Valtionosuudet v Kuntajaoston lausunnot

Transkriptio

1 2/2002 2/2002 Huhtikuu Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Valtionosuudet v Kuntajaoston lausunnot

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2002 Lehti ilmestyy n. 7 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 7 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladet. SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina Valtion v:n 2003 talousarvioesityksen valmistelu 4 Verotus 5 Yhteisöveron jako-osuudet 2003 Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Arvonlisäverolain mukainen laskennallinen palautus Valtionosuudet v Yleistä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 13 Ehdotukset terveydenhuollon tulevaisuuden turvaksi 14 Kuntajaoston lausunnot 15 Verotulojen kirjaamisesta kunnan vuoden 2001 tilinpäätökseen Vaalikustannusten jakoperusteet muuttuvat 16 Erikoissairaanhoitolain muutos 18 Esitys pankkikorttimaksujen pyöristämisestä 19 Kuntatalouden uusimmat julkaisut 20 Lisätilaukset 67,28 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer 67,28 euro kan beställas av Raija Haaja, fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Infobladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut/Kuntatalous Service/Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvarspersoner Martti Kallio Sisko Myöhänen Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2002 (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyöantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Taulukko 1 Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (liite 5) Lausunto 53 Verotulojen kirjaamisesta kunnan vuoden 2001 tilinpäätökseen (liite 6) Kuntatalouden uusimmat julkaisut (liite 7) Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna vain 0,7 %, kun se vielä vuonna 2000 lisääntyi 5½ %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kohoavan tänä vuonna 1½ %. Samansuuruista kokonaistuotannon määrän kasvua ovat ennakoineet useat ennustelaitokset kuluvalle vuodelle, joskin keväällä on ennustettu myös tätä korkeampia lukuja. Ensi vuodelle tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan edelleen nopeutuvan 3 prosenttiin, mutta samalla muistutetaan epävarmuustekijöistä, joista merkittävimmät liittyvät kansainvälisen talouden kehitykseen. Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 2,6 %. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 1½-2 %. Epävarmuus hintojen kohoamisessa liittyy muun muassa raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehitykseen. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi vähäiset. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousu riippuu muun muassa syksyn tuloneuvottelujen palkkaratkaisun tasosta. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2002 on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Yleissävy on lievän optimistinen, mutta esimerkiksi työttömyydessä ei tänä vuonna tapahdu kokonaistasolla muutosta parempaan suuntaan. Kunnallistalous vuosina Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan laatimassa kunnallistalouden kehitysarviossa vuosille on esitetty kuntataloutta koskevia alustavia ennustelukuja. Kunnallistalouden kehitysarviossa esitetyt laskelmat perustuvat valtiovarainministeriössä laadittuun suhdanne-ennusteeseen ja KTS-arvioon. Kehitysarvion lähtökohtana ovat kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2001 ennakolliset tilinpäätöstiedot. Arviossa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös valtion vuosien menokehyksiksi, joiden sisältöä selostetaan kehitysarvion menoja ja valtionosuuksia koskevissa osissa. Muistio on luettavissa sisäasiainministeriön Internet-sivuilta osoitteesta: Kuntasektorin taloudellinen tilanne kokonaisuutena ottaen parani viime vuonna jonkin verran vuosikatteella mitattuna. Vuonna 2002 kuntatalous pysynee kokonaisuutena ottaen viime vuoden tasolla. Kuntataloutta koskevat vakauttamistoimet vähentävät kuntien välisiä taloudellisia eroja, mutta Kuntatalous/kommunalekonomi 2/02 3

4 monen kunnan talous on huonossa kunnossa. Kuntien talous kokonaisuutena heikkenee vuonna 2003 merkittävästi, ellei kunnallistaloutta parantaviin toimenpiteisiin ryhdytä. Kuntien verotulojen arvioidaan supistuvan vuosina Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 4 % vuodessa. Kuntien toimintamenot lisääntyvät tarkastelukaudella mm. kustannustason kohoamisen, opettajien eläkejärjestelmän uudistamisen, esiopetusuudistuksen takia sekä eräiden muiden velvoitteiden lisääntymisten johdosta. Erot yksittäisten kuntien talouskehityksessä ovat merkittäviä muun muassa yhteisövero-osuuksien muutosten ja valtionosuuksien muutosten vuoksi. Liitteissä 3 ja 4 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman muutoksista vuosina sekä kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Kunnallistalouden kehitysarviossa on esitetty alustavia arvioita näiden muuttujien kehityksestä myös vuosille On syytä todeta, että kehitysarviossa esitetyt luvut ovat valtiovarainministeriön laskentaoletuksia. Esimerkiksi kunta-alan palkkaratkaisu vuodelle 2003 on avoin, mutta tässä vaiheessa voi käyttää arvioitua ansiotasoindeksin keskimääräistä kasvua 3½ % talousarvioiden valmistelussa. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut päätetään yleensä myöhään syksyllä. Osa maksuja koskevista päätöksistä tehtäneen valtion budjettiriihessä ja osa loppuvuodesta. Valtiokonttori vahvistanee valtion eläkejärjestelmän ennakkomaksuprosentit vuodelle 2003 tämän vuoden alkukesällä, jolloin kunnille ilmoitetaan päätös valtiokonttorin toimesta. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Valtion v:n 2003 talousarvioesityksen valmistelu Valtion vuoden 2003 talousarvioesitystä valmistellaan pari viikkoa myöhemmin kuin aiempina vuosina. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen aikataulu on seuraava: - valtiovarainministeriö käsittelee talousarvioehdotusta valtiovarainministeriön ensimmäinen kannanotto talousarvioehdotukseksi valmistuu hallituksen budjettiriihi on talousarvioesitys julkistetaan ja annetaan eduskunnalle Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen määrärahakehyksistä vuosille Päätöksellä on annettu ministeriöille vuosia koskevat määrärahakehykset vuoden 2003 talousarvioehdotuksen sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien laadintaa varten. Määrärahakehykset 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

5 löytyvät Internetistä osoitteesta: Verotus Yhteisöveron jako-osuudet 2003 Vuoden 2002 alussa toteutettu kuntien arvonlisäveron palautusten takaisinperinnän uudistaminen toteutettiin pääosin kuntien yhteisöveron jakoosuutta alentamalla. Tämän johdosta kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin 12,03 prosenttiyksiköllä. Valtion jako-osuutta korotettiin vastaavasti. Lisäksi kuntien ja valtion välisten rahoitussuhteiden muutokseen liittyen kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennettiin 1,13 prosenttiyksiköllä. Edellä mainittujen muutosten jälkeen kuntaryhmän jako-osuus on 24,09 %. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuksissa vuonna 2002 otettiin huomioon verotulotasauksen muutokset. Tällä perusteella kuntien osuutta yhteisöverosta alennettiin 0,87 prosenttiyksiköllä, jolloin kuntien osuus yhteisöverosta vuonna 2002 aleni 23,22 %:iin. Yhteisöveron jako-osuuksien muutoksista säädettiin verontilityslain 12 :n muutoksella ( /1458). Verontilityslain muutos perustui HE:een 130/2001. Valtiovarainvaliokunnan käsityksen mukaan esityksessä mainitut muutokset muuttavat veronsaajien jako-osuuksia säädöstasolla vain verovuoden 2002 osalta. Valiokunnan mietinnössä todettiin, että esityksen perusteluissa oleva maininta 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkauksen pysyvyydestä ei sinällään oikeuta erilliseen 1,13 prosenttiyksikön lisäleikkaukseen verovuodelta 2003, vaan jako-osuudet on vahvistettava vuodesta 2003 kaikilta osin erikseen myöhemmin. Verovuodesta 2003 sovellettaviin jako-osuuksiin on kuitenkin tarkoitus sisällyttää kuntien arvonlisäveropalautusten takaisinperintäjärjestelmästä luopumisen vaikutus pysyvästi. Lisäksi vuodesta 2003 on tarkoitus luopua verontilityslain 12 :n mukaisesta asetusmenettelystä ja säätää verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasausten muutoksesta johtuva jako-osuuksien muutos laissa oleviin pysyviin jako-osuuksiin. Tässä vaiheessa kuntaryhmän jako-osuudesta vuonna 2003 ja siitä eteenpäin ei ole tietoa. Asiasta tullaan säätämään valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen yhteydessä budjettiin liittyvänä lakina. Lainsäädäntötyön osalta viitataan valtion vuoden 2003 talousarvioesityksen aikatauluun, jota käsitellään tämän tiedotteen sivulla 4 alkaen. Tässä vaiheessa verovuoden 2003 yhteisöveron tilityksissä sovelletaan verovuoden 2002 jako-osuuksia. Kunnan verovuoden 2003 lopullinen jakoosuus määräytyy vuosien 2000 ja 2001 verotustietojen ja toimipaikkatietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvona. Verovuoden 2003 lopulliset jako-osuudet otetaan käyttöön tammikuussa Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002 5

6 Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2002 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2002 ja toinen erä viimeistään 4 päivänä marraskuuta Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2001 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 4 päivänä joulukuuta 2002 ja toinen erä viimeistään 6 päivänä helmikuuta Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (090) , Arvonlisäverolain mukainen laskennallinen palautus Kunnilla, kuntayhtymillä ja Ahvenanmaan maakunnalla on alkaen oikeus saada 5 %:n suuruinen laskennallinen palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennallisesta palautuksesta on tietopankissa julkaistu yksityiskohtaisempi tiedote. Aiheesta on kirjoitettu myös Kuntataloustiedotteessa 1/2002. Verohallinnolta on saatu lisää kannanottoja joihinkin yksittäisiin tapauksiin palautukseen oikeuttavista ja oikeuttamattomista hankinnoista ja avustuksista. Palautukseen oikeuttavat: 1. Avustus päiväkodin perustamiskustannuksiin Kunta maksaa yksityiselle päiväkodille toiminnan aloittamisen tai laajentamisen yhteydessä avustuksia perustamiskustannuksiin, minkä jälkeen päiväkodille maksetaan palvelurahaa päivähoidon tuottamisesta. Kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen avustuksesta (ja suoraan palvelun tuottajalle maksettavasta palvelurahasta), jos toiminnan harjoittaja on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin. 2. Iltapäiväkerhotoiminta Mannerheimin lastensuojeluliitto harjoittaa koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. Kunta myöntää toiminta-avustusta MLL:lle, joka ei veloita kuntaa tarjoamastaan palvelusta. 6 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

7 Kyse on verottomasta sosiaalihuoltopalvelusta ja kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen, jos MLL on merkitty yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin (vrt. urheiluseura, 4H-yhdistys, seurakunta; joiden on myös oltava rekisteriin merkittyjä, jotta kunnalla olisi oikeus palautukseen). 3. Koulukotitoiminta Koska laskennallinen palautus koskee vain verottomia terveyden- ja sairaanhoitopalveluja sekä sosiaalihuoltopalveluja, ei opetukseen liittyvät ostopalvelut yksityiseltä toiminnan järjestäjältä ja valtiolta oikeuta laskennalliseen palautukseen. Koulukodit (9 kpl) ovat valtion tai yksityisten ylläpitämiä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (635/1998) 50 :n mukaan kotikunnalla velvollisuus maksaa järjestäjälle maksuosuus koulukodissa annetusta perusopetuksesta. Koska kysymys on tältä osin perusopetuksesta eikä sosiaali- ja terveydenhuollosta, oikeutta laskennalliseen palautukseen ei siis ole. Sen sijaan siltä osin kun on kysymys koulukodissa annetuista verottomista sosiaalihuollon palveluista (asuminen, tukitoimien järjestäminen, kasvatus sekä muu huolenpito ja ylläpito), maksusuorituksesta on oikeus palautukseen. Edellytyksenä on kuitenkin, että koulukodin kunnalle osoittamassa laskussa on eritelty verottoman sosiaalihuoltopalvelun osuus muusta kotikunnan maksuosuudesta (perusopetus). 4. Yksityislääkärin kunnalta tai kuntayhtymältä veloittamat matkakulut ja päivärahat Yksityinen terveydenhuollon ammattihenkilö tai yksityinen sosiaalipalvelun tuottaja laskuttaa kuntaa myymistään verottomista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista tai sosiaalihuoltopalveluista ja erittelee laskussaan matkakulunsa ja päivärahansa varsinaisesta hoitopalkkiostaan. Kunnalla ja kuntayhtymällä on oikeus laskennalliseen palautukseen laskun koko loppusummasta ml. matkakulut ja päivärahat. 5. Lääninhallituksen luvan nojalla harjoitettu laihdutusterapiahoito Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitetun lääninhallituksen luvalla annettu hoito oikeuttaa palautukseen. Edellytyksenä on toiminnan luvanvaraisuus ja se, että hoito kuuluu yhteiskunnan valvonnan piiriin. Tällaisena pidetään lääkärin tutkimus- tai hoitomääräykseen perustuvaa hoitoa. Muunlainen esim. asiakkaan omaehtoinen tai terveydenhuoltohenkilöiden suosituksesta annettu hoito on verollista toimintaa, minkä vuoksi kunnalla tai kuntayhtymällä ei ole oikeutta laskennalliseen palautukseen. 6. Vankimielisairaalat Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaala laskuttaa kotikunnalta hoitovuorokauden hintaan perustuvan korvauksen. Kunnalla on oikeus laskennalliseen palautukseen, vaikka kunnalla ei ole sopimusta palveluntuottajan kanssa. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002 7

8 Palautukseen EI oikeuta: 1. Palveluraha kotiin palkatulle lastenhoitajalle, joka on työsuhteessa perheeseen Lapsia hoidetaan perheessä ja lastenhoitaja on työsuhteessa perheeseen. Kunta maksaa palvelurahana tietyn osan kustannuksista suoraan hoitajalle. Kunnalla ei ole oikeutta palautukseen, koska hoitajalle maksettu korvaus perustuu työsuhteeseen. 2. Kuntaan työsuhteessa olevalle perhepäivähoitajalle maksettavat kulukorvaukset Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lapsen hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset KVTES:n mukaisesti. Kulukorvaus on perhepäivähoitajan veronalaista ansiotuloa. Verotuskäytännössä maksetut kulukorvaukset vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneina kuluina. Koska po. kulukorvaukset maksetaan työsuhteen perusteella, niistä ei ole oikeutta saada laskennallisesta palautusta. 3. Näkövammaisten henkilöiden opaskoirakustannukset Kunta ostaa Näkövammaisten Keskusliitolta opaskoirapalveluita. Kunnalla ei ole oikeutta palautukseen, koska liiton myynti ei ole verotonta terveyden- tai sairaanhoitopalvelun eikä sosiaalihuoltopalvelun myyntiä. 4. Kuntoremonttilomat yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä kuntoutuslaitoksessa Eivät oikeuta yleensä palautukseen, koska eivät ole verotonta terveyden- ja sairaanhoitoa muutoin kuin lomiin sisältyvien terveydenhuollon ammattihenkilöiden suorittamien yksittäisten tutkimusten ja hoitojen osalta, joista palautusoikeus on olemassa. Lisätietoja: Juha Mynttinen, p. (09) , Tarja Tarkiainen, p. (09) , Valtionosuudet v Yleistä Vuoden 2003 valtionosuuksiin tehdään vähintään 1,6 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Vaikutus kuntien ja kuntayhtymien osalta on noin 85 miljoonaa euroa. Täysimääräinen tarkistus olisi 3,2 prosenttia. Merkittäviä valtionosuuksien lisäyksiä ei ole tiedossa lukuun ottamatta jo kesällä 2001 eduskuntaryhmien sopimaa 104 miljoonan euron lisäystä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

9 Merkittävin menonlisäys aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon aikuisiän hammashuollon laajentumisesta kokovuotiseksi, mikä lisää kustannuksia 14 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 4 miljoonaa euroa. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi ei aiheuttane vuodelle 2003 merkittäviä toiminnan eikä kustannusten muutoksia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tule merkittäviä muutoksia lukuun ottamatta vuoden 2003 alusta mahdollisesti uudistettavia kansalaisja työväenopistojen valtionosuusperusteita. Opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuoden 2001 tietojen perusteella, mikä aiheuttaa mm. perusopetuksen yksikköhinnan määräytymisperusteisiin muutoksia. Indeksitarkistuksen lopullinen määrä, mahdolliset tehtävämuutokset ja niiden valtionosuusvaikutukset sekä edellä mainitun terveydenhuollon projektin vaikutukset vuodelle 2003 selviävät viimeistään elokuun budjettiriihen ja talousarvioesityksen antamisen jälkeen (esitys annetaan ). Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2003 verotulotasaus tulee perustumaan vuodelta 2001 valmistuvan verotuksen tietoihin, joten verotulotasausta ei voida ennakollisesti laskea tarkasti. Vuoden 2001 verotus valmistuu Yhteisöveron lopulliset jako-osuudet saadaan vasta tammikuussa 2003, mikä voi viivyttää lopullisen verotulotasauksen laskemista. Vuoden 2002 alusta luovuttiin veroäyri käsitteestä myös kunnallisveron osalta. Veroäyrimäärä korvattiin käsitteellä laskennallisten kunnallisverojen määrä. Verotulotasaus määrätään laskennallisten verotulojen perusteella laskennallisesta kunnallisverosta, laskennallisesta kiinteistöverosta ja maksettavasta yhteisöverosta. Verotulot saadaan yhteismitalliseksi esittämällä ne laskennallisina kunnallisveroina. Laskennallinen kunnallisvero saadaan, kun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan oman tuloveroprosentin suhteella kerrotaan maksettava kunnallisvero vuonna Veroäyrin käsitteestä luopumisesta on kirjoitettu yksityiskohtaisemmin Kuntatalous-tiedotteessa 5/2001. Laskennallinen kiinteistövero saadaan, kun kiinteistöverolajeittaisilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla kerrotaan kiinteistöverolajeittaiset verotusarvot vuodelta Sisäasiainministeriössä on laskettu ennakollinen arvio verotulotasauksesta, joka perustuu huhtikuussa 2002 käytössä olleisiin tietoihin ja arvioihin sekä Kuntaliiton veroennustekehikkoon (kehikon ennusteet koko maa: kunnallisvero + 4,2 %, yhteisövero 23,5 %, kiinteistövero + 6,3 %). Kuntakohtaiset muutokset lopullisessa verotuksessa voivat kuitenkin olla huomattavia. Kuntakohtaisia tietoja veroista voi korjata ennusteen parantamiseksi, mikäli kunnan omat arviot veroista näyttävät oikeammilta. Ennakollista arviota tarkistetaan ennen vuoden loppua, mikäli siihen on riittäviä Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002 9

10 perusteita. Verotulotasauksen kuntakohtainen laskelma on nähtävissä Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Arviossa käytettyjä perusteita ovat olleet: - vuoden 2001 alun asukasluku (koko maa ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,68 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,79 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,39 - laskennallinen verotulo /asukas - tasausraja (90 %) 2 367,09 /asukas Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Yleinen valtionosuus Kuluvana vuonna yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä on 27,71 euroa/asukas. Yleisestä valtionosuudesta vähennetään aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen 3,1 miljoonaa euroa. Yleiseen valtionosuuteen tehdään vähintään 1,6 prosentin indeksitarkistus. Vuodeksi 2003 arvioitu yleisen valtionosuuden määrä puolitetulla indeksi tarkistuksella on 27,65 euroa/asukas. Valtionosuuden määrään lisätään porrastukset ja vähennetään valtionosuusleikkaus 7,53 /asukas. Yleisen valtionosuuden määräytymisessä on otettava huomioon jo tälle vuodelle muuttuneet syrjäisyys- ja saaristolisän määräytymisperusteet sekä muuttuneet syrjäisyysluvut (kuntien valtionosuuslain muutos 1360/ ja 10, asetuksen muutos 1448/ ). Vuoden 2003 valtionosuuslaskelmissa käytettävä asukasluku on (vuoden vaihteen 2001/2002 asukasluku). Ennakkolaskelma yleisestä valtionosuudesta löytyy osoitteesta: kohdasta palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Verotulotasausta ei ole otettu huomioon yleisen valtionosuuden määrässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tehdään vähintään 1,6 prosentin indeksitarkistus. Ikäryhmittäisiin laskennallisiin valtionosuusperustei- 10 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

11 siin tehdään lisäksi vuonna 2002 aloitettuja tehtäviä koskevat kustannuslisäykset. Tällaisia lisäyksiä ovat: - aikuisiän hammashuollon aloittaminen alkaen (v ja sen jälkeen syntyneet). Lisävaikutus vuodelle 2003 kustannuksina terveydenhuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmään on 14 miljoonaa euroa, valtionosuutena 4 miljoonaa euroa. - toimeentulotuen ja ansiotulojen yhteensovittaminen alkaen. Lisävaikutus vuodelle 2003 sosiaalihuollon 7-64 vuotiaiden ikäryhmään on 3,8 miljoonaa euroa, valtionosuutena miljoona euroa. Edellä mainittujen vaikutusten huomioonottamisen jälkeen puolitetulla indeksi tarkistuksella ennakollisiksi laskennallisiksi valtionosuusperusteiksi saadaan seuraavaan taulukkoon lasketut arviot. Arvioita muuttavat mahdollisesti budjettiriihessä ja valtion talousarvioesityksessä esitettävät muutokset. Ikäryhmittäiset valtionosuusperusteet ( /asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v arvio v v arvio v vuotiaat 4 157, ,27 518,29 526, vuotiaat 296,82 302,54 589,63 602, vuotiaat 555,54 564, , , vuotiaat 3 252, , , ,04 yli 85 vuotiaat 9 186, , , ,92 Muut laskennalliset perusteet ( /asukas): v arvio v Työttömyyden mukainen määrä 380,18 386,26 Työttömyysasteen mukainen määrä 34,71 35,26 Sairastavuuden määrä 257,29 261,40 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas): Rahoitusosuus asukasta kohti 1 557, ,85 - tarkistus (vireillä) 1 558,46 Muut perusteet: Työttömyysprosentti 12,9 % 12,0 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 25,3 % 26,36 % - tarkistus (vireillä) 25,36 % Valtionosuusprosentti Vuoden 2002 ennakollinen valtionosuusprosentti on 25,3 %. Verotulotasausta koskevan päätöksen jälkeen valtionosuusprosenttia tarkistetaan. Prosentiksi tullee tällöin 25,36 %. Tarkistettu valtionosuus alkuvuodelta maksetaan sen jälkeen, kun tätä koskeva lainmuutos ja määrärahanlisäys lisäta- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 lousarviossa on hyväksytty. Eduskuntaryhmät sopivat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden lisäämisestä vuodelle miljoonalla markalla eli 104,28 miljoonalla eurolla. Lisäyksen jälkeen valtionosuusprosentin arvioidaan vuonna 2003 olevan 26,36 %. Edellä arvioitujen perusteiden mukaiset kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet on esitetty Kuntaliiton Internet-sivulla osoitteessa kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2003 valtionosuudet. Valtionosuusarviot on laskettu käyttämällä kuluvan vuoden maksatuksen mukaisia työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimia. Verotulotasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin tehdään vähintään 1,6 prosentin indeksitarkistus, joka on puolet täydestä määrästä. Keskimääräiset yksikköhinnat määrätään siten, että niissä ei ole enää arvonlisäveron osuutta, jolloin kuntien ja kuntayhtymien yksikköhinnoista ei enää erikseen vähennetä arvonlisäveroa. Kaikki opetustoimen yksikköhinnat lasketaan uudelleen vuodelta 2001 kerätyistä tiedoista. Yksikköhintoihin tehdään ns. kaksivuotistarkistus. Näin ollen esim. perusopetuksen yksikköhinnan kaavat lasketaan uudelleen (kaavojen vakiot muuttuvat). Yksikköhintojen ja valtionosuuksien määrää on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtionosuuden määräytymisen pohjaksi lienee otettava nykyiset yksikköhinnat, joihin lisätään 1,6 prosenttia. Valtion talousarviossa ratkeaa, onko indeksitarkistus puolet vai täysimääräinen. Täysimääräinen tarkistus olisi 3,2 prosenttia. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintoja ei koroteta, koska niihin ei tehdä lakisääteistä tarkistusta. Yksikköhintojen taso riippuu vuotuisesta valtion talousarviosta. Arvioita tehtäessä olisi otettava huomioon asukasmäärien ja oppilasmäärien muutokset samoin mahdolliset muutokset kouluverkkoon, erityisopetukseen ja vammaisopetukseen. Oppilasmäärien muutosten osalta on otettava huomioon, että varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan. Yksikköhinta sen sijaan määräytyy edeltävän vuoden syyskuun oppilasmäärän perusteella. Laskennallisten valtionosuusperusteiden arviointia helpottaa vuoden 2002 lopullisen valtionosuuspäätöksen (ns. 6VOS raportti) käyttäminen pohjana. Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuuslaskelma vuodelle 2003 arvioidaan tässä vaiheessa seuraavaksi: 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

13 v arvio v Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 438, ,228 - kuljetus ja lisäkoulutus 6,209 6, luvun leikkaus 111, ,706 - perustamish. alv-osuus 0,500 - Yhteensä ( /asukas) 556, ,242 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 556,95 563,24 Arviossa kuluvan vuoden laskennallisiin kustannuksiin ja investointilisään on lisätty 1,6 % samoin kuin kuljetuksen ja lisäkoulutuksen sekä leikkauksen osuuteen. Vuoden 2003 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta. Oppilasmäärämuutoksia ei ole tässä vaiheessa arvioitu. Valtionosuuden määräytymisperusteisiin ei tässä vaiheessa ole tiedossa muutoksia. Vireillä on ollut kansalais- ja työväenopistojen valtionosuusperusteiden muuttaminen. Hallituksen esitystä niiden muuttamiseksi ei ole toistaiseksi annettu, koska asian valmistelu on vasta käynnistymässä. Muutos saattaa olla mahdollinen jo vuoden 2003 alusta. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Päivi Rajala p. (09) , Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2002 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö pyytänee entiseen tapaan hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna 54,157 miljoonaa euroa. Sisäasiainministeriö lähettää avustuksen hakemista koskevan kirjeen ennen kesäkuuta. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota sekä liitteinä tilinpäätös ilman tase-erittelyä ja kaksi liitelomaketta täytettynä (ohjeet tarkemmin sisäasiainministeriön kirjeestä). Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriössä lisätietoja antavat: Rainer Alanen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Ville Salonen, p. (09) Ehdotukset terveydenhuollon tulevaisuuden turvaksi Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Periaatepäätös toimii terveyspalvelujärjestelmän kehittämisen pohjana. Periaatepäätös löytyy Internetistä osoitteesta: Valtioneuvosto asetti projektin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Projektille nimettiin johtoryhmä ja johtoryhmä nimesi hankkeen taustatyöhön viisi selvityshenkilöä ja heille tukiryhmät. Ryhmät ovat kuulleet laajaa joukkoa terveydenhuollon asiantuntijoita. Hankkeen johtoryhmä on selvitysmiehen esityksestä muovannut esityksen niiksi toimenpiteiksi, joihin tulisi ryhtyä terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Johtoryhmä esittää, että hoitoon pääsy määräajoissa turvataan vuoteen 2005 mennessä. Kaikki tarpeelliseksi todettu hoito on tähän mennessä järjestettävä kuuden kuukauden kuluessa, polikliininen hoidon arvio erikoissairaanhoidossa kolmen viikon kuluessa sekä terveyskeskuksen ensiarvio hoidosta ja hoidon tarpeesta kolmessa päivässä yhteydenotosta. Jos kunta tai kuntayhtymä ei itse voi järjestää hoitoa määräajassa, on se velvollinen hankkimaan sen muualta potilaan omavastuuosuuden muuttumatta. Raportti on luettavissa Internetissä osoitteessa julk01fr.htm otsikolla Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi (Työryhmämuistioita 2002:3). Terveydenhuoltohenkilöstön koulutusta lisätään. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää esitetään lisättäväksi vuodesta 2002 alkaen 550:stä 600:aan. Työyhteisöjä kehitetään järjestämällä johtamiskoulutusta. Terveydenhuoltohenkilöstölle järjestetään työantajan toimesta systemaattinen täydennyskoulutus. Toimintoja ja rakenteita esitetään uudistettavaksi niin, että 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

15 perusterveydenhuolto järjestetään seutukuntakohtaisina toiminnallisina kokonaisuuksina. Ratkaisuissa huomioidaan alueelliset erot ja etäisyydet. Erikoissairaanhoidon työnjakoa kehitetään ja lisätään. Aluesairaalat muodostavat alueensa perusterveydenhuollon kanssa terveydenhuoltoalueita tai toimivat nykyistä kiinteämmin keskussairaaloiden yhteydessä. Terveydenhuollon lisärahoitustarve vuoteen 2007 mennessä on 0,7 miljardia euroa. Tällä rahoitusosuudella voidaan päästä hoitosuositusten edellyttämään tasoon sekä turvata väestön ikääntymisestä aiheutuva palvelujen kysyntä ja hoidon saamisen enimmäisajat. Lisärahoituksesta vastaavat valtiot ja kunnat yhdessä. Erillisellä hankerahoituksella tuetaan toiminnallisia muutoksia sekä elektronisen sairauskertomuksen käyttöönottoa, Käypä Hoito- ja Rohto- projekteja. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikön rahoitusta nostetaan. Hankkeen toimeenpanosta vastaa johtoryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ohjelman toteuttamista. Raportin mukaan hankkeen toimeenpanoon liittyvät ehdotukset vaikuttaisivat valtion talousarvioon liitteessä 5 esitetyn mukaisesti. Valtion panostuksen aloitus projektiin selviää vuoden 2003 talousarvioesityksessä tai mahdollisesti jo tämän vuoden lisätalousarviossa. Kuntajaoston lausunnot Lausunto 53/ Lausunto verotulojen kirjaamisesta kunnan vuoden 2001 tilinpäätökseen (liite 6) Kuntajaosto on kokouksessaan antanut lausunnon 53 verotulojen kirjaamisesta kunnan vuoden 2001 tilinpäätökseen. A:n kunnanhallitus on pyytänyt kuntajaostolta oikeutta poiketa verotulojen kirjaamisohjeesta verovuodelta 2001 yhteisöverotulojen oikaisutilityksessä tammikuussa 2002 lisää tilitetyn yhteisöveron osalta vuoden 2001 tilinpäätöksessään. Hakija perusteli hakemustaan sillä, että kunnassa sijaitsevan yhden yhtiön vuoden 2000 olennaisia, kertaluonteisia tuottoja sisältävä poikkeuksellisen hyvä tulos on korottanut merkittävästi verovuoden 2001 kunnan yhteisöveron jako-osuutta ja yhteisövero-osuuden tilitettyä määrää. Hakija esitti näkemyksenään, että verovuoteen 2001 kohdistuva yhteisöverotilityksessä tammikuussa 2002 tilitetty määrä, noin 7,2 mmk, on likimain kokonaisuudessaan sellainen tilityserä, joka perustuu poikkeukselliseen vuoden 2000 yhteisöverokertymään eikä se siltä osin vastaa kunnan lopullista yhteisövero-osuutta vuodelta Hakijan käsityksen mukaan vuoden 2001 oikaisutilitys tullaan perimään pois tammikuussa 2003, kun vuoden 2001 yhteisöverotus valmistuu. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 Hakijan esittämä oikaisu tarkoittaisi käytännössä tilinpäätösvuoden yhteisövero-osuuden kirjaamista arvioidun maksuunpanon perusteella. Antaessaan verotulojen kirjaamisohjetta on kuntajaosto kuitenkin katsonut, ettei verotulon kirjaaminen arvioon perustuen ole riittävän luotettava kirjauskäytäntö tuloksen laskennan ja kuntien välisen vertailun kannalta. Verovuoden 2001 yhteisöveron jako-osuuksia oikaistaan viimeisen kerran tammikuussa Verovuodelta 2002 jälkikäteistä oikaisua ei enää tehdä. Etukäteen määrättävään jako-osuuteen siirtyminen tulee vähentämään yhteisövero-osuuteen liittyvää epävarmuutta. Lisäksi yhteisöveron merkitys kuntien verotuloissa vähenee arvonlisäveron takaisinperinnän kuittauksesta johtuen. Kuntajaoston lausunnon mukaan hakijan tulee kirjata osuus yhteisöverosta kuntajaoston antaman kirjausohjeen mukaisesti. Siltä osin kuin tilitetyn verotulon lopulliseen tuloutumiseen liittyy olennaista epävarmuutta, tulee hakijan tehdä selkoa toimintakertomuksessa tai tuloslaskelman liitetiedoissa. Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Kuntajaoston liitetieto-ohjeen mukaan tilinpäätökseen liitetään sellaisia liitetietoja, jotka ovat tarpeen jonkin tuloslaskelman tai taseen erän selventämiseksi. Kuntajaoston tuloslaskelmaohjeen mukaan kunnan on annettava selvitys kuntakohtaisten jako-osuuksien muutoksista aiheutuvien oikaisujen määristä. Samassa yhteydessä esitetään myös yhteisöverotulon lopulliseen tuloutumiseen liittyviä laskelmia ja selvityksiä, mikäli siihen liittyy olennaista epävarmuutta. Lisätietoja: Anneli Heinonen, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Sisko Myöhänen, p. (09) , Vaalikustannusten jakoperusteet muuttuvat Laki vaalilain muuttamisesta (247/2002) tulee voimaan Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Muutosten tarkoituksena on parantaa vaalijärjestelmän toimivuutta. Tavoitteena on mm. äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksien lisääminen siirtämällä kaikkia kotimaan äänestyspaikkoja koskeva päätöksenteko kunnille sekä valtion ja kuntien vaalikustannusten jakoperusteiden muuttaminen siten, että kuntien taloudellinen rasitus vaalien järjestämisessä vähenee. Oikeusministeriö on lähettänyt vaalilain muutosesityksistä kunnille kirjeen (OM 1/51/2002). 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

17 Tässä yhteydessä tarkastellaan vaalikustannusten jakoperusteiden muutoksia kuntien ja valtion välillä. Kuntaliiton lakiasiat -yksikkö tiedottaa muilta osin lain muutoksista myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Vaalien kustannusten jaossa perusperiaatteena on, että valtio huolehtii kaikissa vaaleissa tietojärjestelmä- ja vaalimateriaalikustannuksista. Kunnat vastaavat muista kustannuksista. Vaalilain 188 :ssä (247/2002) on säännelty kustannusten jako vaaliviranomaisten välillä. Em. pykälän 1 momentin mukaan oikeusministeriö vastaa kaikissa vaaleissa: - vaalitietojärjestelmän kustannuksista (mukaan lukien myös kuntien tuloslaskentaohjelmistojen kustannukset) - ilmoituskorttien ja vaalimateriaalin kustannuksista - ennakkoäänestyksen lähetekuorten postimaksuista - ulkomailla tapahtuvan ennakkoäänestyksen kustannuksista sekä - vaalipiirilautakuntien kustannuksista. Vaalilain :n mukaan kukin kunta vastaa keskusvaalilautakunnan, vaalilautakuntien, vaalitoimikuntien ja kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijoiden toiminnasta aiheutuneista kustannuksista sekä kaikista muistakin vaalien toimittamisesta kunnassa aiheutuneista kustannuksista, pois lukien :ssä säännellyt oikeusministeriön vastuulla olevat kustannukset. Lisäksi oikeusministeriö suorittaa kaikissa muissa kuin kunnallisvaaleissa (eli eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa) jokaiselle kunnalle kertakorvauksen, jonka määrä on ministeriön vahvistama euromäärä kerrottuna kunnan Suomessa asuvien äänioikeutettujen lukumäärällä. Korvauksen on tarkoitus kattaa kuntien vaalitoiminnasta aiheutuvia menoja. Ministeriö vahvistaa korvauksen määrän ennen vaaleja. Hallituksen esityksen mukaan (HE 1/2002 vp) korvauksen määrää arvioitaessa tulisi tarkoituksena olla se, että korvaus kattaisi mahdollisimman täydellisesti kunnille valtiollisista vaaleista aiheutuneet kustannukset. Jos presidentinvaalissa toimitetaan toinen vaali, korvaus suoritetaan kaksinkertaisena. Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa kertakorvauksen suuruuteen, vaan se jää oikeusministeriön vahvistuksen varaan. Lähtökohtana esityksessä mainitaan kuitenkin 1,7 euroa äänioikeutettua kohden, jolloin valtion kunnille suorittama korvaus olisi yhteensä noin 6,7 milj. euroa. Vuoden 2003 talousarvion valmistelussa voidaan tässä vaiheessa käyttää 1,7 euroa. Oikeusministeriö vahvistanee korvauksen määrän syksyn aikana. Käytännössä muutos vähentää kuntien vaalimenoja eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa, mutta lisää niitä kunnallisvaaleissa. Kuntien kustannusvastuun väheneminen valtiollisissa vaaleissa on katsottu perustelluksi siksi, koska valtiolliset vaalit liittyvät lähinnä vain valtiolliseen päätöksentekoon. Vastaavasti kuntien kustannusvastuun lisäämistä kunnallisvaaleissa perustellaan sillä, että kunnallisvaalit ovat keskeinen osa kunnallista päätöksentekoa. Europarlamenttivaalien osalta ehdotus ei aiheuttane merkittäviä muutoksia. Kunnat vastaavat jatkossa myös yleisen ennakkoäänestyksen kustannuksista, joista tähän asti on huolehtinut oikeusministeriö. Sen sijaan kuntien käyttämät tuloslaskentaohjelmistot ovat tähän saakka olleet kuntien itsensä Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 kustantamia, jatkossa vaalitietojärjestelmien kustannuksista kaikissa vaaleissa siis vastaa valtio. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, puh. (09) , Heikki Harjula, puh. (09) , (vaalilain sisältö) Oikeusministeriö: Arto Jääskeläinen, puh. (09) Erikoissairaanhoitolain muutos Voimassa olevan erikoissairaanhoitolain 56 a :n mukaan Sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkunnalle aiheutuneiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi sairaanhoitopiirin kuntainliitolla tulee olla tasausjärjestelmä. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta (HE 236/2001 vp). Tasavallan Presidentti on vahvistanut lain ja laki löytyy säädöskokoelmasta (279/2002). Laki tulee voimaan muilta osin, mutta lain 56 a tulee kuitenkin voimaan Tässä yhteydessä tarkastellaan lyhyesti lain 56 a :n muutosta. Lain muutoksella poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasausjärjestelmää koskevaa säännöstä muutetaan siten, että siinä velvoitetaan sisällyttämään järjestelmään kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot. Erikoissairaanhoitolain 56 a on muutettu seuraavaksi: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkunnalle aiheutuneiden poikkeuksellisen suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla kaikki tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä. Kuntayhtymän perussopimus Kuntaliiton kuntayhtymän perussopimusmallissa (Yleiskirje ) on annettu malli suoritteiden hinnoittelua ja laskutusta varten. Kohdassa VI on malli poikkeuksellisista hinnoitteluperusteista, jonka mukaan: Erikoissairaanhoitolain 56 a :n tarkoittamien jäsenkunnalle aiheutuvien poikkeuksellisten suurten potilaskohtaisten kustannusten tasaamiseksi jäsenkunnilta peritään tilikauden alun asukaslukuun perustuva ja valtuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämä maksu. Potilaskohtaisten kustannusten tasaamisesta päättää yhtymävaltuusto. Mikäli perussopimus on laadittu edellä olevan mallin mukaan, ei erikoissairaanhoitolain muutos aiheuta muutostarpeita perussopimuksiin. Ellei näin ole tehty, on kuntayhtymien ja jäsenkuntien syytä tarkistaa, aiheuttaako erikoissairaanhoitolain muutos tarkistustarpeita perussopimukseen. Lisätiedot: Sisko Myöhänen, p. (09) , (perussopimus) Synnöve Amberla, p. (09) , (lain sisältö) 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

19 Esitys pankkikorttimaksujen pyöristämisestä Hallitus esittää, että lakia euromääräisten maksujen pyöristämisestä muutetaan siten, että myös pankki- tai muulla maksukortilla suoritettava maksu voidaan pyöristää lähimpään viidellä tai kymmenellä jaolliseen senttimäärään. Muutosesityksen tarkoituksena on selventää lain tulkinnanvaraisuutta pankkikorttimaksujen osalta. Nykytila Euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain 1 :n mukaan (890/2000) Suomessa suoritettava euromääräinen maksu pyöristetään lähimpään viidellä tai kymmenellä jaolliseen senttimäärään. Yhden ja kahden sentin suuruista maksua ei pyöristetä. Maksu voidaan pyöristää myös velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen sijasta velaksi, mikä tarkoittaa, että myös luottokortilla tapahtuva maksu voidaan pyöristää. Lain 2 :n mukaan senttimääriä ei pyöristetä, jos osapuolten kesken on niin sovittu tai jos maksu suoritetaan tilien välisenä tilisiirtona. Laissa ei ole säännöksiä siitä, pyöristetäänkö pankkikortilla suoritettava maksu, mikä on käytännössä aiheuttanut epäselvyyttä. Periaatteessa pankkikorttimaksu tapahtuu tilien välisenä siirtona eikä sen pyöristäminen olisi tarpeen. Toisaalta pankkikorttimaksuun sisältyy maksutapahtuman ja tililtäoton välillä viive, joten sitä voidaan pitää myös velaksikirjaamisena, joskin varsin lyhytaikaisena. Käytännön maksutilanteessa pankkikorttimaksu koetaan käteismaksuun rinnastettavana ja mm. vähittäiskaupan kassapäätteet on usein ohjelmoitu pyöristämään myös pankkikorttimaksut. Muutosesitys Lain tulkintaepäselvyyden poistamiseksi hallitus ehdottaa, että pankki- tai muulla maksukortilla tapahtuvat korttimaksut saadaan pyöristää samoin kuin velaksi kirjattavat maksut. Mitään velvollisuutta pyöristämiseen ei kuitenkaan olisi. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lainmuutoksella vahvistettaisiin nykyisin jo noudatettu käytäntö, joten sillä ei olisi taloudellisia vaikutuksia valtiolle, kunnille eikä yritystoiminnalle. Hallitus esittää (HE 29/2002 vp), että euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain (890/2000) 1 :n 3 momentti muutetaan seuraavaksi: Maksu voidaan pyöristää 1 momentissa säädetyllä tavalla myös velottaessa sitä kirjallisesti tai kirjattaessa se maksamisen sijasta velaksi taikka maksettaessa se pankki- tai muulla maksukortilla. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Lisätietoja: Leena Piekkola, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

20 Kuntatalouden uusimmat julkaisut Kuntatalouden uusin julkaisu on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausuntoja Julkaisuun on koottu kaikki kuntajaoston lausunnot, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Liitteenä 7 julkaisuluettelo, josta löytyvät muut kuntatalouden uusimmat julkaisut sekä niiden tilaustiedot. Täydellinen luettelo Kuntaliiton julkaisumyynnissä olevista teoksista löytyy helpoimmin Kuntaliiton verkkokirjakaupasta, osoitteesta: asiakohdasta kirjakauppa. Kirjakaupassa voit selata kirjoja aihealueittain ja etsiä kirjaa nimellä tai hakusanalla. Tilaaminen käy helposti: lisäät vain haluamasi tuotteet ostoskoriin. 20 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2002

21 Liite 1 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja * 2001* (% muutos) Tuotanto (määrä) 4,1 5,6 0,7 Palkkasumma 4,8 6,9 6,5 Ansiotaso 2,8 4,1 4,5 Ansiotyöpanos 2,4 2,2 2,0 Inflaatio 1,2 3,4 2,6 (%-yksikköä) Työttömyysaste 10,2 9,8 9,1 Verot/BKT 46,2 47,1 45,6 Julkiset menot/bkt 52,1 48,6 49,4 Rahoitusjäämä/BKT 1,9 7,0 4,9 Julkinen velka/bkt 46,8 44,0 43,6 Vaihtotase/BKT 6,0 7,2 6,5 Euribor 3 kk, % 3,0 4,4 4,3 10 vuoden korko, % 4,7 5,5 5,0 2002** 1,6 3,7 3,3 0,4 1,5 9,4 45,0 50,0 3,6 44,0 5,9 3,3 5,1 Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund J. Turkkila/my

22 Liite 2 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2002 Laitos Julkaisu- BKT, Inflaatio Työttö- Palkkaajankohta muutos myys- summan 2001/2002 % % aste muutos % % Nordea elokuu 3,5 2,2 9,1.. SP syyskuu 2,4 1,8 10,0.. VM syyskuu 2,5 1,7 8,8 4,1 ETLA syyskuu 2,5 1,5 8,9 4,5 OPK syyskuu 2,5 1,7 9,0.. PTT lokakuu 1,7 1,8 9,7.. PT lokakuu 1,7 1,8 9,4 3,5 VM marraskuu 1,6 1,7 9,4 3,5 Sampo joulukuu 1,6 1,3 9,5.. ETLA joulukuu 1,9 1,4 9,4 3 OECD joulukuu 1,2 1,7 9,6.. SP joulukuu 1,3 1,5 9,8 3,5 PT tammikuu 1,7 1,5 9,5.. Nordea tammikuu 2,8 1,5 9,5.. VM maaliskuu 1,6 1,5 9,4 3,7 SP maaliskuu 1,5 1,9 9,5 3,5 OPK maaliskuu 2,0 1,5 9,4.. Sampo maaliskuu 1,6 1,7 9,4.. ETLA maaliskuu 2,0 1,7 9,3 3,8 PT maaliskuu 1,6 1,5 9,4 3, J. Turkkila/hp

23 Kunta-alan palkkasumman kehitys Liite 3 (Toimenpiteen tai sen muutoksen vaikutus kokonaispalkkasummaan, %) Erä * Sopimuskorotukset sekä palkka- ja rakenneliukuma 0,7 3,7 4,2 1,7 3,3 2,4 3,5 4,3 Paikalliset sopimukset 0,7 1,9 0,0-0,1-0,3 0,1 0,3 0 Lomautukset 0,5 0,1 0,1-0,1-0,2 0,2 0,1 0 Irtisanomiset -0,2-0,2-0,1 0,0-0,1-0,1 0,0 0 Muut tekijät 1) -2,3 0,7 3,1 1,9-0,6-0,3 0,2 1,3 YHTEENSÄ -0,6 6,2 7,3 3,4 2,1 2,3 4,1 5,6 2002** 3, ,9 4,5 1) Mm. työpanoksen muutoksen vaikutus *) Ennakkotieto **) Ennuste Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund J. Turkkila/my

24 Liite 4 Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI SOSIAALITURVAMAKSUT * kansaneläkevakuutus 3,95 3,15 3,15 3,15 3,15 3,15 * sairausvakuutus 2,85 1,60 1,60 1,60 1,60 1,60 TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSU 4,0 a) 4,0 a) 3,9 a) 3,85 b) 3,45 b) 3,10 c) KVTEL-MAKSU 25,3 25,3 25,9 26,1 26,4 26,7 - työnantajat (keskimäärin) 21,0 20,8 21,2 21,4 21,7 22,2 - työntekijät 4,3 4,5 4,7 4,7 4,7 4,5 OPETTAJIEN ELÄKEMAKSU (keskimäärin) 7,0 10,0 13,0 16,0 MUUT (keskimäärin) 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 2002* 2,40 aa) 1,60 2,7 d) 27,0 22,6 4,4 20,5 1,0 aa) Alennettu maksutaso alkaen b) 0,9 % viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta a) 1 % viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta c) 0,8 % viiden ensimmäisen palkkamiljoonan osalta d) 0,7 % palkasta palkkasumman euroon asti ja 2,7 % ylittävältä osalta Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund A J. Turkkila/my

25 Liite 5 TAULUKKO 1 Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Hankkeen toimeenpanoon liittyvien ehdotusten vaikutukset valtion talousarvioon (lisäykset vuoden 2003 kehyksen tasoon)* Määräraha (milj. ) Palvelujärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen** - mm. alueelliset tietojärjestelmät, rakennemuutosten tukeminen, alueellisten hoito-ohjelmien laatiminen Vuosi Työyhteisön kehittäminen (TM) Kansalliset hoitosuositukset (RAY) Rationaalinen lääkehoito (Lääkelaitos) Teknologian arviointi (FinOHTA) Tietojärjestelmien ja sähköisen sairauskertomuksen kehittäminen (Stakes) Ohjelman toteuttaminen (STM) * Ei sisällä kuntien sosiaali- ja terveysalan valtionosuuksia koskevia esityksiä ** Valtionavustus maksetaan palvelujärjestelmän rakenteellista ja toiminnallista kehittämistä tukevasta valtionavustuksesta

26 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO (4) LAUSUNTO VEROTULOJEN KIRJAAMISESTA KUNNAN VUODEN 2001 TILINPÄÄTÖKSEEN 1 Hakemus 1.1 Perusteluja A:n kunnanhallitus pyytää kirjanpitolautakunnan kuntajaostolta oikeutta poiketa kirjaamisohjeesta koskien yhteisöverojen oikaisutilitystä vuodelle 2001 A:n kunnan vuoden 2001 tilinpäätöksessä Hakija on perustellut hakemustaan sillä, että kunnassa sijaitsevan yhden yhtiön vuoden 2000 olennaisia, kertaluonteisia tuottoja sisältävä poikkeuksellisen hyvä tulos on korottanut merkittävästi verovuoden 2001 kunnan yhteisöveron jako-osuutta ja yhteisöveron tilitettyä määrää. Hakija esittää näkemyksenään, että verovuoteen 2001 kohdistuva yhteisöverotilityksessä tammikuussa 2002 tilitetty määrä, noin 7,2 mmk, on likimain kokonaisuudessaan sellainen tilityserä, joka perustuu poikkeukselliseen vuoden 2000 yhteisöverokertymään eikä se siltä osin vastaa kunnan lopullista yhteisövero-osuutta vuodelta Hakijan käsityksen mukaan vuoden 2001 oikaisutilitys tullaan perimään pois tammikuussa 2003, kun vuoden 2001 yhteisöverotus valmistuu Poikkeamisesitys kirjanpitolautakunnan kuntajaostolle Koska kirjanpitolain mukaan kunnan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, hakija esittää, että kunnan ei tarvitse kirjata mainittua vuoden 2001 yhteisöverojen oikaisutilitystä markkaa vuoden 2001 tilinpäätökseen, sillä tämä aiheuttaisi selkeästi virheellisen kuvan hakijakunnan taloudellisesta asemasta ko. vuonna, vääristäisi kunnan asemaa taloustilastoissa ja lisäksi em. summa on suuruusluokaltaan olennainen kunnan tilinpäätöksessä ja tarkoittaisi sitä, että tilinpäätökseen 2001 kirjataan realisoitumatonta voittoa. Edelleen em. kirjaus aiheuttaisi sen, että kunnan talouden keskeiset tunnusluvut vuosien 2001 ja 2002 osalta vääristyisivät merkittävästi mm. siten, että tämän hetken arvion mukaan vuosikatteeksi vuodelta 2001 muodostuisi noin 2,1 milj. markkaa. Vuosikatteessa olisi hakijan arvion mukaan noin 7,2 milj. markkaa liikaa yhteisöverotuloja, jotka perittäisiin pois vuonna 2002, jolloin vuosikate olisi noin -6,5 milj. markkaa.