Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PUOLIVUOTISRAPORTTI 1-6/2012. (Luonnos)
|
|
- Onni Aaltonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveydenhulln kuntayhtymä PUOLIVUOTISRAPORTTI 1-6/2012 (Lunns)
2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT Timitusjhtajan katsaus Tuls, investinnit ja rahitus 3 2. TOTEUTUMISVERTAILUT 1-6/ Perhe- ja ssiaalipalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Terveyspalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Vanhustenpalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Yhteisten palvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Valtuustn nähden sitvien tavitteiden tteutuminen OSAKKUUS- JA TYTÄRYHTEISÖJEN TALOUS JA TOIMINTA Saimaan talus ja tiet Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Etelä-Karjalan Sairaalaparkki Oy Medi-IT Oy Etelä-Karjalan Työkunt Oy LIITTEET Tilastt 1-6/ Jäsenkuntien laskennalliset maksusuudet 1-6/
3 2 1. Olennaiset tapahtumat 1.1. Timitusjhtajan katsaus Vuden 2012 pulivutiskatsaus sittaa, että Eksten strategian timeenpan n käynnistynyt timinnan kehittämisessä. Strategiset tavitteet vietiin keväällä kehityskeskustelujen yhteydessä tulskrttien mudssa kaikille tulsalueille. Tämä n saltaan vauhdittanut strategisten tavitteiden saavuttamista. Merkittäviä timinnan uudistuksia n useita. Eniten yksittäiselle kansalaiselle näkyvät perhe- ja ssiaalipalveluissa tteutettu neuvlaverkn uudistaminen ja hyvinvintineuvlan käynnistyminen sekä yleislääkäripäivystyksen kehittäminen siten, että ptilaan läpimenaika n lyhentynyt 2,5 tunnista 1 tuntiin 50 minuuttiin. Lisäksi keväällä tehtiin periaatepäätös lasten ja nurten taln tteuttamisesta. Tietjärjestelmähankkeissa merkittävin uudistus li tammikuussa alitettu sähköisen lääkemääräyksen käyttööntt kk maakunnan alueella. Ekste tteutti hankkeen yhtenäisyyden vuksi yhtä aikaa myös Imatralla. Kesäkuussa 2012 kaikista Eksten käsittelemistä resepteistä nin 70 % li sähköisessä mudssa. Kesällä 2012 Ekstessa tettiin käyttöön mahdllisuus hakea timeentultukea sähköisen lmakkeen avulla. Ssiaalitimen lmakkeiden sähköistämistä tullaan jatkamaan vuden 2012 aikana mm. vammaispalvelun sähköisten lmakkeiden suhteen. Kk maakunnan kattava timeentultuen sähköinen hakeminen ttutettiin ensimmäisenä Sumessa. Kansalaisten yhteydenttja terveyskeskuksiin aiemmin vaivannut puhelinngelma n saatu ratkaistua kevään aikana. Taluden salta vi tdeta, että menjen kasvu tulee myös kuluvana vunna jäämään alle valtakunnallisen kasvun. Aiemmin syntyneiden alijäämien kattaminen aiheuttaa edelleen paineita kuntien maan taluteen. THL:n tekemän selvityksen mukaan keskussairaalan tuttavuus li nussut kaikilla timinnan alueilla. Alkuvuden aikana vat valmistuneet tuttavuus- ja vaikuttavuushjelma, palveluverkn kuvaus sekä suunnitelma terveyskeskusten ja keskussairaalan kiinteistöjen yhtiöittämisestä. Näillä hankkeilla n suuri strateginen merkitys erityisesti laitshidn purkamisen ja ktiin annettavien palvelujen kehittämisessä. Näiden asiiden tteuttamiseen vaikuttavat lisäksi valmistelussa leva valtakunnallinen lainsäädäntö sekä sen perusteella tehtävät jatktimenpiteet ja ne tulevat luttamushenkilöiden ja kuntien käsittelyyn syksyn aikana. Kevään aikana valmistuivat myös ssiaali- ja terveydenhulln rakenneuudistuksen vaihtehtiset mallit. Eksten rakenne ja strategiassa asetetut tavitteet sekä timinnan kehittäminen vastaavat hyvin myös näihin valtakunnallisesti asetettuihin tavitteisiin.
4 Tuls, investinnit ja rahitus EKSOTE 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta ,5 % Muut myyntitutt ,7 % Myyntitutt ,0 % Maksututt ,6 % Tuet ja avustukset ,6 % Muut timintatutt yhteensä ,2 % TOIMINTATUOTOT ,5 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,8 % Palvelujen stt ,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 % Avustukset ,9 % Muut timintakulut ,6 % TOIMINTAKULUT ,9 % TOIMINTAKATE ,7 % Rahitustutt ja -kulut ,2 % VUOSIKATE ,5 % Pistt ja arvnalentumiset ,2 % TILIKAUDEN TULOS ,5 % Varausten ja rahastjen muuts ,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,3 % Eksten kuuden kuukauden tuls li 10,2 milj. alijäämäinen. J alkukesästä laaditun ja syksylle painttuvan tasapainttamishjelman avulla kk vuden tulksen ennustetaan jäävän budjetidulle taslle. Ennuste edellyttää Ekstelta 3,6 milj. :n tasapainttamistimenpiteiden tteutumista, jäsenkuntien 4,7 milj. :n lisäpanstusta palveluspimuksiin verrattuna ja Imatran laskutuksen tteutumista 0,7 milj. suurempana kuin budjetitu. Timintatutt livat 1,2 milj. yli budjetin. Tuttihin sisältyi 0,5 milj. palkkjen kertaerään (150 /henkilö) saatua kuntien Ekstelle siirtämää valtin avustusta. Tämän lisäksi erikissairaanhidn myynti muille sairaanhitpiireille ylitti budjetin nin 0,5 milj.. Henkilöstökulut kasvivat arviitua kalliimmasta palkkaratkaisusta jhtuen budjetitua enemmän. Eksten henkilöstökulujen kasvu li silti alhaisempi kuin kk maan taslla: Tilastkeskuksen mukaan maalis-tukkuun palkkasumma li edellisvutta 4,4 % suurempi, kun vastaava kasvu Ekstessa li 4,3 %. Palvelujen stissa erityisesti sairaalapalvelujen stjen kasvu ylitti budjetin. Talusarvin mukainen vertailukelpinen timintakulujen kasvu vuteen 2011 n vain 1,6 %. Ennusteen mukainen vertailukelpinen kasvu n 3,5 %. Vertailukelpinen kasvu saadaan vähentämällä Imatran ensihidn kustannukset, jtka sisältyvät yllä levassa taulukssa leviin lukuihin lähtien.
5 4 Talusarvin mukaisista investinneista (yhteensä 10,0 milj. ) tteutui nin 30 %. Lppuvuden aikana tteutettavista investinneista valmistellaan parhaillaan erillistä suunnitelmaa ja näyttää siltä, että investintien kknaisbudjetti tteutuu. Lisäksi Eksten valtuust hyväksyi huhtikuussa enintään 1,15 milj. lisämäärärahan lineaarikiihdyttimen hankintaan. Näin lineaarikiihdyttimen hankinta sisällytetään kknaisuudessaan kuluvan vuden talusarviinvestinteihin, vaikka se maksetaan talussuunnitelman mukaisesti klmen vuden aikana. Timinnan rahittamiseen käytettiin pitkäaikaisten lainjen lisäksi lyhytaikaisia lainja. Uutta pitkäaikaista lainaa ei le nstettu. Alhaisesta krktassta jhtuen rahituskulujen ennustetaan jäävän selkeästi alle budjetidun tasn.
6 5 2. Tteutumisvertailut 1-6/ Perhe- ja ssiaalipalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta ,7 % Muut myyntitutt ,2 % Myyntitutt ,9 % Maksututt ,7 % Tuet ja avustukset ,4 % Muut timintatutt yhteensä ,3 % TOIMINTATUOTOT ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,3 % Palvelujen stt ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Avustukset ,2 % Muut timintakulut ,7 % TOIMINTAKULUT ,1 % TOIMINTAKATE ,8 % Rahitustutt ja -kulut ,6 % VUOSIKATE ,8 % Pistt ja arvnalentumiset TILIKAUDEN TULOS ,0 % Varausten ja rahastjen muuts TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % Perhe- ja ssiaalipalvelujen alkuvuden tuls tteutui 1,8 milj. budjetitua heikmmin. Budjetti ylittyi palvelujen stissa 1,2 milj.. Perhepalveluissa asiakaspalvelujen stt livat ennakitua suuremmat. Vammaisten kuljetuspalvelujen asiakasmäärän tasainen kasvu näkyy ylityksessä. Avustusten 0,6 milj. kknaisylitys jhtuu aikuisten ssiaalipalveluissa vuden alussa tteutuneesta KELA:n työmarkkinatuen kuntasuuden krtuksesta sekä vammaisavustuksissa subjektiivisten ikeuksien lisääntymisestä ja henkilökhtaisen avun tuntimäärien kasvusta. Lppuvuden ylitysuhkaa pyritään hillitsemään 1,4 milj. tasapainttamistimenpiteillä, jtka ulttuvat kk perhe- ja ssiaalipalvelujen timintaan. Perhepalveluissa timenpiteet khdistetaan erityisesti asumis- ja hivapalvelujen stjen vähentämiseen. Aikuisten ssiaalipalveluissa pitkäaikaistyöttömien työllistämistimilla ja - kampanjalla pyritään aikaansaamaan lppuvuden säästöjen hella myös pidempiaikaisia hyötyjä. Vammaispalveluissa n tavitteena karsia kuluja henkilökhtaisen avun ja asunnn muutstöiden salta uusilla työjärjestelyillä. Myös vammaisten lai-
7 6 tspalvelujen sekä päivä- ja työtiminnan stpalveluita pyritään rajittamaan. Kk vuden ennusteessa henkilöstökulujen alkuvuden ylityksen (0,2 milj. ) dtetaan tasaantuvan lppuvudelle varatun suuremman palkkavarauksen ansista. Painpisteet Perhepalvelut Neuvlaverkn uudistaminen (tilajärjestelyt ja timinnan mnipulistaminen, PikkuApu neuvntapiste ja nettineuvla) Hyvinvintineuvla alitti timintansa s. Kulukatu 14. Samalla Armilankadun, Väinölänkadun ja Visalmen neuvlat siirtyivät Kulukadun kiinteistöön. Hyvinvintineuvlassa mniammatilliset peruspalvelut lapsiperheille n kttu saman katn alle: äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvlan terveydenhitajat, lääkärit, psyklgi, perhehjaajat ja lapsiperheiden ktipalvelu. Timinnan painpiste n lapsen kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukemisessa. Hyvinvintineuvlan yhteyteen n suunnitteilla myös Pikku-Apu neuvntapiste ja vurvaikutteista sähköistä asiintia. Neuvlaverkn uudistaminen ja timinnan mnipulistaminen jatkuu syyskauden 2012 aikana Lappeenrannassa itäisellä ja läntisellä alueella. Perheneuvlapalvelujen kehittäminen (asema ja tehtävät, uudet työkäytännöt kuten knsultaatitiimi ja verkstdialgi) Perhepalveluissa työryhmä valmistelee parhaillaan perheneuvlan ja lapsi- ja nurisvastaantn yhdistymistä. Tavitteena n, että timinnt yhdistyvät vuden 2013 alusta lukien. Lyhytkestinen työskentely sana KONSTI -hankkeen timintaa n tteutunut salle perheneuvla-asiakkaista. Hankkeen tavitteena n, että lapsen ja perheen avunsaanti psykssiaalisissa hulissa aikaistuu. Verkstdialgisaajien kulutus n lppusuralla. Perheneuvla krdini timintaa kk Eksten alueelle. Mnitimijaisen yhteistyöverkstn vahvistaminen (perhepalvelut, mielenterveyspalvelut, kuntien kasvatus- ja petustimet/sivistystimet) lapsiperhepalvelujen turvaamiseksi Lapsiperheiden psykssiaalisissa hulissa alitettiin perhepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen yhteinen lähetetiimi Kuntien sivistystimien ja Eksten yhteinen neuvttelukunta timii. Lappeen alueen ppilashultn lutiin uusi timintamalli, jka tetaan käyttöön lukuvuden alkaessa. Perhepalvelujen ja mielenterveyspalvelujen timitiljen inventinti (Aalt-ylipist) Psykssiaalisen tuen alueella yhteisen lasten- ja nurtentaln suunnittelu n käynnistynyt. Lasten ja nurten laitshidn vähentäminen (perhehidn ensisijaisuus, Myllymäen nurten asumisyksikkö, vanhemmuutta tukevat avhulln tukitimet, sallistuminen tukilukkajärjestelyihin)
8 7 Perhehit n ensisijainen sijaishulln mut, jta tteutetaan timeksiantspimussuhteisella = sijaisperhe ja luvanvaraisella = ammatillinen perhekti perhehidlla. Sijaishullssa perhehidssa ja stpalveluna laitshidssa li yhteensä 130 lasta, jista 69 perhehidssa, 25 ammatillisessa perhekdissa ja 36 laitshidssa. Myllymäen nurten asunnt n avhulln tuettua asumista tarjava palvelu. Asumisyksikkö valmistui julukuussa Myllymäkeen n siirtynyt mennessä laitshidsta kuusi nuruusikäistä. Myllymäen nurten asuntja n lisäksi käytetty sijitusta krvaavana avhulln tukitimena. Laitssijituksen sijasta stettiin vanhemmuutta tukevaa ktiin annettavaa palvelua 32 perheelle. KtiTarulan alitettua timintansa Tarulantuvan vastaanttkdin käyttöaste n pysynyt alle 100 %. Muutaman päivän laitsjaksn jälkeen työskentelyä pystyttiin jatkamaan ktiin annettavana tukena. KtiTarula pystyy työskentelemään yhtä aikaa yhdeksän perheen kanssa. Eksten ppilashult li mukana tukilukkajärjestelyissä, ja Lappeenrannassa Lönnrtin kulussa timivaan tukilukkaan sitettiin yksi henkilötyövusi työpansta. Yhteistyömalli 18 vutta täyttäneiden jälkihultnurten päihdekuntutuksen järjestämiseksi Eksten mana timintana Täysi-ikäiset jälkihultnuret saivat mielenterveys- ja päihdepalvelut Eksten timintamallin mukaisesti. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumishjelman timeenpann jatkaminen (Ktimäen asumisyksikön käyttööntt, Parikkalan asumisyksikön suunnitteluun ja tteutukseen sallistuminen) Lappeenrannan Myllymäkeen valmistui julukuussa 2011 kehitysvammaisille nurille tarkitettu Ktimäen asumisyksikkö, jssa n 24 esteetöntä asunta. Parikkalan asumisyksikön rakentaminen n käynnistymässä. Myös asukkaiden palveluknseptin suunnittelu käynnistyi. Opintpiiritiminta jalkautettiin yksiköihin, ja uudenlaiseen valmentavaan ja kuntuttavaan työtteeseen kuluttaminen jatkuu. Henkilökhtaisen avun prsessien tarkentaminen ja vaihtehtiset tavat timinnan järjestämiseen (suhde muihin palveluihin, palvelusetelin käyttööntt) Henkilökhtaisen avun tiimi alitti timintansa. Lähtökhtana n, että tiimin linjausten kautta päätösten tasapulisuus ja palvelujen ikein khdentuminen tarkentuvat kk piirin alueella. Myös arviintityökalun työstäminen käynnistyi. Henkilökhtaisen avun palveluseteli tettiin käyttöön pienissä tuntimäärissä ja vakituisen avustajan sijaisuuksissa. Henkilökhtaisen avun kilpailuttamisen valmistelu käynnistyi.
9 8 Kehitysvammaisten päivä- ja työtiminnan sisällön kehittäminen ja timinnan mnipulistaminen Eksten alueen työ- ja päivätiminnan tilasta ja kehittämiskhteista valmistui kevään 2012 aikana selvitystyö, jhn vat sallistuneet vammaispalvelujen, mielenterveyspalvelujen, vanhusten palvelujen ja Etelä-Karjalan työviman palvelukeskuksen edustajat. Palvelujen järjestämisessä paintusta siirrettiin avtyön hjaukseen. Työvalmentaja, jnka työpans khdentuu avtyön ja tuetun työn mahdllisuuksien lisäämiseen ja asiakkaiden hjaamiseen, alitti Kehitysvammaisten päivä- ja työtiminnan sekä kululaisten aamu- ja iltapäivähidn timitiljen salta n selvitystyö käynnissä. Alustavasti selvitettiin työ- ja päivätimintapalvelujen kilpailutuksen järjestämistä. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluissa kustannusten hallinta (taksien hinnat, matkjen yhdistäminen, vaihtehtiset kuljetusjärjestelyt) Matkahallintajärjestelmän salta neuvttelut laitteisttimittajan kanssa hjelman timivaksi saamiseksi jatkuvat. Saattajajärjestelmän kehittäminen alitettiin. Lisämatkja kskevien hakemusten salta siirrettiin keskitettyyn käsittelyyn. Selvitystyö henkilökuljetusten kknaisuudesta ja mahdllisista vaihtehtista tavista sisältyy Eksten kehittämishjelmaan. Asunnn muutstyöprsessin kuvaaminen ja yhteiset timintatavat Asunnn muutstöiden uudelleen rganisinti käynnistyi sana Eksten kehittämishjelmaa. Vastuualueiden edustajista kttu työryhmä teki useita ehdtuksia jatktimenpiteiksi, jita n j sittain viety käytäntöön. Esimerkiksi asunnn muutstöiden kustannusten arviintia ja pienten muutstöiden surittamista varten n palkattu erityisammattimies alkaen. Myös ismpien muutstöiden kilpailutuksen valmistelu käynnistyi. Kehittämishanke jatkuu ainakin syyskauden 2012 ajan. Vunna 2012 jatkuvat hankkeet: sana Ester hanketta Nuret pudkkaat hankesi ja Tiedän mitä tahdn henkilökhtaisen budjetinnin piltti Nuret pudkkaat -sahanke jatki työskentelyään sana Etelä-Sumen hyvinvinti- ja terveyserjen kaventaminen (ESTER) hanketta. Hankkeessa kehitettiin mm. arviintimenetelmiä itsenäistymisvaiheessa levien kehitysvammaisten nurten asumismudn valintaa ja asumiseen tarvittavaa tukea varten sekä tteutettiin asumiseen liittyvää muutsvalmennusta. Hanke jatkuu syksyyn Tiedän mitä tahdn prjektissa kkeillaan henkilökhtaisen budjetinnin ja yksilökeskeisen suunnittelun malleja eri pulilla maata. Eksten vammaispalvelut vat mukana henkilökhtaisen budjetin piltinnissa. Uusi pilttiryhmä n parhaillaan haussa.
10 9 Aikuisten ssiaalipalvelut Aikuisssiaalityön tehtävärakenteen, timintamallien ja työn sisällön kehittäminen Ssiaalityöntekijöiden, ssiaalihjaajien ja etuuskäsittelijöiden työnjan uudistamista varten perustettiin sisäinen selvitysryhmä. Asiakkaiden aktivinnissa tettiin käyttöön uusi aikuisssiaalityön ja työviman palvelukeskuksen välinen asiakashjautuvuusmalli. Aikuisssiaalityön edustajat sallistuivat Osaksi-hankkeen ja Nurten taidepaja hankkeen tteutukseen. Kuntuttavan työtiminnan laajentaminen ja sisällön kehittäminen Kuntuttavassa työtiminnassa alittaneiden määrä li 216 henkilöä tammitukkuussa 2012 kun se vunna 2011 li 215. Vuden 2012 tavitteeksi n asetettu 530 henkilöä. Lppuvudesta 2012 kuntuttavaan työtimintaan sallistuvien asiakkaiden määrää n lisättävä. Timinnan sisältöä kehitettiin mm. järjestämällä kuntuttavan työtiminnan tarjajille yhteisiä kulutus- ja tapaamisiltapäiviä yhdessä työviman palvelukeskuksen kanssa. Syrjäytymisen ehkäisy hjaus- ja tukipalvelujen kehittäminen Aikuisssiaalityön edustajat sallistuivat työllisyyspliittisen timenpidehjelma II:n valmisteluun sekä hjelmatyön yhteydessä perustettujen elämänhallinta-, saaminen - ja terveys- ja työkyky työryhmien työskentelyyn. Mnialainen yhteistyö erityisesti syrjäytymisvaarassa levien nurten aktivimiseksi ja kuntuttamiseksi (nurten ppi- ja työpajat, taidetyöpaja timintamallin piltinti) Nurten taidetyöpajahanke käynnistyi menestyksekkäästi, ja timinta nivttiin mnialaiseksi usean timijan yhteistyöksi. Suunnitelmana n timinnan laajentaminen. Ktuttamislain velvitteiden (alkukartitus, paikallinen perustietpaketti, hjaus ja neuvnta, ktutumissuunnitelma) timeenpan Alkukartituksen timintamallia kehitettiin yhteistyössä TE-timistn ja muiden timijiden kanssa (MaTTI hanke). Internetympäristön käyttöä lisättiin ktuttamisessa, hjauksessa ja tiednvälityksessä. Maakunnallisen ktuttamishjelman valmistelu käynnistyi. Timeentultuen sähköisen hakupalvelun piltinti Ekste sallistui sähköisen timeentultukihakemuksen piltintiin. Kesäkuussa 2012 tettiin käyttöön sähköinen timeentultuen jatkhakemus.
11 10 Perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusimuutkset Henkilötyövudet Muuts TA 2012 Hallint 0,49 0,5 0,01 0 Perhepalvelut 133,47 143,16 9,69 10,5 Aikuisten ssiaalipalvelut 35,91 37,21 1,3 1,5 Vammaispalvelut 68,87 72,22 3,35 5,5 Yhteensä 238,74 253,09 14,35 17,5 Perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusien arviitiin vuden 2012 talusarvissa kasvavan vuden 2012 aikana 35 henkilötyövudella. Yllä levassa taulukssa n esitetty ajalla tapahtunut muuts henkilötyövusissa verrattuna vuden 2011 vastaavaan ajanjaksn sekä vuden 2012 talusarvin ensimmäiseen pulivutiskauteen. Muutkset perhe- ja ssiaalipalvelujen henkilötyövusissa vastaavat suuruudeltaan ja khdentumiseltaan talusarvissa 2012 esitettyä. Muuts li suurin perhepalveluissa, jissa lastensujelun ja vammaispalvelujen laits- ja asumispalvelujen stja krvattiin Eksten maa timintaa vahvistamalla Terveyspalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen Muuts E2012 TERVEYSPALVELUT 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi vs. TP 1000 EUR 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta ,2 % Muut myyntitutt ,1 % Myyntitutt ,9 % Maksututt ,5 % Tuet ja avustukset ,6 % Muut timintatutt yhteensä ,4 % TOIMINTATUOTOT ,8 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,9 % Palvelujen stt ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 % Avustukset ,0 % Muut timintakulut ,9 % TOIMINTAKULUT ,6 % TOIMINTAKATE ,7 % Rahitustutt ja -kulut ,4 % VUOSIKATE ,1 % Pistt ja arvnalentumiset ,0 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % Varausten ja rahastjen muuts ,4 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % Terveyspalvelujen alkuvuden tuls li 3,7 milj. budjetitua heikmpi. Timintatutt livat 0,7 milj. budjetitua suuremmat. Ylityksestä suurin sa (0,5 milj. ) tuli erikissairaanhidn myynnistä muille kuin jäsenkunnille.
12 11 Timintakulut ylittivät budjetin 4,5 milj.. Palvelujen stt ylittyivät 3,0 milj. kasvaneiden stpalvelujen takia. Sairaalapalvelujen stt livat 2,8 milj. budjetitua suuremmat. Henkilöstökulujen 1,3 milj. ylitykseen vaikuttivat budjetitua suuremmat ja arviitua aikaisemmin tteutuneet palkankrtukset, sekä palvelutarpeen kasvun myötä hieman lisääntynyt henkilöstö. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittivät budjetin 0,6 milj. :lla. Hittarvikkeisiin meni 0,5 milj. ja röntgen- ja labratritarvikkeisiin 0,3 milj. budjetitua enemmän. Rahituskulut ja pistt livat kumpikin hieman budjetitua pienemmät. Kk vuden tulsennusteeseen vaikuttaa erittäin merkittävästi sairaalapalvelujen stjen kehittyminen. Henkilöstökulujen salta riskit khdistuvat erilliskrvausten määrään, sijaisten palkkaustarpeeseen ja avinten virkjen täyttämiseen Muut merkittävät riskit lppuvuden salta khdistuvat hittarvikkeisiin, sekä röntgen- ja labratritarvikkeisiin. Näiden salta talusarvissa pysyminen edellyttäisi viime vuden tteutuneiden kustannusten alittamista.. Terveyspalvelut pyrkii trjumaan ylitysuhkaa nin 1,9 mlj. :n tasapainttamishjelmalla. Tasapainttamishjelma sisältää tiettyjen virkjen ja timien jäädytyksen, sijaismäärän supistamisen, kulutus- ja kalustemäärärahan supistamisen, pliklinikkasulkujen tteuttamisen (kesällä) ja yhden peratiivisen erikissairaanhidn sastn muuttamisen viikk-sastksi sekä lupumisen jistakin stpalvelulääkäreistä lppuvunna Mielenterveyspalveluissa vidaan muutamia ptilaita ktiuttaa varhennetusti palvelulaitksista. Timintakuluja vidaan vähentää, js Parikkalan yöaikainen lääkäripäivystys siirretään keskussairaalaan ja Hnkaharjun sairaalaan sekä krvataan Jutsenssa sijaitsevan ensihityksikön yöaikainen varallalpäivystys Imatran ja Lappeenrannan ensihityksiköillä. Edellä kerrttujen timenpiteiden tteutuessa terveyspalvelujen ennustettu timintakulujen kasvu vudesta 2011 lisi 3,6 %. Kasvusta 1,5 milj. jhtuu Imatran ensihidn siirtymisestä Ekstelle vuden 2012 alusta. Vertailukelpinen timintakulujen kasvu edellisestä vudesta lisi siten 2,9 %. Terveyspalvelujen taludesta ja timinnasta Sairaalapalvelujen tulsalueen taluden tteuma n 3,6 milj. alijäämäinen, mikä jhtuu etupäässä sairaalapalvelujen stjen ylityksestä. Ylitys jhtuu eräistä harvinaisista ja erittäin kalliista, mutta vaikeasti ennakitavista lastentautien ja lasten neurlgian hitjaksista HUS:ssa sekä rtpedian nin 100 teknivelleikkauksesta, jtka juduttiin stamaan hittakuun velvittamana. Sen sijaan Itä-Savn sairaanhitpiirin stt vähenivät dtuksen mukaisesti. Erikissairaanhidn timintakulut TA2012 lisääntyivät vain 0.05 % ( ) vuden 2011 tilinpäätöksestä. Tämä ja palkkaratkaisu sekä sairaalapalvelujen stjen vimakas kasvu vat syynä talusarvin ylityksille. Avterveydenhulln ja suun terveydenhulln tulsalueen timintament livat arviitua alhaisemmat. Timintatutt livat avterveydenhullssa tavitteiden mukaiset, mutta suun terveydenhullssa ne jäivät dtettua alhaisemmaksi. Asiakasmaksutultavite suun terveydenhullssa vudelle 2012 n krkea: krkeampi kuin vudelle 2011 budjetitu henkilöstömäärän pysyessä kuitenkin samana. Terveysasemilla henkilöstön työjaka kehitettiin ja erityisesti lääkäri-hitaja - työparimalli lähti hyvin käyntiin. Tämä näkyi myös terveysasemien käyntimäärissä. Lääkärien perinteiset vastaanttkäyntien määrät vähentyivät. Terveyskeskuslääkärien työrli n muuttumassa terveysasemilla. Varsinaisen vastaantttyön lisäksi
13 12 lääkärin aikaa menee paljn sairaanhitajien knsultaatiihin ja terveysaseman eri timipisteistä tulevien piikkiviesteihin vastaamiseen. Myös ereseptin käyttööntt vuden alussa lisäsi merkittävästi lääkäreiden työtaakkaa reseptien uudenlaisen kirjaamisen mudssa. Alkuvuden lääkäreiden käyntimäärien laskuun vaikutti myös lääkärivaje, mikä erityisesti Lappeen vastuuyksikön alueella li humattava. Suun terveydenhulln palvelut livat hittakuulainsäädännön mukaiset. Asiakaskäyntien määrät vähenivät 2.9 % kun ne vuteen 2011 asti livat pysyneet samalla taslla. Tämä kehitys n ennakitavissa myös tulevina vusina, ja se selittyy käyntien pidentymisellä ja enemmän vastaanttaikaa vievillä aikuisptilailla. Mnien hammashitliden tilastissa näkyi työnjan vaikutukset suuhygienistien ja / tai hammashitajien käyntien ja asiakasmäärien kasvuna. Hammaslääkärivirista n edelleen merkittävä sa, 40 %, täyttämättä. Hammaslääkärityövimaa stettiin pulivutiskaudella 7,0 hammaslääkärin vusityöpanksen verran, jsta 3,2 li sijitettuna Lappeenrantaan, 0,8 Taipalsaarelle, 1 Länsi- Saimaalle (ensisijaisesti Luumäen hammashitlaan) ja 2 Phjiselle alueelle (Ruklahden, Rautjärven ja Parikkalan hammashitlat). Akuutin tulsalueen timintakulut ylittivät alkuvudelle 2012 budjetidun 6 %:lla. Akuutin tulsalueen määrärahavarausta vudelle 2012 pienennettiin vuteen 2011 verrattuna. Kuitenkaan Rautjärven ensihitn ja Parikkalan päivystykseen suunniteltuja timintakuluja vähentäviä muutksia ei pystytty tteuttamaan. Armilan sairaalan sastjen paikkavähennykset tteutettiin kevään 2012 aikana. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen taluden tteuma li alijäämäinen. Tämän taustalla vat mm budjetitua pienemmät myyntitutt, budjetitua suuremmat palkankrtukset ( ) ja valtinmielisairaalan stjen kasvu ( ). Henkilöstön saatavuus li mielenterveys- ja päihdepalvelujen tulsalueella hyvä ja mm. lääkäri- ja ssiaalityöntekijäpula saatiin pistettua. Sairaanhidllisten tukipalvelujen taludellinen tteuma li arviituihin menihin nähden tasapainssa. Uhkakuvia lppuvudeksi asettavat radilgiassa TT- ja MRIlaitteiden humattavat krjauskulut ( ) sekä labratrissa stpalvelu, jssa yksittäiset erittäin kalliit tutkimukset lisääntyivät kuluneen vuden aikana. Radilgian tutkimusmäärissä, samin kuin labratrin näytteentssa, li alueellista vaihtelua jhtuen lääkärin vastaanttjen määristä paikallisesti. Keskussairaalassa timinta painttui entistä vimakkaammin erikistutkimuksiin: tietknetmgrafia- ja magneettitutkimukset lisääntyivät ja natiiviröntgenkuvaukset vähenivät hieman. Labratritutkimuksien kknaismäärä li edellisvutisella taslla. Patlgialla tutkimusmäärien väheneminen jhtui jukkpapatutkimusten ajittumisesta ja mikrbilgialla MRSA-seulntanäytteiden vähäisyydestä hyvän epidemilgisen tilanteen vuksi. Labratrinäytteentssa ajanvarauksellista timintaa siirrettiin Lappeenrannassa keskussairaalasta Armilaan sekä Imatralla Hnkaharjusta Mansikkalaan. Lääkäripula aiheuttaa jillakin alilla (sisätaudit, kardilgia, lastentaudit) yhä paineita lääkäripalvelujen stn, jtta hittakuun velvitteista ja/tai päivystyksestä suriudutaan. Uutena uhkana n, että juduttaneen stamaan palveluja syksyllä silmätaudeilla erikislääkärivajeesta jhtuen.
14 13 Painpisteet Avterveydenhult ja suun terveydenhult Terveyshyötymallin mukainen ptilaiden valtuuttaminen sana Timiva Terveyskeskus hjelmaa Suunnitelmallista ptilaiden pitkäaikaissairauksien hitmallia alettiin tteuttaa. Hitsuunnitelma tehdään yhdessä ptilaan kanssa spien sen käytännön tteutuksesta. Ptilaan vastuu hidn tteutuksesta krstuu. Jkaisella ptilaalla, jlla n pitkäaikaissairaus, n nimetty mahitaja, jka krdini ptilaan hitsuunnitelman tteutusta ja timii ptilaan yhdyshenkilönä terveysasemalla. Mni asia hituu puhelimitsekin mahitajan kanssa. Asiakaslähtöiset ja kustannusvaikuttavat prsessit (avterveydenhulln ja erikissairaanhidn yhteisten hitprsessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi ja kustannusvaikuttaviksi) Yhteisiä, uudenlaisia asiakaslähtöisiä ja kustannusvaikuttavia hitprsesseja kehitettiin ja lisättiin yhteistyötä erikissairaanhidn kanssa. Esimerkkinä uusista, asiakaslähtöisistä timintamalleista n Aivhalvaus (AVH) ptilaiden hitprsessi, jssa n lutu uudenlainen yhteistyömalli erikissairaanhidn ja terveysasemien AVH -yhdyshenkilöiden (sairaanhitaja ja fysiterapeutti) kanssa. Avpalvelujen vahvistaminen: henkilöstöryhmien työnjan kehittäminen, hitajavastaanttjen kehittäminen ja laajentaminen, liikkuvien palvelujen kehittäminen Terveysasemien eri ammattiryhmien työjan kehittäminen saatiin hyvään vauhtiin, varsinkin lääkäri-sairaanhitaja- työparimalli timii hyvin. Se ti justavuutta asiakaspalveluun ja ptilaiden yhteydentt terveysasemilla helpttui. Sairaanhitajien vastaanttjen laadullista kehittämistä tehdään jatkuvasti ja siitä n tullut yhä tärkeämpi sa terveysasemien timintaa. Myös mnet terveysasemien sairaanhitajat vat parhaillaan lääkkeenmääräämiskulutuksessa. Valmistuttuaan heillä n rajitettu lääkkeenmääräämisikeus, ja heistä tulee lemaan merkittävää apua lääkärivajeesta kärsiville terveysasemille. Myös hammas-lääkäreiden ja suuhygienistien / hammashitajien työnjaka n kehitetty, mikä näkyy j käyntimäärien nusuna. Liikkuvien palvelujen Mallu klinikka-autn timintaa kehitettiin edelleen. Uuteen klinikka-autn tulee hammashulln välineistöä ja työtilaa muitakin ammattiryhmiä varten, kuten jalkjenhitajalle. Liikkuvien palvelujen kehittämisessä yhteistyö paikallisten järjestöjen ja muiden timijiden kanssa lisääntyi. Krnisten sairauksien ehkäisyn ja hidn kehittäminen terveyshyötymallin mukaisesti Pitkäaikaissairauksien ehkäisyn ja hidn suunnitelmallista hitmallin tteuttaminen alitettiin. Valtimsairauksien salta n lemassa strukturitu hitmalli. Omahitaja järjestelmällä ja hitaja lääkäri -työparimallilla saatiin hitsuhteisiin jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Vastaantilla tehtiin terveydenedistämistyötä, jlla pyritään puuttumaan varhain sairastumisriskeihin ja estämään sairastuminen sekä edistämään asiakkaiden timintakykyä.
15 14 Terveydenhultlain velvitteet Terveydenhultlain tumia velvitteita tteutettiin. Lain mukaisesti Eksteen perustettiin Perusterveydenhulln (PTH) yksikkö tiimi, jssa n edustajia myös Imatran terveyskeskuksesta. Terveydenhulln järjestämissuunnitelmaa valmisteltiin. Sen n tarkitus valmistua tämän vuden lppuun mennessä. Suunnitelman krdinaativastuu n llut PTH-yksikkö -tiimillä. Sekä avterveydenhullssa että suun terveydenhullssa palvelut pystyttiin järjestämään hittakuu lainsäädännön mukaisesti. Hyvä vastaantt timinnan piltinti Savitaipaleen, Sammnlahden ja Ruklahden terveysasemilla Hyvä vastaantt hanke lähti käyntiin suunnitellusti. Hanketta piltivat Ruklahden, Sammnlahden ja Savitaipaleen terveysasemat sekä Savitaipaleen hammashitla. Henkilöstö li innstunut hankkeesta. Sen usktaan tuvan justavuutta terveysasemien timintaan ja parannusta palvelujen saatavuuteen. Suun terveydenhulln vaihtehtisten vastaanttmallien jalkauttaminen, erikisalakhtaiset tiimit suun terveydenhultn Suun terveydenhulln vaihtehtiset vastaanttmallit-piltinnit saatettiin lppuun. Hankkeen lppuraprtti saadaan syksyllä Vaihtehtisten vastaanttmallien jalkauttaminen alkaa syksyllä Palvelututannn mnipulistaminen (suun terveydenhulln palvelusetelipiltti) Suun terveydenhulln palvelusetelin käyttööntn valmistelut saatettiin pulivutiskaudella lppuun. Palvelusetelin timenpidekhtaiset arvt hyväksyttiin Eksten hallituksessa Jatkuva haku palvelusetelituttajaksi alki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Osast Ps2:n prsessit, timinnt ja henkilöstö sijitetaan tukemaan muuta rganisaatita strategisten ja timinnallisten painpisteiden mukaisesti uuden työnjan ja uusien työnkuvien avulla Osastn tilihin muuttivat kesällä 2012 nurispsykiatrian pliklinikka, knsultaatipliklinikka, perhetiimi, Mtpa:n henkilöstöä, sastpalvelujen ylilääkäri ja sastnsihteereitä. Ps2:n henkilöstö sijittui avhitn, mielenterveys-kuntutuksen liikkuvaan työhön, perhetiimiin ja sasthita krvaavaan päiväsasttimintaan. Viiden henkilön resurssi siirrettiin vanhuspalveluihin tuttamaan psykgeriatrista timintaa. Tämä tteutettiin sijaistyövimasta. Päihdehidn kehittäminen, erityisesti piaattikrvaushitjaksjen alittaminen sastlla Ps1 Opiaattikrvaushitjen arviintijakst tteutetaan itse aiempien stpalvelujen sijaan. K. hita saavien ptilaiden määrää lisättiin. Osastlla tteutettavien vieritushitjen määrää n lisätty. Uuden liikkuvan työn rganisaatin mudstaminen; nykyisen liikkuvan työryhmän, päihdeasumisen hjaajien ja ktihidn psykiatristen hitajien yhdistäminen. Uuden liikkuvan työn rganisaati mudstettiin yhdistämällä liikkuva työryhmä, päihdeasumisen hjaajat ja ktihidn psykiatriset hitajat. Uusi liik-
16 15 kuvan työn työryhmä käynnistyi Tämä viivästyi sastnhitajavalinnan yllättävien käänteiden myötä. Suurin sa yksiköstä n väliaikaisesti sijittuneena Armilan tilaelementtiin. Timinnan uudet prsessit käynnistyvät syksyllä Avhidn terveysasemamallin kehittämisen jatkaminen ja hitplkujen mallintaminen Terveysasemamallin timinta vakiintui. Uudet, etulinjan terveyskeskustyötä tukevat timintamallit ja neuvntapuhelin tettiin käyttöön. Perhetiimi vakiinnutti asemansa. Uuden päivätimintayksikön käynnistäminen ja aiempaa laajemman palveluvalikn tteuttaminen. Valtin sairaalista jatkhitn tulevien ptilaiden hidn ja kuntutuksen kehittäminen tämän kknaisuuden sana Timintakeskus Veturi alittaa timintansa vasta remntin viivästymisen takia. Sen myötä aletaan rakentaa yhtenäistä maakunnallisen kuntutuksen verksta. Klmen valtin mielisairaalan ptilaan syksyllä tteutuva ktiutumisprsessi käynnistettiin. Päiväsairaalatiminnan laajentaminen; uusi tiimi päiväsastlle ja timinnan alittaminen Katajapuussa Uudet timintamudt mahdllistava remntti n käynnistetty. Maakunnalliseen työtiminnan käynnistämiseen sallistuminen Kuntuttavan työn yksikkö Parkki alitti timintansa Se n suunnattu erityisesti nurten ja nurten aikuisten työelämään palauttavaan timintaan. Yhteisten prsessien luminen palveluktien kanssa Yhteisiä prsesseja luvan stpalvelujen kilpailutuksen valmistelu käynnistettiin. Tämän avulla määrittyy se, mitä tulevaisuudessa dtamme palveluktien palveluvaliklta. Ktikuntutuksen kehittäminen Mielenterveyskuntutuksen liikkuvan työn henkilöstön määrän kasvu lisäsi ktiin tehtävän kuntutuksen määrää. Lastenpsykiatrisen ktisairaalatiminnan (tehstettu avhit) laajentaminen ja timintamallin kehittäminen Palvelujen määrää lisättiin, yhteistä timintaa kehitettiin ja käynnistettiin yhdessä perhe- ja ssiaalipalvelujen kanssa. Lähipalvelujen lisääminen ja valikn laajentaminen Tteutuminen lykkääntyi päivätimintakeskus Veturin timinnan viivästymisen myötä. Integrivien timintamallien käynnistäminen lastensujelun kanssa Yhteisiä prsesseja tuttavan lasten ja nurten taln suunnittelu käynnistettiin. Samalla aiempi timintaa määrittyy uudella tavalla. Systemaattisen psykedukaatitiminnan käynnistäminen Kk henkilöstömme kattava psykedukaatikulutus aikataulutettiin, ja se käynnistyy elkuussa 2012.
17 16 Sähköisten prsessien hallintajärjestelmien kehittäminen ja käyttööntt (mm. yhteinen kuntutussuunitelma-instrumentti) Kehittämistyö jatkui, instrumentin rakenne muuttui aiempaa tarkituksenmukaisemmaksi, ja uusia svellusalueita n työn alla (mm. työkyvyn arvi ja piaattikrvaushit). Adhd-työkalu n tutannssa ja kuntutussuunnitelmainstrumentin kekäyttö n alkamassa. Sairaalapalvelut Etelä-Karjalan sairaaliden työnjakhanke (ptilaan hitprsessin sujuvittamisen ja rakennus- ja saneeraustiminnan sekä uusien lgististen ratkaisujen suunnittelun alittaminen) Suunnittelua jatkettiin ja vaihtehtisia tteutusmalleja n tarkitus esitellä päätöksen tekijöille syksyllä. Sähköinen asiinti (ajanvaraus, itseilmittautuminen, esitietlmakkeiden täyttö ktna, e-resepti) -sivut timivat kansalaisen sähköisen asiinnin paikkana. Keväällä avattiin sujattu sähköinen yhteys kansalaisen ja ammattilaisen väliselle viestinnälle. Itseilmittautuminen laajentui kskemaan lähes kaikkia sairaalan pliklinikita ja henkilökuntaa vähennettiin tänä kesänä kkeilulunteisesti. Leikkaus- ja anestesiatiminnan uusien prsessien implementinti ja hjausjärjestelmän hankinta Leikkaus- ja anestesiatiminnan sekä välinehulln yhteisen timinnanhjausjärjestelmän vaatimusmäärittely saatiin valmiiksi ja hankintaprsessi käynnistettiin. Timintaprsesseja ja mittareita käytiin läpi pienryhmissä. Leikkaustiminnan päivittäisprsesseista ja salikapasiteetin tehstamisesta neuvteltiin peratiivisten aljen edustajien kanssa, ja uudet timintatavat tetaan käyttöön lmakauden jälkeen. Erikissairaanhidn ja yleislääkäripäivystyksen yhteistyön tiivistäminen Neuvttelut timinnan muutksista, jtka liittyvät uuteen akuuttilääketieteen erikisalaan käynnistettiin. Suunnittelutyö n kesken. Sairaalan ydinprsessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi Sairaalapalvelujen yhteistä tulskrttia valmisteltiin. Kehittämiskhteiksi ja yhteisiksi ydinprsesseiksi valittiin ktiutusprsessi, hitn liittyvien infektiiden trjunta, sähköiset palvelut, leikkaustiminta sekä vudesastjen sairaansijjen käyttö ja kurmituksen tasaaminen yli erikisalarajjen. Lääkärien rekrytinnin kehittäminen man timinnan vahvistamiseksi Rekrytintityöryhmässä phdittiin mahdllisuuksia parantaa etelä-karjalassa vallitsevaa lääkäripulaa. Kaakkis-Sumessa vallitseva lääkäripula n jatkunut j vusia, ja sen ratkaisu vaatinee paikallisten timenpiteiden lisäksi valtivallan tehkkaampaa erikistumiskulutuksen hjausta sekä erityisvastuualueen yhteistä pnnistelua. Erikissairaanhidlle nimettiin ma kulutusylilääkäri tavitteena myös parantaa nurten lääkäreiden mahdllisuutta siirtyä avhidn ja sairaalan sekä eri erikisaljen välillä.
18 17 HYKS:n Erva-alueen erikissairaanhidn järjestämissuunnitelman työstäminen seuraavalle valtuustkaudelle Kaikki sapulet (HUS, Carea ja Ekste) allekirjittivat yhteistyöspimuksen, jka sisältää liitteen erikisalakhtaisesta hidn prrastuksesta. Järjestämisspimuksen jatkvalmistelu käynnistyi. Valmistelun phjaksi perustettiin kymmenen alakhtaista työryhmää, jtka kaikki alittivat työskentelynsä. Runkspimus liitteineen valmistunee valtuustkäsittelyyn lkakuussa. Yhteistyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan kanssa lääkärikulutuksen hajauttamiseksi Lääkäreiden perus- ja erikistumiskulutuksen alueellisesta hajauttamisesta keskusteltiin sekä HYKSin Erva-alueen yhteistyökkuksessa että Helsingin ylipistn lääketieteellisen tiedekunnan järjestämissä alueellisissa kkuksissa. Hyksin erikislääkäriselvityksen (Olli Meretja 2012) perusteella sekä Ekste että Carea kärsivät varsin vaikeasta erikislääkäripulasta verrattuna muuhun HUS- alueeseen. Selvitys viedään seuraavaksi ylipisttimikuntaan mahdllisia jatktimenpiteitä varten. Lappeenrantaan sijitettava sisätautipin prfessrin virka perustettiin Helsingin ylipistn ja virka julistettiin haettavaksi. Vaativan kuntutuksen sastn kehittäminen saksi kuntutuksen alueellista palvelujärjestelmää Erityisesti aivvammaptilaiden kuntutusta tehstettiin. Yhteistyötä terveyskeskuksen vudesastjen kanssa parannettiin niin, että kuntutus lisi mahdllisimman ikea-aikaista. AVH-krdinaattrin ja -yhdyshenkilöiden välinen yhteistyö vakiinnutettiin. Akuutti-tulsalue Päivystyksen maakunnallisen kknaisratkaisun tteuttaminen ja Tiljen salliessa yleislääkäripäivystyksen keskittäminen yöllä keskussairaalaan Armilan, Lauritsalan ja Sammnlahden terveysasemien päiväpäivystystä ei vitu siirtää keskussairaalan yhteyteen tiljen puutteen takia. Tiljen laajentamisen suunnittelu n käynnissä. Etelä-Karjalan alueella äkillisesti sairastuneilla henkilöillä n ikeus käydä kaikissa päivystävissä timipaikissa päivystysasiissa, myös Imatran Hnkaharjun sairaalan päivystyksessä. Yleislääkäripäivystäjien määrää keskitetyssä päivystyksessä iltaisin lisättiin maanantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin millin henkilöstöä n saatu. Parikkalan yöpäivystystä ei lpetettu. Hnkaharjun sairaalan labratri- ja röntgenpalveluita ei edelleenkään le saatavissa jka päivä. Mielenterveyspäivystyksen ja muun päivystyksen keskinäistä knsultaatita helptettiin ja yksinkertaistettiin. Päihdehulln tarpeita humiitiin enenevästi päivystyksessä ja Nvalla. Ssiaalisen tuen saamisessa ei edetty. Vanhustenhulln ktihidn päivystystä kehitettiin käynnistämällä Lappeenrannan keskustan alueella Kti-ikäväprjektin piltti. Tulkset raprtidaan syksyllä Hitajavastaantn hjeistusta uusittiin ja lääkkeenmääräämisikeudet humiidaan timinnan kehittämisessä.
19 18 Yleislääkäripäivystyksen läpimenaikjen lyhentäminen Läpimenaika n aika ptilaan saapumisesta päivystyksen tilihin siihen, kun hän pistuu lääkärin vastaantlta, ja hit n päättynyt. Yleislääkäripäivystyksen keskimääräinen läpimenaika n lyhentynyt 2,5 tunnista 1 tuntiin 50 minuuttiin. Päivystyksen kattava ja npea puheluun vastaaminen Puheluihin vastataan useimpina päivinä >80 %:sti. Keskimäärin 66 %:sti. Puhelinjärjestelmä uusittiin tukkuussa. Riittävä timintavarmuus saavutettiin vasta heinäkuussa. Takaisinsitttimint tettiin käyttöön. Ensihidn man timinnan laajentaminen Imatralle Ensihidn ma timinta laajennettiin Imatralle alkaen. Spimus n vimassa saakka. Eksten timinta käynnistyi kitkatta. Imatran ensihidlla n talusarvissa ma kustannuspaikka 279. Ekste sti Imatran ambulanssit. Ensihidn palvelutaspäätösten valmistelu Palvelutasehdtus luvutettiin esityksen valmistelua varten. Ensihidn, päivystyksen ja vanhustenpalvelujen yhteistyö Ensihitajat jäävät päivystykseen hitamaan ptilasta sillin kun se n mahdllista ja hyödyllistä. Timintatapa svittiin ja kirjalliset timintahjeet tehtiin. Yhteinen ensihidn ja päivystyksen työryhmä seuraa muutksen edistymistä. Ammattikrkeakulun simulaati-petustilissa järjestettiin ensihidn ja päivystyksen yhteinen kulutus, jka päättyy kesällä. Ensihidn ja vanhustenpalvelujen Kti-ikävä-prjekti n pilttivaiheessa. Ensihit sallistuu äkillisesti sairastuneen ktihidn asiakkaan hidn tarpeen arviintiin. Ensihit kulutti pilttialueen kaikki ktihidn työntekijät tekemään hidn tarpeen arviintia ja mittaamaan ptilaan tärkeitä vitaalitimintja. Armilan sairaalan kuntutussairaalarlin selkiyttäminen ja kuntuttavan työtteen kehittäminen Kuntutussastilla tehtiin syksyllä 2011 laaja selvitys ja raprtti kuntuttavasta työstä. Sen phjalta tehtiin suunnitelma kuntutuksen kehittämisestä Armilan ja Parikkalan sairaalissa. Luentmutista kulutusta järjestettiin. Mniammatillisella kuntutussastlla 3 tehtiin työnkierta. Lääkäreiden valmiuksia parannettiin. Osastille nimettiin kuntutusvastaavat. Vitaskulutuksella parannetaan kuntuttavassa hittyössä kehittymistä. Kaikilla sastilla tettiin käyttöön timintakyvyn arviintiin FiM-mittari. Kk henkilöstö kävi tarvittavan kulutuksen. Armilan sairaalan ptilaspaikkjajen maltillinen supistaminen ja kuntutustiljen varustaminen Suunnitelman mukaisesti sastille 1 ja 5 rakennettiin kuntkammarit, jissa n tilat ja laitteet kuntutushenkilöstölle ja hithenkilöstölle tteuttaa kuntutusta. Osastjen kuntutusvälineistöä täydennettiin hankinnilla. Armilan sastilla 1, 4 ja 5 ptilaspaikkja vähennettiin 25 paikkaan.
20 19 SAS-päätösten läpimenaikjen lyhentäminen SAS-päätökset tapahtuvat käytännössä reaaliajassa, alle tunnissa. Vastaanttavien sastjen järjestelyaika n pääsääntöisesti alle 24 tuntia. Osast 4:n hitajat tekevät SAS-päätökset virka-ajan ulkpulella. Sairaanhidlliset tukipalvelut Kuntutuksen vahvistaminen: kuntutuksen maakunnallinen kknaisratkaisu (Kuntutuskeskuksen suus) Alkuvunna työstettiin yhtenäisen mallin mukaisia ryhmätimintja. Ptilaille jaettavaa matimiseen kuntutumiseen hjaavaa ja kannustavaa hjeista yhdenmukaistettiin ja päivitettiin. Asiantuntijafysiterapeuttien alaselkä- ja fysiatrian erikislääkärivastaantttiminta terveysasemilla jatkui. Käyntien yhteydessä sai myös terveysasemien muu henkilökunta syventävää tieta hitketjuista. Lppuvudesta tavitteena n laajentaa ryhmä- ja vastaantttimintaa muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin mm. nivelrikkptilaisiin. Valtakunnallisen kuvantamisen sähköisen arkistinnin tteutus Yhteistyöneuvttelut HUS ERVA-alueen kanssa radilgian salta alkivat tukkuussa. Kuvien siirrn tteutusratkaisu tulevaan valtakunnallinen sähköiseen arkistn li sa neuvttelua. Spimus yhteistyöstä ERVA-alueella kuvantamisen salta valmistuu syksyllä. Ulkpulelta stettavat MRI-tutkimukset kilpailutettu Ortpedisten ja muistitutkimuksiin liittyvien magneettitutkimusten kilpailutus käynnistettiin lppuvudesta Kilpailutus uusittiin valituksen vuksi keväällä Hankintapäätös saa lainviman heinäkuussa 2012, jllin laaditaan hankintaspimus, ja timinta vi alkaa. Eksten alueen natiivikuvauspisteiden lukumäärän kriittinen tarkastelu Terveysasemien yhteydessä levien röntgen-vastaanttjen aukilaikja suhteutettiin kuvaustarpeeseen. Timintaa keskitettiin pienemmillä asemilla kahteen klmeen päivään viikssa, ja sa kuvauspisteistä li kesäaikaan kiinni röntgenhitajavajeen vuksi. Kiireelliset kuvaukset pystyttiin hitamaan muissa timipisteissä justavasti. Muun kuvantamisen alueellisen sähköisen arkistinnin käyttööntt ja Sähköinen asiinti (INR-asiakkaiden labratrivastausten timittaminen sähköisesti) Alkuvunna timitettiin tekstiviestillä INR-vastauksia 1500 Marevan asiakkaalle (n.15 % kaikista). Osalle lpuista asiakkaista menee tiet ktiin e- kirjeellä, jllin siinä n mukana annstus-hjeet. Timinnan laajentamiseksi avhit ja labratri tekevät yhteistyössä aktiivista kampanjintia tekstiviestien ja e-kirjeiden pulesta. Tavite syksyn aikana n yhteensä 2000 ja seuraavana keväänä 3000 asiakasta. Tavitetas 30 % tullaan tällä aikataululla saavuttamaan ensi kevään aikana.
21 20 Alueellinen digitaalinen EKG-tallennus kartitetaan HUS ERVA-alueen timittaja kävi esittelemässä hjelmaa sisätautilääkäreille, kardilgeille, labratrin ylikemistille ja palvelupäällikölle sekä ylifyysiklle. Alustava kartitus alueen EKG-laitteista tehtiin vunna Tullin EKG-laitteista (n.60 kpl) li yli pulet elinkaarensa lpussa. Kartitus uusitaan syksyllä, jllin arviitavaksi tulee myös sähköisen arkistn hankkiminen, ja siihen spivien EKG-laitteiden uusimistarve. Ptilaskhtaisten lääkeannsten jakelupalvelun laajentaminen Timitettujen annspussien määrä kasvi humattavasti (44 %), kska kneelliseen annsjakelupalveluun tulivat kevään aikana mukaan Kivula Imatralta, Lemin Pallakti ja Luumäen Mäntykti. Annsjakelussa n mukana ptilaita kaikkiaan 380 kpl. Ekste ja Carea käynnistävät yhdessä verikeskusjärjestelmän hankinnan ns. KAAPO-alueen verikeskusten ja hit-sastjen käyttöön tulevaksi verivalmisteiden tilaus- ja varausjärjestelmäksi. Hankintapyyntöä varten tehtiin viime vuden pulella ja alkuvudesta tutustumiskäynnit muualla Sumessa leviin järjestelmiin. Alkuvunna labratri laati yhdessä Carean ja Medi-It:n kanssa hankintapyynnön satasivuisine määrittelyineen. Hankintapyyntö määrittelyineen lähetettiin kesän alussa Eksten ja Carean hankintatimistihin jatkprsessiin Rekrytintitavitteena avinna levien virkjen täyttäminen timinnan jatkumisen turvaamiseksi Avimena lleita labratrin- tai röntgenhitajien timia ei saatu täytettyä. Myös erikislääkärivaje jatkuu radilgialla, kliinisellä fysilgialla, labratrissa sekä kuntutuskeskuksen pulella. Vakituisten hitajien timia li haussa kaksi kertaa. Vajaus n 9 labratri- ja 3 röntgenhitajaa, jiden lisäksi sijaisia ei saatu 10 äitiyslmaan. Hakuja jatketaan Kuntarekryn kautta säännöllisin väliajin. Terveyspalvelujen henkilötyövusimuutkset Henkilötyövudet Muuts TA 2012 Hallint 0,49 0,5 0,01 0 Avterveydenhult 97,94 100,2 2,26 2,5 Suun terveydenhult 48,92 47,72-1,2 1,5 Sairaalapalvelut 343,87 351,24 7,37 1 Akuutti 109,72 118,22 8,5 10 Mielenterveyspalvelut 145,39 141,49-3,9-3 Sairaanhidlliset tukipalvelut 151,49 150,42-1,07 1 Yhteensä 897,82 909,79 11,97 13 Terveyspalvelujen henkilötyövusien arviitiin vuden 2012 talusarvissa kasvavan vuden 2012 aikana 26 henkilötyövudella. Yllä levassa taulukssa n esitetty ajalla tapahtunut muuts henkilötyövusissa verrattuna vuden 2011 vastaavaan ajanjaksn sekä vuden 2012 talusarvin ensimmäiseen pulivutiskauteen. Muuts henkilötyövusissa vastaa suuruudeltaan talusarvissa 2012 esitettyä. Suurin yksittäinen muuts li akuutin tulsalueella tapahtunut Imatran en-
22 21 sihidn siirt Eksten hidettavaksi. Samassa yhteydessä 18 ensihidn ammattilaista siirtyi Eksten palvelukseen. Sairaalapalvelujen henkilötyövudet kasvivat pulivutiskaudella talusarvissa esitettyä arvita enemmän. Henkilötyövusien kasvuun vaikuttanut suurin yksittäinen tekijä li kaksivurtyöhön siirtyminen leikkaussalissa. Suun terveydenhullssa, mielenterveyspalveluissa ja muualla sairaalapalveluissa tapahtuneen henkilötyövusien vähenemisen seurauksena terveyspalvelujen henkilötyövusien kasvu li kknaisuudessaan talusarvin rajissa Vanhustenpalvelujen talusarvin ja painpistealueiden tteutuminen VANHUSTENPALVELUT 1000 EUR 2012 Tammi-kesäkuu 2012 Kk vusi Muuts E2012 vs. TP 2011 Tteuma Budjetti Ertus Ennuste Budjetti Ertus % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt jäsenkunnilta ,9 % Muut myyntitutt ,1 % Myyntitutt ,8 % Maksututt ,7 % Tuet ja avustukset ,6 % Muut timintatutt yhteensä ,6 % TOIMINTATUOTOT ,4 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,4 % Palvelujen stt ,3 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 % Avustukset ,7 % Muut timintakulut ,5 % TOIMINTAKULUT ,7 % TOIMINTAKATE ,6 % Rahitustutt ja -kulut ,7 % VUOSIKATE ,6 % Pistt ja arvnalentumiset ,0 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % Varausten ja rahastjen muuts TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ ,0 % Vanhustenpalvelujen alkuvuden tuls tteutui 0,3 milj. budjetitua heikmmin. Henkilöstökulujen ylitystä (0,7 milj. ) selittää kk Ekstea kskeva palkkaratkaisu sekä vanhustenpalvelujen budjetitua suurempi sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön tarve. Avustusten 0,2 milj. :n ylitys jhtuu maishidn tuen kasvusta. Talusarvi ylittyi eniten ktihidn ja laitshidn tulsalueilla. Asumispalvelujen pulen vuden tuls n psitiivinen ennakitua pienempien palvelujen stjen vuksi. Asumispalvelujen tulsta paransi suunniteltua myöhemmin tteutunut Jutsenn palvelukeskuksen timinnan siirtyminen laitshidsta palveluasumiseksi Penttiläntien palveluktiin. Samasta syystä laitshidn tuls ei tteutunut dtetusti.
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.
LisätiedotSydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan
LisätiedotUniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotAutismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia
LisätiedotAspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotOmaishoitajienkuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän
LisätiedotLasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotTuottavuusohjelma 2013-2016
Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti
LisätiedotSelkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja
Lisätiedot1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016
Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan
LisätiedotFibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital
LisätiedotSydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012
LisätiedotTyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit
LisätiedotMuistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,
LisätiedotHengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien
LisätiedotHengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia
LisätiedotUUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN
1 UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN Millaisia vat uuden vanhuspalvelulain ja laatususituksen tumat muutstarpeet? Case Hämeenlinna Vukk Lehtimäki, asiakashjausyksikön päällikkö, vs. Khti vanhustyön tulevaisuutta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 74. 74 Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017, sosiaali- ja terveystoimi (Kh/Kv)
24.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 74 Vuden 2015 talusarvi ja talussuunnitelma vusille 2015-2017, ssiaali- ja terveystimi (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedt: Aulis Majuri, puh. 09 816 23000 Maija
LisätiedotIkääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden
LisätiedotPalvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä
Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus
LisätiedotAivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit
Terveyssast Kuntutusryhmä Aivverenkierthäiriön sairastaneiden kuntutuskurssit 29.8.2012 AVH-kuntutuskurssit Kurssikknaisuus vuden 2013 alusta Humiitu kehittämistiminnasta saatuja tulksia (kevennetty kävely
LisätiedotKR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti
KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen
LisätiedotTUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12
TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia
LisätiedotKuntakohtaiset palvelut
Liite 4 Kuntakhtaiset palvelut Kuntakhtaiset palvelut Ktiin annettavat palvelut Ikäihmisten ktna selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja ktiin. Ktiin annettavia palveluita n ktihit, ktihidn
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti
Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat
LisätiedotKUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen
KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,
LisätiedotSATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen
SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013
LisätiedotHankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.
1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu
LisätiedotTerveysosasto Kuntoutusryhmä. MS-kurssit 29.8.2012
Terveyssast Kuntutusryhmä MS-kurssit 29.8.2012 Kurssityypit Kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Avmutinen kuntutuskurssi, sittainen perhekurssi Speutumisvalmennuskurssi Khderyhmä MS-tautia sairastavat,
LisätiedotAsiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-
LisätiedotLÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA
LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa
Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan
LisätiedotHAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008
1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotTammi-heinäkuun tulos 2016
Tammi-heinäkuun tulos 2016 Eksote Tammi-heinäkuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 263,2 263,0 0,2
LisätiedotKärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM
Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen
Lisätiedot3) Kehitetään omaishoidontukea
IKÄIHMISTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISOHJELMA VEHMAAN KUNNASSA Liite 2 1) Tuetaan ikääntyneen terveyden edistämistä ja timintakykyä TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHOT Ikäihmisillä n terveyttä Ikäihmisten neuvntatiminta
LisätiedotEtelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3
MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen
LisätiedotAkaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja
1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät
LisätiedotMAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA
1 (9) Seutu. ja ympäristötiet VERSIO 8b (Tämä versi n laadittu HSY-asunttimikunnan kkuksen 8.5.2012 perusteella) MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTA 1. Aiespimus Aiespimuslunnksen khdassa X Aiespimuksen seuranta
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014
Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
LisätiedotCAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely
CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin
LisätiedotLausuntopyyntökysely
SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta
LisätiedotMaahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje
Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan
LisätiedotSITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2014
SITOVAT TAVOITTEET VUODELLE 2014 1 YLEISPERUSTELUT Kunta- ja palvelustrategian tteuttamiseksi vudelle 2014 asetetaan seuraavat kuntatasn sitvat tavitteet: KEHITTYVÄ KIRKKONUMMI HELSINGIN SEUDULLA (näkökulma)
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Elintarviketellisuuden timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä
LisätiedotYhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018
Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI PERUSTURVAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016. - tavoitteet palvelualueittain - määrärahaesitykset - vakanssiesitykset
FORSSAN KAUPUNKI PERUSTURVAN TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 - tavitteet palvelualueittain - määrärahaesitykset - vakanssiesitykset Frssan kaupunki Talusarvi ja -suunnitelma 2014-2016 TOIMIALA
LisätiedotMiten tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa huomioidaan tulevaisuuden prosessit?
Miten tulevaisuuden ssiaali- ja terveyskeskusta suunniteltaessa humiidaan tulevaisuuden prsessit? Case Järvenpään uusi ssiaalija terveyskeskus (JUST) Rashmi Werning, Delfi Oy Miksi tiljen suunnittelun
LisätiedotTammi-huhtikuun tulos 2016
Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1
LisätiedotAloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta
SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen
LisätiedotTammi-kesäkuun tulos 2018
Tammi-kesäkuun tulos 28 Eksote Tammi-kesäkuun tulos ja ennuste 28 EKSOTE 28 Tammi-kesäkuu Koko vuosi milj. EUR Ennuste Jäsenkuntatuotot 28,9 28,9, 44,2 44,2, Nettotoimintamenot 229, 225,9-3,2 45,7 448,9-2,7
LisätiedotTekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus
DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotTaloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö
H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2
LisätiedotKehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011
Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset
LisätiedotKUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELU SOPIMUS 2014
KUNTAKOHTAINEN PERUSTERVEYDEN HUOLLON JA SOSIAALIPALVELUJEN PALVELU SOPIMUS 014 (SAVONLINNAN KAUPUNKI/ ITÄ-SAVON SAIRAAN HOITOPllRIN KY) ~ Perusterveydenhulln jast 18.1.013 3_6 Ssiaalijast 18.1.013 45
LisätiedotTammi-heinäkuun tulos 2017
Tammi-heinäkuun tulos Eksote Heinäkuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 256,8 256,8 0,0 440,2 440,2 0,0 Nettotoimintamenot
LisätiedotTeollisuuden yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Tellisuuden yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys TEOLLISUUDEN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden
LisätiedotEtelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013
7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin
LisätiedotTammi-elokuun tulos 2018
Tammi-elokuun tulos Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0-12,0-14,0-16,0 BUDJETTIERO, MILJ. EUR Nettotoimintamenot Jäsenkuntatuotot Yli-/alijäämä, kumul. toteuma - 0,0
LisätiedotHyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731
Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin
LisätiedotSPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI
SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat
LisätiedotEtunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?
Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet
LisätiedotUutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke
Uutta vahvistusta palveluhjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakashjausyksikkö ja IKÄPALO hanke Vukk Lehtimäki, päällikkö vs. Hämeenlinnan Ikäihmisten asiakashjausyksikkö
LisätiedotKUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU
PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SELVITYS
PHJIS - KAR JALA SAIRAAHIT - 1 (2) JA SSIAALIPALVLUJ KUTAYHTYM Ä Jhtajaylilääkäri Itä-Sumen aluehallintvirast Kirjaam PL 5 511 MIKKLI Viite: AVI: n lausunt - ja selv ityspyyntö 15.9.214 Dnr ISAVI/443/5.7.5/213
LisätiedotVÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI. Hämeenlinna / Häme POTKU osahanke 1.11.2012 31.10.2014
VÄLI-SUOMEN POTKU VÄLIRAPORTTI Hämeenlinna / Häme POTKU sahanke 1.11.2012 31.10.2014 Lilli Väisänen Hämeenlinna/ Häme POTKU2- prjektipäällikkö Elkuu 2014 1. Osahankkeen rganisituminen 1. Hankkeen rganisituminen
LisätiedotTämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.
FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA: RAKENTEISEN KIRJAAMISEN KEHITTÄMINEN
Metrplia Ammattikrkeakulu..0 YAMK, Kliininen asiantuntija YAMK-piskelija Heli Hyrsylä Helsingin kaupunki, ssiaali- ja ter/eysvirast Kaupunginsairaalanjhtajalääkäri Kristina Backlund TUTKIMUSSUUNNITELMA:
LisätiedotMuistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.
Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein
LisätiedotKestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014
Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN
LisätiedotTammi-heinäkuun tulos 2019 Ennusteessa on huomioitu laboratorio- ja kuvantamistoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia hyötyjä 3,7 milj.
Tammi-heinäkuun tulos 2019 Ennusteessa on huomioitu laboratorio- ja kuvantamistoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia hyötyjä 3,7 milj. :n arvosta vuodelle 2019. Hyötyjen jakautuminen vuosien välillä
LisätiedotTammi-maaliskuun tulos 2019 Ennusteessa on huomioitu neuvottelujen alla olevien laboratorio- ja röntgentoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia
Tammi-maaliskuun tulos 219 Ennusteessa on huomioitu neuvottelujen alla olevien laboratorio- ja röntgentoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia hyötyjä 3, milj. :n arvosta (mahdollinen liiketoimintojen
LisätiedotPROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010
1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä
LisätiedotTammi-heinäkuun tulos 2018
Tammi-heinäkuun tulos 28 Eksote Tammi-heinäkuun tulos ja ennuste 28 EKSOTE 28 Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Ennuste Jäsenkuntatuotot 255,8 255,8, 44,2 44,2, Nettotoimintamenot 265,8 26,9-3,9 453,9
LisätiedotTammi-huhtikuun tulos 2019 Ennusteessa on huomioitu neuvottelujen alla olevien laboratorio- ja röntgentoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia
Tammi-huhtikuun tulos 219 Ennusteessa on huomioitu neuvottelujen alla olevien laboratorio- ja röntgentoimintojen tulevista järjestelyistä saatavia hyötyjä 3, milj. :n arvosta (mahdollinen liiketoimintojen
LisätiedotLUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009
LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:
LisätiedotTammi-elokuun tulos 2017
Tammi-elokuun tulos Eksote Elokuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 293,5 293,5 0,0 440,2 440,2 0,0 Nettotoimintamenot
LisätiedotJ2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Järjestökehittäjän digitalisaation kehittämisen näkökulma
J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN 14.11.18 Lapin ssiaali- ja terveysturvayhdistys ry Järjestökehittäjän digitalisaatin kehittämisen näkökulma Anne-Marie Haavikk 7.11.2018 J2.0-DIGIVERKOSTON TAPAAMINEN 14.11.18
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista
ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi
Lisätiedot3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?
Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista
LisätiedotSuomi 100 -tukiohjelma
Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman
LisätiedotKELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016
TEOS TUMA Palvelukuvaus Liite 1 KELAN MÄÄRÄÄMÄT TYÖKYVYN ARVIOINTITUTKIMUKSET (SVL 15 L 13 JA KEL 61 ) VUOSINA 2015 2016 Palvelukuvaus Liite 1 Kela KANSANELÄKELAITOS FOLKPENSIONSANSTALTEN 0 (31) PL 450,
LisätiedotEspoon hyvinvointialojen henkilöstö JHL ry. 587 PÖYTÄKIRJA 9/2015 Tiina Takala
JÄSENKOKOUS Aika: 1.12.2015 kl 18.30 Paikka Valtuusttal Kkmuksen ryhmähune PÖYTÄKIRJA 1. Kkuksen avaus ja päätösvaltaiseksi tteaminen Puheenjhtaja Anna-Maija Kukknen avasi kkuksen ja ttesi päätösvaltaiseksi
LisätiedotSeudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan
9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden
LisätiedotTammikuun tulos 2017 ETE T LÄ-KAR - J KAR ALAN J SOSIAALI- JA J TE T RVEYSPIIRI Y
Tammikuun tulos 2017 Eksote Tammikuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-marraskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 36,7 36,7 0,0 440,2 440,2 0,0
LisätiedotLiikkujan polku -verkosto
Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä
LisätiedotHenkilöstöpalveluiden tiedote 5/2011
Lutu 29.12.2011 13:26:00 29.12.2010 Henkilöstöpalveluiden tiedte 5/2011 KEVÄÄN REKRYTOINTIEN AIKATAULUT Kevään 2012 keskitetyt rekrytinnit tteutetaan seuraavan aikataulun mukaan: Tammikuussa täyttölupa-anmusten
LisätiedotRFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia
Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen
LisätiedotVIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT
VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet
LisätiedotSisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---
Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden
LisätiedotRaportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015
Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014
LisätiedotASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen
ASIAKASMAKSUT ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVYSPIIRISSÄ 1.1.2014 alkaen Päätös: Etelä-Karjalan ssiaali- ja terveyspiirin hallitus 11.12.2013 Lyhytaikaisen laitshidn maksu alle 18-vutiailta vain seitsemältä
LisätiedotMitä kuuluu Kansalliselle omaishoidon kehittämisohjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintoviraston auditorio, Pasila Yrjö Mattila
Mitä kuuluu Kansalliselle maishidn kehittämishjelmalle (KOHO) KUINKA LAKIA LUETAAN 6.10.2015 Aluehallintvirastn auditri, Pasila Yrjö Mattila Omaishidn tukemisen haasteita ja tavitteita Omaishidn tuen myöntämisen
LisätiedotTammi-elokuun tulos 2016
Tammi-elokuun tulos 2016 Eksote Tammi-elokuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-elokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 300,8 300,6 0,2 451,1
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016
Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta
Lisätiedot