Kela.fi-verkkopalvelun arviointiraportti
|
|
- Eeva-Kaarina Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kela.fi-verkkopalvelun arviointiraportti Ryhmä: KraPPe Joonas Järnstedt, Miro Leppäkoski, Maria Nykänen, Henrikki Kemppainen Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi MAT Tampereen teknillinen yliopisto
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Arvioinnin tavoitteet Projektin eteneminen ja työnjako Arvioinnin osa-alueet Käyttö Löydettävyys ja kieli Käyttäminen ja turvallisuus Nopeus, navigoitavuus ja linkit Käyttöliittymä, vuorovaikutus ja viestintä Sisältö Tarkoituksenmukainen jäsennys Sisällön rakenne Tekstisisältö Verkkopalvelun tarjoama palvelu Vuorovaikutteisuus Käyttäjätietojen hallinta ja integroituvuus Hyödyt Ohjelmalliset menetelmät Ohjelmallisten menetelmien tulokset HTML-validoinnin tulokset CSS-validoinnin tulokset MobileOK Checker tulokset Arvioinnin tulokset Verkkopalvelun keskeisimmät kehittämiskohdat Harjoitustyön merkitys...19 Lähteet...20
3 1 Johdanto Tämä on kurssille Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi laadittu harjoitustyö. Harjoitustyönä toteutamme arviointiraportin kela.fi -verkkopalvelusta. Kela.fiverkkosivusto on julkisen tahon ylläpitämä palvelu. Kansaneläkelaitos, lyhyemmin Kela, hoitaa Suomessa asuvien sosiaaliturvaa eri elämäntilanteissa (Kela.fi). Kelan verkkopalvelu on kohdistettu hyvin monenlaisiin elämäntilanteisiin ja kaikille suomalaisille. Palvelun kohderyhmä on täten hyvin laaja. Harjoitusryhmämme keskittyi tässä arviointisuunnitelmassa opiskelijoille suunnattujen palveluiden arviointiin. Näin ryhmä sai rajattua laajan aiheen tarpeeksi suppeaksi aiheen käsittelyä varten. Kuva 1: Opiskelijoille suunnatut palvelut kela.fi verkkopalvelussa. Rajaamamme verkkopalvelun kohderyhmänä ovat Suomalaiset opiskelijat. Erityisesti tärkeimpänä kohderyhmänä ovat yli 17-vuotiaat opiskelijat, jotka voivat hakea Kelan opintorahaa sekä opintolainaa (Opintotuki , s. 1).
4 1.1 Arvioinnin tavoitteet Tavoitteenamme oli arvioida mahdollisimman kattavasti Kelan verkkopalvelun laadukkuutta Julkisen verkkopalvelun laatukriteeristön avulla. Lisäksi arvioimme palvelua ohjelmallisten menetelmien avulla. Kela edustaa julkista palvelua, joten sen tulee olla saavutettavissa mahdollisimman laajalle kohderyhmälle. Palvelussa kiinnitimme erityistä huomiota juuri saavutettavuuteen ja siihen, miten eri kohderyhmät on otettu huomioon. Arviointimme koostuu julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön toteutumisen arvioinnista, sekä ohjelmallisten menetelmien avulla tehdyistä arvioinnista. Ryhmämme ei ottanut arvioinnissa kantaa palvelun heuristiseen laatuun esimerkiksi käyttäjäkokemuksen osalta. Vaikka julkisen verkkopalvelun laatukriteeristö huomioi myös heuristisen laadukkuuden, rajasimme sen arvioinnin ulkopuolelle. Pystyimme kuitenkin hyödyntämään omia käyttäjäkokemuksiamme palvelun kokonaisvaltaisessa arvioinnissa. 1.2 Projektin eteneminen ja työnjako Arviointiprojektimme eteni siten, että muodostimme ensin viiden hengen harjoitusryhmän. Osa harjoitusryhmämme jäsenistä oli entuudestaan tuttuja mutta osa jäsenistä ei ollut tavannut toisiaan aikaisemmin. Tapasimme harjoitustyön puitteissa ja päädyimme yhdessä valitsemaan arvioinnin kohteeksi Kela.fi-verkkopalvelun. Tämän jälkeen jaoimme työnjaon arviointisuunnitelmaa varten. Arviointisuunnitelman välinäytön jälkeen kokoonnuimme jälleen, ja sovimme työnjaosta varsinaisen arvointiraportin laatimiseksi. Arvioinnin päävastuualueet jaettiin seuraavanlaisesti: Joonas Järnstedt Johdanto Ohjelmalliset menetelmät Miro Leppäkoski Johdanto Arvioinnin osa-alueet Harjoitustyön merkitys Koonti Maria Nykänen Johdanto Sisältö Arvioinnin tulokset Verkkopalvelun keskeisimmät kehittämiskohdat
5 Henrikki Kemppainen Käyttö Sisältö 2 Arvioinnin osa-alueet Työryhmä valitsi verkkopalvelun arvioinnin keskeiseksi työkaluksi julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön, koska se ottaa laajasti huomioon verkkopalvelujen kehittämisen ja arvioinnin eri osa-alueet. Kriteeristö on luonteeltaan tarkistuslista, jonka tehtävä on auttaa varmistamaan, että kaikki olennaiset näkökulmat verkkopalvelun kehittämisessä on otettu huomioon. Laatukriteeristö koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat käyttö, sisältö, johtaminen, tuottaminen ja hyödyt. (Lehtimäki et al. 2012, ss ) Tässä arviointiraportissa työryhmä hyödyntää laatukriteeristön osa-alueita käytön, sisällön ja hyötyjen näkökulmista. Johtamisen ja tuottamisen osa-alueet rajasimme pois arvioinnista. Arvioimme lisäksi palvelun ohjelmallisten menetelmien avulla. Arvioinnissa hyödynnetään sekä teoria-aineistoa, että omaa asiantuntemusta. Lisäksi työryhmä hyödyntää arvioinnissa muutamia ohjelmallisia menetelmiä. Arviointimme perusteella kela-fi-verkkopalvelu täyttää lähes kaikki julkisen verkkopalvelun laatukriteeristön tärkeimmät kohdat. Ohjelmallisten menetelmien avulla saimme selville joitain ongelmakohtia, jotka esittelemme tarkemmin luvussa 4. Luvuissa 3-5 arvioimme verkkopalvelun sen käytön osalta julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön avulla ja luvussa 6 ohjelmallisten menetelmien pohjalta. 3 Käyttö Verkkopalvelun käyttöön liittyviä näkökulmia ovat saatavuus, käytön helppous ja sujuvuus sekä rakenteen ja ilmaisun viestinnällisyys. Käyttö käsittelee verkkopalvelun toimintaa palvelun loppukäyttäjän näkökulmasta ja muun muassa seuraavaksi esitetyillä kriteereillä pyritään varmistamaan, että verkkopalvelun käyttäminen on kohderyhmälle ylipäänsä mahdollista. Verkkopalvelun käytön tulee olla lisäksi riittävän yksinkertaista ja mahdollisimman hyvin käyttäjän tarpeita sekä odotuksia tukevaa. (Lehtimäki et al. 2012, s. 35.) 3.1 Löydettävyys ja kieli Verkkopalvelun kela.fi-osoite on käyttäjille tuttu, koska kansaneläkelaitos tunnetaan Suomessa hyvin yleisesti Kela -nimestä ja lyhenne on myös vakiintunut. Rinnakkaisosoitetta kansainelakelaitos.fi ei ole olemassa, mutta selvyyden vuoksi sillä
6 osoitteella voitaisiin ohjata käyttäjät kela.fi-verkkopalveluun. Lisäksi asiointipalvelun tiettyyn tarkoitukseen tehtyjen verkkopalveluiden verkkotunnukset vastaavat hyvin palveluiden nimiä, kuten esimerkiksi kela.fi/lomakkeet. Yleisesti verkko-osoitteissa on pyritty selkeyteen ja luettavuuteen, mikä lisää sivujen löydettävyyttä. Verkko-osoitteella kela.fi/en pääsee suomenkielisille sivuille, jossa suuri osa tekstistä on käännetty englannin kielelle. Kyseinen URL voisi kuitenkin suoraan ohjata englanninkieliseen palveluun. Kirjoittamalla kuitenkin suomenkieliseen Googleen hakusanat social insurance institution, niin Kela:n englanninkielinen verkkopalvelu löytyy hyvin. Verkkopalvelussa on huomioitu johdonmukaisesti myös erilaiset metatiedot, otsikoinnit ja sivujen nimeämiset, jotka edesauttavat hakukonelöydettävyyttä. Kelan verkkopalvelun kieliversiot on otettu todella hyvin huomioon ja niiden löydettävyys on helppoa. Eri kieliversiot ovat listattu sivulla ylös siten, että niillä on kiinteä paikka sivuilla ja ne säilyttävät sijaintinsa liikuttaessa missä tahansa verkkopalvelussa. Mikäli käyttäjä vaihtaa kieltä kesken selaamisen, esimerkiksi ollessaan lomakkeet-välilehdellä, niin palvelu palauttaa käyttäjän aina etusivulle, mikä nähtiin huonona asiana. Ideaalitapauksessa kielivalinta veisi käyttäjän toisen kieliversion vastaavalle sivulle (Lehtimäki et al. 2012, s. 38). Kieliversioina on suomen lisäksi luonnollisesti ruotsi ja englanti, mutta myös viittomakieli, joka lisää sivuston saavutettavuutta huomattavan paljon. Kielivalinta on ymmärrettävä ja se on merkitty myös sivun asetuksiin, jotta esimerkiksi puhesyntetisaattori tietää mitä kieltä teksti on. 3.2 Käyttäminen ja turvallisuus Tarkasteltava verkkopalvelu toimii hyvin erilaisilla fyysisillä päätelaitteilla. Palvelu tunnistaa päätelaitteet ja mukautuu sen mukaisesti käyttäjälle skaalaamalla palvelun näkymän päätelaitteelle sopivaan kokoon. Lisäksi verkkopalvelun tekstikoon oletuskoko on riittävän suurta, jotta kaikki käyttäjäryhmät näkevät sitä lukea. Tekstikokoa ei kuitenkaan pysty helposti vaihtamaan, mikä olisi tietenkin suotavaa. Lehtimäki et al. (2012) mukaan verkkopalvelussa tulisi selkeästi kertoa siitä vastaava taho. Sekä palveluntarjoajan että organisaation yleiset yhteystiedot on löydyttävä verkkopalvelusta helposti. Mikäli palveluun tuodaan sisältöjä muista verkkopalveluista, niin sisällön lähde tulee olla myös tuotuna selkeästi esille. (Lehtimäki et al. 2012, s. 41.) Kelan verkkopalvelussa kerrotaan selkeästi siitä vastaava taho ja myös yhteystiedot löytyvät helposti. Sisällön muualta tuomiseen liittyen esimerkiksi lait ja ohjeet-välilehdellä kerrotaan tarkkaan, kenen tuottamaan palveluun Kelan lakitietopalvelu Edilex perustuu. Käyttäjän tunnistautumisessa sähköiseen asiointipalveluun, tarjotaan VETUMApalvelua. VETUMA on julkishallinnon yhteinen verkkotunnistamisen ja -maksamisen
7 palvelu ja sen käyttö kansalaisten tunnistautumiseen on suositeltavaa (Lehtimäki et al. 2012, s. 42). Lisäksi palvelu käyttää aina suojattua https-yhteyttä tarpeen vaatiessa. 3.3 Nopeus, navigoitavuus ja linkit Kelan verkkopalvelu latautuu nopeasti eri päätelaitteilla ja selaimilla. Etusivulla ei ole raskaita elementtejä ja se avautuu luonnollisesti ilman erillisten apuohjelmien asennusta. Verkkopalvelun keskeinen sisältö ja teemat ovat esiteltynä selkeästi etusivulla siten, että sivusto on helposti lähestyttävä ja se antaa selkeän kuvan käyttäjälle mitä on tarjolla. Etusivulla on ylimpänä jaoteltu eri käyttäjäryhmiä koskeva sisältö. Lisäksi etusivulle on tuotu käyttäjiä kiinnostavimmat aiheet linkkeinä, jotta palvelun käyttäminen olisi mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta. Työryhmä näkee palvelussa yhtenä parhaana ominaisuutena sen, että keskeisimpiä tietosisältöjä ei tarvitse etsiä kaukaa, vaan ne löytyvät suoraan verkkopalvelun etusivulta. Verkkopalvelu sisältää suuren määrän erilaisia lomakkeita, mutta niiden hakemiseen on tehty vaihtoehtoja ja niiden löytäminen on todella helppoa. Lomakkeiden avaamiseen, tallentamiseen, tulostamiseen, täyttämiseen sekä käyttämiseen on annettu selkeät ohjeet. Lisäksi lomakkeiden sisältö ja luonne on kuvattuna vielä erikseen, jotta käyttäjän ei tarvitse turhaan avata lomaketta ja katsoa mitä se sisältää tai mitä sen avulla voi tehdä. Verkkopalvelun navigaatio ja olennaisin sisältö hahmottuu nopeasti, kuten edellä jo mainittiin. Navigaatio on rakennettu sivustossa siten, että se tukee ruudunlukuohjelmaa. Liikkumista on tuettu apulinkkien avulla ja esimerkiksi etusivulla pääsee siirtymään heti ensimmäiseksi suoraan sisältöön tai päänavigaatioon, jossa on tärkeimmät linkit. Mobiilikäytössä tarjotaan ensin navigaatiorakennetta, oikopolkua asiointipalveluihin, joiden jälkeen yhteystiedot, sisältö ja päänavigaatio. Selaaminen on mobiilisti erittäin helppoa. Lisäksi navigointia on helpotettu ja nopeutettu useilla ristiinlinkityksillä, joiden avulla sivulta voi siirtyä suoraan muille aiheeseen liittyville sivuille helposti. Kiinteä navigaatio on toteutettu palvelussa niin hyvin, että erillistä muropolkua ei tarvita osoittamaan, missä käyttäjä liikkuu. Verkkopalvelussa on erilaisia hakutapoja kuten sivukartta, hakemisto ja vapaa tekstihakutoiminto. Koko verkkopalvelua koskeva hakukenttä on sijoitettu kiinteäksi osaksi käyttöliittymää. Lisäksi on rakennettu erillinen sivukohtainen haku esimerkiksi lomakkeet-sivulle, jossa on hakutoiminnallisuus erikseen lomakkeista. Mikäli hakua haluttaisiin vielä parantaa, niin se voitaisiin rakentaa ennakoivaksi ja siinä voisi olla mahdollista myös rajata tarkemmin kontekstia tai aikaa. Linkkien otsikot ja kuvaus vastaavat kohdesivun otsikkoa ja sisältöä. Linkkien nimet ja kuvalinkkien tekstivastineet ovat selkeitä. Linkkien käyttö on johdonmukaista verkkopalvelun sisällä ja linkkitekstin yhteydessä kerrotaan lähes aina, mikäli ne johtavat palvelun ulkopuolelle, avaavat uuden selainikkunan tai avaavat liitetiedoston.
8 Poikkeuksena kela.fi/laskurit -osiossa käyttäjälle ei kerrota, että varsinainen laskuri avautuu eri ikkunaan. Liitetiedostolinkkien yhteydessä tosin kerrotaan myös tiedostomuoto sekä mahdolliset asennusohjeet lisäohjelmille. Lisäksi linkit on esitetty visuaalisesti siten, että ne ovat nopeasti tunnistettavissa muusta kokonaisuudesta ja niissä on otettu huomioon saavutettavuusvaatimukset. 3.4 Käyttöliittymä, vuorovaikutus ja viestintä Kela.fi-verkkopalvelun ulkoasusta on havaittavissa selvästi, minkä organisaation palvelussa käyttäjä on. Kelan logo säilyy vasemmassa ylälaidassa missä tahansa liikkuessa ja oikealla alalaidassa on vastaavasti kansaneläkelaitoksen linkki sivuston käyttöehtoihin ja ohjeisiin. Lisäksi sivujen elementit ja sivurakenne noudattavat yhdenmukaista, totuttua ja turvallista linjaa. Sivuston käyttö on miellyttävää ja selkeää ohjaten käyttäjää loogisessa, tehtävien mukaisessa järjestyksessä eteenpäin. Verkkopalvelun tietyn asian tai toiminnon ohjeet tulee sijaita aina tilanteeseen liittyen niiden yhteydessä, eikä ainoastaan erillisenä dokumentaationa (Lehtimäki et al. 2012, s. 50). Kelan verkkopalvelussa esimerkiksi erilaisissa laskureissa ovat sekä kattavat yleisohjeet että tarkemmat ohjeet jokaiselle täytettävälle kentälle tai kohdalle. Lisäksi käyttäjän virheitä ehkäistään ilmoittamalla esimerkiksi käyttäjälle, että tiettyyn kenttään syötetty arvo on virheellinen. Viittomakielen käyttö osana viestintää tekee palvelusta saavutettavamman eikä sitä voi olla korostamatta. Viittomakielen videot ovat teknisesti laadukkaita ja ne latautuvat nopeasti. Viestinnällisesti visuaaliset elementit on sijoitettu sivustolla siten, että ne erottuvat selkeästi muusta sisällöstä ja muodostavat loogisen rakenteen sivustoon. Värejä on käytetty hillitysti eivätkä ne häiritse käyttäjää, vaan tukevat muun sisällön erottuvuutta paremmin. 4 Sisältö Verkkopalvelun sisältöä arvioidessa julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristöllä, kiinnitetään huomiota sisällön olennaisuuteen, luotettavuuteen, ajankohtaisuuteen, kattavuuteen, ymmärrettävyyteen sekä rakenteen selkeyteen. Julkisen verkkopalvelun sisällön laatuvaatimukset voidaan jakaa neljään periaatteeseen: sisällön tulee olla kattava sekä jäsennelty tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi tekstisisällön tulee olla ymmärrettävää ja luettavaa. Käyttäjän tulee lisäksi palvelun kautta saada hyvää palvelua (Lehtimäki et al. 2012, s. 57). Seuraavassa tarkastelemme kela.fiverkkopalvelun sisältökriteerien toteutumista kunkin periaatteen kohdalla.
9 4.1 Tarkoituksenmukainen jäsennys Verkkopalvelun sisällön tulee olla jäsennelty loogisiin kokonaisuuksiin. Jako voidaan tehdä asiakokonaisuuksien mukaan mutta myös käyttäjäryhmittäin tehty jäsennys voi tulla kyseeseen. (Lehtimäki et al. 2012, s. 58) Kela.fi-palvelussa jako on tehty päällekkäin sekä asiakokonaisuuksiin, että käyttäjäryhmien perusteella. Etusivulla sisältö jaetaan esimerkiksi osioihin Opiskelijat ja Lapsiperheet mutta samantasoinen sisältö on otsikoitu myös teemalla Sairastaminen. Opiskelijoille tarkoitetun osion alla jaottelu on tehty selkeästi asiakokonaisuuksiin Opiskelijat -osiossa. Kriteeristön mukaan sivuston tietosisällön ja toimintojen tulee olla jäsennelty loogisesti otsikoiden, päänavigaation ja muiden navigointielementtien avulla. (Lehtimäki et al. 2012, s. 58) Opiskelijoille tarkoitettujen palveluiden sivulla opiskelijoiden palvelut on jäsennelty navigointipalkkiin sivun vasemmalle laidalle. Päänavigaatio sisältää jaottelun Henkilöasiakkaisiin, Työnantajiin, Yhteistyökumppaneihin sekä Tietoa Kelasta -osioon. Lisäksi kaikista osioista on pääsy tärkeimpiin toimintoihin Oikopolutasiointipalvelu -toiminnon avulla. 4.2 Sisällön rakenne Verkkopalvelun rakenteen tulisi olla riittävän matala. Keinotekoista ryhmittelyä tulisi välttää, mutta toisaalta rakenteen tulisi olla riittävän matala. Kolmen klikkauksen periaatteen mukaisesti käyttäjän tulee löytää haluamansa tieto kolmen klikkauksen avulla. (Lehtimäki et al. 2012, s. 58) Käyttötapaus, jossa käyttäjä haluaa esimerkiksi hakea opintotukea kela.fi-verkkopalvelusta, onnistuu yhden klikkauksen avulla palvelun etusivulta. Palvelussa on selkeästi tunnistettu käytetyimmät palvelut ja sijoitettu ne mahdollisimman saavutettaviin jopa sivuston etusivulta. Asioiden väliset riippuvuussuhteet tulisi kriteeristön välittää käyttäjälle selkeästi (Lehtimäki et al. 2012, s. 58). Kela.fi-palvelun sisällön riippuvuudet ilmenevät selkeästi navigoinnin ja hyperlinkkien avulla. Navigointi on liitetty osittain sisältöön esimerkiksi siten, että informaatio opintojen aikaisista tukimahdollisuuksista sisältää samalla hyperlinkin kyseisen tuen hakemiseen. Hyperlinkkien käyttö sivustolla on todella runsasta, mikä tukee hyvin riippuvuussuhteiden ilmentymistä ja helpottaa navigointia sivustolla.
10 Kuva 2: Esimerkki hyperlinkkien upottamisesta osaksi informatiivista sisältöä. 4.3 Tekstisisältö Palvelun tekstisisällön tulee kriteeristön mukaan olla käyttäjälähtöistä, selkeää ja virheetöntä, luettavaa sekä taulukoiden osalta helposti luettavaa. Tekstisisällön luonnollisessa kielessä tulisi ottaa huomioon kohderyhmä, jolle se on laadittu. (Lehtimäki et al. 2012, s. 60) Kelan verkkopalvelun palvellessa varsin laajaa kohderyhmää, tulisi erityisesti tekstin selkeyteen ja luettavuuteen kiinnittää huomiota. Palvelun käyttäjillä ei välttämättä ole esitietoja palvelun käyttöön liittyvistä seikoista, ja usein palvelussa asiointi vaatii kuitenkin perehtymistä aiheeseen esimerkiksi tukeen oikeuttavista seikoista. Tekstisisällön kielen tulisi olla virheetöntä ja ilmaisut selkeästi ymmärrettäviä. Kriteeristö ottaa kantaa myös tekstin lauserakenteisiin, joiden tulisi olla sisällön ymmärtämistä tukevia. Avainkäsitteiden tulisi esiintyä päälauseessa ja virkkeiden alussa (Lehtimäki et al. 2012, s. 60). Kela.fi-palvelun teksti on hyvin selkeää ja kieliopillisesti eheää. Tekstisisällön luonnollinen kieli sisältää kuitenkin palvelun varsin paljon termejä ja käsitteitä palvelun toimintaominaisuuksien vuoksi. Esimerkiksi määritelmä Päätoiminen opiskelu, joudutaan avaamaan lukijalle, koska sillä on keskeinen merkitys esimerkiksi opintotukea haettaessa. Tämän vuoksi termien yksiselitteinen määrittely riittävän selkeällä kielellä on tärkeää julkisen palvelun käytettävyyden ja laadun kannalta. Tekstissä esiintyvien otsikoiden tulisi olla informatiivisia ja niiden tulisi ennustaa sisältöä. (Lehtimäki et al. 2012, s. 59) Kelan verkkopalvelu täyttää hyvin nämä kriteerit, sillä palvelu on luonteeltaan hyvin informatiivinen. Teksti on jaettu lyhyisiin kappaleisiin ja väliotsikoita on käytetty riittävästi.
11 Sisällöntuotannon osalta sisällön luotettavuuden tulisi olla varmennettua. Mahdollisista viittauksista tulisi esittää lähteet ja tietojen oikeellisuuden tulisi olla tarkistettuja. (Lehtimäki et al. 2012, s. 61) Kelan tarjoaman verkkopalvelun tapauksessa sisällön voidaan olettaa olevan varmennettua viranomaisten taholta. Verkkopalvelu sisältää tietoa ainoastaan Kelaan liittyvistä toiminnoista ja Kelan tarjoamista palveluista. Viittauksia ulkopuolisiin lähteisiin ei sivustoilla esiinny. 4.4 Verkkopalvelun tarjoama palvelu Neljäntenä julkisten verkkopalveluiden sisältökriteerinä voidaan nähdä se, kuinka hyvää palvelua käyttäjä saa asioidessaan sivustolla. Hyvä palvelu koostuu palvelun vuorovaikutteisuudesta, eli mahdollisuudesta antaa palautetta ja tarkistaa käyttäjätietoja. Hyvä palvelu on lisäksi integroitu asiointia helpottaviin järjestelmiin. (Lehtimäki et al. 2012, s. 62) Vuorovaikutteisuus Jokaiseen sivuun tulisi liittyä mahdollisuus antaa palautetta (Lehtimäki et al. 2012, s. 62). Kela.fi-verkkopalvelu tarjoaa mahdollisuuden antaa palautetta tai lähettää kysymyksen erillisten lomakkeiden avulla. Lomakkeiden käyttö on ohjeistettu riittävästi Ohje -osiossa. Esimerkki hyvän palvelun toteutumisesta on vastaaminen usein kysyttyihin kysymyksiin. (UKK/FAQ). Kela tarjoaa verkkosivuillaan keskustelupalstan, joka on kohdennettu eri palveluihin, esimerkiksi opintotukeen. Käyttäjä voi lisätä uuden aiheen tai selata vanhoja aiheita.
12 Kuva 3: Opintotukiaiheinen keskustelupalsta KELA:n verkkosivuilla. Lisäksi palvelun tulee tarjota palvelun käyttöön ja sisältöön liittyvää neuvontaa. (Lehtimäki et al. 2012, s.62) Kelan verkkopalvelu tarjoaakin kattavan Käyttöehdot ja ohjeet -sivun. Käyttöehdot-osio tarkentaa internetpalvelun roolia osana Kelan toimintaa sekä kertoo henkilötietojen käytöstä. Lisäksi Kela sanoutuu käyttöehdoissaan irti käyttäjälle mahdollisesti koituvista kustannuksista palvelun virheiden osalta Käyttäjätietojen hallinta ja integroituvuus Julkisen verkkopalvelun tulisi tarjota käyttäjälle mahdollisuus tarkistaa ja muokata omia tietojaan. Kriteeri perustuu henkilötietolakiin, jonka mukaan käyttäjällä on oltava mahdollisuus tarkistaa itseään koskevien tietojen oikeellisuus. Lisäksi käyttäjälle tulisi mahdollisuuksien mukaan tarjota mahdollisuus seurata asiointinsa etenemistä. (Lehtimäki et al. 2012, s.63) Kelan verkkopalvelussa ei käyttöehtojen mukaan kerätä henkilötietoja, joista voisi tunnistaa yksittäisiä kävijöitä. Kysymysten ja palautteen esittämiseen käyttäjän on annettava sähköpostiosoitteensa. Varsinaista käyttäjätietojen tarkistusta verkkopalvelu ei tarjoa, koska tietojen keräämistä ei Kelan verkkosivujen toimista tehdä. Palveluun ei myöskään ole mahdollista luoda käyttäjätiliä, vaan jokaista asiointia varten tarvitaan verkkopankkitunnistautuminen Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun avulla, joka on verkkopalveluun ulkoisesti liitetty toiminto.
13 5 Hyödyt Julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön mukaan organisaation tulisi hyötyä sen tarjoamasta verkkopalvelusta. Verkkopalvelun tulisi tukea organisaation tavoitteita, tuoda kustannussäästöjä sekä lisätä luotettavuutta. Lisäksi palvelun tulisi lisätä organisaation tunnettavuutta ja tarjota käyttäjälle mahdollisuus vaikuttaa. (Lehtimäki et al. 2012, s ) Verkkopalvelunsa ansiosta Kela pystyy vapauttamaan henkilöstöään muihin tehtäviin, jolloin organisaation prosessit tehostuvat ja yritys säästää henkilöstökuluissa. Vaikka Kela julkisena palveluna ei halua tuottaa voittoa, korostuu nykyaikana tehostettu toiminta kaikessa liiketoiminnassa. Kriteeri kustannussäästöjen osalta voidaan siis nähdä toteutuvan, vaikka tarkkoja kustannussäästöjä ei ulkopuolisessa arvioinnissa voida osoittaa. Valtiovarainministeriö on asettanut vuonna 2005 hankkeen, jonka tavoitteena on julkishallinnon asiointipalveluiden kokonaisvaltainen vienti myös verkkoon. (Valtiovarainministeriö 2005) Kela.fi-verkkopalvelu tukee myös tältä osin julkishallinnon tavoitteiden toteutumista. Kela.fi-osoite on yleisesti tunnettu verkkopalvelu ja sivuston näkyvyyttä pyritään edistämään myös sosiaalisen median avulla. Verkkopalvelun alareunassa tarjotaan linkit muun muassa Kelan Twitter-, Facebook-, LinkedIn- sekä Youtube-tileihin. Kelan verkkopalvelun voidaankin ajatella tätä kautta lisäävän organisaation näkyvyyttä. Julkisen verkkopalvelun laatukriteeristön mukaan verkkopalvelun tulisi tarjota lisäarvoa käyttäjille. (Lehtimäki et al. 2012, s. 95) Opiskelijoille Kela tarjoaa kaikki mahdolliset palvelut, sekä verkossa että tavallisena henkilöpalveluna paikan päällä. Verkkopalvelun eduksi voidaan laskea sen tarjoama palvelu myös virka-ajan ulkopuolella ja se, ettei palvelu ole sidottuna käyttäjän maantieteelliseen sijaintiin. Myönteiseen käyttäjäkokemukseen ryhmämme ei arvioinnissa ottanut kantaa. Käyttäjäkokemuksen myönteisyyden arviointi on laadullista, heuristista arviointia, jonka jätimme arviointimme ulkopuolelle. (Tervakari et al ) Haastattelujen avulla olisimme kuitenkin voineet arvioida myös tätä laatukriteeristön osa-aluetta. 6 Ohjelmalliset menetelmät Valitsimme Kelan-verkkopalvelun arvioinnin tueksi myös ohjelmallisia menetelmiä. Työkaluiksi valitsimme W3C:n HTML- sekä CSS-validaattorit, joiden avulla voidaan tarkistaa verkkopalvelun lähdekoodin standardien mukainen merkkaus. Tämän lisäksi käytimme myös W3C:n MobileOK:ta, jonka tarkoitus on testata sivuston soveltuvuutta mobiililaitteille.
14 HTML- ja CSS-merkkauksen muodollisen merkkauksen tarkistus on mahdollista tehdä automaattisilla työkaluilla. Tarkistusten tekeminen ei suoraan takaa sivuston esteettömyyttä, mutta pahimmat virheet on syytä karsia pois. Standardien rikkominen lisää erityisesti riskiä saavutettavuusongelmille. (Korpela 2003) Pelkän lähdekoodin tarkastelemisen lisäksi valitsimme MobileOK Checker - työkalun, sillä Kelan uudistetut sivut on suunniteltu erityisesti mobiilikäyttöä silmällä pitäen. Automaattista testausta tehtäessä on tärkeää huomata tarkastaa työkalujen antamat tulokset. Ihmisen on aina erikseen tarkistettava onko työkalun antamat ilmoitukset aiheellisia tai edes oikeita. Tulee myös muistaa että automaattisesti testattavissa olevat asiat sisältävät vain pienen osan analyysistä, joka on ihmisen suorittamana mahdollista tehdä. (Korpela 2003) 6.1 Ohjelmallisten menetelmien tulokset Tässä luvussa on esitelty ohjelmallisten arviointityökalujen tulokset. Arvioimme validaattoreiden avulla palvelun etusivun, opiskelijapalveluiden pääsivun sekä sivuhierarkian alemmalla tasolla olevan opiskelijoiden ateriatukisivun HTML-validoinnin tulokset Alla olevassa taulukossa on kuvattu HTML-validaattorin antamat virheet sekä varoitukset. Koska Kela käyttää uutta HTML5-merkkausta lähdekoodissaan, antoi validaattori myös varoituksen että tulokset eivät ole täysin luotettavia. Taulukko 1: W3C HTML-validaattorin tulokset. Osoite Virheet Varoitukset Suurin osa annetuista virheistä johtuu kokeellisista DC-merkinnöistä lähdekoodissa. Lisäksi linkeissä ei ole enkoodattu erikoismerkkejä kuten standardi vaatisi. Tällä ei kuitenkaan ole käytännön vaikutusta sillä selaimet osaavat lukea linkit oikein tästä huolimatta. Toimivuuden kannalta suurin ongelma saattaa olla etusivulla auki jäänyt script-tagi.
15 6.1.2 CSS-validoinnin tulokset Alla olevassa taulukossa on kuvattu CSS-validaattorin antamat virheet sekä varoitukset. Erityisesti sisäsivuilta validaattori löysi paljon ongelmakohtia. Taulukko 2: W3C CSS-validaattorin tulokset. Osoite Virheet Varoitukset Virheitä läpikäydessä esille nousi ainakin *-merkinnän käyttö, joka on web-kehittäjien yleisesti käyttämä tapa korjata Internet Explorer virheitä. Merkintä ei sisälly standardiin, mutta ei oikein käytettynä aiheuta ongelmia sivuston toiminnassa. Lisäksi virheiden joukosta löytyy paljon selainkohtaisia -ms-linear-gradient - ja -moz-linear-gradient - tyyppisiä merkintöjä, jotka eivät myöskään kuulu viralliseen standardiin, mutta ovat merkintöjä, joita niille tarkoitetut selaimet tukevat. Arviointityökalu antaa tässä tapauksessa erittäin suuren määrän virheitä vaikka virheet eivät aiheuttaisikaan minkäänlaista ongelmaa sivun käytössä. Päinvastoin ne saattavat parantaa käyttökokemusta erityisesti vanhemmilla selaimilla MobileOK Checker tulokset Viimeisenä arviointityökaluna käytetty MobileOK antoi kahden ensimmäisen kokeilukerran välillä kovin erilaisia tuloksia. Ensimmäisellä yrityksellä työkalu antoi tulokseksi 98/100% ja löysi vain yhden virheen Kela.fi etusivulta.
16 Kuva 3: MobileOK Checker tulokset ensimmäisen kerran jälkeen. Toisen yrityksen jälkeen tuloksena oli 0/100% ja kriittisiä virheitä löytyi peräti 3 kappaletta ja lisäksi useampia matalamman tason virheitä. Suurin osa pahimmista virheistä johtuu liian suuresta tiedostokoosta, joka ei ole optimaalinen hitaammille mobiililaitteille.
17 Kuva 4: MobileOK Checker tulokset toisen kerran jälkeen. Emme keksineet tarkkaa syytä vaihteleville tuloksille, mutta jostain syystä Kela.fi ei aina tunnista MobileOK:ta mobiiliselaimeksi eikä siksi tarjoa mobiiliversiota sivuista. 7 Arvioinnin tulokset Arvioimme verkkopalvelun julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön, sekä ohjelmallisten menetelmien avulla. Laatukriteeristö soveltuu valitsemamme kela.fiverkkopalvelun arviointiin erityisen hyvin, koska kyseessä on julkinen palvelu ja julkisen palvelun arviointiin luotu kriteeristö. Arvioinnin laadukkuuteen pyrittiin kiinnittämään huomiota huolellisella tarkastelulla mutta sivumäärien puitteissa arviointiin olisi voitu panostaa vieläkin enemmän.
18 Ohjelmalliset menetelmät sopivat niin ikään erityisesti verkkopalvelun saavutettavuuden arviointiin. Tietoa saadaan erityisesti laitekohtaisesta tukemisesta sekä validoinnista. Käyttämillämme menetelmillä ei kuitenkaan saatu minkäänlaista heuristista tietoa esimerkiksi palvelun esteettisyydestä tai intuitiivisyydestä käytettävyyden suhteen. Aikarajoitteiden vuoksi emme haastatelleet palvelun käyttäjiä. Kuitenkin hyödynsimme omia käyttökokemuksiamme palvelun arvioinnissa. Erityisesti heuristiseen arviointiin ryhmämme olisi voinut paneutua tarkemmin. Kuitenkin halusimme selvästä rajoittaa arviointimme julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristöön sekä ohjelmallisiin menetelmiin. Seuraavassa esittelemme ohjelmallisten menetelmien avulla tehtyjen arviointien tulokset. 7.1 Verkkopalvelun keskeisimmät kehittämiskohdat Arvioimme kela.fi-verkkopalvelun julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön sekä ohjelmallisten menetelmien avulla. Verkkopalvelu on julkinen ja sen käyttäjäryhmä varsin laaja, minkä vuoksi palvelun laadukkuus erityisesti käytettävyyden ja saavutettavuuden osalta on erityisen huomion alla. Arvioidessamme verkkopalvelun Julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön osalta, arvioimme kohta kohdalta kriteerien toteutumista Kelan verkkopalvelussa. Arviointimme perusteella Kelan verkkopalvelu täyttää hyvin julkisten verkkopalveluiden laatukriteeristön. Sekä sisältö, käytettävyys että saavutettavuus on huomioitu mallikkaasti, mitä toisaalta voidaan olettaakin julkiselta verkkopalvelulta. Toiminnallisin menetelmin arvioidessa harjoitusryhmämme kiinnitti huomiota seuraaviin ongelmakohtiin. Mobiililaitteiden yleistyessä, tulisi Kelan tulevaisuudessa panostaa myös mobiililaitteiden tukemiseen. Lähdekoodista tulisi poistaa ylimääräiset kommentit ja välilyönnit erityisesti mobiililaitteiden latausaikojen vuoksi. HTML-validaattori ilmoittaa joistakin virheistä sivustolla. Aukinaiset script-tagit sivuston lähdekoodissa tulisi korjata validoinnin läpäisemiseksi. Useimmat CSSvalidaattorin ilmoittamat merkinnät voitaisiin helposti korjata standardin mukaisilla menetelmillä. Lisäksi huomioimme, että MobileOK-menetelmää ei arvioinnissamme tunnistettu mobiiliselaimeksi. Syy tähän löytyy mahdollisesti Kelan palvelinpuolen ohjelmoinnissa. Ohjelmallisilla menetelmillä ei kuitenkaan arvioinnissamme löydetty vakavia puutteita verkkopalvelusta. Mobiiliselaimen tunnistamista lukuun ottamatta yllä mainitut kehittämiskohteet voitaisiin tehdä vasta laajemman sivustouudistuksen yhteydessä. Verkkopalvelu kokonaisuutenaan vaikuttaa toimivalta ja suurempiin palvelunmuutoksiin ei kannata ryhtyä. Kuitenkin jos Kela on päivittämässä verkkopalveluaan, olisi nykyaikana hyödyllistä saada palvelu toimimaan myös
19 moitteettomasti mobiililaitteella. Tähän auttaa luvussa 4 esitelty lähdekoodin supistaminen turhista kommenteista ja välilyönneistä. 8 Harjoitustyön merkitys Valitessamme harjoitustyömme kohteeksi Kelan verkkopalvelun, tuli ryhmämme rajata arviointikohdetta riittävän suppeaksi. Kela.fi on toiminnallisuudeltaan sekä informaatiosisällöltään hyvin laaja palvelu, joka lisäksi palvelee suurta käyttäjäryhmää. Tämän vuoksi valitsimme opiskelijoille suunnattujen palveluiden arvioinnin. Mielestämme onnistuimme hyvin arvioimaan valitsemamme kohteen laadukkuutta julkisen verkkopalvelun laatukriteeristön sekä ohjelmallisten menetelmien avulla. Vaikka jouduimme rajaamaan arvioinnin vain osaan verkkopalvelua, loimme kattavan kuvan palvelun käyttötarkoituksesta, kohderyhmästä, sekä sen tarjoamien palveluiden laadukkuudesta. Kuitenkin jo pelkästään opiskelijoille suunnattu osio on toiminnallisuuksiltaan hyvin laaja, tarkastelu olisi sivurajoitteiden salliessa voinut olla vieläkin syvällisempi erityisesti sisällön tarkastelun osalta. Laajemman tehtävänannon ja sivumäärien puitteissa olisimme voineet syventää tarkasteluamme myös koko verkkopalvelun tasolle. Harjoitustyö auttoi ryhmäämme soveltamaan viikkoharjoituksissa oppimiamme taitoja verkkopalveluiden tutkimiseen ja arviointiin. Verkkopalveluna Kela.fi-sivustoa oli haastavaa tutkia palvelun laajuuden vuoksi. Vaikka suuria puutteita sivustolta ei pystynyt havaitsemaan, pystyimme kuitenkin löytämään kehityskohtia palvelun edelleenkehittämiseksi.
20 Lähteet Lehtimäki, H., Olli, Alho., Ari, Vainio., Elina, Huhta. Verkkopalvelujen laatukriteeristö - Väline julkisten verkkopalvelujen kehittämiseen ja arviointiin [PDF]. Valtiovarainministeriö Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy. [Viitattu ]. Saatavissa: o/verkkokriteerist.pdf. KELA. Opintotuki Viitattu Saatavissa: 88e525e099f8 Korpela, J. Miten esteettömyyttä testataan? Essi - Esteetön sisällöntuotanto [online]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 2003, päivitetty [Viitattu ]. Saatavilla www-muodossa: Tervakari, A-M., Silius, K. & Koro, J Verkkopalvelun käyttökelpoisuuden arvioiminen [online]. Oppimateriaali. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Intelligent Information Systems Laboratory. Oppimateriaalin ns. työversio, jota täydennetään ja muokataan oppintojakson kuluessa: Rajoitettu saatavuus. Julkaistu versio: Saatavilla vapaasti verkosta. Valtiovarainministeriö Asiointipalvelujen kehittäminen tieto- ja viestintätekniikan keinoin Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin strategia ja kehittämissuunnitelma. Helsinki. Edita.
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI
JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi 2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio
LisätiedotMIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka monivalinta aihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 6/8: Navigoinnin tukeminen Edellinen
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä?
SVY:n palvelut yliopistojen laadunedistämistyössä onko niitä? Totti Tuhkanen Kehittämispäällikkö Suomen virtuaaliyliopiston Palveluyksikkö TieVie 17.3.2005 Turku SVY:n keskeiset laatupalvelut ja -hankkeet/kumppanuudet:
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun seudun ammattikorkeakoulu Aineistojen polku kirjastoon > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotArcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Business in The EU v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotMOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT
MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka templateaihio > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotPikaohje Suomi.fin käyttöön
Pikaohje Suomi.fin käyttöön Suomi.fi-toimitus Valtiokonttori Syyskuu 2014 Suomi.fin etusivu Oikotiet käytetyimpään sisältöön: 5 suosituinta asiointipalvelua ja lomaketta. Linkki palvelukarttaan, josta
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu VPN peli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Villan keritseminen, karstaus ja kehrääminen v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu The XML Dokuments > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tietolaari > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOpintopolun esteettömyyshaasteet
Opintopolun esteettömyyshaasteet Saavutettava tieto- ja viestintäympäristö suosituksen julkaisuseminaari 31.3.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Palvelun visio Kaikki tieto koulutuksesta kaiken
LisätiedotOulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden edistäminen v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu XML_mark_up_language > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Ympäristömerkkipeli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSavonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotDiakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Diakonia ammattikorkeakoulu Päihdetyön historia > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vetokoe v.0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tapauskertomus tietojärjestelmähanke > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu Kasvinsuojelu ruiskutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Kestävää kehitystä etsimässä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Tietojohtaminen rakennus prosesseissa > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekaniikka: Voima ja sen komponentit > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotVirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työsopimuksella sovitaan pelisäännöt? V.1.0 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotSikarodut > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain 6.11.2006 Sikarodut > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotKansalaisten asiointitili
Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.
LisätiedotHAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikoulu Kaasutustekniikka v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotWWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.
WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto
LisätiedotVirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tilastollinen päättely > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Metso hyökkää Miksi? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Potilaan polku tietojärjestelmässä v.2ver8 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Opinnäytetyön ohjausprosessi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotVirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Virtuaaliammattikorkeakoulu Taide kasvatus taidekasvatus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotMiksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?
Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena
LisätiedotEDUBOX opetusvideopalvelu
KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä
Lisätiedot5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti)
5 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOhjeita informaation saavutettavuuteen
Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani
LisätiedotVirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Työhyvinvointi > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotOuka.fi aikamatka saavutettavuuteen
Ouka.fi aikamatka saavutettavuuteen Saavutettavuuden kehitys Oulun kaupungin verkkosivustolla Verkkotiedottaja Martti Holma 23.11.2018 Ensimmäiset nettisivut 1994 Katso lisää ouka.fi-etusivuja vuosien
LisätiedotMuutama sana saavutettavuudesta Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry
Muutama sana saavutettavuudesta 22.10.2018 Virpi Jylhä, Näkövammaisten liitto ry Esteettömyys - saavutettavuus Esteettömyys Rakennettu ympäristö Laitteet Saavutettavuus Verkkosivut Käyttöliittymät Sovellukset
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotPirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hotel Management Case Hotel v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Turvallisuus turpeen tuotannossa v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotVirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Miten osallistun ryhmäkeskusteluun? > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotUuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali
Uuden etusivun ja uusien toiminnallisuuksien esittelymateriaali Asiakaspalvelun Oma Yritys-Suomi -työtila Päivämäärä: 19.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 TERMISTÖ 2 JOHDANTO 3 YHTEENVETO 1 4 MUUTOKSET 5 USEIN
LisätiedotSuomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaalikylä Virtuaalikylä v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotUUDET NETTISIVUT. 09/03/2015 Copyright 2014 by Oriflame Cosmetics Global SA
UUDET NETTISIVUT 1 Oriflamen uudet nettisivut avataan keskiviikkona 11.3. 2 Miksi uudet sivumme ovat PALJON paremmat? Täysin uusi, tämän päivän web-designin vaatimukset täyttävä sivusto. Selkeämpi ja helpompi
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 27.9.2009 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on?
LisätiedotBlogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta
1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien
Lisätiedot1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne
Selkoheuristiikat 1. Selkokielisen verkkopalvelun graafinen ja looginen rakenne 1.1 Onko informaation määrä sivua kohti riittävän pieni? 1.2 Onko sivupohja rakenteet ja toiminnot toteutettu niin, että
Lisätiedothttps://www.oppi.uku.fi/pk/ Onni-oppimispäiväkirjan ohje 15.9.2010 version 1.2
https://www.oppi.uku.fi/pk/ Onni-oppimispäiväkirjan ohje 15.9.2010 version 1.2 Sisällys: 1. Onni-oppimispäiväkirja yleisesti... 3 2. Käyttäjätunnuksen luominen... 3 2.1 Itä-Suomen yliopiston Opiskelija
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotNapsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma
Napsu.fi verkkopalvelun arviointisuunnitelma MAT 81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: Nathan Douglas Timo Heinonen Nikke Rotonen Johanna Mäkinen Mikko Sinikallio Sisällysluettelo 1 RYHMÄ...
LisätiedotBLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla
BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva
LisätiedotKirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen
Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla
LisätiedotSaavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel
Saavutettavuus > Tapio Haanperä Saavutettavuusasiantuntija tel. 0505588666 www.papunet.net/saavutettavuus GOOD DESIGN ENABLES BAD DESIGN DISABLES WCAG 2.x - Verkkosisällön saavutettavuusohjeet World Wide
LisätiedotSuomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Mobile IP > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS
ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...
LisätiedotSeutudokumenttien pä ivittä misohje
Seutudokumenttien pä ivittä misohje Kirjautuminen sisällönhallinta-työkaluun Käytä ylläpidossa Firefox-selainta. Käyttäjätunnukset Käy rekisteröitymässä osoitteessa www./kirjaudu kohdassa Rekisteröidy.
LisätiedotHallintaliittymän käyttöohje
Hallintaliittymän käyttöohje 1. Yleisiä huomioita Hallintaliittymän käyttöä helpottavia yleisiä huomioita: - Käytä listanäkymien hakukentissä kentän vieressä olevaa hakunappia, älä enter-näppäintä. - Älä
LisätiedotOppilaan opas. Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy. Versio 0.2 (2008-01-21)
Oppilaan opas Visuaaliviestinnän Instituutti VVI Oy Versio 0.2 (2008-01-21) Versio Päivämäärä Kuvaus 0.1 2005-01-16 Ensimmäinen versio. 0.2 2008-01-21 Korjattu kuvatiedostojen maksimiresoluutio ja muutamia
LisätiedotMikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)
WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä
LisätiedotMaanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus
1 Maanmittauslaitos.fi ja saavutettavuus Miten saavutettavuus otetaan huomioon verkkosivu-uudistuksessa ja sen jälkeen Johanna Ujainen 16.11.2017, #saavuta2017-seminaari 2 Maanmittauslaitos Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotOulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0)
Oulun kaupungin verkkosivuston saavutettavuuden arviointi (WCAG 2.0) 1. Verkkopalvelun arvioija Papunet-verkkopalveluyksikkö / Sami Älli 2. Arvioinnin tilaaja Papunet-verkkopalveluyksikkö 3. Arvioinnin
LisätiedotGraafiset käyttöliittymät Sivunparantelu
Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on
LisätiedotDigi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli
Digi arkeen -neuvottelukunnan kokous: saavutettavuusdirektiivi ja siihen liittyvä kansallinen lainsäädäntö Kommenttipuheenvuoro, Sami Älli Keskiviikko 7.2.2018 Sami Älli Kehitysvammaliitto ry Huolena palveluiden
LisätiedotNavigointi Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara
Navigointi Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käytettävyys navigoinnista Sivuston sisältö hahmottuu nopeasti hyvän navigoinnin avulla. Navigointi on helppoa ja nopeaa. Mitä sivulla on? Mihin sivulta
LisätiedotAsiakas ja tavoite. Tekninen toteutus
Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,
LisätiedotJulkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotSuomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely
1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus
LisätiedotKortinhaltijoiden valinta (1.vaihe)
1(5) USEAN KORTIN TILAAMINEN Toiminto tilaa ja uusi kortteja löytyy etusivulta kohdasta Kortit. Tässä voit tilata Lounaskortteja henkilöille, jotka on jo luotu lounaskorttipalveluun, ja joilla ei tällä
LisätiedotGOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO
GOOGLE-SIVUSTOJEN KAÄ YTTOÄ OÄ NOTTO Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry 09/2012 Tämän ohjeen avulla lippukuntanne voi luoda uudet nettisivut käyttäen valmista Google sivusto mallipohjaa. OHJE: Google
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotKehittämispolku-testi
Kehittämispolku-testi Itsearviointityökalu työpaikoille Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020 1 Kehittämispolku-testi Ainoa Suomen työelämätoimijoiden yhdessä kehittämä. Auttaa yhteistoiminnan kautta
LisätiedotPika-aloitusopas. Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu
Pika-aloitusopas Sisältö: Projektin luominen Projektin muokkaaminen ja hallinnointi Projektin/arvioinnin tulosten tarkastelu Tämä asiakirja on laadittu auttamaan sinua hallinnoimaan nopeasti CEB TalentCentral
LisätiedotSTEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA. MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi
STEAM PALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi Ryhmä: SteamRunk Janne Mäkitalo Petteri Nyrhilä Juho Koskenranta Ville Tyrväinen 1.10.2013 i Sisällysluettelo 1. STEAM
LisätiedotMoodle-oppimisympäristö
k5kcaptivate Moodle-oppimisympäristö Opiskelijan opas Sisältö 1. Mikä on Moodle? 2. Mistä löydän Moodlen? 3. Kuinka muokkaan käyttäjätietojani? 4. Kuinka ilmoittaudun kurssille? 5. Kuinka käytän Moodlen
LisätiedotESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI / THL. Annanpura Oy / 30.5.2014
1 / 9 ESTEETTÖMYYSTESTAUSRAPORTTI / THL Annanpura Oy / 30.5.2014 2 / 9 1 Johdanto... 3 2 Toimeksianto... 3 3 Havainnot... 4 3.1 Yhteenveto... 4 3.2 Kriittiset ongelmat... 4 3.3 merkittävät ongelmat...
LisätiedotWeboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi
Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri
Lisätiedot