Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 1(6)

Transkriptio

1 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 1(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT Aika: kello Paikka: Ympäristöministeriö, Kasarmikatu 25, Helsinki Läsnä: Jarmo Lindén, ARA, puheenjohtaja Virpi Tiitinen, ARA, sihteeri Juha Kaakinen, ohjelmajohtaja Peter Fredriksson, YM Raija Hynynen, YM Keijo Tanner, STM Vuokko Karsikas, Rise Veikko Luhtanen, RAY Marja Soikkeli, RAY Seppo Saine, Helsingin kaupunki Outi Ristimäki, Espoon kaupunki Leena Levola, Espoon kaupunki Maritta Pesonen, Vantaan kaupunki Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Risto Kajaste, Lahden kaupunki Hannu Harjunheimo, Kuopion kaupunki Marjo Lavikainen, Joensuun kaupunki Sanna Lehtonen, VVA ry Sari Timonen, Nuorisoasuntoliitto ry Kutsutut asiantuntijat: Markku Aho, ARA Kari Salmi, ARA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi laajan PAAVO ohjaus- ja seurantaryhmän vuoden 2009 kokoukseen. Edellinen kokous pidettiin Kokouksen muistio on luettavissa -sivuilla. Suppea PAAVO-seurantaryhmä on kokoontunut kuukausittain, ja myös näiden kokousten muistiot sekä erityisteemojen aineistot löytyvät em. projektisivuilta. 2. Ajankohtais- ja tilannekatsaus ARA: - Jarmo Lindén kertoi, että YM on antanut ARAlle huomautuksen, joka koski keväällä 2008 Nuorisosäätiön kohteelle myönnettyä erityisryhmien avustusta. Taustalla on tiedotusvälineiden uutisointi nuorisoasuntokohteelle myönnetystä liian suuresta avustuksesta. YM pyysi ARAlta selvityksen asiasta. YM toteaa, että vaikka ARA on selvityksessään esittänyt toiminnalleen ymmärrettäviä perusteita, ARAn on noudatettava ympäristöministeriön antamia ohjeita. (YM:n tiedote "Nuorisosäätiön avustus perustui vanhaan laintulkintaan" on julkaistu -sivustolla.) - Vuoden 2010 erityisryhmien avustusten hankehaku päättyi Pj jakoi yhteenvedon hakemuksista. Pitkäaikaisasunnottomien hankkeille on haettu avustusta 569 asunnolle, joista 225 asuntoa uustuotantona ja 344 asuntoa perusparannuksena. Suurin osa hakemuksista on aiesopimuskunnista, mutta myös muutamasta muusta kunnasta on tullut hakemuksia. (Yhteenveto hakemuksista liitteenä.) - Pj jakoi päivitetyn listan aiesopimuskuntien asunnottomuushankkeista (ehdollisen varauksen, osapäätöksen ja avustuspäätöksen saaneet). (Lista liitteenä)

2 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 2(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - ARAn asuntomarkkinakysely kunnille on meneillään, vastausaikaa on saakka. Yhteenvetotietoja saadaan vuoden 2010 alkupuolella. - Asumisneuvontafoorumin seuraava kokous on Aiheena on asumisneuvonta erityisesti maahanmuuttajien kannalta. - Kari Salmi (ARA) kertoi lähiöohjelman tilanteesta. Ohjelmassa on tällä hetkellä mukana 24 teemahanketta ja 12 tutkimushanketta. Uusi haku on meneillään ( saakka). Ympäristöministeriöllä on ohjelman vetovastuu, ARA vastaa käytännön toiminnasta ja hallinnoi hankkeille myönnettäviä rahoja. Ohjelman projektisivut löytyvät ARAn verkkopalvelusta (Salmen esitys liitteenä.) YM: - Peter Fredriksson arvioi, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman määrällisiin asuntotavoitteisiin päästään. Mutta miten asunnottomuus kehittyy? - Yhteistyössä Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen kanssa valmistellaan nuorille tarkoitettua tukipakettia. Mukaan pitäisi saada laajasti vuokra-asuntojen omistajayhteisöjä. - Helmikuussa 2011 on suunnitteilla pitää ns. huippukokous, missä ovat mukana kaikki aiesopimuksen allekirjoittajaosapuolet. Kokouksessa on tarkoitus arvioida ohjelmaa ja pohjustaa ohjelman jatkamista. Sopimus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman jatkosta tehdään uuden hallituksen toimesta (vaalit huhtikuussa 2011). - Jyväskylän yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopiston mittaritiimi tekevät asumisneuvonnan ja ohjelman taloudellisten vaikutusten arvioinnin vuonna Tutkimushankkeet ovat saaneet lähiörahaa. Myös ohjelman kansainvälinen arviointi on tarkoitus tehdä vuonna Tämän arvioinnin kustannuksista vastaisi pääosin EU:n komissio. - Kansainvälinen yhteistyö jatkuu. Fredriksson ja Kaakinen ovat aktiivisesti mukana tässä toiminnassa. Valmisteilla on mm. EU:n asunnottomuutta käsittelevä konsensuskonferenssi, joka pidetään Brysselissä. STM: - Keijo Tanner kertoi, että aiesopimuskunnille pidetyn seminaarin yhteenveto on saatavilla. (Liitteinä Tannerin kokoama yhteenveto ja Jenni Eskolan esitys Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa.) - Tähän mennessä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmahankkeisiin on myönnetty Kaste-rahoitusta 1,6 miljoonaa euroa 72 henkilön palkkaamiseen. Vuonna 2008 rahoitusta sai kolme sopimuskaupunkia ja vuonna 2009 yhdeksän kaupunkia. Uusi haku on meneillään ( saakka). Ohjeet ja lomakkeet löytyvät STM:n verkkosivuilta. hittamishankkeiden_valtionavustukset RAY: - Veikko Luhtanen kertoi, että RAY:n panostus pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan on tähän mennessä n. 22, 5 miljoonaa euroa o v pääasiassa asuntohankintoina n. 230 asuntoa/7 milj. euroa, asunnottomuusprojekteihin 0,95 milj. euroa kuudelle järjestölle ja asunnottomuuden poistoon toiminnallisia avustuksia 1,4 milj. euroa kymmenelle järjestölle. o v on esitetty asuntohankintoihin n. 300 asuntoa/ 10,5, milj. euroa, asunnottomuusprojekteihin 1,15 milj. euroa seitsemälle järjestölle ja asunnottomuuden poistoon toiminnallisia avustuksia 1,6 milj. euroa kymmenelle järjestölle.

3 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 3(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT Rikosseuraamusvirasto: - Vuokko Karsikas kertoi, että Oma Koti- hankkeessa on tehty kartoitus, jonka avulla on selvitetty henkilökunnan arvion perusteella rikosseuraamusalan asiakkaiden arjen taitoja ja niissä ilmeneviä puutteita. Samalla kartoitettiin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoissa ja vankiloissa järjestettävää arkielämän taitojen kehittämiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa. Suunnitelma toiminnan kehittämiseksi tehdään alkuvuonna Alueelliset työryhmät ja yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken ovat käynnistyneet pääsääntöisesti hyvin. (Karsikkaan yhteenveto liitteenä.) - Johtoryhmässä on sovittu, että Oma Koti hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä laaditaan kuvaus, joka voidaan julkaista esim. verkkokäsikirjassa. (> Koordinointi asumisneuvonnan verkkokäsikirjan laatijan Marko Kettusen kanssa.) NAL /Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke - Sari Timonen kertoi Nuorisoasuntoliiton RAYn tuella käynnistämästä nuorten tuetun asumisen kansallisesta hankkeesta. - Sateenvarjohankkeeseen kuuluvia osahankkeita toteutetaan Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Joensuussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Hanke toimii yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Startti parempaan elämään -hankkeen kanssa, joka on myös RAYn rahoittama kehittämishanke. Hankkeessa on mm. aloitettu hyvien käytäntöjen kokeilu Asumisen ABC-materiaalin ja Digitaalisen portfolion käytön osalta sekä mallinnettu nuorten polkuja asunnottomuudesta itsenäiseen asumiseen monialaisen yhteistoiminnan ja tiimityön avulla. - Nuorisoasuntoihin on vuoden 2009 aikana valittu asukkaiksi asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia nuoria aiesopimuskaupungeissa kaikkiaan 260, heistä 218 on tuettavia nuoria. - Hankkeen puitteissa on vähentämisohjelman rinnalla valmistunut/valmistumassa noin 300 asuntoa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Aiesopimuskaupungeissa on solmittu tai ollaan solmimassa yhteistyösopimus kaupungin ja paikallisen nuorisoasuntotuottajan kanssa. Yhteistyösopimuksissa lisätään kohtuuhintaista asuntotarjontaa itsenäistymisvaiheessa oleville, tukea tarvitseville nuorille sekä luodaan uusia varhaisen puuttumisen malleja (vuokrarästien ehkäiseminen, lastensuojelunuorten tuettu asuminen). Uudentyyppinen ennaltaehkäisevä palveluketju on syntynyt etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja tuetun nuorisoasumisen kesken. VVA ry - Sanna Lehtonen kertoi, että Hietaniemen palvelukeskuksen käyttöönotto on vähentänyt Kalkkersissa kävijöiden määrää. Sen sijaan Yökiitäjän asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt. Asunnottomien osallisuuden vahvistamisen perustyötä jatketaan. Mukana on kokemustutkijakoulu. - VVA alkaa julkaista kerran kuukaudessa ilmestyvää asunnottomille tarkoitettua tiedotuslehtistä, jossa kerrotaan mm. pitkäaikaisasunnottomuusohjelman etenemisestä ja muista ajankohtaisista asioista. 3. Vuosiraportointi Ohjelmajohtaja Juha Kaakinen esitteli vuosiraporttiluonnosta, joka jaettiin osanottajille - Ohjelman määrällinen tavoite (1250 asuntopaikkaa ohjelmakauden aikana) näyttää toteutuvan ja ylittyvänkin. Valmiina, rakenteilla ja suunnitteilla on yhteensä yli 1600 asuntopaikkaa. Lisäksi RAY on myöntänyt Y-säätiölle ja järjestöille avustuksia noin 230 asunnon hankintaan. Ohjelman mukaisten hankkeiden lisäksi pitkäaikaisasunnottomille on osoitettu vanhasta asuntokannasta tukiasuntoja useita kymmeniä.

4 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 4(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - Asukastietojen saaminen kunnista ei ole ollut helppoa. Esimerkiksi asumisen pysyvyys/väliaikaisuus pitäisi selvittää. Kaakinen jatkaa asukastietojen kartoitusta. - Vuosiraportti julkaistaan vuoden 2010 alkupuolella, kun ARAn kuntakyselyn tiedot valmistuvat. 4. Aiesopimusten hankelistojen tarkistaminen - Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Oulu ja Jyväskylä olivat lähettäneet etukäteen päivitetyt hankelistat. Osin niitä vielä tarkistetaan ja täydennetään. Helsinki - Seppo Saine kertoi, että noin 900 asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille on tällä hetkellä erivaiheisesti mukana ohjelmassa. Näistä 130 on jo toteutunut. Aikatauluviiveitä voi tulla, mutta ohjelmakauden tavoite, 750 asuntopaikkaa, toteutunee. - Liikkuva kotihoitotiimi erityisesti mielenterveysasiakkaille on aloittamassa. - Asuntoloiden muunto-ohjelmassa väistötilojen hankinta on ajankohtaista. - Konseptikilpailuun saatiin neljä hyvää ehdotusta, joista voittaja(nimimerkki) on valittu. Sosiaalilautakunta tekee hankintapäätöksen joulukuussa, minkä jälkeen kilpailutulokset ovat julkisia. - Kehittämishankkeita ovat mm. asumisneuvonta, asumisturvakeskuksen suunnittelu ja asunnottomien palvelujen hankinta uudenlaisella menettelyllä. Espoo - Outi Ristimäki kertoi, että Ässäkodit-hankkeen suunnitelmiin on tullut muutoksia. Asuntojen kokonaismäärä on nyt 125, joista 20 on varattu pitkäaikaisasunnottomille. - Syksyn ARA-haussa Espoolla on kolme uudisrakennushakemusta. - Y-säätiöllä on 10 hankittua asuntoa. - Puolarmetsän alueella on vielä tonttivaraus, joka oli alun perin varattu konseptikilpailuhankkeelle. Espooseen ei tullut yhtään konseptikilpailuehdotusta. - Nuorisoasuntohankkeita on kolme, joista yksi on valmis, yksi valmistumassa ja yhdelle haetaan tonttia. - Oma Koti hankkeeseen on ostettu Kriminaalihuollon tukisäätiöltä palveluja. Vantaa - Maritta Pesonen kertoi, että Osmankäämintie on uusi hanke, johon tulee tarkennettujen suunnitelmien mukaan 52 asuntoa. - Alppimyyrä on toiminut väistötilana. Laajennuksen toteuttaja kilpailutetaan vuonna on tehty sopimus häätöjen ehkäisyistä. Sopijaosapuolina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut), tilakeskus ja VAV Asunnot Oy. Tampere - Maritta Närhi kertoi, että Tampereen alun perin realistinen ohjelma on toteutunut hyvin. - Tampereen Vuokratalosäätiö on tullut mukaan TEKES-hankkeeseen - Härmälään on asutettu 22 vaikeasti asutettavaa. Ympäristöltä positiivista palautetta. - Konseptikilpailuhankkeelle on jo haettu ARAlta avustusta syksyn haussa. Lautakunnan kokous on Hankintapäätöksen jälkeen kilpailutulokset ovat julkisia. Turku - Turusta ei ollut edustajaa kokouksessa

5 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 5(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT - Fredriksson kertoi, että tukiasuntohankkeeseen on nyt saatu asuntoja TVT:ltä (Turun kaupungin vuokrataloyhtiö). Kaste-rahoitusta on myönnetty jo aiemmin. Lahti - Risto Kajaste kertoi, että ohjelma on edennyt aikataulun mukaan. - LEA-hanke: asunnottomuuden vähentämistä, joka kohdistuu sekä ns. kantaväestöön että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajista erityisenä ryhmänä ovat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet määräaikaisen tai pitempiaikaisen oleskeluluvan Suomessa ja ovat oikeutettuja muuttamaan mm. vastaanottokeskuksista kuntiin. Heitä tulee myös Lahteen sukulaisten tai tuttavien luo ja sitä kautta asunnon hakijoiksi. Asuttaminen on haasteellista. Kokonaisasuntomäärä hankkeessa on vaihdellut suunnitelman etenemisen myötä, tavoite on noin 20 asuntoa. - Sisäministeriön uusi malli pakolaisten asuttamiselle > myös YM:ssä keskusteltava. (PF) - Vapautuvien vankien asuttaminen on Lahdessa ohjelmassa mukana, mutta erityisratkaisuja asuttamiselle ei ole. - Häätöjen ehkäisy: Lahden Talot Oy on mukana, myös muita vuokranantajia saatava mukaan. Kuopio - Hannu Harjunheimo kertoi, että Poppilanlaakson kohde valmistuu keväällä Hanke on edennyt ilman ympäristön vastustusta. Tälle hankkeelle ei ole haettu Kaste-rahoitusta. - Kuopion erityisasumista koordinoiva työryhmä, jonka pj Harjunheimo on, kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa Tilanne päivitetään silloin. - Atte-projekti on aloittanut ESR-rahoituksen tukemana - Likolahden hanke etenee Joensuu - Marjo Lavikainen kertoi, että Joensuussa ei ole uusia hankkeita - UTRAn hanke etenee. Joensuun päihdepalveluja tuottavat yksiköt, joihin asumiseen kuntoutusta tuottava Utran kuntoutumisyksikkö lasketaan mukaan, siirtyvät vuoden 2010 alusta Jyväskylän päihdepalvelusäätiölle. ML kysyi, miten tämä tulisi huomioida Joensuun aiesopimuksessa ja Kaste-hankkeessa. Vastaus oli, että kaupungin tulee kirjallisesti ilmoittaa muutoksesta STM:lle. - Nuorisoasuntohankkeita on kaksi, joista toinen on valmis ja toisen toteuttaminen on pysähdyksissä valitusten vuoksi. Kaste-rahoitus haetaan kun toinenkin talo saadaan valmiiksi. Oulu - Oulusta ei ollut edustajaa kokouksessa. - Fredriksson totesi, että Oulussa toimintatapa on muuttunut: hankitaan asuntoja olemassa olevasta asuntokannasta uustuotannon sijaan. Jyväskylä - Jyväskylästä ei ollut edustajaa kokouksessa. - Fredriksson kertoi, että Jyväskylän Katulähetyksen hanke on palautunut alkuperäiseen suunnitelmaan ja sijoittuu Vähämäentielle. ARAssa uusi käsittelyprosessi. 5. Ohjelman viestintä ja tiedotus - Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman projektisivusto avattiin uudistettuna Ruotsin- ja englanninkieliset versiot puuttuvat vielä.

6 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma Kokous 1/2009 6(6) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä Kokousmuistio/VT 6. Seuraava kokous - Sovitaan myöhemmin.

7 LIITTEET Kaupunkien päivitetyt aiesopimusten liitteet - Helsinki - Espoo - Vantaa - Tampere - Jyväskylä

8 AIESOPIMUKSEN PÄIVITETTY VERSIO Helsingin kaupunki LIITE 1 HANKKEET Vuosi Nimi Paikkamäärä Kohderyhmä Palveluntuottaja ja aikataulu 2009 Roihuvuoren palvelutalo Roihuvuorentie 3 Hki 82 sisältyy edellisen rivin kustannuksiin Yhteensä 2010 maaliskuu Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto/ysäätiö Sininauhasäätiö,2009 lokakuu Roihuvuoren tukiasunnot Roihuvuorentie 3 Hki 82 Pitäjänmäentie 12 Hki 38 Mäkelänkatu Hki 51 lokakuu Kujan- Katti Ruusulank. 10 Hki palveluasuminen Alle 65-vuotiaat Monisairaat käytöshäiriöiset 22 tuettu asuminen Päihdeongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset sekä nuoret huumeidenkäyttäjät. Helsingin kaupunki/palveluasun not oy syksy 2009 Helsingin kaupunki/palveluasun not oy syksy 2009 Kustannukset Me sisältyy edellisen rivin kustannuksiin osuus 50% Me 4.9 2,45 ARA 52 4,9 2,45 26 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 40 tuettu asuminen Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. 88 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. 3,3 1,6 ARA 5 2,5 ARA Sininauhasäätiö 11,5 5,75 RAY Seuranta Rahoitus myönnetty. Valmis 08/2009 Rahoitus myönnetty. valmis 08/2009 Rahoitus haettu Uusi hanke. Rahoitus anottu Rahoitus saatu. Kaavakäsittely kesken. lokakuu 3,6 1,8 Aikataulussa. Uusi hanke korvaa Kalevankadun kapasiteettia. lokakuu joulukuu Vanha Viertotie 22 Hki 35 Helsingin Diakonissalaitos/ Aurora talo Helsingink./ Alppikatu 2 Hki 53 Suoja-Pirtti ry/rukkila Kartanonkaari 29 Hki Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 125 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset. Monisairaat käytöshäiriöiset 25 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit Kovaosaisten ystävät ry/helsingin palveluasunnot oy Helsingin Diakonissalaitos/ Aurora talo Suoja-Pirtti ry/rukkila/ Y- säätiö 11,5 5,75 ARA 3,7 (peruskor-jaus ja lisärakentaminen) 1,85 RAY Rahoitus haettu ja varaus saatu. Rahoitus saatu peruskorjaukseen RAY:ltä. ARA:lta haettu muu. Yhteensä Solakallion toipi- 23 Päihde- ja mielen- Helsingin A-kilta 1,9 0,95 Rahoitus

9 tammikuu elokuu Hanke viivästynyt. Rahoitus haetaan keväällä 2009 Aikataulussa. tammikuu 5,1 2,55 Aikataulussa.Toimeenpanosuunnitemasta nostettu. yhteensä 2012 syyskuu joulukuu laskoti, Solakalliontie 11 Hki 68 lokakuu Arvidkoti/Kalevankatu 19 Hki 10 Siltamäen palvelukeskuksen uudistalo Peltokyläntie 4-8 Hki 74 Paraistentie 13 Hki 28 Kauppalantie 36 Hki 32 Pelastusarmeija/ Alppikadun asuntola Alppik. 25 Hki 53 Aikataulussa. yhteensä Konseptikilpailutontti/ Hesperian sairaala terveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit 36 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja vapautuvat vangit 20 palveluasuminen Alle 65-v monisairaat käytöshäiriöiset 30 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat nuoret palveluasuminen ja tuettu asuminen Päihde- ja mielenterveysongelmai-set monisairaat, vaikeasti asutettavat käytöshäiriöiset miehet ja naiset ry RAY haetaan keväällä Kovaosaisten ystävät ry Helsingin kaupunki,suunniteltu Seurakuntayhtymä Helsingin Diako-nissalaitos, valmis kevät ,3 2,65 RAY 2,3 1,2 ARA 13, 7 6,9 ARA 120 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset, vapautuvat vangit Pelastusarmeija/ Alppikadun asuntola 9 3,9 RAY ,7 16,85 50 Päihde- ja mielenterveysongelmaiset vaikeasti asutettavat miehet ja naiset 6 3 ARA ,7 45,35 Aikataulussa. Paikkaluku tulee tippumaan. LIITE 2 kaikki yhteensä PIENASUNTO- JEN HANKIN- TA 30/vuosi= yhteensä 120 asuntoa 2009/15 asuntoa, 2010/10asuntoa, 2011/5 asuntoa= yhteensä 30 asuntoa kuntoutuneet vaikeasti asutettavat käytöshäiriöiset miehet ja naiset (riittävä tuki) Helsingin kaupunki/y-säätiö Me 3,0/vuosi = 12,0 Me Me 2,1/ vuosi= 8,4 Me Vapautuvat vangit Krits 3,0 Me 2,1 Me ,0 10,5 RAY

10 LISÄHENKILÖSTÖNTARVE 2009 (2009 RAHOITUS ANOTTU STM:LTÄ) Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2008 alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti (25 paikkaa) Hietaniemenkatu Kotikuntoutus Asumisen tukeminen Yhteensä Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2009 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Roihuvuoren palvelutalo Roihuvuoren tukiasunnot Yhteensä yhteensä euroa, josta STM:n osuus euroa Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuosien 2008 ja 2009 aikana alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti (25 paikkaa) Hietaniemenkatu ,5 Kotikuntoutus Asumisen tukeminen (vapautuvat vangit) Roihuvuoren palvelutalo Roihuvuoren tukiasunnot Yhteensä Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2010 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Kujan Katti/Ruusulankatu Mäkelänkatu Hotelli Aurora Rukkila Pitäjänmäentie Vanha Viertotie Nuorten tuettu asuminen Yhteensä

11 Vuosi 2010 yhteensä euroa, josta STM:n osuus euroa Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuosien aikana alkaneet hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Suutarinkoti (25 paikkaa) Hietaniemenkatu Kotikuntoutus Asumisen tukeminen (vapautuvat vangit) Roihuvuoren palvelutalo Roihuvuoren tukiasunnot Kujan Katti/Ruusulankatu Mäkelänkatu Solakalliontie Hotelli Aurora Rukkila Pitäjänmäentie Vanha Viertotie Nuorten tuettu asuminen Yhteensä Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät vuonna 2011 alkavat hankkeet: Yksikkö Ajalle palkkakustannus STM osuus 50% Asumisen tukeminen (vapautuvat vangit) Konseptikilpailu Siltamäen palvelukeskuksen uudistalo Paraistentie Yhteensä Vuosi 2011 yhteensä euroa, josta STM:n osuus euroa. Kaikki yhteensä euroa, josta STM:n osuus euroa.

12 Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn liittyvien hankkeiden henkilöstökustannukset: Vuosi Hanke: Työntekijöitä palkkakustannus ARA 20% Asumisneuvoja 7 Helsingin kaupunki toiminta Yhteensä Kehitystyö: ARA 100% 2009 Häätökeskuksen 2 Helsingin kaupunki suunnittelu (vuoden projekti) Asunnotto- Helsingin kaupunki muusneuvon- nan sähköisen verkkokäsikirjan laatiminen

13 ESPOO Liite 2: HANKKEET (päivitetty ) vuosi hanke kohderyhmä asuntojen määrä palveluntuottaja ja aikataulu 2009 Pesäpuu korvaushoidossa 9 Espoon Diakoniasäätiö (Lintumetsän olevat (PP) laajentaminen) kustannukset osuus RAY 2011 Holmanpuisto II pitkäaikaisasunnottomat 45 asuntoa (UT) 2011 Puolarmetsän pitkäaikais- 45 asuntoa avoin asumispalvelu- asunnottomat (UT) ARA yksikkö Kiinteistöosake- asunnottomat 40 asuntoa Misericordia-Säätiö yhtiö perheet, (UT) rakennuttaa kiinteistön ARA Minttupuisto pariskunnat ja omistukseensa, nuoret palveluntuottajana Hyvä Arki ry Uudistuotanto: 90 ARA: Perusparannus: RAY:

14 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMAAN VANTAAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSINA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Tilanne 11/2009 Asumispalvelukohde Paikat Henkilöstö Kohderyhmä Toteuttaja Vuosi Viidakkokuja 23 7 mielenterveyskun ntoutujat Y-säätiö 2009 Tuettuja erillisasuntoja 8 2 korvaushoidossaa olevat Sininauhasäätiö / 2009 RAY Alppimyyrän toimitilan laajennus, ent. Simonpirtin tilaan 24( 9u) 2 ikääntyneet päihdeongelmaiset Kilpailutetaan Tuettu asuminen 15 2 päihteetöntä asumista naisille, tontti Pähkinärinteessä, kaavamts, valitus? Vantaan A-kilta / Y- säätiö / RAY 2010 Tukiasumisen yksikkö * 52 1 määräaikaista asumista tarvitsevat, rakennusluvasta valitettu, Osmankäämintie VAV 2011 Tuettuja erillisasuntoja 25 1 siirtymävaiheessa kohti itsenäistä asumista oleville, 8 asuntoa hankittu, muut vv Y-säätiö / RAY Tuettu asuminen 12 5 mielenterveyskuntoutujat, tontti avoin Y-säätiö / RAY 2011 Tuettu asuminen 8 0 vapautuvat vangit ja kriminaalihuollon asiakkaat, asuntojen hankinta menossa KRITS, RAY 2009 YHTEENSÄ *Osmankäämintien hankkeen asuntojen määrä oli alkuperäisessä toimeenpanosuunnitelmassa 30 ja uuden suunnitelman mukaan asuntoja valmistuu 52. Tontilla on käytetty koko rakennusoikeus eikä lisäkustannuksia aiheudu

15 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMAAN VANTAAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tilanne 11/2009 VUOSINA TOTEUTETTAVAT HANKKEET Hanke Paikat Henkilöstö Kohderyhmä Toteuttaja Vuosi Tukiasumisen yksikkö 20 2 asunnottomuusuhan alaisille VAV / kaupunki 2011 määräaikaista asumista, ei tonttia Tuettu asuminen 20 2 päihteetöntää asumista, ei tonttia Vantaan A-kilta / Y säätiö Havukosken Ässäkodit 12(80) 1 tuettua asumista, lausunto ARAlle annettu syksyllä 2009 S-asunnot Vahvasti tuetun asumisen yksikkö D, poistettu taloussuunnitelmasta, sosterin hanke Tuettu asuminen 2*15 6 mielenterveyskuntoutujat, ei tonttia YHTEENSÄ perhepalvelut 2012 VAV / soster 2012

16 VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUSHANKKEEN HENKILÖKUNTA VUOSI 2011: -Tuettua asumista mt-kuntoutujille: - Tuettuja asuntoja pitkäaik.asunnottomille: VUOSI 2009: -Häätöjen ehkäisy: 2 sosiaaliohjaajaa Vapautuvien vankien asumisen tukeminen: 1 sosiaaliohjaajaa sosiaalityöntekijä Korvaushoidossa olevien asumisen tukeminen 2 sosiaaliohjaajaa VUOSI 2010: -Häätöjen ehkäisy: 2 sosiaaliohjaajaa - Viidakkokuja: 7 työntekijää (2 sos.ohj.,2 psyk.sair.hoit.,3 lähihoit.) - Osmankäämintie: 1 sosiaaliohjaaja - Osmankoti: 3 sosiaaliohjaajaa 5 sosiaaliohjaajaa 1 sosiaaliohjaaja

17 TAMPERE LIITE 1. VALTION RAHOITUS TAMPEREEN PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN OHJELMAN MUKAISTEN HANKKEIDEN INVESTOINTI- JA PALKKAUSKUSTANNUKSIIN ( ) Hanke Kohderyhmä Asuntojen lkm Hervannan Ässäkodit Oma Ovi Erityistukea tarvitsevat nuoret ja asunnottomat Vapautuvat vangit ja krim asiakkaat Lisähenkilöstö Toiminnan aikataulu / /2011 (42)? 4 01/ /2011 Investointiavustus Avustus palkkaukseen yhteensä Härmälä Hervanta DIAS 1) Konseptikilpailu, Hervanta Vaikeasti asutettavat päihde- ja mtasiakkaat Vaikeasti asutettavat päihde- ja mtasiakkaat päihde- ja mielenterveys kuntoutujat / / ) 4 01/ / / YHTEENSÄ ) Hervannan talon DIAS hankkeeseen rakennettavaan 63 asuntoon sisältyy 42 asuntoa, joilla korvataan 42 poistuvaa asuntopaikkaa. Lisäpaikkoja tulee 21.

18 JYVÄSKYLÄ LIITE 1. INVESTOINTIHANKKEET Hanke Kohderyhmä As m2 PP Laaj Hank KustannusAvustus Kt-laina kpl ARA ARA Jyväskylän nuorisoasunnot oy, Sorvaajantie 2 Katulähetys, Koluntie 99 Katulähetys/Etappi (Vähämäentie 78) päihde- ja mielenterveysongelm asiset miehet ja naiset x x x vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveysongelm aiset miehet ja naiset x x huumeongelmaiset 5 asuntoa x x Yhteensä ** Etapin peruskorjauksessa kiinteistöön lisätään 5 asuntoa., joihin siirtyy Katulähetyksen Köhniönkadun yksiköstä 5 pitkäaikaisasunnotonta. Köhniönkadun yksikköön sijoitetaan viisi huumeongelmaista nuorta.

19 JYVÄSKYLÄ Liite 2 Liite 2 LISÄHENKILÖSTÖ PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN HANKESUUNNITELMAN MUKAINEN HENKILÖSTÖN TARVE Hanke 1. Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot oy /Sorvaajantie 2 2. Katulähetys ry /Koluntie 99 Kohderyhmä As kpl hlöstö hlöstö /as hlöstö euroa/v Aloitus Kustannus aloitusvuonna Kustannus päihde- ja mielenterveysongelmaiset miehet/naiset , vapautuvat vangit, päihde- ja mielenterveysongelmaiset miehet/naiset , Katulähetys/ Etappi (Vähämäentie78) huumeongelmaiset nuoret 5 2 0, Yhteensä Avustustarve STM 50 % Lisätietoa: Katulähetys/Etappi (Vähämäentie 78) viiden huumenuorille tarkoitetun lisäpaikan lisäksi yksikössä on yhdeksän asukaspaikkaa muille päihdeongelmaisille, pitkäaikaisasunnottomille ja vankilasta vapautuville. Yksikön työntekijäresurssit yhteensä tulevat olemaan 2 hlöä Kasterahoituksella, 1 yksikön vastaava työntekijä, 1 työllistetty sekä kaksi vapaaehtoista valvojaa.

20 OULU Liite 1: HANKKEET vuosi hanke kohderyhmä asuntojen/tukiasuntoje palveluntuottaja kustannukset avustus n määrä ja aikataulu 50 % OSNA Oululaiset alle 30 vuotiaat Yhteensä 15 asuntoa, joista Oulun Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys Nuorten asuntojen moniongelmaiset Moniasunnot Oy:n (OSNA) osalta pitkäaikaisasunnotto omistaman vuosi 2009 kustannukset mat, jotka ovat Kiinteistöosakeyhtiö sitoutuneet Oulun Metsätähden sopimuksen tulevanuorisoasuntok mukaiseen hoitoon ohteisiin Välivainiolle tai kuntoutukseen.. (10 asuntoa), Ritaharjuun (3 asuntoa) ja Metsokankaalle (2 asuntoa). Kohteiden yhteyteen rakennetaan palvelu/asukaskäyttö ön yhteistilat, joita käytetään myös tämän kohderyhmän tapaamisiin ja ohjaustilanteisiin Yhtee nsä OSNA+OUKA sama kohderyhmä 8 asumispaikkaa olemassa olevaan asuntokantaan mahd.muutostyöt 21 asuntoa

21 OULU Liite 2: LISÄHENKILÖSTÖN TARVE 2009 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten talo (2 asumispalv.+2 kunt.ohj) Nuorten tuetut asunnot Syvennetty asumisohjaus - 1 asumisenohjaaja (Osna) ja 1 kuntoutusohjaaja (Nuorten Ystävät) yhteensä 10 paikkaa 9-12/ hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot 10 paikkaa 1,5 asumisenohjaajaa1-6 ja 1 kuntoutusohjaaja Paikkaluvun nosto 7/2010 2,5 asumisenohjaajaa 2 kuntoutusohjaajaa 1-6/ /2010 Yhteensä v hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot 1-12/ Paikkaluvun nosto yhteensä väh. 23 paikkaan 2ohjaajaa lisää Yhteensä vuodet hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Nuorten tuetut asunnot (Ouka, Osna ja Nuorten Ystävät) 9-12/2009 Toiminta ei ole alkanut Toimintamalli muutettu Nuorten tuetut asunnotmalliin yhteensä Edellä mainitut summat sisältävät vain henkilöstön palkkamenot. Näiden lisäksi kustannuksia kaupungille tulee muista henkilöstömenoista ja muusta toiminnasta yhteensä vuosina vähintään

22 OULU Liite 3: LISÄHENKILÖSTÖN TARVE Tämän osion toteutuminen harkitaan vuoden 2010 aikana. Tavoitteena v aikana Oulun Kenttätien (ensisuoja tyyppinen majoitus) toimintamallin uudistaminen ja kehittäminen Ei toteudu aika palkkauskustannus STM osuus 50 % 2011 hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Naisten Talo (3 ohjaajaa) 1-12/ Yhteensä vuodet hanke aika palkkauskustannus STM osuus 50 % Naisten Talo 1/ /

23 MUUT LIITTEET - Vantaan häätösopimus - Rikosseuraamusviraston Oma Koti-hanke - Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa - Yhteenveto kuntien raporteista (Kaste-seminaari) - ARA-hankkeet 2008 ja ARA-hakemukset vuodelle Lähiöohjelma

24 SOPIMUS Sopijaosapuolina sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut), tilakeskus ja VAV Asunnot Oy. 1. Taustaa Osana hallituksen asuntopolitiikka on mm. Vantaalla laadittu pitkäaikaisasunnottomuuden poisto-ohjelma, jonka yhtenä osana on nyt laadittava kirjallinen sopimus sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja asuntotoimijoiden yhteisesti sopimista menettelytavoista häätöjen ehkäisemiseksi ja yhteistyöstä häätötilanteissa. Vantaan kaupungin johto ja luottamuselimet ovat osaltaan sitoutuneet kaupunginvaltuuston päätöksellä pitkäaikaisasunnottomuuden poistoohjelmaan ja siihen kirjattuihin toimenpiteisiin. Häätöjen ennaltaehkäisy on merkittävin tekijä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisessä ja poistamisessa. Toimintatapojen kaupungin sisällä tulee olla yhtenäiset. 2. Yhteiset menettelytavat häätöjen ehkäisemiseksi Vantaalla Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala (perhepalvelut) ja tilakeskus sekä VAV Asunnot Oy sopivat yhteisesti seuraavista toimintatavoista asuntohäätöjen ehkäisemiseksi. Häätöjen ehkäiseminen perustuu VAV Asunnot Oy:n asumisneuvojien tekemään toimintamalliin sekä siihen, että vuokranantajat ottavat yhteyttä sosiaali- jaa terveydenhuollon toimialaan silloin, kun häätöuhan vuoksi asukkaan tilanne vaatii selvittämistä. VAV Asunnot Oy VAV Asunnot Oy:ssä häätöjen ehkäiseminen perustuu jo pitkään käytössä olleeseen sosiaalisen isännöinnin malliin. VAV Asunnot Oy:ssa toimii tällä hetkellä kaksi asumisneuvojaa (ent. sosiaali-isännöitsijä). Asumisneuvojat seuraavat yhdessä vuokravalvojien kanssa niiden asukkaiden maksukäyttäytymistä, joilla on hälyttävä vuokravelka. Häiriökäyttäytymiseen liittyvät asiat hoitaa ao. kiinteistön isännöitsijä, joka tarvittaessa pyytää apua asumisneuvojilta. Asumisneuvojat ottavat yhteyttä häätöuhan alaiseen asukkaaseen joko puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse sopiakseen henkilökohtaisen tapaamisen ja selvittääkseen yhdessä asukkaan kanssa asukkaan tilanteen ja avun tarpeen. Asumisneuvojat määrittelevät tarvittavien palvelujen ja yhteistyötahojen tarpeen yhdessä asukkaan kanssa.

25 Erityisesti silloin, kun asiakkaalla itsellään ei ole kykyä huolehtia asioistaan (lapset, kehitysvammaiset jne.), asumisneuvojat pyrkivät aktiivisesti löytämään asukkaalle apua häätötilanteessa toimimalla yhteistyössä viranomaisten tai tilannekohtaisesti myös muiden tahojen kanssa (esim. kuulonhuoltoliitto, psykiatriset poliklinikat). Häiriöitä aiheuttavan asiakkaan toiminnan takana saattaa olla esimerkiksi terveydellisiä syitä. Näiden asiakkaiden kanssa työskenneltäessä tarvitaan eri alojen asiantuntijoiden panosta - erityisesti sosiaali- ja terveyshuollon toimialan terveydenhuollon puolelta - parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Asumisneuvojat tukevat asiakkaita heidän omien asioiden hoitamisessaan niin, että he jatkossa kykenevät ottamaan vastuun omien asioidensa sujumisesta (talousneuvonta, hakemusten täyttö). VAV Asunnot Oy:ssä asuntosihteerit ja asumisneuvojat laativat asukkaiden kanssa maksusopimuksia silloin, kun asukkaan saatavat alittavat häätörajan ja asiakas on valmis maksamaan kolmen kuukauden aikana. Sopimuksiin on olemassa valmiit sopimuspohjat. Asiakkaan kanssa sovitaan realistisesta maksuaikataulusta. Sopimus tehdään aina kirjallisesti ja sopijapuolet allekirjoittavat sen. Jos haaste johtaa häätöön ja ulosottomies on jo määrännyt muuttopäivän, häätö voidaan peruttaa vain, jos asiakas toimittaa kuitit koko saatavasta viimeistään muuttopäivään mennessä. Mikäli VAV:ssa tiedetään, merkitään täytäntöönpanohakemukseen aina, jos kyseessä on lapsiperhe. Asumisneuvojat ovat näihin perheisiin yhteydessä. He ilmoittavat sosiaalitoimeen jos eivät tavoita perhettä. Ilmoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan kerrotaan asiakkaalle. Tilakeskus Tilakeskuksessa suunnitellaan vuokrakannon siirtoa ostopalveluna tapahtuvaksi toiminnoksi. Tilakeskus vastaa siitä, että toiminta on yhtenevää kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Asumisneuvojien palvelut ovat myös tilakeskuksen käytettävissä. Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Häädön uhatessa VAV:in asumisneuvojat (vain lapsiperheiden osalta) ja kaupungin tilakeskuksen asioita hoitavat henkilöt ottavat yhteyttä sosiaalityöntekijään. Sosiaalija terveydenhuollon toimialaan ollaan yhteydessä häädön uhatessa asiakkaan pyynnöstä tai poikkeustapauksissa, esim. asiakkaan ollessa sairauden vuoksi kykenemätön hoitamaan asioitaan (VAV:n käytäntö). Häätöasiassa otetaan yhteyttä pääsääntöisesti aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijään. Hän ohjaa tarvittaessa asian eteenpäin esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Häätöuhan alla olevien lapsiperheiden tilanteeseen tulee puuttua jo varhaisessa vaiheessa, jolloin heille

26 pystytään järjestämään tarvittavaa apua ja mahdollisesti maksamaan rästissä olevat vuokrat, jolloin häätö voidaan estää. Vantaalla sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla on asumisen ohjaukseen keskittyviä sosiaaliohjaajia, joiden työpanos menee pääsääntöisesti välivuokraasunnoissa asuvien asukkaiden ohjaamiseen. He huolehtivat osaltaan, ettei näille asiakkaille synny vuokrarästejä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan päihdepalvelujen tukiasunto-ohjaajat toimivat niiden asiakkaiden parissa, joilla on välivuokrasopimus joko VAV Asunnot Oy:n tai kaupungin tilakeskuksen kanssa. Jos näitä asiakkaita uhkaa häätö, VAV ja tilakeskus ovat yhteydessä tukiasunto-ohjaajiin. Jatketaan olemassa olevia hyviksi todettuja asumisneuvonnan käytäntöjä - varhainen puuttuminen vuokravelkaantumiseen - jo ennen haasteen lähettämistä - tarkempi keskittyminen tiettyyn alueeseen/taloon alueen vuokravalvojan kanssa - VAVn määräaikaisten sopimusten osalta seuranta ja asiakkaiden tavoittelu velkaantumistilanteessa tai muissa asumisen ongelmissa - tukiasunnosta VAVlle muuttavien tapaaminen ennen asukkaaksi tuloa, myös muuta ennaltaehkäisevää työtä Häiriöhäädettyjen uudelleen asuttaminen Kh n (Selvitys asunnottomuuden poistamiseen tähtäävistä toimenpiteistä) kohdalla päätti hyväksyä mm. häiriöiden vuoksi häädettyjen uudelleen asuttamista selvittäneen työryhmäntoimenpide-ehdotukset ko. ruokakuntien uudelleen asuttamisessa. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti sovittiin sosiaalityön esimiesten kokouksessa toimintatavoista. Sopijapuolina olivat nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala, VAV Asunnot ja silloinen asuntotoimi. Noudatetaan edelleen sovittua toimintamallia. Myönteisen elämänmuutoksen jälkeen asiakas yhdessä sosiaalityöntekijän ja asumisneuvojan kanssa selvittää asiakkaan mahdollisuudet saada uudelleen asunto, esim. kaikki taloudelliset vuokravelvoitteet tulee olla hoidetut. Kun sopiva asunto löytyy, asiakkaan kanssa tehdään asumisen onnistumisen suunnitelma ja sovitaan mahdollisista tukimuodoista. Asiakkaalle tehdään ensin 3 kk, sitten 6 kk ja sen jälkeen toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, mikäli asumisen ongelmia ei ole esiintynyt määräaikaisten vuokrasopimusten aikana. Sosiaalitoimelle jälleenvuokratuissa asunnoissa asuminen Kaupungin sosiaalitoimi vuokraa tarvittaessa asuntoja VAV:lta ja vuokraa ne edelleen asiakkailleen. Vuokralaiset ovat vuokrasuhteessa Vantaan sosiaalitoimeen ja he saavat tukea mm. aikuissosiaalityön asumisohjaajilta. Kun asukkaan elämäntilanne

27 on korjaantunut ja hän on asunut asunnossa puoli vuotta häiriöttä ja hänen mahdolliset vuokrasaatavansa on hoidettu pois, asukkaalla on oikeus solmia vuokrasopimus VAV:n kanssa. Asiakkaalle tehdään ensin 3 kk, sitten 6 kk ja sen jälkeen toistaiseksi voimassaoleva vuokrasopimus, mikäli asumisen ongelmia ei ole esiintynyt määräaikaisten vuokrasopimusten aikana. 3. sopimuksen voimaantulo Sopimus astuu voimaan Sopimusta on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kullekin sopijapuolelle. Apulaiskaupunginjohtaja Tilakeskuksen toimialan johtaja Toimitusjohtaja Jukka T. Salminen Mika Savolainen Matti Alho

28 Vuokko Karsikas OMA KOTI-HANKKEEN TILANNE VUONNA Johtoryhmän työskentely Johtoryhmä on kokoontunut kevätkaudella 2 kertaa ja syyskaudella 2 kertaa. Tänä vuonna on vielä yksi kokous. Oma Koti hankkeessa on tehty kartoitus, jonka avulla on selvitetty henkilökunnan arvion perusteella rikosseuraamusalan asiakkaiden arjen taitoja ja niissä ilmeneviä puutteita. Samalla kartoitettiin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoissa ja vankiloissa järjestettävää arkielämän taitojen kehittämiseen ja tukemiseen tähtäävää toimintaa. Suunnitelma toiminnan kehittämiseksi tehdään alkuvuonna Kartoituksen mukaan heikosti selviytyviä oli suljetuissa vankiloissa 32 %, avolaitoksissa 13 % ja Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston asiakkaissa 25 %. Vangeilla oli useimmin ongelmia raha-asioiden hoidossa, virastossa asioimisessa ja lomakkeiden täytössä, ruoanvalmistustaidoissa, hygieniasta huolehtimisessa, asumisessa, kodinhoidossa ja vaatehuollossa, terveydenhoidossa ja terveissä elämäntavoissa, päihteiden käytössä, päivärytmissä, sosiaalisissa taidoissa sekä vanhemmuuden taidoissa. Myös yhdyskuntaseuraamusasiakkailla oli vastaavia ongelmia mutta heidän kohdallaan mainittiin usein myös vaikeudet yleisten kulkuneuvojen käytössä. Noin puolessa suljetuista vankiloista kyetään antamaan tukea melko monelle vangille em. ongelmien johdosta. Tätä ovat mm. arjen taitojen kurssit sekä niiden harjoittelu päihdekuntoutusosastoilla ja muiden toimintojen yhteydessä. Kriminaalihuoltolaitoksessa järjestetään esim. suuttumuksen hallintakursseja ja yksilökohtaista asiakastyötä mutta käytännön tukea arjen taitojen kehittämiseksi harvemmin. Vankiloissa pidetään tärkeänä järjestää enemmän esim. Arjen taitojen kursseja, talousneuvontaa sekä valmentavaa ja kuntouttavaa toimintaa. Tärkeää olisi että omatoimisuuden lisääminen otettaisiin huomioon kaikessa toiminnassa ja eri henkilöstöryhmien työssä varsinkin suljetuissa vankiloissa. Esille tuotiin myös vapauttamisen valmistelu ns. vapauttamisyksiköissä, joissa opetellaan arjen taitoja ja hoidetaan omia sosiaalisia asioita ennen vapautumista. Sidosryhmäyhteistyön lisääminen nähtiin olennaisen tärkeäksi. Johtoryhmässä on sovittu, että Oma Koti hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä laaditaan kuvaus, joka voidaan julkaista esim. verkkokäsikirjassa. Alueryhmien kehittämiä hyviä käytäntöjä ovat mm. tukipalveluiden kartoittaminen ja kuvaaminen sekä niistä tiedottaminen esim. vankilassa, tukiasuntopörssi joka antaa tietoa käytettävistä tukiasunnoista, yhdyshenkilörinki tai asuntotyöryhmä joka käsittelee sidosryhmäyhteistyönä asiakkaan asuntotarvetta, verkostotyö tai muu yhteistyö vapauttamissuunnitelmaa laadittaessa hyvissä ajoin ennen vapautumista, asumispolut sekä ohjaajapalvelu. 2. Alueelliset työryhmät Alueelliset työryhmät ja yhteistyö kaupungin toimijoiden kesken ovat käynnistyneet pääsääntöisesti hyvin. Alueilla on listattu hyviä käytäntöjä ja hankkeen aikana on jo syntynyt uusia käytäntöjä, joita viedään eteenpäin. Ongelmia on ollut pääkaupunkiseudulla ja Turussa, jossa yhteistyö on vasta käynnistymässä. Helsingissä toimintaa rikosseuraamusasiakkaiden osalta aletaan kehittää ensi vuoden puolella organisaatiomuutoksen jälkeen. Espoolla ei ole tämänhetkisillä resursseilla mahdollista kehittää toimintaa. Vantaalla asiassa on kuitenkin edetty hyvin: siellä on palkattu kaksi henkeä sosiaalityöhön tekemään töitä asunnottomaksi vapautuvien vankien kanssa. Kriminaalihuollon Tukisäätiö on tehnyt sopimukset Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 PL kirjaamo.rise@om.fi HELSINKI HELSINKI

29 Pitkäaikaisasunnotto muuden vähentäminen Kaste-ohjelmassa Jenni Eskola

30 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline, valtioneuvosto vahvistanut Hallitusohjelman täsmentäjä Toimii sateenvarjona muille ohjelmille Ohjelmassa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveydenhuollon pitkäkestoinen muutos-, modernisointi- ja innovaatioprosessi Jenni Eskola

31 Tavoitteet 19 tavoiteosoitinta 1. Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2. Hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointija terveyserot kaventuvat 3. Palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat, alueelliset erot kapenevat Keinot 39 toimenpidettä 1. Ehkäistään ennalta ja puututaan varhain 2. Varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen 3. Luodaan sosiaalija terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit Teema-alueet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy (sis. pitkäaikaisasunnottomuus, vaikeasti työllistyvien kuntoutus) Jenni Eskola

32 Tavoitteen Osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee indikaattorit 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun 2. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta jää alle 10 prosentin 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden nuorten osuus vastaavasta ikäluokasta puolittuu 4. Pitkäaikaistyöttömyys laskee alle henkilön 5. Pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu Jenni Eskola

33 Kaste-ohjelman toimeenpanon resurssit vuosina Valtionavustuksia kuntien ja kuntayhtymien kehittämishankkeisiin ohjelmakaudella yli 104 miljoonaa euroa (pitkäaikaisasunnottomuus 10 miljoonaa euroa) Hyödynnetään eri kanavista tulevaa kehittämishankerahoitusta (Ray, Tekes, ESR) STM:n, THL:n ja TTL:n, Suomen Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen asiantuntijapanosta suunnataan kuntien ja kuntayhtymien tueksi Jenni Eskola

34 Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen myönnetyt valtionavustukset 2008 ja 2009 Avustuksia myönnettiin vuonna 2008 kolmelle ja vuonna 2009 yhdeksälle ohjelmassa mukana olevalle kunnalle Vuosina avustuksia on myönnetty noin 1,6 miljoonaa euroa Avustuksilla on palkattu yhteensä noin 72 henkilöä pitkäaikaisasunnottomien tukemiseen Jenni Eskola

35 Valtionavustuksen maksamiseen liittyviä asioita Vuoden 2009 määräraha on käytettävä vuoden 2011 lokakuun loppuun mennessä Valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella enintään kahdessa erässä kalenterivuosittain Avustuksen maksamista varten on täytettävä maksatushakemus ja lähetettävä se Länsi-Suomen lääninhallitukselle Maksatushakemukseen liitetään kuvaus hankkeen toteutumisesta sekä täytetty henkilöstölomake ja allekirjoitettu ote kirjanpidon pääkirjasta Epäselvissä tapauksissa tulee ottaa etukäteen yhteyttä Länsi- Suomen lääninhallituksen yhteyshenkilöön (ylitarkastaja Marja- Leena Kuusisto) Jenni Eskola

36 Valtionavustuksen ehtoja Hankkeen kirjanpidon tulee olla selkeästi eriytetty avustuksen saajan muusta kirjanpidosta (koko hankkeella yksi yhtenäinen kirjanpito) Jos päätöksen antamisen jälkeen hankkeeseen tulee hankerahoitusta koskevia tarkistuksia tai muutoksia, jotka vaikuttavat hankkeen kustannuksiin, tavoitteisiin, toteuttamisaikatauluun tai sisältöön, tulee niistä ilmoittaa välittömästi kirjallisesti Länsi-Suomen lääninhallitukselle Muualta saatava julkinen rahoitus ja tulorahoitus vähentävät valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten määrää (ilmoitus näistä lääninhallitukselle) Jenni Eskola

37 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset ja valtionavustusselvitys Valtionavustukseen oikeuttavia kustannuksia ovat projektissa työskentelevän henkilöstön palkkauskustannukset Avustusta myönnetään välittömässä asiakaskontaktissa pitkäaikaisasunnottomien kanssa olevan lisähenkilöstön palkkauskustannuksiin Hankkeen päätyttyä valtionavustuksen saajan tulee tehdä selvitys kehittämishankkeen toteutumisesta (lomake sitä varten on täytettävissä osoitteessa - Vireillä Rahoitus ja avustukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset) Valtionavustusselvitykseen liitetään hallinnoinnista vastaavan kunnan tilintarkastajan lausunto ja hankkeen vastuuhenkilön allekirjoittama selvitys hankkeen toteutumisesta Valtionavustusselvitys toimitetaan Länsi-Suomen lääninhallitukselle mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen (viim. 6 kk:n kuluttua hankkeen päättymisestä) Jenni Eskola

38 Valtionavustuksen käytön valvonta STM:llä ja LSLH:lla on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia tarkastuksia Sosiaali- ja terveysministeriön sisäisellä tarkastuksella tai ministeriön valtuuttamalla tarkastajalla on oikeus tehdä hankkeessa tarkastuksia, saada käyttöönsä tarkastuksessa tarpeelliset asiakirjat ja saada apua tarkastusten toteuttamisessa Kaikilla hankkeilla on valvoja ja lisäksi hankkeissa toimii ministeriön edustaja, joilla on oikeus saada tarvittaessa tietoja hankkeen edistymisestä Valvoja ja ministeriön edustaja tulee kutsua hankkeen ohjausryhmän kokouksiin ja ohjausryhmän kokouspöytäkirjat tulee aina toimittaa heille tiedoksi Jenni Eskola

39 Kaste-ohjelman vuoden 2009 aikataulu ja vuoden 2010 avustusten hakeminen Ohjelman arviointi on käynnistynyt syksyllä 2009 Seuraava hankeavustusten hakuaika päättyy Vuodelle 2010 määrärahaa on pitkäaikaisasunnottomuushankkeille jaossa 4 miljoonaa euroa Seuraavat avustuspäätökset tehdään Avustusta haetaan vuoden 2010 kustannuksiin Määräraha on käytettävissä vuosien kustannuksiin Hakemuslomake on STM:n nettisivuilla ( - Vireillä Rahoitus ja avustukset Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset Jenni Eskola

40 Yhteenveto kuntien raporteista 1(5) erikoistutkija Keijo Tanner, STM Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman hankekuntien seminaari klo Tässä yhteenvetoraportissa tarkastellaan kuntien hankeraporttien pohjalta syntyvää kuvaa hankkeiden onnistumisesta ja ongelmista sekä tilannetta kunnissa. Kunnilta pyydettiin vastausta 9 kysymystä koskevaan raporttipohjaan. Kaikki 10 aiesopimuskuntaa ovat vastanneet kysymyksiin, joten tarkastelussa syntyy edustava kokonaiskuva tilanteista kunnissa tänä syksynä. Kysymykset käsitellään yksitellen ja niiden pohjalta tehdään sitten yhtyeenveto hankkeiden onnistumisesta sekä kuntien selviytymisestä ohjelman läpiviennissä. 1.Onko hanke edennyt hankesuunnitelman mukaisesti? Jos ei, mitä muutoksia hankesuunnitelmaan on tullut ja mistä ne johtuvat? Tähän kysymykseen yhdeksän kuntaa kymmenestä vastasi hankkeen edenneen suureksi osaksi tai täysin hankehakemuksen tai hankesuunnitelman mukaisesti tai tavoitteiden suuntaisesti. Jos joku hanke on peruuntunut, tilalle on saatu yleensä uusi korvaava hanke. Joidenkin hankkeiden paikkaluvut tai aikataulut ovat muuttuneet valitusten vuoksi. 2. Miten henkilöstön rekrytointi on sujunut? Yhdeksän kuntaa kymmenestä vastaa, että rekrytointi on sujunut hyvin. rekrytoitu henkilöstö on ollut pätevyysvaatimuksien mukaista, palkattu osaavaa ja pätevää henkilöstöä, ammattitaitoista henkilöstöä on löytynyt, rekrytointi sujunut hyvin, hakijoita paljon. Kohteen valmistusaikataulun epävarmuuden vuoksi myös henkilöstön palkkaus on ollut epävarmaa. Yhdessä kunnassa rekrytointi ei ole käynnistynyt, joskin kaupunki on vahvistanut kelpoisuusvaatimukset. Rekrytointi on kaiken kaikkiaan sujunut hyvin ja saatuun henkilöstöön ollaan tyytyväisiä. Sekä kokemustausta että koulutus ja pätevyys ovat kunnossa. 3. Onko asiakkaita pystytty tukemaan hankkeissa heidän tarpeidensa mukaisesti? Useat kunnat ovat todenneet, että asiakaskunta on hyvin moniongelmaista. Työntekijät ovat kokeneet myös ajoittain riittämättömyyttä tämän vuoksi. Kunnat vastaavat yleisesti tähänastisten kokemusten olevan tyydyttäviä tai hyviä, mutta toteutuneiden hankkeiden toiminta- aika on ollut vielä lyhyt, jolloin ei voida vielä tehdä johtopäätöksiä. Kunnat ovat pystyneet tukemaan itsenäisen avun saamista, tukea on annettu siirtymävaiheessa vahvasti tuetusta yksiköstä tuettuun asumiseen, jossa tuki on vain joitakin tunteja viikossa. On voitu myös tukea muuttovaihetta ja asumisen aloittamista, säännölliset kotikäynnit ovat turvanneet asumista alkuvaiheen jälkeen, kun asiakas on saanut tuen ja kontrollin. On voitu myös puuttua pikaisesti asumisen ongelmiin, esim. häiriöilmoituksiin ja talousvaikeuksiin yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Asiakkaita on tuettu myös normaaliuteen ja pyritty ehkäisemään syrjäytymisen jatkumista. Tukea on annettu myös päihdekatkoille tai - kuntoutukseen menossa ja arjessa selviytymisessä. Ei ole voitu aina tukea, jos asiakkaalta puuttuu oma motivaatio asioiden muuttamisesta, esim. hän ei löydä tarvetta päihdekäytön vähentämiselle tai vanhan ystäväpiirin vaihtamiselle/välttämiselle (esim. vapautuva Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

41 2(5) vanki), tai jos asiakas on sairas tai huonokuntoinen, eikä suostu menemään terveyspalveluihin edes tuettuna tai saatettuna. Asiakkaan motivaatio on kaikkien tärkein asia, jotta häntä voidaan tukea ja auttaa (haaste). Henkilökunnalle on saattanut olla yllätys, kuinka sitoutuneita nuoret ovat ja nuorille on ollut positiivinen yllätys, kun heille osoitetaan kokonaisvaltainen tuki ja mahdollisuus, jota seuraa usein hyvä sitoutuminen. Räätälöidyn kuntoutumisen kytkeminen asumiseen- tavoitteellinen toimintamalli on innostava myös toimijoille, kaupungin ja järjestöjen henkilökunnalle. Asunnottomien korvaushoitolaisten asuttamisesta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Kyse on ollut henkilöistä, joiden asunnottomuus on kestänyt kauan, jopa yli 10 vuotta. Asutetut ovat antaneet palautetta, että turvallisuus heidän elämässään on asunnon saamisen henkilökohtaisen tuen myötä lisääntynyt. He ovat tunteneet tuleensa autetuiksi. Asiakkaita on pystytty tukemaan monin tavoin ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Toiminta on ollut osin etsivää ja uuden kokeilua, mutta onnistumisia on paljon. Kun kokemuksia saadaan lisää toiminnan jatkuessa, kunnilla on hyvät mahdollisuudet täydentää toimintamallejaan. Aloitus on ollut hyvä. 4. Mitä sosiaalityön keinoja asiakkaiden tukemiseen on käytetty? Espoo: ainakin jalkautuvaa työotetta Helsinki: Arjessa selviytymisen tukeminen, asukkaan kokonaistilanteen ja laaditun palvelusuunnitelman seuranta, tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen varmistaminen, auttaminen asukasta yksilöllisesti näiden palvelujen piiriin, toimiminen tarvittaessa yhteyksien rakentajana. Joensuu: Keskusteluja asiakkaan kanssa, palvelusuunnitelmien tekoa, ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea. Utran kuntoutumisyksikössä on erilaisia ryhmätoimintoja. Jyväskylä: Päihdekuntoutusta ja elämänhallinnan tukemista, toimeentulotuki tarvittaessa. Nuorten kohdalla etsivää työtä. Lahti: a. asuttamistiimin asukasvalinta, jolloin samalla alustava tuentarpeen määrittely b. etuuskäsittely sosiaalitoimistossa: toimeentulotuki, maksusitoumukset, välitystili, c. palvelusuunnitelma, päihdekuntoutussuunnitelma, aktivointisuunnitelma ja tilannekartoitukset, d. verkostotyö ja monitoimijuus, e. palveluohjaus, f..interventiot g. sosiaaliohjaajien säännölliset kotikäynnit eli kotiin annettava tuki h. kotikäynnit vuokrasopimusten uusimiseksi Kuopio: 1. Puuttuminen erilaisiin asumisen häiriötilanteisiin (asumishäiriöt, vuokrarästit.) 2.Asukkaan palvelujen tarpeen arviointi/palvelusuunnitelma asumisen häiriötilanteissa sekä eri laitoksista ja asumispalveluyksiköistä omaan kotiin siirryttäessä.. 3.Verkostojen yhteensovittaminen (hankehenkilöstö, sosiaalityö, hoitotahot) ja yhteistyömallin kehittäminen. 4.Tukipalvelujen kehittäminen.

42 3(5) Oulu: Asukkaiden ohjautuminen asumiseen tapahtuu erikseen suunnitellulla tavalla (Paavo-aso) työryhmän toimesta. Ohjaavina tahoina voi olla päihdehuolto, aikuissosiaalityö, nuorten sijaishuolto Palvelun alussa tehdään palvelusuunnitelma ja palvelupäätös, jota yhteistyössä nuoren, OSNAN ja Nuorten Ystävien kanssa tarkistetaan ja arvioidaan puolivuosittain. Nuorelle nimetään vastaava sosiaalityöntekijä, nuoren etuisuudet huolehditaan ja pyritään turvaamaan asumisen ja kuntoutumisen mahdollistuminen. Tampere: Pääasiassa tukeminen on ollut elämänhallinnan ja asumisen tukemista. Asumisen ja peruselämäntaitojen opettelemista, raha-asioiden ja talouden hallintaa, palveluihin ohjautumista Vankilasta vapautuvien Oma ovihankkeessa on joitakin asiakkuuksia saatu jo polutettua eteenpäin itsenäiseen asumiseen. Turku: Sosiaalityöntekijä-ohjaaja työparityöskentely. Asiakassuunnitelman laadinta ja seuranta. Ohjaustyöskentelyn tavoiterakenteiden luominen. Asumisen alkamisen ja jatkumisen turvaamisen edellyttämä taloudellinen tuki ja muiden sosiaali- ja terveystoimen palveluiden varmistaminen asiakkaalle. Vantaa: Neuvontaa, ohjausta toimistolla sekä lähityönohjausta: käydään asumisyksiköissä ja sen jälkeen työskennellään asiakkaan kanssa eteenpäin. Tuetaan erilaisten asioiden järjestämisessä jne. Vielä ei ole pystytty kehittämään paljon uusia työmenetelmiä. Ollaan vasta luomassa yhteistyöverkostoa. Korvaushoidossa olevien asunnottomien kanssa työskentelevät ohjaajat toimivat huumehoitoklinikan johtavan sosiaalityöntekijän ohjauksessa. Asuttaminen on ollut osa asiakkaiden huumehoitoklinikalla tehtyä hoitosuunnitelmaa. Käytännössä ohjaajien työ on ollut hyvin konkreettista asiakkaiden lähiohjausta, asiakkaiden asioiden hoitamiseen osallistumista, neuvontaa ja palveluohjausta. Ko. asiakkaat ovat mukana myös klinikan päivätoiminnassa j osallistuvat myös ryhmätoimintaan (esim. ruuan laitto). 5. Miten hankkeet kytkeytyvät osaksi sosiaalityötä? Asunnottomuusasioita hoitamisessa sosiaalityöntekijöillä on keskeinen rooli, hanketyö tehdään jokaisen asiakkaan kanssa suunnitelmallisena yhteistyönä. Vähentämisohjelmassa olevat hankkeet kytkeytyvät kiinteästi kunnan sosiaalityöhön, mm. asukkaat ohjataan asumisyksiköihin sosiaalitoimen kautta ja he ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen piirissä. Yksi kunta raportoi, että hankkeen lopputuloksena on perussosiaalityössä toimiva työskentelymalli kunnallisten vuokranantajien kesken. Hankkeet ovat tuoneet lisätyökaluja aikuissosiaalityöhön. Asukkaat ovat pääasiassa sosiaalitoimen asiakkaita ja sosiaalityö liittyy kiinteästi näihin hankkeisiin. Asutetut asiakkaat ovat olleet todella haasteellisia, vuosikausia asunnottomina olleita henkilöitä. Tähän mennessä kokemukset ovat olleet hyviä. Asuminen on onnistunut odotettua paremmin myös heiltä, jotka ovat siirtyneet hankkeisiin suoraan kadulta. Asukkaat ohjautuvat sosiaalityön tulosalueelta. He ovat asiakkaina sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Sosiaalityöntekijä- ohjaaja -työparityöskentely käynnistyy heti tuetun asumisen aloitusvaiheessa. Ohjaaja on mukana asiakassuunnitelman laadinnassa sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kans-

43 4(5) sa. Tapaamisella sovitaan niistä tukitoimista, joita ko. asiakas tarvitsee asumisensa turvaamiseksi. Ohjaaja saa näin työtilauksensa heti. Asiakassuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti. Asuntoviranomaiset ovat tiiviisti työskentelyssä mukana koko ajan. 6. Miten asuntoloiden muunto-ohjelma on edennyt kunnassa? Varsinainen asuntoloidern muunto- ohjelma on kolmella kunnalla, espoolla ja Helsingillä sekä Lahdella, joka on jo lakkauttanut asuntolansa v ja Muilla seitsemällä kunnalla ohjelmaa ei ole. Helsinki kommentoi, että neljä ko. asumispalvelujen tuottajaa on tehnyt aikataulutetun muuntosuunnitelman ja jättänyt ko. avustushakemukset. Käytännön haasteena on mm. tarvittavien väistötilojen löytäminen toimijoille remontin ajaksi. Toisena haasteena on muunto-ohjelmaan liittyvä palvelukulttuurin muutos, joka vaatii henkilöstöltä uusia työmenetelmiä ja kouluttautumista. Espoo toteaa, että SLEY:n ylläpitämä Väinöläkoti muutetaan tuetun asumisen yksiköksi. Vanha rakennukset puretaan ja rakennetaan 52 asuntoa ja yhteistila. Lisähenkilöstöä palkataan ainakin kaksi. Investointihakemus on tehty Aralle. 7. Mitkä ovat kunnan kokemukset kotihoidon liikkuvien tiimien käytöstä hanketyössä? ( jos kunnassa on käytössä liikkuvia tiimejä) Yhdeksällä kunnalla kymmenestä tästä asiasta ei ole kokemuksia. Helsingissä kotikuntoutustiimi on rekrytoitu, mutta toiminta on vasta alkamassa. Turku toteaa, että Turun hanke on tuetun asumisen lisäämis- ja kehittämishanke, jossa myös kuntouttava näkökulma on osana ohjaajien tukityötä. Kolmen vuoden sisällä viiden ohjaajan tiimi rakentuu perustaksi tuetun asumisen palveluille (osana sosiaalityötä) päihdeongelmaisten päivätoiminnan rinnalla. Liikkuvat tiimit hanketyössä ovat vasta orastavassa alussa. 8. Millaista on ollut pitkäaikaisasunnottomuuden valtakunnallinen ja STM:n ohjaus hankkeille? Espoo: ohjaustilaisuus oli hyvä. Lisäksi STM:n edustajien osallistuminen ohjelman ohjausryhmän kokouksiin on ollut hyödyllistä. Helsinki: Hanke on aikaansaanut sen, että asunnottomuuteen ja sen hoitamiseen paneudutaan yhteistyössä eri toimijoiden ja kaupunkien kanssa. Yhteistyö on muodostunut tiiviimmäksi valtakunnallisella tasolla. Aran vetämä hankkeen ohjausryhmä on koordinaation kannalta tarkoituksenmukainen. Joensuu: Ympäristöministeriön ohjaus on ollut erittäin hyvää ja tietoa on saanut kun sitä on tarvinnut. Yhteisissä seminaareissa on hyvä kuulla myös muiden kaupunkien kuulumia ja edistää yhteistyötä kaupunkien välillä. Ohjauskeskusteluja STM:n ja Kaste-ohjelman suuntaan on kaivattu enemmän. Tämä seminaariavaus on hyvä! Jyväskylä: Olemme kokeneet Juha Kaakisen jäsenyyden paikallisessa ohjausryhmässä

44 5(5) tärkeänä linkkinä valtakunnan tasolle. Valtakunnallinen ohjausryhmä muutoin kokoontuu melko harvoin. Lahti: Ohjausta on saatu lähinnä lomakemuodossa ja tietoa hakemalla internetistä. Työkokouksia ja aktiivisempaa tiedottamista olisi toivottu lisää jo hankkeen alkuvaiheessa. Kuopio: Käytännön tasolle ohjausta tulee vähän ja se on haettava itse, tosin ohjausta on saanut kun sitä on pyytänyt. Enemmän kaipaisi tietoa ja yhteydenpitoa muiden kuntien hankkeista ja kokemuksista. Oulu: Ohjelma kokonaisuudessaan hyvä. Hankekäytäntöjen tarkentaminen vaatinut erillisiä yhteydenottoja. Rahoitus ongelmallinen, henkilöstön palkkaus on vain pieni osa palvelun toteuttamisesta tässä meidän mallissa. Tampere: Ympäristöministeriön ja Aran ohjaus on ollut merkittävää. Yhteistyö muiden kuntien kanssa tärkeää. Hanke on nostanut asunnottomuuden ja siihen liittyvän problematiikan yhteiseksi huolenaiheeksi koko valtakunnassa. Turku: Hankkeen myötä asunnottomuuden ehkäisy on tullut enemmän yhteiseksi tavoitteeksi mm. asuntoviranomaisten ja kunnan sosiaalityön välillä. Yhteistyö on tiivistynyt. Valtakunnallinen ohjaus on jäntevöittänyt yhteistä keskustelua asunnottomuudesta. Vantaa: Valtakunnallinen ohjaus on toiminut hyvin yleisellä tasolla. Ohjaus ei ole käytännössä ulottunut ruohonjuuritasolle. Kuntien vastausten perusteella PAAVO- suppean ohjausryhmän toimintaa pidetään hyvänä etenkin koordinoinnin kannalta. Ohjauskeskusteluja STM:n ja Kaste- ohjelman suuntaan olisi kaivattu enemmän. Kunnat toivovat lisää keskinäistä yhteistyötä sekä tietoja toistensa hankkeista ja niiden onnistumisista ja ongelmista. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman myötä asunnottomuuden ehkäisy on tullut enemmän yhteiseksi tavoitteeksi ja se on lisännyt kuntien asuntotoimen ja sosiaalitoimen yhteistyötä. 9. Muita hankkeeseen liittyviä kommentteja? Tärkeimpänä toiveena on jatkorahoituksen turvaaminen vuoden 2011 jälkeenkin. Tähän otti suoraan kantaa 6 kuntaa, jotka pitävät jatkorahoitusta ja ohjelman jatkamista erittäin tärkeänä. Jatkorahoitus on todella tärkeää, jatkoa ei voida jättää pelkästään kuntien maksettavaksi. tehty työ ei myöskään saisi rahoituksen puuttumisen vuoksi mennä hukkaan. Toinen yleinen kommentti on, että hankeohjelma on hyvä, on tullut tunne, että asunnottomuutta vähennetään/poistetaan tosissaan. Hankkeesta tulisi myös tiedottaa useammin mediassa tuoden erityisesti esille nyt asutetuksi tulleiden kokemuksia.

45 ARA Tietohallinto/oh PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE TARKOITETUT KOHTEET: VUOSIEN HANKEJAOT Asunnottomuussopimuskunnat a) Vuoden 2008 hankejako (varauksen saaneet) Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Uustuotanto Tampere Hervannan Ässäkodit Oy Hervannan Ässäkodit asunnottomat vammaiset pakolaiset mielenterveyskuntoutujat kehitysvammaiset huonokuntoiset vanhukset erityistukea tarvitsevat nuoret Muut tuettavat tilat Joensuu Alkuasunnot Oy Apilakuja 1 erityistukea tarvitsevat nuoret Muut tuettavat tilat Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Mettäpelto avustettavat nuoret Oulun Metsätähti erityistukea tarvitsevat nuoret Muut tuettavat tilat Joensuu Kiinteistö Oy Jokikievari pitkäaikaisasunnottomat mielenterveyskuntoutujat Muut tuettavat tilat Espoo S-Asunnot Oy Saunalahden Ässäkodit erityistukea tarvitsevat nuoret päihdehuoltopalvelujen käyttäjät asuminen 65 0 opiskelijat kehitysvammaiset mielenterveyskuntoutujat pakolaiset tukiasuminen: asunnottomat Espoo Espoonkruunu Oy Auroranportin palvelutalo pitkäaikaisasunnottomat pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Lahti Lahden Talot Oy Nikulankujan rivitalot päihdehuoltopalvelujen käyttäjät Perusparannus Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Roihuvuorentie 3 mielenterveyskuntoutujat Palveluasunnot päihdehuoltopalvelujen käyttäjät tukiasuminen: muu mikä? Muut tuettavat tilat Helsinki Helsingin kaupunki Hietaniemenkatu 5 b päihdehuoltopalvelujen käyttäjät

46 b) Vuoden 2009 hankejako (varauksen saaneet) Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Uustuotanto Helsinki Helsingin Diakonissalaitos Aurora-talo pitkäaikaisasunnottomat perustettava yhtiö Helsinki Y-Säätiö Kiinteistö Oy Ilmatar huonokuntoiset vanhukset pitkäaikaisasunnottomat Helsinki Y-Säätiö Pitäjänmäentie 12 avustettavat nuoret pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Helsinki Asumispalvelusäätiö ASPA Valkea talo 2 pitkäaikaisasunnottomat avustettavat nuoret kehitysvammaiset erityistukea tarvitsevat nuoret Vantaa Y-Säätiö Kiinteistö Oy Viidakkokuja 6 pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Vantaa VAV Asunnot Oy Osmankäämintie 28 pitkäaikaisasunnottomat Kuopio TTY Asunnot Oy Patakukkulan toimintakeskus,pitkäaikaisasunnottomat A ja B + valvomo Muut tuettavat tilat Lahti Lahden Vanhusten Palvelutalo Puntari huonokuntoiset vanhukset Asuntosäätiö pitkäaikaisasunnottomat mielenterveyskuntoutujat Muut tuettavat tilat Lahti Lahden Palveluasunnot Oy Launeen erityisasunnot, pakolaiset LEA-hanke päihdehuoltopalvelujen käyttäjät pitkäaikaisasunnottomat Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Välivainio avustettavat nuoret Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Ritaharju avustettavat nuoret Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Oulu Kiinteistöosakeyhtiö Metsokangas avustettavat nuoret Oulun Metsätähti pitkäaikaisasunnottomat Muut tuettavat tilat Tampere Tampereen Diakoninen Kiinteistö Oy pitkäaikaisasunnottomat Asuntosäätiö Pelastusarmeijan asunnot

47 Kunta Lainansaaja Käyttötarkoitus as. Varauspv Osa- Ktuki- Avustuspv Asunnottomille päätöspv päätöspv tarkoitettu osuus Perusparannus ja hankinta Espoo Espoon Diakoniasäätiö Kyyhkyskodit pitkäaikaisasunnottomat Kyyhkyskodit huonokuntoiset vanhukset Kyyhkyskodit mielenterveyskuntoutujat Espoo Espoon Diakoniasäätiö Kyyhkyskodit pitkäaikaisasunnottomat Kyyhkyskodit huonokuntoiset vanhukset Kyyhkyskodit mielenterveyskuntoutujat Helsinki Sininauhasäätiö Pessi 2 pitkäaikaisasunnottomat Helsinki Sininauhasäätiö Pessi 2 pitkäaikaisasunnottomat Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Kiinteistö Oy Helsingin pitkäaikaisasunnottomat Kartanonkaari 29 Kartanonkaari 29 Helsinki Y-Säätiö Kiinteistö Oy Helsingin huonokuntoiset vanhukset Väinämöinen pitkäaikaisasunnottomat Helsinki Suomen Pelastusarmeijan Alppikatu 25 pitkäaikaisasunnottomat Säätiö Helsinki Kovaosaisten Ystävät - Kalevankadun Seniorikoti pitkäaikaisasunnottomat De Nödställdas Vänner ry Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Koluntie 99 pitkäaikaisasunnottomat Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Koluntie 99 pitkäaikaisasunnottomat Jyväskylä Jyväskylän Nuoriso- ja Sorvaajantie 2 pitkäaikaisasunnottomat Palveluasunnot JNP Oy Jyväskylä Jyväskylän Katulähetys ry Vähämäentie 78 pitkäaikaisasunnottomat

48 ARA/Tietohallinto/ HANKEJAKO 2010: PITKÄAIKAISASUNNOTTOMILLE TARKOITETUT HAKEMUKSET Haettu Aloitus- Kunta Diaari Lainanhakija Hanke Käyttötarkoitus As. avustus, Tuki-% pvm Omistaja Uustuotanto 20 Akaa Akaan kaupunki Parkkitien tukiasunnot ja päivätoimintakeskus 51 pitkäaikaisasunnottomat , UT 49 Espoo Espoon kaupunki Olarin vastaanottokoti 51 pitkäaikaisasunnottomat ,0 Espoon kaupunki UT 49 Espoo Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry Väinöläkoti 51 pitkäaikaisasunnottomat ,0 UT 49 Espoo Perustettava Kiinteistö Oy / Espoon Diakoniasäätiö Räävelintie 6 22 huonokuntoiset vanhukset ,6 UT 49 Espoo mielenterveyskuntoutujat ,6 UT 49 Espoo muistihäiriöiset vanhukset ,6 UT 49 Espoo pitkäaikaisasunnottomat ,6 UT 91 Helsinki Helsingin Seurakuntayhtymä perustettava Asunto Oy Helsingin Paraistentie pitkäaikaisasunnottomat ,6 Helsingin Seurakuntayhtymä UT 91 Helsinki Alkuasunnot Oy Välimerenkatu 45 erityistukea tarvitsevat nuoret , Nuorisoasuntoliitto r.y. UT 91 Helsinki pitkäaikaisasunnottomat ,9 UT 92 Vantaa Suomen Ässäkodit Oy Havukosken Ässäkodit 1 asuminen ,0 S-Asunnot Oy UT 92 Vantaa erityistukea tarvitsevat nuoret ,2 UT 92 Vantaa pitkäaikaisasunnottomat ,2 UT 444 Lohja Alkuasunnot Oy Lohjan Karstuntie 45 erityistukea tarvitsevat nuoret , Nuorisoasuntoliitto r.y. UT 444 Lohja pitkäaikaisasunnottomat ,3 UT 694 Riihimäki Riihimäen kaupunki Tiilikadun kuntoutumisyksikkö 51 pitkäaikaisasunnottomat , Riihimäen kaupunki UT 837 Tampere Suomen Erityisasunnot Oy Tampereen Keidas 51 pitkäaikaisasunnottomat ,0 UT Uustuotanto yhteensä , josta pitkäaikaisasunnottomille Haettu Aloitus- Kunta Diaari Lainanhakija Hanke Käyttötarkoitus As. avustus, Tuki-% pvm Omistaja Perusparantaminen ja hankinta 49 Espoo Auroratalo Oy Kuninkaantie pitkäaikaisasunnottomat ,8 PP 91 Helsinki Sininauhasäätiö Ruusulankatu pitkäaikaisasunnottomat ,0 Sininauhasäätiö PP 91 Helsinki Sininauhasäätiö Ruusulankatu pitkäaikaisasunnottomat ,0 Sininauhasäätiö HA 91 Helsinki Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot Haagan tukiasunnot 51 pitkäaikaisasunnottomat ,0 Helsingin kaupunki PP 285 Kotka Y-Säätiö Koulukatu pitkäaikaisasunnottomat ,0 Y-Säätiö PP 297 Kuopio Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry Likolahden asumisyksikkö 51 pitkäaikaisasunnottomat , PP Perusparannus + hankinta yht , josta pitkäaikaisasunnottomille Kaikki yhteensä , josta pitkäaikaisasunnottomille

49 Lähiöistä kaupunginosiksi Lähiöohjelma Tekijän nimi Kari Salmi ARA

50 Lähiöuudistus 2000-ohjelman arvioinnin loppuraportti YM 703:2004 Tulosten saavuttaminen vaati työtä eikä pelkkä innostuminen riittänyt. Tarvittiin oleellisesti omia varoja ja resursseja. Ministeriöissä ollut liian vähän tietoa kuntien toiminnasta. Kukin ministeriö liiaksi omissa hallinnoissaan, mikä haittasi kokonaistavoitteiden toteuttamista. Lähiökehittäminen on saatava sidottua paikallisiin strategioihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Ei pidä pitäytyä vain lähiökohtaisessa tarkastelussa, vaan laajemmin, miten lähiöasioita viedään alas - ja ylöspäin, miten muut viranomaiset ja toimijat, sekä myös muut paikkakunnat asiaan liittyvät tai miten jo olemassa olevaa verkostoa kehitetään

51 Miksi lähiöohjelma Perustuu hallitusohjelmaan, ensimmäisen kerran omat rahat Yhdyskuntarakenne (mm. kauppa, kuntarakenteen muuttuminen), kestävä kehitys, ilmastomuutoksen hillintä (mm. liikenne) Korjausvaje ( lukujen rakennukset), täydennysrakentaminen, koerakentaminen Väestö- ja sosiaalirakenteen muutos, monikulttuurisuus, maahanmuutto Palvelurakenteen muutos Työttömyys, syrjäytyminen Saavutettavuus, julkinen liikenne Turvallisuus viihtyisyys, imago

52 Lähiöohjelman johtoryhmä Jaana Nevalainen, ylitarkastaja, YM, puheenjohtaja Olli T Alho, erityisasiantuntija, TEM Harri Hakaste, yliarkkitehti, YM Pirkko Liisi Kuhmonen, kehittämispäällikkö, OPM Tiina Pesonen, ylitarkastaja, SM Harry Schulman, professori, Helsingin Yliopisto Keijo Tanner, erikoistutkija, STM Marianne Matinlassi, kehittämispäällikkö, ARA Pirkko Keränen, hallinnollinen avustaja, YM, sihteeri

53 Poikkihallinnollisuus Ohjelman tulisi olla poikkihallinnollinen ja verkottava ohjelma sekä ylä- että alatasolla ja myös eri yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Lähiöiden kokonaisvaltainen kehittäminen on saatava vakiintumaan osaksi kuntien toimintakäytäntöjä ja kuntien strategista kehittämistä

54 Hakutilanne Keväällä 2009 on ohjelmaan hyväksytty ja ARAn rahoituspäätöksen saanut 24 teemahanketta ja 12 tutkimushanketta. Näillä oli mahdollisuus hakea samoin perustein ARAlta lisärahoitusta vuoden 2009 aikana syntyviin kuluihin. Lisärahoitushakemuksia toimitettiin määräajassa 13 ja yksi (Jyväskylä) asumisneuvontahanke. Päätökset on tehty. Uusi haku lähiöohjelmaan päättyy Teemat: täydennysrakentaminen viherympäristöt ja joukkoliikenne rakennettu ympäristö imagotekijänä uudenlaiset palvelumallit

55 Lähiöohjelman viestintä Lähiöohjelman Internet- sivut ARAlle kuuluu Lähiohjelman operatiivinen viestintä, kuten ohjelman verkkosivut Verkkosivut pyritään saamaan mahdollisimman informatiivisiksi, aktiivisiksi ja vuorovaikutteisiksi > edellyttää riittävää resursointia sivujen ylläpitoon sekä erinomaista yhteyttä hankkeisiin

56 Raportointi ja seuranta Hankkeet raportoivat etenemisestä neljännesvuosittain ohjelman sivuilla ( YM:n antamien ohjeiden mukaisesti. Hankkeet raportoivat ARAlle maksatushakemuksen yhteydessä. Yhtenäinen kaavake vuoden 2009 osalta on ohjeineen ohjelman sivuilla. Raportoinnissa esille lyhyesti (riittävästi) hankkeen tulokset, onnistuneisuus, ongelmat, innovatiivisuus, vaikutukset kestävään kehitykseen, hyvät käytännöt, toiminnan jatkuvuus, yhteistyö jne. Hankkeen loppuraportoinnista annetaan eri ohjeet

57 Lähiöohjelman tilaisuudet Valtakunnallinen Lähiöseminaari (Lahdessa?) syksy seuraava 2011 ja päätösseminaari kevät 2012 Lähiöfoorumit - tammikuu 2010 viikolla 2, aihe auki - seuraavat huhti/toukokuu ja lokakuu 2010, aiheita innovatiivinen kaupunki, paikan identiteetti, vetovoimainen asuminen, kestävä yhdyskuntarakenne, tulevaisuuden kaupunkiliikenne Hanketapaamiset - Korjausrakentamishankkeet kello Ostarihankkeet kello

58 Vuoden 2010 TAE Vuoden 2010 TAE:n mukaan asuntorahaston varoista saa myöntää määräaikaisia avustuksia lähiöiden kehittämiseen enintään euroa. Myöntämisen edellytykset samat kuin Avustusta voidaan myöntää myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiseen asumisneuvojatoimintaan. Vuonna 2011 myönnettävistä avustuksista saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä. YM ja ARA saavat käyttää lähiöohjelman viestintään asuntorahaston varoista yhteensä enintään euroa, mikä vähennetään lähiöavustusten myöntämisvaltuudesta

59 Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Tutkimus- ja kehittämishankkeet Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Helsinki Helsingin Yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos Leppoisa lähiömme -tutkimushanke Espoo Teknillinen korkeakoulu Elinkaaritaloudellinen täydennysrakentamismalli asunto-osakeyhtiöille Lappeenranta Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of. Ostari- ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Oulu Oulun yliopisto Korjausneuvonnan laadullisen kehittämisen tutkimushanke Tampere Helsinki Tampereen teknillinen yliopisto, AR 0, K-laitos Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöliitto, VTT Energiatehokas lähiökorjaaminen (ENTELKO) Kerrostalon ilmastonmuutos Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Hyvillä palveluilla lähiöiden kehittämiseen Espoo Yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus YTK Tampere Tampereen teknillinen yliopisto Monimuotoinen, vetovoimainen lähiö (MOVE) Edullisen viihtyisän asumisen varmistaminen lähiökorttelikorjaamisen päätöksenteon kriteeristön avulla (EVAKO) Pori Turun yliopisto Porilainen lähiömaisema Kuopio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähiöiden asumisterveys ja -turvallisuus- palvelututkimuskonseptin kehittäminen kiinteistöjen omistajille ja kunnille (LAURI) Helsinki Helsingin kaupunki, tietokeskus Palveluhallintokuntien strategiat kaupunginosien eriytymiskehitykseen

60 Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Lähiö- ja teemalähtöiset lähiöhankkeet 1/2 Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Oulu Espoo Porin kaupunki (Insinööritoimisto LIDEA Oy) Espoon kaupunki Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne kaupunkiseudun sekä työpaikkaja palvelukeskusten välillä - esimerkkejä kehittämismahdollisuuksista Suvelan kehittämishanke - kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kaupunkia Espoo Espoon kaupunki Matinkylän lähiön ostoskeskuksen ja lähiympäristön kehittäminen Jyväskylä Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Huhtakeskuksen kehittäminen Pori Porin kaupunki Porin kaupungin lähiöiden avaaminen ympäröivään kaupunkiin kompakti kaupunki Riihimäki Riihimäen kaupunki Peltosaarihanke Espoo Espoon kaupunki Alueellinen ryhmäkorjaussuunnitelma, Soukka Tampere Tampereen kaupunki Esteetön Hervanta -selvityshanke Helsinki Suomen Pakolaisapu ry KOTILO - välineitä monikulttuurisen asumisen tueksi Lahti Lahden kaupunki Ostari - ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Oulu Oulun kaupunki Meri-Toppila - Rajakylä lähiöhanke Vantaa Vantaan kaupunki Koivukylän kehittämisprojekti Kuopio Kuopion kaupunki ASSUU Kuopiossa

61 Lähiöohjelmaan hyväksytyt hankkeet: Lähiö- ja teemalähtöiset lähiöhankkeet 2/2 Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Tampere Lappeenranta Helsinki Kansalaistalo Mansikkapaikka ry. Lappeenrannan kaupunki Helsingin kaupunki Mustikkapaikka Tehdään yhdessä -projekti Lähiöiden asukkaiden yhteisöllisyyden luominen Täydennysrakentamalla monipuolista asumista olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle Helsinki Helsingin kaupunki Asemat ja ostarit alueen käyntikortit kuntoon! Helsinki Helsingin kaupunki Esikaupunkeja tunnetuksi metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille Helsinki Helsingin kaupunki Lähiöiden hymyt ja onnit Helsinki Helsingin kaupunki Vetoa ja voimaa Mellunkylään Helsinki Helsingin kaupunki Nuoret pois verkosta!... Helsinki Helsingin kaupunki Ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatiminen Helsingissä Turku Turun kaupunki Monikulttuurisen asumisen kehittäminen Varissuon alueella Vantaa Vantaan kaupunki Lähiöiden julkisten ulkotilojen viihtyisyyden parantaminen valaistuksella

62 Lähiöohjelman lisähakuhankkeet: Paikkakunta Hakija Hankkeen nimi Helsinki Helsingin kaupunki Asemat ja ostarit - alueen käyntikortti kuntoon Helsinki Helsingin kaupunki Lähiöiden Hymyt ja Onnit - matalan kynnyksen toimitilat ja toiminta Tampere Lappeenranta Tampere Kansalaistalo Mansikkapaikka ry. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of. Tampereen teknillinen yliopisto Mustikkapaikka Ostari- ostoskeskuksesta kaupunginosakeskukseksi Edullisen viihtyisän asumisen varmistaminen lähiökorttelikorjaamisen päätöksenteon kriteeristön avulla (EVAKO) Helsinki Kuluttajatutkimuskeskus Hyvillä palveluilla lähiöiden kehittämiseen Kuopio Pori Helsinki Oulu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Porin kaupunki Teknillinen korkeakoulu, Kiinteistöliitto, VTT Oulun yliopisto Lähiöiden asumisterveys ja -turvallisuus- palvelututkimuskonseptin kehittäminen kiinteistöjen omistajille ja kunnille (LAURI) Kerrostalon ilmastonmuutos Pori Turun yliopisto Porilainen lähiömaisema

63 Viestintä ja verkottuminen Luodaan Internet- sivusto, joka muodostaa myös tietopankin. > Sivusto on käynnistetty: tietopankki kertyy vähitellen. Perustetaan valtakunnallinen yhteistyöverkosto, joka toimii keskustelufoorumina, hyvien käytänteiden ja tiedon jakajana sekä tutkimus- ja kehittämisaloitteiden edistäjänä. > Internet- sivusto toimii yhteistyöverkostona; hankkeille on järjestetty elokuussa starttiseminaari; hankekohtaisia seminaareja järjestetään (mm. Ostarit joulukuussa) Perustetaan eri toimijoita yhdistävä Lähiöfoorumi, joka on lähiöprojektien ja uusien toimintamallien sekä lähiöitä koskevan tutkimuksen esittelyareena. > 4-5 kertaa vuodessa aina eri teemoin ja kokoonpanoin kokoontuva foorumi, jonka ensimmäinen kokous marraskuussa (teema: maahanmuutto)

64 Lähiöohjelma Tekijän nimi Kari Salmi ARA

65 Yhteisöllisyys ja lähiverkostot Kotouttaminen ja kulttuurien kohtaaminen Asumisneuvonta Asukastilat ja toiminta Taide, tapahtumat ja kulttuuri Koulun ja kodin yhteistyö Nuorisotoiminta Imagon kehittäminen ja viestintä

66 Asuinalueiden toimivuus sekä palveluiden saavutettavuus ja työpaikat Joukkoliikenteen uudet mallit Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Uudet palvelumallit ja yhteiset palveluympäristöt ja niiden sijoittuminen Lähiliikuntapalvelut Lähikirjastot Lähipoliisitoiminta Elinkeinot ja työpaikat Maankäyttö