Santalan osayleiskaava
|
|
- Ari Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Santalan osayleiskaava Rakennusten ja rakennetun ympäristön inventointi Santalan verollepanokartta vuodelta 1647 (Kronolandtmätare Hans Hansson) Oy Wixplan Ab
2 Sisällysluettelo 1 Asutuksen ja kulttuurimaiseman kehitys 2 Perustiedot alueen rakennuksista 3 Yksittäisten rakennusten ja pihapiirien kuvaus 4 Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kulttuuriympäristöt 5 Suositeltavat rakennus- ja kulttuurimaisemasuojelukohteet ja alueet
3 1. Asutuksen ja kulttuurimaiseman kehitys Pääosa Santalan rakennetusta alueesta sijaitsee korkeustasolla m merenpinnan yläpuolella. Tämä alue on noussut vedenpinnan yläpuolelle n vuotta sitten, eli rautakauden aikana. Ensimmäiset maininnat Hangosta on 1200-luvulla Tallinnassa kirjoitetussa reittiselostuksessa. Vuoden 1549 veroluettelossa on mainittu että Hangon alueella on 11 kylää mm. Santalan kylä. Alue kuului silloin Tenholan seurakuntaan. Maanmittari Hans Hanssonin verollepanokartalle on merkitty kaksi taloa Santalan kylässä sekä molemmille taloille kuuluvat pellot ja niityt. Silloin ei merkitty talojen välisiä rajoja kartoille vaan kylän talot vastasivat taloille määrätyistä veroista nautinnan mukaisesti. Santalan kylän pellot ja niityt sekä metsälaitumet on varsin hyvin merkitty vuoden 1647 verollepanoluetteloon kuuluvalle kartalle. Yksi muualla sijaitseva ulkopalsta on karttateknisistä syistä merkitty vesialueelle. Alueen asutus on todennäköisesti syntynyt alueelle jo parisataa vuotta aikaisemmin.
4 Sandön yksinäistalo 1:0 merkittiin virallisesti maakirjaan vasta vuonna 1701, kun koko maakirja ja veroluettelo saivat kuninkaan vahvistuksen. Isojako suoritettiin Santalan kylässä vuonna 1763 ja silloin kylän maat jaettiin kahden talon Östergården Nr 1 ja Westergården Nr 2 välillä. Ote Santalan kylän isojakokartasta vuodelta (Kronolandtmätare Fattenborg). Isojakokartan mukaan talot ja pellot sijaitsevat aika tarkasti samoilla paikoilla kuin verollepanon aikana n. 120 vuotta aikaisemmin. Tähän karttaan on jo selvästi merkitty Tammisaaresta Hankooseen johtava tie sekä Tvärminnen kylään ja venesatamaan johtava tie, joka kulki Sandöträskin eteläpuolelta. Tvärminneen johtavan tien linjaus on myöhemmin muuttunut alkuosaltaan idemmäksi. Westergårdein ja Östergårdenin talot sijaitsivat vielä silloin vierekkäin samassa asutusryhmässä. Myöhemmin, 1800-luvun aikana Östergårdin tilan omistaja hankkii omistukseensa myös tilan Westergård, minkä takia talojen välisen rajan merkitys asutuksen, viljelysten ja kulttuurimaiseman muotoutumiseen hävisi.
5 Senaatin kartasto vuodelta 1872 osoittaa Santalan alueen tiet, rakennukset, pellot ja niityt sekä muut maastokohteet. Koska kartta oli luonteeltaan sotilaallinen, siinä ei ole kuvattu siihen tarkoitukseen tarpeettomia kylän ja talojen rajoja. Asuinkäyttöön tarkoitetut rakennukset on merkitty punaisella ja talousrakennukset harmaalla. Kartalla on myös postipaikan ja kestikievarin merkintä Santalan Östergårdin kohdalla. Östergårdin kohdalla on merkitty kaksi isompaa asuinrakennusta ja kaksi pienempää tupaa. Itäpuolella Konäsvikenin lähellä on myös yksi asuinrakennus. Westergårdin kolme asuinrakennusta on Sandöströmmenin kohdalla lännenpänä. Ote senaatin kartastosta vuodelta 1872.
6 Kultturimaiseman muotoutumisen ja myöhempien muutosten arvioimisen kannalta on vuoden 1914 rajankäynti- ja tilusmittauskartta keskeinen, koska se osoittaa Santalan kartanon tilanteen silloin kuin viljelys- ja muu toiminta alueella oli laajimmillaan. Rajankäynti- ja tilusmittauskartta vuodelta (Varamaanmittari Artur Alli) Yllä olevalla kartalla, vuodelta 1914, Östergårdin RN:o 1 nimi on jo muutettu Santalan kartanoksi, vaikka tilan virallinen maarekisterinimi vielä oli Östergård. Tämä johtuu siitä, että molemmilla taloilla, Östergård ja Westergård, oli tässä vaiheessa sama omistaja, eli tässä vaiheessa Byggnadsandelslaget Bethel. u.t. Vuonna 1911 ja 1917 lohkottiin tiloista kaksi palstatilaa ja vuonna 1923 muodostettiin tilojen neljä torppaa, Österstrand 1:5, Grönvik 1:6, Vestervik 1:7 ja Vesterstrand 2:2, itsenäisiksi tiloiksi. Östergård ja Vestergård yhdistettiin vuonna 1927 takaisin yhdeksi tilaksi nimeltään Sandö RN:o 1:12. Sandön Östergårdin tila tiedetään toimineen kestikievarina ja majatalona jo 1800-luvun alkupuolella tilallisen Henrik Nordströmin aikana. Kievaritoiminta oli ilmeisesti tuottoisa toiminta, koska hän pystyi hankkimaan naapuritalon
7 Westergårdin omistukseensa sekä laajentamaan tilojen viljelykset ja rakennuskantaa merkittävästi. Henrikin poika Erik Konstantin Nordström s jatkoi kestikievari- ja majatalotoimintaa 1900-luvun alkuun. Hänen tyttärensä Elvira Maria Matilda ja Hulda Helena Christina lahjoittivat sitten kartanon vuonna 1909 vapaakirkolliselle toiminnalle ja omistajaksi merkittiin Byggnadsandelslaget Bethel u.t. Alla olevalla kartalla on asemakaavoitusta varten laadittu pohjakartta asetettu vuoden 1914 tilusmittauskartan päälle kulttuurimaisemamuutosten arvioimisen helpottamiseksi. Suurin osa pelloista on istutettu pääosin männyillä 1960-luvulla. Ainoastaan kartanon puisto sekä niitty rannan venepaikalle johtavan tien ja kartanopuiston välissä sekä niittyalue Konäsviken johtavan tien alapuolella (länsipuolella) ovat säilyneet pääosin avoimina. Sen ajan rakennuksista on säilynyt ainoastaan tilan päärakennus sekä vanha perunakellari Metsolaan johtavan tien varrella. Vuoden 1914 rajankäynti- ja tilusmittauskartta sekä vuoden 2012 pohjakartta asemoitu päällekkäin. Mittakaavavirheestä johtuen reuna-alueiden kuviot poikkeavat jonkin verraan toisistaan, mutta vanhojen teiden, peltojen ja rakennusten paikat on hyvin todettavissa ja on voitu tarkistaa maastossa.
8 Alla olevalla kartalla on suuremmassa mittakaavassa esitetty alueen nykyinen rakennuskanta, tiet ja rakenteet vanhan tilusmittauskartan päällä. Kuten kartalta ilmenee, on Teologisen opiston rakennus rakennettu vanhan tallirakennuksen päälle (samoille vanhoille perustuksille), Opettajain asuinrakennus entisen sivuasuinrakennuksen paikalle, tilanhoitajan vanhan asuinrakennus entisen sivurakennuksen paikalle ja nykyinen navetta puretun navettarakennuksen päälle. Kaikki muut vanhat rakennukset on purettu vuosien varrella. Kartanon päärakennuksen pihapiiri ja siihen liittyvä puisto on edelleen suurin piirtein vuosisadan alun muodossa, joskin puusto ja istutukset ovat jonkin verran muuttuneet. Puistokäytävä ja tie Byholmenin (Leirisaari) saareen on edelleen samalla paikalla ja ainoastaan penkereen puolessavälissä ollut venevaja on hävitetty. Vesialue on kaisloittunut ja madaltunut huomattavasti niiltä ajoilta.
9 2 Perustiedot osayleiskaava-alueella olevista rakennuksista Alueen rakennusten perustiedot on kerätty alla olevaan luetteloon ja tarkemmat tiedot yksittäisten rakennusten ja niiden pihapiirin ominaisuuksista, arvoista ja merkityksestä alueen ympäristön kannalta kuvineen on kappaleessa 3. Nro Käyttötarkoitus rv. k-m2 Muut tiedot 1 Östergård vanha päärakennus Muutettu, lisärakennettu useita kertoja. Kunto välttävä. 2 Oppilasasuntola Väinölä. Vanha Alakerran lattiat on purettu. tilanhoitajan asuinrakennus. Korjaus on tekemättä 3 Traktoritalli Välttävässä kunnossa 4 Navetta. Toimii varastona noin. 300 Huonokuntoinen. Lepakkoyhdyskunta 1935 vintillä. 5 Ns. opettajain asuinrakennus Kaksikerroksinen puurakennus jossa 4 asuntoa 6 Teologinen opisto. Rakennettu Peruskorjattu, kunto välttävä. vanhan tallin perustuksille. 7 Metsola, tilanhoitajan asunto Peruskorjattu, hyvä kunto 8 Uusi päärakennus. Tiilirakennus Kunto hyvä. rakennettu kahdessa vaiheessa Henkilökunnan asuinrakennus Neljä asuntoa 10 Vanhempi oppilasasuntola, kahden hengen huonetta Kuunari 11 Uusi oppilasasuntola G-rak Rivitalo. 4 asuntoa 12 Uusi oppilasasuntola H-rak Soluasuntola. 14 asuinhuonetta 13 Parakkirakennus Rantasauna Leirisaaressa Puimala. noin. 300 Huonokuntoinen Perunakellari. Luonnonkivestä, noin 20 Alaosa ehjä, puinen yläosa ja tiiliholvattu katto romahtamaisillaan 17 Leiripaviljonki/Kesäkeittiö Keittiö ja katettu ulkoruokala Asunrakennus vuokratontilla 1989 n.200 Kevytbetonirunkoinen , Pekkasen talo 1955 n.150 Puutalo,mineriittivuorattu , Korhosen talo 1981 n.130 Hirsirakennus , Järvenpää 1998 n.120 Puurakennus , Koho 2000 n.120 Puurakennus , Fagerström 198? n.70 Puurakennus 24 Vanha siirtolaistalo, 1: n.100 Ei käyttökunnossa. 25 Betonielementtitehdas, 1: Sandö Betong Oy 26 Vedenottamo+huoltorak Hangon kaupunki 27 Pumppaamorakennus 30 Hangon kaupunki 28 Vanha saharakennus 40 Purkukuntoinen 29 Talousrak, Oppetajan rak.vieressä 40 Heikkokuntoinen
10 3 Yksittäisten rakennusten ja pihapiirien kuvaus Tässä kappaleessa on tarkemmin kuvattu yksittäisten rakennusten ulkoasu, historia ja rakennustapa, pihapiirit sekä niiden merkitys maisemaan ja alueen kokonaisympäristöön. 1. Vanha päärakennus Santalan kartanon vanhan päärakennuksen vanhin osa on rakennettu 1867 ja sen on aikoinaan rakennuttanut kestikievarin pitäjä E.K. Sjöblom kestikievariksi. Rakennus on vaakalautavuorattu hirsirakennus luonnonkivisokkelilla. Rakennuksella on saumattu peltikatto. Rakennus on myöhemmin pidennetty ja korotettu. Viimeinen laajempi peruskorjaus- ja muutostyö on vuodelta Rakennus on iästään huolimatta teknisesti kohtalaisessa kunnossa. Rakennukseen on tehty korjauksia, jotka eivät kaikki ole sen historiallista arvoa ajatellen perusteltuja. Santalan kartanon päärakennus. 2. Oppilasasuntola Väinölä Rakennus on puolitoistakerroksinen lautavuorattu hirsirakennus. Rakennus on alunperin (vuonna 1917) rakennettu tilanhoitajan asuinrakennukseksi. Rakennus on myöhemmin useampaan otteeseen korjattu siten että ikkunat ja
11 ulko-ovet, katto ja ulkovuoraus on vaihdettu ja sisustusmateriaalit ja osittain huonejako on muutettu. Alakerran lattiat on avattu huonokuntoisuuden vuoksi, mutta niitä ei ole uusittu, joten rakennus ei ole tällä hetkellä käyttökelpoisessa kunnossa. Rakennus on muilta osin rakennusteknisesti ehjä ja todennäköisesti vähin kustannuksin korjattavissa käyttökuntoon Traktoritalli ja navetta Navetta on rakennettu ennen sotia 1930-luvulla ja edustaa sen aikaisten maatilojen talousrakennusperinnettä. Navettarakennus toimii kylmävarastona. Katto on uusittu mutta muuten se on heikossa kunnossa. Navettarakennuksen vintillä on alueen lepakkoyhdyskunnan pesäpaikka, joten se on todennäköisesti tästä syystä muutos- ja purkukiellossa. Traktoritalli on rakennettu 1955 osittain betoniharkoista ja osittain puusta. Rakennus toimiin konehallina ja varastona. Navettarakennus kuuluu kiinteästi kartanon rakennettuun maisemaan. Traktorihallilla ei ole merkitystä rakennetun maiseman kannalta ja se voidaan tarvittaessa korvata uudisrakennuksella.
12 Navettarakennus Traktori-konehalli 5 ja 10 Opettajien asuinrakennus ja henkilökunnan asuinrakennus Rakennus on kaksikerroksinen puurakenteinen ja lautavuorattu asuinrakennus, jossa on neljä henkilökunta-asuntoa. Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, betonisokkeli, kellari ja saumapeltikatto. Ulkovuoraus on uusittu lisäeristyksen yhteydessä. Rakennus on välttävässä kunnossa eikä sillä ole rakennushistoriallista taikka rakennustaitollista arvoa. Henkilökunnan rivitalomuotoisessa asuinrakennuksessa on 4 asuntoa. Rakennus on puurakenteinen ja lautavuorattu. Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennus on tyydyttävässä kunnossa. Opettajain asuinrakennus Henkilökunnan asuinrakennus
13 6. Teologinen opisto Rakennus on kaksikerroksinen. Alaosa on valkorapattua tiiltä ja yläosa on puurakenteinen ja pystylaudoitettu. Rakennus on rakennettu palaneen tallirakennuksen luonnonkiviperustuksille vuonna Rakennus on teknisesti kohtalaisessa kunnossa mutta vaatii peruskorjauksen. Rakennus muodostaa kartanon päärakennuksen ja tien toisella puolelle sijaitsevan navettarakennuksen kanssa varsin hienon kokonaisuuden. Rakennuksella ei ole sinänsä suurempaa rakennustaiteellista arvoa mutta osana opiston kokonaisuutta sillä on arvoa ja tulisi asemakaavassa säilyttää. Teologinen opisto idästä ja etelästä kuvattuna. 7 ja 16. Metsola, tilanhoitajan asuinrakennus sekä puimala Rakennus on puolitoistakerroksinen pystylautavuorattu puurakennus. Rakennus on alun perin rakennettu 1949 ja siihen on myöhemmin rakennettu lisäsiipi, jossa on eteis-, märkä- ja tekniset tilat. Rakennuksella on tiilikatto. Rakennus on hyvässä kunnossa. Puimala on todennäköisesti rakennettu ennen sotia ja se on varsin huonossa kunnossa. Metsola Puimala, jonka edessä tien toisella puolella on ollut lato.
14 8. Opiston uusi päärakennus Santalan opiston uusi päärakennus on rakennettu 1970 ja laajennettu vuonna Rakennus on punatiilivuorattu tasakattorakennus. Rakennus on sijoitettu varsin hyvin maastoon ja istutuksilla se on saatu sulautumaan kartanomaiseen ympäristöön Uudet oppilasasunnot Uudet oppilasasunnot on rakennettu entiselle metsitetylle peltoalueelle. G- rakennuksessa on viisi asuntoa sekä yhteistilat ja H-rakennuksessa on 14 kahden hengen asuinhuonetta, kaksi yksiöitä sekä yhteistilat. Rakennukset ovat hyvässä kunnossa. Oppilasasuntola G-rakennus Oppilasasunnot G ja H luoteesta katsottuna.
15 14. Rantasauna Leirisaaressa Leirisaaressa on vuonna 1999 rakennettu hirsinen 25 m2 suuruinen rantasauna. Rakennus on hyvässä kunnossa. Leirisaareen johtaa vanha jo viime vuosisadan puolella rakennettu tie ja puukujanne. Penger on alun perin ollut puinen laiturisilta, johon on kuulunut venevaja. Penger on myöhemmin parannettu louheella ja keskellä on lyhyt betoninen silta veden vaihtuvuuden takia. Ladenpohjukka penkereen itäpuolella on melkein kokonaan kasvanut umpeen. Siihen on joskus 1980-luvulla ruopattu väylä veden vaihtumisen parantamiseksi. Tie ja puukujanne Leirisaareen. Leirisaaren rantasauna. 16. Perunakellari Perunakellari ja päärakennus ovat ainoat viime vuosisadalta säilyneet rakennukset suunnittelualueella. Perunakellarin perustukset ja seinät ovat luonnonkivestä ja sisäkatto tiiliholvattu. Sen koko on noin 20 m2 ja holvirakenne on vielä ehjä. Yläosan puurakenteet sekä ulkokatto ovat erittäin heikossa kunnossa ja vaatisi pikaista korjausta, ettei holvirakenne vaurioituisi. Perunakellari on vielä pystyssä. Perunakellarin holvirakenne on vielä ehjä
16 Muut rakennukset alueella Rannan venevalkamaan johtavan tien alussa on vuokratontilla vuonna 1989 rakennettu omakotitalo, Bärnäsin niemellä on kaksi omakotitaloa vuokratonteilla sekä seuraavalla niemellä kolme, joista yksi on vapaa-ajan käytössä. Niiden välissä on erillinen kiinteistö 1:313, jossa on vanha asuinrakennus. Konäsuddenilla on leirikeittiö ja siihen liittyvä ruokailukatos. Pekkasen talo Bärnäsuddeinlla ja sen naapuritalo Entinen saharakennus. Santalan asemarakennus on parempia aikoja nähnyt.
17 Sandö betongin elementtitehdas Tuulivoimala (4 kpl 300 m:n välein) 4 Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kulttuuriympäristöt Kuten edellä kodissa 1-3 on tuotu esille Santalan kartanon loistoajoista 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alussa on säilynyt ainoastaan päärakennus ja tilanhoitajan asuinrakennus sekä maakellari. Navettarakennus on rakennettu joskus 1930-luvulla. Vanhan palaneen tallin perustuksille vuonna 1955 rakennettu teologinen opisto, muodostaa päärakennuksen ja navetan kanssa varsin hienon ja alkuperäistä rakennetta vastaavan kokonaisuuden, joka antaa alueelle omaleimaisen ilmeen. Maantie kulkee tämän ns. pihapiirin läpi samalla tavalla kun se kulkenut jo 1600-luvusta lähtien. Pääosa Santalan pelto- ja niittyalueista on istutettu luvulla ja luvun alussa. Osa niityistä on pusikoituneet ja metsittyneet itsestään kun laiduntaminen on loppunut. Osa entisestä niitty- ja peltoalueesta Leirisaareen johtavan puistotien itäpuolella on ollut vuokrattuna laidunmaana muutamia vuosia ja laiduntamisen myönteiset maisema- ja ympäristövaikutukset ovat jo selvästi nähtävissä. Peltoalue opettajien asuntojen alapuolella ja venevalkama-alueelle johtavan tien itäpuolella on säilytetty avoimena niittynä, joka länsiosassa kasvaa mm. uhanalainen niittylaukkaneilikka. Tämä osa niitystä on rajattu ja suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Kaskinokan leirialueeseen liittyvä peltoalue on pidetty auki telttailualueena ja pelikenttänä.
18 Puistokäytävä länteenpäin Kartanonpuisto on pidetty siistissä kunnossa. Puukujanne Lerisaareen Uusi päärakennus on maisemoitu hyvin. Niitty katsottuna opettajain rakennuksesta itään. Niitty oppilasasuntolan pohjoispuolelta länteen.
19 Entinen peltoalue maantien pohjoispuolella Entinen pelto maantien eteläpuolella Entinen pelto/niitty Pekanniemellä Suurin osa osayleiskaava-alueesta on kuivaa mäntykangasta 5 Suositeltavat rakennus- ja kulttuurimaisemasuojelukohteet ja alueet Vanha päärakennus, navetta ja perunakellari pitää suojella laadittavassa asemakaavassa rakennussuojelukohteina. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös navettarakennus sekä teologinen opisto, vaikka rakennukset erillisinä eivät ole rakennushistoriallisesti erityisen arvokkaita. Kartanonpuisto ja siihen liittyvä puukujanne ja pengersilta Leirisaarelle pitää kaavoituksessa pyrkiä säilyttämään arvokkaana historiallisena kulttuurimaisemana. Samaa koskee opettajien asuinrakennusten pohjoispuolella olevaa niittyä, jolla on myös luonnonsuojelullista arvoa.
20 Uudisrakentaminen ja korvaava rakentaminen alueella on suunniteltava ja sijoitettava siten, että yllämainitut suojelukokonaisuudet säilyvät mahdollisimman ehjinä.
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotRAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotVesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009
1 Vesilahti Naarvanjoen suun pohjoispuolisen asemakaava-alueen muinaisjäännnösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta Sisältö: Perustiedot... 1 Inventointi... 2 Kartat... 2 Kuvia...
Lisätiedot1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
LisätiedotPyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys
30.10.2017 Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys Kulttuuriympäristöselvitys on laadittu yleiskaavatasoisena selvityksenä alueen paikallisesti arvokkaiden rakennuskohteiden ja kulttuuriympäristöjen
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotLAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE
+358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA
LisätiedotAK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista
AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,
LisätiedotPaltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit
Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti
LisätiedotOnks tääl tämmöstäki ollu?
Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa
LisätiedotKalliola /10
Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotKANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151
Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007
LisätiedotTurtosen alueen säilynyt rakennuskanta
Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
LisätiedotMYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ
MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotLÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA
LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :
LisätiedotPISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotHATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT
HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun
LisätiedotK O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E
InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos
LisätiedotMuukonniemen koulu, liikuntasali-, sauna- ja talousrakennus
1 (12) Muukonniemen koulu, liikuntasali-, sauna- ja talousrakennus Pääty etelään, julkisivu pihalle Julkisivu pihalle 2 (12) Liikuntasalirakennus Liikuntasalirakennus, etelään 3 (12) Saunarakennus Talousrakennus
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
LisätiedotKULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS
1 KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS (LYHENNELMÄ) SELVITYKSEN RAKENNUS JA MILJÖÖKOHTEET Pekka Piiparinen 2011 SISÄLLYSLUETTELO: Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennuskohteet
LisätiedotSipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat
LisätiedotPIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus
PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT
Lisätiedot2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson
LisätiedotRakennuskannan arvottaminen
12.1.2017 (luonnos) YKK62267 12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi...
LisätiedotAsemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin
LisätiedotRakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.
Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotPALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS
PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:
LisätiedotNokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.
1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotKaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos
Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotHALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA
LIITE 2 HALSUANJÄRVEN OSAYLEISKAAVA 20.2.2019 Osayleiskaavan alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön alueita tai yksittäisiä rakennuksia. Osayleiskaava-alueen
LisätiedotErityispiirteet säilytetty alkuperäisasussaan, kansallisromanttisessa tyylissä 8. Kuvat
1 Meijeri 7. Rakennuksen kuvaus Vanha meijeri Nykyinen käyttö Ei käytössä Alkuperäinen käyttö Meijeri Rakentamisaika 1907 Kerrosluku 2 Kivijalka luonnonkivi/betoni Runko luonnonkivi Katemateriaali pelti
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
LisätiedotTampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009
1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,
LisätiedotOmakotitalo. Kangasala, Saarikylät Kohdenumero h,k,2xet,wc,vintti, 240,0 m²/272,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Omakotitalo Kangasala, Saarikylät Kohdenumero 563253 5h,k,2xet,wc,vintti, 240,0 m²/272,0 m² Kov. 1912 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 390 000,00 Saarikylientie 893. Hirsirakenteinen v. 1912 valmistunut Saarikylien
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
LisätiedotVapaa-ajan asunto. Raasepori, Bromarf Kohdenumero mh, k, oh,eteinen, 60,0 m²/60,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.
Vapaa-ajan asunto Raasepori, Bromarf Kohdenumero 593474 3 mh, k, oh,eteinen, 60,0 m²/60,0 m² Kov. 1981 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 139 000,00 Porsö RH5T5. Hiljattain korjattu mökki jossa 3 tilavaa makuuhuonetta,
LisätiedotMiljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet
1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu...
Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
Lisätiedotsm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4
0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 5 5 5 6 6 6 6 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 7 7 7 8 8 8 8 8 8 8 8 8 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1
LisätiedotKUORTANEENJÄRVEN POHJOISOSAN OYK- RAKENNUSKULTTUURIKOHTEIDEN ARVOLUOKITUS - ARVOLUOKITUSNEUVOTTELU
LIITE 6-1 (6) LUKUMÄÄRÄT YHTEENSÄ 46 24 4 Keski-Seppälä 300-401-43-69 1890/RHR. Keski-Seppälän tilan asuinrakennus on perinteistä kaksifooninkista tyyppiä. rakennusentointi 2016-17, Seppälän asutus) Se
LisätiedotRakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.
Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon
LisätiedotKiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008
1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 24.1.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (6) 4 Kaupunginmuseon johtokunnan lausunto Tuomarinkylän kartanon alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12072 HEL 2011-001570 T 10 03 03 Päätös päätti antaa seuraavan
LisätiedotKangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotTarjousten perusteella myytävät kohteet. Rajamäellä kaksi rakennettua kiinteistöä
Tarjousten perusteella myytävät kohteet Rajamäellä kaksi rakennettua kiinteistöä Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaava-alueelta kaksi rakennettua kiinteistöä Myytävät kiinteistöt
LisätiedotSysmä, Otamo Kohdenumero h,k,s,psh,wc, 230,0 m²/260,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00
Omakotitalo Sysmä, Otamo Kohdenumero 631188 7-8h,k,s,psh,wc, 230,0 m²/260,0 m² Kov. 1964-1965 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 87 000,00 Työlammentie 24. Tarjolla ainutlaatuinen kohde! Tilalla on rinteessä
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotAkaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011
Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot
LisätiedotSoturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²
LisätiedotYlöjärventie (LAMMINPÄÄ)-2020-(7) (HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574
Ylöjärventie 27 837-225(LAMMINPÄÄ)-2020-(7) 837-601(HYHKY)-4:485 ja 4:486 Alueen kehityshistoriallinen tarkastelu AK 8574 Elmar Baderman 1988: Lamminpään yhdyskunta syntyi 1900-luvun alussa Lamminkankaalle
LisätiedotUusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem
Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem 895-483-0001-0051 1 001 Torppa 002 Vaja Postinumero: Postitoimipaikka: Historia ja ympäristö Aluetyyppi: Historiallinen tilatyyppi: Asutushistoria: Lähiympäristö:
LisätiedotMuistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin
Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit, Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45, katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava nro 8297 Diaarinumero: TRE: 4152/10.02.01/2017 Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin
LisätiedotNurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä
Nurmijärven kunta myy tarjousmenettelyllä Rajamäeltä asemakaavaalueelta kaksi rakennettua kiinteistöä MYYTÄVÄT KIINTEISTÖT Rajamäen kiinteistöt: 543-401-24-294 (osoite Lähdetie 31) 543-401-24-50 (osoite
LisätiedotAsuinpinta-ala 170 m2 (200 m2). Alakerran tilat n. 100 m2, yläkerrassa asuintilaa n. 70 m2. Lisäksi pesutilat, tekninen tila ja lasitettu terassi.
1 (8) LIIKE- / ASUINTILA 170 m2 Sääksniemi, Sydänmaantie 1147, 61170 Sääksniemi, Alavus Yläkerta keittiö, olohuone / makuuhuone Alakerta oleskelutila, keittiö, pesuhuone, wc, aula Rakennusvuosi aloitettu
LisätiedotTOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS
TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi
LisätiedotLevin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy
Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus
LisätiedotRautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK
Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:
LisätiedotERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA
ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa
LisätiedotKylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kylmäkoski Taipale Tarpianjoen sillan uusimishankkeen vaikutusalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 5 Vanhat
LisätiedotPälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009
1 Pälkäne Äimälä vesihuoltolinjan inventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Etelä-Pälkäneen vesiosuuskunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Maastokartat... 5 Ilmakuva...
LisätiedotPälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Pälkäne Laitikkala Katajan tilan Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotSysmä, Nikkaroinen Kohdenumero Oh,sali,4-5mh,k,wc,pkh,s,2var,ullakko, 150,0 m²/270,0 m² Kov Energialuokka G 2018 Mh.
Omakotitalo Sysmä, Nikkaroinen Kohdenumero 630720 Oh,sali,4-5mh,k,wc,pkh,s,2var,ullakko, 150,0 m²/270,0 m² Kov. 1938 Energialuokka G 2018 Mh. 110 000,00 Alhontie 50. Tilava hirsirunkoinen talo kauniissa
LisätiedotVT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014
LisätiedotLIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI
LIITE 5 VIKARHOLMENIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VANHAN HUVILARAKENNUSKANNAN RAKENNUSINVENTOINTI RANTATIE 68 (RNr 7:116) Hirsirunkoinen kesämökki on rakennettu 1930-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna
LisätiedotAnjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia
Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun
LisätiedotVapaa-ajan asunto. Karstula, Kohdenumero h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00
Vapaa-ajan asunto Karstula, Kohdenumero 596922 2h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov. 1950 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 140 000,00 Vehkaperäntie 195. Karstulan Vahangan- kylällä upea rantatila isolla noin 2,6
Lisätiedots-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta
Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden
LisätiedotValkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...
LisätiedotKK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7
KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto
Lisätiedot140,0 m²/140,0 m². Omakotitalo, 6h,rt,k,ph. Harjukaari 39, Saarijärvi,
140,0 m²/140,0 m² Kohdenumero 631856 Omakotitalo, 6h,rt,k,ph Idyllinen, maaseutuhenkinen omakotitalo maaseutumaisemissa Saarijärven Kalmarissa. Asuinrakennus on valmistunut 1937 ja rakennus on täysin peruskorjattu
Lisätiedot