Hallitus , OHEISMATERIAALI 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS.
|
|
- Ilmari Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. Taustaa: Psykiatrinen laitos- ja avohoito. Suomessa on eurooppalaisittain edelleen runsaasti psykiatrista sairaalakapasiteettia, mikä on viime vuosina muodostunut esteeksi mielenterveyspalvelujen kehittämiselle. Nykyisin palveluja pystytään tarjoamaan tehokkaammin ja laadukkaammin järjestelmässä, joka perustuu ensisijaisesti vahvaan, monipuoliseen, joustavaan avohoitoon. Sairaalat sitovat runsaasti taloudellisia resursseja, joiden osittainen siirto avohoitoon on tuottanut hyviä tuloksia sekä ulkomailla, että Suomessa - edellytyksellä, että vähentyneen tarpeen mukainen sairaalakapasiteetti osana kokonaisjärjestelmää kuitenkin taataan. Avohoitopainotteisuus on perusteltu kliinisesti, eettisesti, inhimillisesti, lainsäädöllisesti sekä taloudellisesti. HUS-psykiatria ja HYKS:n Psykiatrian tulosyksikkö pyrkivät, HUS strategian mukaisesti, tuottamaan yhä laadukkaampia palveluja yhä taloudellisemmin, ja voimavarojen osittainen siirto laitoshoidosta avohoitoon on tällaisen kehityksen avainedellytys. HYKS Psykiatrian Jorvin alue on tuottanut laadukkaita palveluja valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Espoon kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden v jopa 20% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Laitoshoito on kuitenkin maksanut espoolaisille vain 8% alle valtakunnallisen tason. Ts., laitoshoitoon on edelleen sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Monipuolinen avohoito mahdollistaa potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisen entistä paremmin. Vahvistuva avohoito vähentää entisestään sairaalakapasiteetin tarvetta. Avohoidon vahvistaminen on tarkoituksenmukaista toteuttaa siirtämällä voimavaroja laitoshoidosta avohoitoon, ensisijaisesti kuntoutussairaaloista. Lisäksi avohoitoa voidaan tehostaa toimintatapoja yhdenmukaistamalla sekä tiivistämällä entisestään yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Psykiatristen sairaaloiden potilaista ylivoimaisesti suurin ryhmä on psykooseista, etupäässä skitsofreniasta kärsivät potilaat. Nämä potilaat muodostavat mm. suurimman yksittäisen potilasryhmän pääkaupunkiseudun ns. kalliiden potilaiden joukosta. Tämän potilasryhmän hoidon painopisteen siirtämisellä kuntoutussairaaloista avohoitoon ja kuntien asumispalveluihin on suurta taloudellista ja inhimillistä merkitystä. Muutokset tehdään alueellisessa kuntoutuspsykiatrisessa palveluketjussa sovitulla tavalla. On runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että liikkuva, tarvittaessa potilaan kotiin saakka palveluja tarjoava ns. työryhmäpohjainen tehostettu avohoito (Assertive Community Treatment, ACT) on vähentänyt skitsofreniasta kärsivien potilaiden laitoshoidon tarvetta ja parantanut heidän elämänlaatua ja hoitotuloksia. Toinen toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävä potilasryhmä on epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät, toistuvasti itsetuhoiset potilaat, jotka kuluttavat merkittävän määrän akuuttisairaaloiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden voimavaroja. Näiden potilaiden parhaat ja kustannustehokkaimmat hoitotulokset saavutetaan erityisesti heille räätälöidyllä erikoissairaanhoidollisella avohoidolla ja -kuntoutuksella, ensisijaisesti dialektis-käyttäytymisterapialla (DKT), joka tutkimustietojen mukaan vähentää laitoshoidon tarvetta. HYKS psykiatrian tulosyksikössä on suunniteltu DKT-ohjelman laajentamista Jorvin klinikkaryhmästä myös nuorisopsykiatriaan ja Peijaksen klinikkaryhmään. Tammiharjun ja Kellokosken sairaalat. Avohoidon vahvistumisen vaatimia voimavaroja voidaan siirtää sairaaloista sekä suoraan, että välillisesti tuottamalla sairaalapalveluja sinällään nykyistä tehokkaammin. Jorvin alueen sairaalakuntoutuspalveluja on perinteisesti järjestetty LUSA:n Tammiharjun sairaalassa. Tammiharjun sairaalassa on aikaisempina vuosina lakkautettu osastoja ja sairaansijamäärää supistettu nykyiseen 126:een sen jälkeen, kun Jorvin alueen potilaita siirrettiin Jorvin sairaalaan ja tuettuihin asumispalveluihin.
2 2 Peijaksen alueelle sairaalakuntoutuspalveluja on taas tuottanut HySHA:n Kellokosken sairaala. Peijaksen ja HySHA:n psykiatrisen avohoidon uudistusten toteuduttua ja alueen kuntien panostettua potilaiden tuettuun asumiseen, myös Kellokosken osastokapasiteetti on sopeutettu nykyiseen 295 sairaansijaan. Näin ollen, HUS:lla on kaksi vajaakäytössä olevaa, HYKS:n organisaation ja maantieteellisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevaa kuntoutuspalveluja tarjoavaa sairaalaa. Nämä kaksi sairaala ovat tuottaneet lisäksi palveluja koko HUS:lle: Tammiharju ruotsinkielisiä palveluja ja Kellokoski palveluja vaikeahoitoisille ja oikeuspsykiatrisille potilaille. Kellokoski on palvellut lisäksi suuressa määrin Helsingin kaupunkia. Kahden vajaakäyttöisen sairaalan ylläpito on ollut taloudellisesti haasteellista ja kuntoutuspsykiatrian toimintojen keskittäminen vain toiseen sairaalaan tarjoaa toiminnallista ja taloudellista synergiaetua. Tammiharjun kapasiteetti on tähän tehtävään liian pieni. Lisäksi, Kellokosken sairaala tuottaa tällä hetkellä palveluja 25% Tammiharjua edullisemmin; sijaitsee lähempänä Peijasta (joskin vain vähän lähempänä Jorvia) ja palvelee oman väestön osalta suurempaa, n asukkaan, nopeasti kasvavaa väestöä (LUSA:n väestö ei ole kasvamassa nykyisestä n :sta) sekä Helsingin kaupunkia. Kellokoski on täten soveltuvampi ainoaksi kuntoutussairaalaksi. Jorvin alueen kannalta Kellokosken sairaalan käyttömahdollisuus Tammiharjun sijasta tarjoa taloudellista etua, minkä kautta voisi vapautuvat voimavarat voisivat parantaa kuntien kykyä vahvistaa mm. psykiatriasta avohoitoa. Espoo on jo v sosiaali- ja terveyslautakunnassa päättänyt lopettaa Tammiharjun käytön ja siirtää kuntoutuspsykiatrian lähemmäs potilaiden kotia. Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta otti keväällä 2010 myönteisen kannan tässä esitettävään suunnitelmaan, jossa myös tähän asti Tammiharjun toimesta tuotettava osa laitoshoidosta ainakin väliaikaisesti tuotetaan Kellokoskella samalla kun avohoitoa ja -kuntoutusta vahvistamalla laitoshoidon tarvetta merkittävästi vähennetään. Läheisyysperiaate osastokapasiteetin kannalta Nykyaikainen psykiatrinen sairaalahoito on erottumaton osa integroidun kuntoutusketjun kokonaisuudesta: hoitojaksot ovat lyhyitä ja niihin liittyy massiivista alueellista perhe-, koulu-, sosiaalitoimi-, potilasjärjestö- ym. verkostotyötä. Näiden turvin hoitojaksoja on saatu lyhyemmiksi. Yhä pienempi osa potilaista tarvitsee pitkäkestoista vaativaa sairaalakuntoutusta, jossa verkostotyö on suurehkon osan ajasta vähemmän aktiivista ja jossa alueellinen läheisyys ei ole yhtä keskeistä. Jatkossa pääkaupunkiseudulle, vahvistuvan avohoidon turvin pyritään edelleen siirtämään, Espoon kaupungin ja Jorvin aikaisempien päätösten mukaan, kliinisistä, inhimillisistä ja taloudellisista syistä yhä suurempaa osaa alueen sairaalatoimintaa. Ajankohtaiset selvitykset ja jo toteutuneet toimenpiteet. HYKS Psykiatrian Jorvin alueella on hallituksen päätöksellä toteutettu avohoidon rakenteellinen muutos, joka on sekä tehostanut ja monipuolistanut palveluja, ja mm. samalla toteutettujen toiminnallisten prosessien kuvausten kautta paljastanut palveluketjujen jäljellä olevia pullonkauloja. Uudistunut avohoito on nyt valmiimpi ottamaan vastaan sinne osoitettuja voimavaroja ja käyttämään niitä entistä rationaalisemmin ja täsmällisemmin. Tällöin kyseisiä pullonkauloja saadaan korjattua ja palveluja monipuolistettua ja tehostettua entisestään. Syksyllä 2009, taloustilanteen kiristymiseen liittyen tehtiin Jorvin alueen kuntien aloitteesta selvitys sairaalakuntoutustoiminnan mahdollisesta siirtämisestä Tammiharjusta edullisemmin toimivaan Kellokosken sairaalaan. Selvitys osoitti siirron olevan mahdollinen sekä suomenkielisten, että - HYKS:n Helsingin ja Jorvin klinikkaryhmien yhdessä Helsingin kaupungin kanssa kaavaileman toiminnallisen muutoksen ansiosta myös ruotsinkielisten potilaiden osalta. Keväällä 2010 Espoon kaupunki on yhdessä Diakoniasäätiön kanssa alkanut suunnitella 18- paikkaisen ympärivuorokautisesti valvotun tuetun asumisen perustamista; selvitys on pitkällä ja toiminnan kilpailutus toteutettaneen syksyllä Tuula tarkentaa tätä kohtaa vielä Keväällä 2010 HYKS Psykiatrian Jorvin klinikkaryhmä yhdessä alueen kuntien kanssa on suunnitellut kuntoutuspsykiatrian palveluketjun uudistusta, jonka pohjalta tehdään seuraava esitys.
3 Esitys: Yhdessä Jorvin alueen kuntien kanssa on suunniteltu 18 sairaansijan vähentämistä Tammiharjun sairaalassa siirtämällä toimintaa sekä kunnan itse että erikoissairaanhoidon vahvasti tukemaan asumiseen. Tammiharjun käytöstä Jorvin kuntoutuspotilaiden osalta luovutaan kokonaan ja pitempiaikainen laitoskuntoutus järjestetään jatkossa Kellokoskella (kts. alempana). Näiden toimenpiteiden vapauttamin voimavaroin toteutetaan seuraavat muutokset: 1. Perustetaan Jorvin klinikkaryhmään tehostetun avohoidon työryhmä (ACT): Alueella on n. 80 epästabiilitilassa olevaa, toistuvasti sairaalaan joutuvaa potilasta, jotka hyötyvät ACT toiminnasta. Työryhmä toimii 7 päivää viikossa aamusta iltaan, muttei öisin. ACT työryhmän arvioitu 'caseload' on 15 potilasta/työntekijä. Sama työryhmä palvelee lisäksi erikoissairaanhoidon osalta yhä kasvavaa ja vaikeutuvaa kuntien tuettua asumista. Toiminta edellyttää 1 lääkärin ja 8 muuta työntekijää. Työryhmä toimii intensiivisessä yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. ACT ryhmän työntekijät pystyvät tekemään vähemmän suoritteita, jotka lisäksi sitovat tavallista vastaanottotoimintaa enemmän henkilöstöresursseja ja ovat täten kalliimpia. HUS tuotteistus ja hinnoittelu ei vielä tunnista kyseistä toimintamallia eikä tarjoa sopivanhintaista tuotetta. Tämä saattaa aiheuttaa häiriöitä tulosyksikön budjettitasapainoon. Ongelma on kuitenkin tilapäinen, koska uutta tuotteistusta paraikaa rakennetaan. Sama työryhmä huolehtii tuetun asumisen potilaiden psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. 2. Vahvistetaan muuta psykoosisairauksien avohoitoa. Uudet sekä vakaavaiheen saavuttaneet, muttei vielä peruspalvelukuntoiset psykoosipotilaat tarvitsevat pysyäkseen edelleen hyväkuntoisina myös nykyistä tukevampia palveluja, joita ACT ei lähtökohtaisesti tule tuottamaan; näillä estetään ja vähennetään sairaalahoitoja pitemmällä tähtäimellä. Toiminta vaatii 2 lääkäriä Kirkkonummen perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut tarvitsevat palvelutason vahvistamiseksi 2 sairaanhoitajaa 3. Vahvistetaan toistuvasti itsetuhoisten, epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien potilaiden kuntouttavaa avohoitoa. Paras näyttö näiden häiriöiden hoidossa on saatu dialektis-käyttäytymisterapiasta (DKT). DKT toiminta vaatii 3 työntekijää. 4. Siirretään Jorvin alueen sairaalakuntoutustoiminta Tammihajusta Kellokoskelle. Tammiharjussa on ollut viime vuosina keskimäärin n. 6 vanhuspsykiatrisen potilaan lisäksi n. 48 Jorvin kuntoutuspotilasta joista 1-2 ruotsinkielistä. Ruotsinkieliset kuntoutussairaalapalvelut järjestetään jatkossa ensisijaisesti HYKS:n Psykiatriakeskuksessa (kts erillinen muutosblokkiesitys). Kahdeksantoista kuntoutussairaansijan tarve poistuu Espoon tuetun asumisen laajentumisella ja ACT toiminnalla (kts ylempänä). Kuuden kuntoutussairaansijan tarve poistuu muuttamalla Jorvin avo-osaston suljetuksi osastoksi (kts. erillinen muutosblokkiesitys). Näin ollen, Kellokoskelle siirrettäväksi jää n sairaansijan verran palveluja. Näistä n. 8 potilasta on mahdollisesti jopa vuosien pituisen sairaalahoidon tarpeessa. Näiden potilaiden siirron Tammiharjusta Kellokoskelle on tapahduttava kliinisesti turvallisesti ja inhimillisesti pehmeästi, johon Jorvin psykiatrisella erikoissairaanhoidolla on osaamista. Vanhuspsykiatriset palvelut siirretään Tammiharjusta kokonaan HYKS:iin (kts erillinen muutosblokkiesitys), mikä vuorostaan vähentää Tammiharjun sairaansijojen tarvetta kuudella ss:lla. Tammiharjun sairaalaan jää täten aikuisten sairaalakapasiteettia vain oman alueen ja tarvittaessa, ruotsinkielisten kuntoutuspotilaiden osalta, lähinnä Porvoon sairaanhoitoalueen tarpeeseen. Myös LUSA:n oman, Lohjan sairaanhoitoalueen ja, ruotsinkielisten potilaiden osalta, koko HUS:n nuorisopsykiatriset sairaalapalvelut jäisivät Tammiharjun sairaalaan. Rakennuskantaa ja tonttialaa vapautuu muuhun käyttöön tai myytäväksi. Tammiharjun näkökulman muutosten kuvaus ja suunnittelu ovat tämän esityksen ulkopuolella ja ne esitetään laajemmin erillisessä asiakirjassa. 3
4 Muutoksessa on kaksi teoreettista vaihtoehtoa: - Vaihtoehto 1. Siirtyy vain aktiivinen, suhteelliseen nopeaan uloskirjoitukseen tähtäävä sairaalakuntoutustoiminta (12 sairaansijaa) lähettämällä uusia potilaita Kellokosken sairaalaan, ilman nykyisten pitkäaikaisten potilaiden hoidon siirtoa. - Vaihtoehto 2. Siirtyy koko jäljellä oleva sairaalakuntoutus (22-24 sairaansijaa). HYKS psykiatria ja Espoon kaupunki ovat vaihtoehto 2:n kannalla; LUSA kevään neuvotteluissa sekä alueen kunnat lausunnoissaan vastustivat kumpaakin vaihtoehtoa ja esittivät käsillä olevasta esityksestä eriävän mielipiteen. Syysneuvotteluissa LUSA on enää ollut lähinnä huolissaan muutoksen aikataulusta, koska muutos on tälle pienelle sairaanhoitoalueelle erityisen haasteellinen taloudellisesti ja sosiaalisesti ja hitaampi sopeuttaminen olisi alueelle eduksi. Toiminnallisen ja taloudellisen hyödyn lisäksi, tähän esityksen osioon liittyy myös huolia: - Tammiharjun työntekijöistä vapautuu suurempi määrä kuin mitä uudet toiminnot vaativat. Lisäksi kaikki työntekijät eivät todennäköisesti siirry Jorviin tai Kellokoskeen, vaikka heille tarjotaankin työllistymismahdollisuuksia ensisijaisesti. Tästä syntyy tilapäisiä, ylimenokauteen liittyviä haasteita - sekä inhimillisiä, että LUSA:n ja alueen kuntien kannalta sosiaalisia ja taloudellisia. - Tammiharjun sairaalalla on ollut alueen kunnille suurta taloudellista merkitystä, ja Jorvin kunnilta tulevien tulojen menetys on niille merkittävä taloudellinen haaste. Asia on täten ratkaistava kuntapoliittisella tasolla, koska LUSA:n ja Jorvin alueen kuntien taloudelliset intressit eivät tässä kysymyksessä kohtaa. Jorvin kannalta asiaan liittyy lisäksi merkittävien toiminnallisten hyötyjen tavoittelu, koska vapautuvat voimavarat voidaan kohdistaa vaihtoehtoisesti terveydenhuollon avopalvelujen parantamiseen. - Rakennuskantaa ja tonttimaata ei ehkä saadakaan heti uusiokäyttöön tai myydyksi ja ne jäävät osittain rasittamaan HUS:n taloutta. 4. Jorvin alueelle rakennetaan uusi aikuispsykiatrinen osasto Läheisyysperiaatteen mukaan, Jorvin alueen potilaiden sairaalahoitoa siirretään edelleen pääkaupunkiseudulle tulevaisuudessa osittain Kellokosken sairaalasta. Tällä hetkellä siirrolle ei ole edellytyksiä, soveltuvan osastontilan puuttuessa. HUS:n on varauduttava yhden osaston (15 sairaansijaa) rakentamiseen niille potilaille, jotka hyötyvät sairaalahoidosta lähempänä omaa kuntaa. HYKS psykiatria pyrkii kuitenkin välttämään kyseistä investointia, mikäli pääkaupunkiseudulta vapautuu muuta soveltuvaa osastontilaa. Tällainen kehitys on mahdollinen, erityisesti jos Helsingin kaupungin sairaalakapasiteetin käytössä tapahtuu samansuuntaisia muutoksia, joita on tapahtumassa HYKS:ssä ja muualla Suomessa. Muutosten aikataulu: Alustavan suunnitelman mukaan, osat 1, 2 ja 3 toteutetaan asteittain Osa 4 toteutetaan kuntoutuspsykiatrian osalta porrastetusti uusien potilaiden lähettäminen Tammiharjun sijasta Kellokoskelle alkaa syksyllä 2010 ja pitkäaikaisten potilaiden siirto toteutetaan mennessä. Tarkempi aikataulu määräytyy syksyllä 2010, varta vasten perustetun projektin projektisuunnitelman valmistuttua. Siihen tulee olennaisesti vaikuttamaan Espoon tuetun asumisen kehittämisen aikataulu. Osaston rakentaminen voi toteutua aikaisintaan 2016 ja toteutuu vain ellei vastaavaa tilaa vapaudu muuta kautta. Taloudelliset vaikutukset: Kokonaisuudessaan toteutettuina, esitetyt muutokset vahvistavat palveluja, tuottamalla Jorvin alueen kunnille samalla vuositasolla säästöt. HYKS:n psykiatrian tulosyksikölle muutos merkitsee :n kulurakenteen korjausta ja LUSA:lle tappiota ja suuria sopeuttamispaineita. Mikäli LUSA samanaikaisesti toteuttaa mielenterveysjärjestelmänsä uudistuksen, alueen avohoitoa vahvistamalla sairaalakäyttöä voidaan vähentää dramaattisesti ja kunnille jää jopa säästöt. 4
5 5 JORVIN ALUEEN KUNTIEN PSYKOOSIPOTILAIDEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU Lukumäärä Hoitopäiviä/v 24/7 valv. asumiseen siirrettävät potilaat Kellokoskelle siirrettävät potilaat (350 hp/v/ss) Pysyvää laitoshoitoa tarvitsevat potilaat (365hp/v/ss) Yhteensä HYKS HYS LUS HUS yht. 24/7 valv. HPV hinnat Käyntien hinnat 160 HPV muutos/v Käyntien muutos/v Tulojen muutos Menojen muutos palvelun tuottajalle Tuloksen muutos Lääkäreiden vakanssimuutos kpl Vakanssimuutos euroissa/v Muun henkilökunnan vakanssimuutos kpl Vakanssimuutos euroissa/v Vuokramuutos Muiden kulujen muutos Yhteensä Jorvin alueen kunnat Suora hyöty Epäsuora Hyöty yht. Vuotuinen kulujen vähennys euroissa Suora hyöty = Summa jota HUS laskuttaa kunnilta lisättynä 24/7 valvotun asumisen kustannukset. (ruudut E15 + F15) Epäsuora hyöty = Jorvin alueen kunnille laskennallinen hyöty siitä, että HYKS psykiatrian tulosyksikön tappio vähenee ja subventiotarve vastaavasti vähenee.
6
7 HYKS Psykiatrian Helsingin alueen ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmän osastojen uudelleenjärjestelysuunnitelma Osastojen uudelleenjärjestelyn strategista taustaa Helsingin alueen ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmän tehtävänä on tarjota muita palveluita täydentäviä, keskitettyjä ja erityisosaamista vaativia ns. tertiääripalveluita. Klinikkaryhmän nykyiset vastuuyksiköt ovat muodostuneet entisen, Helsingin alueella vaikuttaneen Helsingin yliopistoklinikan toimintojen ja joidenkin Helsingin kaupungin terveyskeskukselta niihin liitettyjen toimintojen ja rakenteiden varaan. Historiansa myötä klinikkaryhmän yksikkökohtaiset toimintamallit vaihtelevat. Kun tulosyksikön muissa klinikkaryhmissä uudistetaan käytäntöjä ja organisaatiota prosessiohjautuvaan suuntaan, on Helsingin klinikkaryhmän tertiääritoimintojen kehittäminen perustunut erityistehtävien osaamisen päivittämiseen ilman laajempia strategisia valintoja. Tämän myötä vähemmälle tarkastelulle jääneitä teemoja ovat muun muassa osastohoidon rooli avohoitovetoisessa psykiatriassa, avo-osastohoidon tarkoituksen- tai epätarkoituksenmukaisuus, sekä perinteisen yksilövastaanottotoiminnan vaihtoehtojen pohtiminen. Helsingin alueen klinikkaryhmän toimintoihin kohdistuu taloudellisia ja toiminnallisia rationointipaineita. Psykiatrisen tiedon lisääntyessä täytyy keskitettyjen voimavarojen kohdentamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Helsingin psykiatriakeskuksen osastojen suunnitelmallinen kehittäminen vaatii tehtävien selkiyttämistä ja henkilökunnan kouluttamista tätä varten. Klinikkaryhmän nykyisten avo-osastojen, ruotsinkielisen osaston 8 ja suomenkielisen osaston 9 toimintaprofiileja ei nykyisellään ole systemaattisesti kehitetty, mutta nyt niitä on rajattava ja selkiytettävä klinikkaryhmän tutkimuksellisen, tertiäärisen perustehtävän mukaisiksi. Avo-osasto 9 Osasto 9:llä on hoidettu komplisoituneita ja kriisiytyneitä masennuspotilaita, erilaisia erityistutkimuksia vaativia diagnostisesti haastavia potilaita ja Valviran lähettämiä terveydenhuollon toimintakelpoisuustutkittavia. Näistä monet masennuspotilaat ovat sellaisia, jotka voisivat avo-osastoa paremmin hyötyä tiiviistä avohoidosta tai toisaalta lyhyestä intensiivisestä suljetun osaston hoidosta. Osasto 9 keskimääräinen hoito- tai tutkimusaika oli vuonna 2009 noin 35 vuorokautta Ruotsinkielinen avo-osasto 8 Osaston 8:n potilasvalintakriteerinä on ruotsinkielisyys. Diagnostisten valintakriteerien tai hoitoprofiilin puuttuessa osasto on joutunut hajottamaan osaamistaan hyvin monenlaisten potilasryhmien hoitoon ja laajaan diagnoosikirjoon, mikä näyttää tuottaneen hoidollista tehottomuutta. Vuonna 2009 osastohoitojen keskimääräinen pituus oli 31 päivää, mitä voidaan pitää melko pitkänä avo-osastohoitona. Jorvin alueen vanhuspsykiatrinen osasto HYKS vanhuspsykiatrian toiminnot kuuluvat Helsingin klinikkaryhmään myös Jorvin ja Peijaksen alueiden osalta. Vanhuspsykiatrinen osastohoito on Jorvin alueella järjestetty niin sanotun Aurorakodin tiloissa, jotka eivät ole vastanneet vaativan vanhuspsykiatrisen hoidon tarpeita. Osana HUS psykiatrian toiminnanmuutossuunnitelmaa esitetään nyt Helsingin klinikkaryhmän nykyisiä osastoja uudistettavaksi ja siirreltäväksi siten, että osastokapasiteettia pienennetään yhteensä 10 sairaansijan verran samalla avo-osastoista luopuen, integroimalla tai muuttamalla ne suljetuksi osastohoidoksi. Samassa yhteydessä siirretään Es-
8 poon Aurorakodissa sijainnut vanhuspsykiatrinen osasto Psykiatriakeskuksen kahden aikaisemman vanhuspsykiatrisen osaston läheisyyteen. Toiminnanmuutosblokki Helsingin klinikkaryhmä toteuttaa vuosina muutosblokin, jonka osatekijät ovat: 1) Nykyisen Helsingin kaupungille tuotetun ruotsinkielinen avo-osasto muutetaan suljetuksi osastoksi, joka tarjoaa myös verkostopalveluita, kuten video- ja muita konsultaatioita sairaanhoitoalueen ja sairaanhoitopiirin tarpeisiin. Muodostuvaan ja Psykiatriakeskuksen punatiilirakennukseen sijoittuvaan yksikköön kuuluisi 12 paikkainen suljettu osasto, johon yhdistetään polikliinisiä palveluita tarjoava työpiste, jota käyttävät sekä osastolta vapaana olevat työntekijät että Psykiatriakeskuksen alueella työskentelevin Helsingin ja Jorvin alueen poliklnikkatiimien työntekijät. 2) Psykiatriakeskuksen punatiilitalon tiloja vapautetaan ruotsinkieliselle yksikölle siirtämällä siellä nyt toimiva 12 paikkainen osasto 11 yhteen päätalossa toimivan, 18 -paikkaisen osasto 9 kanssa. Näiden osastojen tärkeimmät tehtävät, eli vaikeasti diagnosoitavien psykoottisten tilojen tutkimus ja hoito, vaativien potilasryhmien työ- ja toimintakykyarviot, kuvataan prosesseina, jotka kuuluvat uuden 18 paikkaisen suljetun osaston ydintehtäviin. 3) Psykiatriakeskuksen nykyiseltä ruotsinkieliseltä avo-osastolta vapautuviin tiloihin kotiutetaan tällä hetkellä Jorvin alueella ns. Aurorakodin tiloissa toimivan 12 paikkaisen vanhuspsykiatrisen osaston toiminta. Uusi osasto voi alustavasti toimia vastaavien nykyisten osastojen 2 ja 3 lailla 18 paikkaisena, tai muodostaa sairaansijoiltaan pienemmän välimuotoisen yksikön, jossa osa tiloista ja henkilöstöstä tuottaa polikliinistä, konsultatiivista toimintaa. Osasto ottaa hoitaakseen myös Tammiharjun sairaalassa hoidossa olleita vanhuspsykiatrisia potilaita. Kaiken kaikkiaan psykiatriakeskukseen muodostuu kolmen vanhuspsykiatrisen osaston kokonaisuus täydennettynä vanhuspsykiatrisella poliklinikalla. Toiminnanmuutosta koskeva talouslaskelma Edellä mainittua muutosblokkia koskeva, henkilöstömitoitukset, sairaansijamäärät ja arvioidun kuntalaskutuksen sisältämä laskelma on liitteenä ohessa. Yhteensä kymmenestä sairaansijasta luopuminen niin, että jäävien osastojen mitoitukset vastaavat aikaisempaa intensiivisempää toimintaa tarkoittaa kaiken kaikkiaan 13,75 työntekijävakanssin vähennystä, sihteerit mukaan lukien. Koko toiminnanmuutosblokin aiheuttama tulojen vähennys on euroa. Kun yksiköiden yhteenlasketut menot samalla vähenevät arviolta euroa, voidaan toiminnanmuutosratkaisun parantavan yksiköiden yhteenlaskettua tulosta edelliseen tilinpäätökseen nähden euroa, ollen kokonaisuudessaan euroa. Päätösesitys Esitän päätettäväksi edellä kuvatun, HYKS Psykiatrian Helsingin alueen ja vanhuspsykiatrian klinikkaryhmää koskevan osastojen toiminnanmuutoskokonaisuuden. Uusien osastojen toivotaan voivan aloittaa toimintansa jo mahdollisimman pian vuoden 2011 alusta. Tätä koskeva hallinnollinen päätös olisi tärkeä tehdä viipymättä, jotta asian edellyttämän järjestelyt, yt menettelyn mukaiset toimet mukaan lukien, saadaan aikataulutettua syyskaudelle 2010.
9 YHTEENSÄ VUOSITASON TULOSLASKELMA, HYKS 2009 "2011" Erotus 58 PAIK- KAA 48 PAIK- KAA Hoitopäiviä Hoitopäivän hinta Käyttöaste 80 % 90 % 10 % Käynnit Käynnin hinta TULOT MENOT Henkilöstökulut Palvelu ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat TULOS VUOSITASON LASKELMA, KUNNAT Kustannusten muutos kunnille (Suora hyöty) Kustannusten muutos kunnille (Epäsuora hyöty) Kuntien kustannusten pienennys yhteensä
10
11 1 PEIJAKSEN ALUEEN PSYKIATRISEN AVOHOIDON KEHITTÄMINEN SÄÄSTÖJÄ TUO- VA MUUTOSESITYS. Taustaa: Avohoitopainotteisuus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on perusteltu kliinisesti, eettisesti, inhimillisesti, lainsäädöllisesti sekä taloudellisesti. Osastolla hoidettavan potilaan hinnalla voidaan avohoidossa hoitaa suuri määrä potilaita. HUS-psykiatria ja HYKS:n Psykiatrian tulosyksikkö pyrkivät, HUS strategian mukaisesti, tuottamaan yhä laadukkaampia palveluja yhä taloudellisemmin, ja voimavarojen osittainen siirto laitoshoidosta avohoitoon on tällaisen kehityksen avainedellytys. HYKS Psykiatrian Peijaksen klinikkaryhmä tuottaa palvelunsa valtakunnallisesti katsoen erittäin tehokkaasti. Kuntaliiton tilastojen mukaan, Vantaan kaupunki on käyttänyt psykiatrisiin avohoitopalveluihin asukasta kohden v jopa 40% vähemmän kuin valtakunnassa keskimäärin käytetään. Laitoshoitoon (lähinnä Kellokosken sairaala) on sidottu resursseja suhteessa enemmän kuin avohoitoon. HYKS sairaanhoitoalueen kuntien ja HYKS psykiatrian tulosyksikön yhteisenä tahtotilana on saada tätä jakokulmaa muuttumaan edelleen avohoidon hyväksi. Suuremmat avohoidon resurssit mahdollistavat, avohoidon monipuolistumista ja sitä kautta potilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista entistä paremmin. Vahvistuva avohoito on omiaan vähentämään entisestään sairaalakapasiteetin tarvetta, veronmaksajien hyväksi. Nykyiset taloudelliset realiteetit huomioon ottaen, avohoidon vahvistaminen on saavutettavissa lähinnä siirtämällä voimavaroja avohoitoon yhä enemmän laitoshoidosta, ensisijaisesti Kellokoskelta. Peijaksen alueen sairaalapaikkakäyttö on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana 22 paikalla, ja suunta on edelleen sama. Tässä vaiheessa kuitenkin ollaan saavuttamassa avohoidossa saturaatiopiste, ja sen takia resurssin siirto kuntoutussairaalasta avohoitoon on välttämätön. Avohoidon vahvistumisen vaatimia voimavaroja voidaan siirtää sairaaloista sekä suoraan, että välillisesti tuottamalla sairaalapalveluja sinällään nykyistä tehokkaammin. Peijaksen alueelle sairaalakuntoutuspalveluja on tuottanut HySHA:n Kellokosken sairaala. Peijaksen ja HySHA:n psykiatrisen avohoidon uudistusten toteuduttua ja alueen kuntien panostettua potilaiden tuettuun asumiseen, Kellokosken osastokapasiteetti on sopeutettu nykyiseen 295 sairaansijaan. HUS-suunnitelma: Jatkossa HYKS-psykiatria tulee kahden kuntoutussairaalan sijaan käyttämään vain Kellokosken sairaalaa, joka profiloituu entistäkin selkeämmin vaativaan kuntoutukseen, jota ei tavallisella akuuttiosastolla ole mahdollista tai mielekästä toteuttaa. HUS-tasolla Kuntoutussairaalana on Kellokosken ohella toiminut Tammiharjun sairaala. Kahden vajaakäyttöisen sairaalan ylläpito on ollut taloudellisesti haasteellista ja kuntoutuspsykiatrian toimintojen keskittäminen vain toiseen sairaalaan tarjoaa HUS:ille toiminnallista ja taloudellista synergiaetua. Kellokoski soveltuu HUS:in ainoaksi kuntoutussairaalaksi, jolloin Jorvinkin alueen kannalta Kellokosken sairaalan käyttömahdollisuus Tammiharjun sijasta tarjoaa taloudellista etua, minkä kautta voisi vapautuvat voimavarat voisivat parantaa kuntien kykyä vahvistaa mm. psykiatriasta avohoitoa. Potilasryhmät, joihin satsaamalla sairaalakäyttöä voidaan Peijaksen alueella vähentää: 1. Psykiatristen sairaaloiden potilaista ylivoimaisesti suurin ryhmä on psykooseista, etupäässä skitsofreniasta kärsivät potilaat. Nämä potilaat muodostavat mm. suurimman yksittäisen potilasryhmän pääkaupunkiseudun ns. kalliiden potilaiden joukosta. Heidän hoidon siirtämisellä kuntoutussairaaloista avohoitoon ja sijoittamisella kuntien asumispalveluihin, osaksi alueellista kuntoutuspsykiatrian palveluketjua, on suurta taloudellista merkitystä. ACT / Tehostetun kotihoidon työryhmä: On runsaasti tutkimusnäyttöä, että liikkuva, tarvittaessa potilaan kotiin saakka palveluja tarjoava ns. työryhmäpohjainen tehostettu avohoito (Assertive Com-
12 munity Treatment, ACT) on vähentänyt skitsofreniasta kärsivien potilaiden laitoshoidon tarvetta ja parantaneet heidän elämänlaatua ja hoitotuloksia. Tästä on kokemuksia jo Vantaan alueella, jossa tehostetun kotihoidon työryhmä on toiminut muutaman vuoden, ja Kellokosken käyttöä on saatu vähennettyä. 2 Asumispalvelupotilaiden konsultointi: Palvelukotien skitsofreniapotilaiden siirto erikoissairaanhoidon avohoidon vastuulle vähentää taudin pahenemisvaiheita (kun lääkitys / hoitovastuu on potilaan hyvin tuntevalla erikoissairaanhoidolla), ja parantaa potilasvirtausta asumispalveluketjussa (potilaat pyritään kuntouttamaan aktiivisesti mahdollisimman itsenäiseen asumiseen) tällä tavalla melko pienelläkin satsauksella erikoissairaanhoito voi tuottaa säästöjä omistajakunnille. 2. DKT: Toinen toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävä potilasryhmä on epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivät, toistuvasti itsetuhoiset potilaat, jotka kuluttavat merkittävän määrän akuuttisairaaloiden ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyspalveluiden voimavaroja. Näiden potilaiden parhaat ja kustannustehokkaimmat hoitotulokset saavutetaan erityisesti heille räätälöidyllä erikoissairaanhoidollisella avohoidolla ja -kuntoutuksella, ensisijaisesti dialektis-käyttäytymisterapialla (DKT), joka tutkimustietojen mukaan vähentävät laitoshoitoa. Nykyaikainen psykiatrinen sairaanhoito on erottumaton osa integroidun kuntoutusketjun kokonaisuudesta: hoitojaksot ovat lyhyitä ja niihin liittyy massiivista alueellista perhe-, koulu-, sosiaalitoimi-, potilasjärjestö- ym. verkostotyötä. Näiden turvin hoitojaksoja on saatu entistä lyhyemmäksi. Yhä pienempi osa potilaista tarvitsee pitkäkestoista vaativaa sairaalakuntoutusta, jossa verkostotyö on suurehkon osan ajasta vähemmän aktiivista ja jossa alueellinen läheisyys ei ole yhtä keskeistä. Esitys: Vähennetään Kellokosken sairaalan käyttöä 10 paikalla, aiemmin vähennettyjen 22 paikan jatkoksi. Tästä vapautuvilla varoilla: 1. Vahvistetaan tehostetun kotihoidon työryhmää (TEKO) omalla lääkärillä: Alueella on n. 65 epästabiilitilassa olevaa, toistuvasti sairaalaan joutuvaa potilasta, jotka hyötyvät ACT toiminnasta. TEKO toimii 5 päivää viikossa virka-aikana, mutta on toiminut tähän asti ilman omaa lääkäriä. ACT työryhmän arvioitu caseload on 15 potilasta/työntekijä. Jotta tämä työryhmä voi lisäksi palvella esikoissairaanhoidon osalta yhä kasvavaa ja vaikeutuvaa kuntien tuettua asumista, vaatii toiminta 1/2 lääkärinvakanssin verran. Tämän esityksen osioon liittyy riski. ACT ryhmän työntekijät pystyvät tekemään vähemmän suoritteita, jotka lisäksi sitovat tavallista vastaanottotoimintaa enemmän henkilöstöresursseja ja ovat täten kalliimpia. HUS tuotteistus ja hinnoittelu ei vielä tunnista kyseistä toimintamallia eikä tarjoa sopivanhintaista tuotetta. Tämä saattaa aiheuttaa lisähäiriöitä tulosyksikön budjettitasapainoon. Ongelma on kuitenkin tilapäinen, koska uutta tuotteistusta paraikaa rakennetaan. 2. Vahvistetaan muuta psykoosisairauksien avohoitoa: Palvelukotipotilaat siirretään erikoissairaanhoidon vastuulle. Toiminta vaatii 2 sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajat kiertävät palvelukodeissa seuraten potilaitaan ja varmistaen että he saavat hyvää kuntoutusta ja ovat kuntonsa mukaisessa palvelussa. Palvelukotien potilaat ovat käyttäneet privaattilääkäripalveluita, joista halutaan nyt siirtyä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden lääkäripalveluihin. Tämä vaatii lääkärityövoimaa n. ½ lääkärivakanssin verran. 3. Vahvistetaan toistuvasti itsetuhoisten, epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivien potilaiden kuntouttavaa avohoitoa. Paras näyttö näiden häiriöiden hoidossa on saatu dialektis-käyttäytymisterapiasta (DKT). DKT toiminta vaatii oman työryhmänsä, johon tarvitaan 3 sairaanhoitajaa. Suunnitellut muutokset johtavat siihen, että nykyisellä väestöpohjalla Peijaksen aikuispsykiatrian osastopaikat (50 paikkaa) riittävät sekä akuuttitoimintaan, että valikoitujen potilaiden lähikuntoutukseen
13 vahvistetun avohoidon turvin. Tällöin uuden kuntoutusosaston rakentamista Peijaksen yhteyteen ei tarvita. Kellokosken palvelut riittävät täydentämään Peijaksen palveluita. 3 Muutosten aikataulu: Vuoden 2011 aikana. Taloudelliset vaikutukset: Peijaksen avohoitoon lisätään yhteensä 5 sairaanhoitajaa ja yksi lääkäri. Näiden avulla Kellokosken käyttöä vähennetään n. 8 paikalla. Kokonaisuudessaan toteutettuina, esitetyt muutokset vahvistavat palveluja, tuottamalla Peijaksen alueen kunnille samalla vuositasolla e säästöt.
14
15 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri HYKS-SAIRAANHOITOALUE / HYKS PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ TOIMINNALLISET MUUTOKSET VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUA VARTEN Toiminnallisen muutoksen lyhyt nimi: LAITOISHOIDON, AVOHOIDON JA PERUSPALVELUJEN RAJOJA MADALTAVIEN VÄ- LIMAASTOPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KUSTANNUSNEUTRAALISTI Toiminnallisen muutoksen järjestysnumero (priorisointijärjestyksessä): 1. Toiminnallisen muutoksen kuvaus: Osa 1: Peijaksen alueen nuorisopsykiatrian välimaastopalvelujen kehittäminen muuttamalla lahjoitusvaroin ylläpidetyn konsultaatiotyöryhmän omaksi toiminnaksi. Hyks nuorisopsykiatrian Peijaksen klinikalla on toiminut marraskuusta 2007 lähtien Lastenklinikan kummien varoilla kustannettu kolmihenkinen konsultaatiotyöryhmä, joka perustettiin ensisijaisesti purkamaan mielenterveyslain vastaisia tilanteita, joissa Peijaksen klinikan alueella asuva nuori päivystysluonteisesti sisäänkirjoitettiin aikuispsykiatrian osastolle. Työryhmä on järjestänyt 1-2 päivän sisällä kyseiselle nuorelle asianmukainen hoitopaikka, joko HUS- alueen nuorisopsykiatrisilta osastoilta tai avohoidosta. Lainvastainen tilanne on täten kyetty purkamaan. Aikoina, jolloin tällaisia osastotilanteita ei ole ollut, työryhmä on työskennellyt ns. välimaastotyöryhmässä, jossa perustason ja erikoissairaanhoidon työntekijät tuottavat yhdessä integroituja nuorisopalveluja - konsultoinut kouluterveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen lastensuojelua ja työskennellyt aidossa yhteistyössä edellä kuvattujen perustason palvelujentuottajien kanssa tulevan terveydenhuoltolain hengen mukaisesti. Kyseinen toiminta on osittain paikannut Peijaksen alueen nuorten mielenterveystyöpalvelujen absoluuttista niukkuutta. Rakenteilla olevan Peijaksen nuorisopsykiatrisen osaston valmistuttua 2012 työryhmä siirtyy kokonaisuudessa Peijaksen alueen välimaasto-toimintoihin. Vantaan kaupunki on toistuvasti vaatinut nimenomaisesti nuorisopsykiatrisia avohoitopalvelujen osuuden lisäämistä HUS tilauksessaan. Nuorisopsykiatria on HYKS psykiatrian ainoa erikoisala, jossa ei ole pysytty lakisääteisissä hoitoon pääsyn aikaraameissa, josta erityisesti ovat kärsineet muita niukemmin resursoidun Peijaksen alueen nuoret. Välimaastotoiminta on omiaan vähentämään erikoissairaanhoidon tarvetta ja tulee täten organisaation selviämistä myös hoitotakuu lakivelvoitteestaan. Lastenklinikan Kummien rahoitus on ilmoitettu päättyväksi vuoden 2010 aikana, joten kuvatun toiminnan varmistaminen HUS:n voimavaroin vuodenvaihteen jälkeen on kriittistä. Osa 1:n vaikutus tila-, laite tai tietojärjestelmäinvestointeihin vuosien aikana. Tilat, kalusteet ja työryhmän tarvitsema tietotekniikka on jo olemassa. Lisäksi työryhmän koulutus- ja työnohjaus kustannukset maksetaan jo nyt klinikkaryhmän budjetista. Osa 1:n vaikutus henkilöstöön Henkilöstö vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Vakanssien lukumäärä 3 Henkilöstön lukumäärä 3 Vakanssien käyttöönottopäivä Vakanssien mahd. lakkautuspäivä Henkilötyövuodet 3 sivu 1
16 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri Osa 1:n vaikutus toimintakuluihin Kululaji (1000 euroina) vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Henkilöstökulut Aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot Muut menot: koulutus- ja työnohjauskustannukset, tilat, tietotekniikka, 0 (kts. yllä) kalusteet (huom. on mak- settu jo nytkin) Yhteensä joista konsernin sisäiset erät Osa 1:n vaikutus palvelutuotantoon ja tuottoihin Muutos kohdistuu erityisesti Peijaksen alueen kuntiin. Suorite- ja tuottovaikutukset vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Suoritteiden / tuotteiden lkm laskutettavat suoritteet: lisäkäynnit laskutettavat suoritteet: lisäkäynnit laskutettavat suoritteet: lisäkäynnit Tuottoarvio (1 000 euroina) Osa 1:n yhteenveto: Lakisääteisistä velvoitteet nuorten osastohoidon suhteen toteutuvat. Lakisääteinen hoitotakuu toteutuu paremmin. Avohoitopalvelut lisääntyvät Peijaksen kuntien tahdon mukaisesti. Tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti, ESH:n ja perustason välinen raja laskee. Lahjoitusrahoituksen katkeaminen johtaisi onnistuneen ja tarpeelliseksi osoittautuneen toiminnan katkeamiseen ja lakisääteisten velvoitteiden rikkomiseen. Jatkuvuus vaatii toiminnan siirtämistä HUS:n rahoitteiseksi :n kululisäys rahoitetaan käytännössä kokonaan sisäsiirroin (kts. Osa 2). Osa 2. Jorvin kuntouttavan hoidon tehostaminen välimaastotoimintaa kehittämällä. Psykiatristen sairaansijojen käyttö on Jorvin alueella ollut valtakunnallisessa vertailussa alhaista. Jatkuvan väestönkasvun (yli asukasta v.-96 jälkeen) ja akuuttipsykiatristen potilaiden lisääntyvän moniongelmaisuuden (lähinnä samanaikaiset psyyke- ja päihdesairaudet) vuoksi paine sairaansijojen lisäämiseen on suurta. Erityisesti on kasvanut suljettujen osastopaikkojen tarve, kun avo-osastojen paikkojen tarve on sisällöllisesti kehittyvien avohoidon toimintojen turvin laskenut. Kokonaissairaansijojen tarpeen kasvua voidaan tehokkaimmin ehkäistä siirtämällä aiemmin jo siirretyn akuuttisairaanhoidon lisäksi myös suljettua kuntouttavaa sairaalahoitoa Jorvin omaksi toiminnaksi. Tämä voidaan toteuttaa sekä a) järjestämällä uudelleen avohoitoa yhdessä erikoissairaanhoidon ja perustason ja kolmannen sektorin kuntoutustoimintojen kanssa, että b) siistämällä voimavaroja sairaalasta avohoitoon. sivu 2
17 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri Jorvin sairaalassa on tällä hetkellä kaksi avo-osastoa. Niistä pienempi, 12 paikkainen osasto P1 on tarkoituksenmukaista resursoida siten, että se voi toimia suljettuna osastona. Tällöin osa niistä potilaista joita nyt joudutaan lähettämään suljetun kuntoutusosaston hoitoon Tammiharjun sairaalaan, hoidetaan läheisyysperiaatteen mukaisesti Jorvin sairaalassa, jolloin osaston käyttöaste nousee. Samalla vahvistetaan avohoidossa tapahtuvaa, erityisesti potilaiden kotiin suuntautuvaa toimintaa, mikä lyhentää sairaalahoitojaksoja. Osaston muuttaminen suljetuksi edellyttää kahta uutta sairaanhoitajan vakanssia. Samalla tämän suhteellisen pienen osaston tuottavuus nousee, koska sama henkilökunta tekee työtä myös avohoidossa. Perinteinen sairaalaosasto muuttuu kyseisen potilasryhmän tarpeita myötäileväksi sairaalan, avohoidon sekä erikoissairaanhoidon ja kuntien perustoimintojen välimaastossa toimivaksi välimuotoyksiköksi. Muutos on osa yhdessä peruskuntien kanssa kehitettävänä olevaa kuntoutustoiminnan kokonaisuutta. Muutos vastaa kuntien tahtotilaa ja aiemmin tehtyjä päätöksiä hoidattaa potilaita yhä enenevästi pääkaupunkiseudulla ja yhä avohoitopainotteisemmin. Osa 2:n vaikutus tila-, laite tai tietojärjestelmäinvestointeihin vuosien aikana Muutoksen vaikutus henkilöstöön Henkilöstö vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Vakanssien lukumäärä Henkilöstön lukumäärä yhteensä lääkärit hoitohenkilökunta muu henkilökunta Vakanssien käyttöönottopäivä Vakanssien mahd. lakkautuspäivä Henkilötyövuodet Osa 2:n vaikutus toimintakuluihin Kululaji (1000 euroina) vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Henkilöstökulut Aineet ja tarvikkeet Palveluiden ostot Muut menot Yhteensä Joista konsernin sisäiset erät: Liikelaitos xxx Yhteensä sivu 3
18 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri Muutoksen osa 2:n vaikutus palvelutuotantoon ja tuottoihin Vaikutus kohdistuu erityisesti Jorvin ja LUS:n alueiden kuntiin: Suorite- ja tuottovaikutukset vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Suoritteiden / tuotteiden lkm 830 hp 1000 hp 1000 hp Suoritteiden / tuotteiden lkm 200 hk 250 hk 250 hk Tuottoarvio (1 000 euroina) Tuottoarvio euroa kohdistuu Jorvin alueen kunnille. Kyseinen muutos mahdollistaa kuitenkin samoijen kuntien hoitopäivän ( ) vähennyksen Tammiharjun sairaalan kuluista, jolloin kokonaskulut vähenevät (katso alla oleva taulukko.) VUOSITASO lkm euroja HYKS Tulot Hoitopv HYKS Tulot Käynnit HYKS Kulut HYKS Nettotulos LUS Tulot Hoitopv LUS Kulut LUS Nettotulos Jorvin kunnat Kulujen muutos Osa 2:n Yhteenveto: Osaston käyttöaste nousee Potilaat hoidetaan läheisyysperiaatteen mukaan omalla kotialueellaan Avohoitopalvelut lisääntyvät Sairaalaresursseja siirtyy avohoitoon Kokonaiskustannukset laskevat , millä rahoitetaan tämän muutoksen osa 1:ssa esitetyt toiminnot. Muutos noudattaa kuntien tahtotilaa TALOUDELLINEN YHTEENVETO KOKO MUUTOSESITYKSESTÄ: Osa 1 Kululisäys 168 t Osa 2 Kuluvähennys -178 t TOIMINNALLINEN MUUTOS YHTEENSÄ -10 t HYKS PSYKIATRIAN TULOSYKSIKÖN NÄKÖKULMA (KOKO MUUTOSESITYS): Tulot 777 t Menot 253,5 t Tulosparannus 523,5 t sivu 4
19 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri HYKS-SAIRAANHOITOALUE / TULOSYKSIKÖN NIMI Psykiatrian tulosyksikkö/ nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä TOIMINNALLISET MUUTOKSET VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELUA VARTEN Toiminnallisen muutoksen lyhyt nimi: HYKS nuorisopsykiatrian ruotsinkielinen avohoitotiimi Toiminnallisen muutoksen järjestysnumero (priorisointijärjestyksessä): nuorisopsykiatrian muutosblokkiesitys 1 (kustannusneutraali) Toiminnallisen muutoksen kuvaus: Kielilaki oikeuttaa Suomen kansalaisen saamaan halutessaan hoitoa omalla äidinkielellään. HYKS nuorisopsykiatria ei ole toistaiseksi kuitenkaan kyennyt tuottamaan ruotsinkielisiä avohoitopalveluja, vaan ne on ostettu Folkhälsanilta. Ostojen määrä on ollut viime vuodet tasaisen aktiivista ja esim. vuonna 2009 palveluja ostettiin yhteensä 107 nuorelle yhteensä 1680 käyntiä. Folkhälsan nostaa käyntihintoja vuosittain ja vuodelle 2010 käyntihinta on 177 euroa. Vuoden 2009 käyntilukujen perusteella laskettuna vuonna 2010 kustannukset tulevat olemaan yht euroa. Folkhälsanin nuorisopoliklinikka toimii ns. perustason walk-in-poliklinikkana ja HYKS nuorisopsykiatrian on ollut, huolimatta palvelun ostajan roolista, käytännössä vaikea tai lähes mahdoton arvioida sekä hoidon laatua että sen tarkoituksenmukaisuutta. Koska ostot Folkhälsanilta ovat vakiintuneet, on muodostunut selkeä tarve perustaa HYKS nuorisopsykiatriaan oma erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava ruotsinkielellä avohoitopalveluja tarjoava tiimi. Yksikkö muodostuisi jatkossa osaksi tulevaa psykiatrian tulosyksikön ruotsinkielistä osaamiskeskusta. Tiimiin esitetään perustettavaksi seuraavat kaksikieliset vakanssit: 1 osastonlääkäri (77 000e), 1 sairaanhoitaja (38 000e), 1 psykologi (47 000e) sekä 1 osastonsihteeri (34 000e). Tiimiin saadaan sosiaalityöntekijä klinikkaryhmän sisäisenä siirtona Jorvin klinikasta, jossa työskentelee kaksikielinen sosiaalityöntekijä. Tiimin perustamisen jälkeen hoidot Folkhälsanilta lopetetaan. Tiimin toimiessa kaksikielisenä se kykenee vastaanottamaan myös suomenkielisiä potilaita siinä määrin kuin se perustyöltä (ruotsinkielinen avohoito) mahdollistuu. Näin yksikkö toimisi myös ns. puskurina kamppailtaessa hoitotakuuvelvoitteen kanssa ja yksikköön voitaisiin ohjata suomenkielisiä lähetteitä yksiköistä, jonne lähetejonoa uhkaa tilannekohtaisesti muodostua. Toiminnallisen muutoksen kautta voidaan luopua hoitojaksojen ostamisesta ulkopuoliselta palvelujentarjoajalta. Palvelun laatua voidaan omana toimintana valvoa ja toimintamuotoja kehittää. Ensimmäisenä toimintavuotena ei taloudellisia säästöjä synny, vaan ratkaisu on kustannusneutraali. Vuodesta 2012 lähtien muutosblokki tuottaa 12% säästön. Muutoksen vaikutus tila-, laite tai tietojärjestelmäinvestointeihin vuosien aikana (sanallinen kuvaus). Tarkempi investointiesitys tullaan pyytämään myöhemmin. Työryhmä tarvitsee työtilat; 4 työhuonetta, sihteerin työtila sekä verkosto ja tiimitapaamisiin yhteinen tila. Lisäksi tarvitaan kalusteita ja potilastyöhön liittyvä tietotekniikka. Osin tiimi voinee käyttää tulevan ruotsinkielisen osaamiskeskuksen yhteisiä tiloja. Muutoksen vaikutus henkilöstöön sivu 1
20 Helsingin ja Uudenmaan Liite 1 sairaanhoitopiiri Henkilöstö vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Vakanssien lukumäärä 4 Henkilöstön lukumäärä 4 Vakanssien käyttöönottopäivä Vakanssien mahd. lakkautuspäivä Henkilötyövuodet 4 Muutoksen vaikutus toimintakuluihin Kululaji (1000 euroina) vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Henkilöstökulut Aineet ja tarvikkeet Palvelujen ostot: Folkhälsanin siirtymävaihekäynnit (90 kpl) Muut menot: tilavuokrat, tietotekniikka, koulutus- ja työnohjauskustannukset /vuosi kalusteet vuonna Yhteensä (+3%) joista konsernin sisäiset erät (-12%) (-12%) Muutoksen vaikutus palvelutuotantoon ja tuottoihin Mikäli vaikutus kohdistuu vain tiettyyn /tiettyihin jäsenkuntiin, pyydetään myös se ilmoittamaan tässä yhteydessä: Suorite- ja tuottovaikutukset vuosi 2011 vuosi 2012 vuosi 2013 Suoritteiden / tuotteiden lkm Tuottoarvio (1 000 euroina) 1. ruotsinkieliset laskutettavat avohoitokäynnit: 280 kpl 2. suomenkieliset laskutettavat avohoitokäynnit siirtona muilta poliklinikoilta - hoitotakuupuskuri 1. ruotsinkieliset laskutettavat avohoitokäynnit: 1680 kpl 2. suomenkieliset laskutettavat avohoitokäynnit siirtona muilta poliklinikoilta hoitotakuupuskuri 1. ruotsinkieliset laskutettavat avohoitokäynnit: 1680 kpl 2. suomenkieliset laskutettavat avohoitokäynnit siirtona muilta poliklinikoilta hoitotakuupuskuri sivu 2
21 Vaikeahoitoisten nuorten psykiatrinen hoito Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella sekä Peijaksen ja Hyvinkään (HySHA) sairaanhoitoalueiden nuorisopsykiatrian uudelleenjärjestelyt Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten psykiatrinen hoito HUS-alueella VAINU - suunnitelma Työryhmä: Grigori Joffe tulosyksikön johtaja, HYKS-psykiatria, työryhmän puheenjohtaja, Asko Saari Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja, Mauri Marttunen professori, Helsingin yliopisto, Nina Lindberg klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri, HYKS-psykiatria, nuorisopsykiatria, Pekka Närhi ylilääkäri, HYKS-psykiatria/Peijas, nuorisopsykiatria, Leena Repokari ylilääkäri, Klinikkaryhmän johtaja, HYKS Naisten ja lastentautien tulosyksikkö Kirsi Kettunen vastuualuejohtaja, ylilääkäri, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, nuorisopsykiatria, Marjo Kollanen osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, nuorisopsykiatria, Risto Vataja tulosyksikön johtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö, Raija Kontio tulosyksikön varajohtaja, HySHA, psykiatrian tulosyksikkö
22 Tiivistelmä Nuorisopsykiatriassa vaikeahoitoiset nuoret ovat potilaita, joiden mielenterveyden häiriöön kuten käytöshäiriöihin, psykoottisiin häiriöihin tai rajuun päihteiden käyttöön liittyy vaikeata aggressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Tällaisia nuoria ei voida hoitaa tavallisilla osastoilla, vaan he vaativat erityistason hyvin resursoidun osastohoidon. Sellaista on toistaiseksi ollut saatavissa vain erityisvaikeahoitoisten nuorten yksiköissä (EVA) Kuopiossa Niuvanniemen sairaalassa ja Tampereella Pitkäniemen sairaalassa, joissa HUS alueelta on jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta sekä kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoito on kallista, jonotusajat pitkiä, ja pitkä etäisyys pitkittää hoitoja sekä vaikeuttaa nuorten kontakteja omaisiin ja verkostoihin. Johtajaylilääkärin asettama työryhmä ehdottaa tekemänsä selvityksen pohjalta toiminnallisin ja taloudellisin perusteín vaikeahoitoisten nuorten hoidon siirtämistä HUS alueelle. Kuusipaikkainen vaikeahoitoisten nuorten ns. VAINU osasto voidaan perustaa Kellokosken sairaalaan Ohkolan kiinteistöön saneerauksen jälkeen v Osaston alta lakkautetaan nuorisopsykiatrinen kuntoutusosasto, josta vapautuvat voimavarat voidaan siirtää Hyvinkään ja Peijaksen avohoitoa tukemaan. Tehostuva avohoito mahdollistaa HUS - alueella nuorisopsykiatristen sekä lastenpsykiatristen paikkojen vähentämisen yhteensä kahdeksalla sairaansijalla. Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito lähempänä kotiaan, lyhyemmät hoitojaksot, paikkojen väheneminen, edullisemmat hoitopäivämaksut, avohoidon vahvistuminen sekä synergiaedut, jotka liittyvät VAINU osaston sijoittumiseen toisen nuorisopsykiatrisen osaston yhteyteen tuottavat lisäksi rationointihyötynä uuteen toimintaan vaadittavien vakanssien perustamisen jälkeenkin vuosittain n
23 Taustaa Nuorten mielenterveydenhäiriöitä, joihin liittyy kohonnut väkivaltaisen käyttäytymisen riski joko nuorta itseään tai muita kohtaan ovat erityisesti käytöshäiriöt, neuropsykiatriset ongelmat (ADHD, autismi), päihdehäiriöt, psykoosit ja vakava masennus. Väkivaltaisuus tai itsetuhoisuus vaatii usein interventioita yhtä aikaa terveydenhuollon, lastensuojelun, rikosoikeuden ja nuorisopsykiatrian alueella. Raja lapsuusiän suuntaan on liukuva, ja myös alle vuotiailla lapsilla saattaa olla ylläkuvatulla tavalla vaikeahoitoisia psykiatrisia oireita. Nuoruusiässä tyypillisesti alkavien seksuaalisten kohdehäiriöiden eli parafilioiden vaikein muoto on pedofilia. Pedofiliaan syyllistyneen nuoren tutkiminen ja hoito perinteisellä nuorisopsykiatrisella osastolla on erittäin haasteellista. Vakavin toiseen henkilöön kohdistuva väkivallan muoto on henkirikos tai sen yritys. Suomessa nuoruusikäiset syyllistyvät vuosittain noin 6-9 henkirikokseen. Osana rikosoikeudellista selvittelyä valtaosalle nuorista tehdään mielentilatutkimus, joka vaatii sekä nuorisopsykiatrista että oikeuspsykiatrista erityisosaamista. Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidossa aggressiivista käyttäytymistä voidaan hillitä sekä modernin, kehittyneen psykofarmakologian että erilaisten psykososiaalisten kuntoutusmuotojen (mm.aggressiohallintaryhmät) kautta. Tämä vaatii kuitenkin erityisosaamista, jota perinteisillä nuorisopsykiatrisilla osastoilla ei ole. Sosiaalitoimen lastensuojelun tukena esim. huostaanottopäätöksissä tarvitaan toisinaan nuoren väkivaltariskin arviointia nuorisopsykiatrisella osastolla. Vaikeahoitoisten nuorten hoitamiseksi perustettiin sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuonna 2003 Tampereen Pitkäniemen sairaalaan sekä vuonna 2004 Kuopion Niuvanniemen sairaalaan erityisvaikeahoitoisten nuorten 12 paikkaiset (EVA) yksiköt, eli yhteensä 24 sairaansijaa koko Suomea varten. HUS alueen ostamilla paikoilla on em. yksiköissä jatkuvasti hoidossa keskimäärin kuusi nuorta (taulukko 1.). Taulukko 1. Nuorisopsykiatrian palveluostot Tampereen ja Kuopion EVA yksiköistä /2009 yhteensä, Hoitopäivät Nuorisopsykiatristen palvelujen lisäksi Tampereella ja Kuopiossa on vaikeahoitoisten nuorten osastoilla ollut hoidossa keskimäärin kaksi alle 13 vuotiasta lasta. Hoidot ovat tavallisesti keskimäärin vuoden pituisia. Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten hoito HUS -alueen ulkopuolella on kallista, ja yhteensä vaikeahoitoisille nuorille ja lapsille ostetaan vaikeahoitoisten yksiköistä HUS alueen ulkopuolelta sairaalapalveluita 1.6 M edestä vuosittain. Hoidot pitkittyvät etäisyyden vuoksi, ja perheen ja verkostojen mukaan ottaminen hoitoon on vaikeata. Tavallisilla nuorisopsykiatrisilla osastoilla on lisäksi HUS - 3
JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010
1 JORVIN ALUEEN PSYKIATRINEN KUNTOUTUSPALVELUKETJU RATIONOIVA TOIMINNALLI- NEN MUUTOSESITYS. LUONNOS 11.8.2010 Taustaa: Psykiatrinen laitos- ja avohoito. Suomessa on eurooppalaisittain edelleen runsaasti
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotAjankohtaista HUS psykiatriassa
Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 1 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotHYKS-lautakunnan kokous 9.3.2010, OHEISMATERIAALI D
1 HYKS-lautakunnan kokous 9.3.2010, OHEISMATERIAALI D HUS PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2020 1. Yhteenveto HUS psykiatrian toimintasuunnitelma perustuu HUS:n ja tulosyksikön strategiaan, psykiatriassa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginvaltuusto Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 8 Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
Lisätiedottilanne. Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info
14.3.2017 tilanne Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja PPSHP Valtuuston info 20.3.2017 Mielenterveyspalvelujen järjestelyt/ PPSHP eteläinen alue Avo-osasto Oulaskankaan sairaalaan Nuorten tukitalo (Ylivieska)
LisätiedotHUS Psykiatrian projektiraportti
2011 j HUS Psykiatrian projektiraportti Raija Kontio projektijohtaja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 28.11.2011 Seija Lahti 28.11.2011 TIIVISTELMÄ Raija Kontio. HUS Psykiatrian projektiraportti.
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (6) 5 V 20.1.2016, Vanhuspsykiatrian konsultaatiopoliklinikan ja neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmän siirtäminen liikkeenluovutuksena Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotHyks nuorisopsykiatria. Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015
Hyks nuorisopsykiatria Klaus Ranta linjajohtaja HYKS nuorisopsykiatria 21.4.2015 HYKS nuorisopsykiatrian organisoituminen 2015 Perustehtävä = Hyks Psykiatrian nuorisopsykiatrian linja vastaa pääkaupunkiseudun
LisätiedotSUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA
SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 136 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle 2014 HEL 2014-002648 T 06 00 00 Päätös päätti äänestyksen jälkeen esittelijän ehdotuksen mukaisesti
LisätiedotAKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja
AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava
LisätiedotPsykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja
Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 18.11.2014
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 (12) 1 18.11.2014 11 AIKA 18.11.2014 klo 17:00-19:36 PAIKKA Ulfåsa, Takkahuone 2.krs (Syömishäiriöklinikka) Lastenlinnantie 2a, 00250 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015
LisätiedotPienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL
Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotHYKS-lautakunnan kokous 30.3.2010, OHEISMATERIAALI A
1 HYKS-lautakunnan kokous 30.3.2010, OHEISMATERIAALI A HUS PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2020 1. Yhteenveto HUS psykiatrian toimintasuunnitelma perustuu HUS:n ja tulosyksikön strategiaan, psykiatriassa
LisätiedotHYKS:n nuorisopsykiatria. Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2012 aikana hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian
1 HYKS:n nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2012 aikana hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon klinikassa, Osastohoidon klinikassa ja Erityispalvelujen klinikassa. HYKS Nuorisopsykiatrialla
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotJyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva
LisätiedotPsykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria
Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotKELLOKOSKEN SAIRAALAN TULEVAISUUTTA SUUNNITTELEVAT TYÖRYHMÄT - NYKYTILANNE MATTI HOLI, TOIMIALAJOHTAJA, HYKS PSYKIATRIA
KELLOKOSKEN SAIRAALAN TULEVAISUUTTA SUUNNITTELEVAT TYÖRYHMÄT - NYKYTILANNE MATTI HOLI, TOIMIALAJOHTAJA, HYKS PSYKIATRIA KOHTA 4- TYÖRYHMIEN SUUNNITELMAT / TYÖSKENTELYTILANNE: Väliraportti tekeillä, alustava
LisätiedotHALLITUS KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN 88/00/01/03/01/2014 HALL 121
HALLITUS 121 02.11.2015 KELLOKOSKEN SAIRAALASTA LUOPUMINEN 88/00/01/03/01/2014 HALL 121 Suomessa on käynnissä psykiatrian palveluiden avohoitoistuminen, jonka myötä psykiatriset sairaansijat ovat vähentyneet,
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) 1 21.04.2015 14 AIKA 21.04.2015 klo 16:00-17:20 PAIKKA Hyks Psykiatriakeskus, Punatiili talo Ahlfors-sali KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ paikkaa ja vuoden 2015 lopussa 495 paikkaa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2015 1 (5) 56 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle 2015 HEL 2015-000691 T 06 00 00 Päätös Käsittely päätti vahvistaa sosiaali- ja terveysviraston
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotParaisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 150
14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 SAIRAANHOITOPIIRI
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJANOTE 1 HALLITUS 204 02.11.2009 HUS PSYKIATRIAN SUUNNITELMA 974/06/05/2008 HALL 204 SUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET HUS:n hallitus on käsitellyt psykiatrian järjestämistä
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotOPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT
TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito
LisätiedotPSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA
PSYKIATRIA / MIELENTERVEYSPALVELUT KOHTI SOTEA / PSYK LAUTAKUNTA 16.6.2016 TOIMIALAJOHTAJA MATTI HOLI, HYKS PSYKIATRIA TAUSTA I: HYKS PSYKIATRIAN YLEISKUULUMISET: Talous ja tehot tuotanto n. 2015, toimintakulut
LisätiedotAURORAN LIIKKUVA AVOHOITO. - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa
AURORAN LIIKKUVA AVOHOITO - perustettu 1.9.2014 -sairaalatoiminnan alainen yksikkö -hallinnollisesti yhtä Erityishoidon poliklinikan kanssa Perustamisen taustalla tavoitteet: - sairaalapaikkojen vähennys
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotNäkökulmia toiminnan uudistamiseen
Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotKokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin
Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija
LisätiedotPsykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina
Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa vuosina 2002-2007 Hoitoilmoitusrekisterin pohjalta Osa 2: Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö alueittain Timo Tuori 2. Psykiatristen sairaalapalvelujen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen
LisätiedotKUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua
KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista
LisätiedotIäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander
Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun
LisätiedotSAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS. Kustannuslaskenta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander
SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS Kustannuslaskenta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Virpi Alander Kustannusyhteyshenkilöiden työkokous 5.5.2010 HUS:n organisaatio Konsernihallinnon tulosalue
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö
HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotKehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu
Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen
LisätiedotENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA
ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS
Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset
LisätiedotPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokous
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntakokous 17.5.2019 Sairaanhoitopiirin johtaja Risto Miettunen 17.5.2019 LUONNOS, TYÖVERSIO 1 Yliopistosairaalan toiminta vaatii noin miljoonan asukkaan väestöpohjan
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) SAIRAANHOITOPIIRI 1 16.06.2015
HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 (12) 1 16.06.2015 11 AIKA 16.06.2015 klo 17:00-19:10 PAIKKA Hyks psykiatriakeskus 1. krs., Tammisali, Välskärinkatu 12, 00260 Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko
LisätiedotKotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051
ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUOSITASON TOIMINTASUUNNITELMAT (talousarviovuoden kehittämisohjelma) Tulosalueen/-yksikön strategisista
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUE HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta
HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta 22.11.2016 Liite 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN 2017 VAKANSSIMUUTOKSET Liite 2a Liite 2b Liite 2c Liite 2d Perustettavat ja lakkautettavat toimet (nimikemuutokset) Perustettavat
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko
Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa
LisätiedotMITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia
MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö
LisätiedotMuistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta
1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski Suomen mielenterveys ja päihdepalvelujen ohjausryhmän kokouksesta 11.3.2010 Aika: Torstai 11.3.2010 klo 13.00 15.30 Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Ravintola
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (6) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (6) 304 Stj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite oikeuspsykiatristen potilaiden hoitamisesta Kellokosken sairaalassa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti
LisätiedotTAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016
Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen
LisätiedotHelsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 2012
Helsinkiläisten lasten psykiatristen palvelujen toteutuminen v 212 Helsinkiläisten avohoitopotilaiden määrä säilyi ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntien määrä hieman väheni. helsinkiläisten
LisätiedotOYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925
OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015
TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut
LisätiedotHYKS Psykiatrian integraatio-avaukset. HUS Valtuuston seminaari Matti Holi
HYKS Psykiatrian integraatio-avaukset HUS Valtuuston seminaari 26.10.2017 Matti Holi Psykiatriset häiriöt: Ovat oireyhtymiä osa oireista näkyy heti, osan potilas tuo esiin, ja yhdessä arvioidaan kuinka
LisätiedotMielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotLastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä
Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo
LisätiedotValtiovarainvaliokunta perjantai / HE 15/2017. Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja
Valtiovarainvaliokunta perjantai 27.04.2018/ HE 15/2017 Tuula Karhula, terveys- ja vanhustenpalelujen johtaja Toimintakykyisenä kotona Toimintakykyisenä kotona Tuula Karhula, vs tj 27.4.18 Nettotoimintamenojen
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
Lisätiedot2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
LisätiedotPäätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia
Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia - Kristian Wahlbeck THL Mielenterveys ja päihdepalvelut -osasto Länsi-Suomen mielenterveyskysely seuraa tutkimuksen keinoin mielenterveyden
LisätiedotHUS PSYKIATRIAN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI, SEKÄ EHDOTUS JATKOSTA
Hallitus 7.9.2015, OHEISMATERIAALI 2 HUS PSYKIATRIAN KELLOKOSKI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI, SEKÄ EHDOTUS JATKOSTA Toimialajohtaja Matti Holi HUS, HYKS PSYKIATRIA TAUSTA HUS PSYKIATRIAN SUUNNITELMA JA TIEKARTTA
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotHyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa
Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö
LisätiedotItä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen
Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 7/2011 1 145 PSYKIATRIAN MALMIN POLIKLINIKAN TARVESELVITYS Terke 2011-698 Esityslistan asia TJA/8 TJA Käsittely Päätösehdotus Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Lisätiedot