ELKJ 6 Valmistelija ja esittelijä: kehittämisjohtaja Sten Frondén

Transkriptio

1 Asunto-ohjelma vuosille / /2013 ELKJ 6 Valmistelija ja esittelijä: kehittämisjohtaja Sten Frondén Asuntopoliittista ohjelmaa on valmisteltu eri toimialojen yhteistyönä. Ohjelman kokoamisesta on vastannut FCG Efeko Oy. Koordinointivastuu on ollut kehittämisyksiköllä. Valmistelussa oli myös work shop-työskentely valtuutetuille Myös asiantuntijakyselyä on hyödynnetty. Loviisan kaupungin asuntopoliittinen ohjelma linjaa, kuinka kaupunki luo edellytyksiä tavoitteelliselle asuntotuotannolle sekä kestävää kehitystä edistävälle kiinteistönpidolle. Asuntopoliittinen ohjelma on yksi konserninohjauksen välineistä ja se ohjaa omalta osaltaan asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Asuntopoliittisessa ohjelmassa käsitellään asuntoasioiden nykytilaa, kaupungin strategian edellytyksiä asuntopolitiikalle sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina Kaupunginvaltuusto päättää asuntopolitiikan perusteista hyväksyessään kaupungin strategian, taloussuunnitelman sekä maapoliittiset ja kaavalliset linjaukset. Valtuusto hyväksyy lopullisesti myös näihin linjauksiin perustuvan asuntopoliittisen ohjelman, joka täsmentää asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Väestötavoite vuodelle 2020 on asukasta. Tilastokeskuksen elokuussa julkaisema väestöennuste vuodelle 2020 on Tämä kuvastaa ohjelman haasteellisuutta. Vuosittainen teoreettinen asuntotuotantotarve on tavoitetason mukaan 123 uutta asuntoa. Vastaavasti Tilastokeskuksen asukasmäärä edellyttää vuosittain 35 uutta asuntoa. Vuosina keskimääräinen asuntotuotanto oli 59 asuntoa vuosittain. Liite nro 3, Loviisan asuntopoliittinen ohjelma Ehdotus: Päätös: Elinkeino- ja kehittämisjaosto päättää esittää oheisen asuntopoliittisen ohjelman hyväksymistä kaupunginhallitukselle. Esittelijä muutti ehdostustaan seuraavasti: Elinkeino- ja kehittämisjaosto pyytää perusturvalautakunnalta, sivistyslautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta lausunnot asuntopoliittisesta ohjelmasta.

2 --- Päätös muutetun ehdotuksen mukainen. PL 58 Valmistelija ja esittelijä: perusturvajohtaja Carola Klawér, puh Elinkeino- ja kehittämisjaosto pyytää perusturvalautakunnan lausunnon koskien ehdotusta Loviisan kaupungin asuntopoliittiseksi ohjelmaksi 2020, toimenpiteineen vuosille Asuntopoliittinen ohjelma kuvaa monta eri näkökulmaa ja on sisällöllisesti laaja ja hyvin tehty. Alkusanoissa ja johdannossa sanotaan, että tavoitteita ohjaavat kaupunkistrategiassa määritellyt tavoitteet väestölle ja asumiselle ja että kunnan yhtenä tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia kehittämällä asumisolosuhteita. Asuntopolitiikan perinteisiä tavoitteita ovat Suomessa olleet asumisen tasa-arvoisuuden lisääminen, asuntojen saatavuuden parantaminen ja asunnottomuuden vähentäminen. Ohjelma käsittää sisällöllisesti seuraavat kohdat: 1. Loviisan asuntopoliittiset tavoitteet käsittäen kaupunkistrategian toteuttaminen, asuntotuotannon laskennallinen tarve, uudistuotannon tavoitteet, asuntorakentamisen alueelliset painopisteet, olemassa olevan asuntokannan kehittäminen, suunnittelun ja rakentamisen laadulliset tavoitteet, kaupungin omistamat vuokra-asunnot, kaupungin palvelut ja erityisryhmien asumistarpeet, maanhankinta, kaavoitus ja tontin luovutus, toimenpiteet vuosille Asuntopoliittisen ohjelman lähtökohdat käsittäen valtakunnalliset ja maakunnalliset asuntopolitiikan tavoitteet ja linjaukset, Loviisan visio ja strategiset tavoitteet, Loviisan aluerakennemallia, yhteiskunnalliset muutosprosessit. 3. Loviisan nykytilanne ja mahdollisuudet käsittäen väestökehitystä ja tavoitetta, asuntokunnat ja asuntokannan, asuntotuotannon kehitystä ja asuntojen kysyntää, maa- ja tonttipolitiikkaa, sosiaalista näkökulmaa asuntotuotantoon, peruskorjaustoimintaa, valtion tukimuodot asuntotuotannossa ja perusparantamisessa, asumistoiveet, asukaskyselyä, haastattelut ja työpajaa, yhteenveto asukaskyselyn tuloksista, yhteenveto haastatteluiden tuloksista, yhteenveto työpajan tuloksista, Loviisan vahvuudet ja kehittämistarpeet. Asuntopoliittisessa ohjelmaosassa, joka käsittää tavoitteita, todetaan, että Loviisan strategiseksi väestötavoitteeksi on asetettu asukasta vuonna

3 2020. Asukkaiden lisäys olisi noin 1 %, eli noin asukasta vuosina Asuntovarauma on välttämätön asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta ja sen tulisi suositusten mukaan olla 5-6 % asuntokannasta. Loviisan asuntovarauma oli 13 %, mikä on huomattavan korkea suositukseen nähden. Asuntotuotantotarve on arvioitu olettaen, että asuntovarauma suhteessa asuntojen kokonaismäärään säilyy vuoden 2011 tasolla. Alueelliset painopisteet ja tavoitteet asuntorakentamisessa tulee olemaan pientalorakentamisen uudisrakentamiskohteet Loviisan keskustassa (Harmaakallio), Koskenkylä ja Tesjoki. Kerrostalorakentamisen painopiste on Loviisan keskusta (Harmaakallio, Sahaniemi, ydinkeskusta) ja -vuokra-asuntorakentamisen kohteita ovat Loviisan keskusta (ydinkeskusta, Harmaakallio) ja Koskenkylä. Koskien toimenpiteet vuosille pyritään hallittuun hajarakentamiseen ja hajarakentamisen ohjaamiseen kyläkeskuksiin. Lähtökohtana on eheä yhdyskuntarakenne ja palvelujen turvaaminen. Koskien uudistuotannon ja täydennysrakentamisen tavoitteita, ovat mainitut tärkeät painopisteet ja tavoitteet myös perusturvanäkökulmasta m.m. katsoa että huolehditaan riittävästä, monipuolisesta ja houkuttelevasta asuntotonttitarjonnasta sekä huolehditaan siitä, että kaikki uudisrakentaminen on esteetöntä ja yhdenvertaista eri käyttäjäryhmille. Koskien olemassa olevan asuntokannan kehittämistä on asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää että lisätään asumisneuvontaa ja varaudutaan väestön ikääntymiseen parantamalla asuntojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta sekä tukemalla hissien rakentamista hissittömiin kerrostaloihin. Kohdassa suunnittelun ja rakentamisen laadulliset tavoitteet sekä kaupungin palvelut ja erityisryhmien asumistarpeet ovat ohjelman painopisteet ja tavoitteet katsottu hyvinvointinäkökulmasta monta hyvää vaihtoehtoa kuten että pyritään asumismuodon ja rakennuskannan monipuolisuuteen tasapainoisen sekä asukasrakenteen turvaamiseksi, asuntojen esteettömyyteen, asuinalueiden toteutuksessa kiinnitetään huomiota turvalliseen ja viihtyisään lähiympäristön laatuun, esteettömyyteen, ympäristön monipuolisuuteen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin sekä että erityisryhmien asumisratkaisut hoidetaan pääosin normaalin asuntokannan puitteissa ottaen huomioon esteettömyys ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti suunnitellut palvelut, painopiste on olemassa olevan asuntokannan kehittämisessä. Myös ikääntyvän väestön ja muiden erityisryhmien kotona selviytymistä tuetaan. Kohdassa hissiavustusten hyödyntämisessä todetaan ohjelmassa, että tuetaan taloudellisesti hissien rakentamista palveluiden läheisyydessä oleviin kerrostaloihin sekä markkinoidaan taloyhtiöille mahdollisuutta

4 saada valtion tukea hissien rakentamiseen sekä vanhojen asuntojen muutostöihin. Selvitetään kunnallisen hissiavustuksen määrä ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin. Tässä kohdassa on esitetty perusturvakeskusta vastuutahoksi. Tämä vaikuttaa perusturvakeskuksen näkökulmasta epäloogiselta jos katsoo perusturvakeskuksen primääritehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuolto antaa palvelua asiakkaalle/potilaalle eikä omaa teknistä osaamista koskien asuntomuutostöitä tai hissiavustuksia, vaikka tarve usein selvitetään ja tulee esille hoidon ja palvelun yhteydessä. Tässä kohdassa vastuutahot koskien hissiavustuksia ja muutostöitä pitää olla asuntosihteeri ja tekninen keskus. Kappaleessa asuntopoliittisen ohjelman lähtökohdat lähdetään valtakunnallisesta ja maakunnallisesta asuntopolitiikan tavoitteista ja linjauksista joiden tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, turvata erityisryhmien asumistarpeita ja kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Nämä tavoitteet ovat hyvät myös perusturvakeskuksen näkökulmasta. Tässä huomioidaan väestön kasvu ja ikärakenne eri näkökulmista. Kappaleessa joka käsittää Loviisan nykytilannetta ja mahdollisuudet keskustellaan ansiokkaasti myös sosiaalisesta näkökulmasta asuntotuotannossa ja otetaan kantaa erityisryhmien asumistarpeisiin sekä ikäihmisiin. Tässä käydään keskustelua siitä että tavoitteena on, että mahdollisimman moni voi elää itsenäisesti omassa kodissaan ja tutussa asuinympäristössä läheistensä ja sosiaalisten verkostojensa ympäröimänä. Tässä mainitaan että asumispalveluyksiköiden lisääminen on tarpeen. Kuitenkin paikkamäärä on riittävä vuoteen 2020, mutta ongelma on että suurin osa kaupungin omistuksessa olevista yksiköistä ovat ikääntyneet eivätkä täytä tämän päivän normeja. Asumispalveluiden yksikkömäärät ovat annettu numeerisesti väärin. Liite 16. Ehdotus: Perusturvalautakunta antaa seuraavan lausunnon elinkeino- ja kehittämisjaostolle asuntopoliittisen ohjelman johdosta: Ohjelma on tehty laajasti tarkastellen ja on hyvin tehty. Ohjelma huomioi koko Loviisan erilaisten väestöryhmien ja sosiaaliryhmien asuntotarpeet, erityistä tukea tarvitsevat asukkaat sekä ikääntyneiden tulevat asumistarpeet. Kohdassa hissiavustusten hyödyntämisessä todetaan ohjelmassa että tuetaan taloudellisesti hissien rakentamista palveluiden läheisyydessä oleviin

5 kerrostaloihin sekä markkinoidaan taloyhtiöille mahdollisuutta saada valtion tukea hissien rakentamiseen sekä vanhojen asuntojen muutostöihin. Selvitetään kunnallisen hissiavustuksen määrä ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin. Tässä kohdassa on esitetty perusturvakeskusta vastuutahoksi. Tämä vaikuttaa perusturvakeskuksen näkökulmasta epäloogiselta jos katsoo perusturvakeskuksen primääritehtäviin. Sosiaali- ja terveydenhuolto antaa palvelua asiakkaalle/potilaalle eikä omaa teknistä osaamista koskien asuntomuutostöitä tai hissiavustuksia vaikka tarve usein selvitetään ja tulee esille hoidon ja palvelun yhteydessä. Tässä kohdassa vastuutahot koskien hissiavustuksia ja muutostöitä pitää olla asuntosihteeri ja tekninen keskus. Perusturvalautakunta haluaa vaihtaa tekstin kappaleessa, sosiaalinen näkökulma asuntotuotantoon, ikääntyneet, toinen kappale, seuraavanlaiseksi: Loviisan kaupunki tarjoaa 46:lle henkilölle tuettua palveluasumista. Tämän lisäksi kaupungilla on 61 eläkeläisasuntoa, jotka sijaitsevat lähellä vanhainkotia ja tehostettua palveluasumista ja voivat näin tarjota asujilleen erilaiset tukipalvelut ja tilapäistä apua myös yöaikaan. Loviisan kaupunki tarjoaa tehostettua palveluasumista 128:lle asiakkaalle. Näistä paikoista 62 ovat kaupungin omia ja ostetaan 66 paikkaa. Laitospaikkoja Loviisalla on 71. Päätös: Jens Rinne esitti, että perusturvalautakunnan lausuntoon lisätään: Asuntopoliittinen ohjelma, sivu 7, osio Asuntorakentamisen alueelliset painopisteet, kohtaan pientalorakentamisen uudisrakentamiskohteet: Mainitaan myös Liljendalin Heikantbacken, jossa 40 valmista tonttia, joissa valmiit liittymät kunnallistekniikkaan. Mauri Poikeljärvi kannatti esitystä. Äänestys: Esittelijän pohjaehdotus (lausunto ehdotuksen mukaisena): jaa Rinteen vastaehdotus (lausunto lisäyksellä): ei Jaa-ääniä 3: Stenvall, Udd, Sihvonen Ei-ääniä 8: Bärlund, Lindfors, Rinne, Wilenius, Kouvo, Poikeljärvi, Engård, Rönkkö. Jens Rinteen vastaehdotus hyväksyttiin äänin 8-3. Lautakunta hyväksyi lausunnon Rinteen vastaehdotuksella lisättynä. ---