SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä"

Transkriptio

1 1 SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon sukupuolisensitiivisestä työstä Taina Karman Opinnäytetyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma 90 op Helmikuu/ 2009

2 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tyttönä oleminen nykypäivänä 2.2 Tyttöjen ryhmä 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄN TAVOITTEET JA RAJAUS Tutkimusmenetelmä ja työn toteutus 4 VUOROVAIKUTUS, MEDIA JA SUKUPUOLIROOLIT Normit ohjaavat vuorovaikutusta 5 SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä 5.2 Sukupuolisensitiivinen tyttötyö 5.3 Sukupuolen statusrooli 5.4 Rakkauden pedagogiikka sukupuolisensitiivisessä työssä 5.5 Sukupuolisensitiivisen tyttöryhmän ohjaaminen 6 KOHDENNETUN TYTTÖTYÖN HISTORIAA Hervannan tyttöprojekti 6.2 Upea minä - projekti 7 TAMPEREEN TYTTÖJEN TALO Tampereen Tyttöjen Talo-projektin tavoitteet 7.2 Tampereen Tyttöjen Talon työmuodot 7.3 Yhteisö ja yhteisöllisyys 7.4 Sosiaalityö 7.5 Kulttuurinen nuorisotyö 7.6 Voimaantuminen 8 TAMPEREEN TYTTÖJEN TALON SUKUPUOLISENSITIIVISEN TYÖN KOULUTUS Aikuiskasvatusta 8.2 Oppimisesta Tyttöjen Talolla 8.3 Tyttöjen Talo-projekti muutoksen paineen alla 8.4 Työnohjaus tukena työssä

3 3 9 TYTTÖJEN TALON YHTEISTOIMINNALLINEN SUKUPUOLISENSITIIVISEN TYÖN OPPIMISPROSESSI Opetussuunnitelma sukupuolisensitiivisessä koulutuksessa 9.2 Keskeiset menetelmät 10 POHDINTAA 65 LÄHTEET LIITTEET Liite1:Tampereen Tyttöjen Talon ohjaaja koulutus Liite 2: Jatkokoulutuksen kyselylomake Liite 3: Harjoitus sukupuolen näkymättömistä normeista ja statusrooleista Liite 4: Sukupuolirooli harjoite Liite 5: Tyttöryhmä harjoite Liite 6: Tyttöystehtävä

4 4 HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Taina Karman Työn nimi: SUKUPUOLISENSITIIVISTÄ TYÖTÄ OPPIMAAN- Kokemuksia Tampereen Tyttöjen Talon Sukupuolisensitiivisestä työstä Työn ohjaaja: Merja Kylmäkoski Sivumäärä:73 ja 17 liitesivua Tiivistelmä Päättötyön tavoitteena on opastaa nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia sukupuolirooleja huomioivaan sukupuolisensitiiviseen työhön. Lähtökohtana on laajentaa käsityksiä sukupuolirooleista ja antaa näin uusia näkökulmia nuorten kanssa työskenneltäessä. Sukupuolisensitiivisyydessä lähtökohtana on, että sukupuoli on muutakin kuin biologiaa. Se on yhteiskunnallinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja historiallinen kokonaisuus. Sukupuolisensitiivinen työote tarkoittaa sitä, että tunnistetaan sukupuolen vaikutus ihmisen elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Teoreettisena viitekehyksenä työssä on pedagoginen rakkaus. Tutkimus on toimintatutkimus. Työssä esitellään kohdennetun tyttötyön historiaa ja Tampereen Tyttöjen Talon toimintaa, missä on kehitetty sukupuolisensitiivistä tyttötyötä viiden vuoden ajan. Tampereen Tyttöjen Talo on vuonna 2004 perustettu vuotiaille pirkanmaalaisille tytöille suunnattu toimintayksikkö. Tyttöjen Taloja on tällä hetkellä Suomessa neljä; Helsingissä, Oulussa, Turussa ja Tampereella. Työn lopussa on Tampereen Tyttöjen Talolla kehitetty, 12- tuntia kestävä sukupuolisensitiivisen työn koulutuspaketti. Työn lopussa pohditaan työntekijän roolia. Yhtenä tärkeimmistä tehtävästä työntekijällä on auttaa nuorta rakentamaan omaa identiteettiään eheämmäksi. Tämä vaatii ammatillisuutta ja jatkuvaa valppaana oloa. Vaikeiden tunnekokemusten käsittely vaatii luottamuksellista dialogia. Työnä tämä jatkuva herkillä olo ja luottamukselliseen dialogisuuteen pyrkiminen on sekä palkitsevaa että kuluttavaa. Työnohjauksella on tärkeä rooli tämän tyyppisessä työssä. Asiasanat: sukupuolisensitiivisyys, tyttötyö, Tyttöjen Talo, vapaaehtoistyö, koulutus

5 5 Humak University of Applied Sciences Master's Degree in NGO and Youth Work ABSTRACT Author; Taina Karman Title; Learning Gender Sensitive Approach in Youth Work Experiences of Gender Sensitive Girl-work in Tampere's Girls' House Tutor; Kylmäkoski Merja Number of pages 89 Abstract The objective of this study is to introduce Gender Sensitive work approach for professionals working with the youth. The aim is also to expand their way of looking at sex roles and thus give new perspectives when working with young people. According Gender Sensitive approach sex is more than just biology, it is also a complex sum of social, cultural and historical factors. Gender Sensitivity tries to recognise the impacts sex has in one's life and decisions. The context used in this study is Pedagogy Love. Gender Sensitive youth work aims to help young people in construting their own personal identity and self-image. This requires professionalism and constant vigilance. Dealing with difficult emotional experiences calls for confidential dialogy. This dialogy aims to open emotional locks and to give opportunities to alternative ways of thinking and actions. Supervision and guidance of youth workers plays an important role in this. A 12-hour training package for the Gender Sensitive approach in youth work is also included in this study. Targeted girl-work in practice is presented by three separate project completed in Finland. Special attention is given to Tampere's Girls' House, a targeted youth work unit in Tampere, where the Gender Sensitive approach in girl-work has been practiced and developed for five years. The target group is girls aged from 12 to 28 years living in Pirkanmaa, Finland. Keywords: Gender Sensitivity, Girl-work, Girls' House, voluntary work, education

6 6 1 JOHDANTO Mutta älä tuijota peiliin. Katso Ympärillesikin. Kysy, keneksi sinun on sallittu kasvavan, kuka on asettanut naisenrajasi todellisten ihmisrajojen sisäpuolelle. Liian pitkään olet kuullut, että voit muuttaa vain itseäsi. Sinulla on oikeus ja velvollisuus muuttaa myös maailmaa. Hilkka Olkinuora Sukupuoli ja sukupuolisuus ovat aina läsnä ihmisten vuorovaikutuksessa, halusimme sitä tai emme, niin myös opetus ja kasvatustyössä. Sukupuolen huomioiminen kasvatuksessa ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys eikä myöskään yksinkertaista. Kuinka eri sukupuolet nähdään kasvatustyössä? Tarvitseeko sukupuolisuutta ylipäätään huomioida ja jos tarvitsee, kuinka se tapahtuu? Miten kasvatus vaikuttaa meidän sukupuolirooleihin entä erilaiset roolimallit, miten ne vaikuttavat meidän kasvuumme mieheksi ja naiseksi? Päättötyön tavoitteena on opastaa nuorten kanssa työskenteleviä nuoriso- ja opetusalan ammattilaisia sukupuolirooleja huomioivaan työmuotoon ja luoda malli sukupuolen huomioivasta tyttötyön ohjauksesta. Tämän työmuodon nimi on sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolisensitiivisyydessä lähtökohtana on huomioida sukupuoli ja laajentaa käsityksiä sukupuolirooleista ja antaa näin uusia näkökulmia sukupuolisuuteen nuorten kanssa työskennellessä. Sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa korostetaan mahdollisuutta tulla tietoisiksi omasta ajattelusta, sukupuolirooleista ja kriittisesti tarkkailla omaa toimintaa ohjaavia stereotypioita. Sukupuolisensitiivinen työtapa on matka omaan sukupuolirooliin! Päättötyössä syvennytään kuinka sukupuolisensitiivinen sosiaali- ja nuorisotyö tyttöjen ja poikien syrjinnän ja pahoinvoinnin ehkäisyssä toteutuu. Teoreettisena viitekehyksenä työssä on pedagoginen rakkaus.

7 7 Työssä tavoitteena on: 1) Antaa uusia ja tuoreita näkökulmia sukupuolisensitiivisen työn näkökulmasta ja olla näin oppaana nuorten kanssa työskenteleville, kun he suunnittelevat sukupuolisensitiivisen työotteen omaksumista omaan työhönsä 2) Antaa käytännön työvälineitä omaan työhön nuorten parissa. Päättötyö alkaa sukupuolisensitiivisen termin avaamisella ja samalla esittelen Tampereen Tyttöjen Talon, missä alusta asti on tehty työtä sukupuolisensitiivisellä työmenetelmällä. Tämän jälkeen kuvaan Tampereen Tyttöjen Talolla kehitetyn, 12- tuntia kestävän, lähinnä vapaaehtoisille ja harjoittelijoille suunnatun sukupuolisensitiivisen koulutuspaketin. Päättötyö on toimintatutkimus, jonka tuloksena on työmuodon kehittäminen sukupuolisensitiiviseen työhön. Lähtökohtana päättötyön aiheeseen on oma kokemus Tampereen Tyttöjen Talolla. Työskennellessäni Tampereen Tyttöjen Talon johtajana olen perehtynyt viiden vuoden ajan sukupuolisensitiiviseen työotteeseen ja olen myös pyrkinyt kehittämään sukupuolisensitiivistä työtapaa käytännössä vuosien ajan. Sukupuolisensitiivisen työn koulutukselle on ollut kysyntää, sillä työskentelymalli on verrattain uusi ja opetusmateriaalia ei ole juurikaan ollut tarjolla. Koulutus on suunnattu kaikille nuorten kanssa työskenteleville ja niille jotka pitävät tärkeänä sukupuoliroolien huomioimisen kasvatuksessa. Koulutuksessa näkökulmana on yhteistoiminnallinen oppiminen ja yhteisön tukeminen. Sukupuolisensitiivisessä ohjauksessa lähtökohtana on jatkuvana prosessina tunnistaa omat ennakkoluulot ja arvostuserot liittyen sukupuolisuuteen. Sukupuolisensitiivinen työote on jatkuva haaste ja se edellyttää oman toiminnan tietoista tarkkailua ja tietoista otetta.

8 8 Oma viitekehykseni sukupuolisensitiivisyyteen on viiden vuoden työskentely Tampereen Tyttöjen Talo nimisessä projektissa, missä työn lähtökohtana on ollut sukupuolisensitiivisyys. Tampereen Tyttöjen Talo- projektia olen ollut suunnittelemassa alusta asti ja olen toiminut Tampereen Tyttöjen Talon johtajana sen perustamisesta asti, vuodesta Lisäksi toimin Ouluun ja Turun Tyttöjen Talon ohjausryhmissä. Olen tehnyt asiakastyötä vuodesta vuotiaiden tyttöjen parissa ja käynyt kouluttamassa asiasta kiinnostuneita ympäri Suomea. Olen toiminut myös Setlementti nuortenliiton valtakunnallisessa sukupuolisensitiivisen sosiaalisen nuorisotyön SINUKSIprojektin ohjausryhmässä. Tämän valtakunnallisen kolmivuotisen projektin tavoitteena on ollut levittää sukupuolisensitiivistä työtapaa ja tunnettavuutta ympäri Suomea. Sukupuolisensitiivinen viitekehys ohjauksessa Suomessa on verrattain uusi tapa työskennellä, mutta se on herättänyt paljon mielenkiintoa nuorten kanssa työskentelevien keskuudessa. Peruskoulussa puhutaan sukupuolineutraaliudesta, näennäisen sukupuolineutraaliuden alla saattaa kuitenkin vallita melko erilaisia arvotuseroja suhteessa tyttöihin ja poikiin, mikä voi ohjata hyvin erillisiin opetuskäytäntöihin

9 9 2 KÄSITTEET JA TEOREETTINEN VIITEKEHYS Tämä tyttö taitaa tänään tanssia Se tanssii pilviin taivaisiin Hullutellen heiluttelee helmojaan Vilkutellen kissan häntä kainalossa Mielettömien muistojen mukana Pieni pikku tyttö, joka hameen alta kurkistaa Leikkii, laulaa, luikertaa Hymyn molempien suulle saa Erikoisen eheä elämä lltasatujen suuressa maailmassa prinsessana elellen Täydentyvät tanssijan taidot Tampereen Tyttöjen Talon tytöt Emmi, Immi, Jenni Tutkimus on toimintatutkimus. Toimintatutkimus-termiä käytän kuvaamaan työssä kasvatukseen liittyvänä toimintaa, joka koskee sukupuolisensitiivisen opetussuunnitelman kehittämistä, ammatillista kehittymistä sekä opetusjärjestelmän suunnittelua ja menetelmien kehittämistä. Näille toiminnoille yhteistä on toimintatutkimuksessa suunniteltujen toimintastrategioiden identifiointi ja toteuttaminen sekä systemaattinen havainnointi, reflektio ja käytäntöjen muuttaminen (Suojanen 1992,33). Toimintatutkimukselle sinänsä ei ole olemassa yhtenäistä määrittelyä. Lähtökohtana määrittelylle toimintatutkimuksessa on näkökulma, kuinka siinä lähestytään tutkimuksen kohdetta. Kyse eikä niinkään erityisestä tekniikasta. Toimintatutkimus on itsereflektoiva lähestymistapa, jossa tutkija osallistuu kiinteästi tutkittavana olevan kohdeyhteisön elämään ja pyrkii näin saavuttamaan yhdessä heidän kanssaan asetetut tavoitteet ja päämäärät. Kasvatuksellinen toimintatutkimus on systemaattista tutkimusta, missä pyritään muuttamaan ja kehittämään osallistuvien ryhmien kasvatuksellisia käytäntöjä.

10 10 Siinä pyrkimyksenä on muuttaa ryhmien (koulutettavien) omia käytäntöjä itsereflektion avulla (Suojanen 1992, 33). Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on pedagoginen rakkaus. Pedagogisen rakkauden lähtökohtana on ajatus, että ihmiset kokevat elämässään usein vain esineellistämistä. Heidän toimintaansa ja tekemisiään mitataan, arvioidaan ja vertaillaan heti syntymästä saakka. Aku Kopakkala (2005, 78) kutsuu jatkuvaa arvioitavana oloa kuluttavaksi valppaustilaksi.tämä ulkoinen arviointi vain syvenee kun nuori aloittaa peruskoulun. Arviointi jatkuu koko elämän, elämässä on oltava arvioitavissa koko ajan. Rakkaus on ainoa kohtaamisen laadullisuus, joka arvostaa nuoren sisintä, korvaamatonta yksilöllisyyttä (Skinnari 2004, 57). Varsinkin lastensuojelun tukitoimissa olevat nuoret kokevat tämän jatkuvan arvioitavana olon erittäin raskaana ja ei palkitsevana. He ikään kuin elävät arvioitavaa elämää. Heidän tekemisiään ja tekemättä jättämisiään tutkitaan, mitataan ja tarkkaillaan. Tästä arvioinnin putkesta pakoon pääsy on hankalaa. Toisaalta masennus, päihteiden liikakäyttö tai ilkivalta voivat olla teitä päästä edes hetkeksi karkuun tästä arvioinnin oravanpyörästä. Toisaalta nämä nuoret oppivat myös varhain käyttäytymään mallikkaasti arvioijan edessä ja puhumaan juuri sitä kieltä, mitä arvioija haluaa. Todellista kohtaamista ei nuoren ja arvioijan välille useinkaan siis pääse syntymään. Rakkaus on laadullista ja pedagoginen rakkaus on tapa osoittaa esimerkiksi nuorelle, että jokainen on itsessään täydellinen ja tässä täydellisyydessään kehityskelpoinen, ja hän voi ja uskaltaa saadessaan rakkautta tuoda esiin ihmisyytensä ytimen, herätä totuuteen, kauneuteen ja hyvyyteen. Pedagogista rakkautta ei osoita ammattiauttaja tai opettaja, joka korostaa vain hyviä arvosanoja tai lahjakkuuksia. Rakkauden pedagogiikassa pääidea on Minä- Sinä suhde siis vuorovaikutus kahden ihmisen välillä, joka merkitsee aitoa kohtaamista. Rakkaus on ihmisen ainutlaatuisuuden oivaltamista ja ainutlaatuisuuden tunnistamista sekä arvostamista (Skinnari 2004, 30).

11 11 Pedagoginen rakkaus, miten se näkyy käytännössä työelämässä? Mielestäni se tuo työntekijälle uusia haasteita suhtautua työhön ja vuorovaiktussuhteisiin suhteessa asiakkaisiin. 2.1 Tyttönä oleminen nykypäivänä Jos palaamme tyttöjen erityiskysymyksissä historiassa lukujen vaihteeseen silloin sekä nuoruus ikäkautena että nuorten ongelmat nähtiin myös sukupuolittuneina, ensisijaisesti huoli kohdistui kuitenkin poikiin. Poikien kohdalla korostettiin rikollisuuden, työkykyisyyden tai alkoholiin liittyviä uhkakuvia. Tyttöjen kohdalla erityiskysymys kohdistui lähinnä heidän seksuaalisuuteensa tai potentiaaliseen äidin rooliin. Uhkakuvina tytöillä olivat avioton äitiys, prostituutio tai puutteelliset taidot perheenäiteinä ja tulevina lastenkasvattajina (Vehkalahti 2002, 63). Nykytytöillä on ennennäkemättömät mahdollisuudet toteuttaa itseään monin eri tavoin ja kuitenkin juuri nykytyttöihin kohdistuu erityinen huoli. Tämä huoli liittyy useimmiten terveyteen, ruumiillisuuteen tai seksuaalisuuteen. Masentuneiden tyttöjen määrä kasvaa ja nuoruuden kynnyksellä tyttöjen itsetunto romahtaa ja he kokevat oman hyvinvointinsa huonommaksi kuin aiemmin (Kouluterveyskysely 2007). Verrattuna pohjoismaisiin sisariinsa suomalaistytöt pitävät itsestään hyvin vähän: jopa 43 prosenttia 13-vuotiaista suomalaistytöistä kokee olevansa rumia, vain 11 prosenttia pitää ulkonäöstään. Katukuvan pornografisoituminen, kauneusihanteen anorektinen riutuminen ja normaaliuden kapeampi määrittely vaikuttavat tyttöjen hyvinvointiin ja terveyteen. Tyttöjen erityiskysymyksistä ei puhuta ja usein ne ajatellaan hieman naurettaviksi tai vähäpätöisiksi (Oinas 2004). Tytöt joutuvat tasapainoilemaan kulttuurissaan rajoitusten ja odotusten välillä: yhtäältä perinteiset tyttöihin liitetyt odotukset ja normit tukahduttavat tyttöjen itsensä toteuttamista ja säätävät heidän käyttäytymistään, toisaalta tyttöjä haastetaan nykyään yhä enemmän yksilöitymään ja suoriutumaan jopa ylikompetenssiin asti (Näre 2005,14-15).

12 12 Suomalaisilla lapsilla on ylipäätään huonommat ja vieraantuneemmat välit vanhempiinsa kuin ruotsalaisilla ja norjalaisilla. Itsenäistyminen ja vieraantuminen vanhemmista alkaa jo vuoden iässä. Vieraantuminen vanhemmista tarkoittaa sitä, että lapset eivät jaa ilojaan eivätkä surujaan vanhempien kanssa, lapset alkavat sitä vastoin sisäistää aikaisemmin aikuisten maailman vaateita kuten ulkonäkömurheita. Suomalaisten nuorten huonovointisuutta on lisännyt 1990-luvun laman aiheuttama hyvinvointiyhteiskunnan alasajo. Leikkaukset koskivat usein lapsia ja lapsiperheitä. Kulutuskulttuuri on myös muuttunut, bränditietoisuudesta on tullut osa lasten ja nuorten elämää määrittelevää todellisuutta, ja se on osaltaan kasvattamassa kuilua lasten ja vanhempien välillä (Oksanen 2006). Outi Auvinen-Tornberg kuvailee Aikalisän loppuraportissa meitä sosiaalialan työntekijöitä ja meidän normaalia perinteistä maailmaamme. Siinä kaikki asiat ovat oikeilla paikoillaan ja tapahtuvat oikeassa ajassa kronologisesti edeten. Me nuorten kanssa työskentelevät edustamme aikuisvetoista normaalia elämänkulkua, jossa uusia asioita opitaan kasautuvasti vanhojen päälle. Meillä on auktoriteettimme tai auktoriteettiongelmamme, osaamme käyttäytyä tapojen mukaisesti ja samaa opetamme ja odotamme nuoriltamme (Auvinen-Tornberg 2004, 14). Normaali maailmamme on kuitenkin muuttunut, pohtii Auvinen-Tornberg: aikuiset eivät enää ole auktoriteetteja, ns. kuri on kaikonnut ja tilalle on syntynyt samanikäisyyden kulttuuri. Kansalainen on vaihtunut kuluttajaksi ja markkinat ovat erityisen kiinnostuneita nuorista vuotiaista sekä nuorekkuudesta on tullut ihanne. Vanhempien saattaa olla vaikea päästä omien lastensa ja heidän kanssaan samanikäisten kavereiden sekä heidän kulttuurinsa väliin. Vanhemmuus on kadoksissa ja kasvatusilmapiiri on muuttunut yksilöä ihailevaksi ja perheen merkitystä vähätteleväksi. Voidaankin sanoa, että kasvatus on siirtynyt kotivideoiden ja koulupsykologin väliin (Auvinen-Tornberg 2004, 14).

13 Tyttöjen ryhmä Tyttötutkimuksissa on kuvattu tyttöjen rakentavan omaa yksilöllisyyttään ja itsemääräämisoikeuttaan suhteessa muihin ihmisiin. Tytöt oppivat sovittelemaan omaa tahtoaan muiden tahtoon ja pyrkivät tekemään ratkaisunsa suhteessa kokonaisuuteen ja toiminnan seurauksiin. Tytöt harjaantuvat tunnistamaan muiden tunteita ja kantamaan jopa vastuuta niistä. Tyttökulttuurissa suositaankin sekä/että ratkaisuja joko/tai ratkaisujen sijaan. Tämä luo kykyjä tyttöjen joustavuuteen, vastavuoroisuuteen, empatiaan ja todellisuuden tajuun. Valitettavaa on kuitenkin se, että vaikka tytöt pärjäävätkin poikia paremmin koulussa ja opinnoissaan työelämään tämä pärjääminen ei ulotu (Näre 2000, 33). Tyttöryhmä poikkeaa melkoisesti poikaryhmästä. Tyttöjen tapa olla ryhmässä ja organisoitua poikkeaa poikien tavasta. Pojille on tyypillistä etsiä johtaja, jolle annetaan kyselemättä valtaa. Tyttöjen tapa organisoitua keskenään on enemmänkin meduusamaista. Johtajuutta ei selkeästi anneta yhdelle tytölle, vaan valta vaihtuu koko ajan. Valtapeli on lähes huomaamatonta, sanomattomia lakeja ja tapoja on monia. Tyttöporukka rakentuu pareista, ei niinkään yksilöistä. Positiivista meduusamaisessa ryhmämallissa on se, että ryhmä pitää yhtä ja ottaa vastuuta muista ryhmäläisistä (Hanström 1996, 7-9). Onnistunut tyttötyö ja tyttöryhmä edellyttää yhdessä laadittuja sääntöjä, tavoitteellisuutta, luottamuksellisuutta, toiminnallisuutta ja halua rikkoa ns. sankaritytön ja yksilön ihannoimaa puhetta. Tyttötyön tekeminen vaatii aikuisia vetäjiä, joilla on tiedostettu tavoite ja halu rohkaista tyttöjä puhumaan myös epävarmuudesta ja hämmennyksestä sekä taito ohjata keskustelua yleisemmälle tasolle eli kannustaa tyttöjä liikkumaan omista ongelmista tyttöjä yleisesti koskeviin asioihin. Tyttötyössä on tärkeä myös rajata tyttöjen yksityiskohtaisia kokemuksia ja näin olla kannustamatta heitä keskinäiseen kilpailuun kenellä olisi esimerkiksi rajuin viikonloppu. Keskustelun suunta olisi tärkeä ohjata yleisemmälle ja jopa historialliselle tasolle. Tyttötyössä tytöt voivat saada sosiaalisen kompetenssin vertaisryhmästä; yhteisiä tapoja suhtautua esim. huoritteluun, rasismiin ja nipistelyyn jne. Pelkästään

14 14 tietoisuus siitä, että minä en ole ainoa on usein erittäin vapauttava kokemus tytöille. Hyvä tyttötyön tekijä kannustaa toisaalta tyttöjä korostamaan yhteisöllisyyttä ja toisaalta myös näkemään omaa erilaisuutta sekä tunnistamaan kriittisyyden voimavarana (Oinas 2004). Mutta älä tuijota peiliin. Katso ympärillesikin. Kysy, keneksi sinun on sallittu kasvaa, kuka on asettanut naisenrajasi todellisten ihmisrajojesi sisäpuolelle. Liian pitkään olet kuullut, että voit vain muuttaa itseäsi. Sinulla on oikeus muuttaa myös maailmaa. (Olkinuora 2008, 12.) Aikuinen ohjaaja tyttötyössä voi olla murtamassa pelkoja ja ennakkokäsityksiä. Ohjaaja nostaa keskustelun yksilöstä yhteiseen ja myös yhteiskuntaa käsitteleväksi kokonaisuudeksi. Ohjaajan on tärkeää miettiä tekeekö hän töitä yksilön kanssa, itsetunnon parissa vai auttaako hän yksilöä elämään tällaisessa maailmassa. 3 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA RAJAUKSET Hurmaava, mutta hullu. Tyhmä kun pullosta tullu, ripsaria käyttää, aina hyvältä näyttää. Poikia kun ohi painaa, tyttö punaa huuliin laittaa. Toisiaan aina lohduttaa koittaa, ystävien sydämet voittaa. Pojista tykkää, kotiaskareensa parhaansa mukaan lykkää. Kynsilakkaa on pakko olla, muuten sekoaa polla! Tampereen Tyttöjen Talon tytöt Mirka, Laura Tässä tutkimuksessa on kolme keskeistä tavoitetta. 1) Alkuun esittelen ja kuvaan sukupuolisensitiivisyyttä käsitteenä. Sukupuolisensitiivisyys on terminä verrattain uusi, vasta 2000-luvulla syntynyt, ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia on tehty ja saatavilla melko niukasti. Tästä

15 15 syystä lienee paikallaan selittää käsitettä yksityiskohtaisemmin ja käytännönläheisemmin. 2)Toisena tavoitteena on kuvata Tampereen Tyttöjen Talon toimintaa ja sitä miten sukupuolisensitiivinen lähestymistapa on talon toiminnassa käytännössä otettu huomioon työskenneltäessä nuorten tyttöjen parissa. 3) Päättötyön kolmantena tavoitteena on esitellä sukupuolisensitiivisen työn koulutusta Tyttöjen Talolla. Työ on Tampereen Tyttöjen Talo- projektin johtajan prosessikuvaus koulutuksen suunnittelusta ja suunnitteluun liittyvistä teoreettisista viitekehyksistä. Työn aloitan lyhyellä kuvauksella tyttötyöstä ja sen oikeutuksesta nykypäivänä. Tämän jälkeen kuvailen projekteja, jotka ovat vaikuttaneet Tampereen Tyttöjen Talon suunnitteluun. Esittelen myös Tyttöjen Talo- projektin sisältöön vaikuttaneita teoreettisia viitekehyksiä: sosiaalityötä, innostamista, kulttuurista nuorisotyötä sekä sukupuolisensitiivistä tyttötyötä. Työn lopussa pohdin, myös työnohjauksen merkitystä Tyttöjen Talon työssä. Pääasiassa keskityn kuitenkin sukupuolisensitiivisen työn käsitteen avaamiseen sekä siihen, miten sukupuolisensitiivisyys näkyy Tampereen Tyttöjen Talolla sekä keskityn kuvaamaan 12-tunnin koulutuspaketin käytännön harjoituksineen. Lisäksi arvioin työssä myös opetuspakettia suhteessa aikuiskasvatukseen yhteisölliseen oppimiseen. Tutkimuksen tavoitteena on esitellä sukupuolisensitiivisentyön koulutuspaketti, nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä pyrkiä selittämään, mitä sukupuolisensitiivisyys-termillä tarkoitetaan ja kuinka näkökulman voi ottaa huomioon omassa työssä nuorten kanssa.

16 Tutkimusmenetelmä ja työn toteutus Kaavio 1.Kuvaus toimintatutkimuksen vaiheista: TAMPEREEN TYTTÖJEN TALO PROJEKTI ALKAA 2004 REFLEKTOINTI SYKLI 1 TOIMINTA HAVAINNOINTI KOULUTUSTARVE SUKUPUOLISENSITIIVISEEN TYÖHÖN REFLEKTOINTI TOIMINTA SYKLI 2 SUKUPUOLISENISITIIVISEN TYTTÖTYÖN KOULUTUSPAKETTI VALMIS 2009 HAVAINNOINTI

17 17 Työni aineistona käytän Tampereen Tyttöjen Talon kokemuksia sekä alan tutkimuksia. Tutkimusaineistoa olen kerännyt systemaattisesti vuodesta 2002 kun aloitin suunnitella Tampereen Tyttöjen Talon projektia, johon saimme rahoituksen Rahanautomaattiyhdistykseltä vuonna Käytännön työn kokemusta tyttöryhmien ohjaamisesta itselläni on jo vuosien ajalta ohjatessani tyttöryhmiä Tesoman Naapuri nimisessä yhteisötyön hankkeessa. Koulutusmateriaalin pohjana käytän suunnittelemaani Tampereen Tyttöjen Talon lähinnä vapaaehtoisille ja harjoittelijoille suunnattua koulutusmateriaalia. Tampereen Tyttöjen Talo järjestää kerran vuodessa 12-tunnin ohjaajakoulutuksen. Osallistujia tälle sukupuolisensitiivisen työn kurssille osallistuu keskimäärin 12. Jokainen osallistuja haastatellaan etukäteen. Koulutuksen jälkeen osallistujat ja Tyttöjen Talon työntekijät päättävät voiko henkilö jatkaa vapaaehtoisena tai harjoittelijana. Koulutukseen osallistujat ovat kaikki naisia. Suurin osa koulutukseen osallistujista on sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tai opetusalan loppuvaiheen opiskelijoita, joilla on suuri kiinnostus tulla vapaaehtoiseksi tai harjoittelijaksi tekemään työtä juuri Tyttöjen Talolle. Koulutukseen osallistuvia ei Talon tarvitse juurikaan rekrytoida, osallistujat ovat kuulleet tai lukeneet Tyttöjen Talon toiminnasta ja kiinnostuneet tulemaan toimintaan mukaan. 4 VUOROVAIKUTUS, MEDIA JA SUKUPUOLIROOLIT Ei tyttönä ole aina helppoa. On huolia, sydänsuruja. Voi kyynel koristaa poskea voi sydämeen kovasti koskea. Ei se silti ole elämää kummempaa, toista kun koettaa rakastaa Tampereen Tyttöjen Talon tyttö Priska

18 18 Vuorovaikutuksen ja median merkitys sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä on tärkeä. Jokapäiväinen elämä muodostuu vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. Nuorten 2000-luvun vuorovaikutus tapahtuu yhä useammin monien viestintävälineiden avulla (kännykkä, internet, televisio). Nykypäivänä puhutaan mediatajusta, millä tarkoitetaan sekä puhtaasti teknisiä käyttötaitoja kuten esim. kännykän tai tietokoneen käyttöä sekä ymmärrystä siitä, onko televisio-ohjelmassa kysymys kuvitteellisesta kertomuksesta vai tositapahtumasta (Suoranta 2003, 111). Vuorovaikutuksen kannalta nuorten ihmissuhteet ovat sähköistyneet, tästä meditoituneesta elämästä on tehty sekä synkkiä että valoisia tulkintoja. Synkän tulkinnan mukaan, vuorovaikutustilanteet ovat erakoittaneet ihmisiä, esimerkiksi televisioita katsellaan yksin ja omassa tilassa. Kodissa voi jokaisella perheen jäsenellä olla oma televisionsa, jota hän katsoo omassa huoneessa vailla vuorovaikutusta muihin perheenjäseniin. Tulkintoja median vaikutuksesta vuorovaikutukseen on kaksi; toisaalta valoisan tulkinnan aihetta antaa havainto, jonka mukaan media ei poissulje muita harrastuksia ja näin myöskään muita vuorovaikutuskohtaamisia ja toisaalta synkkä, jonka mukaan luontevien ja kunnollisten vuorovaiktustilanteiden puute näivettävät nuorten sosiaalisia taitoja. Olipa tilanne kumpi tahansa, mediavälineet vievät aikaamme yhä enemmän (Suoranta 2003,112.) Esiin nousee kuitenkin huoli, sulkeeko tämä medioitunut maailma ja yltäkylläinen teknisyys lasten ja nuorten sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja? Miten nuoret oppivat solmimaan aitoja ihmissuhteita? Ovatko verkossa tapahtuvat yhteisöt aitoja vuorovaikutustilanteita? Verkkoyhteisöt tarjoavat tilan, missä voi ilmaista itseään, kertoa ajatuksistaan ja tunteistaan ja luoda läheisiä ihmissuhteita muihin saman kiinnostuksen kohteen jakaviin ihmisiin. Mutta edelleen pohdin onko tämä aitoa vuorovaikutusta? (Emt. 112.) Työelämässä arvostetaan tiimi-, esimies- ja alaistaitoja tärkeänä osana työssä pärjäämisessä. Puhutaan työyhteisön hyvinvoinnista, avoimesta ilmapiiristä ja me-hengestä. Kuinka näitä taitoja voi harjoitella chattäämällä? Vai ajattelenko vanhanaikaisesti!

19 19 Yhteiskunnassamme on kuitenkin huomattu, kuinka kovenevan yhteiskunnan vaikeudet ovat alkaneet kasautua lasten harteille. Joka viidennellä Suomalaisella yläkouluikäisellä on vähintään keskivakavia masennusoireita. Suomen tytöt ovat itsemurhatilastoissa heti toisella tilalla maailmassa. Yhteispohjoismainen lasten hyvinvointitutkimuksesta selvisi, että suomalaisten lapsuus päättyy selvästi aikaisemmin kuin norjalaisten tai ruotsalaisten. Leikit vaihtuvat aikuismaiseen suorittamiseen kesken lapsuuden. On oltava vahva, kova ja pärjättävä ja vielä suosittukin. Suomalaislapsi tulee koulusta tyhjään kotiin, jossa hänen odotetaan pitävän itse huolen itsestään. Hän joutuu jo pienenä huolehtimaan itsestään ja aikuisten toimiin, joka tappa lapsessa leikkivän luovuuden. Lapsuuteen kuuluva leikkivä luovuus on perusedellytys tasapainoiselle minuudelle. Tutkimuksessa havaittiin, että yhteys vanhempien kanssa vietetyn ajan ja lapsen hyvinvoinnin välillä on selvä. Mitä niukempi on vuorovaikutus, sitä huonommin lapsi ja nuori voi. Lapsen ja nuoren identiteetti, muodostuu vuorovaikutuksesta vanhempiinsa. Omiin näkökulmiin ja rooliin jumiutuminen sekä omien rajojen puolustaminen edistävät yksin ajattelun taipumusta (Järventie 2004). Lapsen kasvussa keskeisin ehto on rakentaa luottamusta toisiin ihmisiin. Tämä tapahtuu välitetyksi ja huolehdituksi tulemisen kautta ja tätä opittua mallia lapsi käyttää aikuisena niin parisuhteessa kuin työsuhteissakin. Kyse on siis vuorovaikutuksen laadusta. Lapsen saama perusturva antaa hänelle mahdollisuuden kehittää omia vuorovaikutussuhteita muihin, itsearvostusta, muiden tarpeiden tunnistamista, empatiaa ja itsehillintää. Mitä jos luottamusta ei synny esimerkiksi omiin vanhempiin? Mitä jos lapsi ei saa riittävää perusturvaa? Kuka korvaa huolenpidon kun omilla vanhemmilla on jatkuva kiire ja omille lapsille ei riitä aikaa? Nuoruudessa nuori saa kuitenkin vielä toisen mahdollisuuden oman persoonansa rakentamiseen ja luottamuksen kasvattamiseen (Näre 2005,33-35). Tyttöjen lisääntyneitä ongelmia ollaan perusteltu oman identiteetin hämärtymisellä, kun äidillä ei ole aikaa ei ole mahdollisuutta vuorovaikutukseen. Tyttöjen ja poikien käytös on samankaltaistumassa.

20 20 Varsinkin tytöt ovat menettämässä otetta naisellisuudesta ja näin myös sukupuolinormista! (Järventie 2004). 4.1 Normit ohjaavat vuorovaikutusta Termi normi viittaa sellaisenaan vuorovaikutukseen, joiden välityksellä yhteisö saa jäsenensä toimimaan tai ajattelemaan tietyllä yhdenmukaisella tavalla (Sulkunen 1987,79). Normit ovat sääntöjä noudattavaa yhdenmukaista käyttäytymistä, jota valvotaan palkinnoin ja rangaistuksin. Jotkut normit vuorovaikutuksessa opitaan jo lapsena, ja niitä noudatetaan niin tehokkaasti, että sanktioita (palkintoja tai rangaistuksia) ei tarvita. Tällaisia normeja ovat mm. sukupuolikäyttäytymistä ohjaavat normit. Ne ovat jatkuvasti läsnä, mutta niiden läsnäoloa vuorovaikutuksessa on erittäin vaikea nostaa esiin. Vuorovaikutus liittää yksilön ympäristöönsä. Toisaalta vuorovaikutuksessa hän asettaa itsensä alttiiksi. Puhuja ottaa riskin, sillä puhuessaan ja ollessaan vuorovaikutuksessa hän paljastaa asteittain uskomuksiaan, tunteitaan ja käsityksiään. Vaikka minuuden paljastaminen ei olisi harkittua, sitä kuitenkin tapahtuu. Yksilön käsitys omasta itsestään muodostuu suhteessa toisiin ihmisiin. Minuuden kehittymisen kannalta vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on välttämätöntä (Raatikainen 1988, 87). Tutkimuksissa on todettu, että lapsi oppii paremmin uusia tehtäviä ja ongelmanratkaisuja, jos heillä on paljon vuorovaikutustilanteita ja puhetta. Kun lapsia rohkaistaan puhumaan keskenään tehtävänsuorituksen aikana, he onnistuvat paremmin kuin lapset, joiden välillä ei ole kielellistä vuorovaikutusta! Lapset oppivat toisten lasten vuorovaikutuksessa paljon erilaisia asioita. Lapsi kehittyy osallisuuden ja toiminnallisuuden kautta yhteisön jäseneksi. Osallisuus tähän maailmaan tapahtuu asteittain ja lapsi tarvitsee siihen paljon aikuisen tukea ja apua. Asteittain lapsi alkaa huomata toiset lapset ja liittyä heihin. Kun lapsi varttuu vertaisryhmän ja kulttuurin merkitys kasvaa, mutta aikuisuuden tukea tarvitaan. Koulu tuo mukanaan lapsen elämään vahvasti aikuisuuden ohjaavan roolin, aikuinen opastaa ja opettaa. Koulu tuo mukanaan myös vastuuta, joka voi aiheuttaa lapselle/nuorelle stressiä (Kronqvist 2006, 106).

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Poikien Talo - Oulu Nelivuotinen RAY:n kokonaan rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Vanhemmuuden tukeminen

Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE)

Saimaan amk Ritva Kosonen. Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Saimaan amk Ritva Kosonen Suomalaisen ja venäläisen kulttuurin erot (GLOBE) Valtaetäisyys Russia Power Distance Miten vähemmän valtaa omaavat ryhmän jäsenet hyväksyvät sen, että valta on jaettu epätasaisesti?

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin

VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot