SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä"

Transkriptio

1 1 SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä Taina Karman Opinnäytetyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma 90 op Helmikuu/ 2009

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tyttönä oleminen nykypäivänä 2.2 Tyttöjen ryhmä 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄN TAVOITTEET JA RAJAUS Tutkimusmenetelmä ja työn toteutus 4 VUOROVAIKUTUS, MEDIA JA SUKUPUOLIROOLIT Normit ohjaavat vuorovaikutusta 5 SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä 5.2 Sukupuolisensitiivinen tyttötyö 5.3 Sukupuolen statusrooli 5.4 Rakkauden pedagogiikka sukupuolisensitiivisessä työssä 5.5 Sukupuolisensitiivisen tyttöryhmän ohjaaminen 6 KOHDENNETUN TYTTÖTYÖN HISTORIAA Hervannan tyttöprojekti 6.2 Upea minä - projekti 7 TAMPEREEN TYTTÖJEN TALO Tampereen Tyttöjen Talo-projektin tavoitteet 7.2 Tampereen Tyttöjen Talon työmuodot 7.3 Yhteisö ja yhteisöllisyys 7.4 Sosiaalityö 7.5 Kulttuurinen nuorisotyö 7.6 Voimaantuminen 8 TAMPEREEN TYTTÖJEN TALON SUKUPUOLISENSITIIVISEN TYÖN KOULUTUS Aikuiskasvatusta 8.2 Oppimisesta Tyttöjen Talolla 8.3 Tyttöjen Talo-projekti muutoksen paineen alla 8.4 Työnohjaus tukena työssä

3 3 9 TYTTÖJEN TALON YHTEISTOIMINNALLINEN SUKUPUOLISENSITIIVISEN TYÖN OPPIMISPROSESSI Opetussuunnitelma sukupuolisensitiivisessä koulutuksessa 9.2 Keskeiset menetelmät 10 POHDINTAA 65 LÄHTEET LIITTEET Liite1:Tampereen Tyttöjen Talon ohjaaja koulutus Liite 2: Jatkokoulutuksen kyselylomake Liite 3: Harjoitus sukupuolen näkymättömistä normeista ja statusrooleista Liite 4: Sukupuolirooli harjoite Liite 5: Tyttöryhmä harjoite Liite 6: Tyttöystehtävä

4 4 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Taina Karman Työn nimi: SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon Sukupuolisensitiivisestä työstä Työn ohjaaja: Merja Kylmäkoski Sivumäärä:73 ja 17 liitesivua Tiivistelmä Päättötyön tavoitteena on opastaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia sukupuolirooleja huomioivaan sukupuolisensitiiviseen työhön. Lähtökohtana on laajentaa käsityksiä sukupuolirooleista ja antaa näin uusia näkökulmia nuorten kanssa työskenneltäessä. Sukupuolisensitiivisyydessä lähtökohtana on, että sukupuoli on muutakin kuin biologiaa. Se on yhteiskunnallinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja historiallinen kokonaisuus. Sukupuolisensitiivinen työote tarkoittaa sitä, että tunnistetaan sukupuolen vaikutus ihmisen elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Teoreettisena viitekehyksenä työssä on pedagoginen rakkaus. Tutkimus on toimintatutkimus. Työssä esitellään kohdennetun tyttötyön historiaa ja Tampereen Tyttöjen Talon toimintaa, missä on kehitetty sukupuolisensitiivistä tyttötyötä viiden vuoden ajan. Tampereen Tyttöjen Talo on vuonna 2004 perustettu vuotiaille pirkanmaalaisille tytöille suunnattu toimintayksikkö. Tyttöjen Taloja on tällä hetkellä Suomessa neljä; Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Tampereella. Työn lopussa on Tampereen Tyttöjen Talolla kehitetty, 12- tuntia kestävä sukupuolisensitiivisen työn koulutuspaketti. Työn lopussa pohditaan työntekijän roolia. Yhtenä tärkeimmistä tehtävästä työntekijällä on auttaa nuorta rakentamaan omaa identiteettiään eheämmäksi. Tämä vaatii ammatillisuutta ja jatkuvaa valppaana oloa. Vaikeiden tunnekokemusten käsittely vaatii luottamuksellista dialogia. Työnä tämä jatkuva herkillä olo ja luottamukselliseen dialogisuuteen pyrkiminen on sekä palkitsevaa että kuluttavaa. Työnohjauksella on tärkeä rooli tämän tyyppisessä työssä. Asiasanat: sukupuolisensitiivisyys, tyttötyö, Tyttöjen Talo, vapaaehtoistyö, koulutus

5 5 Humak University of Applied Sciences Master's Degree in NGO and Youth Work ABSTRACT Author; Taina Karman Title; Learning Gender Sensitive Approach in Youth Work Experiences of Gender Sensitive Girl-work in Tampere's Girls' House Tutor; Kylmäkoski Merja Number of pages 89 Abstract The objective of this study is to introduce Gender Sensitive work approach for professionals working with the youth. The aim is also to expand their way of looking at sex roles and thus give new perspectives when working with young people. According Gender Sensitive approach sex is more than just biology, it is also a complex sum of social, cultural and historical factors. Gender Sensitivity tries to recognise the impacts sex has in one's life and decisions. The context used in this study is Pedagogy Love. Gender Sensitive youth work aims to help young people in construting their own personal identity and self-image. This requires professionalism and constant vigilance. Dealing with difficult emotional experiences calls for confidential dialogy. This dialogy aims to open emotional locks and to give opportunities to alternative ways of thinking and actions. Supervision and guidance of youth workers plays an important role in this. A 12-hour training package for the Gender Sensitive approach in youth work is also included in this study. Targeted girl-work in practice is presented by three separate project completed in Finland. Special attention is given to Tampere's Girls' House, a targeted youth work unit in Tampere, where the Gender Sensitive approach in girl-work has been practiced and developed for five years. The target group is girls aged from 12 to 28 years living in Pirkanmaa, Finland. Keywords: Gender Sensitivity, Girl-work, Girls' House, voluntary work, education

6 6 1 JOHDANTO Mutta älä tuijota peiliin. Katso Ympärillesikin. Kysy, keneksi sinun on sallittu kasvavan, kuka on asettanut naisenrajasi todellisten ihmisrajojen sisäpuolelle. Liian pitkään olet kuullut, että voit muuttaa vain itseäsi. Sinulla on oikeus ja velvollisuus muuttaa myös maailmaa. Hilkka Olkinuora Sukupuoli ja sukupuolisuus ovat aina läsnä ihmisten vuorovaikutuksessa, halusimme sitä tai emme, niin myös opetus ja kasvatustyössä. Sukupuolen huomioiminen kasvatuksessa ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys eikä myöskään yksinkertaista. Kuinka eri sukupuolet nähdään kasvatustyössä? Tarvitseeko sukupuolisuutta ylipäätään huomioida ja jos tarvitsee, kuinka se tapahtuu? Miten kasvatus vaikuttaa meidän sukupuolirooleihin entä erilaiset roolimallit, miten ne vaikuttavat meidän kasvuumme mieheksi ja naiseksi? Päättötyön tavoitteena on opastaa nuorten kanssa työskenteleviä nuoriso- ja opetusalan ammattilaisia sukupuolirooleja huomioivaan työmuotoon ja luoda malli sukupuolen huomioivasta tyttötyön ohjauksesta. Tämän työmuodon nimi on sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolisensitiivisyydessä lähtökohtana on huomioida sukupuoli ja laajentaa käsityksiä sukupuolirooleista ja antaa näin uusia näkökulmia sukupuolisuuteen nuorten kanssa työskennellessä. Sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa korostetaan mahdollisuutta tulla tietoisiksi omasta ajattelusta, sukupuolirooleista ja kriittisesti tarkkailla omaa toimintaa ohjaavia stereotypioita. Sukupuolisensitiivinen työtapa on matka omaan sukupuolirooliin! Päättötyössä syvennytään kuinka sukupuolisensitiivinen sosiaali- ja nuorisotyö tyttöjen ja poikien syrjinnän ja pahoinvoinnin ehkäisyssä toteutuu. Teoreettisena viitekehyksenä työssä on pedagoginen rakkaus.

7 7 Työssä tavoitteena on: 1) Antaa uusia ja tuoreita näkökulmia sukupuolisensitiivisen työn näkökulmasta ja olla näin oppaana nuorten kanssa työskenteleville, kun he suunnittelevat sukupuolisensitiivisen työotteen omaksumista omaan työhönsä 2) Antaa käytännön työvälineitä omaan työhön nuorten parissa. Päättötyö alkaa sukupuolisensitiivisen termin avaamisella ja samalla esittelen Tampereen Tyttöjen Talon, missä alusta asti on tehty työtä sukupuolisensitiivisellä työmenetelmällä. Tämän jälkeen kuvaan Tampereen Tyttöjen Talolla kehitetyn, 12- tuntia kestävän, lähinnä vapaaehtoisille ja harjoittelijoille suunnatun sukupuolisensitiivisen koulutuspaketin. Päättötyö on toimintatutkimus, jonka tuloksena on työmuodon kehittäminen sukupuolisensitiiviseen työhön. Lähtökohtana päättötyön aiheeseen on oma kokemus Tampereen Tyttöjen Talolla. Työskennellessäni Tampereen Tyttöjen Talon johtajana olen perehtynyt viiden vuoden ajan sukupuolisensitiiviseen työotteeseen ja olen myös pyrkinyt kehittämään sukupuolisensitiivistä työtapaa käytännössä vuosien ajan. Sukupuolisensitiivisen työn koulutukselle on ollut kysyntää, sillä työskentelymalli on verrattain uusi ja opetusmateriaalia ei ole juurikaan ollut tarjolla. Koulutus on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja niille jotka pitävät tärkeänä sukupuoliroolien huomioimisen kasvatuksessa. Koulutuksessa näkökulmana on yhteistoiminnallinen oppiminen ja yhteisön tukeminen. Sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa lähtökohtana on jatkuvana prosessina tunnistaa omat ennakkoluulot ja arvostuserot liittyen sukupuolisuuteen. Sukupuolisensitiivinen työote on jatkuva haaste ja se edellyttää oman toiminnan tietoista tarkkailua ja tietoista otetta.

8 8 Oma viitekehykseni sukupuolisensitiivisyyteen on viiden vuoden työskentely Tampereen Tyttöjen Talo nimisessä projektissa, missä työn lähtökohtana on ollut sukupuolisensitiivisyys. Tampereen Tyttöjen Talo- projektia olen ollut suunnittelemassa alusta asti ja olen toiminut Tampereen Tyttöjen Talon johtajana sen perustamisesta asti, vuodesta Lisäksi toimin Ouluun ja Turun Tyttöjen Talon ohjausryhmissä. Olen tehnyt asiakastyötä vuodesta vuotiaiden tyttöjen parissa ja käynyt kouluttamassa asiasta kiinnostuneita ympäri Suomea. Olen toiminut myös Setlementti nuortenliiton valtakunnallisessa sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön SINUKSIprojektin ohjausryhmässä. Tämän valtakunnallisen kolmivuotisen projektin tavoitteena on ollut levittää sukupuolisensitiivistä työtapaa ja tunnettavuutta ympäri Suomea. Sukupuolisensitiivinen viitekehys ohjauksessa Suomessa on verrattain uusi tapa työskennellä, mutta se on herättänyt paljon mielenkiintoa nuorten kanssa työskentelevien keskuudessa. Peruskoulussa puhutaan sukupuolineutraaliudesta, näennäisen sukupuolineutraaliuden alla saattaa kuitenkin vallita melko erilaisia arvotuseroja suhteessa tyttöihin ja poikiin, mikä voi ohjata hyvin erillisiin opetuskäytäntöihin

9 9 2 KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tämä tyttö taitaa tänään tanssia Se tanssii pilviin taivaisiin Hullutellen heiluttelee helmojaan Vilkutellen kissan häntä kainalossa Mielettömien muistojen mukana Pieni pikku tyttö, joka hameen alta kurkistaa Leikkii, laulaa, luikertaa Hymyn molempien suulle saa Erikoisen eheä elämä lltasatujen suuressa maailmassa prinsessana elellen Täydentyvät tanssijan taidot Tampereen Tyttöjen Talon tytöt Emmi, Immi, Jenni Tutkimus on toimintatutkimus. Toimintatutkimus-termiä käytän kuvaamaan työssä kasvatukseen liittyvänä toimintaa, joka koskee sukupuolisensitiivisen opetussuunnitelman kehittämistä, ammatillista kehittymistä sekä opetusjärjestelmän suunnittelua ja menetelmien kehittämistä. Näille toiminnoille yhteistä on toimintatutkimuksessa suunniteltujen toimintastrategioiden identifiointi ja toteuttaminen sekä systemaattinen havainnointi, reflektio ja käytäntöjen muuttaminen (Suojanen 1992,33). Toimintatutkimukselle sinänsä ei ole olemassa yhtenäistä määrittelyä. Lähtökohtana määrittelylle toimintatutkimuksessa on näkökulma, kuinka siinä lähestytään tutkimuksen kohdetta. Kyse eikä niinkään erityisestä tekniikasta. Toimintatutkimus on itsereflektoiva lähestymistapa, jossa tutkija osallistuu kiinteästi tutkittavana olevan kohdeyhteisön elämään ja pyrkii näin saavuttamaan yhdessä heidän kanssaan asetetut tavoitteet ja päämäärät. Kasvatuksellinen toimintatutkimus on systemaattista tutkimusta, missä pyritään muuttamaan ja kehittämään osallistuvien ryhmien kasvatuksellisia käytäntöjä.

10 10 Siinä pyrkimyksenä on muuttaa ryhmien (koulutettavien) omia käytäntöjä itsereflektion avulla (Suojanen 1992, 33). Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on pedagoginen rakkaus. Pedagogisen rakkauden lähtökohtana on ajatus, että ihmiset kokevat elämässään usein vain esineellistämistä. Heidän toimintaansa ja tekemisiään mitataan, arvioidaan ja vertaillaan heti syntymästä saakka. Aku Kopakkala (2005, 78) kutsuu jatkuvaa arvioitavana oloa kuluttavaksi valppaustilaksi.tämä ulkoinen arviointi vain syvenee kun nuori aloittaa peruskoulun. Arviointi jatkuu koko elämän, elämässä on oltava arvioitavissa koko ajan. Rakkaus on ainoa kohtaamisen laadullisuus, joka arvostaa nuoren sisintä, korvaamatonta yksilöllisyyttä (Skinnari 2004, 57). Varsinkin lastensuojelun tukitoimissa olevat nuoret kokevat tämän jatkuvan arvioitavana olon erittäin raskaana ja ei palkitsevana. He ikään kuin elävät arvioitavaa elämää. Heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään tutkitaan, mitataan ja tarkkaillaan. Tästä arvioinnin putkesta pakoon pääsy on hankalaa. Toisaalta masennus, päihteiden liikakäyttö tai ilkivalta voivat olla teitä päästä edes hetkeksi karkuun tästä arvioinnin oravanpyörästä. Toisaalta nämä nuoret oppivat myös varhain käyttäytymään mallikkaasti arvioijan edessä ja puhumaan juuri sitä kieltä, mitä arvioija haluaa. Todellista kohtaamista ei nuoren ja arvioijan välille useinkaan siis pääse syntymään. Rakkaus on laadullista ja pedagoginen rakkaus on tapa osoittaa esimerkiksi nuorelle, että jokainen on itsessään täydellinen ja tässä täydellisyydessään kehityskelpoinen, ja hän voi ja uskaltaa saadessaan rakkautta tuoda esiin ihmisyytensä ytimen, herätä totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen. Pedagogista rakkautta ei osoita ammattiauttaja tai opettaja, joka korostaa vain hyviä arvosanoja tai lahjakkuuksia. Rakkauden pedagogiikassa pääidea on Minä- Sinä suhde siis vuorovaikutus kahden ihmisen välillä, joka merkitsee aitoa kohtaamista. Rakkaus on ihmisen ainutlaatuisuuden oivaltamista ja ainutlaatuisuuden tunnistamista sekä arvostamista (Skinnari 2004, 30).

11 11 Pedagoginen rakkaus, miten se näkyy käytännössä työelämässä? Mielestäni se tuo työntekijälle uusia haasteita suhtautua työhön ja vuorovaiktussuhteisiin suhteessa asiakkaisiin. 2.1 Tyttönä oleminen nykypäivänä Jos palaamme tyttöjen erityiskysymyksissä historiassa lukujen vaihteeseen silloin sekä nuoruus ikäkautena että nuorten ongelmat nähtiin myös sukupuolittuneina, ensisijaisesti huoli kohdistui kuitenkin poikiin. Poikien kohdalla korostettiin rikollisuuden, työkykyisyyden tai alkoholiin liittyviä uhkakuvia. Tyttöjen kohdalla erityiskysymys kohdistui lähinnä heidän seksuaalisuuteensa tai potentiaaliseen äidin rooliin. Uhkakuvina tytöillä olivat avioton äitiys, prostituutio tai puutteelliset taidot perheenäiteinä ja tulevina lastenkasvattajina (Vehkalahti 2002, 63). Nykytytöillä on ennennäkemättömät mahdollisuudet toteuttaa itseään monin eri tavoin ja kuitenkin juuri nykytyttöihin kohdistuu erityinen huoli. Tämä huoli liittyy useimmiten terveyteen, ruumiillisuuteen tai seksuaalisuuteen. Masentuneiden tyttöjen määrä kasvaa ja nuoruuden kynnyksellä tyttöjen itsetunto romahtaa ja he kokevat oman hyvinvointinsa huonommaksi kuin aiemmin (Kouluterveyskysely 2007). Verrattuna pohjoismaisiin sisariinsa suomalaistytöt pitävät itsestään hyvin vähän: jopa 43 prosenttia 13-vuotiaista suomalaistytöistä kokee olevansa rumia, vain 11 prosenttia pitää ulkonäöstään. Katukuvan pornografisoituminen, kauneusihanteen anorektinen riutuminen ja normaaliuden kapeampi määrittely vaikuttavat tyttöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Tyttöjen erityiskysymyksistä ei puhuta ja usein ne ajatellaan hieman naurettaviksi tai vähäpätöisiksi (Oinas 2004). Tytöt joutuvat tasapainoilemaan kulttuurissaan rajoitusten ja odotusten välillä: yhtäältä perinteiset tyttöihin liitetyt odotukset ja normit tukahduttavat tyttöjen itsensä toteuttamista ja säätävät heidän käyttäytymistään, toisaalta tyttöjä haastetaan nykyään yhä enemmän yksilöitymään ja suoriutumaan jopa ylikompetenssiin asti (Näre 2005,14-15).

12 12 Suomalaisilla lapsilla on ylipäätään huonommat ja vieraantuneemmat välit vanhempiinsa kuin ruotsalaisilla ja norjalaisilla. Itsenäistyminen ja vieraantuminen vanhemmista alkaa jo vuoden iässä. Vieraantuminen vanhemmista tarkoittaa sitä, että lapset eivät jaa ilojaan eivätkä surujaan vanhempien kanssa, lapset alkavat sitä vastoin sisäistää aikaisemmin aikuisten maailman vaateita kuten ulkonäkömurheita. Suomalaisten nuorten huonovointisuutta on lisännyt 1990-luvun laman aiheuttama hyvinvointiyhteiskunnan alasajo. Leikkaukset koskivat usein lapsia ja lapsiperheitä. Kulutuskulttuuri on myös muuttunut, bränditietoisuudesta on tullut osa lasten ja nuorten elämää määrittelevää todellisuutta, ja se on osaltaan kasvattamassa kuilua lasten ja vanhempien välillä (Oksanen 2006). Outi Auvinen-Tornberg kuvailee Aikalisän loppuraportissa meitä sosiaalialan työntekijöitä ja meidän normaalia perinteistä maailmaamme. Siinä kaikki asiat ovat oikeilla paikoillaan ja tapahtuvat oikeassa ajassa kronologisesti edeten. Me nuorten kanssa työskentelevät edustamme aikuisvetoista normaalia elämänkulkua, jossa uusia asioita opitaan kasautuvasti vanhojen päälle. Meillä on auktoriteettimme tai auktoriteettiongelmamme, osaamme käyttäytyä tapojen mukaisesti ja samaa opetamme ja odotamme nuoriltamme (Auvinen-Tornberg 2004, 14). Normaali maailmamme on kuitenkin muuttunut, pohtii Auvinen-Tornberg: aikuiset eivät enää ole auktoriteetteja, ns. kuri on kaikonnut ja tilalle on syntynyt samanikäisyyden kulttuuri. Kansalainen on vaihtunut kuluttajaksi ja markkinat ovat erityisen kiinnostuneita nuorista vuotiaista sekä nuorekkuudesta on tullut ihanne. Vanhempien saattaa olla vaikea päästä omien lastensa ja heidän kanssaan samanikäisten kavereiden sekä heidän kulttuurinsa väliin. Vanhemmuus on kadoksissa ja kasvatusilmapiiri on muuttunut yksilöä ihailevaksi ja perheen merkitystä vähätteleväksi. Voidaankin sanoa, että kasvatus on siirtynyt kotivideoiden ja koulupsykologin väliin (Auvinen-Tornberg 2004, 14).

13 Tyttöjen ryhmä Tyttötutkimuksissa on kuvattu tyttöjen rakentavan omaa yksilöllisyyttään ja itsemääräämisoikeuttaan suhteessa muihin ihmisiin. Tytöt oppivat sovittelemaan omaa tahtoaan muiden tahtoon ja pyrkivät tekemään ratkaisunsa suhteessa kokonaisuuteen ja toiminnan seurauksiin. Tytöt harjaantuvat tunnistamaan muiden tunteita ja kantamaan jopa vastuuta niistä. Tyttökulttuurissa suositaankin sekä/että ratkaisuja joko/tai ratkaisujen sijaan. Tämä luo kykyjä tyttöjen joustavuuteen, vastavuoroisuuteen, empatiaan ja todellisuuden tajuun. Valitettavaa on kuitenkin se, että vaikka tytöt pärjäävätkin poikia paremmin koulussa ja opinnoissaan työelämään tämä pärjääminen ei ulotu (Näre 2000, 33). Tyttöryhmä poikkeaa melkoisesti poikaryhmästä. Tyttöjen tapa olla ryhmässä ja organisoitua poikkeaa poikien tavasta. Pojille on tyypillistä etsiä johtaja, jolle annetaan kyselemättä valtaa. Tyttöjen tapa organisoitua keskenään on enemmänkin meduusamaista. Johtajuutta ei selkeästi anneta yhdelle tytölle, vaan valta vaihtuu koko ajan. Valtapeli on lähes huomaamatonta, sanomattomia lakeja ja tapoja on monia. Tyttöporukka rakentuu pareista, ei niinkään yksilöistä. Positiivista meduusamaisessa ryhmämallissa on se, että ryhmä pitää yhtä ja ottaa vastuuta muista ryhmäläisistä (Hanström 1996, 7-9). Onnistunut tyttötyö ja tyttöryhmä edellyttää yhdessä laadittuja sääntöjä, tavoitteellisuutta, luottamuksellisuutta, toiminnallisuutta ja halua rikkoa ns. sankaritytön ja yksilön ihannoimaa puhetta. Tyttötyön tekeminen vaatii aikuisia vetäjiä, joilla on tiedostettu tavoite ja halu rohkaista tyttöjä puhumaan myös epävarmuudesta ja hämmennyksestä sekä taito ohjata keskustelua yleisemmälle tasolle eli kannustaa tyttöjä liikkumaan omista ongelmista tyttöjä yleisesti koskeviin asioihin. Tyttötyössä on tärkeä myös rajata tyttöjen yksityiskohtaisia kokemuksia ja näin olla kannustamatta heitä keskinäiseen kilpailuun kenellä olisi esimerkiksi rajuin viikonloppu. Keskustelun suunta olisi tärkeä ohjata yleisemmälle ja jopa historialliselle tasolle. Tyttötyössä tytöt voivat saada sosiaalisen kompetenssin vertaisryhmästä; yhteisiä tapoja suhtautua esim. huoritteluun, rasismiin ja nipistelyyn jne. Pelkästään

14 14 tietoisuus siitä, että minä en ole ainoa on usein erittäin vapauttava kokemus tytöille. Hyvä tyttötyön tekijä kannustaa toisaalta tyttöjä korostamaan yhteisöllisyyttä ja toisaalta myös näkemään omaa erilaisuutta sekä tunnistamaan kriittisyyden voimavarana (Oinas 2004). Mutta älä tuijota peiliin. Katso ympärillesikin. Kysy, keneksi sinun on sallittu kasvaa, kuka on asettanut naisenrajasi todellisten ihmisrajojesi sisäpuolelle. Liian pitkään olet kuullut, että voit vain muuttaa itseäsi. Sinulla on oikeus muuttaa myös maailmaa. (Olkinuora 2008, 12.) Aikuinen ohjaaja tyttötyössä voi olla murtamassa pelkoja ja ennakkokäsityksiä. Ohjaaja nostaa keskustelun yksilöstä yhteiseen ja myös yhteiskuntaa käsitteleväksi kokonaisuudeksi. Ohjaajan on tärkeää miettiä tekeekö hän töitä yksilön kanssa, itsetunnon parissa vai auttaako hän yksilöä elämään tällaisessa maailmassa. 3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA RAJAUKSET Hurmaava, mutta hullu. Tyhmä kun pullosta tullu, ripsaria käyttää, aina hyvältä näyttää. Poikia kun ohi painaa, tyttö punaa huuliin laittaa. Toisiaan aina lohduttaa koittaa, ystävien sydämet voittaa. Pojista tykkää, kotiaskareensa parhaansa mukaan lykkää. Kynsilakkaa on pakko olla, muuten sekoaa polla! Tampereen Tyttöjen Talon tytöt Mirka, Laura Tässä tutkimuksessa on kolme keskeistä tavoitetta. 1) Alkuun esittelen ja kuvaan sukupuolisensitiivisyyttä käsitteenä. Sukupuolisensitiivisyys on terminä verrattain uusi, vasta 2000-luvulla syntynyt, ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty ja saatavilla melko niukasti. Tästä

15 15 syystä lienee paikallaan selittää käsitettä yksityiskohtaisemmin ja käytännönläheisemmin. 2)Toisena tavoitteena on kuvata Tampereen Tyttöjen Talon toimintaa ja sitä miten sukupuolisensitiivinen lähestymistapa on talon toiminnassa käytännössä otettu huomioon työskenneltäessä nuorten tyttöjen parissa. 3) Päättötyön kolmantena tavoitteena on esitellä sukupuolisensitiivisen työn koulutusta Tyttöjen Talolla. Työ on Tampereen Tyttöjen Talo- projektin johtajan prosessikuvaus koulutuksen suunnittelusta ja suunnitteluun liittyvistä teoreettisista viitekehyksistä. Työn aloitan lyhyellä kuvauksella tyttötyöstä ja sen oikeutuksesta nykypäivänä. Tämän jälkeen kuvailen projekteja, jotka ovat vaikuttaneet Tampereen Tyttöjen Talon suunnitteluun. Esittelen myös Tyttöjen Talo- projektin sisältöön vaikuttaneita teoreettisia viitekehyksiä: sosiaalityötä, innostamista, kulttuurista nuorisotyötä sekä sukupuolisensitiivistä tyttötyötä. Työn lopussa pohdin, myös työnohjauksen merkitystä Tyttöjen Talon työssä. Pääasiassa keskityn kuitenkin sukupuolisensitiivisen työn käsitteen avaamiseen sekä siihen, miten sukupuolisensitiivisyys näkyy Tampereen Tyttöjen Talolla sekä keskityn kuvaamaan 12-tunnin koulutuspaketin käytännön harjoituksineen. Lisäksi arvioin työssä myös opetuspakettia suhteessa aikuiskasvatukseen yhteisölliseen oppimiseen. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä sukupuolisensitiivisentyön koulutuspaketti, nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä pyrkiä selittämään, mitä sukupuolisensitiivisyys-termillä tarkoitetaan ja kuinka näkökulman voi ottaa huomioon omassa työssä nuorten kanssa.

16 Tutkimusmenetelmä ja työn toteutus Kaavio 1.Kuvaus toimintatutkimuksen vaiheista: TAMPEREEN TYTTÖJEN TALO PROJEKTI ALKAA 2004 REFLEKTOINTI SYKLI 1 TOIMINTA HAVAINNOINTI KOULUTUSTARVE SUKUPUOLISENSITIIVISEEN TYÖHÖN REFLEKTOINTI TOIMINTA SYKLI 2 SUKUPUOLISENISITIIVISEN TYTTÖTYÖN KOULUTUSPAKETTI VALMIS 2009 HAVAINNOINTI

17 17 Työni aineistona käytän Tampereen Tyttöjen Talon kokemuksia sekä alan tutkimuksia. Tutkimusaineistoa olen kerännyt systemaattisesti vuodesta 2002 kun aloitin suunnitella Tampereen Tyttöjen Talon projektia, johon saimme rahoituksen Rahanautomaattiyhdistykseltä vuonna Käytännön työn kokemusta tyttöryhmien ohjaamisesta itselläni on jo vuosien ajalta ohjatessani tyttöryhmiä Tesoman Naapuri nimisessä yhteisötyön hankkeessa. Koulutusmateriaalin pohjana käytän suunnittelemaani Tampereen Tyttöjen Talon lähinnä vapaaehtoisille ja harjoittelijoille suunnattua koulutusmateriaalia. Tampereen Tyttöjen Talo järjestää kerran vuodessa 12-tunnin ohjaajakoulutuksen. Osallistujia tälle sukupuolisensitiivisen työn kurssille osallistuu keskimäärin 12. Jokainen osallistuja haastatellaan etukäteen. Koulutuksen jälkeen osallistujat ja Tyttöjen Talon työntekijät päättävät voiko henkilö jatkaa vapaaehtoisena tai harjoittelijana. Koulutukseen osallistujat ovat kaikki naisia. Suurin osa koulutukseen osallistujista on sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tai opetusalan loppuvaiheen opiskelijoita, joilla on suuri kiinnostus tulla vapaaehtoiseksi tai harjoittelijaksi tekemään työtä juuri Tyttöjen Talolle. Koulutukseen osallistuvia ei Talon tarvitse juurikaan rekrytoida, osallistujat ovat kuulleet tai lukeneet Tyttöjen Talon toiminnasta ja kiinnostuneet tulemaan toimintaan mukaan. 4 VUOROVAIKUTUS, MEDIA JA SUKUPUOLIROOLIT Ei tyttönä ole aina helppoa. On huolia, sydänsuruja. Voi kyynel koristaa poskea voi sydämeen kovasti koskea. Ei se silti ole elämää kummempaa, toista kun koettaa rakastaa Tampereen Tyttöjen Talon tyttö Priska

18 18 Vuorovaikutuksen ja median merkitys sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä on tärkeä. Jokapäiväinen elämä muodostuu vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Nuorten 2000-luvun vuorovaikutus tapahtuu yhä useammin monien viestintävälineiden avulla (kännykkä, internet, televisio). Nykypäivänä puhutaan mediatajusta, millä tarkoitetaan sekä puhtaasti teknisiä käyttötaitoja kuten esim. kännykän tai tietokoneen käyttöä sekä ymmärrystä siitä, onko televisio-ohjelmassa kysymys kuvitteellisesta kertomuksesta vai tositapahtumasta (Suoranta 2003, 111). Vuorovaikutuksen kannalta nuorten ihmissuhteet ovat sähköistyneet, tästä meditoituneesta elämästä on tehty sekä synkkiä että valoisia tulkintoja. Synkän tulkinnan mukaan, vuorovaikutustilanteet ovat erakoittaneet ihmisiä, esimerkiksi televisioita katsellaan yksin ja omassa tilassa. Kodissa voi jokaisella perheen jäsenellä olla oma televisionsa, jota hän katsoo omassa huoneessa vailla vuorovaikutusta muihin perheenjäseniin. Tulkintoja median vaikutuksesta vuorovaikutukseen on kaksi; toisaalta valoisan tulkinnan aihetta antaa havainto, jonka mukaan media ei poissulje muita harrastuksia ja näin myöskään muita vuorovaikutuskohtaamisia ja toisaalta synkkä, jonka mukaan luontevien ja kunnollisten vuorovaiktustilanteiden puute näivettävät nuorten sosiaalisia taitoja. Olipa tilanne kumpi tahansa, mediavälineet vievät aikaamme yhä enemmän (Suoranta 2003,112.) Esiin nousee kuitenkin huoli, sulkeeko tämä medioitunut maailma ja yltäkylläinen teknisyys lasten ja nuorten sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja? Miten nuoret oppivat solmimaan aitoja ihmissuhteita? Ovatko verkossa tapahtuvat yhteisöt aitoja vuorovaikutustilanteita? Verkkoyhteisöt tarjoavat tilan, missä voi ilmaista itseään, kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ja luoda läheisiä ihmissuhteita muihin saman kiinnostuksen kohteen jakaviin ihmisiin. Mutta edelleen pohdin onko tämä aitoa vuorovaikutusta? (Emt. 112.) Työelämässä arvostetaan tiimi-, esimies- ja alaistaitoja tärkeänä osana työssä pärjäämisessä. Puhutaan työyhteisön hyvinvoinnista, avoimesta ilmapiiristä ja me-hengestä. Kuinka näitä taitoja voi harjoitella chattäämällä? Vai ajattelenko vanhanaikaisesti!

19 19 Yhteiskunnassamme on kuitenkin huomattu, kuinka kovenevan yhteiskunnan vaikeudet ovat alkaneet kasautua lasten harteille. Joka viidennellä Suomalaisella yläkouluikäisellä on vähintään keskivakavia masennusoireita. Suomen tytöt ovat itsemurhatilastoissa heti toisella tilalla maailmassa. Yhteispohjoismainen lasten hyvinvointitutkimuksesta selvisi, että suomalaisten lapsuus päättyy selvästi aikaisemmin kuin norjalaisten tai ruotsalaisten. Leikit vaihtuvat aikuismaiseen suorittamiseen kesken lapsuuden. On oltava vahva, kova ja pärjättävä ja vielä suosittukin. Suomalaislapsi tulee koulusta tyhjään kotiin, jossa hänen odotetaan pitävän itse huolen itsestään. Hän joutuu jo pienenä huolehtimaan itsestään ja aikuisten toimiin, joka tappa lapsessa leikkivän luovuuden. Lapsuuteen kuuluva leikkivä luovuus on perusedellytys tasapainoiselle minuudelle. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys vanhempien kanssa vietetyn ajan ja lapsen hyvinvoinnin välillä on selvä. Mitä niukempi on vuorovaikutus, sitä huonommin lapsi ja nuori voi. Lapsen ja nuoren identiteetti, muodostuu vuorovaikutuksesta vanhempiinsa. Omiin näkökulmiin ja rooliin jumiutuminen sekä omien rajojen puolustaminen edistävät yksin ajattelun taipumusta (Järventie 2004). Lapsen kasvussa keskeisin ehto on rakentaa luottamusta toisiin ihmisiin. Tämä tapahtuu välitetyksi ja huolehdituksi tulemisen kautta ja tätä opittua mallia lapsi käyttää aikuisena niin parisuhteessa kuin työsuhteissakin. Kyse on siis vuorovaikutuksen laadusta. Lapsen saama perusturva antaa hänelle mahdollisuuden kehittää omia vuorovaikutussuhteita muihin, itsearvostusta, muiden tarpeiden tunnistamista, empatiaa ja itsehillintää. Mitä jos luottamusta ei synny esimerkiksi omiin vanhempiin? Mitä jos lapsi ei saa riittävää perusturvaa? Kuka korvaa huolenpidon kun omilla vanhemmilla on jatkuva kiire ja omille lapsille ei riitä aikaa? Nuoruudessa nuori saa kuitenkin vielä toisen mahdollisuuden oman persoonansa rakentamiseen ja luottamuksen kasvattamiseen (Näre 2005,33-35). Tyttöjen lisääntyneitä ongelmia ollaan perusteltu oman identiteetin hämärtymisellä, kun äidillä ei ole aikaa ei ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Tyttöjen ja poikien käytös on samankaltaistumassa.

20 20 Varsinkin tytöt ovat menettämässä otetta naisellisuudesta ja näin myös sukupuolinormista! (Järventie 2004). 4.1 Normit ohjaavat vuorovaikutusta Termi normi viittaa sellaisenaan vuorovaikutukseen, joiden välityksellä yhteisö saa jäsenensä toimimaan tai ajattelemaan tietyllä yhdenmukaisella tavalla (Sulkunen 1987,79). Normit ovat sääntöjä noudattavaa yhdenmukaista käyttäytymistä, jota valvotaan palkinnoin ja rangaistuksin. Jotkut normit vuorovaikutuksessa opitaan jo lapsena, ja niitä noudatetaan niin tehokkaasti, että sanktioita (palkintoja tai rangaistuksia) ei tarvita. Tällaisia normeja ovat mm. sukupuolikäyttäytymistä ohjaavat normit. Ne ovat jatkuvasti läsnä, mutta niiden läsnäoloa vuorovaikutuksessa on erittäin vaikea nostaa esiin. Vuorovaikutus liittää yksilön ympäristöönsä. Toisaalta vuorovaikutuksessa hän asettaa itsensä alttiiksi. Puhuja ottaa riskin, sillä puhuessaan ja ollessaan vuorovaikutuksessa hän paljastaa asteittain uskomuksiaan, tunteitaan ja käsityksiään. Vaikka minuuden paljastaminen ei olisi harkittua, sitä kuitenkin tapahtuu. Yksilön käsitys omasta itsestään muodostuu suhteessa toisiin ihmisiin. Minuuden kehittymisen kannalta vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on välttämätöntä (Raatikainen 1988, 87). Tutkimuksissa on todettu, että lapsi oppii paremmin uusia tehtäviä ja ongelmanratkaisuja, jos heillä on paljon vuorovaikutustilanteita ja puhetta. Kun lapsia rohkaistaan puhumaan keskenään tehtävänsuorituksen aikana, he onnistuvat paremmin kuin lapset, joiden välillä ei ole kielellistä vuorovaikutusta! Lapset oppivat toisten lasten vuorovaikutuksessa paljon erilaisia asioita. Lapsi kehittyy osallisuuden ja toiminnallisuuden kautta yhteisön jäseneksi. Osallisuus tähän maailmaan tapahtuu asteittain ja lapsi tarvitsee siihen paljon aikuisen tukea ja apua. Asteittain lapsi alkaa huomata toiset lapset ja liittyä heihin. Kun lapsi varttuu vertaisryhmän ja kulttuurin merkitys kasvaa, mutta aikuisuuden tukea tarvitaan. Koulu tuo mukanaan lapsen elämään vahvasti aikuisuuden ohjaavan roolin, aikuinen opastaa ja opettaa. Koulu tuo mukanaan myös vastuuta, joka voi aiheuttaa lapselle/nuorelle stressiä (Kronqvist 2006, 106).

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen

Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Nuoret takuulla kuntoon

Nuoret takuulla kuntoon Nuoret takuulla kuntoon Vain lähellä syntyy vastavuoroisuutta ja kohtaamista Päivi Känkänen 06.05.2014 teksti ja valokuvat: Päivi Känkänen BACK TO BASICS Epävakaina aikoina on tasaisia aikoja useammin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot