EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel SEK(2009) 895 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja ehdotukseen neuvoston suositukseksi savuttomista ympäristöistä TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA {COM(2008) 328 final} {SEC(2008) 894} {SEC(2008) 896} FI FI

3 1. JOHDANTO Ympäristöterveystoimintasuunnitelmassaan ( ) komissio sitoutui parantamaan sisäilman laatua erityisesti edistämällä tupakoinnin rajoittamista kaikilla työpaikoilla. Komission vihreässä kirjassa Tavoitteena savuton Eurooppa: EU:n toimintavaihtoehdot käynnistetyssä kuulemisessa sekä kattava savuttomuuspolitiikka että EU:n lisätoimet savuttomien ympäristöjen edistämiseksi saivat merkittävää kannatusta. Yhteisön työterveysja työturvallisuusstrategiassa ( ) ehdotettiin entistä tarmokkaampia toimia työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelun parantamiseksi. Kansainvälisellä tasolla WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus velvoittaa sopimuspuolet ehkäisemään tupakansavulle altistumista työpaikkojen sisätiloissa ja julkisilla paikoilla. 2. TAUSTA JA ONGELMAN MÄÄRITTELY 2.1. Tausta Ympäristön tupakansavulle altistumisesta aiheutuvat terveysongelmat Altistuminen ympäristön tupakansavulle jota kutsutaan myös passiiviseksi tupakoinniksi on yleinen kuolleisuuden, sairastuvuuden ja työkyvyttömyyden syy EU:ssa. Ympäristön tupakansavulle altistumisella on yhteys syöpään, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja keuhkoahtaumatautiin aikuisilla. Se on vahingollista myös lapsille, joille se aiheuttaa kätkytkuolemia, akuutteja hengitystietulehduksia, keskikorvantulehduksia ja vakavaa astmaa. Tehtyjen arvioiden mukaan EU-25-maissa menehtyi vuonna 2002 työpaikalla tapahtuneen ympäristön tupakansavulle altistumisen seurauksena aikuista, joista tupakoimattomia. Lisäksi ihmisen kuolema, joista tupakoimattomien kuolemia, oli yhteydessä ympäristön tupakansavulle altistumiseen kotona. 1 Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan toimistoissa ja baareissa/ravintoloissa tapahtuneesta ympäristön tupakansavulle altistumisesta johtuvien kuolemantapausten kokonaismääräksi EU-27-maissa vuonna 2008; lukuun sisältyy tupakoimatonta työntekijää. Muiden kuin työntekijöiden, esimerkiksi baarien ja ravintoloiden asiakkaiden, altistumisesta tupakansavulle voidaan odottaa aiheutuvan vielä huomattavasti lisää terveysrasitetta. 1 The Smoke Free Partnership (2006). Lifting the smokescreen: 10 reasons for a smoke-free Europe Brussels, Belgium, European Respiratory Society: 146. FI 2 FI

4 Arvio tupakoivien ja tupakoimattomien työntekijöiden tupakansavulle altistumisesta johtuvista kuolemista EU:ssa vuonna 2008 Tupakoimattomat Baarit ja ravintolat Yht. Toimistot Toimistot Tupakoijat Baarit ja ravintolat Tupakoijat ja tupakoimattomat Keuhkosyöpä Aivohalvaus Sydänsairaus Krooninen alahengitystiesairaus Yht. Yht Yht Vertailu muista terveyshaitoista sekä työpaikalle ominaisista että väestössä yleisesti esiintyvistä johtuvien kuolemantapausten kanssa osoittaa, että ympäristön tupakansavulle altistumisen terveysrasite on huomattava Ympäristön tupakansavulle altistumisesta aiheutuva taloudellinen rasite Ympäristön tupakansavulle altistuminen aiheuttaa huomattavaa taloudellista rasitetta. Työpaikalla tapahtuvasta ympäristön tupakansavulle altistumisesta johtuvien makrotaloudellisten kustannusten määräksi koko 27:n jäsenvaltion EU:ssa on arvioitu 2,46 miljardia vuosittain. Siihen sisältyy yli 1,3 miljardia tupakkaan liittyvien sairauksien välittömiä hoitokustannuksia (josta tupakoimattomien työntekijöiden osuus 560 miljoonaa ) ja yli 1,1 miljardia muita kuin hoitokustannuksia, jotka liittyvät tuottavuuden menetykseen (josta tupakoimattomien työntekijöiden osuus 480 miljoonaa ). Ympäristön tupakansavulle altistumisesta johtuviin mikrotaloudellisiin rasitteisiin sisältyvät työntekijöiden heikompi tuottavuus, tupakointivälineiden aiheuttamat palovahingot sekä tupakoinnista johtuvat ylimääräiset siivous- ja kunnostuskustannukset Ongelman määrittely Tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen mukaisten kansainvälisten velvoitteiden puutteellinen noudattaminen WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevassa puitesopimuksessa jonka yhteisö ja 26 jäsenvaltiota ovat ratifioineet luodaan sopimuspuolille oikeudellinen velvoite suojella ihmisiä ympäristön tupakansavulta kaikilla sisätiloissa sijaitsevilla työpaikoilla, julkisissa liikennevälineissä ja julkisissa sisätiloissa. Heinäkuussa 2007 pidetyssä toisessa sopimuspuolikokouksessa hyväksyttiin suuntaviivat standardeille, jotka kaikkien sopimuspuolten olisi pyrittävä saavuttamaan. Tilanne on kuitenkin se, että vain hieman yli kolmannes jäsenvaltioista on ottanut käyttöön tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen noudattamiseen tähtääviä toimintalinjoja. Useilla mailla on ollut suuria vaikeuksia ottaa käyttöön kattavaa savuttomuuslainsäädäntöä ja/tai valvoa sen täytäntöönpanoa. Sääntely on osoittautunut erityisen hankalaksi baarien ja ravintoloiden osalta. Tällä hetkellä ei vaikuta todennäköiseltä, että kaikki jäsenvaltiot pystyisivät noudattamaan tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen mukaista velvoitettaan, ellei EU tarjoa siihen poliittista kannustinta ja seurantajärjestelmää. FI 3 FI

5 Yhteisön toimet savuttomien ympäristöjen edistämiseksi ovat toistaiseksi olleet vaillinaisia. Kysymystä on toistaiseksi käsitelty ei-sitovissa päätöslauselmissa ja suosituksissa, mutta niissä ei anneta tarkkoja ohjeita siitä, miten päästään täysin savuttomiin ympäristöihin. Asiaa sivutaan myös useissa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevissa direktiiveissä, joissakin vain epäsuorasti ja jossakin suojelu ei ole tasoltaan kattavaa Ympäristön tupakansavun runsas ja epätasainen esiintyminen EU-27-maissa Maissa, joissa ei ole yleisiä savuttomuussäännöksiä, tupakka kuuluu suurimpaan osaan julkisista paikoista, joista useimmat ovat joidenkin ihmisten työpaikkoja. Vuoden 2006 lopulta olevan Eurobarometri-tutkimuksen tietojen perusteella arvioidaan, että 28 prosenttia EU:n työntekijöistä altistuu ympäristön tupakansavulle päivittäin sisätiloissa sijaitsevilla työpaikoilla ja toimistoissa, ja baareja ja ravintoloita koskeva vastaava luku vuoden 2008 lopussa on 39 prosenttia. Lisäksi ravintola-alan yritysten asiakkailla on erittäin suuren ympäristön tupakansavulle altistumisen sekä siihen liittyvien terveysongelmien vaara. Jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja ympäristön tupakansavulle altistumisen yleisyydessä, joka vaihtelee Irlannin 3 prosentista Kreikan 85 prosenttiin. Kansallisen savuttomuuslainsäädännön soveltamisala ja voimakkuus ovat ratkaisevia tekijöitä ympäristön tupakansavulle altistumista koskevien EU:n jäsenvaltioiden välisten erojen suhteen. Lisäksi riski altistua ympäristön tupakansavulle on huomattavasti korkeampi alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä, mikä lisää entisestään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta Lasten ja nuorten riittämätön suojelu tupakansavulta Lasten ja nuorten altistuminen tupakansavulle on erityinen terveyteen liittyvä huolenaihe. Lapset voivat vaikuttaa vain vähän tai eivät lainkaan aikuisten tupakoijien aiheuttamaan tupakansavulle altistumiseen. Lapset ovat myös erityisen herkkiä ympäristön tupakansavun terveysvaikutuksille. Ympäristön tupakansavusta johtuvien terveysriskien lisäksi tupakansavulle altistuminen lisää mahdollisuutta, että lapset pitävät tupakointia tavanomaisena aikuisten käyttäytymisenä ja siksi aloittavat itsekin tupakoinnin nuoruusiässä. Lasten altistuminen ympäristön tupakansavulle johtuu enimmäkseen vanhemmista ja tapahtuu kotona. Viimeisimmässä Eurobarometri-tutkimuksessa yli kolmannes tupakoijista sanoi polttavansa kotonaan sisällä lasten läsnä ollessa. WHO:n maailmanlaajuisessa nuorison tupakointitutkimuksessa todettiin, että prosenttia teini-ikäisistä altistui ympäristön tupakansavulle kodeissaan EU:n 12 jäsenvaltiossa. Kotien lisäksi vanhempien tupakanpoltto autossa altistaa erittäin korkeille ympäristön tupakansavun tasoille. Lisäksi lapset ovat jatkuvasti alttiina aikuisille roolimalleille, jotka tupakoivat ulkona sijaitsevilla julkisilla paikoilla kuten yleisillä leikkikentillä, koulujen ulkoalueilla, sairaaloissa ja muissa lapsille palveluja tarjoavissa laitoksissa samoin kuin ulkosalla pidettävissä urheiluja kulttuuritapahtumissa. 3. PERUSTEET EU:N TOIMILLE EY:n perustamissopimuksen 137 ja 152 artiklat sisältävät selkeän oikeudellisen perustan tupakansavulta suojelemiseen liittyville EU:n toimille. EU:n tason tuki helpottaisi tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen määräysten oikea-aikaista ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden ja EU:n tekemien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Se FI 4 FI

6 myös osaltaan vähentäisi ympäristön tupakansavulle altistumiselta suojelemisessa esiintyviä eroja jäsenvaltioissa ja niiden välillä sekä eroista johtuvaa terveyteen liittyvää eriarvoisuutta ja valtioiden rajojen yli ulottuvia kielteisiä vaikutuksia. Yhteisön toimilla saataisiin selkeää lisäarvoa kansallisille toimille tarjoamalla tietopohjaa, helpottamalla kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä, antamalla ohjeita niille jäsenvaltioille, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön kattavaa savuttomuuslainsäädäntöä (lisäksi mahdollisesti työntekijöiden suojelua koskevat EU:n vähimmäisvaatimukset) sekä seuraamalla edistystä koko EU:ssa. 4. TAVOITTEET Yleinen tavoite Parannetaan kansalaisten ja työntekijöiden terveyttä EY:n perustamissopimu ksen 152 ja 137 artiklan mu kaisesti vähentämällä tupakasta jo htuvia sairauksia ja kuolem ia Er ityistav oitteet To iminnalliset tavoitteet Noudatetaan tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen muka isia EU:n ja jäsenvaltioiden velvoitteita Avustetaan jäsenv altioita ympäristön tupakansav ulle altistumisen p oistamisessa työpaikoilla ja julkisilla p aikoilla ja edistetään kotien savuttomuutta Sovelletaan tupakoinnin torjuntaa koskevan pu itesopimu ksen määräyksiä EU :ssa Seu rataa n ympäristöjen etenemistä savu ttomien luomisen 5. TOIMINTAVAIHTOEHDOT 1) Ei muutosta nykytilanteeseen Tässä vaihtoehdossa EU ei toteuttaisi uusia toimia, mutta jatkaisi ympäristön tupakansavulle altistumista koskevaa nykyistä työtään yhteisön eri ohjelmien, tiedotus- ja valistuskampanjoiden ja verkostohankkeiden puitteissa. 2) Avoin koordinointimenetelmä Tässä vaihtoehdossa jäsenvaltioita kannustettaisiin tekemään savuttomia ympäristöjä koskevaa yhteistyötä tietojen vaihtamista sekä yhteisistä tavoitteista, indikaattoreista ja määräaikaisesta tarkistamisesta sopimista varten. Olisi perustettava koordinointielin, jossa jäsenvaltiot ja Euroopan komissio ovat edustettuina. Tämän vaihtoehdon sisältö riippuisi jäsenvaltioiden välisistä sopimuksista, mutta teoriassa se voisi olla kattavan laajuinen ja mennä tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liittyviä ohjeita pidemmälle (keskittyä ympäristön tupakansavulta suojeluun julkisissa sisätiloissa ja työpaikoilla). 3) / 4) Komission tai neuvoston suositus FI 5 FI

7 Komission tai neuvoston suositus 152 artiklan perusteella kannustaisi ja auttaisi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kattava savuttomuuspolitiikka tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen vaatimuksen mukaisesti, koska siinä vahvistettaisiin yhtenäinen EU:n määräaika täytäntöönpanolle ja selkeät raportointi- ja seurantajärjestelyt. Suositukseen olisi sisällyttävä tupakoinnin torjuntaa koskevan puitesopimuksen suuntaviivojen lisäksi toimenpiteet, joilla puututaan lasten ja nuorten altistumiseen ympäristön tupakansavulle, sekä oheistoimenpiteitä kuten tiedotusta ja tukea tupakoinnin lopettamiselle. 3+ /4+ Komission tai neuvoston suositus yhdessä avoimen koordinointimenetelmän kanssa Komission tai neuvoston suositus voisi olla kimmoke jäsenvaltioiden väliselle tiivistetylle yhteistyölle. Tässä toimintamallissa suositus olisi perusta ja lähtökohta, ja jäsenvaltiot vaihtaisivat sen täytäntöönpanoon liittyviä tietoja ja parhaita toimintatapoja, hyväksyisivät yhteiset tavoitteet ja vertailuarvot, jotka täyttävät suosituksen vaatimukset tai kenties menevät niitä pidemmälle, ja laativat yhteiset indikaattorit etenemisen seurantaa varten. 5) Sitova lainsäädäntö Sitovaa lainsäädäntöä voitaisiin antaa tarkistamalla nykyisiä terveys- ja turvallisuusdirektiivejä (erityisesti työpaikkojen turvallisuutta ja terveyttä koskevista vähimmäisvaatimuksista annettua direktiiviä 89/654/ETY ja/tai syöpäsairauden vaaraa tai perimän muutoksia aiheuttavia aineita koskevaa direktiiviä 2004/37/EY) tai antamalla työpaikalla tupakointia koskeva erillinen direktiivi 137 artiklan perusteella. Tämän vaihtoehdon soveltamisala rajoittuisi työympäristöön eikä se kattaisi julkisia paikkoja, jotka eivät ole työpaikkoja, eikä itsenäisiä ammatinharjoittajia. 6. VAIHTOEHTOJEN TARKASTELU Määritetyt toimintavaihtoehdot on analysoitu viiden keskeisen muuttujan osalta. Ne ovat EU:n toimenpiteiden lisäarvo, kunkin toimintavälineen odotettu hyväksymisvauhti, toimintavaihtoehdon todennäköinen sisältö, sääntöjen noudattamista koskeva jäsenvaltioiden poliittinen tai oikeudellinen velvoitetaso ja mahdolliset tahattomat seuraukset. Tämän laadullisen analyysin ja jäsenvaltioissa ennakoitavissa olevan kehityksen perusteella on tehty seuraavat oletukset kunkin toimintavaihtoehdon suhteellisesta tehokkuudesta ympäristön tupakansavun vähentämisessä viimeistään vuonna 2013 (eli nykyisen terveysstrategian viimeisenä vuotena): Toimintavaihtoehto 1 (nykytilanteen säilyttäminen) vähentäisi vähiten ympäristön tupakansavun suhteellisia osuuksia, jotka olisivat pitkälti samanlaisia kuin tilanteessa, jossa edistyksellisiä tai melko edistyksellisiä savuttomuuslainsäädäntöaloitteita tehneet maat ovat ottaneet ehdotetut toimenpiteensä käyttöön viimeistään vuonna Nykyisen savuttomuussuuntauksen voitaisiin odottaa jatkuvan mutta toteutuvan hitaammin. Niiden viiden vaihtoehdon, joihin ei sisälly sääntelyä, vaikutukset ovat todennäköisesti samansuuntaiset siinä mielessä, että ne tukisivat politiikan laadintaa mutta eivät velvoittaisi jäsenvaltioita hyväksymään savuttomuuslakeja ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa. Niillä oletetaan voitavan vähentää ympäristön tupakansavun esiintymistä kaksin nelinkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna. Toimintavaihtoehdot 2 (avoin koordinointimenetelmä) ja 3 (komission suositus) ovat todennäköisesti vähiten tehokkaat niistä viidestä vaihtoehdosta, joihin ei sisälly sääntelyä. Avoimen koordinointimenetelmän toteuttaminen olisi melko pitkäkestoinen, eikä se tunnu sopivan hyvin ympäristön tupakansavun kaltaisen pitkään FI 6 FI

8 jatkuneen ongelman ratkaisemiseen. Komission suosituksen vaikutuksia vähentäisi puolestaan se, että sillä ei saataisi aikaan sitoutumisen tunnetta jäsenvaltioissa. Toimintavaihtoehto 4 (neuvoston suositus) voisi olla tehokkaampi pääasiassa siksi, että sen vaikutus olisi sitouttavampi. Toimintavaihtoehdon 3+ (komission suositus ja avoin koordinointimenetelmä) vaikutukset olisivat todennäköisesti samanlaiset. Toimintavaihtoehdon 4+ (neuvoston suositus ja avoin koordinointimenetelmä) oletetaan olevan tehokkain niistä viidestä vaihtoehdosta, joihin ei sisälly sääntelyä. Se antaisi voimakkaimman tunteen omasta vastuusta jäsenvaltioille, jotka osallistuisivat sekä suosituksen tekstin hyväksymiseen että sen täytäntöönpanoon liittyvien vertailuarvojen ja indikaattoreiden kehittämiseen. Toimintavaihtoehto 5 (sitova lainsäädäntö) vähentää ympäristön tupakansavun esiintymistä todennäköisesti eniten. Parhaimmassa tapauksessa sen voitaisiin odottaa käytännöllisesti katsoen poistavan ympäristön tupakansavulle altistumisen työpaikoilta koko EU:ssa. Se olisi kuitenkin soveltamisalaltaan kapeampi kuin ne vaihtoehdot, joihin ei sisälly sääntelyä, sillä laki ei kattaisi itsenäisiä ammatinharjoittajia eikä oheistoimenpiteitä. Lisäksi uudesta lainsäädäntövälineestä saatavat hyödyt toteutuisivat todennäköisesti vasta melko pitkän ajan päästä jen vertailu Kunkin toimintavaihtoehdon odotetut sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset perustuvat olettamille niiden mahdollisuuksista vähentää ympäristön tupakansavulle altistumisen yleisyyttä. Sen vuoksi toimintavaihtoehdolla 5 (sitova lainsäädäntö) odotetaan olevan suurin vaikutus, ja seuraavaksi eniten vaikuttaisivat vaihtoehto 4+ (neuvoston suositus + avoin koordinointimenetelmä), 4/3+ (neuvoston suositus / komission suositus + avoin koordinointimenetelmä) ja 2/3 (avoin koordinointimenetelmä / komission suositus), ja pienimmän muutoksen saisi aikaan nykytilanteen säilyttäminen Sosiaaliset vaikutukset Ympäristön tupakansavulle altistumisen yleisyyttä vähentävä EU:n aloite oletettavasti vähentäisi ympäristön tupakansavusta johtuviin tärkeimpiin sairauksiin (keuhkosyöpä, aivohalvaus, sydänsairaus ja krooniset alahengitystiesairaudet) liittyvää sairastuneisuutta ja kuolleisuutta. Lisäksi sillä oletetaan olevan välillinen vaikutus aktiivisesta tupakoinnista johtuvaan sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen, koska se vähentäisi tupakan kulutusta ja kannustaisi tupakoijia yrittämään lopettamista. EU:n aloite todennäköisesti hyödyttäisi eniten heikoimmassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia ryhmiä. Se voisi tuoda lisää tukea savuttomuuspolitiikalle, myös kodeissa. Mahdollinen tahaton seuraus tupakoijille voisi olla leimautumisen ja vieraantumisen tunne. FI 7 FI

9 Sosiaaliset vaikutukset Työntekijöiden altistumisesta ympäristön tupakansavulle johtuvan vuosikuolleisuuden pieneneminen Työntekijöiden altistumisesta ympäristön tupakansavulle johtuvan sairastuvuuden pieneneminen Aktiivisen tupakoinnin vähenemisestä johtuvan kuolleisuuden pieneneminen Aktiivisen tupakoinnin vähenemisestä johtuvan sairastuvuuden pieneneminen Ympäristön tupakansavun väheneminen kotona Sosioekonomisen eriarvoisuuden väheneminen Savuttomuuspolitiikan tuen lisääntyminen Taloudelliset vaikutukset Lähtökohta 1 2/ vaihtoehto 3 3+ /vaihtoehto Makrotasolla EU:n aloitteella saavutettavien myönteisten terveysvaikutusten odotetaan vähentävän merkittävästi sairaus- ja muita kustannuksia, jotka liittyvät tärkeimpiin ympäristön tupakansavulle altistumisesta johtuviin sairauksiin. Aktiivisen tupakoinnin oletettu väheneminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi jäsenvaltioiden tupakkaverotuloihin. Mikrotason talousvaikutuksia ovat muun muassa pienentyvät siivous-, huolto- ja kunnostuskustannukset sekä palovahingoista johtuvien kustannusten väheneminen. Tärkeimmät alat, joilla vaikutukset tuntuvat, ovat hotelli- ja ravintola-ala sekä tupakkateollisuus. Julkaisunäytön perusteella vaikutukset hotelli- ja ravintola-alan työllisyyteen ja tuloihin voisivat vaihdella vähenemisestä lisääntymiseen. Suurta taloudellista vaikutusta ei odoteta olevan. Tupakkateollisuus saattaa menettää tuottoaan ja sen myötä tupakkaan liittyvät työpaikat voivat vähentyä. Taloudelliset vaikutukset Työntekijöiden altistumisesta ympäristön tupakansavulle johtuvien vuotuisten sairaanhoitomenojen pieneneminen Työntekijöiden altistumisesta ympäristön tupakansavulle johtuvien vuotuisten muiden menojen pieneneminen Tupakkaverotulojen pieneneminen Tupakkataukoihin liittyvä työntekijöiden tuottavuus Lähtökohta milj. -85 milj. 2/ vaihtoehto milj milj. -73 milj milj. 3+ /vaihtoehto milj milj milj milj milj milj milj milj /- ++/-- +++/ / /----- Tulipaloista, siivouksesta ja FI 8 FI

10 kunnostuksesta johtuvien menojen pieneneminen Vuositulojen muutos hotelli- ja ravintola-alalla Työllisyysmuutos hotelli- ja ravintola-alalla Tupakkateollisuuden vuotuinen tulonmenetys Tupakkateollisuuden työpaikkojen menetys 965 milj /- ++/-- +++/ / / miljardia -11 miljardia +10 miljardia 6 887,912 +/- ++/-- +++/ / / miljardia -3,3 miljardia Täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta johtuvat kustannukset Ympäristövaikutukset Tärkein ympäristövaikutus olisi sisäilman laadun merkittävä paraneminen. Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ovat terassilämmittimien käytön lisääntyminen ja tupakantumpeista johtuvan roskaisuuden lisääntyminen kaduilla. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin todennäköisesti melko pieniä. Ympäristövaikutukset Sisäilman pilaantumisen väheneminen Katuroskien lisääntyminen ja ilmanlämmittimien käyttö 6.2. Parhaaksi arvioitu vaihtoehto Lähtökohta 1 2/ vaihtoehto 3 3+ /vaihtoehto Sitova lainsäädäntö vähentäisi eniten ympäristön tupakansavun yleisyyttä ja toisi terveys- ja taloushyötyä, mutta sen täytäntöönpano kestäisi kauemmin ja soveltamisala olisi kapeampi kuin suosituksen. Neuvoston suositus, johon liittyy avoimeen koordinointimenetelmään kuuluvia osia, on arvioitu parhaaksi lyhyen aikavälin vaihtoehdoksi, koska se on nopein ja kattavin keino auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön tinkimättömiä savuttomuuslakeja tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen sisältyvän sitoumuksensa mukaisesti, ja samalla se tarjoaa oikeasuhteisen ratkaisun ongelmaan SEURANTA JA ARVIOINTI Valitun toimintavaihtoehdon vaikutusten seurantaindikaattoreihin on kuuluttava kansallisten toimintalinjojen olemassaolo ja laatu, tupakansavulle altistuminen eri ympäristöissä, tupakan käyttö, tupakkaa (tupakansavua) koskevat tiedot ja asenteet sekä tupakkaan liittyvistä sairauksista johtuva kuolleisuus. Aloitteen yleisiä vaikutuksia on määrä arvioida tupakoinnin torjuntastrategiaa koskevassa tiedonannossa joko vuonna 2010 tai FI 9 FI