Kanta-palvelujen käyttöönotto vuosina

Transkriptio

1 Vesa Jormanainen TEEMA: SÄHKÖISET TERVEYSPALVELUT Kanta-palvelujen käyttöönotto vuosina Kanta-palveluista sähköisen reseptin käyttö on vakiintunut, ja se tulee pakolliseksi vuonna Julkisessa terveydenhuollossa tallennetaan laajasti tietoja Potilastiedon arkistoon ja yksityisessä terveydenhuollossa valmistaudutaan ottamaan palvelu käyttöön. Potilastiedon arkistoon kuuluva Tiedonhallintapalvelu on jo kansalaisten käytössä ja laajenee vuonna Terveydenhuollon ammattilaisia palveleva potilasyhteenveto otetaan käyttöön vuosina Käyttöliittymäpalveluista Omakanta on ollut kansalaisten käytössä toukokuusta Kelain eli sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöliittymä Kantapalveluihin on rakenteilla. Sosiaalihuollon valtakunnallisen tietovarantoratkaisu toteutetaan osaksi Kanta-palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisten tietojärjestelmien käyttö on 2000-luvulla laajentunut erityisesti valtakunnallisten kehittämishankkeiden myötä (1, 2, 3). Vuonna 2006 terveydenhuollon yleistrendeiksi tunnistettiin toimintojen keskittyminen, ohjailun ja valvonnan lisääntyminen tietotekniikan avulla, tuotantotaloudellisten oppien painottuminen, sekä oikeudellisten tekijöiden korostuminen (4). Sähköinen potilastietojen hallinta ja sähköinen resepti nähtiin välttämättömiksi, jotta tietotekniikkaa voitaisiin paremmin soveltaa terveydenhuollossa (5). Samalla tavoin kirjattujen keskeisten hoitotietojen tulee olla saatavissa kaikista potilastietojärjestelmistä, ja potilaskertomuksen rakenteista tietoa tulee voida pyytää, lähettää ja vastaanottaa potilaan suostumuksella lääkärin tai muun potilasta hoitavan työntekijän saataville (6). Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian, jonka tavoitteena on parantaa tiedonhallintaa ja lisätä sähköisiä palveluja (7). Tavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön. Kehittämistyön painopistettä siirretään tiedon keräämisestä ja siirtämisestä siihen, että tietoa hyödynnetään henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja elämässä pärjäämisessä, potilas- ja asiakastyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa ja tutkimuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee tulevina vuosina tehokkaat ja tietoturvallisuudeltaan taatut tavat käsitellä ja hyödyntää asiakkaita koskevaa tietoa yhdenmukaisesti. Valtakunnallisilla Kantapalveluilla voidaan parantaa ammattilaisten yhteistoiminnan mahdollisuutta ja näin kehittää asiakkaille ja potilaille annettavia palveluja. Omakanta-palvelut kansalaisten käyttöön Kansalaisten aktiivisuutta elämänhallinnassa ja omahoidossa lisätään tuottamalla luotettavaa hyvinvointitietoa ja palveluita, joiden avulla tietoa voi hyödyntää (7). Tällaisia tieto- ja asiointipalveluja ovat esimerkiksi internetsivustot, joissa on tarjolla terveydentilan arviointipalveluja, mahdollisuus tallentaa itse tuotettuja (henkilökohtaisia) tietoja omaksi terveystiliksi tai käyttää valtakunnallisia Omakanta-palveluja. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeissa kehitettiin kir Duodecim 2015;131:

2 SÄHKÖISET TERVEYSPALVELUT Kaikki kirjautumiset Eri kävijät KUVA 1. Omakanta-palveluun kirjautumiset ja eri kävijät kuukausittain 5/2010 3/ javalla rahoituspohjalla osin samansuuntaisia asioita, yleisimmin ratkaisuja terveyden omaseurantaan, viestinvälitykseen sekä terveystiedon tuotantoon ja jakeluun (8, 9). Palvelujen tuottajilla julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa on yleisesti käytössä palveluista tiedottava internetsivusto yhteystietoineen (10). Terveydentilan arviointipalvelujen sekä itse tuotetun tiedon tallentaminen omaksi terveystiliksi ovat yleistyneet kuluneiden viiden vuoden aikana (10, 11). Terveydentilan arviointipalveluja tarjosi kuusi sairaanhoitopiiriä ja kolmasosa terveyskeskuksista vuonna Itse tuotetun tiedon tallentaminen omaksi terveystiliksi oli käytössä yhdessä, kokeilussa kahdessa ja suunnitteilla yhdeksässä muussa sairaanhoitopiirissä. Kansalaisten sähköisten asiointipalvelujen käyttöä, käyttäjäkokemuksia ja kehittämistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollossa kartoitettiin valtakunnallisesti vuonna 2014 (9). Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkoportaaleista kansalaisille tunnetuimpia olivat kuntien omat terveyden- ja sosiaalihuollon verkkoportaalit, joita oli käyttänyt 41 % vastaajista kuluneen vuoden aikana. Omakanta-palveluja oli käyttänyt joka kuudes vastaaja. Omakanta-palvelut käytössä toukokuusta Samaan aikaan, kun ensimmäinen sähköinen resepti kirjoitettiin toukokuussa 2010, avattiin käyttöön 18 vuotta täyttäneille kansalaisille verkossa Omakanta-palvelu: tai Potilastiedon arkiston tuotantopilotin alkaessa Kuopiossa marraskuussa 2011 mahdollistettiin omien potilastietojen katseleminen Omakannassa. Omakannan käyttö on kasvanut eksponentiaalisesti Kanta-palvelujen käyttöönottojen funktiona (KUVA 1). Vuoden 2015 maaliskuussa Omakantaan kirjautui noin eri henkilöä yli kertaa. Huhtikuun 2015 puoliväliin mennessä 2,89 miljoonasta informointimerkinnästä 21 % oli tehty Omakannassa, kun suostumuksille luvut olivat ja 50 %. Kieltojen kokonaismäärä oli kappaletta. Omakanta-palvelujen hyötyjä. Kansalainen näkee omat potilaskertomustietonsa Omakanta-palvelussa: tiedot ovat samat kuin lääkärillä. Toistaiseksi palvelussa ei ole mahdollista tehdä omia kirjauksia. Lisäksi kansalainen pystyy Omakannassa hallinnoimaan omia tietojaan, kuten lokitietoja, suostumusten ja kieltojen hallintaa sekä elinluovutus- ja V. Jormanainen

3 Reseptikeskukseen liittyneet (lkm) Apteekit Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt Yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköt KUVA 2. Reseptikeskukseen liittyneet apteekit, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköt viikoittain hoitotahtoa. Kansalaisen potilastiedot ovat saatavilla potilaan luvalla, siellä missä häntä hoidetaan. Lokivalvonnan myötä kansalaiselle toteutuu oikeus ja mahdollisuus nähdä ajasta ja paikasta riippumatta, missä terveydenhuollon toimintayksikössä tai apteekissa hänen tietojaan on käsitelty. Uusina toiminnallisuuksina Omakanta-palvelussa otetaan käyttöön reseptin uusimispyyntö (tulossa vuonna 2015) ja hoitopaikan valinta (tulossa vuosina ). Kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten portaalien käyttäjäkokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia (9). Hyödyllisimmiksi koettiin Mielenterveystalo (88 % käyttäjistä piti hyödyllisenä) ja Omakanta (77 %). Kansalaisista vähintään kaksi kolmesta koki tietoturvan, päällekkäisten tutkimusten välttämisen, palveluun pääsyn ja hoidon saannin nopeutumisen ja lääkitysvirheiden välttämisen kaikkein tärkeimmiksi sähköisen asioinnin tavoitteiksi. Tulevaisuudessa kansalaiset toivovat sähköisesti saatavaksi etenkin laboratoriotuloksia, omia potilastietoja ja reseptejä sekä reseptien uusintaa, ajanvarauspalveluita, luotettavaa terveystietoa ja hoitosuosituksia sekä palveluhakemistoa. Sähköinen resepti kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön Uusi strategia tukee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä ja sähköisiä sovelluksia, joita he osaavat käyttää ja joita ovat motivoituneita käyttämään (7). Tällaisia tietojärjestelmiä ovat muiden muassa valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sähköinen resepti, lääketietokanta ja Potilastiedon arkisto. Sähköinen resepti käytössä toukokuusta Ensimmäinen sähköinen resepti kirjoitettiin Turussa Kirkkotien terveysasemalla toukokuussa Resepti toimitettiin apteekissa, ja ensimmäiset tiedot tallentuivat valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Vuonna 2014 lääkärit laativat 24,8 miljoonaa sähköistä reseptiä, ja sähköisistä resepteistä tehtiin 38,9 miljoonaa lääketoimitusta apteekeissa 3,6 miljoonalle eri henkilölle. Julkisen terveydenhuollon liittymisvelvollisista noin 95 % otti sähköisen reseptin käyttöön määräajassa ( mennessä) (KUVA 2). Vuoden 2014 lopulla julkisen tervey Kanta-palveluiden käyttöönotto vuosina

4 SÄHKÖISET TERVEYSPALVELUT TAULUKKO 1. Sähköiseen reseptiin hyväksytyt tietojärjestelmät vuosina Hyväksytty Tietojärjestelmä Versio Valmistaja Alkuperäinen Uudelleen Linnea ereselinnea Receptum Oy Pegasos 8.1 SP Logica Oy Reseptikeskus Kela Salix /08.00 Pharmadata Oy Effica Tieto Oyj Uranus Logica Oy Maxx Receptum Oy Graafinen Finstar 4.0 Logica Oy Mediatri Mediconsult Oy Abilita Terveydenhuolto v2012/01 Abilita Oy Acute v Acute FDS Oy Esko PTJ v.3.7 Lääkehoitosovellusosio Pohjois-Pohjanmaan shp v DynamicHealth 7.16 Tieto Healthcare & Welfare Oy SoftMedic CGI Suomi Oy MAXX-eResepti Receptum Oy edoctoral PlusTerveys Oy era Atostek Oy Pegasos 8.2 CGI Suomi Oy MediResepti Mediconsult Oy Taulukossa esitettyjen lisäksi lakisääteisessä sertifiointiin kuuluvan Kelan yhteistestauksen eri vaiheissa on kaksi (2) tietojärjestelmää DomaCare Medi (Invian Oy), testaus alkanut 03/2015 Hilkka (Fastroi Oy), testaus alkanut 03/ denhuollon resepteistä yli 90 % oli sähköisiä reseptejä. Yksityisen terveydenhuollon 230 toimijaa on ottanut sähköisen lääkemääräyksen käyttöön. Suomessa on hyväksytty sähköiseen reseptiin 20 tietojärjestelmää ja lisäksi kaksi tietojärjestelmää on lakisääteisen yhteistestauksen eri vaiheissa (TAULUKKO 1). Sähköisen reseptin hyötyjä. Vuonna 2005 odotettiin, että sähköinen resepti voitaisiin ottaa nopeasti käyttöön käyttöönottopäätöksen jälkeen ja että lääkerekisterit olisivat ajantasaiset sähköisissä reseptiohjelmissa (12). Potilaan reseptit eivät olisi enää hukassa, millä vältettäisiin reseptien uusimisia. Potilaan kokonaislääkityksen hahmottaminen olisi helpompaa, kun kaikki potilaalle kirjoitetut reseptit ja niiden toimitustiedot olisivat saatavilla. Sähköisten reseptien kirjoittaminen olisi nopeampaa kuin paperireseptien. Myös lääkkeiden toimittaminen apteekeissa olisi nopeampaa. Potilas voisi itse seurata lääkitystään. Resepti ei olisi väärennettävissä. Sähköinen resepti auttaisi hyvän hoidon toteutumista ja edistäisi lääketurvallisuutta sekä tehostaisi ja helpottaisi terveydenhuollon ammattilaisten ja apteekkien toimintaa ja työtä. Suomalaisten lääkäreiden ensikokemuksia sähköisen reseptin käytössä selvitettiin verkkokyselyllä Turussa ja Kotkassa syksyllä 2012 (13). Vastaajista 84 % piti sähköistä reseptiä helppona oppia, ja 70 %:n mielestä se oli helppokäyttöinen ja 72 %:n mukaan työssä hyödyllinen. Uudistus nopeutti reseptin kir- V. Jormanainen

5 joittamista. Lääkehoidon hallinta parani 64 % mielestä. Erityisesti lääkkeiden väärinkäyttöön pystyttiin puuttumaan aiempaa tehokkaammin. Sähköinen resepti oli vähentänyt lääkäreiden tarvetta soittaa apteekkiin. Myönteisimmät kokemukset olivat eniten sähköisiä (yli kymmenen päivässä) reseptejä kirjoittaneilla perusterveydenhuollon lääkäreillä. Vuonna 2014 terveydenhuollon organisaatioissa sähköisen reseptin haasteita olivat potilastietojärjestelmän käytössä ilmenevät hitaudet, tietojärjestelmän käytettävyyteen liittyvät asiat, potilaskertomuksen ja sähköisen reseptin toiminnallisuuksien puutteellinen integrointi sekä uuteen (valtakunnalliseen) toimintamalliin sitoutuminen, sen koulutus ja kustannukset (10). Vuoden 2011 alussa keskeisimpinä haasteina mainittiin potilaskertomusohjelmiston lääkehoito-osion uudistaminen, keskitettyjen tietojärjestelmien ja apteekkien tiedonsiirron toimivuus, toimikorttiprosessi, henkilökunnan koulutus sekä yhteisten toimintamallien sopiminen ja kustannukset (11). Valtakunnallisessa kyselyssä vuonna 2014 kansalaisista 56 % ilmoitti saaneensa reseptin ja seuranneensa siinä jäljellä olevia lääkkeitä ja uusimistarvetta viimeksi kuluneen vuoden aikana (9). Heistä vain 12 % ilmoitti tehneensä tämän tietokoneen välityksellä. Vastaajista 77 % ei tuntenut Omakanta-palvelua. Potilastiedon arkisto kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön YDINASIAT 88 Sähköinen resepti ja Omakanta (kansalaisille) olivat ensimmäiset käyttöön otetut Kansallisen terveysarkiston valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut (Kanta-palvelut). 88 Seuraavaksi käyttöön otetaan Potilastiedon arkisto ja myöhemmin siihen kuuluva ammattilaisten Tiedonhallintapalvelu. 8 8 Potilasturvallisuuden ja hoidon laatu paranevat, kun ajantasaiset tiedot ovat käytettävissä ja saatavissa potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa valtakunnallisesti kaikilta terveydenhuollon toimijoilta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset ratkaisut ovat avainasemassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten toiminnallisiin tavoitteisiin pääsemisessä. Tavoitteena on siirtyä integroituihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, jotka lähtevät asiakkaan ja potilaan tarpeista ja ovat saatavilla yhdenvertaisesti ja esteettömästi (7). Kun (valtakunnallisia) toimintamalleja uudistetaan, asiakas- ja potilastiedot pyritään saamaan ammattilaisten, asiakkaiden ja potilaiden yhteistyön käyttöön riippumatta organisaatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjestelmien muutoksista. Kantapalvelut otetaan käyttöön kaikissa julkisissa ja lainsäädännön edellyttämissä yksityisissä terveydenhuollon organisaatioissa. Sosiaalihuollon valtakunnallisen tietovarantoratkaisun toteuttamisella osaksi Kanta-palveluja varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asiakkaita koskevan tiedon kulku organisaatioja sektorirajojen yli. Potilastiedon arkisto käytössä marraskuusta Potilastiedon arkisto otettiin ensimmäisenä käyttöön Kuopiossa marraskuussa 2011 ja tuotantopilotti päättyi helmikuussa 2012 (TAULUKKO 2). Arvioon perustuen julkisessa terveydenhuollossa on 179 Potilastiedon arkistoon liittyjää (pois lukien julkinen työterveyshuolto). Sähköisen reseptin käyttöönoton tavoin liittyminen Potilastiedon arkistoon tehdään järjestelmällisesti ja johdetusti. Ensimmäisenä Potilastiedon arkiston otti jatkuvaan tuotantokäyttöön Itä-Savon sairaanhoitopiiri (Sosteri) marraskuun alussa 2013 (14). Potilastiedon arkistoon liittyminen julkisessa terveydenhuollossa alkoi toden teolla maaliskuussa Lakisääteiseen määräaikaan mennessä kolmasosa julkisen tervey denhuollon liittymisvelvollisista toimijoista oli ottanut Potilastiedon arkiston käyttöön. Maaliskuussa 2015 liittyjien lukumäärä oli 140 (78 %) liittyjää. Palvelu oli käytössä 271 (85 %) Manner-Suomen kunnassa ja 1313 Kanta-palveluiden käyttöönotto vuosina

6 SÄHKÖISET TERVEYSPALVELUT TAULUKKO 2. Potilastiedon arkistoon hyväksytyt tietojärjestelmät vuosina Hyväksytty 1. käyttöönotto Tietojärjestelmä Versio Valmistaja Pegasos / earkisto Logica Oy (pilotti) Effica 4.1 vuosijulkaisu Tieto Oyj 2013 (H2) Pegasos CGI Suomi Oy Uranus 8.4 CGI Suomi Oy Graafinen Finstar 5.0 CGI Suomi Oy Acute 4.3 Acuvitec Oy Abilita Abilita Oy Ab 1 Tuotantopilotti Taulukossa esitettyjen lisäksi lakisääteisessä sertifiointiin kuuluvan Kelan yhteistestauksen eri vaiheissa on 12 tietojärjestelmää Graafinen Finstar (CGI Suomi Oy), testaus alkanut 03/2014, vain kuvantamisen osalta Esko (Pohjois-Pohjanmaan shp), testaus alkanut 04/2014 Multilab (MyLab Oy), testaus alkanut 08/2014 Radu (Lforce Oy), testaus alkanut 08/2014 Mediatri (Mediconsult Oy), testaus alkanut 10/2014 Diarium (Finnish Net Solutions Oy), testaus alkanut 02/2015 DynamicHealth (Tieto Healthcare & Welfare Oy), testaus aloitettu 04/2015 era (Atostek Oy), testaus aloitettu 04/2015 SoftMedic (CGI Suomi Oy), testaus aloitettu 04/2015 edoctoral (PlusTerveys Oy), testaus aloitettu 04/2015, suun terveydenhuolto LifeCare (Tieto Healthcare & Welfare Oy), testaus aloitettu 04/2015, suun terveydenhuolto WinHIT (In Net Oy), testaus aloitettu 04/2015, suun terveydenhuolto %:lla siellä asuvalla. Kymmenessä sairaanhoitopiirissä kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat käyttivät palvelua. Potilastiedon arkistoon on hyväksytty 13 tietojärjestelmää, ja 12 tietojärjestelmää on yhteistestauksessa (TAULUKKO 2). Huhtikuun 2015 alussa Potilastiedon arkistoon oli kertynyt 113,2 miljoonaa palvelutapahtumaa ja hoitoasiakirjaa 3,72 miljoonalta eri henkilöltä. Yksityisen terveydenhuollon liittymisvalmistelut ovat käynnissä. Potilastiedon arkiston hyötyjä. Tietotekniikan ennakoitiin muuttavan terveydenhuollon toimintakulttuuria enemmän kuin yhdenkään uuden biolääketieteellisen oivalluksen (4). Sähköisen potilaskertomuksen myötä hoidon laatu ja alueellinen tasa-arvo paranevat. Potilastiedon arkiston rakenteiset tiedot, jotka kirjataan yhdenmukaisin tietorakentein sähköiseen potilaskertomukseen, mahdollistavat tietojen yhteiskäytön eri organisaatioissa (2, 15). Potilastiedon arkiston Tiedonhallintapalvelu kokoaa potilaan keskeiset terveystiedot havainnollisesti esitettynä yhdelle näytölle. Näin hoitoon vaikuttava oleellinen tieto löytyy helpommin, ja sitä käytetään hoidon perusteena. Potilaan kanssa yhdessä laadittavan yhden terveys- ja hoitosuunnitelman käytöllä vältetään eri suunnitelmat eri yhteyksissä ja päällekkäisiä turhia tutkimuksia ja hoitoja. Vuonna 2014 terveydenhuollon organisaatiot kirjasivat Potilastiedon arkiston keskeisimmiksi haasteiksi kansallisten määrittelyjen hitaan valmistumisen, ohjeistuksen puutteellisuudet, määritysten ja ohjeiden muutokset, potilastietojärjestelmän liittymisvalmiuden, resurssit, koulutustarpeen, rakenteisen kirjaamisen opettelun sekä uusien toimintamallien jalkauttamisen (10). Vuoden 2011 alussa keskeisimpinä haasteina oli mainittu yhteensovittaminen valtakunnallisiin ja alueellisiin tietojärjestelmiin, ohjelmistojen kehittämiseen liittyviä asioita, viranomaisohjeet, henkilöstön V. Jormanainen

7 osaaminen ja koulutus sekä tietojärjestelmien liittymisvalmiudet ja kustannukset (11). Kansalaiskyselyyn vuonna 2014 vastanneista 17 % oli saanut omat potilastietonsa viimeksi kuluneen vuoden aikana mutta vain 2 % tietokoneen välityksellä (9). Pohdintaa Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä vain rajallisesti tutkittua tietoa. Sähköisten potilastietojärjestelmien käyttöön ottamista on tutkittu rajallisesti. Sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönoton seurantatutkimuksessa ( ) Varkaudessa tietoja kerättiin neljässä vaiheessa (16). Henkilökunnan ennakko-odotukset tietojärjestelmän käyttöönoton vaikutuksista olivat varovaisen positiiviset. Kaikki toiminnan muutosmittarit osoittivat selkeästi positiivisia muutoksia puoli vuotta tuotantokäytön aloittamisesta. Seitsemän vuoden kuluttua positiiviset muutokset olivat edelleen vahvistuneet. Muutos uuteen sähköiseen potilastietojärjestelmään nopeutti ja helpotti henkilökunnan työtä, vähensi päällekkäistä työtä, lisäsi henkilökunnan työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota, paransi hoidon laatua sekä potilas- ja asiakastyytyväisyyttä. Onnistunutta käyttöönottoa selittivät ihmiseen ja organisaatioon liittyvät mutta eivät teknologiset tekijät (16). Tarvitsemme tiedon rakenteista kirjaamista. Suomen terveydenhuollon tietoteknologian neljällä ensimmäisellä vuosikymmenellä luovuttiin rakenteiseen kirjaamiseen perustuvasta lähestymistavasta (17). Tietojärjestelmät kehitettiin dokumentointijärjestelmiksi, jotka purkivat potilaan hoitoprosessin erillisiksi ja irrallisiksi kirjauksiksi. Dokumentointipohjaiset tietojärjestelmät eivät pysty tuottamaan toiminnan sisältöä ja vaikuttavuutta kuvaavaa tietoa, mitä on kerättävä työläästi erikseen. Rakenteiset tiedot auttavat terveydenhuollon ammattilaista löytämään nopeasti suuresta tietomäärästä oleelliset tiedot. Rakenteiset tiedot mahdollistavat sen, että sama tieto on tarpeen kirjata vain kerran ja että kertaalleen kirjattu tieto on automaattisesti käytettävissä hoitotiivistelmiin, lääkärintodistuksiin ja muihin sähköisiin lomakkeisiin. Yhdenmukainen kirjaaminen vähentää moninkertaista kirjaamista. Tietojen rakenteisuus on edellytyksenä sille, että automaattista päätöksentekoa tukevia sovelluksia voidaan tuoda kliinikon päivittäisen työn avuksi helpottamaan arjen sujumista. Rakenteista tietoa on saatavilla valtakunnallisesti Potilastiedon arkistossa kaikilta terveydenhuollon toimijoilta. Standardoitu ja rakenteinen tieto mahdollistaa tietojärjestelmän valmistajasta riippumattoman kehittämisen, kun tieto irrotetaan rekisterinpitäjästä ja organisaatiosta. Tiedon irrottaminen mahdollistaa esimerkiksi organisaatioiden uudistamista sekä julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien hoitoketjujen kehittämistä. Potilastietojärjestelmä tallentaa tiedot Potilastiedon arkistoon silloin, kun tallentaminen on hoidon kannalta järkevää. Potilasturvallisuuden ja hoidon laatu paranevat, kun ajantasaiset tiedot ovat käytettävissä ja saatavissa potilaan hoitoprosessin eri vaiheissa. Tiedot näytetään myös kansalaiselle Omakannassa, mikäli tietojen näyttämistä ei ole viivästetty. Potilaan hoidon yhdessä palvelutilanteessa syntyneet tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla potilaan suostumuksella hänen toiseen palvelutilanteeseensa. Kertyneet ja tallennetut sähköiset asiakirjat tietoineen säilytetään pitkäaikaisesti kansallisesti yhtenevässä muodossa Potilastiedon arkistossa. Potilaan hoidon kannalta on tärkeää saada helposti käsitys potilaan ajantasaisista hoitoon liittyvistä keskeisistä tiedoista. Tätä varten Potilastiedon arkistoon on kehitetty Tiedonhallintapalvelu ja potilasyhteenveto. Tiedonhallintapalveluun tallennetaan potilastietojen luovutuksen ja potilaan tahdonilmaisujen hallintaan liittyvinä ja ylläpidettävinä asiakirjoina potilaan informointimerkinnät, suostumus valtakunnallisesta arkistointipalvelusta tapahtuvaan tietojen luovutukseen, potilastietojen luovutuskielto, elinluovutustahto ja hoitotahto (18, 19). Potilaan terveyden- ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot tallennetaan Po- Rakenteiset tiedot auttavat löytämään nopeasti oleellisen tiedon 1315 Kanta-palveluiden käyttöönotto vuosina

8 SÄHKÖISET TERVEYSPALVELUT tilastiedon arkistoon kunkin terveydenhuollon organisaation omiin potilasrekistereihin, ja Tiedonhallintapalvelu ainoastaan kokoaa ja välittää nämä tiedot potilastietojärjestelmille. Tiedonhallintapalvelun koosteet (kertyvät eli kumulatiiviset tiedot) tuotetaan tehtyjen potilaskertomusmerkintöjen tietoja kokoamalla ja yhdistämällä. Näitä koosteita ovat diagnoosit, riskitiedot, toimenpiteet, toimenpidekoodistolla kirjatut kuvantamistutkimukset, laboratoriotulokset, keskeiset fysiologiset mittaustulokset, rokotukset ja lääkitystiedot. Tiedonhallintapalvelun ylläpidettävät asiakirjat vaativat aktiivista ylläpitoa ja uusien tietojen lisäämisen lisäksi myös vanhentuneiden tai muuttuneiden tietojen päivittämistä. Tällaisia ylläpidettäviä asiakirjoja ovat terveys- ja hoitosuunnitelma sekä henkilötiedot (20). Lääkitys ja sen merkinnät ovat keskeinen osa potilaan hoitoja, ja ne vaikuttavat suuresti potilasturvallisuuteen (21). Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehittämisen keskiössä on ollut lääkemerkintöjen tekeminen ja sen edellyttämät tietosisällöt ja tietorakenteet potilaskertomuksissa. Potilaan lääkitystä koskevan tiedon keskitetty tallentaminen ja parempi saatavuus toimipaikasta riippumattomasti koostettuna on merkittävä potilasturvallisuutta parantava seikka. Potilastiedon arkistoon tallennetuista lääkemerkinnöistä ja valtakunnallisesta Reseptikeskuksesta saatavista sähköisen reseptin ja lääkkeen toimitustiedoista koostetaan Tiedonhallintapalvelussa lääkityslista, joka näytetään terveydenhuollon ammattilaisille potilasyhteenvedolla (18). Ajantasaisen lääkityslistan koostaminen on osoittautunut aikaa ja moniammatillista osaamista vaativaksi sekä erittäin monimutkaiseksi kehittämistyöksi, jossa käypiä ratkaisuja on hakenut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita. Lopuksi Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut ja niitä täydentävät kehitettävät palvelut edellyttävät rakenteista kirjaamista sähköiseen potilaskertomukseen (15). Terveydenhuollon ammattilaisen oman organisaation tai potilastietojärjestelmän sisällä sähköisen potilaskertomuksen rakenteisen kirjaamisen odotetaan parantavan potilastiedon laatua ja helpottavan tiedon löytymistä sekä hyödyntämistä yhteisesti sovittujen tietorakenteiden avulla. Rakenteisesti kertaalleen kirjattua tietoa voidaan hyödyntää päivittäistä potilastyötä laajemmin, tehtiinpä sitten sähköisiä reseptejä, lähetteitä, hoitopalautteita, hoitoilmoituksia tai lakisääteisiä rekisteri-ilmoituksia. Rakenteisen tiedon käyttö mahdollistaa lisäksi hoito-ohjeita tarjoavan ja mahdollisista vaara-, erhe- tai virhetilanteista varoittavan päätöksenteon tuen liittämisen sähköiseen potilaskertomukseen paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. VESA JORMANAINEN, LL, THM, terveydenhuollon erikoislääkäri, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tietopalvelut-osasto Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö (OPER) SIDONNAISUUDET Ei sidonnaisuuksia Summary 1316 Introduction of Kanta services between 2010 and 2014 National Kanta Services are at the deployment stage. The use of electronic prescription has become established and will be mandatory in Public health care organizations send data to the national Patient Data Repository in a large scale, and private health care is carrying out preparations in order to implement and start using the service. As part of Patient Data Repository services, a national Patient Data Management service has been accessible to citizens since 2010 and will be extended in Patient Data Management service patient summary for health care professionals is in development and will be implemented in A user interface service My Kanta pages has been accessible to citizens since May A user interface for health care professionals (Kelain) to access Kanta Services is in development. Social welfare data repository will be developed as part of the national Kanta Services. V. Jormanainen

9 KIRJALLISUUTTA 1. Hämäläinen P, Hyppönen H. Sosiaalija terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian pitkän aikavälin toimeenpano. Sosiaalilääketiet Aikakausl 2006;43: Harno K, Alkula R. Terveydenhuollon kansallinen arkistopalvelu. Duodecim 2008;124: Saranto K, Kuusisto-Niemi S. Tiedon hallinta johtamisessa. Kirjassa: Rissanen S, Lammintakanen J, toim. Sosiaali- ja terveys johtaminen. Helsinki: WSOYpro 2011, s Haahtela T. Tieto, tietotekniikka ja lääkärintyön murros. Duodecim 2006; 122: Kärkkäinen R. Eihän tehdä reseptibaabelia. Suom Apteekkaril 2006;95:4. 6. Kunnamo I. Mitä odotan sähköiseltä potilaskertomukselta? Kunnallislääkäri 2005;20: Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena: sote-tieto hyötykäyttöön strategia Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö fi/c/document_library/get_file?folderid=3 9503&name=DLFE pdf. 8. Hyppönen H, Iivari A, Ahopelto M. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin hankkeet Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 31/ Hyppönen H, Hyry J, Valta K, Ahlgren S. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi: kansalaisten kokemukset ja tarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 33/ Reponen J, Kangas M, Hämäläinen P, Keränen N. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2014: tilanne ja kehityksen suunta. Oulun yliopisto sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Painossa). 11. Winblad I, Reponen J, Hämäläinen P. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2011: tilanne ja kehityksen suunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 3/ Virtanen A. Sähköinen resepti. Kunnallislääkäri 2005;20: Kivekäs E, Kuusisto H, Enlund H, Saranto K. Ensikokemuksia e-reseptin käytöstä perusterveydenhuollossa. Suom Lääkäril 2014;69: Jormanainen V. Potilastiedon arkisto käyttöön julkisessa terveydenhuollossa. Yleislääkäri 2014;29: Lehtovirta J, Vuokko R, toim. Terveyden huollon rakenteisen kirjaamisen opas: keskeisten kertomusrakenteiden kir jaaminen sähköiseen potilaskertomukseen, osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksia 1/ Valta M. Sähköisen potilastietojärjes telmän sosiotekninen käyttöönotto: seit semän vuoden seurantatutkimus odo tuksista omaksumiseen. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto Nenonen M. Takana loistava tulevaisuus: suomalaisen terveydenhuollon tietoteknologian neljä ensimmäistä vuosikymmentä. FinJeHeW 2012;4: Virkkunen H, Porrasmaa J, Suhonen J, Mäkelä-Bengs P, Lehtovirta J, Vuokko R. Tiedonhallintapalvelun periaatteet ja toiminnallinen määrittely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeita 4/ Vuokko R, Suhonen J, Porrasmaa J. Sairaanhoitopiirin yhteisen potilasrekisterin ja KanTa-suostumustenhallinnan toiminnallisuuksien määrittely: potilaan informointi, suostumus ja kiellot. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportteja 63/ Komulainen J, Vuokko R, Mäkelä M. Rakenteinen terveys- ja hoitosuunnitelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeita 7/ Mäkelä-Bengs P, Virkkunen H, Vuok ko R. Lääkemerkinnän tekeminen ja tietosisältö 2016: toiminnallinen määritte ly. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksia 1/ Kanta-palveluiden käyttöönotto vuosina