Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi
|
|
- Mikael Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALTIOVARAINMINISTERIÖN TYÖRYHMÄMUISTIOITA 1/2002 ISSN: ISBN: Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi Vuoden 2001 budjetointityöryhmän keskustelumuistio VALTIOVARAINMINISTERIÖ HELSINKI 2002
2 Julkaisija: Valtiovarainministeriö Budjettiosasto Internet: Tiedustelut: Irmeli Salmi, puh. (09) Taitto: Päivi Rolig Marita Virtanen ISSN ISBN Edita Oyj Helsinki 2002
3 KUVAILULEHTI VALTIOVARAINMINISTERIÖ Julkaisija: Tekijät (toimielimessä: toimielimen nimi, puheenjohtaja): Tekijät Vuoden 2001 budjetointityöryhmä Tuomas Pöysti, puheenjohtaja Päivi Rolig, sihteeri Marita Virtanen, sihteeri Julkaisun laji: Työryhmämuistio Toimeksiantaja: Valtiovarainministeriö Toimielimen asettamispäivä: Julkaisun nimi: Kohdentaminen, budjetointiperusteet sekä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi. Vuoden 2001 budjetointityöryhmän keskustelumuistio Julkaisun osat: Tiivistelmä: Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään valtion talousarviossa sovellettavia kohdentamisperusteiden sääntelyn ja ohjauksen kehittämistarpeita ja arvioimaan accrual based budgeting ajattelusta eli tuotto- ja kulu/kustannusperusteisesta budjetoinnista ja muista taloudellista tehokkuutta edistävistä uusista budjetointitekniikoista mahdollisesti saatavia hyötyjä. Työssä tuli erityisesti ottaa huomioon valtion taloudenhoidon nykyisen toimintaympäristön ja siinä käytettävien sopimus- ja rahoitustekniikoiden vaatimukset. Tarkastelun ja arvioinnin näkökulmana työryhmä on käyttänyt hyvän taloudenhoidon ja hallinnon periaatteita sekä erityisesti talousarvion täydellisyysperiaatetta ja kattamisvaatimusta. Työryhmä on laatinut keskustelumuistion kehittämistarpeista ja kehittämisessä noudatettavista periaatteellisista linjauksista. Kohdentamisperusteiden tulisi olla mahdollisimman yhtenäisiä taloussuunnittelusta talousarvioon ja kirjanpitoon. Hyvän kirjanpitotavan ja kirjanpidon periaatteiden mukaisia kohdentamis- ja arvostusperiaatteita tulisi noudattaa myös budjetoinnissa. Valtuusmenettelyn käyttöä olisi rajoitettava. Pitkäaikaisia sopimuksia voidaan tietyissä rajoissa tehdä lainsäädännön ja vuotuisten talousarvion määrärahojen puitteissa. Menojen kattamisvaatimus on otettava paremmin huomioon valtuusmenettelyssä. Määrärahakehyksissä olisi siten asetettava katto talousarvioon otettaville valtuuksille. Talousarvion päätösosiin olisi otettava myös osa, jossa tarkasteltaisiin talousarvioon otettavista valtuuksista aiheutuvien tulevien vuosien menojen kattamista ja tehdään sitä koskevia päätöksiä. Tätä varten tulisi kehittää menettely, josta säädettäisiin valtion talousarviosta annetussa laissa. Valtuuksien käytön seuranta tulisi siirtää osaksi talousarviokirjanpitoa. Kassaperusteiset rahavirtalaskelmat olisi otettava järjestelmällisesti käyttöön valtion talousarviossa ja tätä varten olisi kehitettävä rahavirtalaskelman mallit. Liikekirjanpidon ja laskentatoimen tuottamaa tietoa tuotoista, kuluista, varoista ja vastuista olisi hyödynnettävä nykyistä järjestelmällisemmin talousarviossa. Talousarvion täydellisyysperiaate ja kattamisvaatimus sekä kestävän julkisen talouden periaatteet voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon siirtymällä tuotto- ja kuluperusteisen suunnittelun ja rahavirtasuunnittelun yhdistelmänä toimivaan budjetointiin. Talousarvion tuloarviot ja määrärahat otettaisiin yleensä kassaperusteisen rahavirtalaskelman perusteella mutta talousarvion momenttien päätösosissa esitettäisiin taloutta ohjaava lisämääreenä tuotto- ja kuluperusteiset luvut. Mikäli kuitenkin varainhoitovuodelle tuotto- ja kuluperusteen mukaan kohdentuva kulu olisi maksettavaa rahavirtaa suurempi, olisi määräraha mitoitettava kuluperusteen mukaisesti. Pitkäaikaisten hankkeiden budjetoinnin välineeksi sekä valtion talousarviotalouden sisäistä rahastointia varten olisi perusteltua ottaa käyttöön erittäin pitkäaikainen, esimerkiksi vuoden siirtomääräraha. Olisi selvitettävä missä laajuudessa budjetoinnissa ja kirjanpidossa on perusteltua ryhtyä noudattamaan kansainvälisiä kirjanpitostandardeja (IAS) ja niistä julkiselle sektorille kehitettyjä standardeja (IPSAS). Tilinpäätösten rakenne ja sisältö tulisi muuttaa tuotto- ja kuluperusteisen laskennan mallin mukaiseksi sekä liittää tilinpäätöksiin rahavirtalaskelmat. Valtion talousarviosta annettuun lakiin olisi perusteltua ottaa kohdentamisperusteita koskevat periaateluonteiset säännökset. Yksityiskohtaisemmat säännökset kohdentamisperusteista otettaisiin valtion talousarviosta annettuun asetukseen sekä niitä tarkentavat määräykset talousarviolainsäädännön nojalla annettaviin hallinnollisiin määräyksiin. Avainsanat: Avainsanat Talousarvio, määrärahakehykset, talousarvioprosessi, budjetointi, budjetointitekniikka, valtuusmenettely, kirjanpito, laskentatoimi, taloushallinto, valtiosääntöoikeus, budjettioikeus, finanssihallinto-oikeus, finanssipolitiikka Muut tiedot: Sarjan nimi ja numero: Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 1/2002 Kokonaissivumäärä: 147 Kieli: Suomi Jakaja: Valtiovarainministeriö, budjettiosasto ISSN: Hinta: 14 euroa + alv Kustantaja: Valtiovarainministeriö ISBN: Luottamuksellisuus: Julkinen
4 VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE Valtiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään ja arvioimaan valtion talousarviossa sovellettavien kohdentamisperusteiden sääntelyn ja ohjauksen kehittämistarpeita. Työryhmän tehtäväksi määrättiin erityisesti: 1) selvittää valtion talousarvioon otettavien tulojen ja menojen kohdentamisperusteita koskevat käytännöt eri tulo- ja menolajeissa ja niissä ilmenevät merkittävimmät ongelmat; 2) arvioida accrual based budgeting ajattelusta sekä talousarvion ja budjetoinnin selkeyden ja taloudellisen tehokkuuden lisäämisestä valtion taloudenhoidon nykyisessä toimintaympäristössä johtuvia kehittämistarpeita kohdentamisperusteille; 3) selvittää perustuslaista johtuvat vaatimukset kohdentamisperusteille; 4) arvioida perustuslaista johtuvien vaatimusten ja käytännön ohjaustarpeiden perusteella asianmukaista sääntelytasoa budjetoinnissa ja talousarvion täytäntöönpanossa sovellettaville kohdentamisperusteille; ja 5) laatia selvityksensä ja arviointinsa perusteella ehdotus budjetoinnissa ja talousarvion täytäntöönpanossa sovellettaviksi kohdentamisperusteiksi sekä niiden sääntelyksi ja ohjaukseksi (laki, asetus, määräykset, ohjeet). Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin neuvotteleva virkamies Tuomas Pöysti valtiovarainministeriöstä. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintäministeriöstä ja yksikönjohtaja Mikko Kangaspunta valtiokonttorista. Työryhmän jäseniksi määrättiin budjettineuvos Vesa Jatkola ja vanhempi hallitussihteeri, sittemmin neuvotteleva virkamies Seija Kivinen valtiovarainministeriöstä. Työryhmän sihteereiksi kutsuttiin erikoistutkija Päivi Rolig ja erikoistutkija Marita Virtanen valtiokonttorista. Työryhmän puheenjohtaja ja jäsenet ovat osallistuneet työryhmän keskustelumuistion kirjoittamiseen. Työryhmä otti nimekseen vuoden 2001 budjetointityöryhmä. Työryhmä on työskentelynsä aikana kuullut asiantuntijana apulaisjohtaja Jan Holmbergia ja projektipäällikkö Risto Hakoilaa valtiokonttorista. Työryhmä on toiminut tiiviissä yhteistyössä velanhoidon tilinpäätösinformaation kehittämisprojektin VELTIn kanssa ja VELTI-hankkeessa on laadittu selvityksiä työryhmän käyttöön. Valtiovarainministeriön budjettiosaston yliopistoharjoittelija, sittemmin projektisihteeri Elli Murole on avustanut työryhmän työtä erityisesti tiedonhauilla ja tiedonhallinnassa. Työryhmä on kartoittanut hyvän taloudenhoidon ja varsinkin kestävälle finanssipolitiikalle perusteita luovan talousarvioprosessin kehittämisen näkökulmista valtion talousarviossa sovellettavia kohdentamisperusteita, budjetointiperusteiden suhteita valtuusmenettelyyn ja niissä esiintyviä ongelmia sekä kohdentamis- ja budjetointiperusteiden ohjausta ja kehittämistarpeita samoin kuin tuotto- ja kulu/kustannusperusteisen budjetoinnin ja laskentatoimen hyödyntämismahdollisuuksia. Työryhmä on seurannut taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n piirissä käytävää keskustelua tuotto- ja kulu/kustannusperusteisen budjetoinnin ja laskentatoimen (accrual based
5 budgeting and accounting) kehittämisestä ja hyödyntämisestä sekä tarkastellut erityisesti Ruotsin, Hollannin, Britannian, Yhdysvaltain liittovaltion, Kanadan, Uuden Seelannin ja Australian budjetoinnin ja laskentatoimen uudistuksia. Kartoituksen tuloksena työryhmä on laatinut keskustelumuistion kohdentamis- ja erityisesti budjetointiperusteista ja niiden sääntelystä ja ohjauksesta sekä periaatetason ehdotuksen budjetoinnin kehittämisestä tuotto- ja kuluperusteiseen ja nykyistä tarkemman rahoitussuunnittelun suuntaan. Työryhmä luovuttaa järjestelmä- ja periaatetason alustavat ehdotuksensa valtiovarainministeriölle suuntaviivojen ja kehittämislinjausten arviointia varten. Työryhmän tarkoituksena on jatkaa yksityiskohtaisten säädös- ja toimenpide-ehdotusten valmistelua keskustelumuistiosta saatavan palautteen pohjalta. Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2002 Tuomas Pöysti Marja Heikkinen-Jarnola Vesa Jatkola Mikko Kangaspunta Seija Kivinen Päivi Rolig Marita Virtanen
6 SISÄLLYS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE ONGELMAN ASETTELUN JA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET Budjetointiperusteet ja kohdentamisen ongelman määrittely ja asemointi Kohdentamisperuste yläkäsitteenä Valtion budjetointi- ja kirjanpitoyksikön määrittely Valtion kirjanpito Kohdentamisperusteet budjetoinnissa ja kirjanpidossa Kohdentamisperusteet budjetoinnissa Kohdentamisperusteet kirjanpidossa Valtuudet Tuotto- ja kuluperusteinen/kustannusperusteinen budjetointi (accrualbased budgeting) Kansainväliset kirjanpitostandardit IAS ja IPSAS Kansantalouden tilinpito Katsaus eräiden valtioiden budjetoinnin uudistamistyöhön Valtion taloussuunnittelun ja budjetoinnin tehtävät ja perusvaatimukset Valtiontalouden suunnittelun ja ohjauksen tehtävät Talousarvion tehtävät Hyvän taloudenhoidon ja hallinnon vaatimukset budjetoinnille Hyvän taloudenhoidon ja hallinnon vaatimukset informaatiolle Budjettiperiaatteet Kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin tehtävät, perusteet ja perusvaatimukset Kirjanpidon tehtävät Talousarviokirjanpito suunnittelun ja seurannan välineenä NYKYISET KOHDENTAMISEN KÄYTÄNNÖT JA TUNNISTETUT ONGELMAKOHDAT Yleisiä ongelmia Menettelyiden epäyhtenäisyys Pitkäaikaissopimukset ja budjetoinnin suhde valtuusmenettelyyn Tilivirastojen väliset varojen siirrot Kohdentamiskäytännöt eri menolajeissa Toimintamenot Toimintamenojen budjetointi Talousarviotulot ja -menot sekä läpikulkuerät Ennakkomaksut Kansallisomaisuus Infrastruktuuri Puolustuskalusto ja muut puolustusmenot Siirtomenot Kohdentamiskäytännöt eri tulolajeissa Verotulot Maksullisen toiminnan tulot Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Tulot EU:sta Tulot liikelaitoksista ja valtion omistamista yhtiöistä Kohdentamiskäytännöt talousarvion muissa erissä Valtion velka Epävarmat erät ja riskit Veikkausvoittovarat ja raha-automaattiyhdistyksen tuotot... 45
7 3 BUDJETOINNIN JA LASKENTATOIMEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT LINJAUKSET Periaatelinjaukset Kohta I. Budjetoinnin ja kirjanpidon kohdentamisperusteita tulee yhtenäistää, ja tämä edellyttää valtionhallinnossa nykyistä tiukempaa ohjausotetta Kohta II. Kohdentamisperusteet tulisi saada mahdollisimman yhtenäisiksi tulojen ja menojen suunnittelusta ja budjetoinnista niiden kirjanpitoon ja raportointiin asti Kohta III. Valtuusmenettelyn ja budjetointiperusteiden väliset suhteet on selkeytettävä ja valtuusmenettelyn käyttö rajoitettava välttämättömään. Talousarvion soveltamista koskeviin määräyksiin on sisällytettävä säännökset viraston ja laitoksen mahdollisuudesta tehdä sitoumuksia, jotka aiheuttavat valtiolle menoja tulevina varainhoitovuosina Parempi valtuussuunnittelu ja selkeä suhde määrärahoihin Valtuusmenettely ja pitkäaikaiset sopimukset Kohta IV. Menojen kattamisvaatimus sekä pitkäaikaisten hankintojen taloudelliset vaikutukset on otettava paremmin huomioon valtuusmenettelyn yhteydessä. Määrärahakehysmenettelyyn on liitettävä kattojen (kehysten) asettaminen kehyskaudella talousarvioon otettaville valtuuksille. Valtuuskattojen ja tulevien vuosien menoja sitovan vaikutuksen tarkasteluun ja päätöksentekoon talousarvion päätösosissa kehitetään menettelytapa Kohta V. Valtuuksien seuranta tulee ottaa osaksi talousarviokirjanpitoa Kohta VI. Rahavirtalaskelmien ja muiden rahoituslaskelmien käyttöä on lisättävä budjetoinnissa ja raportoinnissa Kohta VII. Tuotto-kuluperusteisen laskentatoimen (liikekirjanpito ja kustannuslaskenta) sekä toiminta- ja taloussuunnittelun tuottamaa informaatiota tulojen ja menojen kokonaistaloudellisista vaikutuksista on pyrittävä hyödyntämään budjetoinnissa ja määrärahojen mitoittamisessa entistä enemmän. Suomessa siirrytään vaiheittain tuotto- ja kuluperusteiseen sekä rahoitussuunnitelmiin perustuvaan uuteen budjetointijärjestelmään Kohta VIII. On laajemmin selvitettävä, missä laajuudessa olisi tarkoituksenmukaista noudattaa kansainvälisten IAS/IPSASstandardien mukaisia menettelyjä budjetoinnissa ja kirjanpidossa. Standardien tavoitteina on kohentaa tuloksellisuuden ja tehokkuuden vertailtavuutta, resurssien ja laadun mitattavuutta sekä EU:n vaatimuksien noudattamista Kohta IX. Pitkäaikaisten hankkeiden budjetoinnin ja valtion budjettitalouden sisäisen rahastoinnin välineeksi on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön nykyistä siirtomäärärahaa merkittävästi pitkäaikaisempi siirtomääräraha (esimerkiksi vuoden siirtomääräraha) Kohta X. Tilinpäätöksen rakenne, sisältö ja laadinta muutetaan uutta tuotto- ja kulu- sekä rahavirtasuunnitteluperusteisen budjetoinnin tarpeita vastaavaksi ja selvennetään talousyksikkökäsitettä Tilinpäätösrakenne Talousyksikkökäsitteen selventäminen Linjaukset talousarvion menolajien osalta Kulutusmenot... 55
8 3.2.2 Siirtomenot Sijoitusmenot Eräisiin omaisuustyyppeihin liittyviä erityiskysymyksiä Kansallisomaisuus Infrastruktuuri Puolustuskalusto ja muut puolustusmenot Talousarviotulot Verotulot Maksullisen toiminnan tulot Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot Tulot EU:sta Tulot liikelaitoksista ja valtion omistamista yhtiöistä Muut erät Valtion velka ja lainanotto Epävarmat erät ja riskit Veikkausvoittovarat ja RAY:n sekä totopelien tuotot Sääntelyn tason valinta ja talousarviolain muutostarpeet Talousarvioasetus Toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadintamääräykset ja talousarvion yleiset soveltamismääräykset YHTEENVETO EHDOTETUISTA JATKOPROJEKTEISTA JA SELVITETTÄVISTÄ ASIOISTA LIITE 1 TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN LIITTEET Liitteet 2 ja 3 erillisiä tiedostoja LIITE 2 LIITE 3 Velanhoidon tilinpäätösinformaation kehittämishankkeen VELTI:n VELLUprojektin loppuraportti liitteineen 1. Perustelumuistio 2. Ehdotus laskentaperiaatteiksi 3. Laskentaperiaatevertailu 4. Ehdotus rahoitustoiminnan liitetiedoiksi 5. Säädösmuutosehdotukset 6. Kassavirtalaskelmamalli 7. Taseen jaotteluluonnokset 8. Lausuntopyyntö V-Kilalle VELTI/VELTTO-projektin budjettiesimerkki valtionvelan budjetoinnista IAS/IPSAS standardien mukaisesti tuotto- ja kuluperusteella
9
10 1 ONGELMAN ASETTELUN JA ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 1.1 Budjetointiperusteet ja kohdentamisen ongelman määrittely ja asemointi Kohdentamisperuste yläkäsitteenä Budjetoinnissa ja kirjanpidossa käytetyt kohdentamisperusteet ovat kriteerejä, joiden mukaan taloudelliset tapahtumat kohdennetaan ajallisesti, tehtävittäin, organisatorisesti sekä tapahtumien taloudellisen laadun mukaisesti. Näillä perusteilla ratkaistaan mille suunnitteluajanjaksolle ja varainhoitovuodelle, mille talousyksikölle, mihin toimintoon tai tehtävään sekä mihin tulo- tai menolajiin taloudellinen tapahtuma kuuluu. Kohdentamisperuste -käsitettä voidaan pitää yleiskäsitteenä, joka pitää sisällään sekä budjetointiperusteen että kirjaamisperusteen. Organisatorinen kohdentaminen tiivistyy kysymykseen siitä, mikä on se talousyksikkö, jonka varat pidetään erillään muiden talousyksiköiden varoista. Valtion talousarviotalous on kokonaisuus, johon kuuluvien organisaatioiden rahoitus tulee suoraan valtion talousarviosta ja jotka käyttävät valtion yhteisiä kassavaroja. Valtion yhteisen kassan piirissä ovat valtion talousarviotalouden lisäksi useimmat talousarvion ulkopuoliset valtion rahastot, jotka eivät kuitenkaan suoraan käytä talousarviossa olevia määrärahoja. Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988), jäljempänä talousarviolaki (TaL), nojalla valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) mukaan, jäljempänä talousarvioasetus (TaA), menot jaetaan valtion talousarviossa momentteihin tehtävän tai menojen laadun mukaan (TaA 5 ). Tehtäväkohtainen kohdentaminen liittyy siten valtion vastuulla olevien tehtävien rahoittamiseen ja niistä aiheutuvien tulojen ja menojen seuraamiseen. Tehtävittäin ja menolajin mukaan luokiteltuja momentteja ei talousarviossa aina ole kohdennettu organisatorisesti tilivirastoittain, vaan organisatorinen kohdentaminen toteutetaan valtion talousarvion tilijaottelussa, jonka ministeriöt vahvistavat oman hallinnonalansa osalta. Varainhoitovuoden tulot ja menot kohdennetaan talousarviossa tulojen ja menojen taloudellisen laadun mukaisesti. Tämä kohdentaminen vastaa myös talousarviokirjanpidon kirjaamisperustetta. Liikekirjanpidossa menot ja tulot kirjataan tuotto-, kulu- tai tasetilille, jotka vastaavat osittain talousarviokirjanpidon taloudellisen laadun luokituksia. Tehtäväkohtaiseen ja taloudellisen laadun mukaiseen kohdentamiseen liittyy myös kysymys määrärahojen ja tuloarvioiden brutto- ja nettomääräisyydestä. Nettobudjetoinnissa toisiinsa liittyvät tulot ja menot kohdennetaan samalle talousarvion momentille joko nettotuloksi tai nettomenoksi. Silloin, kun taloudellisten tapahtumien kohdentamista tarkastellaan ajallisena kysymyksenä, joudutaan ratkaisemaan mille suunnittelukaudelle tai varainhoitovuodelle tulot, menot ja rahoitustapahtumat kuuluvat. Vastaavasti tulee ratkaista, mitkä valtion tulot, menot ja rahoitustapahtumat kuuluvat tietyn varainhoitovuoden talousarvioon. Valtion talousarviossa kaikki tapahtumat käsitellään tuloina tai menoina. Valtion talousarviossa tulon ja menon käsitteet ovat siten yleistä kirjanpitokäsitteistöä laajempia ja talousarvio vastaa perusrakenteeltaan kirjanpidossa rahavirtalaskelmana (kassavirtalaskelma) tunnetun dokumentin mallia. Jos tulo tai meno kuuluisi asiallisesti jaksottaa useille varainhoitovuosille, kuuluu kohdentamisperusteisiin laajassa merkityksessä myös jaksotusta koskevat periaatteet, joilla ratkaistaan jaksotuksen kesto ja se minkä suuruisena jaksotettu tulo tai meno otetaan tietylle varainhoitovuodelle. Kohdentamisperusteen ja sen alakäsitteenä olevien budjetointi- ja kirjaamisperusteiden välisiä suhteita voidaan kuvata seuraavan kaavion muodossa:
11 6 Aikamääräiset kohdentamisperusteet Suunnittelussa käytettävät kohdentamisperusteet (suunnitteluperusteet) Talousarvion ja lisätalousarvioiden laadinnassa sovellettavat budjetointiperusteet Kirjanpidossa sovellettavat kirjaamisperusteet Aika suunnittelukausi n-x vuotta talousarvion laadintavuosi n-1 varainhoitovuosi n tilinpäätösvuosi n+1 Budjetointi- ja kirjaamisperusteisiin liittyvät ajallisen kohdentamisen lisäksi myös muut, esimerkiksi organisatorisen kohdentamisen ulottuvuudet. Sekä ajallista että organisatorista kohdentamista on tarkasteltu lähemmin luvuissa ja Valtion budjetointi- ja kirjanpitoyksikön määrittely Talousarvioasetuksen 23 :ssä on säädetty, että valtion talousarviotalous on kirjanpitovelvollinen yksikkö. Talousarviotalous jakautuu tilivirastoihin, jotka vastaavat valtion maksuliikkeestä ja kirjanpidosta. Tilivirastoina toimivat tasavallan presidentin kanslia, ministeriöt sekä ne virastot ja laitokset, jotka valtiovarainministeriö on määrännyt toimimaan tilivirastoina. Valtion talousarviossa määrärahat on budjetoitu momenteille pääsääntöisesti käyttötarkoituksittain ja tehtävittäin. Ministeriöt vahvistavat oman hallinnonalansa määrärahojen osalta niitä koskevat talousarviotilit valtion talousarvion tilijaottelussa. Tilijaotteluun merkitään myös minkä tiliviraston kirjanpitoon määrärahat tai niiden osat otetaan. Jotkut talousarviotilit on vahvistettu ministeriöissä ns. jakamattomiksi. Jakamattomia määrärahoja hallinnoiva ministeriö tai muu viranomainen voi erillisillä jakopäätöksillä varainhoitovuoden aikana antaa muille tilivirastoille kirjaamisoikeuden ao. määrärahoja koskeville momenteille. Silloin, kun momentti on osoitettu kuuluvaksi jonkin tiliviraston kirjanpitoon, momentille voi jakopäätöksellä antaa kirjaamisoikeuden ainoastaan tekemällä tilijaottelun muutoksen. Jos kirjausoikeutta ei anneta, määrärahaan voidaan kuitenkin antaa käyttöoikeus, joka toteutetaan laskuttamalla siten, että kirjaukset lopulliselle talousarviotilille tekee käyttöoikeuden myöntänyt tilivirasto. Valtiokonttori julkaisee talousarvion tilijaottelun ja ylläpitää siihen varainhoitovuoden aikana tehtyjä muutoksia.
12 7 Vaikka talousarviotalous muodostaa yhden kirjanpitovelvollisen yhteisine kassavaroineen, kukin valtion taloushallinto-organisaatioon kuuluva tilivirasto vastaa itse oman taloussuunnittelunsa, kirjanpitonsa ja maksuliikkeensä hoitamisesta. Valtion tilinpäätöslaskelmat laaditaan tilivirastojen keskuskirjanpitoon toimittamasta kirjanpitoaineistosta. Laskelmia laadittaessa osa tilivirastojen välisistä tuotoista ja kuluista sekä keskinäisistä saamisista ja veloista eliminoidaan ottaen huomioon asian olennaisuus. Tilivirastojen kannalta heikkona puolena nykyisessä kirjanpitovelvollisen talousyksikön määrittelyssä on se, että kirjanpidon ja raportoinnin ei ole koettu riittävästi palvelevan yksittäistä tilivirastoa. Tämä ilmenee erityisesti siinä, että valtion sisäisessä eli virastojen ja laitosten välisessä maksullisessa, yhteisrahoitteisessa sekä muussa sellaisessa toiminnassa, jossa varoja siirretään virastojen välillä, ei ole olemassa vakiintuneita yhtenäisiä menettelyjä, vaan tilivirastojen välisessä varojen siirrossa noudatetaan useita erilaisia kirjausmenettelyjä toiminnasta ja tileistä riippuen. Valtion tilinpäätöksessä tehtävän valtion talousarviotalouden sisäisen (=tilivirastojen välisen) toiminnan eliminointi edellyttää, että kirjanpidossa voidaan vaikeuksitta erotella tilivirastojen välillä tapahtuva toiminta talousarviotalouden ulkopuolisten tahojen kanssa käytävästä toiminnasta. Tämä on osittain ratkaistu kirjanpidossa sisäisten erien tilien avulla. Sen sijaan muut kuin kirjanpidolliset menettelyt varojen jakamisessa ja vastaanottamisessa ovat useissa tapauksissa epätarkoituksenmukaisia joko valtion talousarvioyksikön tai yksittäisen tiliviraston kannalta. Yksittäisen tiliviraston kannalta toiselta valtion virastolta saatua rahoitusta on usein käytännössä houkuttelevaa käsitellä samalla tavalla kuin talousarviotalouden ulkopuolelta saatua rahoitusta vaikka se ei olisikaan budjettioikeudellisesti oikea menettely. Vastaavasti rahoitusta myöntävä virasto menettelee mielellään samalla tavoin myöntäessään rahoitusta valtion ulkopuolelle tai toiselle valtion virastolle. Tämä ilmenee esimerkiksi rahoituksen hakemusmenettelyissä sekä varojen käytön raportoinnissa; rahan myöntäjä ei välttämättä tee eroa valtion virastojen ja muiden rahoituksen hakijoiden ja saajien välillä. Esimerkkinä tällaisesta hallinnon kannalta epätarkoituksenmukaisesta käytännöstä on se, että te-keskukset vaativat ESR-hankkeiden tilinkäyttöä koskevia tilintarkastuskertomuksia myös muilta valtion virastoilta. Käytännössä on ilmennyt, että virastoille voi monesti olla jopa epäselvää, mitkä kaikki virastot ja laitokset kuuluvat valtion talousarviotalouden piiriin. Virastot ja laitokset voivat esimerkiksi jakautua useisiin paikallistason yksiköihin, joiden mieltäminen valtion virastoksi tai laitokseksi on osoittautunut käytännössä vaikeaksi 1. Niin ikään rahan myöntäjät ja rahan saajat eivät aina tiedä, missä yksikössä rahat tullaan käyttämään tai mistä talousarvion momentista saatu raha on peräisin. Jotkin käytetyistä menettelyistä johtavat valtiontasolla oikeisiin lopputuloksiin mutta aiheuttavat yksittäisissä tilivirastoissa vääristymiä ja epäjohdonmukaisuutta. Jotkut menettelyt taas palvelevat hyvin tilivirastojen omia etuja ja niiden kirjanpitoa mutta aiheuttavat vääristymiä valtion tilinpäätöksessä ja budjetoinnissa Valtion kirjanpito Valtion virastoissa ja laitoksissa, talousarvion ulkopuolisissa valtion rahastoissa sekä keskuskirjanpidossa otettiin vuonna 1998 käyttöön uusi kirjanpitomalli. Valtion kirjanpidosta säädetään talousarviolaissa ja talousarvioasetuksessa. Valtion kirjanpitoon kuuluvat virastojen ja laitosten kirjanpito, talousarvion ulkopuolella olevien rahastojen kirjanpito ja keskuskirjanpito. Virastojen ja laitosten kirjanpito sekä keskuskirjanpito muodostuvat liikekirjanpidosta ja talousarviokirjanpidosta. Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston kirjanpito on liikekirjanpitoa, ellei rahastoa koskevassa erityislaissa ole muuta säädetty. Valtion liikelaitokset noudattavat kirjanpidossaan valtioneuvoston päätöstä valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta (1023/1998) ja valtion yhtiöt kirjanpitolakia (1336/1997). 1 Esimerkiksi työvoimatoimistot sisältyvät työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastoihin ja verotoimistot sisältyvät verovirastoihin.
13 8 Valtion kirjanpitoa pidetään kahdenkertaisen kirjanpidon periaatteita noudattaen, ellei talousarvioasetuksessa jonkin erän osalta ole toisin säädetty (TaA 42 a ). Valtion kirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa (TaL 14 ). Liikekirjanpitoon merkitään liiketapahtumina tulot, menot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisuja siirtoerät. Talousarviokirjanpitoon merkitään talousarviotapahtumina talousarviotulot ja talousarviomenot sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät (TaA 42 ). Talousarviolain 15 :ssä säädetään kirjanpidon yksityiskohtaisuudesta. Kirjanpidon tilit on järjestettävä siten, että talousarvion toteutumista on mahdollista seurata vähintään momentin tarkkuudella. Niin ikään kirjanpidon tulee sisältää kaikki tulot, menot ja rahoitustapahtumat bruttomääräisinä. Tilinpäätöksen on annettava oikeat ja riittävät tiedot tiliviraston ja talousarvion ulkopuolelle olevan valtion rahaston taloudesta ja toiminnan tuloksellisuudesta (TaA 63 ). Valtion tilinpäätöksessä tilivirastojen toimittamista kirjanpitotiedoista kootut valtion tuotto- ja kululaskelma ja tase antavat tietoa paitsi valtion tilikauden aikaisista tuotoista ja kuluista, myös valtion omaisuus- ja velkaeristä. Talousarvion toteutuma esitetään talousarvion toteutumalaskelmalla. Laskelmia täydentävät useat tilinpäätösliitteet, joista tilinpäätöksen täsmäytyslaskelman tehtävänä on esittää tuotto- ja kululaskelman jäämän ja talousarvion toteutumalaskelman yli-/alijäämän välistä eroa. Tilinpäätöksen liitteet on lueteltu muistion liitteessä 1. Eräs erityispiirre valtion kirjanpidossa ovat talousarviokirjanpidon muut tilit, jotka eivät ole talousarvion tilijaottelussa lueteltuja talousarviotilejä, siirrettyjen määrärahojen tilejä tai tulo- ja menorästien erittelytilejä. Nämä muut tilit ovat tilejä, joita käytetään silloin kun taloudellista tapahtumaa ei meno- tai tulokirjauksen yhteydessä jostakin syystä ole mahdollista kirjata lopulliselle talousarviokirjanpidon tilille. Tällainen tilanne tulee esimerkiksi silloin, kun tilivirasto maksaa menon, joka tulee veloittaa sellaiselta talousarviotililtä, jolle ao. virastolla ei ole kirjaamisoikeutta. Talousarviokirjanpidon muita tilejä ovat seuraavat tilit: 600 Talousarviotilille kirjaamista odottavat talousarviotulot 610 Toiselle tilivirastolle siirrettävät talousarviotulot 620 Talousarviotilille kirjaamista odottavat talousarviomenot 630 Toiselle tilivirastolle siirrettävät talousarviomenot 670 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus ja sillä rahoitetut menot Kohdentamisperusteet budjetoinnissa ja kirjanpidossa Seuraavassa on käsitelty kohdentamisperusteen alakäsitteitä, budjetointiperustetta ja kirjaamisperustetta, lähinnä ajallisen kohdentamisen näkökulmasta. Budjetoinnissa ajallisen kohdentamisen periaatteet vaikuttavat olennaisesti muun muassa valtion talousarvion loppusummaan sekä menoja aiheuttavien sitoumusten käsittelyyn. Menoja aiheuttaviin sitoumuksiin liittyvät olennaisesti myös talousarviossa myönnetyt perustuslain 85 :ssä tarkoitetut määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajoitetut valtuudet. Valtuuksia käsitellään lähemmin luvussa Kohdentamisperusteet budjetoinnissa Aikamääräisillä budjetointiperusteilla tarkoitetaan yksittäiselle varainhoitovuodelle kohdentamisen ratkaisevien perusteiden lisäksi kriteereitä, joiden perusteella ratkaistaan otetaanko tulo tai meno ylipäänsä talousarvioon ja minkä suuruiseksi tulo tai meno on kokonaisuudessaan ja eri varainhoitovuosille jaksotettuna arvioitava. Budjetointiperusteet sisältävät tulojen ja menojen tunnistamista ja jaksotusta sekä arvostamista ohjaavat tunnistamis- tai kirjaamisperusteet (recognition principles) sekä jaksotus- ja arvostamisperiaatteet siltä osin kuin niiden perusteella ratkaistaan taloudellisen tapahtuman ottaminen talous-
14 9 arvioon ja talousarviossa tunnistettavan erän kokonaistaso ja jakautuminen vaikutusaikanaan eri vuosille. Budjetointiperusteet sisältävät myös esimerkiksi talousarviossa sovellettavaa valtuusmenettelyä ja valtuusmenettelyn ja talousarvioon otettavien määrärahojen välistä suhdetta ohjaavat periaatteet. Valtion talousarvion laadinnassa käytetään useita budjetointiperusteita. Menot ja tulot voidaan budjetoida suoriteperusteella, maksuperusteella, suunnitelmaperusteella tai sitoumusperusteella, joka edelleen jakautuu myöntöpäätösperusteeseen ja maksatuspäätösperusteeseen (maksupäätösperuste). Seuraavassa esitetään pääkohtia talousarviossa sovellettavista kohdentamisperusteista. Esitetyt kohdentamisperusteet pohjautuvat alunperin vuonna 1988 valtiovarainministeriön tulojen ja menojen kohdentamistyöryhmän muistiossa 2 esitettyihin jaotteluihin, jotka sittemmin kirjattiin myös tulojen ja menojen kohdentamista koskeviin budjetointi- ja kirjanpito-ohjeisiin (TM8915). Perusteista on esitetty niiden määritelmät ja yleisluonnehdinnat soveltamisalasta nykyisen talousarviolainsäädännön ja sen nojalla toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta annettujen valtiovarainministeriön määräysten ( N:o TM 0103), jäljempänä laadintamääräykset, perusteella. Suunnitelmaperusteisella kohdentamisella tarkoitetaan sitä, että tulot ja menot kohdennetaan suunnitelman perusteella ilman, että välttämättä on syntynyt velvoitetta ulkopuoliseen nähden. Peruste tulee kyseeseen käytännössä vain siirtomäärärahoissa kirjattaessa myöntämisvuoden tilinpäätöksessä siirtomäärärahan käyttämätön osa kokonaisuudessaan teknisesti myöntämisvuoden menoksi. Soveltaminen: siirtomäärärahan tekninen menokirjaus budjetointivuoden tilinpäätöksessä. Sitoumusperustetta käytettäessä tulo ja meno kohdennetaan sitoumusten perusteella. Sitoumusperustetta on yleisesti käytetty kiinteänä määrärahana tai arviomäärärahana budjetoitujen valtionapujen tilinpäätöskirjauksissa. Soveltaminen: valtion ottaman lainan emissioalennus, lakisääteiset ja harkinnanvaraiset valtionavut ja muut valtion tuet. Suoriteperusteisesta kohdentamisesta on kysymys silloin, kun tulon katsotaan toteutuvan suoritteen luovuttamisen mukaan ja menon vastaavasti tuotannontekijän vastaanottamisen mukaan. Käytännössä suoriteperustetta sovelletaan juoksevassa kirjanpidossa siten, että kirjaukset tehdään laskun saamisen tai lähettämisen mukaan. Suoritteen luovutuksen ja tuotannontekijän vastaanottamisen katsotaan toteutuvan laskun muodossa. Soveltaminen: kaikki vastikkeelliset tulot ja menot Maksatuspäätösperusteista (maksupäätösperuste) kohdentamista on käytetty lakisääteisissä valtionavuissa sekä valtionavuissa, joihin liittyy valtuusmenettely. Se merkitsee sitä, että meno kohdennetaan sille varainhoitovuodelle, jonka aikana valtionavun maksatusta koskeva päätös tehdään. Peruste on valtionapumenoissa lähinnä suoriteperustetta vastaava peruste. Soveltaminen: valtionosuudet ja muut lakisääteiset valtionavut sekä valtion tuet, joiden myöntämisessä käytetään valtuusmenettelyä Maksuperusteinen kohdentaminen merkitsee sitä, että tulo ja meno kohdennetaan maksusuorituksen mukaan. Peruste oli tavanomaisin kirjausperuste juoksevassa hallinnollisessa kirjanpidossa varainhoitovuoden aikana. Siitä käytetään myös nimitystä kassaperuste. Soveltaminen: verot ja veronluontoiset tulot, valtion antaman lainan lyhennykset ja korot, valtionvelan korko, sakkorahat 2 Valtiovarainministeriön työryhmämuistio 1988: VM 33
15 10 Käyttöperusteinen kohdentaminen merkitsee sitä, että meno kohdennetaan tuotannontekijän käytön mukaan. Peruste on varastotilin käyttöön liittyvä erikoistapaus ja siitä on käytetty myös nimitystä kustannusperuste. Soveltaminen: ei ole nykyään käytössä. Edellä esitettyjä kohdentamisperusteita noudatetaan talousarvion laadinnassa ja talousarviokirjanpidossa. Määrärahat otetaan valtion talousarvioon perustuslain 85 :n mukaan kiinteinä määrärahoina, arviomäärärahoina tai siirtomäärärahoina. Määrärahalajilla on merkitystä kohdentamisperusteen määrittelyssä. Koska talousarviota seurataan vain toteutuneiden tulojen ja menojen osalta, on maksuperusteesta poikkeavilla budjetointiperusteilla pyritty hallitsemaan myös vastaisia maksuja. Maksettava meno voidaan silloin ottaa huomioon jo siinä vaiheessa, kun maksamiseen sitoudutaan. Samoin perittävä tulo voidaan ottaa huomioon jo sinä varainhoitovuonna, kun päätös maksun suoritusvelvollisuudesta tehdään. Käytetystä budjetointiperusteesta ja määrärahalajista sekä sovellettavaksi tulevasta muusta lainsäädännöstä riippuen talousarviopäätöksessä on otettu kantaa vaihtoehtoisesti seuraaviin seikkoihin: minkä arvosta tuotannontekijöitä varainhoitovuonna suunnitellaan vastaanotettavan (suoriteperuste) minkä arvosta suoritteita varainhoitovuonna suunnitellaan luovutettavan (suoriteperuste) minkä verran talousarviovaroja varainhoitovuonna saadaan tai suunnitellaan käytettävän/maksettavan (maksuperuste) eli valtion talousarviotalouteen kohdistuva kassavirta minkä verran talousarvioon kirjattavia tuloja arvioidaan realisoituvan (maksuperuste) minkä verran maksuihin johtavia päätöksiä saadaan tai suunnitellaan tehtävän (maksatuspäätösperuste) minkä verran tuloja arvioidaan perittävän (maksatuspäätösperuste); ja lisäksi minkä verran menoja aiheuttavia sitoumuksia (esim. sopimuksia, tilauksia tai päätöksiä) varainhoitovuonna saadaan tai suunnitellaan tehtävän (sitoumusperuste) Kohdentamisperusteet kirjanpidossa Laskentatoimen kannalta budjetointiperuste on pitkälti vastaava asia kuin kirjanpidon kirjaamisperuste. Erona on kuitenkin se, että budjetointiperusteiden soveltamisalana on taloussuunnittelu ja budjetointi, kun taas kirjaamisperusteita sovelletaan kirjanpidossa ja siihen liittyvässä muussa laskentatoimessa. Talousarvion valmistelua edeltävässä suunnittelussa käytetään suunnitteluun liittyviä budjetointiperusteita, joilla tulot, menot ja muut taloudelliset tapahtumat tunnistetaan, kohdennetaan ja jaksotetaan suunnittelukaudella. Valtion taloudenhoidossa valtion talousarvio on perustuslaissa säädetty suunnittelu- ja päätöksentekoasiakirja. Talousarvion keskeisestä asemasta johtuu, että yleensä muussa valtion taloussuunnittelussa käytettävät kohdentamisperusteet ovat samoja kuin valtion talousarviossa sovellettavat budjetointiperusteet. Aikamääräisillä kirjaamisperusteilla tarkoitetaan niitä kriteereitä, joilla tulo tai meno taikka rahoitustapahtuma tai muu tase-erä kohdistetaan kuuluvaksi tietylle varainhoitovuodelle. Kirjaamisperusteilla ratkaistaan tulon, menon tai muun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen vaikuttavan taloudellisen tapahtuman tunnistaminen rekisteröitäväksi kirjanpitoon (tunnistamisperiaate) ja tilinpäätökseen eli kypsyminen kirjattavaksi sekä se, mille varainhoitovuosille ja minkä suuruisena kyseinen erä on kirjattava. Kirjaamisperusteet käsittävät siten: o taloudellisen tapahtuman tunnistamista sisältönsä puolesta ja kypsymistä rekisteröitäväksi kirjanpidossa ja laskentatoimessa rekisteröitäväksi ohjaavat periaatteet (recognition principle)
16 11 o rekisteröitävän tapahtuman ajallista jaksottamista eri varainhoitovuosille ohjaavat jaksottamisperiaatteet; ja o eri vuosille jaksotettavien erien suuruutta ohjaavat arvostamisperiaatteet (measurement). Valtion kirjanpidossa kirjaamisperusteisiin kuuluvat myös valtion talousarvion noudattamisen ja toteutumisen seurannassa käytettävää laskentatoimea koskevat periaatteet samoin kuin periaatteet valtuuksien seurannan ja talousarviokirjanpidon välisistä suhteista. Kirjaamisperusteet ovat siten kirjanpidossa ja muussa laskentatoimessa sovellettavaksi tulevia kohdentamisperusteita. Ajallisen kohdentamisen kannalta valtion kirjanpidossa noudatetaan useita eri kirjaamisperusteita. Menoissa, jotka aiheutuvat tuotannontekijän hankkimisesta ja tuloissa, jotka saadaan suoritteen luovuttamisesta, noudatetaan valtion liikekirjanpidossa suoriteperustetta, joka vastaa suoritteen luovuttamisen tai tuotannontekijän vastaanottamisen ajankohtaa. Jos tuotannontekijän hankinnasta aiheutuvat menot ovat pitkävaikutteisia, ne jaksotetaan liikekirjanpidossa kuluiksi taloudelliselle pitoajalleen. Kaikissa muissa tuloissa ja menoissa noudatetaan liikekirjanpidossa budjetointiperustetta eli sitä kohdentamisperustetta, jota kyseisen tulon tai menon kohdalla on käytetty talousarviossa. Talousarviokirjanpidossa kirjaamisperusteiden tulee talousarvioasetuksen mukaan vastata budjetointiperusteita. Liikekirjanpidossa noudatettavat kirjaamisperusteet poikkeavat joidenkin tulo- ja menolajien osalta talousarviokirjanpidon kirjaamisperusteista. Esimerkiksi valtionvelan korko on liikekirjanpidossa jaksotettu suoriteperusteisesti, vaikka talousarviokirjanpidossa korkomenot kirjataan maksuperusteella. Talousarviokirjanpidossa ja valtion liikekirjanpidossa noudatettavat kirjaamisperusteet poikkeavat toisistaan lisäksi siten, että ainoastaan maksuperuste on lähtökohdiltaan samansisältöinen sekä talousarviokirjanpidossa että valtion liikekirjanpidossa. Talousarviokirjanpidon suoriteperusteesta puuttuu jaksottamisnäkökulma, ja sitoumuksiin ja päätöksiin perustuvat talousarvion kohdentamisperusteet puuttuvat käsitteinä valtion liikekirjanpidon kirjaamisperusteista kokonaan Valtuudet Perustuslain 85 :n 3 momentin mukaan talousarviossa voidaan antaa määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus sitoutua varainhoitovuonna menoihin, joita varten tarvittavat määrärahat otetaan seuraavien varainhoitovuosien talousarvioihin. Valtuusmenettelystä säädetään tarkemmin talousarviolain 10 :ssä. Pykälä sisältää joitakin poikkeuksia nykyisin perustuslaissa, aikaisemmin hallitusmuodossa säädettyihin budjettiperiaatteisiin ja se on sen vuoksi säädetty poikkeuslakina. Eduskunnalle kuuluu perustuslain mukaan valta päättää valtiontaloudesta. Menoihin sitoutumisen tulee sen vuoksi olla eduskunnan päätöksenteon piirissä. Eduskunta voi antaa luvan menoihin sitoutumiseen joko lainsäädännössä tai talousarviossa. Talousarvion määrärahat ovat luonteeltaan valtuuttavia normeja. Määrärahaan sisältyy valtuutus sitoutua menoihin määrärahan puitteissa. Valtuus on tarkoitettu menoihin sitoutumista koskevan valtuutuksen antamisen menettelyksi niissä tapauksissa, joissa sitoumuksesta aiheutuvat menot kohdistuvat talousarviossa sovellettavien kohdentamisperusteiden mukaan vasta tuleville varainhoitovuosille. Valtuus on siten tarkoitettu eduskunnan valtiontaloudelliseksi päätöksentekomenettelyksi, jota se noudattaa tuleville varainhoitovuosille kohdistuviin menoihin sitoutumisessa. Valtuusmenettelyä ei sitä koskevien säännösten mukaan ole tarkoitettu käytettäväksi varainhoitovuodelle kohdistuvien menoja koskevien sitoumusten päättämisen menettelyksi. Varainhoitovuodelle kokonaisuudessaan kohdistuviin menoihin sitoutumiseksi ei voida talousarvioon ottaa valtuutta vaan sitoutumista koskeva valtuus sisältyy tarkoitusta varten otettavaan määrärahaan. Perustuslain 84 :ssä säädetyistä talousarvion täydellisyysperiaatteesta ja kattamisvaatimuksesta johtuu, että
17 12 valtuusmenettely ja määräraha eivät ole varainhoitovuoden sisään kohdistuvissa menoissa vaihtoehtoisia menettelyitä vaan varainhoitovuodelle kohdistuvia menoja varten on aina otettava talousarvioon määräraha. Valtuusmenettely ja talousarviossa sovellettavat kohdentamisperiaatteet ovat siten kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Valtuuden käytettävyyttä menoihin sitoutumiseen oikeuttavana menettelynä määrittävät kohdentamisperusteet. Valtuutta ei voida käyttää siltä osin kuin menoihin sovellettavan kohdentamisperusteen mukaan meno katsotaan varainhoitovuoteen kuuluvaksi ja tulee täydellisyysperiaatteen mukaisesti ottaa talousarvioon määrärahana. Valtuusmenettely tarjoaa välineen ottaa valtiontaloudellisen päätöksenteon piiriin talousarvion määrärahan käytettävyyttä pitempiaikaiset sitoumukset. Kun sitoumus- ja päätösperusteisesti budjetoiduilla määrärahoilla voidaan vastaiset menot ottaa huomioon enintään ko. määrärahan voimassaolon ajalta, antaa valtuusmenettely mahdollisuudet vaikuttaa tulevien vuosien menoihin vielä pidemmällä periodilla. Valtuudet myönnetään talousarviossa kyseisen momentin tai luvun päätösosassa. Valtuuteen voidaan tehdä lisäyksiä ja muutoksia varainhoitovuoden lisätalousarvioissa. Valtuutta käytetään silloin kun sitä koskevia sopimuksia solmitaan ja sitoumuksia tehdään. Valtuutta voidaan käyttää vain sinä varainhoitovuonna, jonka talousarviossa valtuus on myönnetty. Valtuuksien käyttämättä jääneet osat voidaan uusia ja niihin voidaan tehdä muutoksia tulevien vuosien talousarvioissa. Oikeudellisesti tällöin on kuitenkin kysymyksessä uuden valtuuden myöntäminen. Määrärahat valtuuden käytöstä aiheutuviin menoihin budjetoidaan asianomaiselle talousarvion momentille sen varainhoitovuoden menoiksi, jolle ne kyseisen määrärahan kohdentamisperusteen mukaisesti kuuluvat. Myönnettyjä valtuuksia, niihin tehtyjä muutoksia, valtuuksien käyttöä ja käytöstä aiheutuvia menoja seurataan varsinaisesta kirjanpidosta erillään olevassa valtuusseurannassa. Valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen osalta valtuusseurantaan kirjataan paitsi varainhoitovuoden toteutuneet talousarviomenot, myös menoarviot kolmelta seuraavalta varainhoitovuodelta. Valtuusseuranta on kirjanpitoa karkeammalla tasolla olevaa seuranta- ja ennustelaskentaa. Valtuusmenettely eroaa tässä suhteessa niistä budjettijärjestelmistä, joissa käytetään jaksotettuja määrärahoja (differentiated appropriations) ja joissa on erikseen määrärahat maksusitoumuksia ja maksuja varten. Esimerkiksi Euroopan yhteisöjen yleisessä talousarviossa on erikseen maksusitoumusja maksumäärärahat. Valtuusmenettely toteuttaa Suomen budjetointijärjestelmässä maksusitoumusmäärärahojen tehtävät. Koska valtion talousarvio kattaa tulot ja menot vain yhdeltä varainhoitovuodelta, käytetään valtuusmenettelyä hyväksi sellaisten pitkäaikaisten sopimuksiin ja sitoumuksiin varauduttaessa, joista aiheutuvat menot eivät ole lakisääteisesti valtion virastolle tai laitokselle kuuluvia. Valtuutta käytetään yleisimmin arviomäärärahan yhteydessä, mutta niitä voidaan myöntää myös kiinteiden määrärahojen ja siirtomäärärahojen osalta. Koska valtuudet ovat luonteeltaan valtuuksia sitoumusten tekemiseen, ei niitä tule käyttää yhdessä sitoumusperusteisen määrärahan kanssa. Muut budjetointiperusteet ovat sen sijaan nykyisessä käytännössä olleet rinnakkain käytössä valtuuksien kanssa Tuotto- ja kuluperusteinen/kustannusperusteinen budjetointi (accrual-based budgeting) Suoriteperusteinen budjetointi nykyisessä talousarvion laadintajärjestelmässä tarkoittaa sitä, että vastikkeelliset tulot budjetoidaan ja kirjataan talousarvioon sen varainhoitovuoden talousarviotuloksi, jolloin suorite luovutetaan tai vastaavasti menot sen varainhoitovuoden talousarviomenoksi, jolloin tuotannontekijä vastaanotetaan. Siirtotalouden eriin sovelletaan usein sitoumus- tai maksatuspäätösperusteita. Valtion verotulot ja velanhoidon tapahtumat budjetoidaan maksuperusteella.
18 13 Yhdistämällä erilaiset budjetointiperusteet eri määrärahalajeihin ja mahdolliseen valtuusmenettelyyn saadaan kirjava kokoelma erilaisin tavoin ja erilaisin määräajoin sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Koska talousarviossa budjetoidaan ja seurataan ainoastaan menoja ja tuloja, nimitetään kaikkea talousarvioon tuloutettavaa rahaa talousarviotuloksi ja kaikkea talousarviosta maksettavaa rahaa talousarviomenoksi. Niinpä myös varallisuusasemaan liittyvät velka- ja omaisuuserät käsitellään talousarviotuloina ja -menoina sikäli, kun niistä aiheutuu sellaista rahaliikennettä, joka on budjetoitu talousarvioon. Talousarvion peruskäsitteistö poikkeaa tässä suhteessa olennaisesti yleisesti kirjanpidossa sovellettavasta ryhmittelystä tuloslaskelma- ja tase-eriin ja talousarvio noudattaa tässä suhteessa kirjanpidossa rahavirtalaskelmana tunnetun dokumentin perusrakennetta. Suoriteperusteinen budjetointi on käsitteenä erotettava tuotto- ja kuluperusteisesta 4 ja tuotto- ja kustannusperusteisesta budjetoinnista (accrual based budgeting). Tuotto- ja kulu- /kustannusperusteisessa budjetoinnissa olennaista on: 1. pyrkimys ottaa budjetoinnin perustaksi oikeat ja riittävät tiedot tulojen, kustannusten ja rahoitustapahtumien kokonaisvaikutuksista sisältävä taloudellinen kuva toiminnasta tai hankkeesta myös tulevaisuuden kannalta; 2. nykyaikaisen kirjanpidon ja laskentatoimen menetelmien järjestelmällinen hyödyntäminen edellä kohdassa 1 tarkoitettujen tietojen tuottamisessa, raportoinnissa ja budjetoinnin perustana. Tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa arvioidaan siten varainhoitovuoden tuotot ja niitä vastaavat kulut ja vastaavasti tuotto- ja kustannusperusteisessa budjetoinnissa arvioidaan varainhoitovuoden tuotot ja niitä vastaavat kustannukset. Nykyisessä budjetointijärjestelmässä sen sijaan otetaan huomioon varainhoitovuoden talousarviotulot ja talousarviomenot. Tuotto- ja kuluperusteisessa sekä tuotto- ja kustannusperusteisessa budjetoinnissa tapahtumien kuulumisen tietylle varainhoitovuodelle määräytyy pääosin meno suoritteen luovuttamisen kohdalle periaatteen mukaisesti. Tämä periaate on pitkälti sama kuin yksityissektorin meno tulon kohdalle periaate. Mutta koska valtionhallinnon suoritteet ovat suurelta osin maksuttomia viranomaissuoritteita tai pitkälti vastikkeettomia etuuksia, on tarkoituksenmukaisempaa ottaa kiinnekohdaksi kaikki varainhoitovuoden aikana aikaansaadut suoritteet ja kohdentaa näistä suoritteista saadut tulot varainhoitovuoden tuotoiksi ja näiden suoritteiden tuottamisessa syntyneet jaksotetut ja mahdollisesti myös arvotetut menot varainhoitovuoden kuluiksi/kustannuksiksi. Vertailtaessa tuotto- ja kulu-/kustannusperustetta nykyisiin varainhoitovuodelle kuuluvien talousarviotulojen ja menojen kohdentamisperusteisiin löytyy eroja sekä tulojen että menojen osalta. Tuottokäsitteen erot talousarviotulojen käsitteeseen liittyvät lähinnä siihen, että tuotot kuvaavat niitä tuloja, jotka on saatu varainhoitovuoden aikana luovutetuista suoritteista. Tuotto- ja kuluperusteen mukaisesti suoriteperusteista tuottokäsitettä sovelletaan laajemmin kuin vain suoritemyynnin osalta. Tällöin myös verotulot ja muut sellaiset tulot, joita vastaan ei suoraan anneta vastiketta, tulee ottaa kirjanpitoon mahdollisuuksien mukaan tulojen suoriteperusteisen kertymän perusteella. Menojen osalta jako varsinaisiin menoihin ja toisaalta kuluihin ja kustannuksiin on monisäikeisempi. Professori Ari Manninen on Totuus menoista, kuluista ja kustannuksista artikkelissaan 5 käsitel- 4 Työryhmä on käyttänyt accrual based budgeting käsitteestä suomenkielistä nimitystä tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi vuoden 2001 budjettisanaston mukaisesti. Käsite ei ole kuitenkaan kovin vakiintunut, ja joissakin tapauksissa accruals perusteen käsitteestä voitaisiinkin käyttää myös nimitystä tuotto- ja kustannusperuste. 5 Hallinnon tutkimus 3/2001
19 14 lyt näiden käsitteiden määritelmien merkityksiä taloushallinnossa. Vaikka menoista, kuluista ja kustannuksista puhutaan usein samoissa asiayhteyksissä, viittaavat nämä käsitteet kuitenkin melko erilaisiin ilmiöihin. Siinä missä meno on konkreettista rahan käyttämistä, tarkoittaa kulu em. menon sopimuksenvaraista jaksottamista tilikausille. Kuluiksi jaksottamisen tavoitteena on kauden tuloksen etsintä. Kustannus-käsitteen perustana on yleensä jaksotettu tai jaksottamaton meno mutta sen lisäksi siihen liittyy oleellisesti arvostamiskysymys. Kustannuksen suuruus arvioidaan sen mukaan, miten arvioija siinä tilanteessa määrittelee menoon liittyvän taloudellisen uhrauksen arvon. Kustannuksen määritelmänä käytetään usein vaihtoehtoiskustannusta. Se tarkoittaa parhaan vaihtoehdon tarjoamaa tuottoa tai muuta hyötyä, jonka arvioimisessa otetaan huomioon myös laskennalliset erät. Vaihtoehtoiskustannusta ja taloudellisen uhrauksen suuruutta määrittäessä pitkältä ajanjaksolta yhden merkittävän laskennallisen erän muodostaa korko. Esimerkiksi sijoituksen aiheuttamia kustannuksia arvioitaessa korkokustannukseksi määritellään se tuotto, joka saataisiin sijoitettaessa rahat seuraavaksi parhaaseen kohteeseen. Meno-, kulu-, ja kustannuskäsitteiden eroja pitkävaikutteisten hankintojen osalta havainnollistaa seuraava kuvio: Meno: Rahaveloitus Juoksevat menot Investointimenot Kulu: Sopimuksen mukainen Kustannus: Kustannuserien suuruus vaihtelee arvostamisen mukaan Juoksevat menot Juoksevat menot Kulu (poistot) Kustannukset korko poisto Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin perustana on tuotto- ja kuluperusteinen kirjanpito ja laskentatoimi (accrual based accounting), jossa käytetään suoriteperustetta kirjaamisperusteena, siten, että myös menojen ja tulojen jaksottamisnäkökulma otetaan huomioon. Tuotto- ja kuluperusteisen budjetoinnin perusideana on siten käyttää mahdollisimman kattavaa ja monipuolista organisaation nykyiset ja tulevat tulot, menot, varat, vastuut sekä riskit käsittävää taloudellista informaatiota budjetoinnin perustana. Budjetointiperusteet tulee tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa suunnitella siten, että kannustimet ja budjetoinnin mittarit kiinnittyvät mahdollisimman hyvin pitkän tähtäimen kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Tuotto- ja kuluperusteinen budjetointi voidaan budjetointijärjestelmänä toteuttaa eri laajuisena. Sen mukaan järjestelmästä voidaan käyttää nimityksiä tuotto- ja kuluperusteinen tai tuotto- ja kustannusperusteinen budjetointi. Tuotto- ja kustannusperusteisessa menettelyssä käytetään laskenta- ja arvostusperiaatteissa tarkemmin määriteltyä kustannusten käsitettä. Tuotto- ja kuluperusteisuus voidaan luokitella eri asteiseen sen mukaan miten pitkälle tuotto- ja kuluperusteisessa ajattelussa edetään. Alkutasosta edetessä pidemmälle budjetin kattavuus kustannusten huomioon ottamisen näkökulmasta paranee, mutta tällöin joudutaan myös enemmän nojautumaan arviointeihin ja ennustelaskelmiin selvän ja yksinkertaisen todennettavuuden sijasta. Jossakin tuotto- ja kulu/kustannusperusteisuuden vaiheessa saadut hyödyt eivät enää ylitä ennustelaskelmien laatimiseen uhrattuja kustannuksia ja samalla ennusteisiin liittyviä epävarmuuksia. Tuotto- ja ku-
20 15 lu/kustannusperusteisen ajattelun asteina voidaan amerikkalaisen Illionoisin yliopiston professorin James L. Chanin mukaan pitää seuraavaa viittä vaiheita 6 : 0. Maksuperusteisuus 1. Heikko tuotto- ja kuluperuste 2. Kohtuullinen tuotto- ja kuluperuste 3. Vahva tuotto- ja kuluperuste 4. Erittäin vahva tuotto- ja kuluperuste 5. Radikaali tuotto- ja kustannusperuste Nollatilanne on täysi maksuperusteisuus, joka on helposti todennettava mutta ei juurikaan kannusta ohjaamaan toimintaa tuloksellisesti, suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti useampien vuosien tähtäimellä. Heikosti tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa huomioidaan lyhytaikaiset vastaavat ja velat tuotto- ja kuluperusteisesti. Tämä toteutuu noudatettaessa suoriteperustetta siten kuin se yleisesti käsitetään eli tuottoina ja kuluina budjetoidaan tilikauden aikana aiheutuvat juoksevan toiminnat tulot ja menot. Kohtuullisessa tuotto- ja kuluperusteisessa budjetoinnissa myös pitkäaikaiset vastaavat ja velat sekä epävarmat velvoitteet eli riskit on budjetoitu tuotto- ja kuluperusteisesti. Vahva aste tarkoittaa sitä, että edellisten erien lisäksi myös pääoman kuluminen huomioidaan budjetissa. Erittäin vahvassa tuotto- ja kuluperusteisessa ajattelussa verotulot käsitellään velvoitteina niin kauan kuin niitä vastaavat palvelut on tuotettu yhteiskunnalle. Ja edelleen radikaaliasteelle viety tuotto- ja kustannusperusteinen budjetointi edellyttää, että taseen omaisuuseriin kirjataan myös ennakoidut tulot ja pääomaeriin valtion tulevaisuudessa yhteiskunnalle tarjottava lakisääteinen sosiaaliturva. Tuotto- ja kuluperuste -käsitteeseen liittyvä tapahtuman toteutuminen voidaan määritellä useilla eri tavoilla riippuen siitä, miten pitkälle tässä kohdentamisperusteessa edetään. Lähtökohtana on liiketoiminnan konkreettinen suoritteen luovutusperuste, joka määrää tulojen kirjaamisajankohdan lisäksi myös menojen kohdentamisperusteen meno tulon kohdalle periaatteen mukaisesti. Meno tulon kohdalle periaate voidaan valtionhallinnossa nähdä meno suoritteen luovuttamisen kohdalle periaatteena. Tätä periaatetta noudattaen voitaisiin suoriteperuste -ajattelussa edetä jopa niin pitkälle, että esim. valtion verotulot käsiteltäisiin taseessa saatuina ennakkomaksuina siihen asti kunnes valtio tuottanut niitä vastaavat palvelut yhteiskunnalle. Tuotto- ja kuluperusteisuudella on tietty optimaalinen taso, joka on suhteutettava siihen kulttuuriin ja ympäristöön, jossa sitä tarkastellaan. Yleispätevänä sääntönä voidaan korkeintaan pitää sitä, että jos tuotto- ja kuluperusteen optimi taso kirjanpidossa ja budjetoinnissa ohitetaan, sitä vähemmän suunnittelu- ja tilinpäätöslaskelmilla on enää käytännössä hyödynnettävää arvoa ja sitä hankalampaa ja mielivaltaisempaa on kiinnittää valtion talouden ja toiminnan ohjausta sekä finanssipolitiikkaa tuotto- ja kustannusperusteisiin laskelmiin. Mitä pidemmälle tuotto- ja kulu/kustannusperusteista budjetointiajattelua viedään optimaalisesta tasosta, sitä kauemmaksi erkaannutaan konkreettisista rahamääreistä ja siten myös menon käsitteestä, sitä enemmän tarvitaan arvioita ja oletuksia, sitä heikommin eriä pystytään mittaamaan luotettavasti rahamääräisinä, sitä epävarmempi on taseen erien todenmukaisuus, sitä enemmän kuluperuste lähenee kustannusperustetta; ja sitä enemmän tuottojen ja kulujen budjetointi lähenee reaaliprosessia kuvaavaa järjestelmää, jolla pyritään hallitsemaan aikaansaatua suoritetuotantoa ja sen aiheuttamia (taloudellisia) uhrauksia. 6 James L. Chanin esitelmä OECD:n Accrual Based Budgeting and Accounting seminaarissa, jaettu seminaarimoniste, OECD Pariisi 2001.
LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN
LUKU 11: TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN Tässä luvussa käsitellään tiliviraston tilinpäätöksen laatimista. Luvussa ohjeistetaan tilinpäätöksen laadinnassa noudatettavat pysyvät periaatteet ja menettelyt.
LisätiedotValtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon
Valtiokonttorin määräämät talousarviokirjanpidon tilit (Valtiokonttorin määräys Kirjanpidon tilit) 1. Talousarviotilille tai siirretyn määrärahan tilille kirjaamista odottavien tapahtumien tilit.. 3 600
LisätiedotVALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9
VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 8.7.1996 Valtiokonttori Viite: Valtiokonttorin lausuntopyyntö 11.3.1996 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTION KIRJAN- PITO- JA TILINPÄÄTÖSMALLIN PERIAATERATKAISUISTA
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on
LisätiedotValtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit
Valtiokonttori Määräys 1 (6) 2.3.2015 Dnro VK/180/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) VK/999/ /2016
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 10.11.2016 VK/999/00.00.00.01/2016 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotValtiokonttori Määräys Kirjanpidon tilit Liikekirjanpidon tilit
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 5.5.2015 Dnro VK/391/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 497/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 497/53/03 4.6.2004 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 185/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 185/53/02 11.6.2002 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION KESKUSKIRJANPIDON JA VALTION TILINPÄÄTÖSLASKELMIEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2001
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (5) Dnro VK/1059/00.01/2015
Valtiokonttori Määräys 1 (5) Kumottu 10.11.2016 määräyksellä VK/999/00.00.00.01/2016 27.11.2015 Dnro VK/1059/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon
LisätiedotVALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997
VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 13/1997 17.12.1997 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnonsuojelualueista Metsähallitukselle
LisätiedotTOIMINTA JA HALLINTO 2006:16. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö
TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:16 n ja oikeuslaitoksen (TV 150) taloussääntö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2006 ISSN 1458-6436
LisätiedotValtiovarainministeriön määräys
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö
LisätiedotKirjanpidon tilit. Valtiokonttori Määräys 1 (6) VK/1134/ /2017
Valtiokonttori Määräys 1 (6) 20.12.2017 VK/1134/04.00.00/2017 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpidon tilit Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992)
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 23.5.2003 MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 77/53/03 9.4A 23.5.2003 Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulkulaitos MERENKULKULAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 124/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 124/53/03 6.6.2003 Valtiovarainministeriö Valtiokonttori TILINTARKASTUSKERTOMUS VALTION TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUKSESTA VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 393/53/03 01.06.2004 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotKehitysyhteistyövaroilla hankitun omaisuuden kirjaaminen
VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 27/2005 21.2.2005 Dnro 501/58/2004 Valtion kirjanpitolautakunnan lausunto hakemukseen, jossa ulkoasiainministeriö on pyytänyt lausuntoa kehitysyhteistyövaroilla
Lisätiedot31.12.2012 26.3.2013. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa
31.12.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
237/53/05 Opetusministeriö 30.5.2006 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2005 tämän
LisätiedotTilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä
Tilinpäätösohjeeseen vuodelle 2001 liittyviä esimerkkejä 1 Pitkäaikainen saaminen 2 2 Lyhytaikainen saaminen 3 3 Pitkäaikainen velka 4 4 Lyhytaikainen velka 5 5 Matkaennakko 6 6 Talousarviotalouden ulkopuolelta
LisätiedotTilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta
130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotKirjanpitoaineiston säilytysajat
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 18.9.2014 Dnro VK/329/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Kirjanpitoaineiston säilytysajat Valtion talousarviosta annetun asetuksen
LisätiedotValtiokonttori LAUSUNTO 10/
Valtiokonttori LAUSUNTO 10/1997 Valtion kirjanpitolautakunta Yksityiskohtaiset tarkistusehdotukset luonnoksesta valtion talousarviosta annnetun asetuksen muuttamiseksi 15.4. 1997 1 luku Valtion talousarvion
Lisätiedot5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET... 2
Sisällysluettelo: 5 LUKU: TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN JA TILIVIRASTOJEN SISÄISTEN TAPAHTUMIEN KIRJAUKSET... 2 5.1 Toisen tiliviraston määrärahan käyttö omaan toimintaan...2 5.2 Menojen kirjaaminen suoraan
LisätiedotTilitiedoille tehtäviä tarkistuksia
Valtiokonttori Ohje 1 (8) 8.6.2015 Tilitiedoille tehtäviä tarkistuksia Tähän ohjeeseen on koottu tarkistuksia, joilla voidaan varmistaa tilitietojen oikeellisuutta sekä tilikauden aikana että tilinpäätöksessä.
LisätiedotAnalyysiä vuoden 2012 tilinpäätöksestä sekä uudistettu tilijaottelu ja tilijaotteluprosessi HAUS 4.6.2013
Analyysiä vuoden 2012 tilinpäätöksestä sekä uudistettu tilijaottelu ja tilijaotteluprosessi HAUS 4.6.2013 Sisältö Valtion tilinpäätöksen keskeisiä lukuja - Talousarvion toteutumalaskelma, tuotto- ja kululaskelma
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004
202/53/04 Opetusministeriö 25.5.2005 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotValtion kirjanpidon käsikirja 3.1.2. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille
Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Hallinnon ohjaus Lukijalle Valtion kirjanpito uudistui 1.1.1998. Kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa lähellä oleva liikekirjanpito
LisätiedotMUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
227/53/04 Opetusministeriö Museovirasto 16.5.2005 MUSEOVIRASTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Museoviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
186/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 14.5.2007 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
LisätiedotMaksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotVALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖSOHJE
VALTIOKONTTORI Hallinnon ohjaus OHJE 23.11.2004 1(5) Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖSOHJE Valtion tilinpäätös sekä tilivirastojen tilinpäätösraportointi
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään
LisätiedotValtion kirjanpidon käsikirja 3.0: Tiliviraston tilinpäätöksen laatiminen 2003, korvaa 16.5.2003 julkaistut luvut 10 ja 11 1
10. TILIVIRASTON TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMINEN... 2 10.1 TILINPÄÄTÖKSEN SÄÄNNÖSTAUSTA JA KOKONAISUUS... 2 10.2 TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ, AIKATAULU JA HYVÄKSYMINEN... 2 10.3 TILINPÄÄTÖSPROSESSI... 4 10.4 TILINPÄÄTÖSMENETTELYT...
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
139/53/06 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 16.5.2007 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
Lisätiedotlisätä tilit 1603, 2406, 2407, 2416, 2417, 2471, 2526, 2527, 2528 ja 5111 seuraavasti:
VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 23.4.2003 Dnro 102/03/v107/531/2003 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992 1243/1992)
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006
147/53/06 Opetusministeriö 31.5.2007 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa opetusministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan
LisätiedotInnovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON
EI JULKINEN kunnes VM antaa oman ehdotuksensa. JulkL (621/1999) 6.1 :n 4 k Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2016 II LISÄTALOUSARVIOON 32.20.06 Innovaatiorahoitukeskus Tekesin toimintamenot
LisätiedotVALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001
1(5) VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 18/03/2001 25.9.2001 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON ALKUSALDOJEN MUUNTAMINEN EUROIKSI Valtion talousarviosta annetun asetuksen
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
184/53/06 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 19.4.2007 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotVuoden 2003 tilinpäätösohje. Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille
Vuoden 2003 tilinpäätösohje Tilivirastoille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Lukijalle Tämä tilinpäätösohje on yhteenvedonomainen muistilista vuoden 2003 tilinpäätöksen laadinnan
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
229/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 11.5.2007 VARSINAIS-SUOMEN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUK- SEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talous-arviosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talous-arviosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion määrärahaa sisältävän menomomentin
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012
106/53/2012 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 10.5.2013 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
318/53/05 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 10.5.2006 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotJohtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja vastuuhenkilö.
1 NASTOLAN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ Voimaantulo: 1.1.1992 Muutos: Kunnanvaltuusto 17.1.1994 10 Voimaantulo: 1.2.1994 I LUKUI LUKU YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Soveltamisala Tässä säännössä annetaan kunnan kaikille toiminnoille
LisätiedotHE 52/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 52/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion talousarviosta annettua
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005
229/53/05 Puolustusministeriö Puolustusvoimat 5.5.2006 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Puolustusvoimien tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotYhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen
Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin
LisätiedotLUKU: KESKUSKIRJANPITO JA VALTION TILINPÄÄTÖS...
Sisällysluettelo: 15 LUKU: KESKUSKIRJANPITO JA VALTION TILINPÄÄTÖS...15-1 15.1 Keskuskirjanpidon audit trail...15-1 15.2 Keskuskirjanpito...15-2 15.3 Keskitetty valtuusseuranta...15-2 15.4 Valtion tilinpäätöksen
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 403/53/03 10.5.2004 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2003 Valtiontalouden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 111/53/02 23.5.2002 Opetusministeriö Turun yliopisto TURUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Turun
LisätiedotPOSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista. valtion liikelaitoksista
POSTI- JA TELEHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1987 Nro 52 Nro 52 Kiertokirje valtion liikelaitoksista Säädöskokoelmassa on julkaistu seuraava laki (627/87): A Laki valtion liikelaitoksista Annettu Naantalissa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
206/53/04 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto 21.4.2005 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Jyväskylän yliopiston tilintarkastuksesta
LisätiedotKeskuskirjanpito uudistuu Kieku-foorumi
Kieku-foorumi 21.9.2017 Outi Vänttinen Taustaa Kiekun käyttöönotto Keskuskirjanpidon käyttämät kirjanpitoyksiköiden ja rahastojen tiedot jo samassa järjestelmässä* Kieku järjestelmänä luonteva konsernitasoisen
LisätiedotLiikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010
121/53/10 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikennevirasto 11.5.2011 Liikenneviraston tilintarkastuskertomus vuodelta 2010 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Liikenneviraston tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta
LisätiedotTIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004
240/53/04 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto 22.4.2005 TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2004 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Tiehallinnon tilintarkastuksesta
LisätiedotUUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006
228/53/06 Kauppa- ja teollisuusministeriö Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus 14.5.2007 UUDENMAAN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TI- LINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006
211/53/06 Työministeriö 24.5.2007 TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODEL- TA 2006 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa työministeriön tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta 2006 tämän tilintarkastuskertomuksen.
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 102/53/03 06.06.2003 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta
LisätiedotTilinpäätös ja sen laatiminen
Tilinpäätös ja sen laatiminen Kirjanpito Yhdistys on aina kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon tehtävänä on antaa oikea ja riittävä kuva tuottojen ja kustannusten syntymisestä, toiminnan tuloksesta ja yhdistyksen
LisätiedotEtelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus
111/53/2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.5.2013 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tilintarkastuskertomus vuodelta 2012 Valtiontalouden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/ LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 112/53/03 9.4A 23.5.2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus LAPIN TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUO- DELTA 2002
LisätiedotValtion laskentatoimen sanasto
Valtion laskentatoimen sanasto Hallinnon ohjaus Valtiokonttori Lukijalle perustuu Valtiokonttorin Hallinnon ohjauksen Hyvä kirjanpitomenettely -projektin yhteydessä tehtyyn kirjanpidon käsitteiden määrittelyyn.
LisätiedotVUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 175/53/02 15.05.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN TILINTAR-
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005
277/53/05 Liikenne- ja viestintäministeriö Ratahallintokeskus 5.5.2006 RATAHALLINTOKESKUKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2005 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa Ratahallintokeskuksen tilintarkastuksesta
Lisätiedot1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi
LisätiedotDnro 344/03/2004
VALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 1(3) 23.11.2004 Dnro 344/03/2004 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPITOAINEISTON SÄILYTYSAJAT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (11.12.1992
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 29/53/03 7.5.2003 Puolustusministeriö Puolustusvoimat PUOLUSTUSVOIMIEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa Puolustusvoimien
Lisätiedotkuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi
31.12.2010 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 50 45 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 40-5 -10 35-15 Talousarviotalouden
LisätiedotTositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa
Valtiokonttori Määräys 1 (5) 30.10.2015 Dnro VK/926/00.01/2015 Kirjanpitoyksiköt ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot Tositteiden hyväksyminen palvelukeskuksessa Voimaantulo Lisätiedot
LisätiedotValtion kirjanpidon käsikirja 2015
Valtion kirjanpidon käsikirja 2015 Virastoille, laitoksille ja talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille Muutoshistoria (oleellisimmat muutokset): 21.1.2016 Valtiovarainministeriö on uusinut
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 367/53/03 16.4.2004 Liikenne- ja viestintäministeriö Tiehallinto TIEHALLINNON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2003 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotYliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet
Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotMrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi
30.6.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15 Talousarviotalouden
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Metsähallituksen kirjanpidosta, tilinpäätöksestä, erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Metsähallituksesta annetun
LisätiedotKIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat
KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
Menomomentteja koskevat yleiset määräykset Menot on jaettu talousarviossa momenteiksi tehtävän tai menojen laadun mukaan. Tehtävän mukaan budjetoituja määrärahoja ovat jäljempänä käsiteltävät virastojen
Lisätiedot13. Tilinpäätöserittelyt ja muu tilinpäätösaineisto
13. Tilinpäätöserittelyt ja muu tilinpäätösaineisto Tilinpäätöserittelyt ja muut tilinpäätöksen yhteydessä laadittavat luettelot ovat tiliviraston sisäisiä tilinpäätösasiakirjoja, eikä niitä sisällytetä
LisätiedotMrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd Kuukausisaldo ja lineaarinen trendi
31.12.2011 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15 Talousarviotalouden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 109/53/2002 22.5.2002 Opetusministeriö Oulun yliopisto OULUN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa
Lisätiedotkirjanpidon käsikirja 2011
OHJEITA RAPORTOINTIIN 3 Valtion Valtion tulostietojärjestelmä kirjanpidon käsikirja 2011 Hallinnon ohjaus Talousohjauksen tuki Muutoshistoria Versio (julkaisuajankohta 2.0.2 / 2.8.2010 on mainittu myös
LisätiedotMrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi. 12 kuukauden liukuva summa. Mrd 12 kuukauden liukuva summa
30.11.2012 Talousarviotalouden tulot ja menot Talousarviotalouden yli-/alijäämä 55 50 Mrd 12 kuukauden liukuva summa Tulot Menot Mrd 12 kuukauden liukuva summa ja lineaarinen trendi 5 0 45-5 40-10 35-15
LisätiedotValtion kirjanpidon käsikirja 3.0: hankkeet 2003, korvaa julkaistun kohdan
4.6.1 Hankkeet Yksi erityistapaus vaihto-omaisuudesta ovat yli tilikauden ulottuvat hankkeet. Tässä tarkoitetusta hankkeesta (tai projektista) on kyse silloin, kun valmistetaan vaihto-omaisuuteen kuuluva
Lisätiedot2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset
2. Luku: Juoksevan kirjanpidon kirjaukset 2.1. Maksuliike Valtion maksuliikkeen hoitamisesta on säädetty talousarviolain 13 ja 13a :ssä sekä talousarvioasetuksen luvussa 5. Valtion maksuliikkeeseen sisältyy
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 147/53/ KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 147/53/01 13.6.2001 Kauppa- ja teollisuusministeriö KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.
LisätiedotYhdistyksen taloushallinnon perusteet. Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry
Yhdistyksen taloushallinnon perusteet Arto Bäckström Asiantuntija, yhdistyshallinto FinFami ry Taloushallinto pitää sisällään Rahaliikenteen ja kirjanpidon Budjetoinnin (tavoitteet ja allokointi) Seurannan
LisätiedotVALTIOKONTTORI MÄÄRÄYS 12.12.2007 Dnro 435/03/2007 Tilivirastot ja talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot KIRJANPIDON TILIT Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 42 b :n 4 momentin
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 64/53/03
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 64/53/03 9.4A 28.05.2003 Maa- ja metsätalousministeriö MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 TILINPÄÄTÖS Valtiontalouden tarkastusvirasto
Lisätiedot