Palaute Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat määräyksia ja ohjeita (16/2013) koskevaan luonnokseen

Transkriptio

1 Palautelomake 1 (11) Palaute Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat määräyksia ja ohjeita (16/2013) koskevaan luonnokseen Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Fivan vastaus Yleisiä kommentteja: Fivan ohje- ja määräyskokoelmassa tulisi julkaista vain Fivan ohjeita ja määräyksiä, muttei muuta taustaluonteista normiainesta. Fivan ohjeissa ja määräyksissä olevat viittaukset hallituksen esityksiin ja eduskunnan valiokuntien mietintöihin saattavat hämärtää käsitystä siitä, mikä on Fivan oma kannanotto asiaan. Ohjeissa ja määräyksissä olevia viittauksia eurooppalaisten valvontaviranomaisten antamiin ohjeisiin ja suosituksiin pidettiin ongelmallisena. Fivan ohjeissa ja määräyksissä merkitään selvästi se, milloin on kyse Fivan antamista ohjeista tai määräyksistä. Ohjeiden ja määräysten taustasääntelyn (esim. lainsäädäntö) esittämisen tarkoituksena on tarvittaessa helpottaa sääntelyn soveltajaa asettamalla Fivan ohjeet ja määräykset säädöskontekstiinsa. Fiva on ottanut kommentin huomioon ja pyrkinyt selkeyttämään ohjeita ja määräyksiä tältä osin. Joissain tilanteissa viittauksia on kuitenkin pidetty edelleen tarpeellisina. Euroopan valvontaviranomaisia (ESMA, EBA ja EIOPA) koskevien EU-asetusten 16 artiklan mukaan paitsi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, myös finanssimarkkinoilla toimivien on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan Euroopan valvontaviranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia toiminnassaan. Fivalla on lisäksi nk. noudata tai selitä -velvollisuus, kuten FivaL 3 a :ssä säädetään. Fiva pitää tärkeänä, että se saattaa myös ohje- ja määräyskokoelmansa kautta valvottaviensa tietoon Euroopan valvontaviranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia, joita Fiva ottaa huomioon valvontatoiminnassan tai joita Euroopan valvontaviranomaiset ovat antaneet suoraan finanssimarkkinoilla toimiville. Ohjeisiin ja suosituksiin pyri-

2 Palautelomake 2 (11) Kyseessä olevan mittavan ohjeistuksen antamista voidaan pitää sekä perustuslain että valvottavien oikeusturvan kannalta ongelmallisena. Ohjeilla ei voida muun muassa asettaa valvottaville lakiin perustumattomia lisävelvoitteita, kuten tiedonantovelvotteita. Ohjeilla on myös huomattava käytännön merkitys, vaikka ne eivät ole sitovia määräyksiä. Miksi mukana eivät ole finanssipalvelujen yhdistelmät? tään viittaamaan aina silloin, kun ne liittyvät läheisesti asianomaisiin Fivan ohjeisiin ja määräyksiin. FivaL:n 1 :n mukaan Fivan toiminnan yhtenä tavoitteena on yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan, mikä tarkoittaa mm. korkeatasoisen asiakkaansuojan edistämistä rahoitus- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa. FivaL 3 :n mukaan Fivan tehtävänä on mm. edistää hyvien menettelytapojen noudattamista finanssimarkkinoilla. Fivan toiminnan tavoite ja sille säädetyt tehtävät voivat edellyttää ohjeiden antamista. Fiva on kuitenkin saatujen lausuntojen johdosta pyrkinyt huolellisesti arvioimaan ohjeidensa tarpeellisuutta ja sisältöä. Voimassa oleva lainsäädäntö ei tunnista yhdistelmätuotteita. Kyse on kahden tai useamman eri sääntelyn piirissä olevan olemassa olevan tuotteen tai palvelun yhdistämisestä. Tasapainoa eri säännösten kesken joudutaan hakemaan tapauskohtaisesti. Yhdistelmätuotteisiin sisältyvien eri tuotteiden osalta on noudatettava kutakin osaa koskevaa sääntelyä. Myyntiprosessin ensimmäinen vaihe on jätetty huomiotta. Fivan määräys- ja ohjekokoelmaan on tulossa finanssipalvelujen ja - tuotteiden markkinointia koskevat määräykset ja ohjeet, joiden luonnokset olivat lausunnolla loppuvuodesta Markkinointia ja asiakassuhteen hoitamista ei tulisi sallia osittain muulla kielellä, kuten englanniksi. Sijoituspalvelua on mahdollista tarjota rajanyli suoraan palveluntarjoajan kotivaltiosta, eikä MiFID estä toimimasta muulla kuin isäntävaltion virallisella kielellä. Asiakkaalle on kerrottava ne kielet, joilla asiointi voi tapahtua. Vakuutusdirektiiveissä lähtökohtana on tietojen antaminen kunkin valtion virallisilla kielillä, mutta sallittua on myös niiden antaminen muulla kielellä, jos asiakas niin pyytää tai jos asiakas voi vapaasti valita sopimukseen sovellettavan lain. Ulkomaisille ETA-vakuutusyhtiöille annettujen yleisen edun ehtojen mukaan vakuutusehdot sekä muut va-

3 Palautelomake 3 (11) kuutuksenhakijalle ja -ottajalle vakuutuksesta annettavat tiedot on Suomessa noudatettavan hyvän vakuutustavan mukaisesti annettava hänen äidinkielellään, jos se on suomi tai ruotsi. Vakuutuksenantaja voi poiketa tästä vain vakuutuksenhakijan tai -ottajan nimenomaisella suostumuksella. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 125 :n yleisen tiedonantovelvollisuuden voidaan katsoa sisältävän myös periaatteen, jonka mukaan asiakkaan tulee voida ymmärtää tiedot. Lisäksi luottolaitostoiminnasta annetunlain momentissa ja 112 a 3 momentissa säädetään vakuusrahastosuojaa koskevien tietojen antamiskielestä, silloin kun palveluja tarjotaan rajan yli. Asiakasvalitusmekanismia koskeva sääntely puuttuu. Etämyyntiin ei ole otettu kantaa yhdenmukaisesti. Maksupalvelulain 9 mukaan palveluntarjoajan on annettava maksupalvelulaissa tarkoitetut tiedot ja ilmoitukset maksupalvelun käyttäjälle selkeässä ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Jolleivät osapuolet sovi muun kielen käyttämisestä, tiedot ja ilmoitukset on annettava suomeksi tai ruotsiksi taikka muulla sen valtion virallisella kielellä, jossa maksupalvelua tarjotaan. Asiakasvalituksia koskevasta menettelystä säännellään Luotettava hallinto -standardissa muun kuin vakuutus- ja vakuutusmeklaritoiminnan osalta.. EIOPA on antanut "Ohjeetvalitusten käsittelemisestä vakuutusyhtiöissä" (EIOPA-BoS-12/069 FI). Nämä on saatettu osaksi Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita ohjeilla 3/2013 "Valitusten käsitteleminen vakuutusyhtiöissä ja vakuutusyhdistyksissä", jotka ovat tulleet voimaan lukien. EIOPA:ssa on parhaillaan valmisteltavana vastaavat ohjeet vakuutusedustajille. Etämyyntiä koskevia säännöksiä ei esitetä tässä määräys- ja ohjeko-

4 Palautelomake 4 (11) Säädöstausta ja kansainväliset suositukset: Direktiiviluettelosta puuttuvat vahinkovakuutusdirektiivit. Valtuutussäännöksistä puuttuvat vakuutusyhtiö- ja vakuutussopimuslaki. Asiakkaalla voi olla suuria vaikeuksia löytää CESR:in aikanaan antamat suositukset. Hyvä tapa finanssipalvelun tarjoamisessa: koelman osassa. Vahinkovakuutusdirektiiveissä ei säädetä tässä määräys- ja ohjekokoelman osassa tarkoitetuista asiakokonaisuuksista, vaikka nk. 3. vahinkovakuutusdirektiivi (92/49/ETY) sisältääkin artiklan vakuutuksenottajille annettavista tiedoista. Luvussa 2.4. mainitut valtuudet koskevat ainoastaan käsiteltävänä olevaa määräys- ja ohjekokoelman osuutta. Vakuutusyhtiölaissa tai Vakuutussopimuslaissa ei ole tätä määräysohjekokoelmaa koskevia valtuutussäännöksiä. Fivan internet-sivuja on täydennetty mm. Euroopan valvontaviranomaisten (ESMA, EBA ja EIOPA) ohjeiden ja suositusten osalta. Tulisi mainita hyvä pankkitapa ja hyvä vakuutustapa. Hyvän tavan periaatteita sovellettaessa voidaan ottaa huomioon asianomaisen finanssipalvelun luonne sekä asiakkaan tuntemus finanssimarkkinoista. Tätä tulisi täsmentää lisäämällä "sekä kulloinkin kyseessä oleva asiakasryhmä". Luottolaitospalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat: Luottolaitospalvelujen osalta vaatimuksia sovelletaan luottolaitoksen asiakassuhteisiin, joissa asiakas on kuluttaja sekä soveltuvien osin asiakassuhteisiin, joissa asiakas on kuluttajaan rinnastettava pienyri- Yleinen hyvän tavan määritelmä pitää sisällään hyvän pankkitavan ja hyvän vakuutustavan. Hyvän tavan mukaista on, että finanssipalvelua tarjottaessa noudatetaan kullekin toimialalle yleisesti sovellettavaa itsesääntelyä. Ohje ottaa huomioon, että kaikki palvelut eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi maksupalvelun tarjoamisen yhteydessä ei ole tarpeen pyytää tietoja asiakkaan sijoituskokemuksesta. Selvyyden vuoksi säännöstä on täsmennetty ehdotetun mukaisesti. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 125 :n perusteella luottolaitoksilla on yleinen tiedonantovelvollisuus tarjotessaan tuotteitaan.

5 Palautelomake 5 (11) tys. Yksinomaan kuluttajasuhteita sääntelevää normistoa sovelletaan soveltuvin osin lain tarkoitusta olennaisesti laajempaan joukkoon. Määräysten ja ohjeiden käyttäjän kannalta voisi olla perusteltua viitata sellaiseen sääntelyyn, jolla on kyseisissä kohdissa merkitystä, kuten esimerkiksi kuluttajansuojalain markkinointia koskevaan sääntelyyn. Luottoja koskevissa tiedonantovelvollisuuksissa (luku 5.2.1) esitetyt lisävaatimukset saattavat johtaa tietyiltä osin ristiriitaan direktiiviin kanssa, joka tietyiltä osin perustuu täysharmonisoinnin periaatteeseen. Kuluttajansuojalain perusteella luoton keskeisistä ehdoista ja ominaisuuksista on annettava tietoa ennen luottosopimuksen tekemistä. Tästä syystä kohdassa on tarpeeton toteamus, että sen lisäksi, mitä kuluttajansuojalaissa säädetään, tulisi ennen luottosopimuksen tekemistä antaa tietoa luoton keskeisistä ehdoista ja ominaisuuksista. Ennen luottosopimuksen tekemistä asiakkaalle annettavissa tiedoissa tulisi mainita tieto eri lyhennystapojen vaikutuksista. Kohtaa, jossa todetaan, että luottolaitoksen tulisi antaa ennen luottosopimuksen tekemistä asiakkaalle tietoa luoton muista mahdollisista erityisistä vaikutuksista asiakkaalle, tulisi selventää. Asiakkaan maksukykyä koskeva selonottovelvollisuus on oikeansuun- Fivan antaa erilliset määräykset ja ohjeet markkinoinnista, joissa viitataan kuluttajansuojalain markkinointia koskevaan sääntelyyn. Hyvää luotonantotapaa koskeva säännös on uusi ja sisältyy kuluttajansuojalain 7 luvun 13 :än. Säännös perustuu kulutusluottosopimuksista annetun direktiivin johdanto-osan 26 kappaleeseen. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Finanssivalvonta on jo ennen lain voimaantuloa antanut luottolaitoksia koskevia standardeja hyvästä luotonantotavasta, mutta nyt velvollisuus sisällytettäisiin nimenomaisesti lakiin. Sanottujen perustelujen mukaan luotonantajan tulee tarvittaessa selittää kuluttajalle muun muassa luoton todelliset ehdot ja ominaisuudet sekä luoton mahdolliset vaikutukset kuluttajaan. Fivan ohjeistus sisältää Fivan näkemyksen siitä, mitkä ovat luoton mahdollisia vaikutuksia kuluttajaan. Luku sisältää Fivan näkemyksen siitä, mitä kuluttajansuojalain 7 luvun 13 2 momentin 3 kohta tarkoittaa. Kyseisen kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että eräissä tapauksissa pelkkien vakiomuotoisten tietojen luovuttamista kuluttajalle ei voida pitää riittävänä, vaan luotonantajan tulee tarvittaessa myös selittää kuluttajalle luoton keskeiset ehdot ja ominaisuudet, luoton mahdolliset erityiset vaikutukset kuluttajaan sekä kuluttajan suoritettavaksi tulevien maksujen laiminlyönnin seuraamukset. Kyseinen tieto on lisätty luetteloon. Kohtaa on täsmennetty. Ohjetta on täsmennetty.

6 Palautelomake 6 (11) tainen, mutta sanamuodoltaan osittain ylimitoitettu. Luotonantajan on hyvin vaikea varmistua tietyistä tulevista seikoista esimerkiksi tilanteissa, joissa asiakas menettää maksukykynsä avioerotilanteen tai muiden sosiaalisten ongelmien vuoksi. Ohje, jonka mukaan vakuudenantajan tulisi voida itse vaikuttaa siihen, antaako tämä erityis- vai yleisvakuuden, jää epäselväksi, koska laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta määrittelee asiaa jo varsin tarkasti. Kohdassa, joka koskee maksuvaikeuksien ehkäisemistä, ohjeen sanamuotoa tulisi linjata tarkemmin vastaamaan lain tarkoitusta. Kohtaa pidettiin toisessa lausunnossa kannatettavana, mutta muotoilu herätti kysymyksiä siitä, mihin kaikkiin järjestelyihin tapauskohtaista arviointia edellytetään. Perupankkipalveluita koskevassa kohdassa velvollisuus avata tili tulisi kirjoittaa yksityiskohtaisesti vastaamaan lain sisältöä. Erityisesti syrjäseuduilla verkkopankkitunnusten katsominen peruspankkipalveluihin kuuluvaksi olisi tarkoituksenmukaista. Ottaen huomioon verkkopankkitunnusten laaja käyttö esimerkiksi eri viranomaisten kanssa tapahtuvassa sähköisessä asioinnissa ja etuuksien maksamisessa niiden katsominen peruspankkipalveluiksi olisi asianmukaista. Ohjeen toteamusta, että talletuspankilla on velvollisuus myöntää asiakkaalle vain sellainen kortti, jolla voidaan käyttää peruspankkipalveluita, on tarpeen täsmentää viittaamalla kortin ominaisuuksiin, joiden mukaisesti sillä ei voisi ylittää tilisaldoa. Ennen talletussopimuksen tekemistä asiakkaalle tulisi kertoa myös siitä, miten talletuskorko muodostuu. Koska vuosittainen korko on selkeä ja helposti asiakkaiden ymmärret- Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta määrittelee vain yhden sellaisen poikkeustapauksen, jossa yleistakausta ei voida käyttää eli asuntovakuudellisen lainan. Fiva katsoo lisäohjeistuksen tarpeelliseksi. Kyseistä aihetta on tarjoitus käsitellä jatkossa asiakassopimuksia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa, joita koskeva luonnos on parhaillaan valmisteltavana. Kohta on poistettu. Kohtaa on täsmennetty. Peruspankkipalveluiden määritelmää ei voida laajentaa lakia alemmanasteisella säännöksellä. Ohjetta on täsmennettty esitetyllä tavalla. Kohtaa on täsmennetty. Kohtaa on täsmennetty.

7 Palautelomake 7 (11) tävissä, tulisi sitä helpon vertailtavuuden vuoksi käyttää ensisijaisena koron ilmoitustapana ja jos siitä poiketaan, tulisi se tuoda selkeästi esille. Sijoituspalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat: Lausunnoissa oli kommentteja koskien kannustinsääntelyä. Yksittäisen mainoksen ei tarvitse täyttää kaikkia kohtien vaatimuksia. Yksittäisestä mainoksesta ei saa kuitenkaan syntyä harhaanjohtavaa kuvaa kuluttajasuojalain 2 luvun perusteella. Otsikko tulisi korvata esimerkiksi seuraavasti "Sijoituspalvelun tarjoajan erityinen raportointivelvollisuus ei-ammattimaisille asiakkaille", koska raportointivelvollisuus koskee sijoituspalvelun tarjoajaa, eikä asiakasta. Sijoitusrahastotoiminnassa noudatettavat menettelytavat: Vakuutustoiminnassa ja vakuutusedustuksessa noudatettavat menettelytavat: Ohjeilla luodaan lakiin perustumattomia lisävelvoitteita, mm. tiedonantovelvoitteet ja säänteyn yhdenmukaistaminen. Kommenttien kohteena olleet osuudet on arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä siirretty osaksi sijoituspalvelulakia (747/2012). Näkökulmaa tarkastellaan valmisteilla olevissa markkinointia koskevissa määräyksissä ja ohjeissa. Otsikko on muutettu ehdotuksen mukaisesti. Sijoitusrahastotoiminnassa noudatettavia menettelytapamääräyksiä ja -ohjeita koskevat kommentit on otettu huomioon määräyksissä ja ohjeissa 3/2011 "Sijoitusrahastotoiminnan järjestäminen ja menettelytavat", jotka tulivat voimaan Sijoitusrahastotoiminnan menettelytapoja koskeva osuutta ei siirretä tässä yhteydessä osaksi "Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat". Ohjeita on täsmennetty niin, että niissä ilmaistaan Fivan näkemys vakuutussopimuslaissa tarkoitetuista vakuutuksesta annettavista tarpeellisista tiedoista ja niistä seikoista, jotka vakuutusyhtiön olisi syytä asiakkaasta ja asiakkaan tilanteesta selvittää voidakseen täyttää laissa säädetyn tiedonantovelvoitteensa. Ohjeita on myös täsmennetty

8 Palautelomake 8 (11) Kansallisesti tulisi yhdenmukaistamisessa mennä pidemmälle, eikä odottaa eurooppalaista harmonisointia. Tiedonantovelvollisuuden tulisi olla vastaavantyyppisissä tuotteissa mahdollisimman yhteneväinen. Ohjeissa on ulotettu aikaisemmin vain henkivakuutusta koskevia kannaottoja koskemaan myös vahinkovakuutuksia, joiden myyntiin ne sopivat huonosti. On myös epäselvää, mitä kohtia sovelletaan henkivakuutusyhtiöihin ja mitä vahinkovakuutusyhtiöihin. Ohjetta ei liene tarkoitus soveltaa työeläkeyhtiöihin. Kohta, jonka mukaan asiakasta ei saa painostaa kaupantekoon on tarpeeton. Tietojen dokumentointia koskeva kohta on henkilötietolain vastainen ja tarpeeton. niin, että henkivakuutusyhtiöitä ja vahinkovakuutusyhtiöitä koskevat eri ohjeet. Fiva on pyrkinyt yhdenmukaistamaan sääntelyä niissä rajoissa, jotka voimassa oleva kansallinen sääntely mahdollistaa. Ohjeita on täsmennetty niin, että henkivakuutusta ja vahinkovakuutusta koskevat eri ohjeet ja niin, että ohjeita ei sovelleta työeläkeyhtiöihin. Painostamista koskeva kohta on poistettu, koska painostaminen on kielletty kuluttajansuojalain nojalla. Dokumentointia koskevaa alalukua on muokattu. Maksupalvelujen tarjomisessa noudatettavat menettelytavat: Soveltamisalassa jää jossain määrin epäselväksi, tarkoitetaanko maksulaitoksella myös maksulaitoslain 7 ja 8 :ssä tarkoitettuja, ilman maksulaitostoimilupaa maksupalveluja tarjoavia palveluntajoajia. Maksupalvelulain voimaantulo ei poistanut "Maksun peruuttaminen talletustililtä" -kohdan tarpeellisuutta. Kohta on tärkeä ja siinä määritellään, miten pankki voi toimia pankkisalaisuussäännösten estämättä, jos asiakas on tehnyt virheellisen maksun, jota ei voida enää peruuttaa. Samoin suositus pankin oikeudesta oikaista tekninen virhe on tärkeä. Määräysluonnoksessa on ohjeistettu sitä, että asiakkaalle tulisi kertoa asiakkaan vastuista ja velvollisuuksista. Vastaavasti asiakkaalle tulisi Maksulaitoksella tarkoitetaan maksulaitoslain 5 :n mukaista maksulaitosta, jolla on kyseisen lain mukainen lupa tarjota maksupalvelua. Tämä ilmenee soveltamisalaa koskevasta luvusta 1.1, jossa viitataan Finanssivalvonnasta annetun lain 4 :ssä tarkoitettuihin maksulaitoksiin. Ohje on tältä osin palautettu. Menettelytapamääräykseen sisältyvä tiedonantovelvollisuus vastuista ja velvollisuuksista sisältää myös asiakkaan oikeuksien kuvaamista.

9 Palautelomake 9 (11) kertoa selkeästi hänen oikeuksistaan. On hyvä, että Finanssivalvonta antaa ohjeet tilinkäyttövälineiden ja maksukorttien turvallisuuskysymyksistä. Ohjetta olisi hyvä täydentää toteamuksella, että asiakkaalle tulisi antaa tietoa yhdistelmäkortin eri ominaisuuksien poikkeavuuksista. Ohjeesta olisi voinut jättää maksulaitokset kokonaan pois, koska niitä koskevat ohjeet ovat suppeat, eivätkä aseta velvollisuuksia maksulaitoksille. Ohje jättää epäselväksi sen, onko palveluntarjoaja velvollinen antamaan asiakkaalle kaikki koko sopimussuhteen aikana voimassaolleet ehdot vai pyyntöhetkellä voimassaolevat ehdot. Maksupalvelulain 13 :n mukaan viestintävälineestä sovitaan puitesopimuksessa. Kohtaa tulee täsmentää. Pankit ovat ilmoittaneet cut off -aikansa, eivätkä ole velvollisia ilmoittamaan oma-aloitteisesti toteuttamisaikaa. Maksujen vahvistamisesta tekstiviestillä voisi todeta enemmänkin Kohtaa voisi selventää niissä tilanteissa, joissa tapahtumaan osallistuu useampia maksupalveluntarjoajia. Ei aina voi olla mahdollista kommunikoida kaikille maksupalvelun käyttäjille. Olisiko ohje täsmällisempi, jos "maksajalle" eikä "maksupalveun käyttäjille" pitäisi kertoa poikkeavasta menettelystä. Kohtaa on täsmennetty esitetyllä tavalla. Fiva pitää maksulaitoksia koskevaa ohjeistusta tarpeellisena ja sitä on täydennetty. Lakiin sisältyviä vaatimuksia ei ole kuitenkaan toistettu ohjeissa. Kohtaa on täsmennetty siten, että käyttäjällä on oikeus saada kulloinkin voimassa olleet ehdot pyytäessään. Tämä on tarpeen riitatilanteita varten. Tietyissä tilanteissa on tarpeen sopia käytettävästä viestintävälineestä palvelu- tai kanavakohtaisesti, eikä yleiseksi viestintävälineeksi sovittu yksi kanava ole kaikissa tilanteissa riittävä. Ohjetta on täsmennetty. Asiakaspalautteen perusteella pankit eivät yleisesti ole asettaneet tietoa cut off -ajoista helposti saataville. Tieto cut off -ajasta on tärkeä, koska sen jälkeen esimerkiksi verkkopankissa tehty maksu siirtyy käsiteltäväksi vasta seuraavana päivänä. Toteuttamisajalla on merkitystä erityisesti muiden keskusrahalaitosten palveluja käyttävien luottolaitosten palvelujen kannalta. Tekstiviestivahvistus on mainittu esimerkkinä poikkeavista menettelytavoista maksujen vahvistamisessa, eikä ohjeen ole tarkoitus olla tyhjentävä. Kohdassa on tarkoitus korostaa maksupalveluntarjoajan velvollisuutta tiedottaa käyttäjille omista poikkeavista menettelytavoistaan maksujen vahvistamisessa ja antaa niistä esimerkki. Kohtaa on täsmennetty esitetyllä tavalla.

10 Palautelomake 10 (11) Maksupalvelulaki edellyttää, että varotoimista, vastuukysymyksistä ja oikeussuojakeinoista annetaan käyttäjille tietoa Ohjeiden maksuvälineitä koskevassa osuudessa olisi hyvä mainita myös tarve kertoa asiakkaiden vastuista. Maininta käyttäjätunnuksesta tulisi poistaa. Oma-aloitteisen yhteydenoton käsitettä tulisi täsmentää. Lauseen "esimerkiksi tunnuksia ei tulisi kysyä puhelimessa tapahtuvan asioinnin yhteydessä" noudattaminen kirjaimellisesti tarkoittaisi myös sitä, ettei tunnuksia saisi puhelimessa kysyä edes järjestelmän toimesta. Verkkopankkitunnuskohtaisten rajoitusten asettaminen ja niiden kohdistaminen on ongelmallista ja ohje pitäisikin tältä osin rajata maksukortteihin. Ohjeen kohta: "Katevarauksen ei tulisi jäädä voimaan varsinaisen maksutapahtuman toteuttamisen jälkeen.", tulisi poistaa. Ohjeeseen tulisi lisätä. että katevaraus pitää purkaa, jos käy ilmeiseksi, ettei vastaavaa veloitusta tulla koskaan tekemään. Tilisiirtotyyppisten maksujen peruuttamisen lisäksi ohjeita olisi syytä tarkentaa suoraveloituksia ja korttitapahtumia koskevilla erityissäännöillä. Virheenkorjauksen tulisi koskea myös oikeudettomia maksutapahtumia, jos kyseessä on tuplaveloitus. Virheen korjaamista koskevassa osuudessa "tilinomistaja" ja "asiakas" on käytetty määrittelemättä niitä tarkemmin. Ohjeilla on asiakaspalautteen perusteella tarpeen korostaa käyttäjille annettavan tiedon tärkeyttä. Kohtaa on täydennetty esitetyllä tavalla. Käyttäjätunnus on mainittu yhtenä esimerkkinä palvelutunnuksista ja Fiva pitää sitä tarpeellisena. Oma-aloitteisen yhteydenoton osalta kohtaa on täsmennetty. Kohtaa on täsmennetty siten, että järjestelmän avulla tapahtuva tunnusten kysely on mahdollinen. Osalla pankeista on jo nyt tarjolla käyttäjille mahdollisuuksia asettaa verkkopankkitunnuskohtaisesta rajoituksia. EKP:n SecuRePayn suositukset tulevat myös tuomaan markkinoille suosituksia tämän osalta. Muutosehdotusta ei tältä osin oteta huomioon. Asiakaspalautteen perusteella Fiva pitää kohtaa tarpeellisena. Esitetty lisäys on tehty. Suoraveloitukset ja korttitapahtumien peruuttamiseen liittyvät periaatteet ilmenevät riittävän selkeästi lainsäädännöstä SEPAsuoraveloituksen säännöistä ja korttiskeemojen säännöistä, joten niiden lisäämistä ei pidetä tarpeellisena. Kohtaa on muutettu ehdotuksen mukaisesti. Kohtaa on täsmennetty.

11 Palautelomake 11 (11) Esitetty useita kommentteja erilaisista tapauksista, joissa virheiden korjaaminen ja maksajan ja maksunsaajan informointi voi muodostua hankalaksi ja joita ohjeessa tulisi täsmentää. Maksusuoritusten kirjaamisten osalta tiedusteltiin, onko pankeilta kohtuullista vaatia täsmälleen samaa palvelutasoa kuin kansallisen järjestelmän aikana? Ohje palkkojen ja etuuksien kirjaamisesta aamuyöllä kuvastaa nykytilannetta ja tulisi jättää kirjaamatta ohjeisiin. Ohjeessa tulisi mainita siitä, että maksusuoritusten kirjaamisessa tileille tulee ottaa huomioon rahanpesulainsäädäntö ja kansainväliset finanssipakotteet. Ohjetta pitäisi täsmentää pikasiirtojen osalta. Lisäksi voisi olla syytä antaa täsmentäviä ohjeita maksupäivää koskevissa erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi pankin sisäisissä siirroissa ja SEPA-alueen siirroissa. Tilinkäyttöväline -termi olisi hyvä muuttaa maksupalvelulain terminologian mukaiseksi "maksuvälineeksi". Menettelytapaohjeeseen ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää ohjeita kaikkien erityistapausten varalle. SEPAn perusoletuksena on ollut se, että maksujenvälityksen laatutaso ei saa heikentyä. Lisäksi Suomessa on pitkään vallinnut käytäntö, joka on perustunut pankkkien aiemmin rakentamalle ratkaisulle. Käyttäjät ovat saaneet palkkansa ja eläkkeensä vuosikymmeniä siten, että ne ovat olleet tileillä ennen pankkien avautumista. Kohtaa on täsmennetty rahanpesulainsäädännön osalta. Pikasiirtojen osalta Fiva ei näe tarpeelliseksi antaa erityisiä ohjeita, koska pankkien keskenään sopimat pikasiirtokäytännön säännöt sanelevat toimintatavan. Ohjeen sisältö kattaa SEPA-alueen siirrot. Tällä ohjeella ei ole tarkoitus ohjeistaa pankkien sisäisiä käytäntöjä. Maksupalvelulaki kattaa myös valuuttamääräisten maksujen kirjauksiin ja konversioihin liittyvät säädökset ja niiden tulkinnat löytyvät lain perusteluista. Terminolgiaa on muutetta ehdotuksen mukaisesti.