Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa Sirpa Keränen, Eila Laukkanen ja Jukka Hintikka Selvitimme vuotiaiden nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamista ensiapupoliklinikassa. Aineistona oli otos erikoissairaanhoidon ensiapualueelle hakeutuneista alle 18-vuotiaista nuorista. Lähes kaikki intoksikaation vuoksi tulleet nuoret ohjattiin psykiatrin konsultaatioon. Sen sijaan päihteiden käyttöön ja siihen liittyviin ongelmiin ei paneuduttu. Jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon yksikköön tulevan nuoren psykososiaalinen tilanne tulisi selvittää, ja heidät pitäisi ohjata asianmukaiseen hoitoon. Nuoruusiässä psyykkisten häiriöiden määrä kaksinkertaistuu verrattuna lapsuuteen ja niitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon kuin aikuisilla (McGee ym. 1995). Useiden samanaikaisten mielenterveydenhäiriöiden esiintyminen on yleistä nuorilla (Kramer ja Garralda 1998). Yleisimpiä ovat päihdehäiriöiden ohella erilaiset mieliala-, käytös- ja ahdistuneisuushäiriöt (Marttunen ja Lönnqvist 2001). Lapsuuteen verrattuna myös itsetuhoisuus ja itsemurhat lisääntyvät nuoruudessa. Beckinsalen ym. (2001) aineistossa 24 %:lla vuotiaista tytöistä ja 15 %:lla samanikäisistä pojista oli jossain vaiheessa ollut itsetuhoisia ajatuksia. Lisäksi %:lla nuorista naisista ja 4 10 %:lla nuorista miehistä oli esiintynyt itsetuhoista käytöstä. Nuorten itsemurhien ehkäisyssä masennustilojen varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää (Marttunen 1996). Hawtonin ym. (1982) aineistossa lääkkeitä yliannoksen ottaneista nuorista oli käynyt yleislääkärillä 24 % edeltävän viikon ja 50 % edeltävän kuukauden aikana. Suurimmassa vaarassa olevat nuoret ottavat itsetuhoajatukset ja -yritykset puheeksi kaikkein epätodennäköisimmin (Beckinsale ym. 2001). Aiemmin itsemurhaa yrittäneet nuoret ovat erityinen riskiryhmä. Heidän itsemurhakuolleisuuteensa on seitsenkertainen verrattuna ikätovereihin (Laurent ym. 1998). He käyttävät myös muita enemmän alkoholia ja ovat muita useammin olleet psykiatrisessa hoidossa (Hawton ym. 1993). Itsetuhoisuuden lisäksi nuoren runsas alkoholinkäyttö on yhteydessä ajankohtaisiin mielenterveyden häiriöihin (Duncan ym. 1997, Laukkanen ym. 2001). Lisäksi runsas alkoholinkäyttö nuorena ennustaa tulevia mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä lisääntynyttä syrjäytymisvaaraa (Pitkänen 1999). Nuorten mielenterveysongelmia on vaikea tunnistaa, koska myös normaaliin kehitykseen liittyy runsaasti yksilöllistä vaihtelua sekä alttiutta psyykkisiin ja psykosomaattisiin oireisiin (Laukkanen 1993). Lisäksi mielenterveyshäiriöiden oirekuva on aluksi epätyypillinen. Esimerkiksi käytöshäiriöiden taustalla voi olla masennus, alkava persoonallisuushäiriö tai jopa psykoottinen sairaus (Yung ja McGorry 1996, Marttunen ja Lönnqvist 2001). Varhainen puuttuminen nuorten mielenterveysongelmiin ja niiden tehokas hoito on todettu hyödylliseksi sekä häiriöiden aiheuttamien kehityshaittojen ehkäi- Duodecim 2003;119:

2 semisessä että aikuisuuden psyykkisen terveyden kannalta (Ferdinand ym. 1995, Pelkonen ym. 1998). Yleislääkärillä on tärkeä rooli nuorten mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Nuoret hakevat yleislääkäriltä apua myös psyykkisiin ongelmiinsa, mutta nämä ongelmat ovat usein peittyneet psykosomaattisten ja somaattisten oireiden taakse (Kramer ja Garralda 1998). Nuorille mielenterveyden ongelmista puhuminen on vaikeaa (Potts ym. 2001). Toisaalta yleislääkärit kokevat, ettei heillä ole riittävää koulutusta nuorten mielenterveyden ongelmien tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen (Saunders ym. 1994, Veit ym. 1996). Selvitimme, miten yleissairaalan ensiapupoliklinikkaan hakeutuvia alle 18-vuotiaita ohjataan psykiatrin konsultaatioon. Erityisesti tarkastelimme päihtyneen nuoren ohjaamista psykiatrisiin selvittelyihin. Aineisto ja menetelmät Taulukko 1. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot. Sosiodemografiset tiedot (koulu, asuminen) Ensiapuun tulon syy ja ajankohta Alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisuus Psykiatrin konsultaation järjestäminen ja jatkohoito Yhteydenotto viranomaiseen (sosiaaliviranomainen tai muu) Aiempi psykiatrinen hoitokontakti Lääkitys Viiltely ja itsemurha-ajatukset tai -yritykset Tutkimusaineisto muodostui neljän kuukauden aikana (lokakuu 2000 tammikuu 2001) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yliopistosairaalan (KYS) sekä kahden aluesairaalan Iisalmen aluesairaalan (ISA) ja Varkauden aluesairaalan (VAS) ensiapupoliklinikoille hakeutuneiden vuotiaiden sairauskertomustiedoista. Sairaanhoitopiirin väestöpohja on Ensiapupoliklinikoihin saapui tutkimusaikana kaikkiaan 810 nuorta, joista 611 KYS:aan, 94 ISA:aan ja 105 VAS:aan. Ensiapuun hakeutuneista nuorista enemmistö (65 %) oli tyttöjä. Nuoret, jotka ensiapupoliklinikkaan tultuaan siirtyivät suoraan psykiatriseen sairaalahoitoon ilman somaattisen erikoisalan tutkimusta, jätettiin pois aineistosta. Myöskään sellaisia tapauksia ei otettu mukaan, joissa diagnoosina oli alavatsakipu (R10.3), muu/määrittämätön (R10.4) ja yleinen vatsakipu (R10.1), koska niihin liittyi varsin usein orgaaninen tausta (esim. gynekologiset häiriöt) ja kyseiset nuoret ohjautuivat ensisijaisesti somaattiseen jatkoselvittelyyn esimerkiksi kirurgille tai gynekologille. Lisäksi poisjättökriteereinä olivat eräät yksittäiset oirediagnoosit, kuten määrittämätön kuume, ei-spesifiset ihottumaoireet ja yleisesti suurentuneet imusolmukkeet, joiden katsottiin olevan merkityksettömiä tutkimussuunnitelman kannalta. Tutkimusaineistoon otettiin nuoret, jotka olivat saaneet jonkin seuraavista diagnooseista: mielenterveys- ja käyttäytymishäiriö (n = 18), oirediagnoosi (ICD-10:n XVIII luku»r-diagnoosi») (n = 26), intoksikaatio (n = 16), tutkimusdiagnoosi (ICD-10:n XXI luku»z-diagnoosi») (n = 6). Lisäksi aineistoon otettiin joka viides tapaturmadiagnoosin saanut nuori (n = 33) ja joka viides ilman diagnoosia jäänyt (n = 14). Lopullinen aineisto muodostui 113 nuoresta (58 % tyttöjä), mikä on 14 % alkuperäisestä määrästä. Sairauskertomuksista kerätyt taustatiedot on lueteltu taulukossa 1. Huumeseulontaa ei tehty rutiinimaisesti kaikille ensiapuun hakeutuneille nuorille. Aineiston tilastolliseen tutkimiseen käytettiin SPSS ohjelmaa. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja tilastollisen merkitsevyyden laskemisessa käytettiin Fisherin tarkan todennäköisyyden testiä. Tulokset Psykiatriseen konsultaatioon ohjattiin 29 % aineiston nuorista (taulukko 2). Enemmistö aineiston nuorista oli peruskoululaisia ja asui kotona. Konsultaatioon ohjattiin seuraavat osuudet eri diagnoosiryhmistä: tapaturma 3 %, intoksikaatio 87 %, mielenterveyden häiriö 78 %, tutkimusdiagnoosi 33 %, oirediagnoosi 4 % ja diagnoositta jääneet 14 %. Konsultaatioon ohjattujen joukossa oli suhteellisesti enemmän tyttöjä (85 %) kuin konsultaation ulkopuolelle jääneissä (48 %). Konsultaatioon ohjatuista nuorista suurempi osa (19 %) ei käynyt koulua tai ollut töissä verrattuna konsultaation ulkopuolelle jääneisiin (5 %) (taulukko 2). Keskimääräisessä iässä ei ollut merkitsevää eroa ryhmien välillä (konsultaatioryhmä 15,5 ± 1,1 v, muut 15,7 ± 1,1 v). Konsultaatioryhmässä joka neljäs oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Aineistosta 31 %:lla oli merkintä aiemmasta psykiatrisesta hoitokontaktista. Heistä 74 % ohjattiin psykiatrin konsultaatioon ja 6 % palasi takaisin hoitoon psykiatriseen sairaalaan (olivat hoidossa psykiatrisessa sairaalassa ja olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan somaattisen syyn vuoksi). Sosiaaliviranomaisiin otettiin yhteys kolmen nuoren asioissa. Heistä yhdelle tehtiin myös psykiatrinen konsultaatio S. Keränen, ym.

3 Taulukko 2. Tietoja tutkimusaineiston nuorista. Psykiatrinen Ei psykiatrista p-arvo konsultaatio konsultaatiota tehty (n = 33) (n = 80) n % n % Tyttöjä ,001 Koulutustausta: Peruskoulu <0,05 Lukio 3 4 Ammattikoulu Työ 1 3 Ei töissä/koulussa Tieto puuttuu Asuminen: Kotona <0,001 Muuttanut kotoa Sijoitettu kodin ulkopuolelle Tieto puuttuu Aiempi psykiatrinen hoitokontakti: Kyllä <0,001 Ei Diagnoosi: Tapaturma (S00-S99) <0,001 Intoksikaatio (T00-T98) Mielenterveys (F00-F99) Tutkimus (Z00-Z99) Oire (R00-R99) Ei diagnoosia Taulukko 3. Psykiatrin konsultaatioon ohjattujen ja muiden nuorten sairaalaantulon ajankohta, lääkitys, alkoholin vaikutuksen alaisuus, psykiatriseen jatkohoitoon ohjaus ja itsetuhoajatukset tai -käytös. Psykiatrinen Ei psykiatrista p-arvo konsultaatio konsultaatiota tehty (n = 33) (n = 80) n % n % Tuloajankohta 1 Päivä (8 16) Ilta (16 22) Yö (22 8) NS Lääkitys: Psyykenlääke <0,001 Muu lääkitys Molemmat Ei lääkitystä Alkoholin vaikutuksen alainen: Kyllä NS Ei Psykiatriseen jatkohoitoon ohjaus: Ei <0,001 Kyllä, avohoito Kyllä, sairaala Itsetuhoajatukset tai viiltely: Kyllä <0,001 Ei Tieto puuttuu 22 nuoren osalta (aluesairaala) NS = ero ei merkitsevä Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa 1149

4 Ensiapuun tulon ajankohdat jakautuivat melko tasaisesti vuorokauden eri aikoihin (taulukko 3). Psykiatriseen konsultaatioon nuoret ohjattiin pääasiassa illan ja yön aikana (85 %). Konsultaatioryhmän nuorista 41 % käytti psyykenlääkitystä (taulukko 3). Psykiatrista jatkohoitoa suositeltiin 82 %:lle konsultaatioon ohjatuista. Heistä 36 % lähetettiin psykiatriseen sairaalahoitoon. Kahdenkymmenenneljän nuoren asiakirjoissa oli maininta itsemurha-ajatuksista tai viiltelystä. Kahta lukuun ottamatta heidät ohjattiin psykiatriseen konsultaatioon (taulukko 3). Yhdelle tarjottiin mahdollisuutta konsultaatioon, mutta hän kieltäytyi. Yksi nuori ohjattiin takaisin psykiatriseen sairaalaan, jossa hän oli jo hoidossa. Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan saapuneista 16 nuoresta vain puolet ohjattiin psykiatriseen konsultaatioon. Kuvataksemme päihtyneiden nuorten havaitsematta jääneitä psykososiaalisia ongelmia, poimimme erilleen ne kahdeksan päihtynyttä, joita ei ohjattu konsultaatioon. Heitä on kuvattu taulukossa 4. Yhtä lukuun ottamatta (esimerkki E) kaikkien veren alkoholipitoisuudeksi saatiin alkometrilla vähintään yksi promille. Kolme nuorta oli löydetty kadulta (C,D,G) ja yksi oli viiltänyt ranteeseensa. Vain yhdestä (G) tehtiin lastensuojeluilmoitus ja yhden tapauksessa (A) otettiin jälkeenpäin yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Sairauskertomuksista ei löytynyt merkintöjä alkoholinkäytöstä eikä myöskään tietoja psyykkisestä voinnista tai kasvuolosuhteista. Pohdinta Psykiatriseen konsultaatioon ohjattiin enemmistö niistä nuorista, joilla oli ollut aiemmin psykiatrinen hoitokontakti, jotka käyttivät psyykenlääkitystä tai joilla oli esiintynyt itsetuhoista käyttäytymistä. Erityisesti yliannoksen lääkkeitä ottaneet ohjattiin lähes poikkeuksetta konsultaatioon. Itsemurhaa yrittäneiden nuorten jälkihoidon järjestäminen onkin tärkeää itsemurhien ehkäisemiseksi (Nadkarni ym. 2000), ja sitä suunniteltaessa huomiota pitäisi kiinnittää erityisesti aikaisempiin itsemurhayrityksiin, vakaviin itsemurha-ajatuksiin, masennukseen ja päihteiden ongelmakäyttöön (Schaffer ja Pfeffer 2001). Alkoholin vaikutuksen alaisena ensiapupoliklinikkaan tulleista psykiatriseen konsultaatioon ohjattiin vain joka toinen. Oletamme, että nuorten alkoholinkäyttöön ei osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Tapausesimerkkimme kuvaavat päihtyneen nuoren kohtaamiseen, esitietojen keräämiseen ja riittävän jatkoselvittelyn järjestämiseen liittyviä ongelmia (taulukko 4). Asiakirjojen mukaan yhdeltäkään päihtyneeltä nuorelta ei kysytty päihteidenkäytöstä, psyykkisistä oireista tai aiemmasta itsetuhoisesta käytöksestä. Esitietojen puutteellisuutta saattaa selittää osin se, että kaikki päihtyneet olivat tulleet ensiapupoliklinikkaan illan tai yön aikana. Siitä huolimatta tarkempi selvittely olisi ollut tarpeen. Jälkeenpäin arvioituna kahdessa esimerkkitapauksessa on saattanut esiintyä itsetuhoista käyttäytymistä (esimerkit E ja H). Kahdessa muussa tapauksessa on epäiltävä psyykkisen kasvun ja kehityksen ongelmia (esimerkit B ja C). On mahdollista, että ensiapupoliklinikoissa nuorten alkoholinkäyttöä pidettiin ikään kuuluvana kokeilunhaluna. Nuoren humalahakuinen juominen liittyy kuitenkin ajankohtaisiin psykososiaalisiin vaikeuksiin ja huonoon psykososiaaliseen ennusteeseen (Koivusilta ym. 1998, Laukkanen ym. 2001, Marttunen ja Lönnqvist 2001). Tulostemme mukaan tyttöjä ohjattiin konsultaatioon herkemmin kuin poikia. McGee ja Stanton (1992) totesivat tyttöjen kokevan enemmän stressiä esimerkiksi konflikteissa vanhempien kanssa ja ylipainosta. Tutkijat päättelivät, että tytöt ovat haavoittuvampia nuoruusiän stressitilanteissa. Tätä olettamusta tukee se, että tytöillä esiintyy enemmän psyykkisiä häiriöitä kuin pojilla. Toisaalta on todettu, että nuoruusikäisten tyttöjen pahoinvointi tulee esille useammin ruumiillisina ja psyykkisinä oireina ja että he ovat halukkaampia hakemaan psykiatrista apua kuin pojat. Pojille on tyypillistä oireilu käytös- ja päihdeongelmien kautta (Offer ja Schonert-Reichl 1992, McGee ja Stanton 1992). Myös hoitoon ohjaamisessa on eroa sukupuolten välillä. Suokas ja Lönnqvist (1995) totesivat, että alkoholi liittyy nuorten ja yksinäis S. Keränen, ym.

5 Taulukko 4. Kuvauksia esimerkkitapauksista. Esitiedot Tila ensiavussa Jatkotoimenpiteet ja diagnoosi A 16-vuotias tyttö tuotiin yöllä ambulanssilla humalatilan vuoksi. Hän oli kaatuillut. Ei tajunnanmenetyksiä. Kaverit olivat huolestuneet ja hälyttäneet ambulanssin paikalle. Alkometrilukema ambulanssissa 3,54. B 17-vuotias poika tuotiin yöllä ambulanssilla tajuttomuus-kouristuskohtauksen vuoksi. Aiemmin hän oli trauman jälkiseurauksena saanut tajuttomuuskouristuskohtauksen, jolloin oli todettu vasemmanpuoleinen ohimo- ja otsalohkon ruhjevamma, joka oli hoidettu konservatiivisesti. B on käynyt peruskoulun, jonka jälkeen hän on ollut töissä kotitilalla. Lääkityksenä oli hydroksitsiinihydrokloridia tarvittaessa. Nyt B oli yksin ollessaan juonut väkeviä alkoholijuomia. Vanhemmat olivat löytäneet B:n vessan lattialta kouristelevana, oksentavana ja suusta oli tullut vaahtoa. C 16-vuotias 10. luokkaa käyvä poika tuli yöllä lähetteellä intoksikaation vuoksi. C:llä oli epilepsia, johon hänellä oli lääkityksenä okskarbatsepiini. Nyt C oli löytynyt kadulta, kylmästä makaamasta, hän oli ollut matkalla diskoon. Ensihoitopaikassa C oli vastaillut yksittäisiä sanoja, sammunut kuitenkin nopeasti. Hän oli mennyt hypotoniseksi ja häntä oli nesteytetty, joten hänet oli lähetetty jatkohoitoon. D Poliisi oli löytänyt illalla nurmikolta vatsallaan makaamasta 16-vuotiaan tytön. Ambulanssin tullessa paikalle D oli puhunut muutamia sanoja ja availlut silmiään. Alkometriin D puhalsi 1,0. E 16-vuotias lukiolaistyttö oli tehnyt leipäveitsellä haavan oikeaan ranteeseensa. Tuloajasta ei ollut mainintaa. F 15-vuotias runsaasti alkoholia nauttinut tyttö saapui ensiapuun uuden vuoden aattoiltana. Oli viimeksi kesäkuussa ollut ensiavussa alkoholinkäytön vuoksi (F10.1). G 15-vuotias tyttö tuotiin ensiapuun puolilta öin, koska hän oli sammunut hankeen. Oli nauttinut viinaa, spriitä ja viiniä. H 17-vuotias poika oli kaatunut ja lyönyt päänsä. Saapui ensiapuun aamuyöllä. Puhalsi alkometriin 2,03, vastaili kysymyksiin. Periferia viileä, ei muuta erityistä. Oli tullessaan tajuissaan mutta hieman unelias. Puhalsi alkometriin 1,35. Muisti ottaneensa alkoholia. Kliinisessä tutkimuksessa, laboratoriotutkimuksissa ja pään tietokonekerroskuvauksessa ei todettu mitään normaalista poikkeavaa. Ensiavussa oli jo tajuissaan ja vastaili kysymyksiin. Veren alkoholipitoisuus oli 2,4. Kielsi ottaneensa ylimääräisiä lääkkeitä. Kliiniset löydökset olivat normaalit. Ensiavussa oli heräteltävissä ja yökkäili. Verenpaine oli 153/ 104 mmhg ja syketaajuus 103/ min. Ihorikkoja, kliiniset löydökset muuten normaalit. Huumeseulonnan tulos negatiivinen. Puhalsi alkometriin 0,8. Haava suturoitiin. Puhalsi alkometriin 1,9 ja oksensi runsaasti. Verenpaineet olivat matalat mutta nousivat nesteytyksellä. Muuten kliinisessä tutkimuksessa ei todettu poikkeavaa. Tullessa puhalsi alkometriin 1,7. Ei ko-operoinut mutta oli tajuissaan. Pupillat olivat laajat ja huonosti reagoivat. Oksensi runsaasti. Aluksi epäiltiin amfetamiinijohdoksia. Virtsan huumeseulonnan tulos oli kuitenkin negatiivinen. Tullessa puhui vilkkaasti ja puhalsi alkometriin 1,9. Kliinisessä tutkimuksessa ei todettu muuta poikkeavaa. Yöpyi ensiavussa ja kotiutui aamulla. Omaisia oli yritetty tavoitella onnistumatta. Myöhemmin lääkäri oli ottanut yhteyttä sosiaaliviranomaisiin. Aiempi psykiatrinen hoitokontakti. Diagnoosi F10.1 alkoholin käyttö. Jäi yöksi tarkkailuun. Diagnoosi R 56.8 convulsiones cerebrales susp. Jäi yöksi tarkkailuun. Koska huumeseulonnan ja bentsodiatsepiinimäärityksen tulokset olivat negatiiviset, psykiatrin konsultaatio katsottiin tarpeettomaksi. Diagnoosi F 10.1 alkoholin käyttö. Jäi yöksi tarkkailuun ja kotiutui ilman psykiatrista konsultaatiota. Diagnoosi F10.1 alkoholin käyttö. Kotiutui saatuaan haavan hoito-ohjeet. Diagnoosia ei annettu. Oli otettu tarkkailuun seurantaan. Oli selvinnyt, ja äiti oli saapunut paikalle. Kotiutuessa oli varoiteltu alkoholinkäytöstä mutta ei ohjattu selvittelyyn. Diagnoosi: alkoholinkäytöstä johtuva intoksikaatio. Otettiin seurantaan. Kello neljä yöllä vastaili kysymyksiin mutta sittemmin karkasi ensiavusta. Taksi toi takaisin vähäpukeisena. Vanhempiin ei saatu yhteyttä. Kotiutui aamulla. Lastensuojeluviranomaisille tehtiin ilmoitus. Kertoi olevansa rahaton ja ettei tiedä, missä hänen runsaasti alkoholia käyttävä äitinsä on. Ei lähetetty psykiatrin konsultaatioon. Diagnoosi: T51.0 etanolin myrkytysvaikutukset. Otettiin tarkkailuun. Poistui kuitenkin tunnin kuluttua omalla vastuulla sanoen, että hänellä oli aiemmin ollut aivotärähdys ainakin kolme kertaa ja että hän oli perillä asiasta. Päänsärky kuitenkin jatkui, ja potilas saapui kahden päivän kuluttua uudelleen ensiapuun. Myös pahoinvointia oli esiintynyt. Nyt diagnoosina oli aivotärähdys. Saapui jälleen muutaman päivän kuluttua ensiapuun. Oli lyönyt nyrkkinsä läpi lasiovesta ja joutui ommeltavaksi. Diagnoosi: päänsärky ja aivotärähdys. Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa 1151

6 Taulukko 5. Lakien suomat mahdollisuudet ohjata päihteitä käyttävä alaikäinen hoitoon. Laki Hoitomahdollisuus Indikaatio Toimenpide Mielenterveyslaki Tahdosta riippumaton hoito Päihdeongelma ja mielisairaus Ohjaaminen psykiatrin, nuorisotai vakava mielenterveyden häiriö psykiatrin tai lastenpsykiatrin Merkittävä, akuuttia haittaa konsultaatioon aiheuttava päihdehäiriö, johon liittyy jokin mielenterveyshäiriö Lastensuojelulaki Sosiaalitoimen tukitoimet, Puutteet lapsen kasvatusolosuh- Yhteydenotto sosiaaliviranhuostaanotto teissa vaarantavat lapsen omaiseen, lastensuojeluterveyttä tai kasvua ilmoitus Lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään ja kehitystään Päihdehuoltolaki Tahdosta riippumaton hoito Nuoren väkivaltaisuus Yhteydenotto sosiaaliviran- Terveysvaara omaiseen ten miesten toistuviin itsemurhayrityksiin. Heidän itsemurhayrityksensä jäävät usein kuitenkin havaitsematta, ja heille tarjotaan harvemmin jatkohoitoa kuin niille nuorille miehille, jotka eivät käytä alkoholia. Aineistossamme nuorista, jotka eivät olleet saaneet diagnoosia, joka kuudes ohjattiin psykiatriseen konsultaatioon. Tämän perusteella aineiston edustavuus olisi lisääntynyt, jos mukaan olisi otettu kaikki ilman diagnoosia jääneet. Tapaturmaryhmästä on mahdollisesti jäänyt pois itsetuhoisesti käyttäytyneitä, koska ryhmästä poimittiin mukaan vain viidennes. Kokonaan pois suljetussa vatsakipuisten ryhmässä psyykkinen oireilu on myös ollut mahdollista, vaikka ensiapupoliklinikkaan hakeutumisen välitön syy olisikin ollut somaattinen. Näine puutteineenkin aineistomme nuoret ovat kohtalaisen edustava otos ensiapupoliklinikkaan saapuvista mielenterveys- ja päihdeongelmaisista nuorista. Sairauskertomuksiin perustuvien tutkimusten aineistoissa on aina puutteellisuuksia sen mukaan, miten asiat on kirjattu. Omassa aineistossamme oli puutteita esimerkiksi asumisen, koulutustaustan ja erityisesti poliklinikkaan tuloajan suhteen. Kliinisistä ongelmista kirjataan ne, jotka havaitaan, ja havaitsemattomia ei sairaus- kertomusten mukaan olekaan. Psykiatristen interventioiden todellinen tarve ensiapuun hakeutuvien nuorten keskuudessa voidaan selvittää vain prospektiivisen, suoraan nuoriin kohdistuvassa tutkimusasetelmassa. Menetelmällisistä puutteista huolimatta uskomme tulosten perusteella voitavan päätellä, että ensiapupoliklinikoissa ja päivystysvastaanotoilla tulisi nykyistä tarkemmin selvittää päihtyneenä tulevien nuorten elämäntilannetta. Henkilökunta todennäköisesti huomaa nuoren ongelmat, mutta uskallus ja keinot puuttua tilanteeseen ovat riittämättömiä. Useat lait tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia puuttua nuoren tilanteeseen, ja näitä mahdollisuuksia tulisi tarvittaessa käyttää (taulukko 5) (Ranta 1998, Kaltiala-Heino 2001). Varhainen puuttuminen nuoren päihdeongelmiin on yhtä tärkeää kuin puuttuminen heidän mielenterveysongelmiinsa. Apua tarvitsevien nuorten hakeutuminen ensiapupoliklinikkaan tarjoaa siihen mahdollisuuden. Ehdotamme, että jokaisen päihtyneenä terveydenhuollon yksikköön tulevan tai toimitetun nuoren psykososiaalinen tilanne selvitettäisiin huolellisesti ja että heidät ohjattaisiin tarvittaessa psykiatriseen arviointiin heti päihtymyksen mentyä ohi S. Keränen, ym.

7 Kirjallisuutta Beckinsale P, Martin G, Clark S. Youth suicide issues in general practice. Aust Fam Phys 2001;30: Duncan BC, Pollock N, Bukstein OG, Mezzich AC, Bromberger JT, Donovan JE. Gender and comorbid psychology in adolescents with alcohol dependence. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1997; 36: Ferdinand RF, Verhulst FC, Wizznitzer M. Continuity and change of selfreported behaviors from adolescence into young adulthood. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1995;34: Hawton K, O Grady J, Osborn M, Cole D. Adolescents who take overdoses: their characteristics, problems and contacts with helping agencies. Br J Psychiatry 1982;140: Hawton K, Fagg J, Platt S, Hawkins M. Factors associated with suicide after parasuicide in young people. Br J Psychiatry 1993;306: Kaltiala-Heino R. Alaikäisen tahdosta riippumaton hoito: mitä mielenterveyslain vakava mielenterveyden häiriö alaikäisillä tarkoittaa? Sosiaali- ja terveysministeriölle annettu selvitysraportti Koivusilta L, Rimpelä A, Rimpelä M. Health related lifestyle in adolescence predicts adult educational level: a longitudinal study from Finland. J Epidemiol Community Health 1998;52: Kramer T, Garralda ME. Psychiatric disorders in adolescents in primary care. Br J Psychiatry 1998;173: Laukkanen E. Nuoruusiän psyykkinen kehitys ja sen häiriintyminen. Kuopio Univ Pub D, Medical Sciences 30. Väitöskirja. Kuopio: Kuopion yliopisto, Laukkanen E, Shemeikka S, Viinamäki H, Pölkki P, Lehtonen J. Heavy drinking is associated with more severe dysfunction among girls than boys. J Adolesc Health 2001;28: Laurent A, Foussard N, David M, Boucharlat J, Bost M. A 5-year followup study of suicide attempts among french adolescents. J Adolesc Health 1998;22: Marttunen M. Nuorten depressio hoidettava ajoissa. Kansanterveyslehti 1996;3(6):13. Marttunen M, Lönnqvist J. Nuorten päihdehäiriöiden luonne ja kulku. Duodecim 2001;117: McGee R, Stanton WR. Sources of distress among New Zealand adolescents. J Child Psychol Psychiatry 1992;33: McGee R, Feehan M, Williams S. Long-term follow-up of a birth cohort. Kirjassa: Verhulst FC, Koot HM, toim. The epidemiology of child and adolescent psychopathology. New York: Oxford Univ Press 1995, s Nadkarni A, Parkin A, Dogra N, Stretch D D, Evans P A. Characteristics of children and adolescents presenting to accident and emergency departments with deliberate self harm. J Accid Emerg Med 2000; 17: Offer D, Schonert-Reichl KA. Debunking the myths of adolescence: findings from recent research. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1992;316: Pelkonen M, Marttunen M, Pulkkinen E, Laippala P, Lönnqvist J, Aro H. Disability pensions in severely disturbed in-patient adolescents. Twenty-year prospective study. BJM 1998;172: Pitkänen T. Problem drinking and psychological well-being: A five-year follow-up study from adolescence to young adulthood. Scand J Psychol 1999;40: Potts Y, Gillies M L, Wood S F. Lack of mental well-being in 15-yearolds: an undisclosed iceberg? Fam Prac 2001;18: Ranta H, toim. Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö. Jyväskylä: Lakimiesliiton Kustannus, Saunders SM, Resnick MD, Hoberman HM, Blum RW. Formal help-seeking behavior of adolescents identifying themselves having mental health problems. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1994; 33: Schaffer D, Pfeffer CR. Practice parameter for the assesment and treatment of children and adolescents with suicidal behavior. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40 Suppl 7:24S 51S. Suokas J, Lönnqvist J. Suicide attempts in which alcohol is involved: a special group in general hospital emergency rooms. Acta Psychiatr Scand 1995;91: Veit FC, Sandi LA, Coffey CM, Young DY, Bowes G. Barrier to effective primary health care for adolescents. Med J Austr 1996;165: Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis: past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22: SIRPA KERÄNEN, LK skeranen@hytti.uku.fi Kotkankallionkatu 6 8 A Kuopio EILA LAUKKANEN, ma. professori, ylilääkäri JUKKA HINTIKKA, dosentti, osastonylilääkäri KYS:n psykiatrian klinikka PL 1777, Kuopio Nuoren mielenterveys ja päihdeongelmien havaitseminen ensiavussa 1153

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012

Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi. Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsemurhaa yrittäneen potilaan elinsiirtokelpoisuuden arviointi Antero Leppävuori XV Suomen Transplantaatiopäivät 26.1.2012 Itsetuhoisuus Henkeä uhkaavan riskin ottaminen Itsen vahingoittaminen Itsetuhokäyttäytyminen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2. MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito

Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Näkökulmia toiminnan uudistamiseen Juha Koivu Hasse Karlsson, ylilääkäri, VSSHP/psykiatria; prof., TY toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria 3/27/2015 3/27/2015 3/27/2015 Aivosairauksien aiheuttamat kustannukset

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa Mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle joka vuosi yli 11 miljardia Työmarkkinat 4,7 mrd Terveyspalvelut 2,6 mrd Lähde: Health at a Glance: Europe

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY Nuorten kokemuksia erosta, mielenterveydestä ja päihteistä 24.5.2017 KM Sofia Virta Pinja Uutela ja Mona Tuomi 26.4.2018 Moip!- projektityöntekijä Mona Entinen Moip!-ryhmäläinen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto Psykoosien varhaistunnistuksen uusi aalto McGorry s työryhmän Australiassa 1990- luvulla kehittämät toimintamallit

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja

Itsetuhoisten potilaiden arviointi ja Kirsi Suominen ja Hanna Valtonen TEEMA: PÄIVYSTYSPSYKIATRIA, NÄIN TUTKIN Aikaisempi itsemurhayritys merkitsee liki 40-kertaista itsemurhariskiä. Itsemurhavaaraa arvioitaessa potilaalta on aina kysyttävä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma 10.11.2017 Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus)

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli

Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli Helsingin Kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen Asumisneuvontatiimin Asumisneuvoja- Psykiatrinen sairaanhoitaja-työmalli Psykiatrinen sairaanhoitaja Sirpa Roos & asumisneuvoja Maarit Lehtinen MONIAMMATILLINEN

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista

Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Yleistä liikenteessä tapahtuvista itsemurhista Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Kuopio Inkeri Parkkari Johtava asiantuntija, psykologi Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan

Lisätiedot