Kivääri kehittyy jatkuvasti Kielitaito kannattelee. Yritysyhdistys tukee työpaikalla

Transkriptio

1 6/2013 Kivääri kehittyy jatkuvasti Kielitaito kannattelee Yritysyhdistys tukee työpaikalla

2 numero 6/2013 Kansi: Jarmo Sipilä Sakolla on asevalmistusta useassa polvessa...10 Neuvottelukierros on käynnissä...14 Metropolia ja UPM testaavat uudenlaista autoa Työn imu on arvokas kokemus...18 Henkilöstöedustaja joka työpaikalle...19 Työpaikalla apu on lähellä...20 Konsulttialan yritysyhdistys kokoaa väkeä...22 Nokia kauppaa puhelinvalmistuksensa...21 Uranostetta tarvitaan juuri nyt...26 Eläkeremontin tarve Euroopassa kasvaa...28 Vaellus syntyy yhteistyöllä...43 Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...24 Totta & tutkittua...30 Oikeus...32 Opiskelijat...36 Ajankohtaista jäsenrekisteristä Luottamusvaltuutettu Juha Mielikäinen ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja rakennustuoteyhtiössä Lappeenrannassa. 2

3 Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Kannattaisi olla tosissaan Suomen väitetään olevan sopimusyhteiskunta, jossa parempaa maailmaa rakennetaan mieluummin neuvottelemalla ja sopimalla kuin riitelemällä. Soraääniä tietenkin kuuluu, mutta enemmistö kansalaisista luottaa edelleen sopimisen voimaan mielessään vanha viisaus parempi laiha sovinto kuin lihava riita. Työmarkkinoilla on jälleen sopimisen aika. Keskusjärjestöt saivat elokuun lopussa vähin äänin aikaan esityksen keskitetyksi työmarkkinaratkaisuksi, joka sai kasteessa tällä kertaa nimen työllisyys- ja kasvusopimus. Sovun sisältämät palkankorotukset ovat ultrakevyet; kahden vuoden sopimus tietää palkansaajille väistämättä ostovoiman heikentymistä noin kahdella prosentilla. Tarjottuun sopuun pitäisi työnantajaliittojen puolella osata tarttua, mutta ensimmäisten merkkien mukaan neuvottelut työehtosopimusten uusimisesta voivat osoittautua ennakoitua hankalimmiksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on jo julkisestikin ehtinyt vaikertaa keskusjärjestösopimuksen kamaluutta kertoen samalla, mitä vielä palkansaajien pitäisi uhrata suomalaisen kilpailukyvyn alttarille. Samaa kaikua on kuulunut myös vähitellen käynnistyvistä ja vauhtiin pääsevistä liittojen välisistä neuvotteluista. Työnantajaliitot ovat kantaneet neuvottelupöytiin turhaa kuormaa ikään kuin koetellakseen, kuinka pitkälle vastapuolen vieteriä voi venyttää. Työnantajat ovat myös esittäneet työllisyys- ja kasvusopimuksesta tulkintoja, jotka eivät ole sen kirjaimen tai edes hengen mukaisia. Työnantajaliittojen valitsema taktiikka herättää kysymyksen, oliko EK tosissaan työllisyys- ja kasvusopimusta sopiessaan ja jos oli, oliko sillä kaikilta jäsenliitoilta mandaatti sopia ratkaisusta. Toivon mukaan oli. Suotavaa on, että työnantajaliitot hakevat sopimalla ja tosissaan maahan talouden vakautta ja työllisyyttä tukevaa työmarkkinaratkaisua, sillä nyt jos koskaan laihakin sovinto on riitaa parempi. Palkansaajat ovat tuoneet oman kortensa kekoon jo keskusjärjestösopimuksessa olemalla valmiit niukkuuden jakamiseen. Elinkeinoelämälle ja yrityksille on siis tarjolla työrauhaa lähes hävyttömän halvalla. Toivon mukaan työnantajaleiri ymmärtää tämän, järki voittaa röyhkeyden ja jatkamme sopimisen linjalla. Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Piirros: Markku Haapaniemi Työntekijöiden oikeudet varmistettava nollatyösopimuksissa Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan lainsäädännöllä pitää vahvistaa nollatyösopimuksilla työskentelevien oikeuksia. Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla. Uuden Insinööriliiton jäsenistössä nollasopimuksia on lähinnä opiskelijoilla. Käytännössä nollatyösopimukset aiheuttavat epäselvyyttä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työsopimus luo työnantajalle ja työntekijöille. Työntekijöille sopimukset aiheuttavat esimerkiksi työvuorojen ennakoimattomuutta. Myös työnantajalle voi olla epäselvää, miten työtä on nollatyösopimuksen mukaan työntekijälle tarjottava. TEM:n työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten mielestä joissakin tilanteissa tilapäisen työvoiman käyttö on järkevää eikä sen tarkoituksena ole kiertää työntekijää suojaavaa lakia. Jatkossa pitäisi esimerkiksi harkita muutoksia nollatyösopimuksella työskentelevien työttömyysturvaan, sillä tällä hetkellä etuuksien maksamiselle asetettu karenssiaika voi olla joissain tilanteissa kohtuuton. Lisäksi on pohdittavaa, pitäisikö laissa säätää tarkemmin työajan ja muiden työsuhteen ehtojen vakiintumisesta. 11,7 % Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta on noussut Suomessa muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna nopeimmin. Vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013 ruoka on kallistunut 11, 7 prosenttia. EU15-maiden keskiarvo samaan aikaan on reilu kuusi prosenttia ja esimerkiksi Ruotsissa vastaava kallistuminen on vain 4,6 prosenttia. Suomen kesäkuun 1,4 prosentin inflaatioista reilut 60 prosenttia oli peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnan noususta. Metalliteollisuus painoi tehdasteollisuuden kannattavuutta alas viime vuonna Kemia 8,4 Elintarvike 4,9 Metsä -0,9 Metalli -2,2 Muu teollisuus -0,2 Koko teollisuus 0, prosenttia Tehdasteollisuuden liikevaihdon muutos toimialoittain

5 Koonnut Kirsi Tamminen Työpaikkaruokailu antaa virtaa Työpaikkaruokailu edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa työikäisten ruokavaliota. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työpaikkaruokalassa aterioi vat syövät muita useammin tuoreita kasviksia. Tutkimusten mukaan työpaikan johdon osoittama kiinnostus työntekijöiden hyvinvointiin lisää työntekijöiden terveellisiä elintapoja. Suomessa oli toissa vuonna noin henkilöstöravintolaa. Noin kahdella kolmesta työssä käyvästä on mahdollisuus ruokailla henkilöstöravintolassa, ja noin puolet käyttää mahdollisuutta hyväkseen. Suomalaisyrityksissä kova muutostahti Lähes puolet suomalaisyrityksistä on uudistanut organisaatiotaan kahden viime vuoden aikana. Tuotteita ja palveluja on uudistanut melkein yhtä moni. Kokonaan uusia tuotteita tai palveluja on kehittänyt joka viides yritys. Useampi kuin kaksi kolmesta työntekijästä koki muutosten vaikuttaneen myönteisesti työn mielekkyyteen. Yli puolet katsoi muutosten lisänneen uskoa työsuhteen jatkuvuuteen ja vajaa kolmannes näki muutoksella myönteisiä vaikutuksia palkkaan. Suurin huolenaihe oli Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat välillä töihin Hallitus esittää, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi jatkossakin jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämismahdollisuudella on haluttu tukea työn kuormitus, joka oli lisääntynyt joka kolmannen mielestä. Työ tuotti mielihyvää eniten niissä yrityksissä, jotka olivat kasvaneet tai joissa johto oli hajauttanut päätöksentekoa alaspäin. Valtaa keskittäneissä organisaatioissa työmielihyvä oli selvästi keskimääräistä vähäisempää. Vähäisintä se oli siellä, missä oli karsittu toimintoja esimerkiksi ulkoistamalla. Tiedot käyvät ilmi Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen toteuttamasta tutkimuksesta. työssäkäynnin kokeilemista ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Tavoitteena on työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten palaaminen heille sopivaan työhön. Lisäksi säännöksiä muutettaisiin siten, että työkyvyttömyyseläkkeen voisi jättää uudelleen lepäämään jo kuukauden tauon jälkeen. Tällä hetkellä jaksojen välissä työkyvyttömyyseläkkeen on oltava maksussa vähintään kolme kuukautta. Määräaikaisen lain on tarkoitus olla voimassa vuoden 2016 loppuun. Vienti virkoaa Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa Suomen kokonaistuotannolle tänä vuonna 0,6 prosentin supistumista ja ensi vuonna 2,1 prosentin kasvua. Viime maaliskuun ennustetta on alennettu vuoden 2013 osalta 1,2 prosenttiyksikköä ja vuoden 2014 osalta 0,3 prosenttiyksikköä. Odotettua heikompaa kehitystä selittää ennen kaikkea taantuman pitkittyminen Euroopassa ja siihen liittyvä investointien jyrkkä supistuminen sekä naapurimaidemme Venäjän ja Ruotsin talouskasvun odotettua tuntuvampi hidastuminen. Tämä rajoittaa Suomen vientiä, jonka määrä supistuu kuluvana vuonna vajaan prosentin. Ensi vuonna vienti yltää jo neljän prosentin kasvuun kansainvälisen talouden nousun myötä. 5

6 järjestöjohtajan palsta Mikko Wikstedt järjestöjohtaja Tarvitsemme lisää työtä Muiden markkinoiden tavoin työmarkkinat toimivat, kun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Tällä hetkellä työmarkkinat ovat häiriötilassa, mutta työttömyyttä ei poisteta työvoiman vaan työn määrää lisäämällä. Työttömien etuuksien leikkaaminen ei auta asiaa. Päinvastoin, se vain kurjistaa tilannetta. Työttömyyden aiheuttama epävarmuus ja henkinen pahoinvointi näkyvät selvästi niin kentällä kuin yhteydenotoissa liittoon. Erityisesti nuorille on kyettävä luomaan uskoa tulevaisuuteen ja omaan tekemiseen. Viime viikkoina nuorten pahoinvointi ja yhteiskunnan välinpitämättömyys ovat olleet vahvasti esillä lehdissä. Mutta tukiverkot eivät synny hallintoa kehittämällä. Taas tarvitaan tekoja. Olemme epäonnistuneet, jos itsemurhan tehneen nuoren äidin tarvitsee kertoa meille terveydenhoito- ja sosiaalihuoltojärjestelmän lähes täydellisestä välinpitämättömyydestä. Työurat eivät automaattisesti pitene eläkeiän alarajaa nostamalla. Ensimmäinen ehto töissä pidempään ololle on, että työmarkkinat ovat tasapainossa eli tarjolla on työtä. Työssä pitää myös viihtyä eli tuntea itsensä tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että vuonna 2009 asetettu välitavoite eläkkeelle siirtymisen myöhentymiselle on jo saavutettu. Tästä huolimatta eläkeiän alarajan nostoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Miksi ei nosteta eläkeiän ylärajaa tai poisteta sitä kokonaan? Ruotsissa eläkkeelle siirtymisen alaraja on 61 vuotta. Eläkkeelle on voitava siirtyä joustavasti. Suomi on sopimusyhteiskunta. Työmarkkinajärjestöt tekevät parhaillaan omaa osaansa neuvottelemalla työllisyys- ja kasvusopimukseen liittyvistä työ- ja virkaehtosopimuksista. UIL:n edustajat istuvat monissa neuvottelupöydissä ja tekevät parhaansa, että jäsenillä olisi parempi tulevaisuus. Jos jokin asia askarruttaa, soita asiakaspalvelukeskukseemme, niin me autamme. Erityisesti toivomme niiden olevan yhteydessä, jotka harkitsevat työsuhteen päättämistä sopimuksella. Suomi on pudonnut maailman seitsemänneksi onnellisimmaksi maaksi. Vuosi sitten olimme kakkosia. Onnelliset ihmiset elävät muita kauemmin, ovat tuottavampia, ansaitsevat enemmän ja ovat myös parempia kansalaisia. Onnellinen ihminen tarvitsee työtä ja kuuluu ammattiliittoon. AKT ja Veturimiehet Teollisuuden palkansaajiin SAK:laiset Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ja Veturimiesten liitto ovat liittyneet jäseniksi Teollisuuden palkansaajat -järjestöön. AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen perustelee jäsenyyttä muun muassa sillä, että työnantajapuoli on viime vuosina tiivistänyt rivejään, minkä takia haasteeseen on vastattava. Teollisuuden palkansaajiin kuuluu nyt yhteensä 13 ammattiliittoa kaikista eri palkansaajien keskusjärjestöistä. TP:n puheenjohtaja on Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtajat Pertti Porokari Uudesta Insinööriliitosta ja Antti Rinne Ammattiliitto Prosta. TP aloitti rekisteröitynä yhdistyksenä vuoden alussa. Teollisuusaloilla ja teollisuuden palvelualoilla toimivien ammattiliitojen yhteistoimintaorganisaatio perustettiin vuonna Yhteistoiminta yrityksissä ei ole pehmoasia Yhteistoimintalain oikealla soveltamisella tuetaan yrityksen taloudellisen tuloksen tekoa, painottaa yhteistoiminta-asiamies Helena Lamponen. Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös henkilöstön terveyteen ja elämänlaatuun. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehdyn tutkimuksen mukaan ne yritykset, jotka aktiivisesti noudattavat yt-lain henkeä, tekevät myös muita enemmän inno vaatioita. Yt-lain noudattamisessa on kuitenkin puutteita. TEM:in tutkimuksen mukaan jopa 45 prosenttia henkilöstöedustajista oli sitä mieltä, että yt-lain mukaisia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmia ei ole käsitelty lainkaan, kun vastaava osuus työnantajan edustajista oli 32 prosenttia. Lain mukaan ne pitäisi tehdä yhteistoiminnassa vuosittain. Suurin haaste onkin, miten henkilöstösuunnitelmat ja koulutustavoitteet saadaan yritystasolla toimimaan. 6

7 Uusi Insinööriliitto on mukana Teknologia 13-messuilla lokakuuta Helsingin Messukeskuksessa. Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat Sähkön- ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun toisella vuosineljänneksellä. Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Kaukolämmön hinnat kallistuivat seitsemästä kahdeksaan prosenttia kulutusluokasta riippuen. Liikennepolttoaineissa dieselin ja bensiinin hinnat laskivat. Sähkön pienkäyttäjien hinnat ovat nousseet alkuvuonna ja myös suurempien sähkön kuluttajien hinnat kääntyivät nousuun toisella vuosineljänneksellä. Työtapaturmien määrä laskee Viime vuonna sattui 30,5 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti, mikä tarkoittaa, että joka 20:s palkansaaja joutui työpaikkatapaturmaan. Työpaikkatapaturmien taajuus laski noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Vaikka työtapaturmien kokonaismäärä laskee, Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vakavien työtapaturmien määrä kasvaa. Esimerkiksi työväestön ikääntyminen vaikuttaa vahinkojen vakavuuteen. Poikkeuksellisen lumiset talvet ovat aiheuttaneet paljon liikkumistapaturmia, joita on sattunut erityisesti kodin ja työpaikan välisillä. Suurin osa työmatkatapaturmista sattui yli 40-vuotiaille. Viime vuonna noin 65 prosenttia työmatkatapaturmasta sattui jalankulkijoille ja 19 prosenttia polkupyöräilijöille. Yleisin työmatkatapaturman sattumissyy oli kaatuminen. Noin 67 prosenttia työmatkaturmista sattui naisille. 8 % 25 % 15 % 3 % 9 % 40 % Ominaisuudet ratkaisevat kännykkäkaupassa Uuden Insinööriliiton uutiskirjeen lukijat valitsevat kännykänsä merkin ominaisuuksien perusteella. Peräti kaksi viidestä syyskuun uutiskirjeen kyselyyn vastanneista valitsi tämän vaihtoehdon. Hinta tai brändi eivät ole kovinkaan monelle vastaajalle ratkaiseva ominaisuuksien perusteella hinta kohdallaan brändi ratkaisee kotimaisuus on ollut tärkeä kriteeri tähän asti aina Nokia, mutta ei koskaan enää työnantaja valitsee tekijä. Tähän asti Nokian puhelimia käyttäneistä vain kahdeksan prosenttia aikoo hylätä merkin. Neljäsosa vastaajasta ei voi vaikuttaa matkapuhelimensa merkkiin, vaan työnantaja ratkaisee merkkivalinnat. Renesasin työpaikat pelastuvat Mobiililaitteiden kehitysyksikkö Renesas Mobile Europe ilmoitti kesällä irtisanovansa Suomessa kaikki yli 800 työntekijäänsä. Yhtiölle on kuitenkin löytynyt ostaja, yhdysvaltalainen Broadcom, ja toiminta jatkuu. Näin Suomi säilyttää edelleen radiotekniikka- ja tietoliikenneosaamista, joka on maailman huippua. Osaaminen on noussut Nokian kännykkäliiketoiminnan kompuroinnin myötä Suomen vahvimmaksi osaamisalueeksi mobiilialalla. Toiminnan lopettamisen vaikutukset olisivat olleet vaikeimmat Oulussa ja Salossa, joilla työllisyystilanne ennestäänkin on hankala. 7

8 Nopeus on tärkeä osa sujuvaa korvauspalvelua. Annamme korvauspäätöksen suurimpaan osaan netissä tehdyistä irtaimiston vahinkoilmoituksista saman tien. Ota nopea If Kotivakuutus verkkokaupasta 10 % edullisemmin.

9 puheenjohtajan palsta syyskuu 2013 Pertti Porokari Kilpailukyky syntyy monesta asiasta Viime aikoina on puhuttu paljon kilpailukyvystä ja etenkin sen puuttumisesta. Valtion ja työnantajien viestistä on syntynyt kuva, että Suomi on kilpailukyvytön maa. Asenne on ollut syyttävä ja syyllistävä etenkin yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa ja puolustuskyvyttömimmässä asemassa olevia kohtaan. Onko tilanne näin ja jos on, onko se kyseisten ryhmien vika? Taloustieteilijät jakautuvat karkeasti kahteen leiriin. VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen hakee syyllisiä nuorista, opiskelijoista, työttömistä ja kotona pieniä lapsiaan hoitavista äideistä. Monet taloustieteiden professorit, kuten Matti Pohjola, lähestyvät asiaa laajemmalla perspektiivillä. Pohjolan mielestä esimerkiksi tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen on keskeinen talouskasvun väline. Näissä kahdessa eri näkemyksessä piilee yksi keskeinen laman aiheuttaja. Jos ihmisiä syyllistetään kovin heppoisin perustein, se aiheuttaa vääjäämättä jonkinasteista lamaantumista ja demotivoitumista. Kannustaminen ja tukeminen toimivat aina paremmin. Suomi keikkuu kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa yleensä hyvin korkeilla sijoilla. Muualla Suomen kilpailukykyä arvostetaan, on vaarallista ja turhaa sitä täälläkään kyseenalaistaa. Toki meneillään olevilla työmarkkinaneuvotteluilla on vaikutusta arvioihin. Kilpailukyky paranee oitis, kun sopimuksissa on nimet alla. Suomalaisilla on erittäin korkea työmoraali ja he ovat sitoutuneet työnantajaansa. Jatkuvat, joissakin yrityksissä jopa neljä kertaa vuodessa käytävät yt-neuvottelut nakertavat sitoutuneisuutta ja motivaatioita. Ihmiset kokevat olevansa turhia, eikä heidän hyvän tuloksen yritykselle tehtyä työpanosta arvosteta. Vuodesta 2000 yritystemme kaikki investoinnit ovat puolittuneet. Se ei johdu yritysten taloudellisesta tilanteesta. Yritykset ovat pääsääntöisesti vakavaraisessa kunnossa, mutta trendiksi on tullut jakaa rahaa ulos yrityksestä jopa siinä tilanteessa, kun tulos on heikko. Yhtälö ei toimi, mikä alkaa myös näkyä. Tuotteet ovat vanhentuneita, eivätkä käy kaupaksi. Metsäteollisuus ei huomannut riittävän ajoissa kehityksen kulkua. Suomeen rakennettiin toinen toistaan nopeampia ja leveämpiä sanomalehti- ja painopaperikoneita. Nopeasti digitalisoituva media tarvitsee kuitenkin vähemmän paperia. Konepajayhtiö Metso puolestaan tekee maailman tehokkaimpia paperikoneita, jotka ovat todellista insinööriosaamisen high techiä. Se ei paljon auta, jos maailmaan ei mahdu enempää paperia tuottavia laitoksia. Yrityksissä on paljolti paniikkimieliala, mikä näkyy juuri valtavina väen vähennyksinä. Yritykset eivät halua ottaa edes normaalia yritysriskiä, kehittää uusia tuotteita uusille alueille. Ne jäävät mieluummin tutulle mukavuusalueelle, jolloin vaarana on yrityksen näivettyminen ja hidas kuolema. 9

10 10 Toimitusjohtaja Raimo Karjalaisen mukaan sakolaiset ovat ylpeitä työpaikastaan, työstään ja tuotteestaan. Meillä on töissä useamman polven sakolaisia, hän sanoo.

11 Sako aseita ja työtä isältä pojalle Pulttilukkoinen kivääri on ikivanha keksintö. Riihimäellä toimivalla Sakon tehtaalla tiedetään, että kivääriä ei voi keksiä uudelleen, mutta sitä voi aina parantaa. Jatkuvan tuotekehityksen lisäksi Sakolla vannotaan italialaisen omistajakonsernin Berettan nimeen. Teksti: Jari Rauhamäki Kuvat: Tuukka Ylönen 11

12 Beretta on investoinut Riihimäen tehtaaseen koko 2000-luvun viidestä kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta. Sakon tehtaan 1920-luvulla rakennettu vanha lataamo omalta osaltaan kertoo, mitä yritykselle on reilun 90 vuoden aikana tapahtunut. Tässä rakennuksessa alueella asuvat naiset ja miehet latasivat sodan aikana satoja miljoonia konepistoolin patruunoita rintamalle kuljetettavaksi. Lataamon vieressä vanhassa tehtaassa valmistettiin myöhemmin armeijalle rynnäkkökiväärejä. Sota on ohi, eikä armeijakaan enää tarvitse Suomessa valmistettuja rynnäkkökiväärejä. Nyt vanha lataamo toimii näyttelytilana ja seiniä koristavat sulassa sovussa kotimaiset kiväärit ja italialaiset Berettan haulikot. Suojeluskuntain Ase- ja Konepajasta on eri vaiheiden ja omistajajärjestelyjen jälkeen tullut globaali, maailman vanhimman teollisen perheyrityksen omistama metsästys- ja tarkkuusaseiden sekä patruunoiden valmistaja. 12 Hyvin menee, mutta menköön Näyttely- ja kokoustilaan saapuva toimitusjohtaja Raimo Karjalainen osoittautuu tuota pikaa leppoisaksi, rauhallisesti tarinoivaksi mieheksi. Ja mikä on insinöörin ollessa; vuonna 2000 tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen Sakon liikevaihto on yli kolminkertaistunut, investointitahti on vakaata ja tuotanto kasvaa. Pelkästään viimeisen vuoden aikana Sako on lisännyt työntekijämäärää noin viidelläkymmenellä, mikä on paljon noin 250 henkilön yrityksessä. Meillä menee hyvin, mitä sitä kiistämään, Karjalainen myhäilee. Aina ei ole mennyt yhtä hyvin. Tehtaan jatko oli jopa vaakalaudalla 1990-luvulla, kun rynnäkkökiväärien valmistus loppui. Laadukkaiden metsästysaseidensa turvin Sako selvisi. Vuodesta 2000 lähtien Sakossa on kuulunut italialaisen omistajan ääni. Berettalla ei ollut pulttilukkoisen kiväärin tuotantoa. Se halusi suomalaisen Sakon, valmiin brändin, ja sai sen. Sako sai sitoutuneen, hyvän omistajan, joka on uusinut tehdasta ja tuotantoa sekä investoinut tuotekehittelyyn. Kaupan myötä sekä Sakon että Berettan tuotteiden markkinointi ja jakelu tehostuivat, Karjalainen kertoo. Kivääri on kilpailtu vientituote Riihimäen tehtaan tuotannosta yli 95 prosenttia menee vientiin. Noin puolet aseista löytää tiensä Pohjois-Amerikkaan, jossa ovat myös kovimmat kilpailijat. Monessa Euroopan maassa ja Australiassa Sako on markkinajohtaja vanavedessään saksalaiset ja tsekkiläiset asemerkit. Sakon tavoitteena on olla arvostetuin kivääribrändi maailmalla. Karjalaisen mukaan yrityksen kilpailuvaltti on laatu,

13 jota tehtaalla vaalitaan ja varmistetaan kuin silmäterää. Kuuntelemme asiakkaiden toiveita mallien ja materiaalien suhteen, pyrimme kaiken aikaan parantamaan kiväärien toimintavarmuutta, turvallisuutta ja tarkkuutta. Teemme töitä sen eteen, että tuote palautuisi laadun takia tehtaalle äärimmäisen harvoin. Toimitusjohtajan mukaan laatu tarkoittaa käytännössä asetta, jota metsästäjä ei saa ampumalla loppumaan. Hyvin pidetty metsästysase siirtyykin perintönä isältä pojalle. Riihimäeltä lähtee tarkkuuskivääreitä myös viranomaiskäyttöön. Eri maiden armeijat ja poliisi käyttävät Sakon kiväärejä. Suomen keskimääräistä tiukempi suhtautuminen asevientiin on silloin tällöin vienyt Sakolta tilauksen. Toivon, että Euroopassa olisi aseviennissä yhteinen, yhdessä sovittu linja, jota kaikki Suomi mukaan lukien noudattaisivat, Karjalainen sanoo. Koneita ja käsitöitä Lyhyen tehdaskierroksen aikana valkenee, mitä toimitusjohtaja tarkoitti puhues saan koneista, jotka kuitenkin tarvitsevat osaavaa, ammattitaitoista ihmistä. Aseiden tuotekehittelyssä on tietokone apuna, modernit CNC työstökoneet ja kylmätaontakoneet rouhivat aseiden lukot, kehykset ja piiput, mutta kiväärien viimeistelyssä näkyy edelleen suomalaisen käden jälki. Karjalainen kertoo, että aseiden kokoonpano ja laadunvalvonta on edelleen osittain käsityötä. Jokainen piippu esimerkiksi tarkastetaan visuaalisesti käyttäen vanhanaikaista suurennuslasia. Olemme yrittäneet löytää ja kehittää siihen konetta, mutta ihmissilmä on ainakin toistaiseksi paras. Jokaisen aseen turvallisuus ja tarkkuus varmistetaan koeammunnoilla. Kehyksen, lukon ja piipun kestävyys testataan korkeapainepatruunoilla. Tehtaalta ei lähde yhtäkään asetta ilman, että sen tarkkuus olisi testattu alakerran ampumaradalla. Meillä on työntekijöitä, joiden ammatti on ampuja. Kaverit ampuvat päivässä lähes tuhat laukausta, osa menee vielä illalla ampumaan vapaa-ajallaan. Kaverit ovat tosi hyviä ampujia. Ja tämä on nopein tapa testata aseen tarkkuus, Karjalainen vastaa kysymykseen, miksi koeammuntaa ole automatisoitu. Sako on myös patruunoiden valmistaja. Komponentit tehdään Riihimäellä ja patruunoiden lataus keskellä metsää Hausjärvellä sijaitsevassa lataamossa. Laadunvalvonnassa turvaudutaan ihmissilmän ja suurennuslasin apuun. Kohti sadantuhannen aseen vuosituotantoa Kiväärien komponenttien valmistus tapahtuu normaalisti kolmessa vuorossa ja kokoonpano yhdessä vuorossa viitenä päivänä viikossa. Tällä hetkellä kuormitus on niin kova, että koneet pyörivät seitsemänä päivänä viikossa. Parhaimpina päivinä kokoonpanosolussa kasataan 500 asetta. Tehdashallissa on televisioruutu, joka kertoo tuotannon kuluvan päivän ja koko vuoden tilanteen. Toimitusjohtaja kieltää ruudun kuvaamisen, mutta kertoo tavoitteena olevan, että vuonna 2013 Riihimäellä valmistettaisiin maailman metsästäjille ja ampujille satatuhatta asetta. Silmäys numeroihin osoittaa, että tavoite voi hyvinkin toteutua. Onko Sakolla vuodenvaihteessa odotettavissa isot juhlat, poksahtelevatko tehtaalla shampanjapullojen korkit? Onhan sitä myös mahdollista myös ampua juhlan kunniaksi kunnialaukauksia kivääreillä, Karjalainen naurahtaa. Vakavasti puhuen, jos meillä juhlan aihetta on, juhlimme hillitysti. Se sopii meille paremmin, hän toteaa. 13

14 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Jari Rauhamäki Useilla aloilla neuvottelutavoitteita on hiottu luottamusmiesseminaareissa. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari ja asiamies Ira Laitakari- Svärd keskustelivat teknologiateollisuuden seminaarissa. Neuvottelukierros käynnistyi vauhdilla Lokakuun lopulla selviää, saadaanko Suomeen työllisyyttä ja kasvua tukeva keskitetty sopimus. Elokuun lopussa työmarkkinakeskusjärjestöt saivat aikaan neuvottelutuloksen keskitetystä ratkaisusta, jonka nimeksi tuli työllisyys- ja kasvusopimus. Sopimuksen syntyhistoria ei ole ihan niin lyhyt kuin julkisuudesta on saattanut saada kuvaa, sanoo Uuden Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko. Sopimusta ei suinkaan neuvoteltu 14 yhtenä perjantaiaamuna, vaan kyllä sitä oli pohjustettu jo elokuun aikana pidempään. Neuvotteluista saatujen tietojen mukaan sisältö oli valmiina odottamassa valtion rakenneuudistuspakettia ja sieltä kolmikantaisesti neuvoteltavia asioita. Kokon mukaan neuvotteluja kutsuttiin järjestelmällisesti tunnusteluiksi kahdesta syystä. Ensinnäkin sillä pyrittiin helpottamaan julkisuuden painetta, joka harvoin on avuksi työmarkkinaneuvotteluissa. Toiseksi se takasi osapuolille ulospääsyn, mikäli valmista ei olisi syntynyt. Kun maan hallitus sai rakenneuudistuspaketin valmiiksi, sen jälkeen oli nopeaa viimeistellä keskitetty ratkaisu.

15 Napakka sopimus liittopöytiin Sopimus on sisällöltään varsin pelkistetty; sen keskeisin asia on palkkaratkaisu. Palkankorotusluvut ovat tylyt: ensimmäisenä vuotena palkkoja korotetaan 20 euroa neljä kuukautta nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen, Kokko toteaa. Toisena vuotena eli 12 kuukautta edellisestä korotuksesta palkat nousevat 0,4 prosenttia. Insinööriliiton jäsenkunnassa kokonaiskustannusvaikutus on karvan verran alle yhden prosentin. Kolmannen vuoden korotuksista neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä kesällä Jos korotuksista ei päästä yhteisymmärrykseen, sopimus on irtisanottavissa. Palkkaratkaisun lisäksi sovittiin työeläkemaksuista vuoden 2016 loppuun, työeläkejärjestelmän neuvotteluaikataulusta, suosituksesta työ- ja virkaehtotasolla neuvotella muun muassa työhyvinvointiin, ikäohjelmiin, sairauspoissaoloihin ja yrityksen tai yhteisön taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä asioista sekä muutamasta työryhmästä, joilla pyritään viemään vaikeita työelämän kehittämiskysymyksiä eteenpäin. Työttömille parannuksia Kokon mielestä selkeästi myönteistä sopimuksessa on työttömän asemaa helpottavat asiat. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen helpottuu siten, että työtön henkilö voi ansaita 300 euroa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan. Nykyinen seitsemän päivän omavastuuaika työttömyyden alussa putoaa viiteen päivään. Muutokset on määrä saattaa voimaan ensi vuoden alusta lähtien. Valtio tukee työmarkkinaratkaisua nostamalla ensi vuoden alussa tuloveroasteikkoja 1,5 prosentin inflaatiotarkistuksilla euron vuosituloihin saakka. Kilometrikorvauksen ensi vuodelle aiottu lisäkiristys perutaan. Väylämaksut puolitetaan ja tavaraliikenteen ratavero poistetaan vuosiksi Kuukausi vielä aikaa Neuvottelut ovat käynnistyneet eri aloilla syyskuun alkupuolelta lähtien. Jotta työllisyys- ja kasvusopimus astuu lopullisesti voimaan, sen ehtojen mukaisten työ- ja virkaehtosopimusten on oltava valmiina. viimeistään 25. lokakuuta. Kattavuuden pitää olla riittävällä tasolla eli noin 90 prosenttia ja kaikkien keskeisten alojen mukana. Meidän suurin haasteemme on kotiuttaa sovitut korotukset kaikille, myös sopimuksettomien alojen, jäsenille. Lisäksi on odotettavissa, että meille esitetään eri aloilla tekstiheikennyksiä. Kokon mukaan heikennyksistä on selkeästi kieltäydyttävä. Kaikki YTN:n sopimusalat ovat lähdössä neuvottelemaan keskitetyn ratkaisun pohjalta. Parilla alalla työnantajapuoli vielä miettii mukaan lähtöä. SAK-lainen Rakennusliitto on ilmoittanut jättäytyvänsä keskitetyn sopimuksen ulkopuolelle. Kahdenkympin kina takana Julkisella sektorillakin neuvottelut ovat käynnistyneet. Heti alkuun ne meinasivat tyssätä erimielisyyteen, miten 20 euron korotus jaetaan. Työmarkkinakeskusjärjestöjen tarkentavissa neuvotteluissa päädyttiin palkansaajapuolen kannalla: kaikki saavat korotuksen peruspalkkaan. Jos palkkausjärjestelmien tai erilaisten lisien takia korotus on enemmän kuin 20 euroa, se mahtuu kuitenkin sovittuun raamiin. YTN-aloilla työskentelee noin ihmistä työehtosopimuksettomilla aloilla. YTN:n puheenjohtajisto on käynnistämässä neuvotteluja, jotta nämäkin ylemmät toimihenkilöt saavat samat palkankorotukset. Jos riittävää määrää sopimuksia ei synny, edessä on liittokierros ja jokainen ala uuden neuvottelun edessä. Silloin raukeaa myös keskitetyssä sovitut asiat. Panokset liittokierroksella ovat varmasti kovemmat kuin miltä nyt näyttää, Kokko arvioi. Lokakuun lopussa päättyvät teknologiateollisuuden, suunnittelualan, tietotekniikan palvelualan ja ict-alan työehtosopimukset. Rahoitusalan sopimus päättyy marraskuussa. Muiden alojen sopimukset jatkuvat ensi vuoden puolelle. Keskusjärjestöt suosittelevat, että alakohtaisesti neuvotellaan ainakin: Työelämän pelisäännöt -koulutuskiertue syksy 2013 Syksyllä ympäri maata järjestettävän Työelämän pelisäännöt 1 -koulutuksen teemana on työsopimus. Työsopimus - elämäsi tärkein allekirjoitus Tilaisuudessa perehdytään työsopimuksen sisältöön ja sopimusta solmittaessa erityistä huomiota vaativiin kohtiin. Koulutuksen jälkeen osallistujilla on paremmat valmiudet perehtyä tarjottuihin työsopimuksiin ja arvioida mihin sopimuksen allekirjoittamisella käytännössä sitoutuu. Aikataulut ja paikkakunnat ovat koulutuskalenterissa. 15

16 Biomateriaalista valmistettu keskitunnelin poikkileikkaus kiinnostaa Juha Tuomolaa (vas.) Harri Santamalaa ja Ville Kilpiötä. Metropolia ja UPM suuntaavat autonvalmistusta uusille urille Ammattikorkeakoulu Metropolia testaa yhdessä UPM:n kanssa biomateriaalien käytettävyyttä autoteollisuudessa. Tavoitteena on liikennekelpoinen auto, joka toimii uusiutuvalla dieselillä. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt Metropolia on tehnyt konseptiautoja teollisuuden kanssa jo yli 20 vuotta. Vähäpäästöiset polttomoottorit, hybridit ja sähköautot ovat Metropolian opetuksen arkipäivää. Suomessa on paljon osaamista auto- ja konetekniikassa. Nyt menossa oleva Biofore-autokonseptin suunnittelu on aikaisempia moniulotteisempi, Metropolian projektipäällikkö Harri Santamala kertoo. Metropolia kouluttaa suuren osan autotekniikan osaajista Suomessa. Auto- 16 ja kuljetustekniikan koulutusohjelma on saanut julkisuutta merkittävien opiskelijaprojektiensa, muun muassa ERAsähkö urheiluauton, Raceabout urheiluauton ja Formula Student -projektin ansiosta. Tulevaisuuden kaupunkiauton rakentamiseen tähtäävän Biofore-autoprojektin tavoitteena on käyttää autoissa mahdollisimman paljon uusiutuvista ja kierrätettävistä materiaaleista tehtyjä osia. Monet tyypillisesti muovista valmistettavat autonosat toteutetaan lämpömuotoiltavasta puumateriaalista tai sellupohjaisesta biokomposiitista. Biofore-projekti alkoi Tekes-hankkeena vuonna 2011 ja jatkuu ensi vuoden alkuun. Metropolian TKI-hankkeessa on ollut mukana yli 40 opiskelijaa. Heidät värvätään työhaastattelujen kautta. Tulevaisuus autoalalla Auto- ja kuljetustekniikkaa opiskeleva Ville Kilpiö lähti Seinäjoelta insinööri-

17 UPM:n Juuso Konttinen uskoo biomateriaalien voittokulkuun. oppiin Metropoliaan. Häntä kiinnosti sen tarjoama projektitoiminta ja tuotetekniikan vaihtoehto autoalan koulutuksessa. Projektiopiskelussa pääsee todella lähelle alaa, aivan kuin olisi oikeasti töissä tehtaalla, Kilpiö sanoo. Hän tietää, että autoteollisuudella on kova paine löytää uusia materiaaleja ja lisätä kierrätettävyyttä. Biofore-projekti onkin hänen mielestään opiskelujen kannalta erittäin ajankohtainen. Teollista muotoilua pääaineenaan opiskellut Juha Tuomola valmistui kesäkuussa teolliseksi muotoilijaksi. Hän on mukana projektissa sen päättymiseen asti ensi vuoden maaliskuussa. Juha Tuomolalla on kokemusta autoprojekteista. Hän vastasi Metropolia Motorsportin Formula Student -autoprojektin kulusta ja pääsuunnittelusta kaudelle Muotoilutyö tehtiin loppuvuodesta Suomalaista korkealaatuista osaamista autonvalmistuksessa pitäisi hyödyntää paremmin, hän sanoo. Biomateriaalit haaste UPM:lle Uusiutuvat ja kierrätettävät materiaalit synnyttävät kovaa vauhtia uusia markkinoita. Autoteollisuus on yksi hanke, jolla kokeilemme näiden materiaalien toimivuutta, UPM:n uusista liiketoiminnoista vastaava johtaja Juuso Konttinen kertoo. Maailman suurimpiin metsäteollisuusyhtiöihin kuuluva UPM on ottanut ympäristön haasteet vakavasti. Perinteisen sellun ja paperin oheen ovat jo tulleet biopohjaiset puumateriaalit kuten muotoiltava vaneri sekä sellupohjaiset biokomposiitit. Ne sopivat muun muassa kulutustavaroiden ja huonekalujen valmistamiseen. Myös vaneriliiketoiminta on tiiviissä yhteistyössä autoteollisuuden kanssa. Uusiutuvilla materiaaleilla yritys haluaa korvata uusiutumattomia biomateriaaleilla muovia ja uusiutuvalla dieselillä polttoaineita. Biopolttoaine on Konttisen mukaan kehityksen keihään kärki. Puupohjaista uusiutuvaa dieseliä valmistava biojalostamo valmistuu ensi vuonna Lappeenrantaan. Sen pääraakaaineena on raakamäntyöljy, jota syntyy selluntuotannon tähteenä. Luomallaan käsitteellä Biofore UPM haluaa viestiä suuntautumisestaan tulevaisuuteen ja tekemistään kestävistä ratkaisuista. Pyrimme näkyviin tuloksiin kehittämällä biopolttoaineita, biokomposiitteja, biofibrillejä ja biokemikaaleja sekä hiilidioksidineutraalin energian käyttöä, Konttinen kertoo. Lujuus, keveys ja akustiikka ovat uusien materiaalien, myös autoteollisuutta kiinnostavia ominaisuuksia. Konttinen uskookin, että biomateriaaleista tulee ajan kuluessa kannattavaa liiketoimintaa. Yritys haluaa näyttää houkuttelevalta myös opiskelijoille. Biofore-projektissa se on työstänyt yhdessä opiskelijoiden kanssa materiaaleja. Vuorovaikutus on ollut tiivistä. Opiskelijat ovat olleet äärimmäisen osaavia, he ovat nollasta rakentaneet auton, Konttinen kehuu metropolilaisia. Hänen mielestään puu on niin hieno materiaali, että on äärimmäisen tärkeätä, että sitä kehitetään. 17

18 Työn imu on arvokas kokemus Tutkija Piia Seppälän mukaan työn imu tarkoittaa työhön uppoutumista, siihen samaistumista sekä tunnetta, että saa aikaiseksi. Työstä tuntee innostusta. Teksti: Tiina Tenkanen / UP Kuva: Rodeo Psykologian maisteri Piia Seppälä kannustaa näkemään vaivaa työn imun takia; silloin työntekijä tuntee olevansa tarmokas ja energinen sekä tuntee työnsä merkitykselliseksi. Työn imu ei aiheesta väitelleen tutkijan mielestä tarkoita työholismia eli pakon omaista tarvetta tehdä työtä. Työn imussakin on mahdollista tehdä työtä pyydettyä enemmän, mutta ei pakonomaisesti. Kysymyksessä ei myöskään ole Seppälän mukaan flow-tila, hetkittäinen huippukokemus. Loppuun palamisellakaan ei Seppälän mukaan ole tekemistä työn imun kanssa. Sen sijaan työn imua kokeva palautuu 18 paremmin työstään, mikä puolestaan auttaa seuraavan työpäivän myönteisiä kokemuksia. Tutkimuksen mukaan erilaiset voimavaratekijät edistävät työn imun kokemusta. Näitä ovat esimerkiksi palautteen saaminen, työroolin selkeys, myönteinen ilmapiiri sekä työyhteisön tuki. Seppälä toteaa, että voimavaratekijät ovat kahdensuuntaiset. Työntekijä voi itse olla aktiivinen ja kehittää voimavaratekijöitä. Suomessa sosiaalisia voimavaroja ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Työkulttuurissamme ei ole tapana pyytää tukea ja kannustusta esimiehiltä ja kollegoilta. Myös haasteiden lisääminen, kouluttautuminen ja uusien näkökulmien etsiminen työhön voivat lisätä työntekijän voimavaroja. Työn imu loiskuu ja läiskyy. Työn imussa oleva ihminen vetää myös työympäristönsä ja puolisonsa mukaan, Seppälä sanoo. Esteinä työn imun kokemukselle voi olla esimerkiksi työympäristö, joka ei tue tai anna palautetta. Ammatista riippumatonta iloa Työn imu koskee kaikkia ammattialasta ja ammattiryhmästä riippumatta. Siivoojat tunsivat lähes yhtä paljon

19 työn imua kuin johtajat, Seppälä selvittää. Tutkimukseen osallistui runsaat suomalaista työntekijää, terveydenhuollon ammattilaisista eritasoisiin esimiehiin, siivoojista johtajiin. Työn liiallinen kuormittavuus estää työn imun syntymistä. Työhön sisältyy haasteita ja kuormituksia. Näistä esimerkiksi aikapaineet voivat sopivassa määrin jopa lisätä työn imua, epäselvät vaatimukset puolestaan heikentävät sitä. Liiallisina vaatimukset saavat aikaan työuupumuksen. Toisaalta haasteiden mielletään olevan myönteisessä yhteydessä työn imuun, joten asiat eivät ole näin yksioikoisia, Seppälä täsmentää. Kun työ ei innosta Kuormittavien tekijöiden ja voimavarojen tasapainottaminen on keskeistä matkalla kohti työn imua. Jos työ ei tasapainotuksesta huolimatta maita, työntekijän on hyvä tarkistaa näkökulmansa työhön. Esimerkiksi elintarviketehtaan työntekijä voi miettiä, pakkaako hän makkaraa vai huolehtiiko hän ruoan puhtaudesta ja turvallisuudesta. Kumpi näkökulma tuo työhön mielekkyyttä? Seppälä muistuttaa myös yksilöllisistä persoonallisuuden piirteistä. Toinen vaatii erilaisia voimavaroja kuin toinen. Hän toivoo, että työpaikoilla huomattaisiin ihmisten erilaisuus ja annettaisiin sille tilaa. Näin pystyttäisiin tukemaan ihmisten työn voimavaroja. Hän toivoo työpaikoille job craftingia eli työn yksilöllistä tuunaamista. Sen avulla työntekijä voi muokata työn sisältöä ja rakenteellisia ominaisuuksia itselleen sopiviksi. Työn imu osaksi arkipäivää Työn imussa työskentelevät kokevat kärsivänsä vähemmän psykosomaattisista oireista, kuten päänsärystä ja mahakivusta. He arvioivat terveydentilansa paremmaksi kuin ne työntekijät, jotka eivät koe työn imua. Sairauspoissaolot vähenevät. Tämä on erittäin tärkeä tieto nykyisessä työurakeskustelussa. Työn imua edistävät tekijät pitäisi saada osaksi jokaista arkipäivää, Seppälä toteaa. Hän haluaa antaa vastuun työ imun toteutumisesta esimiehille, tiimeille, henkilöstöhallinnon ammattilaisille ja työterveyshuollolle. Myös työntekijä itse on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Teksti: Hannu Takala, asiamies Henkilöstöedustaja joka työpaikalle Pidetään oikeudesta kiinni ja valitaan luottamusmies. Useilla työpaikoilla valitaan tänä syksynä luottamusmies seuraavalle kahden vuoden toimintakaudelle. Usein jo henkilöstöä edustava luottamusmies jatkaakin toimessa, mutta joissain tapauksissa edustaja vaihtuu tai valitaan jopa ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on määritelty oikeus valita työpaikalle luottamusmies. Luottamusmies edustaa kyseistä henkilöstöryhmää. Näitä ryhmiä saattaa olla useampiakin suuremmissa konserneissa ja silloin pyritään valitsemaan ryhmäkohtaisesti luottamusmies. Luottamusvaltuutetun voivat valita ne työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain perusteella sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä. Useimmiten luottamusvaltuutettu valitaan silloin, kun työntekijöiden työsuhteissa ei noudateta mitään työehtosopimusta tai kun työehtosopimuksessa ei ole luottamusmiestä koskevia määräyksiä. Ilman luottamusmiestä toimivan ryhmän on todella vaikea parantaa työn tekemisen ehtoja tai edes säilyttää ne työehtosopimuksen edellyttämällä tasolla. Luottamusmiehen tehtävä on valvoa, että työehtosopimusta ja lakia noudatetaan työpaikalla. Neuvottelujärjestöt kouluttajina Luottamusmies on myös linkki neuvottelujärjestön suuntaan. Akavalla on kolme neuvottelujärjestöä. Yksityisellä sektorilla toimii Ylemmät Toimihenkilöt YTN, valtiosektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ja kuntapuolella Tekniikka ja terveys KTN. Neuvottelujärjestö ylläpitää luottamusmiesten osaamista ja neuvottelutaitoja kouluttamalla ja verkostoimalle heitä esimerkiksi luottamusmiesseminaareissa. Koulutettu luottamusmies tuntee työehtosopimusten koukerot. Luottamusmies on tarvittaessa edustaja työnantajan ja työntekijän välillä, kun tulee ongelmia. Edustettavat asiat vaihtelevat henkilökohtaisesta avustamisesta koko ryhmää koskeviin paikallisiin sopimuksiin. Paikallisista sopimuksista kun puhutaan tulevat ensimmäisenä mieleen paikallisesti jaettavat palkankorotuserät. Muita sovittavia asioita ovat esimerkiksi liukumasopimukset ja vapaa-ajalla matkustamisen korvaaminen. Saadakseen YTN:n tuen valittavan luottamusmiehen on kuuluttava johonkin YTN:n jäsenliittoon. Näin varmistetaan asia- ja lakimiesten tuki. Valittavalla luottamusmiehellä ei saa olla suoraa vaikutusmahdollisuutta toisen ylemmän toimihenkilön palkkaukseen tai muihin työehtoihin. YTN:n henkilöstöedustajien valintakriteerit on kerrottu valintaohjeessa osoitteessa > Työpaikkatoiminta. 19

20 Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Mikko Törmänen Työpaikalla apu on lähellä Luottamusvaltuutettu vaikuttaa ylemmille toimihenkilöille tärkeisiin asioihin, valvoo näiden etuja ja pysyy itse ajan hermolla. Tuotepäällikkö Juha Mielikäinen työskentelee rakennusalalla, jossa ei ole ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. Sen tähden rakennustuoteyhtiö Parocilla ei ole ylempien toimihenkilöiden luottamusmiestä, vaan luottamusvaltuutettu. Mielikäinen on ollut yrityksen Lappeenrannan toimipisteen luottamusvaltuutettu muutamia vuosia; aiemmin hän oli henkilöstöedustajana, sekä varana että varsinaisena. Luottamustehtäviin ei ole usein kovaa tunkua. Mielikäinen innostui varamiehenä olosta ja kun edellinen oli siirtynyt pois firmasta, hän ilmoitti olevansa halukas jatkajaksi. Parocilla on ylempien edustaja kai killa tehdaspaikkakunnilla ja pääkonttorissa, ja eri paikkakunnilla olevat luotot jakavat asioita keskenään. Lappeenrannassa edustettavia on vajaa 30. Yhtiössä on yhteistoimintakomitea, jossa Mielikäinen on oman paikkakuntansa edustaja. Hän on myös työvaliokunnassa, joka valmistelee komiteassa käsiteltävät asiat. Neuvonpitoa muiden kanssa Lappeenrannassa on läheiset suhteet kaikkien henkilöstöryhmien kesken. Me luotot keskustelemme paljon keskenään ja olemme olleet kaikissa tilanteissa yhdessä, Mielikäinen kertoo. Hänen mukaansa työnantaja informoi auliimmin työntekijöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehiä, sillä näillä ryhmillä on työehtosopimukset. Muuten luottamusvaltuutettu kokee olevansa samalla viivalla luottamusmiesten kanssa. Ylipäätään Lappeenrannan luotoilla on toimiva puheyhteys yrityksen johtoon, minkä Mielikäinen on kokenut hyväksi. Luottamusvaltuutettu tukee ja avustaa yksittäisiä ihmisiä, joilla on korkea kynnys viedä asioitaan työnantajalle, epäkohdista huolimatta. 20 Työnantaja kuuntelee, vaikka asia koskettaa yksittäistä henkilöä, Mielikäinen sanoo. Ison osan luottamusvaltuutetun ajasta on viime vuosina vienyt eriasteiset ytneuvottelut, jotka ovat johtaneet lähinnä lomautuksiin. Lappeenrannassa tehdas lakkautetaan Vaikeimpana kokemuksenaan luottamustoimisena Juha Mielikäinen pitää tämänvuotista yt-neuvottelukierrosta. Sen seurauksena yhden paikkakunnan toiminnat lakkautetaan ja 250 työpaikkaa poistuu alueelta. Työnantaja päätti sulkea Lappeenrannan toimipaikan asteittain vuoden 2016 loppuun mennessä. Ylemmille toimihenkilöille tämä tarkoittaa sitä, että vakanssien määrä vähenee. Lappeenrannassa on vakansseja, joista osa on koko konsernin laajuisia ja osa maakohtaisia. Konsernin laajuiset tehtävät siirtyvät muille paikkakunnille joko Suomessa tai ulkomailla, kotimaakeskeiset vakanssit siirtyvät supistettuna muille paikkakunnille. Jos Parocilla haluaa jatkaa, paikkakunnan vaihto on edessä viimeistään reilun kolmen vuoden kuluttua. Yt-neuvottelujen jälkeen Mielikäinen auttaa edustettaviaan erilaisten irtisanomisiin ja työsuhteisiin liittyviin kysymysten kanssa. Neuvotteluilla myönteisiä vaikutuksia Onnistuneita hetkiä luottamusvaltuutetun uralla Mielikäisen mielestä ovat neuvottelut, joissa hän on muiden luottojen kanssa pystynyt lieventämään työnantajan alkuperin ehdottamia toimia. Aina jos saadaan neuvottelupöydässä helpotuksia ajateltuihin toimiin, se on henkilöstön hyväksi. Luottamusvaltuutetun tehtävä on antanut lappeenrantalaiselle paljon; esimerkiksi työlainsäädäntö ja työsuhdeasiat ovat tulleet tutuiksi. Olen ollut mukana omalta osaltani tekemässä työtä sekä henkilöstön että yrityksen eteen. Työhyvinvointi on lähellä Mielikäisen sydäntä. Aiheesta on puhuttu monissa eri luottamushenkilöiden tapaamisissa. Työhyvinvointi ei toki ole uusi asia, mutta Mielikäinen patistaa kiinnittämään siihen jatkossa entistä enemmän huomiota. Niin naapuriyhtiöissä kuin asiakkaillakin tuntuu olevan kova kiire ja stressi. Joka puolella nuppiluku vähenee ja työt jaetaan jäljelle jääneiden kesken eikä juuri mistään luovuta. Kokemuksien vaihtoa kollegoiden kesken Aktiivisena miehenä Mielikäinen on mukana myös YTN-kuvioissa. Hän on ollut YTN:n rakennusalan taustaryhmässä sen perustamisesta lähtien. Nykyisin hän toimii puheenjohtajana. Kun taustaryhmän kokouksissa on monen yrityksen edustajia paikalla, niissä saa laajan näkökulman myös oman yrityksen ulkopuolelle. Itse kullekin tarjoutuu hyviä vinkkejä vietäväksi omille työpaikoille. Yksi ryhmän tavoite on saada aikaan ylempien työehtosopimus rakennusalalle. Se on vaikea asia viedä eteenpäin. Toivottavasti työnantajapuoli heräisi; on paljon helpompi toimia puolin ja toisin, kun asiat on selkeästi sovittu, Mielikäinen muistuttaa. Juha Mielikäinen on luottamus - valtuutettu, koska rakennusalalla ei ole työehtosopimusta.

21 21

22 Konsulttialan yritysyhdistys kokoaa usean firman väkeä Yritysyhdistys tarjoaa yrityksen ylemmille toimihenkilöille ja luottamusmiehille luontevan ja avoimen keskustelufoorumin edunvalvonta-asioissa. Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Jarmo Sipilä 22 Konsulttialan Ylemmät Toimihenkilöt KYT:n hallituksessa istuva Ville-Veikko Karhunen sanoo, että paikallisen avun tarpeessa yritysyhdistyksen puoleen voi aina kääntyä. Karhusen työnantaja on insinööritoimisto Rejlers Kotkassa. Toimipiste on viimeiset viisi vuotta ollut Fortumin Loviisan ydinvoimalassa. Siellä hän työskentelee mekaanisen suunnittelujaoksen konsulttina ja erikoisasiantuntijana. Paperitehtaiden toimintojen hiljennettyä Kotkassa ja Haminassa riittää Loviisan ydinvoimalaitoksessa onneksi vielä töitä ulkopaikkakuntalaisillekin, Karhunen kääntää Kotkan seudun surkean työllisyystilanteen myönteiseksi. Vuosihuollon aikaan näin alkusyksystä työpäivät voivat ajoittain venyä aamunsarastuksesta illan kajoon ja pitempään-

23 henkilöiden kanssa. Siksi heillä on Karhusen mielestä usein laaja tietämys ajankohtaisista asioista sekä tarvittaessa myös oikeat kanavat ajaa haluttuja asioita myös paikallisesti tehokkaammin eteenpäin. Karhunen toimii Rejlersin Itä-Suomen konttoreiden ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä. Hän on mukana Ala- Kymen insinöörien hallituksessa sekä osallistuu säännöllisesti YTN:n suunnittelualan taustaryhmän kokouksiin. Ville-Veikko Karhunen kertoo yritysyhdistystoiminnasta Merikeskus Vellamon edustalla. kin. Rakenteilla oleva moottoritie Loviisasta Kotkan suuntaan tosin nopeuttaa matkantekoa tulevaisuudessa. Yry tukee luottamusmiestä KYT ajaa ylempien toimihenkilöiden etuja suunnittelualalla, siis insinööri- ja arkkitehtitoimistossa sekä yritysten suunnitteluosastoilla. Se on yritysyhdistys sellaisten suunnittelu- ja konsulttifirmojen ylemmille toimihenkilöille, joilla ei ole omaa aktiivista yritysyhdistystä omalla paikkakunnalla. Karhusen houkutteli mukaan KYT:n toimintaan Rejlersin edellinen luottamusmies. Koska meillä ei ole omaa yritysyhdistystä, niin päätin lähteä mukaan. KYT:n Varsovassa järjestämän seminaarimatkan jälkeen muut hallituksen jäsenet ihastuivat nuoren miehen aktiivisuuteen ja pyysivät mukaan hallituksen toimintaan. Karhusen mielestä luottamusmies voi saada yritysyhdistykseltä paljon tukea edunvalvonnassa. KYT:in toiminnassa on hienoa se, että eri yrityksistä olevat luottamusmiehet ja henkilöstöedustajat saavat erilaisia näkökantoja ja ratkaisumalleja ongelmatilanteiden hoitoon. Yritysyhdistysten edustajat ovat aktiivisesti mukana YTN:n toiminnassa ja kiinteässä yhteistyössä liittojen yhteys- Ajankohtaisseminaareja vuosittain KYT järjestää vuosittain kaikille jäsenilleen avoimen seminaarimatkan, jossa käydään läpi ajankohtaisia ay-asioita sekä tarjotaan mahdollisuutta verkottua ja tutustua kollegoihin eri puolelta Suomea. Nämä seminaarimatkat ovat mukavia vapaamuotoisia tilaisuuksia ja jäsenistö on ottanut ne vastaan erittäin hyvin, Karhunen kertoo. Tänä vuonna KYT kävi tutustumassa uuteen Viking Graceen Tukholman risteilyllä. Karhusen mielestä yritysyhdistysten toiminnassa on paljon nuoremmallekin sukupolvelle sopivaa kiinnostavaa toimintaa. Tilaisuudet eivät enää ole jäykkiä kalvosulkeisia, vaan useimmiten niissä käsitellään ajankohtaisia työsuhdeasioita sekä kiinnostavia päivän teemoja. Yhteiskunnan muuttuessa ja sukupolvien vaihtuessa on tärkeää, että myös ajatusmallit ja toimintatavat päivittyvät vastaamaan nykyaikaa. Tästä syystä kaivataan lisää nuorta väkeä mukaan pitämään vauhtia sekä liikettä yllä. Tämä on tärkeätä myös siksi, että pysyvän rakennemuutoksen tilassa on hyvä miettiä yhdessä, miten kohdata tulevaisuus. Ennen insinööri pääsi valitsemaan, mitä työtä haluasi tehdä, nyt hän tekisi, kun olisi mitä tehdä, Karhunen kiteyttää. Metsäteollisuuden lisäksi Kotkan seudun suuret insinöörityönantajat Metso ja Andritz ovat hiljentyneet, osittain lopettaneet toimintojaan ja osittain tehneet suuria leikkauksia. Rejlers on ilmoittanut, ettei tämän vuoden aikana irtisanota yhtään henkilöä. Nuoret elävät hektisessä työmaailmassa, jossa työnantaja ja jopa ammatti voi vaihtua useamman kerran vuosien kuluessa. Kukaan ei enää odota kultakelloa työnantajaltaan viisikymmenvuotislahjaksi. Pikemminkin nuoret satsaavat vapaa-aikaan ja omaan elämään. 23