ukio kutsuu Valoon Kuntarakenne puhuttaa: Eteneekö seutukaupunkiehdotus? Mielenterveysneuvosto kantaa huolta henkisestä hyvinvoinnista.

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona ukio kutsuu Valoon Sivu 4 Sivut 6 7 Kuntarakenne puhuttaa: Eteneekö seutukaupunkiehdotus? Mielenterveysneuvosto kantaa huolta henkisestä hyvinvoinnista. Sivu 8 Kuinka nopeasti iäkäs saa sosiaalipalveluja? Sivu 9

2 Pääkirjoitus 19. helmikuuta 2014 Näytämmekö itse suuntaa? Pentti Sivunen Kaupunginjohtaja Kesällä 2011 viikkojen neuvottelujen jälkeen muodostettiin pääministeri Kataisen nykyinen kuuden puolueen hallitus. Tavoitteellisen hallitusohjelman hionta vaati poikkeuksellisen pitkän ajan, mutta joistakin hallitusohjelman kohdista päästiin kerrotun mukaan helpommin yhteisymmärrykseen. Kuntia koskevat hallitusohjelman kohdat sovittiin nopeasti ja hyvin yksituumaisesti. Perustavoite kirjattiin hallitusohjelmaan yksiselitteisesti: Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Kuntien lukumäärää oli haluttu määrätietoisesti pienentää jo kahden edellisen hallituksen aikana. Muutosta varten oli säädetty nk. Paras-lainsäädäntö ja tuloksiakin oli saavutettu. Kuntien lukumäärä oli suhteellisen lyhyessä ajassa pudonnut yli sadalla. Viime eduskuntavaalien jälkeen tuota kehitystä haluttiin kuitenkin merkittävästi vauhdittaa. Viimeisen kolmen vuoden ajan kuntia koskevat asiat ovat olleet valtakunnallisen poliittisen keskustelun keskiössä. On puhuttu kuntalain kokonaisuudistuksesta, kuntien valtionosuusuudistuksesta, sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudistuksesta, kuntaliitoksia koskevasta selvitysvelvollisuudesta ja viimeksi suuria kaupunkiseutuja koskevasta pakkolainsäädännöstä. Kaiken tämän myllerryksen keskellä Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättivät ottaa aloitteen omiin käsiinsä. Kutsuimme emeritusmaaherra Rauno Saaren selvittämään, miten Tampereen seudulla olisi viisasta ottaa tulevaisuus vastaan kuntarakenteen näkökulmasta. Yli vuoden ajan on kymmenissä kokouksissa ja keskusteluissa etsitty yhteistä tulevaisuuden suuntaa. Nyt Rauno Saaren selvitys on valmistunut. Laaja ja perusteellinen selvitys voidaan tiivistää kahteen perusviestiin. Ensinnäkin poliittista tahtoa nykyisen lainsäädännön mukaiseen kuntaliitokseen, jonka seurauksena syntyisi yksi suuri Tampere, ei seudulla ole. Toiseksi Saari ehdottaa, että tälle noin asukkaan alueelle muodostettaisiin uudenlainen kaksiportainen kunnallishallinto. Alueen kokonaisuuden kannalta tärkeät asiat päätettäisiin yhteisessä seudullisessa kunnallisvaltuustossa, ja ihmisten arjen kannalta tärkeät asiat päätettäisiin itsenäisesti palvelukunnissa. Ehdotus tulevasta hallintomallista on vasta hahmotelma. Se vaatii toteutuakseen vielä paljon neuvotteluja ja yksityiskohtien hiomista. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet, että selvitysmiehen ehdotusta käsitellään kunnallisval- tuustoissa niin, että kaikki kahdeksan kuntaa käsittelevät asiaa samanaikaisesti. Tuon käsittelyn jälkeen näemme, kuinka moni kunta on valmis jatkamaan neuvotteluprosessia. Tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään aina epävarmuuden tilassa. Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta oikein. Kokonaisuutta monipuolisesti arvioiden ja erilaisia muutostekijöitä jäsentyneesti pohtien voimme kuitenkin määritellä tulevaa kehityspolkua. Tulevaisuutta kannattaa mielestäni rakentaa omin voimin. Jos jättäydymme ajopuuksi eli muiden vietäväksi, tulevaisuuden kuntakuva muotoutuu paljon epävarmemmin. Edessä on joka tapauksessa Ylöjärven kaupungin tulevaisuutta koskeva tärkeä, ehkä historiallisesti katsoen jopa tärkein päätös. Siihen on paneuduttava huolella. Näkökulma Ajankohtaista Tunnetta ja tosiasioita Vaalien jälkeen perusturvalautakunta aloitti haastavassa tilanteessa. Kaupungin tulopuoli oli valtionosuusleikkausten myötä supistunut ja alkoi pohdinta siitä, kuinka palvelut saadaan hoidettua syömävelkaa ottamatta. Olemme lautakunnassa pohtineet talouden tasapainotuslistoja sekä laittaneet toukokuussa 2013 vuoden 2014 talousarviota varten arvojärjestykseen eri vastuu- ja tehtäväalueiden tavoitteita. Sana haastava esiintyy usein keskusteluissamme ja toivonkin, ettei se kärsisi inflaatiota. Olemme kuitenkin sitoutuneita työskentelemään tässä lautakunnassa. Olen havainnut kaikilla vilpittömän halun tehdä ylöjärveläisten kannalta parhaita ratkaisuja, usein tiukkojenkin keskustelujen kautta. Julkisuudessa huomiota on kiinnitetty muutamiin yksittäisiin perusturvalau- takunnan alaisiin kehitysja säästökohteisiin. Perusturvalautakunnan säästöt vuonna 2014 ovat yhteensä 1,3 miljoonaa euroa ja tästä summasta julkiseen keskusteluun nousseet kohteet ovat vain murto-osa. Olemme hyvin tietoisia siitä, että aina puuttuessamme johonkin säästömielellä, se aiheuttaa keskustelua. Olenkin todennut, että kaikkia kohteet, joihin olemme joutuneet puuttumaan, ovat tärkeitä ja hyviä. Käytännössä voimme kuitenkin tehdä säästöjä vain harkinnanvaraisista ja ei-lakisääteisistä menoista. Kaikki toiminnan kehittämisen kautta saatavat säästöt toivotamme avosylin tervetulleiksi. Tästä esimerkkinä ovat kotipalveluun hankittavat mobiililaitteet. Sen lisäksi, että painimme vaikeiden talousasioiden kanssa, odotamme jännittyneinä, mitä uudet sote-linjaukset merkitsevät Kaija Järvinen Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Ylöjärvelle. Ilmassa leijuva sote-uudistus tekee tulevaisuuden ennustamisen entistäkin vaikeammaksi ja tuntuu siltä, että kovin kauaskantoisia suunnitelmia ei voi tehdä. Esitys lienee herättänyt enemmän kysymyksiä kuin antanut vastauksia ja ratkaisuja. Sote-uudistuksen lähtökohtia ovat tasa-arvoiset palvelut kaikille kansalaisille, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, hyvinvointija terveyserojen kaventaminen sekä peruspalvelujen vahvistaminen. Voimme varmasti kaikki allekirjoittaa nämä tavoitteet. Nyt käsiteltävä sote-esitys ei vain tunnu olevan meille maallikoille vastaus esittämiimme kysymyksiin. Kun sote-uudistus ja kuntarakenneuudistus tulevat meille kuntiin käsittelyyn kevään aikana, alkaa varmasti tämäkin vaikea asia aueta eri tavalla. Ylojarvi.fi uudistuu pian Ylöjärven kaupungin kotisivuja muokataan parhaillaan uusiksi. Uusi sivusto avataan maalishuhtikuussa Tiina Helminen Uudistuksen ansiosta sivustosta tulee responsiivinen eli se mukautuu automaattisesti kaikkiin päätelaitteisiin. Tämä helpottaa sivujen käyttöä etenkin älypuhelimilla, mutta myös tableteilla. Tekniikan lisäksi sisältörakenne mietitään uusiksi. Sisältö jaetaan 16 pääosioon, aina Asioinnista ja neuvonnasta Ylöjärvi-tietoa osioon asti. Pääosiot kattavat kaiken kaupungin toiminnan. Sisällön ryhmittelyssä lähtökohtana ovat palvelut ja asiat eikä organisaatiorakenne eli se, mikä yksikkö palvelut tuottaa. Tiedon löydettävyyttä yritetään helpottaa monin tavoin. Tähän pyritään esimerkiksi hyvin toimivalla hakukoneella, sisällön Uusia internetsivuja varten on otettu myös tuoreita valokuvia. Valokuvaaja Mika Hiltunen vieraili viime syksynä muun muassa päiväkodissa, vanhainkodissa sekä terveyskeskuksessa. asiasanoituksella sekä erityisillä kohderyhmäsivuilla. Kohderyhmäsivut ovat linkkisivuja, joille on koottu esimerkiksi lapsiperheiden tai iäkkäiden palveluita. Lisäksi yhteystietojen kattavuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Sivuston remontissa myös ulkoasu uudistuu täysin. Ulkoasu toteutetaan niin, että se palvelee sivujen tietosisältöä ja käytettävyyttä. Ohjenuorana on kaupungin graafinen ohje, johon esimerkiksi värivalinnat perustuvat. Uudistustyö ei lopu uuden sivuston julkaisuun vaan jatkuu myös sen jälkeen. Käyttäjiltä kysytään julkaisun jälkeen palautetta ja se otetaan huomioon sekä peruspäivityksissä että kehitystyössä jatkossa. Sivustouudistuksen taustalla on sekä käyttäjiltä saatu palaute että julkista verkkopalvelua koskevat suositukset. Ylöjärven kaupungin sivuilla käy parhaimmillaan noin yksilöityä kävijää kuukausittain. Kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Nykyinen sivusto on julkaistu vuonna Tervetuloa: Lisätietoja: Tiedotustoimittaja Tiina Helminen p Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyy vuonna 2014 kaksi kertaa: keskiviikkona ja Julkaisija: Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, Ylöjärvi Päätoimittaja: Kaupunginjohtaja Pentti Sivunen Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedotustoimittaja Tiina Helminen p Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kaikista kaupungin kirjastoista sekä kaupungintalolta. Lehden näköisversion voi lukea osoitteessa Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli Painos: kpl Kansi: Sanni Ounin kuvasi Outi Lehtinen ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) [ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

3 Siivikkalan koulun 1A-luokkalaiset Seela Rossi (vas.), Vilma Virtanen ja Konsta Tikkakoski istuvat tuliterien työpöytien ääressä. Tuolien korkeutta voi säätää, mikä mahdollistaa hyvän istuma-asennon. Aiemmin koulun tuolit ja pulpetit olivat enimmäkseen muista kouluista yli jääneitä keräilyeriä. Siivikkalan koulun peruskorjaus- ja laajennusurakka valmistuu kokonaisuudessaan tänä vuonna. Urakka sisältää koulun lisäksi päiväkodin, neuvolan ja nuorisotilan. Selviytymisbudjetti hillitsee menojen kasvua Talousjohtaja Juha Liinavuori on puhunut selviytymisbudjetista. Joudumme lähivuosina harjoittamaan erittäin tarkkaa taloudenpitoa, hän tarkentaa. Vuoden 2014 talousarvion mukaan kaupungin menot kasvavat mutta hillitymmin kuin edellisvuosina. Menoja on arvioitu kertyvän noin 175 miljoonan euron edestä. Niistä hieman yli puolet tulee sosiaali- ja terveystoimesta ja viidennes koulutussektorilta. Säästämisestä puhutaan, mutta ei sillä toki tarkoiteta pelkkää leikkaamista. Käytännössä se tarkoittaa menojen kasvun hillitsemistä, mahdollisuuksien mukaan. Joskus toimenpiteet, jotka tuottavat kunnalle säästöjä, voivat jopa parantaa kuntalaisten saaman palvelun laatua. Juha Liinavuori poimii esimerkin vanhuspalveluista. Laitospaikkojen muuttaminen tuetuksi asumiseksi vanhuspalvelulain mukaisesti on kunnalle halvempaa ja yleensä parantaa asiakkaan elämänlaatua. Sellaista säästökohdetta on hankala keksiä, joka kohdistuisi kaikkiin ylöjärveläisiin yhtä voimakkaasti. Talousjohtaja myöntää, että säästötoimet kirpaisevat aina joitakin ihmisryhmiä enemmän kuin toisia. Saavutetuista eduista luopuminen on aina vaikeaa oli niitä paljon tai vähän. Kasvava kaupunki Ylöjärvi on edelleen kasvava kaupunki, joten paineet menojen kasvulle syntyvät luonnostaan. Kouluja on kunnostettava, uusia päiväkoteja rakennettava ja urheilutiloja saneerattava säännöllisesti. Investointien aiheuttama menolisäys joudutaan kattamaan lainalla. Investointeja ei voi panna jäihin yhdessä rysäyksessä. Jos Tulevina vuosina Ylöjärven kaupunki joutuu turvautumaan erittäin tarkkaan taloudenpitoon. Menojen hillitseminen ei silti aina tarkoita leikkauksia. mitään ei tehdä, korjaustarpeita kasautuu ja ne kaatuvat niskaan kerralla, Liinavuori sanoo. Liinavuori on tyytyväinen, että Ylöjärvellä otettiin viime vuonna käyttöön kaikki investoinnit listaava MAPSTO-ohjelma eli maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelma. Se tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä. Ylöjärvi kuuluu vetovoimaiseen kaupunkiseutuun. Jos me tekisimme päätöksen, että emme halua kasvaa, se ei olisi järkevää eikä käytännössä Tietokulma Talousarvio 2014 pähkinänkuoressa Veroprosentti 20,5 Menot 175 milj., tulot 186 milj. Vuosikate 10,1 milj. eli 314 /asukas Tilikauden alijäämä 0,8 milj. Investoinnit: brutto 17 milj., netto 14,3 milj. Lainamäärä 97,7 milj. eli 3044 /asukas Isoja investointeja Teiden rakentaminen ja perusparannukset 2,6 milj.. Vesiliikelaitoksen rakennuskohteet (mm. Niittylän alue Asuntilassa) 2,3 milj.. Siivikkalan koulun peruskorjaus- ja laajennusurakka valmistuu. Rakentamiseen on täksi vuodeksi osoitettu 4,6 milj.. Urheilutalon saneeraus päättyy. Tälle vuodelle on budjetoitu 1,7 milj.. Viipalerakennus Viljakkalan koululle 0,1 milj.. Tulossa Metsäkylän koulun laajennus 4,5 milj Tiuraniemen ryhmäkoti 3,2 milj mahdollistakaan, talousjohtaja toteaa. Suurin osa menoista, eli noin 96 miljoonaa euroa, kertyy sosiaali- ja terveystoimesta eli kunnan keskeisistä lakisääteisistä palveluista. Juha Liinavuori sanoo, että lakisääteisten palvelujen parissa liikkumavara on pienempi: karsia ei voi, koska esimerkiksi hoitohenkilökunnan minimimäärän linjaavat säännökset. Sitä sen sijaan voi miettiä, miten palvelut tuotettaisiin järkevämmin. Järkevää olisi esimerkiksi toimialojen entistä tiiviimpi yhteistyö ja resurssien yhteiskäyttö. Pidemmällä aikavälillä kannattaa myös panostaa ennaltaehkäiseviin toimintoihin, koska silloin usein selvitään vähemmin menoin kuin jälkipainotteisesti toimittaessa. Säästöt koskevat kaikkia toimialoja, ja niitä on jo tehtykin. Harkinnanvaraisista eristä voidaan löytää säästöjä ja on jo löydettykin esimerkiksi harkinnanvaraisista avustuksista. Vireä ilmapiiri tukee taloutta Budjetti koostuu tuloista ja menoista. Menojen karsiminen on tällä hetkellä keskiössä, koska nykyisessä taloustilanteessa kuntien tulot eivät juuri kasva. Ylöjärven valtionosuudetkin pysyvät tänä vuonna ennallaan. Mitä kunta sitten voi tehdä? Pitää ilmapiirin vireänä. Jos kunta houkuttelee yrityksiä ja taloudellista toimintaa, ihmiset työllistyvät. Se näkyy verokertymässä, Liinavuori sanoo. Tällä hetkellä kova työttömyysprosentti rokottaa Ylöjärvelläkin kaupungin verotuloja. Samalla se kasvattaa menoja, muun muassa toimeentulotuen kustannuksia. Lisälainaa on otettu viime vuosina noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tänäkin vuonna turvaudutaan lainarahaan, mutta summa puolittuu. Selviytymisbudjetin keskeinen kohta on lainanmäärän kasvun katkaisu. Ei luksusta Yksi iso investointikohde viime vuosina on ollut Siivikkalan koulu. Koulun laajennukseen ja peruskorjaukseen on budjetoitu rahaa yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Tämän vuoden budjetissa kouluremontille on merkitty 4,6 miljoonan euron määräraha. Tämän vuoden urakka on vanhan asuntolarakennuksen remontoiminen nuorisotilaksi. Yläkertaan tulee kieliluokat. Vanhaan liikuntasaliin tehdään kaksi luokkahuonetta ja kirjasto. Samalla muut vanhan laajennusosan luokat remontoidaan ja varustetaan ajanmukaisiksi. Luksuksesta on turha puhua täällä on tehty vain tarpeellinen. Remontin yhteydessä saimme myös hankittua uutta kalustoa ja Eroon laitosmaisuudesta Perusturvapalveluiden rakenteelliset muutokset pyrkivät parantamaan palveluiden laatua. Sosiaali- ja terveyspuolen palvelurakenteeseen on tullut ja tulossa pieniä muutoksia. Niillä pyritään siihen, että palvelut toimivat kuntalaisten kannalta mahdollisimman hyvin. Osasta kertyy myös säästöjä. Kurun palveluosasto koki muutoksia vuoden alussa. Entisestä 36 paikan osastosta tuli 28-paikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Kahdeksan akuuttipaikkaa poistui, koska akuuttiin hoitoon ei ollut tarpeeksi hyviä resursseja. Terveyskeskusosasto oli syrjässä ja ilman tukipalveluja, Ylöjärven terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti perustelee. Santalahti toteaa, että uudistukset noudattavat vanhuspalvelulakia. Lain mukaan laitoshoidosta pitäisi mahdollisuuksien mukaan luopua ja ikäihmisille tarjota mahdollisimman kodinomaiset olot, vaikkeivät nämä omassa kodissaan pystyisikään asumaan. Tehostetun palveluasumisen yksikössä asukas saa pitää omat vaatteensa eikä hänen tarvitse käyttää sairaalavaatteita. Jokaisella esimerkiksi liikuntavälineitä, joita ei ole voitu ostaa vuosikausiin, rehtori Jutta Marjamäki kertoo. on oma huone, jonne saa tuoda omat huonekalut ja tavarat. Asukkailla on myös oikeus yksilölliseen elämänrytmiin, ja henkilökuntaa on paikalla yöaikaankin, terveys- ja sosiaalijohtaja kertoo. Samaa lain henkeä on seurattu Tiuravuoren vanhainkodissa, jossa yksi osasto muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Yksi rakennemuutos on myös Viljakkalan terveysaseman muuttaminen lähipalvelupisteeksi. Palvelupiste aloittaa toimintansa maaliskuun lopussa. Varhaista tukea Perhetyöhön ja lastensuojeluun suunnitellaan toimintamuutoksia. Kaupunki selvittää tällä hetkellä lastensuojelun käytäntöjä. Tarkoitus on jatkossa keskittyä entistä vahvemmin varhaiseen vaiheeseen. Huostaanotolta välttyminen on inhimillisesti paras ratkaisu, ja se tulee myös kunnalle edullisemmaksi, Santalahti sanoo. Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]

4 Johanna Taipale kehuu Ylöjärven lukion opetusta hyväksi ja kiittelee koulutuskeskuksen yhteishenkeä. Yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen on tänä keväänä Ylöjärveläiset ovat ylpeitä modernista Koulutuskeskus Valosta Koulutuskeskus Valon toiminnan alkaminen syksyllä 2012 oli valtava hyppy uuteen kaikille opinahjossa vaikuttaville opetusalan toimijoille. Ylöjärven lukion rehtorin Jarkko Tuomennoron mukaan arjen käytänteet ovat nyt vakiintuneet. Rutiinit on nyt saavutettu ja asiat alkavat käydä tutuiksi. Ylöjärven lukioon varataan joka vuosi 150 paikkaa peruskoulunsa päättäneille. Alimmaksi päättötodistuksen keskiarvoksi kelpaa 7,4. Tänä vuonna ensimmäisellä vuosikurssilla on 135 opiskelijaa ja toisella 126. Ylöjärven ulkopuolelta väkeä on tullut etenkin Länsi-Tampereelta ja Hämeenkyröstä. Myös Nokialta ja Ikaalisista on muutamia opiskelijoita, rehtori selventää. Tamperelaisia opiskelijoita on Y-lukiossa ollut Valon aikana huomattavasti enemmän kuin vanhassa opinahjossa. Uuden rakennuksen vetovoiman lisäksi Tuomennoro uskoo yhtenä syynä olevan sen, ettei Länsi-Tampereella enää ole lukiota lainkaan. Tällä hetkellä Tampereella spekuloidaan jälleen uusilla lukioiden lakkautuksilla. Ylöjärven lukio on saanut paljon kontakteja yrityselämään Valossa toimivan Ylötehtaan avulla. Myös kaikille opiskelijoille sekä henkilökunnalle avoin Valon Tekijät Osuuskunta on jo nyt osoittautunut hyväksi tavaksi harjoitella yrittäjyyttä. Osuuskunnan toimintaa ohjaa opettaja, mutta perustyö on täysin opiskelijoiden varassa, Tuomennoro ynnää. Rehtori mainitsee myös muutaman muun asian, minkä vuoksi yhdeksäsluokkalaisen kannattaisi harkita hakemista Ylöjärven lukioon. Modernit tilat ja kaikille opiskelijoille pientä käyttömaksua vastaan jaettavat läppärit ovat tietenkin hyviä kannustimia. Tietokoneita myös käytetään oppiaineiden opiskelussa, minkä myötä opiskelija pääsee harjoittamaan sellaisia tietoteknisiä taitoja, jotka ovat myöhemmin esimerkiksi työelämässä hyvin olennaisia, rehtori kehuu. Meillä ei ole myöskään tarvinnut ainakaan vielä mennä mihinkään 50 henkilön massiivisiin opetusryhmiin, vaan porukat ovat kooltaan kohtuullisia. Myös lukion ja urheilun yhdistäminen onnistuu. Harjoittelulla voi korvata lukiokursseja ja harjoituksiin pääsee myös kesken päivän, Tuomennoro jatkaa. Mainitsemisen arvoisia ovat niin ikään Y-lukion lukuisat kansainväliset kontaktit. Rehtorin mukaan tänäkin lukuvuonna yli 50 opiskelijaa käy jossain vaiheessa ulkomailla osana koulun projekteja. Yhteistyötä ja työpaikkoja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu tarjoaa Valossa ammatilliset perustutkinnot kone- ja metallialalta, sosiaali- ja terveysalalta sekä liiketaloudesta. Tällä hetkellä meillä on opiskelijoita nuorisopuolella yli 250 ja aikuiskoulutuksessa yli 50. Kaikkien alojen opetus on todella vetovoimaista, Tredun koulutuspäällikkö Satu Kaakkomäki taustoittaa. Puolentoista vuoden aikana Valon arki on Tredun osalta lutviutunut hyvin kohdilleen. Opetustilat ovat kunnossa ja toiminta alkaa olla vakiintunutta, Kaakkomäki toteaa. Ylöjärvellä tarjottiin myös ennen koulutuskeskusta kone- ja metallialan opetusta. Kaakkomäen mukaan Valo on ollut sille varsinainen piristysruiske. Opetus on ottanut huomattavasti tuulta purjeisiinsa, kun tilat ovat asianmukaiset ja olosuhteet muutenkin kunnossa. Kaakkomäki kehuu myös kaikkien koulutusalojen tiivistä yhteistyötä ylöjärveläisten yritysten kanssa. Yritykset tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja sekä oivallisen näköalan työelämään. Yhteistyö koulutuskeskuksen kanssa on yrityksille itselleen puolestaan erinomainen tapa Pian alkava yhteishaku lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen on hyvä syy muistuttaa Ylöjärven erinomaisesta toisen asteen koulutuksesta. Toista vuottaan porskuttava Valo on osoittautunut menestykseksi niin opiskelijoiden, opettajien, koulutuskeskuksen kanssa yhteistyötä tekevien yritysten kuin kaupunkilaistenkin kannalta. Jan Telford Lukion oppilaille jaettavat kannettavat tietokoneet olivat yksi syy siihen, miksi Eevert Vikman valitsi Koulutuskeskus Valon opinahjokseen. rekrytoida osaavaa, paikallista työvoimaa, koulutuspäällikkö mieltää. Kone- ja metallialan opiskelijammekin ovat taantumasta huolimatta sijoittuneet mainiosti hyväpalkkaisiin työpaikkoihin, Kaakkomäki tietää. Kaikki kielii Kaakkomäen mielestä siitä, että Ylöjärvellä arvostetaan todella paljon sitä, että paikkakunnalla on Valon kaltainen koulutuskeskus. Parempi yhdessä kuin erikseen Niin lukiossa kuin ammattiopistossakin kehutaan Valossa tehtyä yhteistyötä. Kaksoistutkinto on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Puolitoista vuotta sitten tutkinnon aloitti 12 opiskelijaa, joista yhdeksän vielä jatkaa. Tämän lukuvuoden syksyllä aloittajia oli 29. Heistä 27 on vielä mukana, Jarkko Tuomennoro kommentoi. Lukion rehtori mainitsee myös, että Valossa järjestetty lisäopetus on organisoitu niin, että kymppiluokkalaiset ovat voineet osallistua joillekin lukion kursseille. Tällä tavoin he saavat hyvin tuntumaa lukio-opiskeluun. Satu Kaakkomäen mukaan Valossa ollaan hyvillään siitä, että oppilaitokset aikanaan uskalsivat lähteä yhdessä rakentamaan Suomen oloissa lähes poikkeuksellista koulutuskeskusta. Yhteiselomme on sujunut hyvin, ja olemme tyytyväisiä, että voimme nauttia sellaisista tiloista, jotka meillä nyt on, Kaakkomäki sanoo. Ei meillä, lukiolla tai työväenopistolla olisi ollut yksinään mahdollisuutta rakennuttaa esimerkiksi niin monipuolista liikuntasalia tai auditoriota. Kaakkomäki muistuttaa myös, että liikuntasalissa on runsaasti pelivuoroja ja auditorio on harva se ilta varattuna. Näiltäkin osin koulutuskeskuksesta on paljon hyötyä myös muille kuin Valon omalle väelle, koulutuspäällikkö toteaa. Aktiivista ja uudenaikaista Ylöjärven lukion oppilaskunnan hallitukseen kuuluvat Eevert Vikman ja Johanna Taipale kertovat lukioon hakiessaan laittaneensa paljon arvoa moderneille tiloille sekä uudenaikaiselle teknologialle. Itselleni myös kulkuyhteydet oli yksi syy, miksi halusin tänne, vaikka asun Hämeenkyrön puolella, Vikman toteaa. Lisäksi pidin siitä, että tämä on luokaton lukio. Täällä pystyy vapaasti sumplimaan oman lukujärjestyksensä ja vaikuttamaan omiin aikatauluihinsa, hän jatkaa. Itse en olisi hakeutunut vanhaan lukioon. Mutta jälkeenpäin sanottuna Valo oli hyvä vaihtoehto myös siksi, että koulumatkoissa säästää paljon aikaa, Taipale sanoo. Puolentoista vuoden kokemuksella lukiolaisilla on edelleen positiivista sanottavaa opinahjostaan. Esimerkiksi kielten opetus on hyvällä tasolla ja opettajat ovat muutenkin ammattitaitoisia. Porukalla on myös erittäin hyvä yhteishenki, Taipale kiittelee. Eri oppilaitosten väki on myös sulautunut hyvin yhteen koulutuskeskuksessa. Viime vuonna ehkä näkyi hieman se, että oppilaat oli yhtäkkiä laitettu saman katon alle. Nykyään täällä kuitenkin on jo suurin osa niitä opiskelijoita, jotka ovat olleet yhdessä koko ajan. Tietyssä mielessä tämä onkin kuin jatkoa yläasteelle, kun koko ikäluokka käy samassa paikassa koulussa, Vikman mieltää. Taipale haluaa myös muistuttaa kansainvälistä kokemusta etsiville, että Ylöjärven lukiosta on todella helppo lähteä vaihtoon. Kaikki päivät eivät ole myöskään pelkkää koulunkäyntiä. Oppilaskunnan hallituksessa ideoimme ja järjestämme kaikenlaisia kivoja tapahtumia. Ne antavat aina mukavasti energiaa kouluunkin, Taipale kommentoi. [ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

5 Irja kotiutui Juuritielle Kehitysvammaisten autetun asumisen yksikkö aloitti toimintansa Soppeenmäessä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uuteen kotiinsa joulukuussa. Isoista ikkunoista tulviva helmikuun valo saa Irja Virtasen hymyilemään. Virtanen istuskelee olohuoneessa kodissaan Juuritien ryhmäkodissa. Muut ryhmän asukkaat ovat koulussa tai työtoiminnassa, joten Irjalla on aikaa välillä katsella vähän televisiota. Ei ollut lainkaan vaikea muuttaa Yliseltä tänne. Osa muista tulijoista oli ennestään tuttuja. Etenkin Lauran kanssa vietän paljon aikaa, ja Ellikin on mukava, Virtanen sanoo. Erityisesti Irja Virtanen nauttii Juuritien komeista saunatiloista. Saunaseuraa löytyy aina Ja ruuat täällä ovat todella hyviä! Soppeenmäen palvelut ovat lähellä. Irja Virtanen kertoo käyneensä alkuvuoden aikana jo kukkakaupassa ja kampaajalla. On tärkeää, että asumme ja olemme näin lähellä keskustaa. Liikumme siellä, missä muutkin ylöjärveläiset ja käytämme samoja palveluita, apulaisosastonhoitaja Johanna Järvinen sanoo. Omat tavarat luovat kodikkuuden Juuritien ryhmäkoti on tarkoitettu vaikeasti kehitysvammaisille ylöjärveläisille. Taloon mahtuu 15 asukasta, ja enää yksi huone on vapaana. Ensimmäiset asukkaat muuttivat uuteen kotiinsa joulukuussa ja viimeiset tulivat tammikuussa. Autetun asumisen yksikkö kuuluu avohoidon palveluihin. Asukkaat ovat täällä vuokralla. Rakennuksen omistaa Ylöjärven Palvelutalosäätiö Kaksikko, mutta palvelun tuottaa kaupunki. Johanna Järvisen lisäksi Juuritiellä työskentelee yhdeksän lähihoitajaa, kolme ohjaajaa ja yksi hoiva-avustaja. Päiväsaikaan vuorossa on vähintään kolme työntekijää, yöaikaan yksi. Juuritiellä on kolme ryhmää: jokaisessa viisi huonetta ja yhteinen olohuone ja keittiö. Kaikille yhteisiä ovat pukuhuone, pesutilat ja saunat. Sauna lämpiää melkein aina, kun joku haluaa. Omat huoneet ovat noin 20-neliöisiä, ja niissä on iso vessa sekä suihkutila. Huoneet ovat persoonallisia, koska kukin vuokralaisista toi mukanaan omat huonekalut ja tilpehöörit. Osallistuvaa arkea Irja Virtanen nyökkää pihalle päin: ruoka-auto on tullut. Kohta alkaa lounas, ja tänään on tarjolla janssoninkiusausta. Juuritien asukkaat saavat lämpimän ruuan terveyskeskuksen keittiöltä. Aamupala ja iltapala Irja Virtanen muutti Juuritielle joulukuussa. Oma huone alkaa jo näyttää kodikkaalta: verhot ovat ikkunoissa, mutta tauluille vielä pitäisi lyödä naulat seinään. Kuvassa myös apulaisosastonhoitaja Johanna Järvinen. tehdään itse. Asukkaat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan. Pyrimme siihen, että vaikeavammainenkin asukas pystyy mahdollisimman paljon olemaan omassa arjessaan mukana. Oman huoneen siivoaminen, roskien vieminen ne ovat ihan tavallisia asioita, Johanna Järvinen kertoo. Kuuntelemme myös läheisten toiveita, jotka liittyvät esimerkiksi hoitoon tai viriketoimintaan. Ulkoilua ja muuta virikkeitä toivotaan paljon. Ja sitä, että työntekijöillä on aikaa asukkaille. Kyllä se toteutuukin. Pyrimme kohtaamaan asukkaat kunnioittavasti ja antamaan mahdollisimman yksilöllistä apua arjen toimissa. Jokaisen tarpeet ja toiveet otetaan huomioon. Ulkoiluun on hyvät mahdollisuudet, kun harju on lähellä, Johanna Järvinen sanoo. Hymyilyttää jo Uudessa talossa käytännöt hakevat tietysti vielä muotoaan, mutta monen kohdalla tutut kuviot jatkuvat. Koululaiset heräävät ennen seitsemää, koska taksi hakee heidät kouluun. Osa Juuritien asukkaista osallistuu ohjattuun työ- tai päivätoimintaan. Hoitajista suurin osa on työskennellyt aiemmin Ylisellä. Jokainen tuntee ainakin yhden asukkaan ennestään. Asukkaiden ja hoitajien laajempi tutustuminen on meneillään. Asukkaat alkavat jo selvästi kotiutua. Kallekin jo antoi tänään ison hymyn. En ole niitä kauheasti vielä täällä nähnyt, hoitaja Maritta Kaunisto iloitsee. Eskarilaiset taituroivat tableteilla Pinja Elonen (vas.) ja Pihla Komulainen käyttävät tablettia jo luontevasti. Ylöjärveläisillä esikoululaisilla on käytössään 29 ipad-tablettia. Tablettitietokoneista on esikoululaisille sekä huvia että hyötyä. Saako sinusta ottaa kuvan? Ennen kuin ehdin vastata, Pinja Elonen nostaa tabletin ja näpäyttää nopeasti. Pöllämystynyt kuvani on näytöllä, ja alkaa vimmattu muokkaus. Ehkä afrokampaus? Vai sittenkin violetit kutrit? Pinjan ja hänen kaverinsa Pihla Komulaisen sormet liikkuvat sukkelasti tabletin näytöllä. Kun kuvanmuokkausohjelmalla on leikitty tovi, lastentarhanopettaja Mari Makkonen ehdottaa, että tytöt voisivat tehdä tabletilla muutakin. Käynnistetään Sanataituri-ohjelma, jossa opetellaan kirjoittamaan etunimiä koneen sanelun pohjalta. Tablettitietokoneet ovat syyskuusta lähtien tulleet tutuiksi Pinjalle, Pihlalle ja muille Rin- teen päiväkodin esikoululaisille. Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio ja varhaiskasvatuksen suunnittelija Merja Hietikko suunnittelivat hankkeen tietokoneiden hankkimiseksi esikoululaisille. Opetushallitus myönsi hankkeeseen euroa. Kaupungin omaksi rahoitusosuudeksi jäi euroa. Aluksi tabletteja testattiin kokeiluluontoisesti kolmessa päiväkodissa. Nyt niitä on käytössä 26 yksikössä. Media ulottuu lasten elämään joka puolelta. Siksi on hyvä, että jo päiväkodissa opitaan mediataitoja myös suojautumaan medialta. Esiopetusryhmien vetäjät koulutettiin opettamaan monilukutaitoa. Tablettiaikaa säännöstellysti Niinä hetkinä kun Rinteen esikoululaiset saavat valita puuhansa vapaasti, tabletti on yksi vaihtoehto. Päiväkodissa on erillinen tablettihuone, ja siellä voi touhuta korkeintaan puoli tuntia kerralla. Kun kaksi tablettivuoroa on käytetty, pitää valita muita puuhia. Ensin pitää tehdä kirjaimiin ja numeroihin liittyviä tehtäviä. Vasta sen jälkeen saa pelata, lastentarhanopettaja Mari Makkonen kertoo. Tableteilla etsitään tietoa ja opitaan yhdessä. Se lisää ryhmän yhteishenkeä. Viime vuonna Rinteen eskarilaiset tekivät yhdessä sähköisen joulukalenterin. Tabletilla otettiin valokuvat ja kirjoitettiin niihin kuvatekstit. Joulukalenteriin kuvattiin myös videopätkiä. Joulukalenteria tehdessä lapset pääsivät samalla harjoittelemaan numeroita, Mari Makkonen sanoo. Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ]

6 Ajankohtaista Päivähoitoa naapurikunnasta? Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat tehneet sopimuksen, joka avaa perheille mahdollisuuden hakea lapselle päivähoitopaikkaa muualtakin kuin kotikunnasta. Ylöjärveläinen lapsi voisi siis osallistua päivähoitoon esimerkiksi Nokialla, Tampereella tai Kangasalla. Aiemmin vastaava mahdollisuus oli vain perheillä, jotka muuttivat kunnasta toiseen. Silloin entisen hoitopaikan sai pitää toimintakauden eli käytännössä heinäkuun loppuun. Seudullinen kokeilu koskee 16. maaliskuuta 2014 mennessä jätettyjä hakemuksia. Päivähoitopaikka myönnetään aikaisintaan elokuun alusta alkaen. Kunnat tekevät päivähoidosta ostopalvelusopimuksen. Lapsen kotikunta maksaa järjestävälle kunnalle hoidosta aiheutuvat kustannukset. Järjestävä kunta perii perheeltä asiakasmaksun. Sopii kuntien rajalla asuville Seudullinen päivähoitomalli palvelee etenkin kuntien raja-alueilla asuvia. Naapurikunnan päiväkoti voi olla lähempänä ja oman kunnan lähin päiväkoti täynnä. Päiväkodin valintaan vaikuttavat myös vanhempien työ- Osalle sopii osapäivähoito Ylöjärveläisillä perheillä on nyt mahdollisuus ostaa lapselleen päivähoitoa tuntiperusteisesti, enintään 6 tuntia päivässä. Puhutaan osapäivähoidosta: viikossa hoitotunteja voi olla enimmillään 30, mutta sopimuksen voi tehdä pienemmästäkin tuntimäärästä. Oskari-osapäivähoito palvelee lähinnä kotona olevia vanhempia. Sopimus viikoittaisista hoitotunneista tehdään vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Osapäivähoidon kehittämiskokeilussa lapsen tämänhetkinen päivähoitoryhmä ei muutu. Osapäivähoidon kokeilu alkoi helmikuun alussa ja jatkuu vuoden loppuun. Kokeilun onnistumista arvioidaan syyskuussa, ja jatkosta päätetään ennen vuodenvaihdetta. Työnteko on muuttunut ja sen mukana perheiden päivähoidon tarve. Esimerkiksi alle kolmivuotiaita lapsiaan hoitavilla vanhemmilla on vuoden alusta ollut mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää ja saada joustavaa hoitorahaa, sanoo varhaiskasvatuksen suunnitmatkat. Siivikkalan Serlapuiston päiväkoti on rajan tuntumassa, joten sinne voi olla tulijoita Tampereen puolelta. Elovainiolla taas käy töissä paljon nokialaisia ja tamperelaisia, jotka saattavat toivoa lapselleen hoitopaikkaa kätevästi työpaikan läheltä, varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio miettii. Kovin vilkasta liikehdintää kuntien välillä tuskin kehkeytyy. Päivähoito on lähipalvelu, joka useimmiten haetaan kodin lähettyviltä. Jos päivähoitopaikat ovat vähissä ja hakijoita on useampi, oman kunnan lapset ovat aina etusijalla. Siksi Irma Autio kehottaa naapurikuntaan hakevia jättämään aina toisen hakemuksen myös oman kunnan päivähoitoon. Haku hoituu sähköisesti, mutta kuntien järjestelmät ovat erilaiset. Sen vuoksi hakemukset on tehtävä joka kuntaan erikseen. Toivomme, ettei kukaan putoaisi päivähoidon ulkopuolelle, Autio sanoo. Jos paikan muualla kuin kotikunnassa saa, sitä ei tarvitse uusintaa vuosittain. Paikan voi pitää esiopetuksen alkuun saakka. Seudun kuntien varhaiskasvatuksen johtajat arvioivat kokeilun vaikutuksia ensi syksynä. telija Merja Hietikko. Varhaiskasvatuksessa pyrimme vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja kokeilemme uusia päivähoitomuotoja. Tuntipohjaiselle päivähoidolle näyttää olevan tarvetta, sillä vanhemmat ovat ottaneet kokeilun innostuneesti vastaan. Kokeiluun osallistuu viisi päiväkotia: Asuntila- Kalliorinne, Kangasniemi, Metsäkylä, Saurio-Mikkola ja Soppeenharju. Kokeilu ei koske esiopetusryhmiä. Jos kokemukset ovat hyviä ja tarvetta tuntuu olevan, palvelua voidaan laajentaa. Lähtökohtana on lapsen hyvä päivä, joka tukee hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, Hietikko sanoo. Jos tuntiperusteinen osapäivähoito tuntuu sopivalta vaihtoehdolta perheelle, sitä kannattaa hakea maaliskuun haussa elokuussa alkaviin ryhmiin. Osapäiväryhmiä perustetaan kysynnän mukaan. Suunnitteilla on alustavasti ryhmät Soppeenmäen, Metsäkylän ja Asuntilan alueille. Seutuselvitys tarjosi kaksi vaihtoehtoa Entinen maaherra ja valtiosihteeri Rauno Saari tarkasteli selvitysmiehenä Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta. Saari julkaisi raporttinsa tammikuun lopussa. Hän päätyi ehdottamaan kahta vaihtoehtoista mallia seudun toimintojen järjestämiseksi. Selvityksessään Saari kartoitti kaupunkiseudun tulevaisuuden mahdollisuuksia. Kyse ei ollut vain siitä, miten kuntarakennetta kehittämällä pystyttäisiin vaikuttamaan palvelutarjontaan, vaan koko seudun kilpailukyvyn vahvistamisesta. Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitystyön loppuraportti tiivistyy kahteen malliin: toinen on uusi kaupunki -malli ja toinen ohjeellinen seutukaupunkimalli. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaupunkiseudun nykyisestä kahdeksasta kunnasta perustettaisiin kokonaan uusi kaupunki. Siitä tulisi Suomen toiseksi suurin kaupunki. Hallintomallin johtamis- ja palvelujärjestelmät olisivat selkeitä, ja siinä vältyttäisiin mahdollisten peräkkäisten kuntaliitosten ketjulta. Kaksitasoinen seutukaupunkimalli Toinen vaihtoehto on seutukaupunkimalli. Kaksitasoinen hallintojärjestelmä koostuisi seutukaupungista ja palvelukunnista. Tehtäviä ja päätösvaltaa olisi molemmilla tasoilla. Kummankin tason valtuustot valittaisiin kun- tavaaleissa suoralla vaalilla. Seutukaupungin valtuuston ohjauksessa hoidettaisiin seudun toiminnan kannalta keskeiset asiat, kuten isot seudulliset investoinnit, maankäytön yleissuunnittelu, seututason elinkeino-, asunto-, liikenne- ja maapolitiikka sekä toisen asteen koulutus. Seutukaupunkitasolla hoidettaisiin myös tulevan sote-järjestämislain mukaiset sote-alueen vastuukunnalle tulevat tehtävät. Saari korostaa, että seutukaupunkitason tulisi olla riittävän vahva toimija, jotta muutoksella saavutetaan lisäarvoa suhteessa nykytilaan. Mikäli uudistuva kuntalaki mahdollistaa kaksitasoisen kuntahallinnon, muut tehtävät hoidettaisiin palvelukunnissa. Palvelukunnat olisivat itsenäisiä tehtävissään ja toimisivat oman valtuuston ohjauksessa. Valittu vaihtoehto jatkovalmisteluun Ne kunnat, jotka haluavat edetä jatkovalmisteluun jommankumman esitetyn mallin pohjalta, asettavat kevään aikana ohjausryhmän ja valmisteluryhmät. Valmisteluryhmät laativat ohjausryhmälle esitykset valittavasta päätöksentekojär- Leena Joensivu (vas.) ja Katja Luojus vakuuttavat, että vielä huhtikuun valtuustoistunnon jälkeen on tilaa kuntalaisten mielipiteille. Ei kannata hötkyillä. Asukastilaisuus on hedelmällisempi pitää sen jälkeen, kun valtuustolla on jotakin kerrottavaa. Selvitysmiehen raportti toki on jo nyt kaikkien luettavana kaupungin nettisivuilla. Nokia Ylö P Vesilaht Rohkeutta ja innov Rauno Saaren selvitys luo vain puitteet muttei sisältöjä. Ylöjärven johtavat luottamushenkilöt Leena Joensivu ja Katja Luojus sanovat, että nyt pitää nähdä hallintohimmelin yli. Ylöjärven kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat sanovat, että Rauno Saaren ehdottamista vaihtoehdoista seutukaupunki on selvästi ykkönen. Yksi suuri kunta ei ole optimaalinen ratkaisu. Kuntakentässä ei ole tarvittavaa tahtotilaa, ja mallissa nähdään liikaa uhkakuvia. Käykö niin, että suurin ja mahtavin sanelee toimintaedel- Leveämmät hartiat Tarkastellaan siis seutukaupunkimallia. Siitä Joensivu ja Luojus ovat varovaisen innostuneita. Toki kaikki on vasta alkutekijöissä, koska päätöksiä ei ole tehty. Siihen pyritään, että palvelut ovat mahdollisimman joustavia. Isojen ja kalliisti järjestettävien palveluiden tekemiseen saadaan laajemmat hartiat. Toisaalta toivon, että toiminnan joustavuus, joka meillä Ylöjärvellä on, leviäijestelmästä, henkilöstöstä, palveluiden järjestämisestä, taloudesta, yhdyskuntarakenteeseen sekä elinkeinopolitiikkaan liittyvistä palveluista. Monipuolinen ja laaja selvitys Seutuselvityksen taustalla on tarve tukea Tampereen kaupunkiseudun kilpailukykyä, elinvoimaisuutta, asukkaiden hyvinvointia sekä elinkeinoelämän kehitystä. Selvitys vastaa myös uuden kuntarakennelain velvoitteeseen selvittää kuntaliitosten etuja ja haittoja. Selvityksen loppuraportissa esitellään kaikkiaan viisi vaihtoehtoista kuntahallinnon organisointiratkaisua ja pohditaan niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Raportissa tarkastellaan lisäksi kaupunkiseudun kuntien ominaispiirteitä, nykyistä seutuyhteistyötä, toimintaympäristön muutoksia, kuntien taloudellista tilannetta sekä kuntalaisilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä saatuja näkemyksiä. Tulevaisuuskuvan ja kehittämisen tarkastelussa ovat olleet tukena erityisesti Tampereen kaupunkiseudun vuoteen 2020 ulottuva strategia ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma Selvitystyön kuluessa järjestettiin eri puolilla kaupunkiseutua useita keskustelutilaisuuksia ja kyselyjä niin kaupunkiseudun poliittisille päättäjille kuin kuntalaisillekin. Selvitysmies Rauno Saaren apuna toimi useita työryhmiä. Ohjausryhmään kuuluivat Ylöjärveltä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus sekä kaupunginjohtaja Pentti Sivunen. lytykset? Miten lähidemokratia toteutuu etäämmällä? kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus (kok.) sanoo. Valtuuston puheenjohtaja Leena Joensivu (sd.) on jutellut paljon ylöjärveläisten kanssa ja huomannut saman: moni pelkää, että isossa kunnassa entisten naapurikuntien väki hukkuu Tampereen rattaisiin. Se on realistinen pelko, jos Tampereen organisaatiota ei muuteta mitenkään ja meidät muut vain sullotaan sinne. [ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

7 järvi i irkkala Lempäälä Keskiviikkona Tampere Kangasala Orivesi atiivisuutta peliin si koko kaupunkiseudulle, Leena Joensivu sanoo. Miten seutumalli vaikuttaisi kaupunkilaisen arkeen? Toivottavasti ei mitenkään, Joensivu sanoo. Minäkään en usko, että se ainakaan heti näkyy. Optimaalista olisi, että koko seutukaupungissa verotus muuttuu tasaisemmaksi ja palvelumaksut olisivat samat. Miten pian siihen päästään se onkin eri juttu, Katja Luojus toteaa. Ylöjärveläispäättäjät pohtivat, että palvelujen tuottaminen ja käyttäminen työssäkäyntialueen tasolla olisi loogista. Ihmiset eivät tälläkään hetkellä välttämättä huomaa, miten jokin palvelu tuotetaan. Tärkeintä on, että se toimii ja on saatavilla tarvittaessa, Luojus ja Joensivu toteavat. Jo käynnistetyt uudistukset eli mahdollisuus hakea terveyskeskuspalveluja tai päivähoitopaikkaa naapurikunnasta voisivat saada jatkoa. Ehkä lasten koulutkin voisi helpommin valita perheen vanhempien työmatkan varrelta. Yksi katto-organisaatio tehostaisi henkilöstön liikkuvuutta ja käytettävyyttä. Myös laitehankintoja voitaisiin tehdä keskitetysti. Lisää demokratiaa? Seutukuntamalli näyttäisi lisäävän demokratiaa, sillä asukkaat valitsevat valtuutetut, jotka hoitavat seutuasioita. Nykyään seudullisien päätöksentekoelimien paikat ovat useimmiten poliittisten piirijärjestöjen jakamia. Palvelukunta puolestaan edustaisi lähidemokratiaa. Palvelukunta ei ole sama kuin nykyinen kunta, mutta enemmän kuin nykyinen kaupunginosa. Asukkaiden sana pääsisi kuuluville. Palvelukunnan oma valtuusto tekisi arjen palveluita asukkaille, Leena Joensivu sanoo. Katse tulevaisuuteen Parhaassa tapauksessa palvelukuntien valtuustotkin pyrkisivät Tietokulma Seutuselvityksen jatkotoimista järjestetään yleisötilaisuuksia, mutta niiden tarkempi aikataulu on vielä avoin. Tilaisuuksien ajankohdista ja paikoista tiedotetaan myöhemmin erikseen. Valtuustot kaikissa seudun kunnissa käsittelevät asiaa 14. huhtikuuta. Ylöjärven kaupunginvaltuuston kokous alkaa klo 18. Kokous pidetään valtuustosalissa kaupungintalolla (Kuruntie 14 D). Lisätietoja: Seutuselvityksen virallinen nimi on Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu tulevaisuuden vaihtoehdot vaikutuksineen. Selvitykseen osallistuivat kaikki Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kuntaa eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi kehittämään koko aluetta. Nurkkakuntaisuus ja kaupunkikohtainen ajattelu häviäisivät. Päättäjät ja viranhaltijat ajattelisivat seutua kokonaisuutena. Kuntarakenteeseen lähivuosina tehtävien ratkaisujen pitää toimia 20 ja 30 vuoden kuluttua. Emme me tee itsellemme lähitulevaisuutta vaan rakennamme edellytyksiä lapsillemme ja lapsenlapsillemme, Luojus muistuttaa. Mitä tilanne vaatii päättäjiltä? Innovatiivista ajattelua sitä, että emme vertaisi uutta ratkaisua nykyhetkeen. Jos ja kun teemme seutukaupungin, siitä tulee paljon enemmän kuin kuntayhtymä, Joensivu sanoo. Luojus on samaa mieltä. Nyt ei ole aika rakentaa linnaketta tai pelätä, että hukka vie. Tarvitaan uskallusta katsoa kauemmas ja luopua ennakkoluuloista. Nyt on tilaisuus ideoida jopa sellaista, mitä ei ole vielä missään. Tämä edellyttää yhteistyötä ja laajaa keskustelua. Ja rohkeutta, Joensivu lisää. Kun mennään rohkeasti kohti uutta, pitää hyväksyä, että matkalla voi jokin epäonnistuakin. Mutta me osaamme korjata virheet. Yhdessä eteenpäin Joensivu ja Luojus kiittelevät selvitysmiestä tiiviistä yhteydenpidosta. Kuntakierroksilla tämä tapasi luottamushenkilöitä, ja tarvittavia lisätietoja sai aina pyydettäessä. Saari kehui Ylöjärven keskusteluvalmiutta. Täällä ei jämähdetty omaan poteroon. Ehkä kaksi jo tehtyä kuntaliitosta vaikuttivat: tiesimme kokemuksesta, että asiat voivat tuntua vaikeilta mutta ne pystytään kääntämään hyödyksi, Katja Luojus sanoo. Silti meillä ei ole hihassa mallivastausta tämänhetkiseen tilanteeseen, vaan kaikki rakennetaan yhdessä, hän lisää. Nyt tehdään eikä vain luulla! Joensivu sanoo. Ajankohtaista Terveyskeskuksen voi valita yli kuntarajojen Terveydenhuoltolain mukainen valinnanvapaus kiireettömän hoidon palveluissa laajeni Kuluvan vuoden alusta asti kuntalaisella on ollut mahdollisuus valita vapaasti perusterveydenhuollostaan vastaava terveyskeskus yli kuntarajojen ja kunnan sisällä edelleen se terveysasema, jota hän haluaa käyttää. Valinta koskee perusterveydenhuollon kokonaisuutta eli sairasvastaanottoa, ehkäisevää terveydenhuoltoa ja suun terveydenhuoltoa. Valinnanmahdollisuus ei koske kouluterveydenhuoltoa, opiskeluterveydenhuoltoa, perheneuvolaa, pitkäaikaista laitoshoitoa tai hoivapaikan valintaa. Myös yksityinen erikoissairaanhoito on rajattu valinnanoikeuden ulkopuolelle. Jos kuntalainen haluaa vaihtaa terveyskeskustaan, hänen on tehtävä valinnastaan kirjallinen ilmoitus sekä nykyiseen terveyskeskukseensa että uuteen terveyskeskukseen. Ilmoituslomakkeen saa Ylöjärven kaupungin kotisivuilta sekä terveysasemilta. Hoitovastuu siirtyy valitun kunnan terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilö voi valita samanaikaisesti vain yhden terveyskeskuksen ja -aseman. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat sopineet yhteisistä menettelytavoista valinnanvapauden toteutuksessa. Potilastiedon arkisto käyttöön elokuussa Ylöjärven kaupungin terveydenhuolto liittyy potilastiedon arkistoon todennäköisesti elokuun lopulla Potilastiedon arkisto on osa valtakunnallista terveydenhuollon Kanta-tietojärjestelmää eli Kansallista terveysarkistoa ( Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Potilastiedon arkiston tietoja voivat Bussiliikenne ennallaan Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttuu osassa Tampereen kaupunkiseutua alkaen. Muutokset eivät kuitenkaan kosketa Ylöjärveä, jonka joukkoliikenne järjestetään nykymallilla kesään 2016 saakka. Tapahtuva muutos perustuu EU:n palvelusopimusasetuksen mukaiseen käyttää ne terveydenhuollon palvelujen antajat, jotka ovat tallentaneet tietoja arkistoon. Tietojen luovuttaminen muille terveydenhuollon palvelujen antajille edellyttää potilaan antamaa suostumusta. Kansalaiset voivat myös itse tarkastella arkiston tietoja internetin kautta. Potilastiedon arkisto otetaan Suomessa käyttöön vaiheittain vuosina Pirkanmaan kunnissa käyttöönotto tapahtuu vuonna Tekstiviestipalvelu hammashuoltoon Ylöjärven hammashuolto on ottanut käyttöönsä tekstiviestipalvelun. Palvelu mahdollistaa automaattiset muistutukset hoitokäynneistä ennen vastaanottoa sekä varatun ajan perumisen tekstiviestillä. Ohjeet löytyvät suun terveydenhuollon nettisivuilta (www. ylojarvi.fi > Palvelut > Sosiaali- ja terveyspalvelut). Tekstiviestipalvelu otettiin käyttöön tammikuussa. Laboratorioon vain ajanvarauksella Ylöjärven pääterveysaseman laboratoriossa on lähtien palveltu vain ajanvarauksella. Näytteenottoaika tulee aina varata joko netistä ( tai puhelimella numerosta (ark. klo 8-16). Muutoksen myötä asiakkaiden ei tarvitse enää jonottaa vaan heitä palvellaan juuri varattuun aikaan. Kurun terveysaseman laboratoriokäytännöt säilyivät ennallaan. joukkoliikennelakiin. Lainmuutoksen lisäksi kaupunkiseudun joukkoliikenteen uudelleen järjestämistä on ollut kannustamassa kuntien tavoite lisätä joukkoliikenteen käyttöä. Päätökset järjestämistavoista on tehty Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnassa. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ]

8 Pääpaino ennaltaehkäisevään työhön Ylöjärven kaupunkistrategian visio on Hyvässä kunnossa. Keskeinen tavoite on, että ylöjärveläiset voivat hyvin ja osallistuvat nykyistä aktiivisemmin kaupungin palvelujen kehittämiseen. Hyvinvoinnin kulmakivi on henkinen hyvinvointi. Sitä tukevat muun muassa kaupungin mielenterveyspalvelut. Palveluiden tilaa seuraa ja valvoo mielenterveysneuvosto. Neuvosto on mielenterveysongelmaisten, heidän järjestöjensä ja omaistensa yhteistyöelin. Jäseninä on maallikoita ja asiantuntijoita. Tarkkailemme palveluiden määrää ja laatua. Onko kaupunkilaisille tarjolla luvatut palvelut? Tai kun palveluita ostetaan, saadaanko kaikki, mitä summaan on luvattu sisältyvän? kertoo Ylöjärven mielenterveysneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kianta. Tarvittaessa neuvosto tekee kehittämisehdotuksia perusturvalautakunnalle ja muille hallintoelimille. Toiveissa tavallinen elämä Ylöjärven perhekeskuksen johtaja Paula Pasanen-Aro toimii neuvostossa asiantuntijajäsenenä. Voimme käsitellä asioita ja tehdä mielenterveyden edistämiseen liittyviä ehdotuksia, mutta nykyisinä niukkuuden jakamisen aikoina niiden konkretisoituminen ei ole helppoa. Hilkka Kianta on samaa mieltä. Hän on myös huomannut, että mielenterveystyöhön liittyy paljon kielteisiä ennakkoasenteita. Sairastuneeseen lyödään leima, mikä johtaa entistä enemmän erakoitumiseen. Tällä hetkellä neuvosto pohtii muun muassa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. Ylöjärven kaupunki ostaa palveluita yksityisistä tehostetun asumisen yksiköistä. Hilkka Kianta uskoo, että kaikki mielenterveyskuntoutujat tahtovat elää mahdollisimman tavallista elämää. Siksi avohoitopalveluihin tarvitaan resursseja. Valitettavasti Ylöjärvellä ei ole päiväsairaalaa. Se nimittäin olisi hyvä vaihtoehto monelle ja tulisi halvemmaksikin kuin ympärivuorokautinen hoito, Kianta miettii. Edellinen neuvosto teki valtuustoaloitteen päiväsairaalatoiminnan kehittämiseksi. Huoli nuorista Paula Pasanen-Aro on erityisen huolissaan nuorista. Viime vuonna Ylöjärven mielenterveystoimiston nuorisotiimi otti vastaan noin 125 lähetettä. Ruuhka kertoo kiristyneestä ilmapiiristä: nuorten tulevaisuuden näkymät kapenevat ja oravanpyörästä pudotaan entistä helpommin. Sinänsä nuoret eivät ole sairaampia kuin ennen, mutta Mielenterveysneuvoston puheenjohtaja Hilkka Kianta sanoo, että neuvoston jäsenten on kuljettava tuntosarvet pitkällä. Ylilääkäri Paula Pasanen-Aro on huolissaan etenkin nuorten ja lapsiperheiden pärjäämisestä. nykyään nuori ei pysty integroitumaan yhteiskuntaan yhtä helposti. Peruselämänhallinnan mahdollisuudet ovat huonontuneet, Pasanen-Aro pohtii. Pelimaailmassa ja sosiaalisessa mediassa on paljon hyvääkin, mutta jos ihmissuhteet jäävät vain niiden varaan, eristyneisyys uhkaa. Valmiiksi aran ihmisen vuorovaikutustaidot heik- Lähete tarvitaan Palvelussa on tarjolla myös nettiterapiaa, johon osallistumiseen tarvitaan lääkärin lähete. Toistaiseksi käytettävissä ovat masennuksen nettiterapia sekä paniikkihäiriön nettiterapia. Nettiterapia ei korvaa olemassa olevaa hoitosuhdetta vaan toimii täydentävänä hoito- Lieviin mielenterveysongelmiin voi saada apua suoraan kotiin. Kunhan vain avaa nettiyhteyden. Mielenterveystalo-niminen verkkopalvelu antaa luotettavaa tietoa mielenterveys- ja päihdeasioista sekä auttaa oireen tai ongelman vakavuustason määrittelyssä. Palvelu sopii esimerkiksi lievää tai keskivaikeaa masennusta tai paniikkihäiriötä sairastaville. Nettipalvelua voi käyttää nimettömänä ja ilman kenevät. Tulee sosiaalisia pelkoja. Pasanen-Aro sanoo, että lasten ja nuorten neuropsykiatriset häiriöt eli esimerkiksi autismikirjon lievät häiriöt ovat kuntoutuksen väliinputoajia. Tällaiset nuoret tarvitsisivat aivan omanlaistaan kuntoutusta. Yleisesti pääpainon pitäisi olla ennaltaehkäisevässä työssä ja lapsiperheissä. Ehkäisevää työtä korostaa myös Terapiaa netissä kirjautumista. Kun kertoo oireensa, oirenavigaattori opastaa eteenpäin sopivan tiedon tai palveluiden ääreen. Kaikista Pirkanmaan alueen palveluista löytyvät myös yhteystiedot. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdestrategia. Mielekästä elämää -nimiseen strategiaan on kirjattu muun muassa peruspalveluiden resurssien vahvistaminen, jotta ongelmat tunnistettaisiin mahdollisimman varhain. Aikomus on vahvistaa asiakkaiden, potilaiden ja omaisten osallisuutta palveluiden kehittämisessä. muotona. Kullakin käyttäjällä on oma nettiterapeutti-psykologi, joka seuraa terapiassa edistymistä, kannustaa ja vastaa kysymyksiin. Verkkoterapiat alentavat hoitoon hakeutumisen kynnystä: palvelua voi käyttää missä ja milloin vain, kertoo Mielenterveystalon aluekoordinaattori Marita Koskinen Pirkanmaan mielenterveystyön kehittämisyksiköstä. Toimii myös mobiilisti Potilas tarvitsee tietokoneen ja nettiyhteyden Hurjat vaikutukset Ylöjärven mielenterveyspalvelut on keskitetty perhekeskukseen, joka toimii terveyskeskuksen yhteydessä. Perhekeskukseen tullaan omalääkärin lähetteellä. Myös neuvola- ja koulupsykologit kuuluvat perhekeskuksen organisaatioon. Kurussa työskentelee yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Joko depressiohoitajan tai psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssin saaminen terveyskeskukseen olisi hienoa. Myös nuorten päihdehoitoon terveyskeskus tarvitsisi lisäresursseja, Pasanen- Aro sanoo. Hilkka Kianta korostaa, että hyvin hoidettu päihde- ja mielenterveystyö tuottaa yhteiskunnalle säästöjä. Jos asioita taas hoidetaan huonosti, kerrannaisvaikutukset paisuvat. Kun kaksi alkoholiongelmaista nahistelee viimeisestä viinatipasta, riita päätyy oikeuteen, jossa kallispalkkaiset ammattilaiset käsittelevät asiaa. Kun kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava hypermaniavaiheessa keksii matkustaa toiselle puolelle maapalloa pelkän menolipun turvin, suomalaiset veronmaksajat kustantavat akuutin hoidon kohdemaassa ja paluulipun. Hoitoketju selkiyttää Viime vuonna sairaanhoitopiirissä selkiytettiin masennuksen hoitoa. Käyttöön tuli hoitoketjumallinnus. Lievä ja keskivaikea masennus hoidetaan terveyskeskuksessa. Lääkäri päättää, tarvitseeko potilas lääkehoitoa. Vaikeaa masennusta sairastava asioi mielenterveystoimistossa. Hoidossa yhdistyvät lääkitys ja terapia. Masennuksen hoitoon on kehitetty lyhytterapiamalleja ja depressiokouluja. Myös nettiterapiat yleistyvät. Muissakin mielen sairauksissa perusterveydenhuolto ja omalääkäri ovat ensimmäinen apu. Akuuteissa kriiseissä debriefingiä eli tukea asioiden läpikäymiseen antaa vapaaehtoisista kaupungin työntekijöistä koostuva kriisiryhmä. käyttömahdollisuuden sekä pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen tunnistautumiseen. Palvelu toimii verkkoselaimessa, eli tietokoneelle tai tabletille erikseen ladattavaa ohjelmistoa ei tarvita. Helmikuun alussa tehty päivitys parantaa palvelun käytettävyyttä mobiililaitteilla. Palvelu on alun perin HU- Sin tuottama. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri lähti mukaan hankkeeseen viime huhtikuussa, ja aluekohtainen palvelu avattiin syyskuussa. mielenterveystalo.fi [ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona