Välähdyksiä Kajaanista

Transkriptio

1

2 Välähdyksiä Kajaanista Tähtitieteellinen yhdistys Kajaanin Planeetta ry Jari Heikkinen Atso Lammassaari Martti Rintala Toivo Rönkkö

3 Kuvat Kajaanin Planeetta ry:n arkisto, jos muuta ei mainita. Kannen kuva Jari Heikkinen

4 Syksyllä havahduimme, että yhdistyksellä on kohta 20 vuotta täynnä. Hallituksessa teimme päätöksen, lähes keskusteluitta, että tehdään ainakin historiikki. Nyt kädessäsi on seuraus tuosta päätöksestä. Tietojen kerääjänä pääsin käymään läpi koko sen aineiston, jota on pantu talteen. Taas kävi toteen vanha totuus: Sihteeri tekee historiikin joka vuosi. Selkeät pöytäkirjat sekä pikkutarkatkin vuosikertomukset ovat mukavaa luettavaa. Meillä arkistoasiat ovat kunnossa muuten, mutta muutamaa tarkkaa vuosikertomusta kaipailen. Tietenkin valokuva- ja leikekansiot ovat hyviä täydentäjiä, kun haluaa menneitä muistella tai muistiaan tarkistaa. Siihen minulla oli hyvä mahdollisuus oman viitseliäisyyteni ansiosta. Martti Rintala oli ottanut tietoa haltuunsa koko ikänsä ja tunsi tarvetta jakaa sitä muillekin. Huoli tiivistyi syksyllä 1986 ja kiteytyi tammikuun 23. 1

5 1987. Tällöin kokoontui, hänen kutsumanaan, joukko kainuulaisia asiasta kiinnostuneita ja he perustivat Tähtitieteellisen yhdistyksen Kajaanin Planeetta, kotoisesti vaan Planeetta. Ry tuli perään loppukeväällä, kun Patentti- Rekisterihallinto oli hoitanut homman kotiin. Tämän historiikin tekijäryhmässä on mukana kolme perustajajäsentä. Meikäläinen on untuvikko. Tulin mukaan vasta kesällä Tuoreena ruorimiehenä tunnen yhä suurempaa vastuuta jatkaa kunniakkaitten perinteiden eteenpäin kuljettamista yhtenä osana joukkoa. Mitä enemmän olen muistellut mennyttä, sitä suuremmaksi kunnioitukseni nousee edeltäjieni työtä kohtaan. Hyvä taustajoukko on ehto onnistua myös jatkossa. Maailman laajuuden tässä on oppinut. Tieto juhlaluennosta lähtee etenemään valon nopeudella, joka puolelle. Koko Linnunradan se saavuttanee n vuoden kuluttua. Onneksi vieraamme saavat tiedon tänään. 2

6 Nyt vaan uutta kymmenlukua päin, eväät ovat mainiot samoin kuin perinteet. Atso Lammassaari 3

7 YHDISTYKSEN PERUSTAMINEN Tähtitieteen harrastamisella on pitkät perinteet Kajaanissa. Kaupungissa on toiminut Kajaanin Ursa niminen yhdistys vuosina Sen toiminta sammui kokonaan sodan aikana. Syksyllä 1985 Martti Rintala päätti toteuttaa pitkään mieltä kaivertaneen ajatuksen ja otti yhteyden tähtitieteelliseen yhdistykseen Ursaan. Sieltä hän sai käyttöönsä luettelon henkilöistä, jotka olivat Kainuun alueelta Ursan jäseniä, tai joille tuli Tähdet ja avaruus lehti. Näin yhdistyksen perustamisen pohja oli valettu. Seuraavaksi Rintala lähetti kutsun luettelossa olleille henkilöille ja kyseli heidän kiinnostustaan oman tähtitieteen yhdistyksen perustamiseen. Tiedustelu sai innostuneen vastaanoton ja perustavan kokouksen valmistelut lähtivät käyntiin. Tarpeellisten valmistelujen jälkeen alan harrastajat kutsuttiin koolle Hilsun 4

8 ruokalaan. Tilaisuuteen saapui kolmisenkymmentä asiasta kiinnostunutta. Sinä iltana Petäisenniskassa perustettiin Tähtitieteellinen Yhdistys Kajaanin Planeetta. Sen tavoitteiksi asetettiin mm. edistää ja tukea tähtitieteen harrastamista, ylläpitää tähtiharrastustoimintaa, järjestää kokouksia, esitelmiä, ja tähtinäytöksiä ja toimia harrastajien yhdyssiteenä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Martti Rintala, sihteeriksi Jaakko Juntunen ja hallituksen jäseniksi Juha Nissinen ja Marko Määttä. Tähtitieteellisen yhdistyksen perustaminen uutisoitiin näyttävästi paikallisissa lehdissä. Yhdistyksen tunnus, logo on yhteistyön tulos. Jo keväällä 1987 julistettiin suunnittelukisa ja saaduista kuudesta esityksestä valittiin kaksi parasta ja toisesta niistä, pistemäärällä 74, kehitettiin edelleen käytössä olevan tunnus. Suunnittelija oli Jaakko Juntunen. 5

9 6

10 7

11 KANSAN VALISTAMINEN Heti, kun yhdistys oli perustettu, aloitettiin tiedon kerääminen ja sen jakaminen kaikille halukkaille. Paikalle saapuneet osanottajat liittyivät, lähes poikkeuksetta, jäseniksi. Alussa toiminta oli kokoontumista eri paikoissa, kuten Hilsun ruokalassa ja Väinämöisen koululla. Tapaamisista laadittiin pöytäkirjat ja puheenjohtaja kyseli mielipiteitä ja jakoi tietoa. Vuorovaikutus pelasi alusta alkaen ja edistyneimmät pääsivät heti kertomaan kokemuksiaan. Ensimmäisessä jäsenkokouksessa puheenjohtaja luennoi tähtitieteen harrastamisesta ja tiedotti samalla, että yhdistys ottaa osaa heinäkuussa pidettävään Kävelykatu tapahtumaan. Vetonaulaksi oli vuokrattu URSA:n pienoisplanetaario puheenjohtaja ilmoitti, että yhdistys oli rekisteröity virallisesti ry:ksi. 8

12 tehtiin päätös muuttaa jäsenkokoukset kansalaisopiston kerhoilloiksi. Vuonna 1987 järjestettiin yksitoista jäsenkokousta. Tähtitornilla pidettävät torni-illat ovat olleet sitä toimintaa, joka on näkynyt ulospäin. Aina, kun taivas tarjoaa jotain kiinnostavaa, on tornissa ollut vipinää. Venuksen ylikulkua auringon edestä kävi seuraamassa 218 kävijää. Merkittävän määrän vierailijoita toi yhteistyö tiedotusvälineiden kanssa. Tien tähtitornille löysivät myös ohimatkalla olleet sveitsiläiset turistit. 9

13 Yhteistyö Kaukametsän opiston kanssa Hallituksen kokouksessa puheenjohtaja ilmoitti allekirjoittaneensa luentosopimuksen Leena Parantaisen kanssa. Jäsenkokoukset ja niissä pidettävät luennot toteutetaan luentopiirinä ja opiston tiloissa. Tilaisuuksien nimi jäsenkokous on hieman harhauttava, koska luennoilla kävi paljon kansaa ilman yhdistyksen jäsenyyttä. Se ei haitannut ketään sillä pyrkimyksenä oli lisätä alan harrastusta ja kiinnostusta tähtitieteeseen. Kansalaisopisto oli luvannut auditorion yhdistyksen käyttöön ja yhdistys Helsingin Yliopiston luennoitsijoita. Ensimmäinen jäsenilta pidettiin Kaukametsän opistossa Talven aikana käsiteltiin omaan aurinkokuntaa ja sen planeettoja. Kahdesti opistolla on ollut meteorinäyttely 1998 ja Ne herättivät paljon huomiota. 10

14 Vieraat esitelmöitsijät Suurin osa esitelmistä oli jäsenistön toteuttamia ja eniten äänessä oli Martti Rintala. Kaikki esitelmiä pitäneet jäsenet luovuttivat palkkionsa yhdistyksen käyttöön. Niin kauan, kun se oli verotuksellisesti mahdollista, kävi muutaman kerran vuodessa esitelmöijä tähtitieteen ja avaruustuntemuksen huipulta. Sen mahdollistivat sopimukset Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunnan, Helsingin- ja Oulun yliopistojen kanssa. Yhteistyö kesti kauan, aina vuoteen 2003 saakka. Sen jälkeen yhdistys on itse kustantanut luennoitsijakulut. Yhteistyön hedelmistä päästiin nauttimaan Silloin luentoa tuli pitämään Timo Tokko Oulun yliopistosta. Hänen aiheenaan oli Maailmankaikkeuden synty ja mahdollisuudet löytää elämää Maan ulkopuolelta Järjestettiin Kaukametsässä Esko Valtaojan luento Maailman synty ja kehitys. 11

15 Onneksi tilaisuuteen varattiin iso sali, sillä sekin tuli täyteen. Valtaojan luento oli varmasti yleisöön menevin esitys kahdenkymmenen vuoden aikana. Nämä ja monet muut luennot ovat antaneet toiminnalle kestävät puitteet ja tieto Planeetta ry:n olemassaolosta levisi suuren yleisön keskuuteen. Samaan aikaan eri mediat kiinnostuivat yhdistyksen toiminnasta ja se sai ansaittua julkisuutta. Viimeisimmät luennot toteutettiin niin, että maksoimme luennoitsijan matkat ja opisto palkkiot ja antoi tilat käyttöön. Viimeinen tähtikurssi oli Opiston ohjelmassa talven Opetus tapahtui jäsentemme toimesta. Opistossa on järjestetty neljä eri tähtitieteen kurssia. Aluksi suosio oli upeaa. Ilta illan jälkeen kokoontui noin 40 opinhaluista kuuntelemaan etupäässä Martti Rintalan luentoja. Viimeisimmässä oli noin 15 osanottajaa. 12

16 Laskelmien mukaan Kaukametsän opistossa järjestettiin 23 kertaa yliopistotasoinen luento. Vierailut maakunnassa Luentoja on pidetty myös Kajaanin ulkopuolella mm. Hyrynsalmella, Suomussalmella, Sotkamossa ja Askankylässä. 13

17 URSAN OBSERVATORION LAINAAMINEN Maailmankaikkeuden ihmeitä päästiin katsomaan pienoisplanetaariossa, joka saatiin Kajaanin Raatihuoneen torille kesinä 1987 ja Laitteiston mukana kaupunkiin tuli myös kaksi esittelijää ja heillä riitti työtä. Suosio oli valtava ja kaikki näytökset olivat täynnä. Kaikkiaan niissä kävi yli tuhat ihmistä. Observatorioon mahtui kerralla sisään noin kolmekymmentä henkeä ja ovimiehillä oli vaikeuksia pidätellä innokkaita tulijoita ulkopuolella. Odotellessa uutta näytöstä oli vierailla mahdollisuus tutustua Suomen suurimpiin harrastajan käytössä olevaan kaukoputkeen ja sponsoreiden ilmoituksiin. Myös myöhemmin planetaario on ollut usein lainassa. Tällöin esitysten vetäjinä ovat silloin toimineet Martti, Toivo ja Atso. Kohdeyleisönä ovat 14

18 olleet peruskoulujen oppilaat, ja iltaisin heidän vanhempansa ja muut paikalle tulijat. Syksyllä 1997 ja 1998 yhdistys järjesti yhteistyössä Hauholan koulun kanssa intensiivikurssin tähtitieteestä. Edellisen veti Mika Huurre ja jälkimmäisen Martti Rintala. 15

19 RETKET Yhdistys on järjestänyt jäsenilleen useita matkoja kauas ja lähelle. Vierailukohteina ovat olleet mm. Sodankylä, Kaunispää-Kiilopää, Kuhmo, Vuosanka, Heureka ja Nurmes-Lieksä (Köyhän Koli). Syksyllä 1991 matka suuntautui Kiilopäälle katsomaan pohjoisen tähtitaivasta. Matkan varrella pysähdyttiin Oulun yliopiston tutkimusasemalle Sodankylässä. Sieltä lähti mukaan tuhti tietopaketti revontulien ja otsonikerroksen tutkimisesta. Kun pimeys oli laskeutunut, oli vuorossa kiipeäminen Kiilopäälle. Näkymät ylöspäin olivat huikaisevan kauniit, mutta innokkaasti odotetut revontulet jäivät näkemättä. 16

20 Revontulia tutkivan tutkan antenni Seuraavana syksynä, vuonna 1993 matka vei ensin Tampereen Särkänniemeen. Planetaarion näytös oli upea. Sen jälkeen matka jatkui Tikkurilan Heurekaan. Verne-teatterissa nähtiin suurenmoinen esitys. Siitä riitti puhuttavaa pitkäksi aikaa. Keväiset retket Rehjaan aloitettiin 1994, kun innokas porukka hiihti erinomaisessa säässä jäätä pitkin saareen. Perillä odottivat kahvinkeitto ja makkaran paistaminen. Samalla päästiin jakamaan kokemuksia ja tietoja taivaan eri ilmiöistä. 17

21 Myöhemmin samana keväänä matka vei Kuhmoon, Metsähallituksen entiselle tukkikämpälle. Viikon vaihde vietettiin upeassa säässä hiihtäen ja latupohjia kävellen. Yöllä katsottiin tähtiä ja kuunneltiin pöllöjen huhuilua. Vuosi 1996 oli retkien järjestämisen kulta-aikaa. Eräs niistä suuntautui Vuosankaan Kuhmoon. Tähtitaivas avautui kaikessa komeudessaan kaukana häiritsevistä valoista. Yritimme kuvata silloin näkyvää komeettaa, mutta menestystä ei ollut. Päivällä päästiin nauttimaan kirkkaasta auringon paisteesta. Tästä alkoi käytäntö lähteä Vuosankaan suunnittelemaan yhdistyksen tulevaa toimintaa. Vuosien varrella olemme tehneet noita retkiä kuusi kappaletta. On vaikea sanoin kuvata sitä luontoa, jonka olemme joka kerta nähneet ja kuulleet. Sekin on koettu, että näimme puiden ja itsemme varjoja Venuksen valossa. 18

22 Yhdistyksen täytettyä kymmenen vuotta sitä juhlittiin pienimuotoisesti Kainuun Prikaatin kerholla. Kari Antikainen luovutti yhdistykselle valmistamansa kaukoputken. Nimeksi sille tuli Eila, sihteerin mukaan. Syksyllä 2003 oli vuorossa puitteiltaan erilainen retki, joka suuntautui Oulujärvelle. Tähtiristeily Utu laivalla oli ainutlaatuinen kokemus. Innokas joukko rantautui Toukansaareen. Nuotion lämmössä odotettiin pilviverhon repeytymistä, mutta niin ei tapahtunut. Sen sijaan sanomalehti Kaleva sai lauantain numeroonsa upean aukeaman kainuulaisten harrastajien luontoretkestä. 19

23 Risteilyllä Toukansaareen 20

24 Planetaario Raatihuoneentorilla heinäkuussa

25 Planetaario Sotkamon kesätapahtumassa kesällä

26 Retki Kuhmoon

27 Syysretki Kiilopäälle

28 OMA OBSERVATORIO Yhdistyksen toisessa kokouksessa 1987, Martti Rintala nosti esille haaveen omasta tähtitornista. Sopivin sijoituspaikka sille olisi Vimpelinvaarassa. Tähtitornin rakentaminen osoittautui monimutkaiseksi ja aikaa vieväksi prosessiksi. Erityistä huolta aiheuttivat vesitornissa olevat Kajaanin palolaitoksen, KTK-Osuuskunnan, Kainuun rajavartioston ja Kajaanin Taksiautoilijat ry:n radioantennit. Ne jouduttaisiin siirtämään muualle tai rakentamaan niille jatkojalustat. Tekninen lautakunta katsoi esityksen olevan hyväksyttävissä ja suhtautui asiaan myönteisesti. Rakennuskustannuksiksi arviointiin mk (n ). Kansalaisopisto asettui tukemaan tähtitornin rakentamista vuonna Sen jälkeen vielä tarvittiin lukuisia yhteydenottoja kaupungin päättäjiin ja lausuntoja lausuntojen jälkeen. Viimein loppuvuodesta 1989 Kajaanin Kaupunki päätti rakentaa observatorion 25

29 Lehtikankaan vesitornin yleisötasanteen päälle. Rakennuspäätöksen tekeminen vaati ennakkoluulottomuutta ja kauaskatseista politiikkaa kaupungin päättäjiltä. Paikkaa perusteltiin sen hyvällä sijainnilla mitä tulee yleisönäytäntöihin ja tähtiesityksiin. Katsottiin, että suuren yleisön kiinnostus on tärkeämpää kuin tähtivalokuvaus, jota ei voi valojen keskellä toteuttaa. Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1990 ja työnjohtajana toimi Jorma Karhu. Vaativan työn jälkeen tähtitorni oli käyttökunnossa keväällä Viralliset vihkimiset suoritettiin Laitepäivien yhteydessä Oman väen kouluttaminen laitteiden käyttöön aloitettiin heti ja aluksi näytöksiä järjestettiin vain jäsenille. Myöhemmin sovittiin, että torniin kokoonnutaan kerran viikossa. Sopivin viikonpäivä saatiin selville kokeilemalla. Vuodesta 1997 alkaen illaksi sovittiin tiistai. Kellonaikoja on muuteltu tapauskohtaisesti. 26

30 Jos opistolla on ollut samana iltana tähtikurssi, on torni avattu vasta 20:00, jotta kurssilaiset pääsevät mukaan. Vuonna 1995 aloitettiin illan vetäjän valinnat. Valittu valmisteli sovitusta aiheesta lyhyen tai pidemmän esitelmän keskustelun pohjaksi. Jos sää oli suosiollinen, siirryttiin yläkertaan kaukoputkien ääreen. Tämä käytäntö on todettu hyväksi, koska vetäjä on tutustunut aiheeseen ja siten tarkentanut tietonsa ajan tasalle. Tätä on syytä jatkaa ja toivoa samalla, että kukaan ei jäisi pois torni-illoista esiintymiskuumeen vuoksi. Aina, kun taivaalla on jotain kiinnostavaa, on yhdistys ollut mukana ja tiedotusvälineet ovat kertoneet siitä. Monta kertaa tilaisuus on päättynyt pettymykseen huonon näkyvyyden vuoksi. Mutta upeita poikkeuksia on, kuten osittaista Auringonpimennys Aikaisin aamulla torni oli täynnä yleisöä. Sää oli todella hieno ja Kainuun 27

31 Sanomien seuraava numero sai jutun ja hienoja valokuvia. Elokuussa 2003 oli Mars planeetta lähellä Maata ja sitä tiirailtiin syksyn mittaan täyden tuvan myötä monta kertaa. Kuun pimennyksiä on niin tiheään, että väki ei jokaiseen jaksa enää innostua, varsinkin jos se tapahtuu aamulla kello viisi. Torni on ollut ahkerassa käytössä ja siellä tapahtuvaa toimintaa kehitetään nykyaikaisen teknologian vaatimaan suuntaan. Aurinkokunnan pienoismalli oli Martti Rintalan toiveissa heti seuraavana observatorion valmistuttua. Hän suunnitteli rakennettavaksi Aurinkokunnan niin, että Lehtikankaan vesitornissa olisi Aurinko pienoiskoossa ja planeettojen pienoismallit ympäri Kajaanin kaupungin aluetta. Ajatus raukesi vuosien myötä. 28

32 VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN HANKKIMINEN Alkuvuosina kalustoa oli vähän, vain muutamilla jäsenillä oli kiikarit. Suurelle yleisölle järjestetyissä ulkoilmanäytöksissä käytettiin Martti Rintalan ostamaa 300 mm peilikaukoputkea. Apuna käytettiin myös kahdella jäsenellä ollutta osuutta suurempaan putkeen, jota kierrätettiin jäseneltä toiselle. Melko tiheään vuoro sattui Kajaanin. Mm. Vimpelivaaralla kävi kansaa tungokseen saakka, kun katsottiin Kuuta ja muita tähtitaivaan ihmeitä. Observatorion rakentamisen yhteydessä Lehtikankaan vesitornin huipulle, asennettiin Martti Rintalan lahjoittama kaukoputki. Siellä se taitaa pysyä tornin purkamiseen saakka. Vähän kerrallaan yhdistys on hankkinut lisää kalustoa. Tällä hetkellä tähtitornissa on kiinteä 300 mm ja siirrettävä 150 mm peilikaukoputki. Uudempia ostoksia ovat hyvät kiikarit, 110 mm peilikaukoputki ja 80 mm linssikaukoputki. 29

33 Yhdistyksen jäsenet voivat maksutta lainata välineitä. 30

34 OMA KIRJASTO yhdistys päätti hankkia jäsenten käyttöön oman kirjaston. Alkusykäyksen antoi URSA:n järjestämä kirja-alennusmyynti. Sen jälkeen hankintoja on tehty säännöllisesti. Vuosien aikana on kertynyt kattava valikoima kirjoja selvittämään taivaan ja Maan ihmeitä, maailman synnystä mannerlaattojen liikkeisiin asti. Välillä yhdistys on tehnyt yhteistyötä viereisen Lehtikankaan koulun kanssa. Sieltä on järjestynyt luokkahuone luentoja varten ja kaappi arkiston ja kirjaston tarpeisiin. Maksuksi on pidetty valinnaisaineena koulun oppilaille Tähtitaivaan tietokursseja. TRITON jäsenlehti ilmestyi kahden vuoden ajan ( ). Se oli hyvä alallaan, mutta lehden tekeminen parin- kolmen kaverin voimin oli liian työlästä. Painos oli kappaletta. Vuonna 1997 Mika Huurre nosti kädet pystyyn. 31

35 Vuonna 1994 tehtiin kaksi numeroa. Lehden tekijöinä olivat: - päätoimittaja Jouni Sorvari, - toimitussihteeri Mika Huurre - toimitus Kari Antikainen (artikkeleita ja valokuvat) Jouni hyvästeli tehtävänsä runolla: Ihminen, tähdistä syntynyt jo kauan maassa ikävöinyt Syttyköön toivo sydämiin Tahdomme kotiin, takaisin tähtiin. Vuonna 1995 tehtiin myös kaksi numeroa. Tekijät olivat samat, mutta tehtävät vaihtuivat: - päätoimittaja Mika Huurre - toimitus Kari Antikainen ja Jouni Sorvari Jäsenet olisivat mielellään nähneet, että lehden tekoa olisi jatkettu, mutta voimat loppuivat kesken. Sillä artikkelit olivat tasokkaita. 32

36 Tähtitornin vihkiminen

37 Tähtitornilla 34

38 Tähtipäivien osallistujia Rehjansaaressa 35

39 Matkalla Paalasmaalle Nurmekseen kesällä 1990 Auringonpimennystä odotellessa kesällä

40 VALTAKUNNALLISET TÄHTIPÄIVÄT 1. JA 2. LOKAKUUTA 1994 Valmistelut Talvella 1993 tuli Ursasta kysely, jossa tiedusteltiin Planeetta ry:n halukkuutta järjestää Tähtipäivät syksyllä 1994 Kajaanissa. Innosta puhkuen lähetettiin myöntävä vastaus ja aloitettiin valmistelut. Kutsut ympäri Suomea lähtivät Pian selvisi, että tähtipäivien organisoiminen oli raskaampi ja haastavampi urakka kuin mitä oli kuviteltu. Kaukametsä valittiin tapahtuman pääpaikaksi. Hotellista varattiin huoneita ja sen lisäksi otettiin mukaan mahdollisuus yöpyä Rehjansaaressa. Eksoottisen vaihtoehdon ottivat lähinnä nuoret osanottajat. 37

41 Organisaatio Martti Rintala ja Mika Huurre vastasivat tapahtuman kirjanpidosta ja siitä, että tapahtuma oli sopimuksen mukainen. Opastuksesta paikan päällä vastasivat Tuula Stång ja Tapio Kostet, joka myös vastasi päivien lääkintähuollosta. Rehjansaaren majoituksesta ja kuljetuksesta huolehtivat Atso Lammassaari ja Erkki Rönty. Eila Haataja huolehti ruokailun järjestämisestä. Ohjelma Tähtipäivien ohjelma koostui näyttelyistä ja luennoista, joita pitivät dosentti Jouko Raitala ja tohtori Kari Kaila. Niiden lisäksi vierailla oli mahdollisuus tutustua yhdistyksen tähtitorniin ja planetaario-esityksiin. Paikalla oli myös parikymmentä tähtiyhdistystä näytteilleasettajina eri puolelta Suomea. 38

42 Tähtipäiville ilmoittautuminen Tapahtuman kokemuksia En etukäteen osannut arvat, miten paljon lauluista löytyy yhteyksiä tähtitieteeseen. Niitä löytyi yhteensä 177. Voittajaparilla Helsingistä oli koossa 66 kappaletta. Harvoin olen sellaisessa tuulessa järvellä seilaillut. 39

43 Pinjatuulia-laiva kuljetti vieraat saareen 40

44 AURINGONPIMENNYS HEINÄKUUSSA 1990 Ehkä merkittävin tapahtuma yhdistykselle on ollut vuonna 1990 tapahtunut täydellinen auringonpimennys. Valmistautuminen tähän tapahtumaan alkoi kesäkuussa. Silloin päätettiin kuvata tapahtuma videolle ja tarvittavien välineiden hankinta alkoi. Yhteiskuljetuksella harrastajia lähti matkaan, joka suuntautui Lieksaan Paalasmaan saareen. Paikka valittiin sen takia, koska se sijaitsi täydellisen pimennyksen alueella. Havaintopaikaksi valittiin Köyhän Koliksi kutsuttu harjanne. Sinne kuljetettiin paljon erilaisia välineitä mukana myös agrikaatteja. Matkaan oli saatu lainaksi Kaukametsän opistolta laadukas CCD-kennoilla varustettu filmikamera. Kun kaikki tavarat oli saatu paikoilleen, alkoi pitkä odotus. Aikaisin seuraavana aamuna taivaankansi oli raskaitten pilvien peitossa. Ennusteet pimennyksen eri vaiheiden näkymiselle olivat masentavat alle 41

45 neljä prosenttia. Mutta tällä kertaa nuo prosentit riittivät. Luonnonnäytelmän jälkeen uutisissa kerrottiin, ettei pimennystä oltu nähty Suomessa. Virhe oikaistiin välittömästi ja seuraavassa Ajankohtaisessa kakkosessa näytettiin pätkä kuvatusta auringonpimennyksestä. Video herätti kiinnostusta myös valtakunnan rajojen ulkopuolella ja siitä tehtiin englanninkielinen versio. Myöhemmin aikaansaannosta esitettiin Kajaanin Kaukametsän suuressa salissa Näytökset olivat yleisömenestyksiä. Myös silloin Tasavallan Presidenttinä ollut Mauno Koivisto halusi itselleen kopion. Auringonpimennyksestä tehtyä VHS-kasettia: Matka pimeyteen, myytiin yhdistyksen lukuun satoja kappaleita, lähinnä kouluihin, kirjastoihin ja yksityisille henkilöille aina ulkomaita myöten. Vielä keväällä 2006 eräs tutustumaan tullut ryhmä halusi oma-aloitteisesti nähdä videon. Ihastuivat. 42

46 Aamuyöllä Paalasmaalla kesällä

47 TYÖJUHTIA JA OSAAJIA Jokaisessa yhteisössä on niitä jotka tekevät työt ja niitä, jotka seuraavat. Niin se on meilläkin. Homman alkuun saattaja on ilman keskustelua Martti Rintala. Hän on ollut se runko, johon meidän muiden on ollut helppo tukeutua kahdenkymmenen vuoden ajan. Martin laajat yhteydet yhteiskuntaan ovat olleet korvaamaton mahdollisuus tehdä ratkaisuja, joita on vuosien varrella tehty. Ilman yritysten ja yksityisten apua alkuvuosien tapahtumien tukijoina, olisi toimintamme kitunut. Sinnikkyys, millä hän hommia johti tuli esiin Auringon pimennyksen aikana vuonna Alkuvuosien työjuhta oli myös Jaakko Juntunen. Hän oli esimerkillinen sihteeri. Pöytäkirjat ovat äärettömän selkeitä ja asiat on tarkasti kirjattu. Joistakin luennoista hän on laatinut lyhennelmät, 44

48 joista on helppo opiskella asia jälkikäteenkin. Luentojakin hän piti ja suunnitteli toimintaa. Toivo Rönkkö on ollut uskollisesti mukana kaikki nämä vuodet. Mies ei tee numeroa tekemisistään, hän vaan tekee. Pitämänsä luennot ovat millimetrin tarkkoja, vaikka puhe olisi tuhansista valovuosista. Sihteerin ja rahastonhoitajan työt antoivat ajankulua monena vuonna. Kun hän lupaa hoitaa homman, se hoituu. Toivon yhteydet ovat tehneet mahdollisiksi retket Kuhmon korpeen. Risto Juntunen teki neljä vuotta sihteerin työtä ja sen jälkeen hän on ollut yhdistyksen tilintarkistaja. Luennoissaan hän pitäytyi Aurinkokuntaan. Mika Huurre oli voimallisimmin mukana 90-luvun puolessa välissä. Hän on erittäin tietorikas, uuteen suuntaava kaveri. Hän veti toimintaa kaksi vuotta puheenjohtajana. Sitä ennen hän toimitti jäsenlehteä Triton. 45

49 Markku Luoma-Kyyny oli oppimassa tähtitaivaan saloja viimeisimmässä tähtikurssissa Kaukametsän opistossa. Martti kehotti hänet yhdistykseen jäseneksi. Hän tuli ja oli pian hallituksen jäsen ja sitten puheenjohtaja. Asioihin tuli vauhtia, kun hän nuoruuden innolla niitä kyyditsi. Moneen asiaan tuli uusi näkemys. Uusi hallituksen jäsen Tommi Kyyriäinen edustaa sitä sukupolvea, jota olemme kovasti mukaan odotelleet. Jos tarvitaan apua jossain hommassa, soitto riittää. Yhdistyksen sääntöjen mukaan kahdenkymmenen vuoden jäsenmaksu edellyttää vapautta maksusta. Vuodenvaihteessa listalla on kuusi henkilöä. Onnittelemme ja kiitämme uskollisuudesta. 46

50 Muistamiset hallitus päätti nimittää elinikäiseksi Kunniapuheenjohtajaksi Martti Rintalan. Samalla päätettiin antaa hänelle yhdistyksen viiri n:o 1. Jako tapahtui Tammikuun 2004 Mars-illassa Kaukametsän auditoriossa. Viiri n:o 2 myönnettiin Toivo Rönkölle ja annettiin keväällä 2005 Vuosangassa. Viiri n:o 3 myönnettiin Atso Lammassaarelle ja annettiin Vuosangassa keväällä

51 48

52 49

53 Tilastot Katse menneisyyteen (Kuva P. Härkönen) 50

54 Hallituksen jäsenet ja tehtävät vuosittain 1987 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Jaakko Juntunen Tapio Kostet Marko Määttä Juha Nissinen 1988 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Jaakko Juntunen Tapio Kostet Juha Nissinen Kyösti Nissinen 1989 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Jaakko Juntunen Tapio Kostet Petri Kapanen 51

55 Kyösti Nissinen 1990 Puheenjohtaja Martti Rintanen Sihteeri Maija Väyrynen Tapio Kostet Petri Kapanen Kyösti Nissinen 1991 Puheenjohtaja Martti Rintanen Sihteeri Maija Väyrynen Tapio Kostet Kyösti Nissinen Janne Huumonen 1992 Puheenjohtaja Martti Rintanen Sihteeri Risto Juntunen Tapio Kostet Erkki Rönty Sinikka Korhonen 52

56 Kyösti Nissinen 1993 Puheenjohtaja Tuula Stång Sihteeri Risto Juntunen Tapio Kostet Erkki Rönty Eila Haataja 1994 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Risto Juntunen Erkki Rönty Eila Haataja Mika Huurre 1995 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Risto Juntunen Erkki Rönty Eila Haataja Mika Huurre 53

57 1996 Puheenjohtaja Mika Huurre Sihteeri Risto Juntunen Erkki Rönty Atso Lammassaari Toivo Rönkkö 1997 Puheenjohtaja Mika Huurre Sihteeri Eila Haataja Tuula Stång Atso Lammassaari Toivo Rönkkö 1998 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Eila Haataja Atso Lammassaari Toivo Rönkkö Jorma Korhonen 54

58 1999 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Eila Haataja Atso Lammassaari Toivo Rönkkö Jorma Korhonen Matti Väisänen 2000 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Toivo Rönkkö Atso Lammassaari Jorma Korhonen Matti Väisänen 2001 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Toivo Rönkkö Atso Lammassaari Jorma Korhonen Matti Väisänen 55

59 2002 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Toivo Rönkkö Eila Haataja Atso Lammassaari Jorma Korhonen Matti Väisänen 2003 Puheenjohtaja Martti Rintala Sihteeri Toivo Rönkkö Atso Lammassaari Jorma Korhonen Matti Väisänen Markku Luoma-Kyyny Pekka Härkönen 2004 Puheenjohtaja Markku Luoma-Kyyny Sihteeri Toivo Rönkkö Atso Lammassaari Jorma Korhonen 56

60 Matti Väisänen Ilpo Kokkonen Pekka Härkönen 2005 Puheenjohtaja Markku Luoma-Kyyny Sihteeri Pekka Härkönen Atso Lammassaari Ilpo Kokkonen Antti Rautiainen 2006 Puheenjohtaja Markku Luoma-Kyyny Sihteeri Pekka Härkönen Atso Lammassaari Ilpo Kokkonen Antti Rautiainen 2007 Puheenjohtaja Atso Lammassaari Sihteeri Pekka Härkönen Jari Heikkinen 57

61 Seppo Kuronen Tommi Kyyriäinen 58

62 Luennoitsijat ja kertaa vuosittain (Tässä eivät ole ulkopuolella pidetyt) Martti Rintala Matti Karvonen 1 Jaakko Juntunen 1 1 Aulis Somppi 1 Timo Tokkonen 1 1 Petri Kapanen 2 5 Tapio Kostet 1 Hämeen-Anttila 1 Antti Mård 1 Jari Heikkinen 1 Aarne Kellomäki 3 Marko Määttä 1 Risto Heikkilä 1 Kari Kaila 1 59

63 Martti Rintala Jaakko Juntunen 1 Timo Tokkonen 1 Petri Kapanen 3 Tapio Kostet Jari Heikkinen Niilo Kuokkanen Nils Mustelin 1 Petri Lammi 1 Maija Väyrynen 1 Eero Pahkala 1 Kari Antikainen 1 3 Timo Tokkonen Kari Kaila 1 1 Aarre Kellomäki 1 60

64 Martti Rintala Timo Tokkonen 1 Risto Juntunen 2 Kauko Kauhanen 1 Mika Huurre Jukka Matalalampi Raimo Keskinen 1 1 Jukka Piiroinen 1 1 Atso Lammassaari 2 Toivo Rönkkö 2 4 Matti Väisänen 1 Eila Haataja 2 Kari Antikainen 1 1 Martti Lehtinen Tapani Perko Kari Kaila 1 Kimmo Ruosteenoja 1 Seija Valtonen 1 Holopainen 1 61

65 Martti Rintala Martti Lehtinen 1 Atso Lammassaari Matti Eronen 1 Jouni Niskanen 1 1 Toivo Rönkkö Matti Väisänen Jorma Korhonen 1 1 Eila Haataja Markku Luoma Pekka Härkönen 3 Petri Kostama 1 3 Petri Väisänen 1 Matti Leppäranta 1 Antti Rautiainen 1 Kari Antikainen 1 Jukka Piiroinen 1 Esko Valtaoja 1 62

66 Maksaneet jäsenet vuosittain