Opetuskokeilun sisältöjä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetuskokeilun sisältöjä"

Transkriptio

1 Venymäliuska 1 Venymäliuskat yleisivistävässä teknologian opetuksessa Yleissivistävän teknologian opetuksen tulee antaa lapselle valmiuksia ymmärtää rakennettuun ympäristöön keskeisesti liittyviä toiminnan periaatteita avata rakennettua ympäristöä niin kuin se on. Tämän lisäksi lapselle tulee antaa valmiuksia suunnitella, soveltaa ja kehittää teknologiaa luovasti ja innovatiivisesti (Järvinen, 2001). Venymäliuskat ovat yksi esimerkki rakennettuun ympäristöön keskeisesti liittyvästä teknologiasta. Liuskamittausjärjestelmä on erinomainen teknologian opetuksen kohde sen vuoksi, että sen toteuttamiseen käytetty teknologia on näkyvissä liuskassa kiemurteleva vastuslanka näkyy paljaalla silmällä jne. Teknologisen toiminnan periaatteita voidaan siis ymmärtää, mutta laitteiston kokoamiseen voidaan myös osallistua aktiivisena toimijana: esimerkiksi siltakytkentä kootaan itse juottamalla. KYTKENNNÄT VOIT TEHDÄ ITSE JUOTTAMALLA ILMAN ARVOKKAITA KYTKENTÄ- LEVYJÄ Teknologian opetuksen kannalta olennaista on, että liuska-anturi antaa opiskelijalle mahdollisuuden soveltaa opetettua teknologiaa haluamaansa kohteeseen luovalla ja innovatiivisella tavalla. Venymäliuskojen opetuskäytössä yhdistyy luontevalla tavalla useita teknisen käsityön ja fysiikan oppisisältöjä. Opetuskokeilun sisältöjä Liuskojen opetuskäyttö tarjoaa erinomaisen välineen fysiikan opetuksessa olennaiselle mittausjärjestelmien suunnittelulle, rakentamiselle ja hyödyntämiselle. Liuska-antureita voidaan käyttää mm. voimamittausten, jännitysmittausten sekä aineen kimmoisuuteen liittyvien mittausten yhteydessä. Oppilaiden omissa sovelluksissa järjestelmä mahdollistaa esim. yksinkertaisten massajännitevastaavuuksien laskemisen (minkä painoinen kulkija kävelee koulun portailla ). Sähköopin perusteita käsitellään mm. siltakytkentöjen rakentamisen, jännitteen vahvistamisen, sekä signaalin käsittelyn yhteydessä (ei kuitenkaan ole välttämätöntä mittausten onnistumiseksi). Mittauksissa kertyneen aineiston käsittely ja hyödyntäminen tarjoavat yhtymäkohdan tietotekniikan opetuksen suuntaan. MIHIN SINÄ VOISIT SOVELTAA VENYMÄ- LIUSKAMITTAUSTA? Käsityölle luontainen rakentelu ja tuotesuunnittelu kanavoituvat toiminnaksi sekä em. järjestelmän rakentamisen (sähköelektroniikan komponentit, yksinkertaisen piirikaavion suunnittelu, juottaminen ) että Picaxe-mikrokontrollerijärjestelmän käytön Picaxe-mikrokontrollerit on automaatio- ja robotiikan opettamiseen tarkoitettu yleissivistävän teknologiaopetuksen laiteympäristö. Picaxe-järjestelmä antaa oppilaille mahdollisuuden suunnitella ja rakentaa tarpeitaan vastaava yksinkertainen järjestelmä, jota ohjataan itse ohjelmoitavalla mikrokontrollerilla. PIXACE -JÄRJESTELMÄN VOIT KOOTA ITSE PROJEKTI- LEVYLLE - HALPA JA HELPOSTI HALTUUN OTETTAVA LAITEYMPÄ- RISTÖ. Venymäliuska toimii Picaxe-järjestelmässä erittäin herkkänä anturina. Oppilaille tarjoutuu mahdollisuus miettiä herkälle hipaisukytkimelle / erittäin pieniä venymiä mittaavalle anturille sopivia sovelluskohteita: mitä tapahtuu, jos seinää hipaisee; entäs jos kiinnitän liuskan skootterin runkoon tai T-paidan selkämykseen Samalla voidaan keskustella erilaisten anturien merkityksestä rakennetussa ympäristössämme. Olennaista on se, että erilaisten sovelluskohteiden etsiminen ja kehittäminen antaa oppilaille todellisen mahdollisuuden toimia luovasti ja innovatiivisesti käytännössä teknologian opetuksen olemuksen mukaisesti. Opetuskokeilu ylittää oppiainerajoja Opetussuunnitelman perusteiden Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden edellytysten mukaisesti sekä parhaimmillaan integroituu koulun toimintakulttuuriin ja näkyy koulun yhteisissä tapahtumissa (POPS 2004).

2 Hauskat kytkimet Venymäliuska 2 Info Wheatstonen silta - mittaaminen Liuskamittaukset Venymäliuska (Strain Gage) on materiaalin venymisen mittaamiseen tarkoitettu erittäin herkkä anturi. Liuskan toiminta perustuu kuparilangan vastusarvon muutoksiin. Kun vastuslankaa venytetään, langan poikkipinta-ala pienenee ja vastusarvo kasvaa. Kun lankaa taivutetaan yhdelle liuskalle useita kierroksia, vastusarvon muutos suhteessa venymään voimistuu. Koska vastuslanka on hyvin ohutta, liuska reagoi erittäin pieniin muutoksiin. KUVA1: VENYMÄLIUSKA Koska pieni venymä aiheuttaa hyvin pienen vastusarvon muutoksen, voidaan muutosta voimistaa esim. siltakytkennöillä. Yleisimmin käytetty kytkentä on ns. Wheatstonen silta, jossa neljä vastusta (R1- R4) kytketään kuvan 2 osoittamalla tavalla. Kun siltakytkennän (kuva 4) yhden vastuksen paikalle kytketään venymäliuska, voidaan ulos tulevan jännitteen muutosten perusteella laskea liuskan vastusarvon muutos (vs. liuskaan kohdistuva venymä). Siltaan voidaan kytkeä venymäliuska myös useamman kuin yhden vastuksen paikalle. Tällöin voidaan havainnoida erittäin pieniä kohdemateriaalin muodon muutoksia (metallin hipaisuanturit ) R ohm Venymäliuskaa on käytetty teollisuudessa jo pitkään rakenteiden ja materiaalien kuormitukseen sekä väsymiseen liittyvissä mittauksissa. Myös suurin osa paineantureista sekä esimerkiksi monet vaakasovellukset (mm. hedelmävaaka) on toteutettu venymäliuskoilla. Liuska-anturin suuren herkkyyden vuoksi liuskan käyttö erilaisissa anturisovelluksissa on jatkuvan tutkimus- ja tuotekehitystyön kohteena. KUVA2: WHEATSTONEN SILTA Tämän jälkeen siltakytkentään (kuva 3) syötetään jännite (E0). Kun yhden vastuksen vastusarvoa muutetaan, sillasta ulos tulevan jännitteen (E1) suuruus muuttuu. KUVA3: VASTUSARVON MUUTOKSEN VAIKUTUS ULOSTULEVAAN JÄNNITTEESEEN E1 KUVA4: VENYMÄLIUSKAN VASTUSARVON MUUTOKSET Koska jännitteen muutokset edelleen tyypillisesti ovat vain millivoltteja, voidaan siltakytkennästä ulos tulevaa jännitettä vahvistaa. Vahvistaminen hoidetaan yleensä kaupallisilla venymäliuska-anturin vahvistimilla, joilla päästään suuriin mittaustarkkuuksiin. Jännitteen vahvistuksen voi kuitenkin toteuttaa myös edullisilla komponenteilla, esimerkiksi operaatiovahvistinkytkennällä (ohjeet oparikytkennästä liitteessä 3). Jännitteen muutosta voidaan mitata herkällä yleismittarilla, oskilloskoopilla tai vaikkapa PC-mittakortilla sekä tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmistolla. Liuska-anturi vahvistin kytkentää voidaan sellaisenaan käyttää anturina (käyttöliittymänä) esim. Picaxe-mikrokontrollerisovelluksissa.

3 Venymäliuska - laiteympäristöt 3 Venymäliuska-laiteympäristö sisältää seuraavat osat: Venymäliuska (120 ohm) 5 mm 10 kpl Venymäliuska (120 ohm) 25mm 10 kpl Venymäliuska (120 ohm) 120mm 10 kpl Pikaliimaa venymäliuskojen kohteeseen liimaamista varten Venymäliuska-anturin vahvistin (EL 525) 7 kpl Komponentteja operaatiovahvistinkytkentää varten 10 kpl PC-mittakortti + ohjelmisto (LabView 8.2. Stand Alone application for SG) 2 kpl Picaxe-mikrokontrolleri osio: (Picaxe-protolevy ) Picaxe-08M protolevy 10 kpl Picaxe-ohjelmisto (freeware: Picaxe USB-ohjelmointikaapeli 10 kpl Sovellussäkki (sisältää erilaisia toimielimiä 10 kpl protolevyjä varten) KUVA1: VENYMÄLIUSKA KUVA3: PICAXE 08M -PROTOLEVY KUVA2: ANTURIVAHVISTIN Kirjallinen ohje- ja oheismateriaali: Venymäliuskat teknologian opetuksen laiteympäristönä kansio Mikä on venymäliuska Venymäliuskamittaukset Oheismateriaalia fysiikan- ja käsityönopettajille Luovuuspedagogiikka teknologian opetuksessa What s a Strain Gage liuskavalmistajien oheismateriaalia venymäliuskoihin ja liuskamittauksiin liittyen.

4 Venymäliuska - kytkentä 1 4 Kokeile 1. Valitse tarpeitasi vastaava liuskatyyppi (pituus ja vastusarvo). R 3. Liuskan liimaaminen. Valitse liuskan kohde ja arvioi /mallinna huolellisesti mitattavan jännityksen suunta (3A). 3A. MISTÄ SUUNNASTA KUORMITUS KOHDISTUU MITATTAVAAN KOHTEESEEN? mm VALITSE TARPEITASI VASTAAVA LIUSKATYYPPI 2C. KORVAA YKSI VASTUKSISTA VENYMÄLIUSKALLA (VOIT KÄYTTÄÄ LIUSKAA MYÖS USEAMMAN VASTUKSEN TILALLA) 2. Siltakytkentä - Wheatstonen silta. R1 R3 R2 R4 R1= R2= R3=R4 2A. VALITSE KOLME VASTUSTA JOILLA ON SAMA VASTUSARVO KUIN VENYMÄLIUSKALLA 2D. YHDISTÄ SILLAN KULMIIN JOHTIMET (4KPL) JÄNNITE- KYTKENTÖJÄ VARTEN 3B. PUHDISTA PINTA HUOLELLISESTI JA KARHENNA SE TARVITTAESSA 3D. TEE LIUSKAN JOHTIMIIN VEDONPOISTO ESIM. KUUMA- LIIMATIPALLA PIENEN MATKAN PÄÄHÄN LIUSKASTA 3C. LEVITÄ OHUT LIIMAKERROS KOHTEEN PINTAAN JA PAINA LIUSKA SIIHEN - VARMISTA, ETTÄ LIUSKAN ALLE JÄÄ TASAVAHVA KERROS LIIMAA 2B. YHDISTÄ VASTUKSET TOISIINSA SILTAKYTKENNÄKSI KAAVION OSOITTAMALLA TAVALLA, MUTTA ÄLÄ JUOTA NELJÄTTÄ KIINNI

5 Hauskat kytkimet Venymäliuska 5 Kokeile 4. Jännitteen kytkeminen siltaan 5. Jännitteen vahvistaminen 4A. KYTKE SILTAAN JÄNNITE (E0 = 4,5V) 4B. MITTAA SILLASTA ULOS TULEVA JÄNNITE (E1) 4C. KUORMITA (JÄNNITÄ/TAIVUTA) KOHDETTA, JOHON OLET LIIMANNUT LIUSKAN - MIKÄLI KÄYTÖSSÄSI ON TARKKA JÄNNITEMITTARI TAI OSKILLOSKOOPPI (PC-MITTAKORTTI JA OHJELMISTO), VOIT HAVAINNOIDA JÄNNITTEEN MUUTOKSIA A. Voit vahvistaa jännitteen vaihteluita esim. venymäliuska-anturin vahvistimella EL-525 B. Kytke siltakytkentä vahvistimeen (kytkentäkaavio: liite 1) C. Mittaa vahvistimesta ulos tuleva jännitteen arvo Kuormita kohdetta, johon olet liimannut liuskan Mikäli käytössäsi on tarkka jännitemittari tai oskilloskooppi (PC-mittakortti ja ohjelmisto), voit havainnoida jännitteen muutoksia D. Voit vahvistaa jännitettä myös omatekoisella kytkennällä (ohjeet operaatiovahvistinkytkennästä: liite 2) OPERAATIOVAHVISTIN 6. Mittausjärjestelmä PC:lle MITTAKORTTI PC:LLE A. Yhdistä PC-mittakortti tietokoneeseen (ajuri-cd laitteen mukana) B. Käynnistä mittausohjelmisto (laitteiston mukana LabView-ohjelmiston StandAlone application for SG) C. Kytke vahvistimen jänniteulostulo mittakortin analogia-sisääntuloon D. Käynnistä ohjelmisto ja kuormita kohdetta, johon liuska on kiinnitetty Voit seurata jännitteen muutoksia graafisena esityksenä tietokoneesi näytöltä Halutessasi voit tallentaa mittausarvot erilliseen tiedostoon Tallenna-painikkeella myöhempiä laskutoimituksia varten E. Voit rakentaa mittausjärjestelmän myös itse käyttämällä tietokoneen COM-porttia (ohjeet kytkennän rakentamisesta liitteessä 4) sekä netistä löytyvää

6 Venymäliuska - Pixace 6 Kokeile 7. Venymäliuska Picaxe-mikrokontrollerijärjestelmän anturina A. kiinnitä Picaxe08M-protolevy jännitelähteeseen (4,5V) 7B. KÄYNNISTÄ PICAXE PROGRAMMING EDITOR OHJELMISTO Start 7A. KYTKE PICAXE08M-PROTOLEVY JÄNNITELÄHTEESEEN (4,5V) F. kytke venymäliuskavahvistimen jänniteulostulo Picaxe-protolevyn riviliittimeen (analogiasisääntulo) G. tee ohjelma, joka lukee liuskakytkennän jännitearvoa muuttujaan b0 - saat arvon näkymään näytöllä debug-komennolla 7F. KYTKE VAHVISTIMEN JÄNNITEULOSTULO RIVILIITTIMEEN (ANALOGIA SISÄÄNTULO) high 1 wait 2 low 1 wait 1 7E. TEE OHJELMA JOKA SYTYTÄÄ LEDIN B. käynnistä Picaxe Programming Editor ohjelmisto C. kytke protolevy tietokoneeseen ohjelmointikaapelilla D. Kiinnitä protolevyn riviliittimeen yksi led (etuvastuksineen) E. Tee ohjelma, joka sytyttää ledin yhdeksi sekunniksi ja sammuttaa sen taas yhdeksi sekunniksi testaa ohjelman toimivuus saat arvon näkymään näytöllä debugkomennolla 7D. KIINNITÄ PROTOLEVYN RIVILIITTIMEEN YKSI LED ETUVASTUKSINEEN H. tee ohjelma, joka sytyttää ledin, jos jännitearvo muuttuu I. kytke protolevyn riviliittimeen kaksi muutakin lediä J. tee ohjelma, jossa kohteen (johon liuska on liimattu) kevyt kuormitus sytyttää keltaisen valon ja suurempi kuormitus punaisen valon sekä vastakkainen kuormitus vihreän valon testaa ohjelman ja järjestelmän toimivuus 8. Soveltaminen Mitä muita antureita voisit järjestelmässäsi hyödyntää? Mitä muita toimielimiä voisit käyttää ledien tilalla? Mihin kaikkialle liuskan voisi liimata? Löytyisikö omasta lähiympäristöstäsi kohde, jossa voisit soveltaa/hyödyntää rakentamaasi järjestelmää? kokeile käytännössä!

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS

NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS NESTEEN TIHEYDEN MITTAUS AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Emma Unonius, Justus Manner, Tuomas Hykkönen 15.10.2015 Sisällysluettelo Teoria...

Lisätiedot

Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Henri Järlström ja Olli Sarainmaa

Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Henri Järlström ja Olli Sarainmaa Pullon venymän mittaaminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Henri Järlström 355690 ja Olli Sarainmaa 220013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Teoria...2 3 Tutkimusmenetelmät...3 3.1

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007 NÄYÖN EÄVÄUVAUS ELERONIIAN JA IEOENIIAN PERUSEE 2007 Yleisohjeita näytöstä. Varsinaisen näytön kohteesta saat dokumentit näyttöpäivänä. Oheisena: Näytön aihearviointilomake, johon suoritat itsearvioinnin

Lisätiedot

Tuulen nopeuden mittaaminen

Tuulen nopeuden mittaaminen KON C3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma / ryhmä K Tuulen nopeuden mittaaminen Matias Kidron 429542 Toni Kokkonen 429678 Sakke Juvonen 429270 Kansikuva: http://www.stevennoble.com/main.php?g2_view=core.downloaditem&g2_itemid=12317&g2_serialnumber=2

Lisätiedot

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: AMTEK 1/7 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/6 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: 3 SÄHKÖ Pvm : Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään kolmivaihejärjestelmän vaihe- ja pääjännitteiden suuruudet

Lisätiedot

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

P I C A X E O H J E L M O I N T I

P I C A X E O H J E L M O I N T I PICAXE OHJELMOINTI Tämä materiaalipaketti on tehty PICAXE piireihin perustuvaa elektroniikan opetusta varten. Tarkoituksena on opettaa ohjelmoitavan mikropiirin käyttöä erilaisissa sovellutuksissa. Lisää

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Adafruit Circuit Playground Express

Adafruit Circuit Playground Express Adafruit Circuit Playground Express Ulkoiset LEDit ja moottorit Sini Riikonen, sini.riikonen@helsinki.fi 6.6.2019 Adafruit Circuit Playground Express / Ledit ja moottorit / 2019 Innokas 1 Yleistä Circuit

Lisätiedot

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä. Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

Sport In The Box Käyttöohje

Sport In The Box Käyttöohje Sport In The Box Käyttöohje Esivalmistelut: Kytke käytössä oleva pelikello/konsoli kiinni USBkaapelilla tietokoneeseen ennen virran kytkemistä pelikelloon/konsoliin. Odota että laite on asennettu käyttövalmiiksi,

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

OMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO

OMNIA OPINNÄYTETYÖ AMMATTIOPISTO. Diginoppa ICTP09SLG OMNIAN AMMATTIOPISTO OMNIA AMMATTIOPISTO OPINNÄYTETYÖ Diginoppa ICTP09SLG - 2012 OMNIAN AMMATTIOPISTO KOULUTUSALA Tieto- ja tietoliikennetekniikka OPISKELIJA Hannu Junno OHJAAJA Jari Laurila VUOSI 2012 2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona.

Passiivista toistinantennia voidaan käyttää myös esimerkiksi WLAN-verkon laajentamiseen toiseen kerrokseen tai kantaman kasvattamiseen ulkona. 1 (7) Passiivinen toistinantenni Passiivista toistinantennia tarvitaan, jos signaali ei kykene läpäisemään rakennuksen seiniä, ikkunoissa on heijastava metallipinnoite, tukiasema on viereisen rakennuksen

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin

Lisätiedot

Palkin ominaistaajuuden määrittäminen venymäliuska anturin avulla. Ryhmä O Timo Huuskonen Santeri Koivisto Teemu Tero

Palkin ominaistaajuuden määrittäminen venymäliuska anturin avulla. Ryhmä O Timo Huuskonen Santeri Koivisto Teemu Tero Palkin ominaistaajuuden määrittäminen venymäliuska anturin avulla Ryhmä O Timo Huuskonen 297169 Santeri Koivisto 297428 Teemu Tero 294353 Koesuunnitelma: palkin ominaisvärähtelytaajuuden selvittäminen

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p

1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p 1 1. Mittausjohdon valmistaminen 10 p Valmista kuvan mukainen BNC-hauenleuka x2 -liitosjohto. Johtimien on oltava yhtä pitkät sekä mittojen mukaiset. 60 100 mm 1 000 mm Puukko ja BNC-puristustyökalu ovat

Lisätiedot

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA

MITTALAITTEIDEN OMINAISUUKSIA ja RAJOITUKSIA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOL Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 21 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen MITTALAITTEIDEN OMINAISKSIA ja RAJOITKSIA TYÖN TAVOITE: Tässä laboratoriotyössä tutustumme mittalaitteiden

Lisätiedot

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen.

NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Tarmo Partanen Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. NIMI: LK: 8b. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi. Arvaa, mitä tapahtuu eri töissä etukäteen. Sähkön käyttö Ota alakoulun FyssaMoppi 1 ja sieltä Aine ja energia ja Sähkön käyttö ja etsi vastaukset.

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet

Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet Matematiikan opetuksen keskeiset tavoitteet Tukimateriaalia eriyttämiseen: Mihin kannattaa keskittyä silloin, kun oppilaalla on vaikeuksia perusasioiden oppimisessa luokilla 1 2, 3 4 ja 5 6 sekä 7 9 Olemme

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi

Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi Harjoitustehtäviä kokeeseen: Sähköoppi ja magnetismi 3. Selitä: a. Suljettu virtapiiri Suljettu virtapiiri on sähkövirran reitti, jonka muodostavat johdot, paristot ja komponentit. Suljetussa virtapiirissä

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Tehtävä 6. MIAC-pohjainen valo/moottoriohjaus

Tehtävä 6. MIAC-pohjainen valo/moottoriohjaus Tehtävä 6. MIAC-pohjainen valo/moottoriohjaus Tehtävänä on rakentaa MIAC pohjainen ohjausjärjestelmä, jossa kaksi MIAC yksikköä on kytketty yhteen CAN väylän kautta. Toinen MIAC yksikkö toimii sensorina

Lisätiedot

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 602 Skill Elektroniikka. Competitor Name

Mark Summary. Taitaja2015. Skill Number 602 Skill Elektroniikka. Competitor Name Summary Skill Number 602 Skill Elektroniikka ing Scheme Lock 04-05-2015 14:54:52 Final Lock 07-05-2015 12:11:00 Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C D E Piirilevysuunnittelu

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv. 2019-2020 Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet Liikunnan syventävä (2 h) (LIV10.3) Musiikin syventävä (1h)

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet lv. 2017-2018 Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisaineiden valinta tapahtuu Wilmassa huoltajan Wilma-tunnuksella 4. lk oppilaan huoltaja valitsee varsinaisesta

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Semifinaalin aikataulu ja paikka. Semifinaalikoordinaattori. Kilpailijamäärä. Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Semifinaalin aikataulu ja paikka 15.1.2014 (varapäivä 16.1.2014) Salon seudun ammattiopisto Venemestarinkatu 35 24240 SALO Semifinaalikoordinaattori Raimo Mäkelä Salon seudun ammattiopisto raimo.makela

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden

Lisätiedot

Lajikuvaus, Elektroniikka, 2006

Lajikuvaus, Elektroniikka, 2006 Lajikuvaus, Elektroniikka, 2006 Osanotto Osanotto on avoin kaikille niille ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa (ammatilliseen perustutkintoon johtava tai valmistava koulutus oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutus)

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET

LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Työ 1 Mittausvahvistimet LABORATORIOTYÖ 1 MITTAUSVAHVISTIMET Päivitetty: 5/01/010 TP 1 1 Työ 1 Mittausvahvistimet 1. MITTAUSVAHVISTIMET Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua operaatiovahvistimen

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Team Xecuter Joycon Modi Tehnyt: XxWiReDxX

Team Xecuter Joycon Modi Tehnyt: XxWiReDxX Team Xecuter Joycon Modi Tehnyt: XxWiReDxX Toimii Kaikilla Switch-konsoleilla SX OS toimii kaikilla Nintendo Switcheillä ja kaikilla järjestelmäversioilla! Pelaa Kaikkia Pelejä SX OS:n avulla voit pelata

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet 1 IMPEDANSSIMITTAUKSIA 1 Työn tavoitteet Tässä työssä tutustut vaihtojännitteiden ja virtojen sekä vaihtovirtapiirissä olevien komponenttien impedanssien suuruuksien eli vaihtovirtavastusten mittaamiseen.

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

- Uuden kauko-ohjaimen yhdistäminen kopteriin - Kauko-ohjaimen kalibrointi - Gimbaalin kuvauskulman säätövivun X1 kalibrointi - Gimbaalin asetukset

- Uuden kauko-ohjaimen yhdistäminen kopteriin - Kauko-ohjaimen kalibrointi - Gimbaalin kuvauskulman säätövivun X1 kalibrointi - Gimbaalin asetukset Phantom / H3-3D Gimbal Kalibrointiohjeet - Uuden kauko-ohjaimen yhdistäminen kopteriin - Kauko-ohjaimen kalibrointi - Gimbaalin kuvauskulman säätövivun X1 kalibrointi - Gimbaalin asetukset Aloitus: DJI

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

VX 100 PIKAKÄYTTÖOHJE

VX 100 PIKAKÄYTTÖOHJE Kiukaan pääkytkin (keinukytkin) tulee olla päällä, jotta ohjain toimii. Valo painike: Painettaessa kytkee kiukaan valot päälle/pois (lämmitystilassa ja ajastustilassa). Ohjaimen päälle/pois painike: Painettaessa

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

PROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5

PROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Laboratorioraportti 3

Laboratorioraportti 3 KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi

Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kimmo Turtiainen, www.diak.fi www.panoraama.fi 360 Panoraamakuvat ja -video koulutuksessa 360 panoraamakuvat ja video 360 panoraamatyypit 360 panoraamakuvat valmiit panoraamat tuotetut panoraamat käyttö koulutuksessa - soveltaminen - esimerkkejä 360

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Phantom / H3-3D Gimbal Kalibrointiohjeet. Aloitus:

Phantom / H3-3D Gimbal Kalibrointiohjeet. Aloitus: Phantom / H3-3D Gimbal Kalibrointiohjeet - Uuden kauko-ohjaimen yhdistäminen kopteriin - Kauko-ohjaimen kalibrointi - Gimbaalin kuvauskulman säätövivun X1 kalibrointi - Gimbaalin asetukset - IMU kalibrointi

Lisätiedot

Asennusohje. Devicell Dry

Asennusohje. Devicell Dry Asennusohje Devicell Dry 1 Asennusohje SF Tekniset tiedot Rakenne: Alumiinilla päällystetty polystyreeni U-arvo: 3 W/m2K Koko: 50 x 100 cm (0,5 m2) Paksuus: 13 mm Alumiinin paksuus: 1 mm Eriste: 12 mm

Lisätiedot

OPS2016 ja ohjelmointi

OPS2016 ja ohjelmointi 1 OPS2016 ja ohjelmointi - johdattelu ohjelmointiin alakoulussa MIKKO HORILA & TUOMO TAMMI OPS2016 ja ohjelmointi 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet päivittyvät syksyllä 2016. Koodaustaidot

Lisätiedot

TEKLAB elektroniikkapöytä

TEKLAB elektroniikkapöytä TEKLAB elektroniikkapöytä Ennen kuin aloitat työskentelyn: Pyydä pöydän avausta ja tarvittavia työvälineitä henkilökunnalta. Käynnistä TUTLabin ilmanvaihto (kysy henkilökunnalta, jos et ole varma, onko

Lisätiedot

VDV II PRO käyttöohje

VDV II PRO käyttöohje VDV II PRO käyttöohje VAROITUS! Älä liitä laitetta yli 60VAC kaapeliin. VDV I I PRO testeri voi vahingoittua ja aiheuttaa vaaran käyttäjälle. HUOM! Huonosti päätetty tai vahingoittunut liitin voi vahingoittaa

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio

CC-ASTE. Kuva 1. Yksinkertainen CC-vahvistin, jossa virtavahvistus B + 1. Kuva 2. Yksinkertaisen CC-vahvistimen simulaatio CC-ASTE Yhteiskollektorivahvistin eli emitteriseuraaja on vahvistinkytkentä, jota käytetään jännitepuskurina. Sisääntulo on kannassa ja ulostulo emitterissä. Koska transistorin kannan ja emitterin välinen

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

45 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 () Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan perustöitä sähkö- ja

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

ESITYSTEKNIIKAN KÄYTTÖ

ESITYSTEKNIIKAN KÄYTTÖ Ojangon koiraurheilukeskus Oy 15.3.2018 ESITYSTEKNIIKAN KÄYTTÖ Kahvion kokousvarusteluun kuuluvat vakiovarusteena kiinteästi asennettu videotykki (Acer) ja näyttö (Philips 47 ). Lisäksi huoltorakennuksen

Lisätiedot

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset Sivu 1 (5) 1 Raitiovaunun oven avaamis- ja sulkemispiiri Raitiovaunun oven vieressä on matkustajan avauspainike. Kun vaunu on paikallaan, matkustajan avauspainikkeen painaminen antaa signaalin, joka avaa

Lisätiedot

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla

TEHOVASTUKSET. Dynamiikkaa laatuvastuksilla TEHOVASTUKSET Dynamiikkaa laatuvastuksilla KLASSINEN VASTUSSARJA 10 W 6000 W Kiinteät ja säädettävät putkivastukset FU 75 x 24 pieni lämpötilakerroin vastusarvo pysyy vakiona laajalla lämpötila-alueella

Lisätiedot

KJR-C3004 KONE- JA RAKENNUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖT KOESUUNNITELMA. Hiilikuituisen kajakkimelan varren jännitysprofiilin lineaarisuus

KJR-C3004 KONE- JA RAKENNUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖT KOESUUNNITELMA. Hiilikuituisen kajakkimelan varren jännitysprofiilin lineaarisuus KJR-C3004 KONE- JA RAKENNUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖT Hiilikuituisen kajakkimelan varren jännitysprofiilin lineaarisuus (ilman kuvia) RYHMÄ N KALLE KEKÄLÄINEN 355836 LAURI LINNONMAA 350103 TUOMO VILSKA

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot