FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA

Transkriptio

1 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TASEKIRJA 2014

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yhtymäjohtajan katsaus Kuntayhtymän alue, annettavat palvelut ja organisaatio Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Taloudellinen tulos Sopimusohjauksen toteuma Henkilöstö Kehittämistoiminta Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Tilikauden tuloksen käsittely SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Perusterveydenhuollon palvelualue Erikoissairaanhoidon palvelualue Mielenterveys- ja päihdetyön palvelualue Aikuissosiaalityön palvelualue Vanhuspalveluiden palvelualue Perhepalveluiden palvelualue Yleishallinto SOPIMUSOHJAUKSEN SUORITETOTEUMA VUODELTA TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Kuntien maksuosuudet sopimusohjaukseen kuuluvien toimintojen osalta 2014 (1 000 ) Hankeseuranta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 60

3 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Yhtymäjohtajan katsaus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä muuttui 13 toimintavuoden jälkeen Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymäksi. Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi. Hyvinvointikuntayhtymä järjestää jäsenkuntiensa kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon, sosiaalihuollon ja päihdeongelmaisten hoidon palvelut sekä Forssan sairaalan tuottamat erikoissairaanhoitopalvelut. Lisäksi hyvinvointikuntayhtymä hankkii muut tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut. Hyvinvointikuntayhtymä tuottaa tämän lisäksi ympäristöterveydenhuollon palvelut Someron kaupungille. Kuntayhtymän ensimmäinen vuosi on ollut vilkkaan ja kiireisen toiminnan aikaa. Eri kunnissa vallinneita toimintatapa- ja maksukäytänteitä on yhdenmukaistettu, yhtymän hallinto organisoitu uudelleen ja monia arjessa havaittuja avoimia kysymyksiä ratkottu yksi kerrallaan. Toimintaa on leimannut vahva innostuneisuus ja sitoutuminen, jotka ovat auttaneet kaikkia hykyläisiä arjen toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa. Tärkeintä on ollut, että asiakkaat ovat saaneet palvelut entiseen tapaan katkeamattomasti eivätkä sisäisen organisoitumisen ja arkisten ongelmien ratkaisujen etsiminen ole heijastuneet asiakasrajapintaan huonona palveluna, palveluiden saatavuuden viipeinä tai muina asiakastyytyväisyyttä heikentävinä tekijöinä. Huolimatta toiminnan käynnistämiseen liittyvistä kiireistä saatiin ensimmäisen vuoden aikana jo merkittäviä kehittämistoimenpiteitä aloitetuksi. Johtoryhmä kehittämistyö aloitettiin ensimmäisenä tunnistamalla nykyisen toiminnan vahvuudet ja kehittämisalueet, jonka jälkeen luotiin suunnitelma toiminnan sujuvoittamiseksi. Hallintojohtajan johdolla tuotteistettiin sosiaalipalvelut ja sovittiin niihin liittyvistä laskutusperiaatteista. Yhtymäjohtaja vaihtui kesäkuussa ja talousjohtajan jäätyä eläkkeelle hänen tehtäviään hoiti taloussihteeri, jonka tehtävä lakkautettiin ja muutettiin syksyn kuluessa talousjohtajan tehtäväksi. Koko toiminta- ja taloussuunnitteluprosessi toteutettiin uusista lähtökohdista, kun perinteisen terveydenhuollon palvelutuotannon rinnalla laadittiin talousarviot myös sosiaalihuollon palvelutuotannolle. Kuntayhtymän tulevaisuuden toiminnan painopisteet määritellään vuoden 2015 keväällä vahvistettavassa strategisessa suunnitelmassa. Kuntayhtymän strategian laatiminen aloitettiin syksyllä, jolloin toteutettiin sidosryhmien luotaaminen niiden tilanteen ja odotusten ymmärtämiseksi, toimintaympäristöanalyysi ja henkilöstön osallistaminen. Henkilöstön osallistaminen toteutettiin avoimella verkkohaastattelulla, jotta kaikilla työntekijöillä olisi varmasti mahdollisuus osallistua. Verkkohaastattelu nähtiin lisäksi ainoaksi mahdolliseksi tavaksi 1100 hengen organisaatiossa henkilöstön osallistamiseksi. Strategian valmistelu jatkuu vuoden 2015 keväällä, jossa toiminta-ajatus, arvot ja strategiset tavoitteet sekä niihin liittyvät kriittiset menestystekijät formuloidaan lopulliseen muotoonsa. Vuoden 2014 alkusyksystä aloitettiin toimintojen varsinainen integraatio ja saumattomien palveluketjujen luominen käynnistämällä Yhdessä kohti asiakasta projekti, joka on kestoltaan monivuotinen prosessien kehitysohjelma. Kehitysohjelman ensimmäisessä vaiheessa ryhdyttiin tunnistamaan ja määrittämään koko organisaation prosessikarttaa, joka kuvaa tapahtumien keskeisen sisällön suhteessa asiakastarpeeseen. Prosessikartasta tunnistetaan palvelualueittain ydinprosessit, joille määritellään omistajat ja kehitysryhmät, jonka jälkeen on valmius edetä palvelualuekohtaiseen prosessityöhön. Prosessien määrittely johtaa prosessikuvausten sanalliseen ja graafiseen luomiseen, joiden vakiinnuttaminen ja käytäntöön soveltaminen on useita vuosia kestävä pitkäjänteinen työponnistus. Tällä lähestymistavalla pystytään kuitenkin vähentämään päällekkäisyyksiä, tehostamaan toimintaa, parantamaan asiakastyytyväisyyttä sekä luomaan aidosti asiakaslähtöinen ja kustannustehokas toimintamalli.

4 2 Vuoden 2014 talousarvion toteuman seurantaa ja vuoden 2015 suunnittelua vaikeutti se tosiseikka, että vuoden 2014 sosiaalipalveluiden talousarviot laadittiin jäsenkunnissa, mistä ne siirrettiin käyttösuunnitelmatasoisina osaksi kuntayhtymän talousarviota. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että talousarvion laadinnassa oli käytetty kuutta erilaista tapaa. Talousarvio toteutui sopimusohjaukseen kuuluvien toimintojen osalta täysin suunnitelman mukaisesti, mutta sosiaalipalveluiden osalta talousarvio ylittyi Sosiaalipalveluiden toteumassa oli selviä kuntakohtaisia eroja, sillä sosiaalipalveluiden talousarvio ylittyi Forssan osalta , Humppilan ja Tammelan Jokioisten kohdalla talousarvio alittui ja Ypäjän Palvelusopimuksissa oli sovittu, että sosiaalipalveluiden osalta kuntayhtymälle ei saa syntyä yli- tai alijäämää, joten talousarviopoikkeamat tasattiin lisä- tai hyvityslaskuilla jäsenkunnille. Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Pitkäaikaista lainaa vähennettiin suunnitelman mukaisesti euroa ja kokonaisuudessaan sitä on nyt 1,6 milj. euroa. Taseessa on alijäämää 3,0 milj. euroa, mutta taseeseen ei ole kertynyt uutta alijäämää kahtena viimeisenä vuotena, mikä on merkki siitä, että kuntayhtymän toiminta ja talous ovat tällä hetkellä tasapainossa. SOTE-järjestämislaki Parlamentaarinen ohjausryhmä pääsi sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain yksityiskohdista sekä tarpeellisista muutoksista lausunnolla olleeseen lakiluonnokseen. Lakiesitystä täsmennettiin siten, että palvelujen tuottamisesta vastaavat kuntayhtymät tai vaihtoehtoisesti palvelut voidaan tuottaa vastuukuntamallilla. Lisäksi määriteltiin kriteerit, jotka tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän pitää täyttää. Samoin on määritelty kuntien rahoitusvastuun perusteet sekä sosiaali- ja terveysalueet ja niihin kuuluvat kunnat. Hallituksen lakiesitys annettiin eduskunnalle Uusi palvelurakenne perustui siihen, että sosiaali- ja terveysalueita on viisi ja ne järjestävät kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymät taas tuottavat palvelut kansalaisille. SOTE-alueita on viisi ja tuottajakuntayhtymiä 19. Forssan seutukunta kuului Keskiseen sosiaali- ja terveysalueeseen, jolla voi jatkossa olla kolme tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Järjestämislakiesitystä ei kuitenkaan hyväksytty perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, jolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta muutti alkuperäistä lakiesitystä siten, että alkuperäisessä esityksessä kaavaillut sote-alueet jäävät pois ja tilalle tulevat nykyisen maakunta (sairaanhoitopiiri)jaon mukaiset sosiaali ja terveysalueiden kuntayhtymät, jotka vastaavat palveluiden järjestämisestä ja tuotannosta. Tämäkään malli ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulaa, joten järjestämislain jatkovalmistelu siirtyi seuraavalle hallitukselle. Kanta-Hämeen tasolla jatkovalmistelua koordinoi Hämeen liitto ja sen kokoonkutsuma SOTE III ohjausryhmä. Valmistelutyön jatkuminen on vielä tällä hetkellä avoin ja siitä tehtäneen lopulliset päätökset huhtikuun aikana. Joka tapauksessa valmistelu nojaa THL:n Kanta-Hämeen terveydenhuoltoselvitykseen, jonka mukaisesti maakunnassa tulee jatkossakin toimia kolme tuottajayksikköä, jotka ovat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutu. 22. maaliskuuta 2015 Juha Heino yhtymäjohtaja

5 3 1.2 Kuntayhtymän alue, annettavat palvelut ja organisaatio Jäsenkuntia 5 Asukasmäärä ( ) + Somero (ympäristöterveydenhuolto) FORSSA HUMPPILA Terveysasema/pääterveysasema Terveysasema Terveysasema/Korkeavaha Palvelukeskus Mäntyrinne Ympäristöterveysasema Kunnanvirasto A-klinikka - sosiaalihuollon palvelut Perheneuvola Siurilan eläinlääkäriasema JOKIOINEN Sairaala Terveysasema - ea-poliklinikka (ilta- ja yöpäivystys) Asumispalvelukeskus Intalankartano - poliklinikat ja osastot Virastotalo - radiologia - sosiaalihuollon palvelut - laboratorio Heikanrinteen palvelukeskus TAMMELA Niittyvilla Terveysasema Lastenkoti Kaarisilta Kehitysvamma-asuntola Ruiskoti Tuki- ja turva-asunnot Ruisluodon palvelukeskus Tyykihovi Kunnantalo Rimpikoto - sosiaalihuollon palvelut Ryhmäkoti Lupiini Kaupungintalo YPÄJÄ - sosiaalihuollon palvelut Terveysasema Palvelukeskus SOMERO Kunnanvirasto Ympäristöterveydenhuolto - sosiaalihuollon palvelut

6 4

7 5 1.3 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Kuntayhtymän jäsenkunnat hyväksyivät yhtäpitävillä päätöksillä perussopimuksen, jolla ne siirsivät kuntien sosiaalitoimen palvelut hyvinvointikuntayhtymän tehtäväksi alkaen. Siirron myötä kuntayhtymän koko lähes kaksinkertaistui henkilöstömäärällä ja talousarvion loppusummalla mitattuna. Kuntayhtymässä on käytössä hyväksi todettu sopimusohjausjärjestelmä terveydenhuollon osalta. Sopimusohjausjärjestelmän ansiosta kuntien menot ovat hyvin ennustettavia, sillä sopimusohjausjärjestelmä perustuu kiinteisiin vuosikustannuksiin. Kiinteät sopimukset eivät kuitenkaan estä kuntien tasapuolista kohtelua. Kunnat maksavat lopulta vain omien asukkaidensa palvelut, koska kuntien vuosittainen suhteellinen maksuosuus määräytyy edeltävien 2,5 vuoden hinnaston mukaisen käytön perusteella. Kuntayhtymään siirtyneiden sosiaalipalveluiden osalta menoja ja tuloja seurattiin vuonna 2014 kuntakohtaisesti ja kukin kuntaa vastasi omista kustannuksistaan. Vuonna 2014 yleiskustannuksia ei vyörytetty sosiaalipalveluihin, mutta jatkossa yleiskustannukset kohdistetaan oikeudenmukaisesti kaikille toiminnoille, mikä tulee tarkoittamaan terveydenhuollon omakustannushintojen suhteellista laskua ja sosiaalipalveluiden nousua. 1.4 Taloudellinen tulos Toimintatuotot olivat 122,9 milj. ja talousarvion toteutumisprosentti tuottojen osalta oli 100,6 %. Toimintakulut olivat 121,0 milj. toteutumisprosentti oli 100,7 %. Toimintakate oli 1,9 milj. ja tilikauden tulos poistojen ja rahoituserien jälkeen oli Kuntayhtymän myynti ulkopuolisille kunnille ja kuntayhtymille oli 1,76 milj. ja se oli 0,19 milj. vähemmän kuin vuonna Talousarviosta poiketen toteumassa on mukana ensihoidon kuntamaksut 1,06 milj., jotka läpilaskutettiin jäsenkunnilta kuntayhtymän kautta. Aikaisempina vuosina kunnat ovat maksaneet ensihoidon kuntamaksut suoraan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille. Menettelyllä ei ollut vaikutusta kuntien tai kuntayhtymän tulokseen. 1.5 Sopimusohjauksen toteuma Jäsenkuntien hinnaston mukainen käyttö sopimusohjauksessa oli yhteensä 111,0 prosenttia. Forssan hinnaston mukainen käyttö oli 110,6, Humppilan 119,4, Jokioisten 116,9, Tammelan 105,6 ja Ypäjän 107,8 prosenttia. Hinnaston mukaisen käytön perusteella Humppilan suhteellinen maksuosuus tulee kasvamaan eniten ja Tammelan pienenemään eniten tulevina vuosina. Perusterveydenhuollossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 96,9 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 109,8 prosenttisesti. Erikoissairaanhoidossa suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 100,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 112,2 prosenttisesti. Mielenterveys ja päihdepalvelujen avohoidon suoritteet toteutuivat jäsenkuntien osalta 98,3 prosenttisesti. Aikuispsykiatrian hoitopäivät toteutuivat 86,0 prosenttisesti. Hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien maksut olisivat toteutuneet 105,2 prosenttisesti. Oma ulkopuolinen laitoshoito ylittyi 10,8 prosentilla ja oli 1,1 milj. euroa.

8 6 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja sitä kautta laskutettava ulkopuolisten laitosten käyttö ylitti suunnitteen ja hinnaston mukaisesti laskutettuna jäsenkuntien käyttö ylittyi näiden osalta 12,7 prosenttia. Tämä tulee tarkoittamaan FSHKY:n suhteellisen maksuosuuden kasvua tulevina vuosina. 1.6 Henkilöstö Sosiaalihuollon palvelujen siirtyessä kuntayhtymän tuotettavaksi kasvoi henkilöstömäärä kaksinkertaiseksi. Koska vuosi 2014 on ensimmäinen vuosi, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on samassa organisaatiossa, ei vertailutietoa edelliseen tilikauteen ole. Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli : Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä (1) (8) (9) Yhteensä Palvelualueittain henkilöstömäärä jakaantui seuraavasti: Palvelussuhde Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Yhtymähallinto Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Mielenterveys- ja päihdetyö Aikuissosiaalityö Vanhuspalvelut Perhepalvelut Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Henkilötyövuosia palvelussuhteessa on ollut vuonna 2014 yhteensä 1091,15. Tämän lisäksi on käytetty hoitohenkilöstön osalta vuokratyövoimaa 54,79 henkilötyövuotta. Sosiaalihuollon palvelualueet siirtyivät lyhytaikaisten sijaisten hankinnassa vuokratyövoiman käyttöön asteittain siten, että lokakuun loppuun mennessä henkilöstön vuokraus oli käytössä kaikilla palvelualueilla. Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,5 vuotta. Kuntayhtymä maksoi vuonna 2014 palkkoja ja palkkioita 41,8 miljoonaa euroa ja henkilösivukuluja 11,1 miljoonaa euroa. Henkilöstökorvauksia kuntayhtymä sai Kelalta ja vakuutusyhtiöltä yhteensä n euroa. Tarkemmat henkilöstöä koskevat tiedot esitetään erillisessä henkilöstöraportissa.

9 7 1.7 Kehittämistoiminta Seudullinen Etsivä nuorisotyö - hankkeen ( ) kohde ovat alle 29 - vuotiaat nuoret, joilta on jostain syystä opinnot keskeytyneet tai joille ei löydy opiskelupaikkaa. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Vuosi 2014 oli hankkeen toinen kokonainen toimintavuosi. Etsivän nuorisotyöntyön asiakkuudessa oli noin 150 asiakasta/1.85 (htv). Nuoret tulivat asiakkuuteen etupäässä toisen asteen koulutuksesta ja sosiaalitoimen lähettämänä. Syyskuun alussa Forssassa avattiin Viltteri nuorisopalvelukeskus, jonka päivystysvuoroissa ovat mukana myös hyvinvointikuntayhtymän nuorisotyöntekijät.hankkeessa ostettiin ohjauspalvelua Ajatustalo Oy:ltä ja kaikille seudun etsivää nuoristyötä tekeville järjestettiin ryhmätyönohjausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoi hanketta asti, jonka jälkeen se siirtyi ELY-keskuksen hallinnoitavaksi. Kokonaisbudjetti hankkeelle (2014) oli , josta ministeriön osuus oli Kunnat rahoittavat hanketta asukasmäärän mukaisesti. LASse hanke ( ) on lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen työskentelyn, palveluohjauksen sekä lapsen kohtaamisen ja kuuntelemisen kysymyksiin keskittyvä hanke. LasSe -hankkeen tavoitteena on, että hankkeen päättyessä: A) Lasten kohtaaminen ja kuuleminen lastensuojeluprosessin yhteydessä on vahvistunut ja asiakasperheiden osallistumista lastensuojelutarpeen selvitysprosessiin on mahdollista arvioida; B) Sosiaalityön sisäiset menettelytavat lastensuojelutarpeen selvittämisessä ovat tarkentuneet sekä päätöksenteko lastensuojeluasiakkuuden aloittamisesta ja palveluohjauksesta on selkiytynyt; C) Ammatillisen (moniammatillisen) yhteistyöverkoston roolit ja toimintatavat ennen lastensuojelutarpeen selvityksen käynnistymistä, selvityksenteon aikana ja selvityksen jälkeen ovat kehittyneet ja kirkastuneet. Sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelun muiden asiantuntijoiden vuoropuhelu on vahvistunut hankkeen aikana syntyneen tukirakenteen myötä. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin on seudulta osallistuttu hyvin. SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hankkeen ( ) keskiössä on aikuissosiaalityön kehittäminen Väli-Suomen alueella. Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden vahvistuminen heidän omissa palveluprosesseissaan ja osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä, aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä sekä kehittää palveluprosesseja mm. tehtäviä ja vastuualueita määrittelemällä. Hankkeen tiimoilta on FSHKY alueella tehty aikuissosiaalityön asiakaskysely ja rekrytoitu osallistujia asiakasraatiin. Hankkeessa on myös huomioitu uudistuva sosiaalihuoltolaki mm. sosiaalisen kuntoutuksen ja rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. SOS II hanke on käynnistänyt syksyllä 2014 rakenteellisen sosiaalityön työpajoja, missä FSHKY aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ovat aktiivisesti mukana osaamisen ja työmenetelmien kehittämisessä. KiTi hankkeessa (kirjaamisen ja dokumentoinnin valtakunnallinen kehittäminen) yhdenmukaistetaan Hämeenlinnan seudun kunnissa ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tuotettujen lastensuojelun ja aikuissosiaalityön sosiaalipalvelujen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä, sovitaan yhteisistä tilastoista sekä otetaan käyttöön

10 kansallisten linjausten mukaisia asiakasasiakirjapohjia ja luokituksia. Hankeen toteutumiseen liittyviä yhteistyö- ja kuntatapaamisia on ollut Forssassa ja Hämeenlinnassa. Hankkeessa alkaa sähköistä dokumentointia koskevan ohjeistuksen suunnittelu. Samalla kunnissa valitaan kehitettävät prosessit ja käynnistetään valittujen prosessien tarkastelu, luokitusten ja asiakirjapohjien yhdenmukaistaminen/kehittäminen. Kootaan ns. työrukkasryhmä miettimään keskeisiä tilastoja. Yhteistyötä tehdään SOS-II hankeen kanssa aikuissosiaalityön asiakasasiakirjojen osalta. Teknologiasta tuottavuutta palveluketjuihin hanke on alkanut yhteishanke, johon osallistuvat osatoteuttajina FSHKY, HAMK, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos. Koko hankkeen hallinnoijana toimii Linnan kehitys Oy. Hankkeen tavoitteena on rakentaa hyvinvointisuunnitelmalomake, joka sisältää sekä terveys- ja hoitosuunnitelman (THS) että hoito- ja palvelusuunnitelman sekä virtuaalinen näyttelytila apuvälineistä. Lisäksi hankkeessa pidetään teknologiatyöpajoja uusien innovatiivisten ideoiden saamiseksi hoitoalalle. Lomake on asiakkaiden saatavilla sähköisesti Taltioni yhteyttä käyttäen tai ammattilaisen täyttämänä Effica navigaattorin kautta. Lomakkeeseen tehtävät määritykset rakennetaan hankkeen aikana lomaketta pilotoiden. Virtuaalinen näyttelytila tehdään yhdessä HAMK:n sairaanhoitaja- ja media-alan opiskelijoiden kanssa. Näyttelytila.fi sivustoon tehdään videoklippejä apuvälineistä, jotta apuvälineistä saadaan enemmän tietoja ja niitä opitaan käyttämään paremmin. Apuväline-fi sivusto valmistuu helmikuussa Hanke päättyy helmikuussa Muita kehittämishankkeita: Jokainen on työn arvoinen, osuuskuntatoiminnan kehittäminen työllistämisessähanke ( ).Tavoite oli löytää työttömiä työnhakijoita, joilla on erityisosaamista ja halua lähteä tekemään töitä. Hankkeen puitteissa on järjestetty valmennusta työttömille työnhakijoille, kuntien ja FSHKY:n toimijoille. Lääkehoidon ketjut kuntoon hanke, jonka tavoite on saattaa kotona asuvan asiakkaan lääkehoidon ketju kuntoon, mallintamalla/kuvaamalla lääkehoidon prosessi kotona asuvan asukkaan näkökulmasta. Tavoitteena on asiakkaan optimaalinen lääkehoito, toimintakyvyn tukeminen lääkehoidon avulla ja lääkehoidon haittojen minimointi moniammatillisesti niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa Laadunhallinta ja potilasturvallisuus Vuosittaiseen laatupalkintokilpailuun ilmoitettiin kolme työtä, jotka olivat vuoden 2013 aikana valmistuneita laatu- ja kehittämistöitä. Kilpailuun ilmoitetuista töistä palkittiin kaksi työtä, jotka käsittelivät Seudullista saattohoitoprojektia ja Jalkojen hoitokansioita. Laatupalkintokilpailuun osallistui ensimmäistä kertaa ITE arviointien vuonna 2013 tehdyt jatkosuunnitelmat. Arvioitavia suunnitelmia oli 8:terveyden edistämisen, fysioterapian, radiologian, suun terveydenhuollon yksiköistä, leikkausanestesiaosastolta, lääkekeskuksesta ja A-klinikalta. Jatkosuunnitelmista palkittiin fysioterapiayksikön, A - Klinikan ja lääkekeskuksen jatkosuunnitelmat. ITE arviointeja (itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä) tehtiin 5:ssä terveydenhuollon yksikössä, joissa kaikissa tehtiin myös jatkosuunnitelmat parantamistoimenpiteistä. Avosairaanhoidossa osallistuttiin Conmedicin laatuverkostossa valtimotautien hoidon laatumittaukseen. Keväällä ja syksyllä järjestettiin terveydenhuollon asiakasraadit, joihin osallistui reilut 20 edustajaa 15 eri potilasyhdistyksestä. Asiakasraadeissa käsiteltiin mm. ajankohtaisia kuulumisia hyvinvointikuntayhtymän toiminnassa, valtakunnallista SOTE tilannetta ja hyvinvointikuntayhtymän strategiaan liittyvää verkkopaneeliskyselyä, johon myös asiakasraadin jäsenillä oli mahdollisuus vastata. Vanhus- ja perhepalveluissa ja

11 aikuissosiaalityössä käynnistettiin asiakasraatien valmistelut SOS II hankkeen toimesta. Asiakaspalautteita, asiakkaiden antamana palautteena joko suoraan, henkilöstön välityksellä kirjattuna tai lehtien sivuilta ja sähköisenä palautteena, saatiin vuoden aikana ennätysmäärä 332 kappaletta. Kaikki palautteet käsiteltiin johtoryhmässä ja nimellä tulleisiin palautteisiin vastattiin mahdollisuuksien mukaan. Positiivisen palautteen määrä oli 47 % tulleista palautteista. Eniten palautetta saimme kohtelusta ja henkilökunnan käytöksestä. Seuraavaksi eniten palautetta tuli hoitoon pääsystä ja henkilökunnan pätevyydestä ja ammattitaidosta. Terveydenhuollon asiakastyytyväisyyskysely tehtiin viikolla 11 terveydenhuollon 18 yksikössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 37 % (vaihteluväli 22 % - 65 %). Yksiköt tekivät kyselyn tulosten perusteella kehittämistoimenpiteistä suunnitelmia. Vanhuspalveluissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely kaikille palvelujen piirissä oleville. Aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin SOS II hankkeen toimesta. Perhepalveluiden sosiaalityössä toteutettiin LasSe hankkeen toimesta asiakaskysely. Perheneuvola teki kyselyn yhteistyötahoilleen (teemana kokemus yhteistyöstä ja perheneuvolan palvelujen tasosta). Kyselyyn vastasi 48 henkilöä. Kehitettävää löytyi aukioloajoista ja palvelun nopeudesta. Kiitosta sai henkilökunnan asiantuntijuus, palvelualttius ja luotettavuus. Kaiken kaikkiaan yhteistyökumppaneiden mielikuva perheneuvolasta oli myönteinen. Oppilashuolto toteutti kokeilumielessä viikon aikana kohtaamiensa asiakkaiden (koulun henkilöstö ja oppilaat) parissa vapaamuotoisen kyselyn, jossa vastaajat saivat täyttää ajatuskuplan, jonka ohjeena oli Mitä tuumaan. Palaute oli voittopuolisesti myönteistä. Ainoana kielteisenä kommenttina oli palvelujen riittämättömyys. Henkilökunta teki 6 aloitetta vuonna Aloitteet koskivat Vintin koulutustilan kulkuopastetta, toimipisteiden keittiövarusteiden hankintaa, puhelinten hankintaa poliklinikalle, erityisvapaapäivää, korkean pöydän hankintaa Vinttiin ja sisäisten työpaikkojen hakua intranetissä. Henkilöstön tekemiä julkaisuja, konferenssiesityksistä ja muita julkaisuja: Lääkehoidon moniammatillisella tiimillä oli posteri esillä Järkevää lääkehoitoa seminaarissa. Lisäksi heillä oli lyhyempiä esityksiä esillä Oma hoito seminaarissa, Osastofarmasian foorumissa, Mielekäs työpaja tapahtumassa. Aikuissosiaalityön palvelualueelta on myös ollut seminaariesityksiä. FSHKY: ssä myönnettiin 14 tutkimuslupaa opinnäytetöille ja erilaisille tutkimuksille. Näistä luvista perustutkintoon liittyviä lupia oli 10, ylempään AMK tutkintoon 1, pro gradu tutkintoon 2 ja kehittämistehtävään 1. Valmistuneet raportit on kirjattu intranetissä olevaan luetteloon. Terveydenhuoltoon tehtiin 10 opinnäytetyötä, vanhuspalveluihin tehtiin 4 opinnäytetyötä ja sosiaalipalveluihin 1 kehittämistehtävä. Potilasturvallisuustyötä on jatkettu vuonna 2012 hyväksytyn potilasturvallisuussuunnitelman mukaisesti. THL:n tuottama Potilasturvallisuuden verkkokurssi on ollut kuntayhtymän työntekijöiden käytössä vuoden loppuun asti. Verkkokoulutuksen suoritti yhteensä 365 FSHKY:n työntekijää. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa yhteisesti aloitettu Kaatumisten ehkäisy projekti jatkui edelleen. Kaatumisten ehkäisyssä erityisinä painopisteinä olivat lääkehoidon vaikutus kaatumisiin sekä vajaaravitsemus, josta järjestettiin koulutusta osastojen henkilökunnalle. Lääkehoidon potilasturvallisuutta parannettiin yhtenäistämällä osastojen lääkehoidon toimintakäytäntöjä. 9

12 Tilikauden tuloksen käsittely Yhtymähallitus esittää, että vuoden 2014 tilikauden tulos 4 852,98 euroa siirretään yli/alijäämätilille

13 11 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Hyvinvointikuntayhtymän sisäinen valvonta on järjestetty yhtymähallituksen 23. päivänä huhtikuuta 2001 hyväksymän sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Ohjetta on täydennetty kuntayhtymän talousarvion käyttösuunnitelmassa annettavalla lähinnä taloushallintoa koskevalla ohjeistuksella. Sisäinen valvonta Vuonna 2014 käytössä olleen ohjeen mukaisesti sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvien työvaiheiden tai erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa. Jokainen esimies vastaa johtamansa toiminnan sisäisestä tarkkailusta. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan aiotulla, hyväksytyllä tavalla ja tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäistä tarkkailua on toteutettu niin palvelualueilla kuin yhtymähallinnossa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen osalta on kuntayhtymän toimintaperiaatteet määritelty useissa yhtymähallituksen vahvistamissa säännöissä ja muissa ohjeissa kuten hallintosäännössä, yhtymähallituksen delegointisäännössä, tietoturvapolitiikassa, hankintaohjeessa, asianhallintajärjestelmän toimintatapaohjeessa jne. sekä taloussuunnitelmassa. Näiden sääntöjen ja ohjeiden noudattamisen valvonta on ollut johdon ja esimiesten vastuulla. Vuoden 2014 aikana sääntöjä ja ohjeistusta on käyty läpi sekä kuntayhtymän johtoryhmässä, palvelualueiden johdon tiimeissä ja tulosalueiden esimiesten palavereissa. Kuntayhtymän johto sekä esimiehet ovat toteuttaneet sisäistä tarkkailua osana normaalia toimintaa. Seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa, minkä lisäksi ylin johto ja esimiehet ovat seuranneet vastuualueensa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Luottamushenkilöiden toteuttaman seurannan keskeisiä tehtäviä ovat velvoitteiden asettaminen, raportoinnin toteutuksen valvonta ja tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu. Talousarvion ja toiminnan toteutumisesta on vuonna 2014 raportoitu johtoryhmälle, yhtymähallitukselle, kunnanhallituksille sekä kunnanjohtajille kuukausittain. Ylimmän johdon ja esimiesten suorittamassa seurannassa huomion kohteena on ollut tavoitteiden toteutuminen ja poikkeamiin puuttuminen. Palvelualueet ovat raportoinnin yhteydessä selvittäneet syyt havaittuihin poikkeamiin. Osavuosikatsaukset on laadittu aiempaa laajempina ja ne on raportoitu em. tahojen lisäksi yhtymäkokoukselle. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvä osa. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa. Se on tarkastustarkoituksessa tehtävää valvontaa. Tarkastuksen kohde tietää suorituksensa olevan arvioinnin kohteena. Sisäinen tarkastus tapahtuu toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Riskienhallinta Kuntayhtymän hallintosäännön mukaan riskienhallinta on yhtymäjohtajan vastuulla. Kuntayhtymässä ei ole yhtymähallituksen hyväksymää kirjallista riskienhallintapolitiikkaa. Strategiatason riskit

14 Kuntayhtymän strategia on vuonna 2007 tarkistettu ulottumaan vuoteen 2015 saakka. Siinä on varauduttu eri kehittämishankkeiden avulla niihin havainnoituihin riskeihin, joihin voidaan omalla toiminnalla vaikuttaa. Näistä ovat esimerkkeinä mm. jatkuva johtamiskoulutus sekä panostaminen lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämiseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kuntayhtymässä on valmisteltu strategiaa, joka on tarkoitus käsitellä yhtymäkokouksessa kesällä Työsuojelulliset riskit Kuntayhtymässä on käytössä työsuojelullisten riskien arviointia varten tietokoneohjelmisto (Riski-Arvi 3.0), jonka avulla yksiköittäin arvioidaan työsuojelullisia riskejä kolmen vuoden frekvenssillä ja aina, kun tapahtuu merkittäviä muutoksia. Näiden arviointien pohjalta sovitaan tarvittavista toimista esiin tulleiden riskien torjumiseksi. Arviointeja tehtiin vuonna 2014 yhdessä yksikössä. Kuntayhtymässä on otettu käyttöön HaiPro ohjelma, joka on vaaratapahtumien raportointijärjestelmä. Sen avulla pystytään analysoimaan sattuneita tapahtumia sekä läheltä piti -tilanteita ja oppimaan niistä. Ohjelma on jatkuvassa käytössä. Haipro - työturvallisuusilmoituksia tehtiin v yhteensä 152 kappaletta. Ilmoituksia tehtiin eniten vanhuspalveluiden tehostetun palveluasumisen/laitoshoidon yksiköistä ( 65 kpl) ja Kotihoidon yksiköistä 34. Kuntayhtymässä toimii myös sisäilmatyöryhmä, jossa moniammatillisesti selvitetään sisäilmaan liittyviä asioita, oireilujen syitä ja tehdään tarvittavia korjausehdotuksia. Henkilöstölle toteutettiin yhdessä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa palokoulutuksia ja sammutusharjoituksia 10:ssä eri koulutustilaisuudessa. Koulutukseen osallistui n. 217 työntekijää. Toiminnalliset riskit Toiminnalliset riskit kartoitetaan vuosittaisen suunnitteluprosessin yhteydessä ja niiden välttämiseen varaudutaan taloussuunnitelmassa. Suurin toiminnallinen riski sisältyy avainhenkilöstön rekrytointiin, missä viime vuosina on kuitenkin onnistuttu hyvin. Tukipalvelujen toteuttaminen yhteistyössä Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kanssa on osa toiminnallisiin riskeihin varautumista. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit keskittyvät kuntatalouden tilaan ja erityisesti siihen ovatko palveluvalikoima ja -tarjonta sekä kuntien taloudellinen kantokyky tasapainossa. Kuntayhtymä pyrkii toiminnassaan säilyttämään tasapainon avoimella ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä jäsenkuntien kanssa. Palvelutarpeen hallitsematon kasvu lakisääteisissä subjektiivisissa palveluissa on kuitenkin merkittävä riskitekijä tasapainon säilymiselle. Kuntayhtymällä on ajan tasalla olevat vakuutukset sekä tilojen että toiminnan osalta. Kuntayhtymän arvopaperit ja vakuudet sekä varastot tarkastetaan vuosittain. Kuntayhtymän kiinteistöjä hoidetaan säännöllisillä peruskorjauksilla, joten kiinteistöt pysyvät teknisesti ja taloudellisesti hyvässä kunnossa. Kuntayhtymässä on käytössä kulunvalvonta- ja murtohälytysjärjestelmät lähes kaikissa toimipisteissä. Sopimustoiminta Kuntayhtymässä otettiin käyttöön sähköinen sopimushallinta, johon viedään valtaosa kuntayhtymän sopimuksista. Sähköinen sopimushallinta mahdollistaa sopimusten seurannan aiempaa tehokkaammin: sopimukset ovat helposti saatavilla ja järjestel- 12

15 mä voidaan mm. ohjelmoida tekemään sopimuskauden lopulla sopimuksen vastuuhenkilölle sähköpostitse hälytys sopimuksen päättymisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja valvontajärjestelmän uudistaminen Yhtymäkokous vahvisti kokouksessaan kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Perusteisiin on sisällytetty määräykset yhtymähallituksen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja toimeenpano, kuntayhtymän muiden toimielinten velvollisuudesta valvoa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimeenpanoa sekä johtavien viranhaltijoiden velvollisuudesta toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueillaan. Perusteiden mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista annetaan tarkemmat määräykset yhtymähallituksen vahvistamassa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Sisäisen valvonnan ohjeen yhtymähallitus vahvisti kokouksessaan (Sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2015). Riskienhallinnan suunnitelman laadinta käynnistettiin loppuvuonna 2014 ja se valmistuu kevään 2015 aikana. 13

16 14 3. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Strategiset päämäärät: Seudun väestön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen, sairauksien hyvä hoito ja kuntoutus, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen, taloudellinen ja vaikuttava toiminta, joka tuottaa käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman suuren terveyshyödyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin, palveluita itse tuottamalla tai niitä tilaamalla yhteistyössä julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin sekä omistajakuntien kanssa Kriittiset menestystekijät: Lasten ja nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, nuorten syrjäytymisuhan havaitseminen ja katkaisu. Lasten huomioiminen perheen jonkun jäsenen sairastuessa, kroonisten sairauksien hoidon vaikuttavuuden parantaminen, päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, sekä sosiaalinen kuntoutus, vanhustenhoidon kehittäminen, niin että ikäihmiset voivat pärjätä paremmin kotona, sekä niin että heidän autonomiansa kansalaisina lisääntyy. Arviointi: Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategian indikaattorit, palvelualuekohtaiset ja hankekohtaiset arviointimittarit, tarve- ja ikävakioidut kustannukset, tuloslaskelman toteutuminen. Koko kuntayhtymän tavoitetaso Tavoitteen toteutumisen seuranta Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation lisääminen Hyvinvointikuntayhtymälle on laadittu vuoden 2014 aikana uusi strategia, josta on sovittu jäsenkuntien kanssa Hyvinvointikuntayhtymälle on rakennettu toimiva organisaatio sekä sovittu sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevasta yhtenäisestä sopimusohjausjärjestelmästä ja tuotteistamisesta. Hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö on sijoitettu uuteen organisaatioon, heidän koulutustaan ja osaamistaan mahdollisimman hyvin vastaaviin tehtäviin Kuntayhtymän raportointi, talousseuranta ja tuotteistus sekä palveluvalikoima on saatu sille tasolle, mikä vastaa kuntien kantokykyä Lapsille, nuorille ja perheille tarjotaan lainmukaiset, joustavat, oikeaaikaiset ja riittävät palvelut, matalan Strategian laadinnasta sovittiin, että se toteutetaan vuosien aikana. Vuoden 2014 syksyllä on toteutettu sidosryhmähaastattelut, henkilöstön osallistava verkkopaneeli sekä aloitettu toimintaympäristöanalyysi. Strategia viimeistellään vuoden 2015 kevään aikana esiteltäväksi kuntien valtuustoille, yhtymähallitukselle ja yhtymäkokoukselle. Sosiaalihuollon palvelut on tuotteistettu suunnitelman mukaisesti. Kuntien tahtotilan mukaisesti sovittiin siitä, että sosiaalihuollon palvelutuotannon ohjaukseen ei rakenneta terveydenhuollon sopimusohjauksen mukaista järjestelmää vaan kunnan kustannukset tasataan yli/alijäämänä tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä. Henkilöstö on sijoitettu uuteen organisaatioon koulutusta ja osaamista mahdollisimman hyvin vastaaviin tehtäviin. Kuntayhtymän sosiaalihuollon palvelut on tuotteistettu ja palveluiden laadusta ja määrästä on sovittu yhdessä kuntien kanssa. Raportointiin on kehitetty erillinen malli, jossa palveluiden käyttö ja kustannukset voidaan kohdentaa kuntakohtaisesti. Palvelut on pystytty tarjoamaan pääsääntöisesti määräaikojen puitteissa huolimatta siitä, että erityisesti lasten-

17 Perhepalvelujen palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Moniammatillisten palveluprosessien kehittäminen on käynnistetty. Vanhuspalveluiden palvelualueen palvelut on tuotteistettu Aikuissosiaalityön palvelualueen palvelut on tuotteistettu. Palvelutarpeen arviointi ja toimintaohjeet on yhdenmukaistettu. Potilasturvallisuuskulttuurin parantaminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitotakuun toteutuminen Työhyvinvoinnin parantaminen: a) hyvä johtaminen ja esimieskoulutus b) ITE c) työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat d) kehityskeskustelut e) onnistunut rekrytointi ja vakituisen henkilöstön pysyvyys f) työhyvinvointia uhkaavien riskien kartoitus kynnyksen ja varhaisen tukemisen periaatteella. Palvelualueen kehittämisessä ja palveluiden toimeenpanossa on hyödynnetty vuoden 2013 laatusuositusta, minkä tuella palvelualue vastaa lainsäädännön ikäihmisten palveluille asettamiin vaatimuksiin Sijaistusketjut on toimivia ja asiakkaat saavat palvelunsa lain asettamien vaatimusten mukaisissa määräajoissa. HaiPro ilmoitusten perusteella puolet yksiköistä on tehnyt kehittämissuunnitelmia. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään aikaisemmalla tasolla. Potilasvahingot vähenevät. Läheltä piti tilanteista ilmoitetaan aikaisempaa tarkemmin. Potilasturvallisuussuunnitelman (s. 26) mukaiset mittarit käytössä Lääkehoidon ketju kuntoon hankkeen eteneminen, hankearviointi Pysyttävä jatkuvasti lainsäädännössä annetuissa aikarajoissa ja saavutettavuustavoitteissa. Työhyvinvointibarometri tehty v. 2012, tulosten hyödyntäminen a) esimiesten jatkuva johtamiskoulutus, vähintään 4 päivää/vuosi b) arviointien määrä ja niistä nousevat parantamistoimenpiteet, 1-2/yksikkö c) suunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden toteutus, 1-2/yksikkö d) kehityskeskustelut kaikille henkilöstöohjelman mukaan e) vakituisista vakansseista täytettynä vähintään 95 %, kaikkien uusien työntekijöiden arvio perehdyttämisestään ja opiskelijoilta kahdesti vuodessa. f) riskiarvio tehdään sovitulle joukolle työntekijöistä (määrä vahvistuu myöhemmin) 15 suojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Palvelualue on ryhtynyt kehittämään Meitin mallia, jolla se vastaa mm. varhaisen puuttumisen tavoitteisiin. Palvelualueen toiminnassa on hyödynnetty laatusuositusta sekä ryhdytty laatimaan alueellistan vanhushuollon suunnitelmaa. Asiakkaille on pystytty pääsääntöisesti tarjoamaan palvelut lain asettamien vaatimusten mukaisissa määräajoissa. 31 % yksiköistä on tehnyt kehittämissuunnitelmia, joten tavoitteeseen ei päästy. Asiakaspalautteista 47 % oli positiivista palautetta, joka on 6% enemmän kuin vuonna Potilasturvallisuusilmoituksia tehtiin lukumääräisesti enemmän. Ilmoituksista 29 % oli ilmoituksia Läheltä piti tilanteista. Toteutui Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Lainsäädännössä annetuissa aikarajoissa ja saavutettavuustavoitteissa on pysytty. a) Esimiestyön kehittämisen osalta on luotu malli, joka koostuu neljästä toteutustavasta: - esimiesvalmennus (aloitus syksyllä 2015) - kerran vuodessa oleva koulutuspäivä tietystä aiheesta (koulutustarpeista esiin nousevat aiheet) - esimiesfoorumit (4 kertaa vuodessa, toiminnan ja johtamisen kehittämiseen liittyvät laajemmat, kuntayhtymää koskevat kokonaisuudet) - esimiesinfot kerran kuukaudessa (n. 1h, ei kesäaikana, yksi tai kaksi esimiesten koulutustarpeista esiin nousevaa aihetta) Esimiesvalmennuksen lähtöasetelmasta, tavoitteista ja sisällön aihiois-

18 16 ta on tehty suunnitelma b) ITE arvionnin teki 5 yksikköä, jotka kaikki tekivät jatkosuunnitelman parantamistoimenpiteistä. c) Työyhteisöt ovat tehneet v toteutetun työhyvinvointikyselyn pohjalta työhyvinvointisuunnitelmat ja ovat ryhtyneet toteuttamaan sovittuja toimenpiteitä d) Kehityskeskusteluja ei ole pystytty kaikilta osin toteuttamaan ottaen huomioon arjen sujuvuuden haasteet vuonna 2014 e) Toteutunut f) Toteutunut Lasten tilanteen arviointi perheen aikuisen sairastuessa vakavasti. Arviointi:tilastoidut TL&P menetelmät (lapset puheeksi, neuvonpito, perheinterventio) Toimiva lapsi ja perhe -mallin mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Ankkuri toiminta - KOPPI hanke - nuortenneuvojan työn vakiinnuttaminen osaksi viranomaisyhteistyötä - seudullinen etsivän nuorisotyön kehittäminen hanke Kroonisten sairauksien hoidon ja avosairaanhoidon vaikuttavuuden parantaminen. - HämePotku II hanke Hankearviointi: rahoittajien, oma arviointi. Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta Hankearviointi: sovitut arvioitavat tavoitteet toteutuneet. Hankkeet ovat edenneet ja Koppi-hanke päättynyt suunnitellusti ja niiden arviointi on toteutettu tai toteutumassa. Seudullisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatiminen on vireillä ja se valmistuu vuoden 2015 kevään aikana. Hanke eteni suunnitelman mukaisesti loppuun, sen tuloksista ja kehittämiskohteista raportoitiin johtoryhmälle sekä todettiin pääosan tavoitteista toteutuneen. Hankkeen tulosten juurruttaminen arkeen on käynnissä. Psykiatrisen tehostetun avohoidon yksikön toiminta toimintasuunnitelmien mukaan Yksikön suoriteluvut, jaksohoitopotilaiden hoitosuunnitelman toteutuminen ja mahdollinen sairaalahoidon tarve Tehostetun avohoidon yksikön toiminta on aloitettu suunnitelman mukaisesti ja sen käynnistyminen on sujunut erinomaisesti. Potilaat ovat pystyneet pärjäämään arjessa tehostetun tuen avulla eivätkä sairaalahoitojaksojen määrät ole lisääntyneet.

19 Perusterveydenhuollon palvelualue Toiminnan sisältö ja määrä vastasivat pääosiltaan vuodelle 2014 asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että kaikkiin virkoihin ja toimiin ei saatu rekrytoitua suunniteltua henkilöstömäärää. Avosairaanhoidon käyntejä ja hoito-ohjeen sisältäviä puhelinkontakteja yhteensä oli 4 % yli suunnitteen. Suun terveydenhuollon käyntimäärä alittui 10 %, tärkeimpänä syynä oli hammaslääkärivaje. Arkipyhien ja viikonloppujen hammaslääkäripäivystys toteutettiin edelleen Varsinais-Suomen päivystysrenkaan toimintaan osallistuen TYKS:n päivystyspoliklinikalla Turussa. Maksuttomien sairaanhoitotarvikkeiden jakelun määrä ja käytön ohjaustarve jatkoivat kasvuaan, asiakasmäärä kasvoi 4.6 %, mutta asiakaskohtaiset kustannukset laskivat 10.3 %. Ravitsemusterapiakäyntimäärä pysyi vuoden 2013 tasolla. Someron kaupungin ja FSHKY:n ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen eläinlääkärikäyntien määrä ylitti suunnitteen 21 %:lla. Terveysvalvonnan raportoitu tarkastusten määrä jäi 32 % alle suunnitteen osittain henkilöstövajauksen ja osittain tilastointitavan muutosten vuoksi. Perusterveydenhuollon palvelualueelle siirtyneen kuntoutuksen tulosyksikön yksilöterapiatapahtumat jäivät n 5 % alle tavoitteen määräaikaisesta henkilövajauksesta johtuen. Osaamiskeskus tuotti intensiivikuntoutuksen, kuntouttavan jaksohoidon ja saattohoidon sekä hyvinvointiteknologian palveluja. Intensiivikuntoutus käytti keskimäärin 7.5 paikkaa ja jaksohoito 12 paikkaa. Intensiivikuntoutuksen suhteellista osuutta ei saatu nostettua täysin tavoitteen mukaiseksi jaksohoidon suuren palvelutarpeen vuoksi. Intensiivikuntoutuksen hoitojaksojen keskimääräinen kesto lyheni 20.7 hoitopäivään (v hpv). Jaksohoidon hoitojaksojen pituus nousi 5.3 hoitopäivään (v hpv) monien omaishoidettavien toimintakyvyn laskun vuoksi. Saattohoitopäiviä oli 46 % yli tavoitteen ja 30 % yli vuoden 2013 toteutuman. Käyttö oli koko vuodelle 1.2 paikkaa. Hoidon tarpeen arvioinnissa tai hoitoon pääsyssä annetussa määräajassa ei ollut ongelmia. Puhelinliikenteen sujuvuuden parantamiseksi vastaajapanosta kohdennettiin ruuhka-aikoihin ja soittoja asiakkaiden suuntaan lisättiin. Pitkäaikais- ja monisairaiden potilaiden ennalta ehkäisyn ja hoidon uudistamista jatkettiin terveyshyötymallin mukaiseksi lokakuussa 2014 päättyneessä HämePotku hankkeessa sovitulla tavalla. Avosairaanhoidon tiimityömalli oli käytössä kaikissa väestövastuuryhmissä. Palvelualueen talousarvion ulkoisten erien tulos ilman poistoja oli euroa (7.3 %) tavoitetta parempi. Toimintatuotot ylittyivät eurolla (5.2 %), toimintakulut alittuivat eurolla (3.6 %). Myyntituotot ylittyivät eurolla (16.9 %), selvimmin kiireellisten, maksusitoumusasiakkaiden ja valinnan vapautta käyttäneiden ulkokuntalaisten kotikuntakorvaukset ja työterveyshuollon myynti sekä aluehallintoviraston korvaukset valvontaeläinlääkäritoiminnasta. Asiakasmaksutuotot jäivät euroa (6.8 %) alle tavoitteen, selvimmin suun terveydenhuollossa ja avohoidossa. Terveysvalvonnan taksakertymä ylitti tavoitteen. Toimintakuluissa palkkakulut sivukuluineen alittivat budjetoidun eurolla (5.3 %), jonka lisäksi myös asiakaspalvelujen ostot omaan toimintaan pysyivät budjetissa, alitusta oli euroa (2.9 %). Talousarvion toteutuminen Suunnite Ta:n muutos Toteuma Ero (1000 ) Tulot Menot Toimintakate Poistot

20 18 FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Yksikkö: Perusterveydenhuollon palvelualue Strategiset päämäärät: Seudun asukkaiden palvelujen saatavuuden turvaaminen muuttuvat palvelutarpeet huomioiden. Kriittiset menestystekijät: Osaava ja riittävä henkilöstö. Ajanmukaiset tilat ja laitteet. Arviointi: Asiakaspalutejärjestelmän tulokset. Hoitotulosten ja hoidon saatavuuden mittarit. Toteutetut toiminan ja rakenteen muutokset. Näkökulmat: 1) Asiakasnäkökulma (palvelukyky), 2) Sisäinen eli prosessien näkökulma (prosessit, rakenteet, palvelujärjestelmä) 3) Uudistumisen näkökulma (uudistuminen, osaaminen, työkyky) ja 4) Taloudellinen näkökulma (voimavarat, resurssit) TAVOITTEET MITTARIT/ ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASO 2014 ARVIOINTI 1 A. Yhteyden saanti ja kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon pääsy avopalveluyksiköihin hoitotakuulainsäädännö n edellyttämässä ajassa. 2 A. Osaamiskeskukseen hoitoon pääsy on joustavaa ja toiminta on tehokasta ja vaikuttavaa. 3 A. Pitkäaikais- ja monisairaiden avohoidon palvelujen uudistaminen. B. Väestövastuuryhmien tiimityön uudistaminen. A. Puhelinyhteysaikojen seurannan raportit, odotus- ja jonoaikojen raportit. A. Hoitoon pääsyn seurantamittarit, kuntou- tustuloksen mittarit. A. POTKU-hankkeen tavoitteiden toteutumisen seurantamittarit. B. Väestövastuuryhmien tiimityön kehittämisen seurantamittarit. A1. Puhelimitse yhteys terveyskeskukseen viimeistään 5 minuutissa. A2. Avopalveluyksiköihin yhteydensaanti ensimmäisellä soitolla väh 90 %:ssa soitoista. A3. Kiireettömään avohoitoon ja työterveyshuoltoon viimeistään 3 kk:ssa ja suun terveydenhuoltoon viimeistään 6 kk:ssa. A1. Kiireettömät viimeistään 7 vrk:ssa. A2. Kuntoutustulosmittarin (FIM) arvo jakson lopussa on 80%:lla potilaista keskimäärin 1½ kertaa parempi kuin jakson alussa. A. Terveys- ja hoitosuunnitelmia laadittu ja päivityksiä tehty enemmän kuin vuonna B. Säännönmukaiset tiimikokoukset kaikissa ryhmissä toteutuneet. Tiimikohtaiset ensimmäisen vapaan ajan ja puhelinyhteyden toteutumisen kattava seuran-ta ja toiminnan ohjaus tulosten perusteella toimivat. A1. Toteutui seurattuihin suoriin avohoidon ja suun terveydenhuollon numeroihin. A2. Toteutui. 92 %. A3. Toteutui. A1. Toteutui. Intensiivikuntoutukseen keskim 6.7 vrk. A2. Ei toteutunut. FIMtulos 80 %:lla asiakkaista 1.31 kertaa aloitusta parempi jakson lopussa. A.Toteutui. B. Tiimikokoukset ja tiimityö toteutuivat. Mittariseuranta toteutui. T3-ajan (kolmas vapaa aika kiireettömään hoitoon lääkärille) mediaani 13.8 pv (13:n vertailuterveyskeskuksen mediaani 27.6 pv).

21 19 4 A. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstöpolitiikka. B. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan käynnistyminen vuoden 2014 alusta lukien. A. Henkilöstösuunnitelman toteutumisen seuranta. B. Suunnitelmat palvelualueiden rakenteiksi ja tarvittavat tulosyksikköjen siirrot. A. Kaikissa vakituisiksi suunnitelluissa budjetoi-duissa viroissa ja toimissa on vakituiset työntekijät. B. Uudet palvelualueet uusilla rakenteilla ja tulosyksikkökokoonpanoilla toimivat vuoden 2014 alussa. A. Ei toteutunut. Eläketapahtumien jälkeen kolmen omalääkärin virkaan ei saatu vakinaista viranhaltijaa. B. Toteutui.

22 Erikoissairaanhoidon palvelualue Erikoissairaanhoidon alueella suurin muutos vuonna 2014 oli hoitopalvelujen vastuualueen siirtyminen kunkin palvelualueen alaisuuteen. Tämän tarkoituksena oli selkeyttää johtamista ja tuoda johtaminen lähemmäksi potilas- ja hoitotyötä. Lainsäädännön kannalta tilanne myös selkeytyi, sillä laissa todetaan, että kaikissa toimintayksiköissä tulee olla nimetty vastaava lääkäri, joka vastaa koko toiminnasta. Palvelualueen osastonhoitajille delegoitiin päätösvalta asioissa, joissa he vuonna 2013 tekivät tosiasialliset päätökset (esimerkiksi vuosilomat). Myös lääkehuolto, radiologia, laboratorio ja välinehuolto liitettiin erikoissairaanhoidon palvelualueeseen. Kesällä 2013 potilasmäärät olivat kaikilla osastoilla selvästi keskimääräistä pienemmät. Tämän vuoksi päätettiin kokeilla yhden osaston sulkua kesällä Kesällä 2014 sisätautien osasto 3 oli suljettuna 5 viikkoa. Sulku ei aiheuttanut ongelmia toimintaan. Avosairaala toimi hyvin aktiivisesti tuon 5 viikon ajan hoitaen potilaita niin, ettei potilaita tarvinnut aina siirtää sairaalaan hoitoon vaan hoitoa voitiin toteuttaa laitoksissa ja kotona. Kanta-Hämeen keskussairaalan uusi ihotautilääkäri aloitti vuoden alussa vastaanottotoiminnan kaksi kertaa viikossa myös Forssan sairaalassa. Kirurgian kärkitavoitteena oli sujuvoittaa leikkaustoimintaa ja vähentää kirurgisen osaston ruuhkautumista aamupäivisin. Vuonna 2014 aloitettiin leiko-toiminta (leikkaukseen kotoa). Kaikki kyseisen päivän leikkauspotilaat tulivat suoraan leikkausyksikköön, jossa heidät valmisteltiin leikkaukseen ja vasta leikkauksesta he siirtyivät vuodeosastolle. Leikkauspalvelujen myynti Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirille oli vuonna 2014 vähäistä, jononpurkuleikkauksia tehtiin vain 12. Edellisenä vuonna niitä tehtiin 90. Erikoissairaanhoidon palvelualueen toimintakate ylittyi 4,3 % eli euroa. Myyntituotot olivat tavoitteenmukaiset euron myyntituottojen ylitys johtuu ensihoidon läpilaskutuksen aiheuttamasta vääristymästä. Henkilöstökulut ylittyivät , kun huomioidaan henkilöstökuluihin myös Seuturekrylle maksetut sijaisten ostot (palveluiden ostoina). Sijaisten tarve on ollut suunniteltua suurempi. Vuonna 2015 sijaistenkäytön kokonaistarve tarkastetaan koko palvelualueen näkökulmasta. Hoidot ulkopuolisissa laitoksissa ylittyivät lähes euroa, potilaan valinnanvapaus vaikutti jonkin verran hoitopaikan valintaan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä annettiin paljon syöpätautien vaativaa hoitoa. Asiakaspalveluiden ostot, eli lääkäripalveluiden ostot ja ensihoito ylittyivät euroa. Tähän oli osittain syynä ensihoidon oston läpilaskutus, joka näkyy myös myyntituottojen ylityksenä. Talousarvion toteutuminen Suunnite Ta:n muutos Toteuma Ero (1000 ) Tulot Menot Toimintakate Poistot