Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastine merkittävien tulvariskialueiden nimeämisehdotuksen palautteeseen vuonna 2011

Transkriptio

1 Liite 1 Dnro EPOELY/59/07.02/2011 Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vastine merkittävien tulvariskialueiden nimeämisehdotuksen palautteeseen vuonna 2011 Taustaa Kuuleminen ehdotuksesta Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi järjestettiin Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ehdotti neljää aluetta nimettäväksi merkittäväksi tulvariskialueeksi: Kyrönjoella Ilmajoki-Munakka-Seinäjoki ja Ylistaro-Veikkaala, Laihianjoella Laihian taajama-runsor ja Lapuanjoella Lapuan taajama. Kuulutus oli nähtävillä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla sekä lisäksi kuulutus lähetettiin tiedoksi alueen kirjastoihin. Kuulemisesta tiedotettiin sanomalehdissä (Ilkka, Pohjalainen, Vasabladet, Keski- Pohjanmaa). Lehdistötiedote lähetettiin alueellisiin medioihin ja aiheesta annettiin muutama haastattelu. Viralliset lausuntopyynnöt lähetettiin alueen kunnille, maakuntien liitoille, pelastusviranomaisille, alueellisten ELY-keskusten elinkeino- sekä liikennevastuualueille sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Näille tahoille järjestettiin asiasta maakuntakohtaiset infotilaisuudet. Kevään aikana ehdotusta esiteltiin myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa kuntien ja ELY-keskusten välisissä kehittämiskeskusteluissa ja lisäksi käytiin erillisiä keskusteluja Vaasan, Seinäjoen, Lapuan ja Ilmajoen kuntien kanssa. Ehdotusta esiteltiin alueen jokineuvottelukuntien vuosittaisissa kokouksissa (Kyrönjoen, Lapuanjoen, Ähtävän-, Purmon-, Kruunupyyn- ja Kovjoen sekä Isojoen-Teuvanjoen neuvottelukunnat). Asiasta annettiin erillinen tiedoksianto alueellisille sidosryhmille kuten pengerrysyhtiöille, vesi- ja viemärilaitoksille, sähkö- ja voimayhtiöille, säännöstely-yhtiöille sekä maa- ja metsätalouselinkeinojen sekä vesiensuojelun edunvalvonta- ja neuvontajärjestöille. 1 Yleistä lausunnoista ja kommenteista Lausuntoja sekä mielipiteitä tuli yhteensä 35 kpl seuraavilta tahoilta: Lausunnonantaja Kpl Kunta 22 Muu viranomainen 4 Järjestö/liitto 5 Yritys/yhteisö 3 Yksityinen henkilö 1 Kaikki yhteensä 35 ELY-keskus on käsitellyt kaikki lausunnot ja kannanotot ja huomioinut nämä ehdotuksen tarkistuksessa. Lausunnon ja mielipiteiden antajista 14 kannattaa ehdotusta, 18 kannattaa ehdotusta, mutta esittää joitakin tarkennuksia tai huomautuksia ehdotuksen rajaukseen tai ehdotuksen tausta-aineistoihin. Kaksi lausunnon antajaa pitää ehdotusta riittämättömänä ja vajavaisena. Lausunnoissa esitetään kaikkia neljää merkittävää tulvariskialuetta laajennettavan. ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde Alvar Aallon katu 8 PL 156, Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44 PL 262, Vaasa NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser Växel Alvar Aallon katu 8 PB 156, Seinäjoki Korsholmsesplanaden 44 PB 262, Vasa Torikatu 40 PL 77, Kokkola Torggatan 40 PB 77, Karleby

2 Merkittävät tulvariskialueet * Ilmajoki-Munakka-Seinäjoki (Kyrönjoki) Seinäjoen kaupunki esittää merkittävän tulvariskialueen laajentamista alavirran suuntaan Malkakosken patoon asti. Perusteluina mainitaan joen lähialueella tulvavaarassa oleva asutus sekä tieyhteyksien katkeaminen tulvan aikaan. Kaupunki esittää että, 1500 asukasta on oikeampi arvio tulvariskialueen asukasmääräksi. Alueella on maankäytön suunnittelu- ja kaavoituspaineita ja lisäksi alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (mm. Törnävän kartano). Ilmajoen kunta pitää ehdotettua tulvariskialuetta perusteltuna ja toteaa, että tulvariskien hallinnan yleispiirteiset sekä yksityiskohtaisemmat suunnitelmat toimivat hyvänä työkaluna tulvariskien hallintaan. Lisäksi Ilmajoen kunta tuo esille, että hulevesistä aiheutuva tulvavaara on todellinen ja maaston tasaisuus on edesauttamassa tulvavaaraa. : Merkittävän tulvariskialueen rajauksen laajentaminen Kitinojalle on perusteltua, koska alueella on aikaisemminkin esiintynyt tulvia, joista on ollut haittaa asutukselle. Uusi rajaus on liitteenä. Lisäksi kaavoituspaineiden lisääminen alueen nimeämisperusteluihin ja rajauksen laajentamisesta johtuva asukasmäärän muuttaminen on aiheellista. Tällöin asukasmääräksi saadaan 1500 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella (asukkaita yhteensä noin 2000). Lisäksi ELY-keskus toteaa, että Ilmajoki-Kitinoja väliselle alueelle on jo olemassa tulvavaara- ja tulvariskikartat. Seinäjoen alueelle vastaavat kartoitukset tehdään vuosien aikana. * Laihian taajama-runsor (Laihianjoki) Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta katsovat alueen olevan merkittävä tulvariskialue ja pitävät tärkeänä, että alueen tulvariskit selvitetään tarkemmin huomioiden etenkin alueen kehittämistarpeet. Alue on Vaasan seudun kehityksen kannalta tärkeä ja sinne on lähitulevaisuudessa odotettavissa voimakasta yhdyskuntakehitystä ja kasvuhakuista rakentamista. Alueelle on suunnitteilla mittavia logistiikan, kaupan ja teollisuuden yksikköjä. Alueen rautatie-, raitiotie- ja ajoneuvoliikenteen infrastruktuuria selvitetään. Vaasan lentokenttää hoitava yhtiö Finavia Oyj puoltaa Laihianjoen nimeämistä merkittäväksi tulvariskialueeksi. Perusteluina esitetään tulvista aiheutuvat vahingot lentokentälle ja lentoliikenteelle. Yksittäinen korkea tulva saattaa aiheuttaa lentoasemalla jopa :n kustannukset. Useimmin toistuessaan tulva edellyttää tehostettuja kunnossapito- ja korjaustoimia ja tällöin liikennekatkos voi kestää useita viikkoja, jolloin kustannukset voivat nousta suuruusluokkaan Pohjanmaan pelastuslaitos esittää merkittävän tulvariskialueen laajentamista moottoritien ja ABC:n alueelle. Lisäksi todetaan, että ehdotuksessa olisi hyvä huomioida junaradan ja Tuovilan muuntoaseman sijainti tulva-alueella sekä Laihianjoen ja Kyrönjoen yhteinen tulva-alue Tuovilassa. ELY-keskus ei pidä merkittävän tulvariskialueen rajauksen laajentamista tässä vaiheessa tarpeellisena. Kyseiset alueet sisällytetään tulvakartoituksiin, vaikka näitä alueita ei nimetä merkittäväksi tulvariskialueeksi. Alueiden käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Lähtökohtaisesti uutta rakentamista ei tulisi sijoittaa tulvavaara-alueille. ELY-keskus pyrkii lisäämään tiedonvaihtoa kaavoittajien ja tulvakartoittajien välillä ja valmistuvista tulvaselvityksistä informoidaan kaavoittajia ja kaavoitusta ohjaavia tahoja. Laihianjoen alaosalle laaditaan päivitetty tulvavaarakartta vuoden 2011 aikana ja tulvariskikartoitus valmistuu vuosien aikana.

3 * Ylistaro-Veikkaala Mustasaaren kunta, Pohjanmaan pelastuslaitos sekä Etelä-Pohjanmaan ELYn liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue ehdottavat merkittävän tulvariskialueen laajentamista Kyrönjoen suistoon Koivulahden ja Mälsorin alueille mukaan lukien Vassorinlahti. Perusteluina mainitaan Koivulahden alueen infrastruktuurin kehittämistarpeet (mm. viemäriverkon laajentaminen) ja valtatie 8:n jääminen tulva-alueelle noin viiden kilometrin matkalta sekä ensisijaisen kiertotien (maantie 725) jääminen tulvan alle. Valtatiellä on paljon työ- ja pitkämatkaista liikennettä sekä erikoiskuljetuksia ja lisäksi myös teollisuuden, elintarviketeollisuuden sekä kemianteollisuuden kuljetuksia, joiden toimivuus olisi turvattava kaikissa olosuhteissa. Tulvat voivat myös vaikeuttaa pelastustoiminnan ja ensihoidon pääsyä saarroksissa oleville alueille. Isonkyrön kunta toteaa, että Lehmäjoki on altis tulvimisille myös Kyrönjoen rajausta etäämpänä, sillä joki tulvii latvaosilla helposti. Isonkyrön kunta ja Pohjanmaan pelastuslaitos huomauttavat, että rajauksen tulisi määrittää huomioiden tilanne myös patoriskin näkökulmasta (Orisbergin järven penger sekä pengersortumat Veikkaalan ja Mälsorin alueella). Lisäksi Pohjanmaan pelastuslaitos toteaa, että junaradan mahdollinen vaurioituminen Orismalan alueella Isossakyrössä on huomioitava. Vähänkyrön kunta katsoo perusteluista unohdetun Vähässäkyrössä sijaitsevan jätevedenpuhdistamon, joka käsittelee Vähänkyrön ja Isonkyrön jätevedet. ELY-keskus katsoo, että Kyrönjoen alaosa on muu merkittävä tulvariskialue ja seuraavalla suunnittelukierroksella Kyrönjoen alaosan mahdollinen nimeäminen merkittäväksi tulvariskialueeksi tarkistetaan. Kyrönjoen alaosa huomioidaan jo tällä suunnittelukierroksella tulvariskien hallinnan suunnittelussa keskeisenä kohteena, kun vesistöaluetta tarkastellaan kokonaisuutena. Yksittäisen padon aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja - asetuksessa (319/2010). Myös penkereet kuuluvat nykyisen patoturvallisuuslain piiriin ja niiden kunnossapidosta vastaa rakenteen omistaja. Pääsääntönä voidaan pitää, että pelkästään yksittäisen padon tai penkereen sortuman aiheuttaman tulvariskin perusteella ei ole perusteltua nimetä aluetta merkittäväksi tulvariskialueeksi. Tulvariskien hallintasuunnitelma tähtää muiden kuin tulvasuojelurakenteiden käyttöön tulvariskien hallinnassa, eli tulvariskien huomioimiseen mm. alueiden käytön suunnittelussa, tulvatietouden lisäämisessä sekä tulvakarttojen ja tulvavaroitusjärjestelmän ja tulvatilanteiden toiminnan tehostamisessa. Vähässäkyrössä sijaitseva jätevedenpuhdistamo on huomioitu merkittävien tulvariskien alustavassa arvioinnissa, mutta sen toimintaan ei ole odotettavissa poikkeamia harvinaisillakaan tulvilla, koska jätevedenpuhdistamo ei sijaitse nyt arvioidulla tulva-alueella. ELY-keskus toteaa, että Isokyrö-Vähäkyrö väliselle alueelle on jo olemassa tulvavaarakartta, jota tullaan täydentämään Ylistaron osalta. Tulvariskikartoitus koko alueelle on tarkoitus tehdä vuosien aikana. * Lapuan taajama Lapuan kaupunki ehdottaa merkittävän tulvariskialueen merkittävää laajentamista. Perusteluina mainitaan useiden kylien ja taloryhmien sijainti harvinaisten tulvien vaaravyöhykkeellä. Lisäksi liikenne joihinkin kyliin on mahdollista hoitaa ainoastaan veneyhteytenä jo melko tavallisenkin tulvan aikana ja alueella on kaavoituspaineita. Tulva-alueella sijaitsee usean kunnan jätevedet käsittelevä puhdistamo ja kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristökohdetta. Lapuan kaupungin mielestä rajauksen tulisi vastata Kyrönjoen tulva-alueen rajausperusteita ja esittää 1000 asukasta oikeampana arviona laajennetun tulvariskialueen asukasmääräksi. Lapuan Alajoen Itäpuolen pengerrysyhtiö & Löyhingin pengerrysyhtiö ehdottavat, että Lapuanjoen pengerretyt tulva-alueet keskustan välittömässä läheisyydessä lisätään merkittäväksi tulvariskialueeksi. Perusteina mainitaan pengerrysalueiden liittyvän oleellisesti Lapuan keskustaajaman tulvasuojeluun.

4 Pengerrysyhtiön mielestä vastuut ja velvoitteet tulvariskialueilla ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi sekä vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi ovat liian suuret pengerrysyhtiöiden yksin kannettaviksi. : ELY-keskus katsoo, että merkittävän tulvariskialueen rajauksen laajentaminen Kauhavan suuntaan on perusteltua, jotta alue vastaisi paremmin muiden vesistöalueiden rajausperusteluita. Uusi rajaus on liitteenä. Tieliikenneyhteyksien katkeamisen huomioiminen nimeämisperusteluissa ja rajauksen laajentamisesta johtuva asukasmäärän muuttaminen nähdään aiheellisena. Tällöin asukasmääräksi saadaan 700 asukasta harvinaisen tulvan peittämällä asuinalueella (kokonaisasukasmäärä 900). Lausunnossa mainitut kulttuuriympäristökohteet sijoittuvat merkittävälle tulvariskialueelle ja ne ovat näin ollen huomioitu ehdotuksessa. Yksittäisen padon tai penkereen aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja -asetuksessa (319/2010). Pääsääntönä voidaan pitää, että pelkästään yksittäisen padon tai penkereen sortuman aiheuttaman tulvariskin perusteella ei ole perusteltua nimetä aluetta merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vesistörakenteiden kunnossapidosta vastaa rakenteen omistaja. Tulvariskien hallintasuunnitelma tähtää muiden kuin tulvasuojelurakenteiden käyttöön tulvariskien hallinnassa, eli tulvariskien huomioimiseen mm. alueiden käytön suunnittelussa, tulvatietouden lisäämisessä sekä tulvakarttojen ja tulvavaroitusjärjestelmän ja tulvatilanteiden toiminnan tehostamisessa. Lisäksi ELY-keskus toteaa, että Lapuan taajaman jo valmista tulvavaarakarttaa laajennetaan Kauhavalle ja se valmistuu todennäköisesti vuoden 2011 aikana. Koko alueen tulvariskikartoituksen on tarkoitus valmistua vuosien aikana. Muut tunnistetut tulvariskialueet *Vimpelin keskusta Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärven, Soinin & Vimpelin kunnat) huomauttaa, että Ähtävänjoen yläjuoksulla Savonjoki valuma-alueineen voi aiheuttaa keväisin merkittävän tulvariskin Vimpelin kunnan keskustan alueelle. : ELY-keskus toteaa, että kyseisellä alueella on ajoittain tulvia, mutta alue ei täytä laissa tarkoitetun merkittävän tulvariskialueen kriteerejä, ELY-keskus huolehtii tulvariskien hallinnasta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Vimpelinjoen tulvasuojelu- ja kunnostus-hanke on vireillä ja siihen on haettu valtion rahoitusta. Hankkeen tarkoituksena on poistaa ja vähentää jääpadoista johtuvia tulvia, jotka aiheuttavat vahinkoja erityisesti asutukselle ja kuntakeskuksen vapaa-ajantoiminnoille. *Pännäisten kylä Pohjanmaan pelastuslaitos ehdottaa, että Pännäisten kylän alue Purmonjoella otettaisiin muuksi tulvariskialueeksi. Perusteina mainitaan isompien tulvien aiheuttavan Purmonjoen tulvimista, jolloin Kortesjärventie ja rautatien pienempi alikulku jäävät veden alle, eivätkä palomiehet pääse paloasemalle. Paloasema on Pännäisten kylän alueella merkittävä välttämättömyyspalvelu ja se on tunnistettu yksittäiseksi tulvariskikohteeksi, jolloin tulvariskejä pyritään hallitsemaan paikallisilla tulvasuojelutoimenpiteillä. ELY-keskuksen mukaan ei ole välttämätöntä soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä tälle kohteelle. Kohdetta ei esitetä muuksi tunnistetuksi tulvariskialueeksi.

5 *Kimonjoen suisto Vöyrin kunta ehdottaa, että Kimon taajaman lisäksi myös Kimonjoen suistoalue tunnistetaan tulvaalueeksi. Kimonjoelle on valmistunut tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma vuonna 2008 ja sen jatkotoimenpiteenä laaditaan Kimojoen tulvasuojelusuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua vuonna Tulvariskien hallinnassa huomioidaan vesistöalue kokonaisuutena ja tavoitteena on pitää kokonaisvahingot vesistöalueella mahdollisimman vähäisinä. ELY-keskus ei pidä nykytilanteessa perusteltuna alueen nimeämistä muuksi tunnistetuksi tulvariskialueeksi. * Maatalousalueet ja jokisuistot MTK Keski-Pohjanmaa ehdottaa yleisesti kaikkia tulvaherkkiä peltoalueita merkittäviksi tulvariskialueiksi. Perusteluina esitetään, että tulvien huuhtomilta mailta valuu ravinteita vesistöön, vaikka ne on tarkoitettu pelloilla kasvien käyttöön. Kesätulvien lisääntyessä taloudelliset menetykset maanviljelyksille voivat olla huomattavia. Tulvat aiheuttavat peltotöiden viivästymistä, peltojen uudelleen muotoilun tarvetta, sekä muita kunnossapitotöitä, kuten ojitusta ja kalkitusta. MTK Keski- Pohjanmaa esittää, että jokien virtaamaa edelleenkin parannetaan kapeikkoja ruoppaamalla ja penkereitä rakentamalla. Österbottens Svenska Lantbrukssällskap r.f. (ÖSL) toteaa, että mikäli ruoppaus- ja muut hoitotoimenpiteet vesistöjen alaosilla estyvät, täytyy huomattavasti useampia ja laajempia alueita luokitella merkittäviksi tulvariskialueiksi. ÖSL huomauttaa, että tulevissa arvioinneissa pitäisi paremmin huomioida vesistöjen purkautumisalueilla tapahtuvan liettymisen, umpeenkasvun ja maankohoamisen seuraukset. ELY-keskus toteaa, että tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 määrittää merkittävän tulvariskialueen kriteerit ja yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Näitä kriteerejä ei voida perustellusti soveltaa tulvaherkille peltoalueille. Tulevaisuuden tulvariskien hallinnassa keskitytään monitavoitteisten ja kestävien ratkaisujen löytämiseen. Seuraavalla suunnittelukierroksella merkittävät tulvariskit tarkastellaan uudelleen muuttuneissa olosuhteissa. Ehdotuksia tulvariskien vähentämiseksi tai välttämiseksi * Tulvaryhmät ja tulvariskien hallinnan periaatteet Pohjanmaan liitto on tyytyväinen, että tulvariskialueet on kartoitettu ja niille asetetaan tulvaryhmät. Ilmastonmuutoksen ja muiden tekijöiden johdosta tulvakäyttäytyminen on muuttunut ja tullut vaikeasti ennustettavaksi. Pohjanmaan liitto toivoo, että tulvaryhmien asettaminen kohdistaa tulvien ennalta ehkäisevät toimenpiteet oikeisiin kohteisiin ja että tulvien aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää tulevaisuudessa. Keski-Pohjanmaan liitto ei aio esittää asetettavaksi alueellista tulvaryhmää, koska Keski-Pohjanmaan alueella ei sijaitse merkittäviä tulvariskialueita. Alueella on kuitenkin huolehdittava tarpeen mukaan muusta suunnittelusta tulvariskien estämiseksi ja vähentämiseksi. ELY-keskus toteaa, että merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet käsitellään tulvaryhmissä, joissa keskeiset viranomaiset ovat edustettuna. Ehdotukset tulvaryhmiksi tekevät maakunnan liitot ja pyrkimyksenä on parantaa viranomaisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja toimintamalleja tulvatilanteissa. Tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaan ELY-

6 keskus vastaa tulvariskien hallinnasta vesistö- ja merivesialueillaan. ELY-keskukset huolehtivat jatkossakin tulvariskien hallinnasta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. * Valtion rahoitus Keski-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ja Mustasaaren kunta esittävät, että tulvariskien estämistä ja vähentämistä varten kohdennettaisiin valtion rahoitusta. Etelä-Pohjanmaan liitto on huolestunut, että valtio mahdollisesti vetäytyy rahoitus- ja toteuttamisvastuustaan tulvien suojarakenteiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos ehdottaa, että merkittäväksi tulvariskialueiksi nimetyille alueille tehdään tulvavahinkoa varten varautumissuunnitelma sekä tulvantorjuntaan tarvittavat materiaalihankinnat. Tulvatorjuntaan tarvittavia materiaaleja varten on tehtävä valtakunnallinen rahoitussuunnitelma, koska yksittäisillä pelastuslaitoksilla tai kunnilla ei ole resursseja rahoittaa tällaisia hankintoja ja näin materiaali olisi käytettävissä koko Suomen alueella. ELY-keskus toteaa, että tulvariskien estämiseen ja vähentämiseen kohdistetaan jo nykyisin valtion rahoitusta. Valtio voi vesistötoimenpiteiden tukemista koskevan asetuksen 2 :n mukaisesti osallistua hankkeeseen, jos "tarkoituksena on tulvista tai muista luonnonolosuhteista taikka vesistöön jääneistä rakenteista vesistössä tai sen ranta-alueella aiheutuvan vaaran, haitan tai vahingon vähentäminen." Vesistörakenteiden kunnossapidosta vastaa rakenteen omistaja. Valtion vastuulle kuuluu mm. Kyrönjoen yläosan vesistötyön mukaisten pumppaamojen ja penkereiden kunnossapito. Perustettavassa tulvaryhmässä tullaan käsittelemään myös tulvantorjuntaan tarvittavia materiaaleja ja niiden hankintamahdollisuuksia. * Tiisten tekoallas Yksityinen henkilö vastustaa tekojärven rakentamista Lapuan Tiistenjoelle. Perusteina mainitaan Tiisten tekoaltaan rakentamisen olevan kohtuuton uhraus, sillä sukupolvien aikainen maanviljelty ja metsänhoito elinkeinona loppuu täysin alueella, jonne tekojärveä suunnitellaan. Lisäksi tekojärvi vaikuttaa Lapuanjoen kalakantoihin ja joen luonnontilaisuuteen heikentävästi. Tulvien hallintaan olisi löydettävä muita keinoja. ELY-keskus toteaa, että tulvariskien hallintasuunnitelmissa tarkastellaan vesistöaluetta kokonaisuutena ja tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi pyritään pääasiallisesti valitsemaan muita kuin tulvasuojelurakenteisiin perustuvia keinoja. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sovitetaan yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden kanssa. Tiisten allas on vain yksi mahdollisista tarkasteltavista seikoista. Ensisijaisesti tulvariskien hallinnassa keskitytään maankäytön suunnitteluun ja tulvatietouden lisäämiseen. * Uudenkaarlepyyn selvitykset Uudenkaarlepyyn kaupunki esittää, että keskusta-alueelle tehtäisiin tarkempaan korkeusmalliin perustuva tulvakartoitus. Erityisesti jääpatojen aiheuttamat tulvariskit alueen kulttuurihistoriallisille kohteille sekä Uudenkaarlepyyn voimalaitospatoon liittyvät mahdolliset tulvariskit tulisi selvittää tarkemmin. Uudenkaarlepyyn keskustaa on esitetty muuksi tunnistetuksi tulvariskialueeksi. ELY-keskukset huolehtivat jatkossakin tulvariskien hallinnasta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. Lapuanjoen tulvariskien hallintasuunnitelmassa tullaan huomioimaan myös Lapuanjoen alaosa ja Uudenkaarlepyyn keskusta, sillä hallintasuunnitelmassa vesistöaluetta tarkastellaan kokonaisuutena ja sen tavoitteena on pitää kokonaisvahingot vesistöalueella mahdollisimman vähäisinä. Yksittäisen padon

7 aiheuttama tulvariski on jo otettu huomioon patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja -asetuksessa (319/2010). * Tulvien yhteisvaikutukset Isonkyrön kunta huomauttaa, että rajauksen määrityksessä tulee huomioida myös pienempien uomien riskit riittävän laajasti, sillä tulvan aikana Kyrönjokeen laskevien lasku- ja valtaojien purkautumisen hidastuessa tulvavesi voi nousta vahingolliselle korkeudelle myös odottamattomissa paikoissa. Pohjanmaan pelastuslaitos huomauttaa, että ehdotuksissa tulee ottaa huomioon tulvan, merivesitulvan, merenpinnan korkeuden, pengersortuman ja mahdollisen rankkasateen lisäämä yhteisvaikutus. ELY-keskus toteaa, että tulvariskien hallintasuunnitelmassa vesistöaluetta tarkastellaan kokonaisuutena, jolloin myös pienten vesistöjen aiheuttamat riskit sekä eri tekijöiden yhteisvaikutukset pyritään arvioimaan. Hallintasuunnitelman tavoitteena on pitää tulvista aiheutuvat kokonaisvahingot vesistöalueella mahdollisimman vähäisinä. * Kaavoitustarpeet Mustasaaren kunta toivoo, että tulvariskit selvitettäisiin tarkemmin niillä alueilla, joita kunta parhaillaan kaavoittaa ja annettaisiin tarkat määräykset niihin liittyen. ELY-keskus toteaa, että alueiden käytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Yleis- ja asemakaavoituksessa tulisi varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, eli lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Lähtökohtaisesti uutta rakentamista ei tulisi sijoittaa tulvavaaraalueille. ELY-keskus pyrkii lisäämään tiedonvaihtoa kaavoittajien ja tulvakartoittajien välillä ja tieto valmistuvista tulvaselvityksistä annetaan kaavoittajille ja kaavoitusta ohjaaville tahoille. * Muu Lestijärven kunta huomauttaa, että Lestijärven kunnassa riskikohteeksi merkitty jätevedenpuhdistamo on poistunut käytöstä kesällä 2010 ja jätevedet johdetaan Kinnulan kunnan jätevedenpuhdistamolle. Närpiön kaupunki tarkentaa, että Närpiönjoella Pörtmossan alueella Ylimarkussa on esiintynyt vähäisiä tulvia. Mustasaaren kunta huomauttaa, että Sulvanjoen vesistöalueen alustavassa tulvariskiarvioinnissa ei ole huomioitu suuria lietealtaita, jotka on siirretty talouskeskuksista alaville viljelysmaille. Jos suunnitteilla olevat satamatie ja rautatie Vaskiluotoon tulevat ajankohtaisiksi, vesistöalueen alaosan merkitystä on arvioitava uudelleen. Vattenfall Sähköntuotanto Oy huomauttaa, että Hirvikosken voimalaitoksen omistaa Vattenfall Sähköntuotanto Oy ei Vattenfall sähköenergia. Vattenfall Sähköntuotanto Oy tarkentaa lisäksi, että Hirvijärven juoksutukset hoidetaan laitoksen ja ohijuoksutuksen (Kylmäkosken padon kautta) avulla sekä tarvittaessa hätäpurkuaukon kautta. ELY-keskus korjaa edellä mainitut seikat vesistökohtaisiin tulvariskien alustavan arvioinnin raportteihin. Seuraava suunnittelukausi alkaa vuonna 2016, jolloin muuttuneet olosuhteet huomioidaan tulvariskien uudelleenarvioinnissa.