumalle jotenkin hyödyksi, Arvonen kertoo. Metsä tervehdyttää kuvinakin, sillä luontokuvatkin laskevat verenpainetta ja sykettä ja saavat kehon tuottamaan mielihyvähormoneja. MAKASIINI _.indd
11 luonto virkistää Metsämielen harjoittamiseen käy kaikenlainen metsä. Ryteikössä voi miettiä, että jos selviän tästä, niin mistä kaikesta selviänkään. Kaikille on parasta, että yksilö vetäytyy nuolemaan henkisiä haavojaan ja palaa takaisin yhteisöön oman, muuttuneen paikkansa hyväksyen. Myös viha ja pelko ovat pitäneet ihmiskuntaa hengissä. Negatiiviset tunteet virittävät kehon ja aistit toimintavalmiuteen. Nykyään arjen koukerot ja omat ajatukset saattavat synnyttää uhkaavan tunnelman. Metsässä voi uhota, kiristellä hampaitaan ja tuulettaa tunteitaan. Outoontumistakin on Mutta onko henkinen metsähoito suomalaiselle niin outoa? Eikö suomalainen saa tätä lääkettä luonnostaan? Pitääkö metsämieltä nimenomaan harjoittaa, eikö tavallinen työnteko riitä? Metsätyöt tuottavat hyvää mieltä vähintään yhtä lailla kuin ohjatut harjoitukset. Sen tietävät kaikki, jotka ovat koettaneet. Monta pahaa mieltä on hakattu haloiksi tai sahattu raivaussahalla nurin, huolet 50 MAKASIINI huhkittu risusavottaan. Huhkimisen lomassa on istuttu kannolla, katsottu palokärjen lentoa. Kaikilla ei ole sitä omaa metsäpalasta, hengen ja ruumiin temppeliä, mutta lähin metsä ei ole kenelläkään kovin kaukana. Metsätunnelmiin voi päästä kaupunkipuistossa tai lähiön pururatalenkin sisäpuolella, eikä tarvitse pelätä eksyvänsä. Metsämieli tuo vanhan asian uuteen aikaan. Kaikki eivät asu enää ihan metsän vieressä. Sirpa Arvonen on huomannut, että joidenkin nuoren polven suomalaisten käsitys metsästä alkaa muistuttaa keskieurooppalaisen synkkää Hannu ja Kerttu -metsää. Siellä saattaa asua vaikka paha noita, tai ainakin karhu joka mättään takana. Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa. Luonto ja luonnon kuva Niin kuin hengelliset tarpeet ovat Ihmiset saattavat jo pelätä metsää. Hämärä metsä näyttääkin pimeältä, jos sitä katsoo vain auton valokeilassa. toisilla syvemmät kuin toisilla, niin myös tarve olla luonnossa on toisilla vahvempi kuin toisilla. Luonnossa elävä huomaa luontokaipuunsa syvyyden kun joutuu toiseen ympäristöön. Lohduttaneeko tieto, että kehon kemiaa tämä vain. Jo luontokuvien katselu tervehdyttää. Sairaaloista tiedetään, että potilaat tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tervehtyvät nopeammin, jos he näkevät ikkunasta vihreää tai seinillä on luontokuvia.
12 Kun on lentokentällä maailman toisella puolella, niin miten haluttaakin katsoa kännykkäkamerakuvaa metsän tai kesämökin mielipaikasta. Kun kuvan on nähnyt, niin keho kiittää mielihyvähormoneilla. Tai kun olisi edes vähän vihreää vaikka kukkaruukussa. Avaruusasemalla astronauttien sanotaan viihtyvän kasvikokeiden äärellä. Metsämietiskely vientituote Mietiskely ei ole intialaisten, tiibetiläisten ja muiden itämaisten yksinoikeus, vaikka se on brändäytynyt itämaiseen uskonto- ja filosofiaperinteeseen. Länsimaissa mietiskelyharjoituksia kutsutaan tietoisuustaidoiksi tai englanniksi mindfulness. Kun on itämaista filosofiaa, joogaa ja kiinalaista aamuvoimistelua, jossa hiljaisuutta etsitään kehon liikkeistä, niin miksei olisi myös suomalaista mielenharjoitusta. Metsämieli-harjoituksissa ei hymistellä mantroja, mutta niissä on luontaisesti ne elementit, joita itämaisissa metodeissa harjoittelemalla harjoitellaan. Yhteistä pintaa on, sillä sanaton Metsämieli-sanoma uppoaa Arvosen mukaan aasialaisiin turisteihin. Sitä myötä harjoitukset ovat pienimuotoinen vientituote. Otapa räsymatto Seuraavan kerran kun kohtuullisesti tuuleskelee, niin nojaapa selkäsi puuhun ja anna vienosti heilahtelevan rungon tuutilullata hyvä mieli. Tai ota vanha räsymatto, sellainen ihmisen mittainen helposti käärönä kannettava, mene metsään, levitä matto ja pötkötä tovi. Ei siitä lentävää mattoa tule, mutta mietiskelymatto saattaa tulla. Oliko tämä nyt epämiehekästä? Jos oli, niin sitten ovat myös ne lukemattomat tunnit, jotka on tärvätty metsästykseen ja kalastukseen mitättömän saaliin vuoksi. Sirpa Arvonen Syntynyt vuonna 1963 Helsingin maalaiskunnassa, asuu Espoossa. Naimissa, kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi. Kasvatustieteen maisteri, viestinnän ja sosiaalipsykologian opinnot, coach-tutkinto. Yli 30 vuoden kokemus valmentajana ja luontoliikuttajana. METSÄNOMISTAJA, MUISTA BIOLOGINEN KANTOKÄSITTELY PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! MAKASIINI
METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotEnergiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne
Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotHyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.
16 11. SYYSKUUTA NUMERO 6/2014 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja
LisätiedotYövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE
28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
Lisätiedot1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotMuista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ
11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotPUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja
PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotTurveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy
Turveristeily 2018 Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy 16. 18.1.2018 Polttoaineet Kuopiossa on poltettu turvetta jo 45 vuotta (50 Mm 3 ) ja turvetuotannossa
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotAlueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU
Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki
LisätiedotMEDIAKORTTI ,8 henkeä. Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2019 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet ja Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä kiinnostuneille. Lehdessä on monipuolisesti
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
Lisätiedot150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu:
1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
Lisätiedot1,8 henkeä MEDIAKORTTI Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2017 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti on Suomen johtava metsäalan aikauslehti ja verkkopalvelu. Se on toiminut suomalaisen metsän puolestapuhujana jo yli 80 vuoden ajan. Metsälehti
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotMetsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto
Metsäkyselyn tuloksia Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto 28.11.2016 Aineiston keräys Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä touko-kesäkuussa 2016 Kutsu kyselyyn lähetettiin 76 014 Suomen
Lisätiedot23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI
23. TOUKOKUUTA NUMERO 4/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin
LisätiedotKokemuksia kansallispuistokäynneistä
Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee
LisätiedotPuuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila
Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti
LisätiedotRobertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotMIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA
MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMetsähallituksen metsäpalveluhankinnat. 6.11.2014 Tarmo Myllymäki
1 Metsähallituksen metsäpalveluhankinnat 6.11.2014 Tarmo Myllymäki Asiakaslähtöinen prosessimalli Johtaja Jussi Kumpula Kestävä kehitys (KK) Antti Otsamo Hallinto Jarmo Leskinen Metsäomaisuudenhoito (MOH)
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotSahauS pikatesti Luhta METSÄNOMISTAJA korjuun LaaDuSta Bioenergia kasvava tampere kutistaa antti teivaalan metsätilaa.
4. JOULUKUUTA NUMERO 8/2014 9 www.metsalehti.fi Sahaus Ratapölkkyjä erämaasta tulevaisuuden saha Luhta Teema: bioenergia Arktista elämää 21 KYSYMYSTÄ KORJUUN LAADUSTA Bioenergia Imatra vaihtaa hakkeeseen
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotKÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)
KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,
LisätiedotSuomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista
Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotPuumarkkinoille lisäruiskeita
Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä
LisätiedotMEDIAKORTTI ,8 henkeä. Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet. Pyydä tarjous ja varaa heti oma mainostilasi!
MEDIAKORTTI 2018 Metsänomistajan luotetut tiedonlähteet Metsälehti ja Metsälehti Makasiini ovat metsänomistajan luotettuja tiedonlähteitä. Metsälehti on asiantuntijalehti metsänomistajille ja metsästä
LisätiedotVuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset
Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset Suomen energiaekonomistien ja metsäekonomistiklubin kevätseminaari, Energiavirasto 6.4.2017 Pekka Ripatti ja Olli Mäki Kenen tiedoilla
LisätiedotYksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen
Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?
LisätiedotMiten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group
Miten puuvirrat muuttuvat? Lapin metsätalouspäivät 28-29.1.2016 Johtaja Yrjö Perälä, Metsä Group Avainluvut METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 800 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
LisätiedotSosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä
Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi
Lisätiedot3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat
3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotTurvealan koneyrittämisen kannattavuuden kehitys ja tulevaisuuden näkymä
Turvealan koneyrittämisen kannattavuuden kehitys ja tulevaisuuden näkymä Turveristeily Mariella 16.1.2018 Simo Jaakkola Varatoimitusjohtaja Koneyrittäjät 1 Esityksen sisältö 1.Turpeen tuotanto ja käyttö
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 51/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 51/214 Energiapuun kauppa, heinäsyyskuu 214 12.12.214 Jukka Torvelainen Energiapuuksi ostetun karsitun rangan osuus ja hinta nousivat
LisätiedotNettikasvattajan. käsikirja
Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön
LisätiedotHelpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.
Helpoin tapa myydä puuta. Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Aku Mäkelä, toimitusjohtaja, Suomen Puukauppa Oy 22.1.2019 Kuutio nyt 2 Metsänomistaja Puukaupan kilpailutus: pysty-
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
LisätiedotLukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat
Lukijat kuvaajina ja kirjoittajina Santtu Parkkonen / Helsingin Sanomat 2 Metron lukijakonsepti Vuodessa Metroa avustaa yli 30 000 lukijaa 3 Lukijat lähettävät toimitukseen yli 35 000 kuvaa, tuhansia juttuja
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPäättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013
Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
LisätiedotMETSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014
METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista
Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotSuometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi
Suometsien puunkorjuu MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi 26.11.2014 Metsänhoitoyhdistys Lakeus Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Teuva Perustettu 1.1.2004 n. 5 850 jäsentä Metsämaanpinta-ala 160 000 ha Hakkuusuunnite
LisätiedotTUPAKOINTI ENNEN JA NYT
1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
LisätiedotSaha soimaan. Yrittäjä Tapio Hovi viihtyy metsätöissä. UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE?
5. JOULUKUUTA NUMERO 8/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI VARUSTEET MITÄ METSÄN- OMISTAJA TARVITSEE? 18KYSYMYSTÄ METSÄ- SUUNNITELMASTA METSÄLEHTI 80 VUOTTA UUTISIA ALAN KÄÄNNE KOHDISTA MOOTTORI- SAHAKOULU HANKINTA
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät
Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotL&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa
L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotTurvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY
Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotMetsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella
Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotAlakouluhanke Workshop
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen
Lisätiedot