KEMIA. Kemi PERHE- YRITYS MESTARIN FRESKOT BIOPANKIT ARABIT. kasvattaa johtajansa. uhmaavat aikaa. Suomen seuraava Nokia? tekivät alkemiasta tieteen

Transkriptio

1 KEMIA 1/2013 Kemi PERHE- YRITYS kasvattaa johtajansa MESTARIN FRESKOT uhmaavat aikaa BIOPANKIT Suomen seuraava Nokia? ARABIT tekivät alkemiasta tieteen

2 TUEMME TYÖTÄSI TUTKIMUKSESTA VWR Internationalin verkkokauppa tarjoaa sinulle yli laboratoriotuotetta asiakaskohtaisilla hinnoilla sekä saatavuustiedoilla. Tilauksen teet helposti verkkokaupastamme osoitteessa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. LAAJA VALIKOIMA: - LAITTEET, TARVIKKEET, PIENLAITTEET, KEMIKAALIT, PUHDASTILATUOTTEET, LIFE SCIENCE -TUOTTEET JA PALJON MUUTA - BIOTEKNIIKKA, SOLUDIAGNOSTIIKKA, KROMATOGRAFIA, KLIININEN KEMIA, MIKROBIOLOGIA...

3 NOPEIMMAT JA HERKIMMÄT LAITTEET MASSASPEKTROMETRIAAN JA KROMATOGRAFIAAN Nexera X2, VUODEN 2013 UUTUUS 2 nd generation UHPLC Nopein näytteensyöttäjä (injektioaika < 8 sec) Herkin diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä i-pdea dekonvoluutiolaskennalla Korkein paineen kesto (1300 bar) Pienin carry over (< % chlorheksidiinille) LCMS-8040 Enhanced sensitivity Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli LC-MS (scan amu/sec; 555 MRM/sec ja polariteetin vaihto 15 ms) Erittäin herkkä, (1 pg reserpiiniä S/N 1000) Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto LCMS-8080 Power Tower Parasta herkkyyttä kaipaavalle (1 pg reserpiiniä S/N 6000) Lyömätön yhdistelmä pienimmän carry overin Nexera UHPLC-laitteen kanssa Helppokäyttöinen ja joustava LabSolutions-ohjelmisto Tyylikäs ja tilaa säästävä design GCMS-TQ8030 Speed beyond comparison Markkinoiden nopein kolmoiskvadrupoli GC-MS (scan amu/sec; 600 MRM/sec) Erinomainen herkkyys (100 fg OFN S/N 3000) Mahdollistaa GCxGC-analyysit Monipuoliset injektorivaihtoehdot, esim. nesteinjektori, headspace, PTV, pyrolysaattori myynti@ordior.fi

4 SISÄLLYS 6 Perheissä on yritystä Kemia tuo leivän sukupolvesta toiseen Sanna Alajoki 12 TÄTÄ MIELTÄ Alkuaineita riittää vielä mutta ei loputtomiin Markku Leskelä 14 Sikstuksen kappelin freskot uhmaavat aikaa Arja-Leena Paavola 18 AJANKOHTAISTA Seuraava Nokia löytyi jo Suomi matkalla henkilökohtaisen lääketieteen kärkimaaksi Marja Saarikko Lasse Lindgren Heidi Lindgren valmistautuu siirtymään Teo-Pal Oy:n johtoon, kun isä aikanaan luovuttaa kapulan seuraavalle sukupolvelle. (s. 6) 40 KEMIA SILLOIN ENNEN 41 KEEMIKKO Isoäidin ikisakset 42 Laboratorion uudet laitteet tuovat nopeutta ja säästöjä Marja Saarikko ja Teemu Nissilä 46 Borealis Polymers Oy:ssä Turvallisuus tehdään yhdessä Irene Andersson 48 Kemikaalikäsineitä pitää käyttää oikein Sanna Alajoki 50 Sattumasinisestä väripigmenttien perheeksi Jari Koponen Sikstuksen kappelin upeita maalauksia on kunnostettu vuosisatojen varrella useaan otteeseen, viimeksi modernin kemian keinoin. (s. 14) Yli tuhat vuotta sitten elänyt persialainen luonnontieteilijä ja lääkäri Al-Razi hallitsi aikansa kemiantutkimuksen menetelmät ja välineet. (s. 54) 20 UUTISIA 25 PIENI SUURI NANO Selluloosan nanomuodoista uutta potkua kansantalouteen Maija Pohjakallio 24 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 Professori Carl Gahmberg: Tutkijalla pitää olla innostusta Leena Valmu 39 NAISET JA KEMIA Rosalind Franklin, dna:n tumma leidi Sisko Loikkanen 40 NÄKÖKULMA Räpsyripset ja kiiltävät kutrit Anja Nystén Työturvallisuuden perusta on koko henkilöstön sitoutuminen toiminnan parantamiseen, sanovat Borealis Polymers Oy:n Tarja Olander ja Jarmo Paulamäki. (s. 46) Borealis Polymers Oy 52 Klooria vähemmällä sähköllä Uutuusmenetelmä pian markkinoille Lauri Lehtinen 54 Alkemiasta tieteeksi Kemian juuret johtavat arabikulttuurin kulta-aikaan Pekka T. Heikura 58 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 LABORATORIOSTA TUTUT Emil Erlenmeyer keksi kolvin ja säännön Pekka T. Heikura 4 KEMIA 1/2013

5 Pääkirjoitus KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi toimisto@kemianseura.fi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Metri kerrallaan Penni metriltä. Se oli käypä taksa sokerijuurikkaan harventamisesta 1970-luvulla. Satametrisestä rivistä tienasi markan, ja rivejä riitti siskosviisikollemme keskikesän savotaksi ja talven taskurahoiksi. Vaikkei työ aina maistunut herkulta, se opetti kaksi tärkeää periaatetta, joiden pätevyyttä vuosikymmenet ovat vain korostaneet: mitään ei saa ilmaiseksi, ja työt on tehtävä kunnolla. Fuskaaminen paljastuu ennemmin tai myöhemmin juurikaspellolla viimeistään loppukesästä, kun rikkaruohot puskevat korkeuksiin hutiloiduilla kohdilla. Paheksuimme pitkään kirkonkylän koltiaisia, jotka olivat harventaneet riveistä vain alku- ja loppupäät. Että kehtasivat! Muistot nosti mieleen toimittaja Sanna Alajoen avausartikkeli kemian alan perheyrittäjistä. Toimitusjohtajuuteen valmistautuva Heidi Lindgren korostaa yritysjohdon vastuuta tuotteiden laadusta. Marco Laaksoselle perheyrittäjyys merkitsee isoisän aloittaman työn kunnioittamista ja jatkamista Suomessa. Magnus Bargum laskee perheyrityksen etuihin nopean päätöksenteon ja vähäisen byrokratian. Mykkäsen veljeksille yrittäjyys on yhdessä tekemistä ja sitoutumista päätöksiin, jotka eivät ole pelkästään liiketaloudellisesti perusteltuja. En koskaan ajatellut tekeväni työtä perheyrityksessä, vaikka maatila sellainen onkin. Isovanhempani alkoivat rakentaa sodanjälkeistä elämäänsä hämäläiselle evakkotilalle. Vanhempani jatkoivat tilaa, heidän jälkeensä yksi sisaristani miehineen. Yrittäjä tuli minustakin. Firmassa on perheyrityksen henkeä, sillä lehden toimituspäällikkö on sisareni, ja luottomessuemäntämme ovat toisen sisareni tyttäriä. Muutakin sukua olemme hyödyntäneet avustajina. Perhepiirissä pestaus käy mutkattomasti, vahvuudet ovat valmiiksi tiedossa ja luottamus on vankkaa. Perheissä on yritystä! Ilmoittaudu vuoden ykköstapahtumaan! Löydät tämän lehden välistä kutsun ChemBio Finland -tapahtumaan maaliskuuta Ota kutsu talteen ja tutustu monipuoliseen, kävijöille maksuttomaan ohjelmaan. Säästät aikaa sisäänpääsyssä, kun ilmoittaudut kävijäksi ennalta osoitteessa 1/2013 KEMIA 5

6 Perheissä on yritystä Kemia tuo leivän sukupolvesta toiseen 80 prosenttia Suomen yrityksistä on perheyhtiöitä, jotka työllistävät 42 prosenttia yrityssektorin työntekijöistä. Osa firmoista jää yhden sukupolven ikäisiksi, mutta monet siirtyvät suvussa nuorempien käsiin. Neljä kemian alan yrityksen johtajaa kertoo, millaista on ryhtyä jatkamaan isien työtä. Sanna Alajoki Vuonna 1978 perustetussa Teo-Pal Oy:ssa on parhaillaan käynnissä sukupolvenvaihdos toiselta kolmannelle sukupolvelle. Laboratoriolaitteiden ja vaakojen teknistä tukkukauppaa harjoittavassa yrityksessä on jo siirretty vastuita, vaikka toimitusjohtajana on yhä isä Lasse Lindgren, ja tyttären Heidi Lindgrenin käyntikortissa lukee edelleen toimistopäällikkö. On hienoa, että Lasse on täällä tukena. En koe, että minulla ihan vielä olisi resursseja vastata yrityksestä kokonaan itse, Heidi Lindgren sanoo. Lasse Lindgren työskenteli ennen toimitusjohtajuuttaan miltei 20 vuotta oman isänsä rinnalla. Minä olen ollut tässä vasta kuutisen vuotta, joten opittavaa Lasselta on paljon ennen kuin hän voi jäädä eläkkeelle. Heidi Lindgren odottaa tulevaa innolla, sillä on mukava päästä toteuttamaan omia ajatuksiaan. Samalla hieman hirvittääkin. Johtaminen itsessään ei pelota, mutta vastuu siitä, että tuotevalikoimamme säilyy jatkossakin laadukkaana, on haaste. Toimitamme laitteita myös kriittisiin mittauksiin, eikä niissä ole varaa virheisiin. Koen, että jaamme osavastuun laitteiden toimintavarmuudesta asiakkaan kanssa. 6 KEMIA 1/2013

7 Teo-Palin tuleva toimitusjohtaja Heidi Lindgren pyrkii omaksumaan mahdollisimman paljon tietoa ennen kuin isä jää eläkkeelle. Lasse Lindgren 1/2013 KEMIA 7

8 Laitehuollosta perheyritys vastaa itse. Heidi Lindgren sanoo haluavansa ymmärtää, kuinka hänen myymänsä laitteet toimivat. Kun tiedän, miten laitevaihtoehdot toimivat, osaan myös kertoa, miksi suosittelen juuri tiettyä tuotetta. Pieni yritys on tehokas Kun Lasse Lindgren aikoinaan päätti jatkaa yritystä isänsä Nils Lindgrenin jälkeen, näytti vielä siltä, ettei kumpikaan hänen tyttäristään ole firmasta kiinnostunut. Sukumme on täynnä yrittäjiä. Sanoin aina, että minä en koskaan ryhdy yrittäjäksi, mutta näin siinä vain kävi, Heidi Lindgren hymyilee. Alun perin nuori nainen tuli taloon tekemään töitä opiskelujen ohella vain väliaikaisesti. Ammattikorkeakoulu Laurean käynyt Lindgren erikoistui opinnoissaan henkilöstöjohtamiseen. Valmistuttuaan hän halusi vielä syventää osaamistaan työskentelemällä Teo-Palissa jonkin aikaa. Sitten kiinnostuin alasta sen monipuolisuuden vuoksi, ja muutama vuosi sitten aloin vakavasti harkita seuraamista isän jalanjäljissä. Lapsuudenkodissa isän yrittäjyys ei sen kummemmin näkynyt. Se oli läsnä lähinnä leikeissä, joihin saimme kuplamuovia ja pahvilaatikoita. Vanhempani kyllä keskustelivat työasioista, mutta itse osasin kertoa vain isän tittelin ja sen, mitä firma tekee. Heidi Lindgrenin mielestä perheyrittäjyyden hyvä puoli on siinä, että toisen vahvuudet ja heikkoudet ovat valmiiksi tiedossa. Toisaalta kun kaksi sukupolvea nyt työskentelee yhdessä, ei erimielisyyksiltäkään aina vältytä, hän myöntää. Mielipiteidenvaihto kuitenkin myös kehittää yritystä, sillä eri näkökulmat ovat aina tervetulleita. Isäkin on tehnyt töitä oman isänsä kanssa, joten hän tietää, millaista oman vanhemman kanssa työskentely on. Itse olen saanut hyvin tilaa kokeilla siipiäni, ja opimme molemmat toisiltamme. Tärkeät päätökset teemme aina yhdessä. Perheenjäsenten lisäksi Teo-Pal työllistää myös joitakin perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Haluamme kuitenkin pysyä pienenä, korkeintaan kymmenen hengen yrityksenä. Silloin voimme vielä reagoida nopeasti, eikä tiedonkulku hidastu. Heidi Lindgren pohtii jo etukäteen sitä, kuinka aikanaan täyttää isän suuret saappaat, sillä Lassella on ollut vastaus kaikkeen. Lasse onneksi siirtää tietoaan minulle kaiken aikaa ja voi toimia mentorina vielä vuosia. Lisäksi koulutan itseäni jatkuvasti työn ohella. Tuorein tutkintoni on markkinointiviestinnästä, ja seuraavat lienevät laatujärjestelmään ja yritysjohtamiseen liittyviä. Työ kulkee aina mukana Perheyritykset ovat tärkeitä Suomen tulevaisuudelle, korostaa toimitusjohtaja Marco Laaksonen Ag-Me Oy:stä, joka toimittaa mittareita ja laitteita kemialle ja muillekin toimialoille. Christian Aarnio / Calcus Kustannus Oy Tämä asia muistetaan valitettavan harvoin. Suomesta siirtyy yrityksiä jatkuvasti esimerkiksi Viroon. Perheyritykset eivät välttämättä ole suuria, mutta ne pyrkivät pysymään kotimaassa. Sitä ei pitäisi lainsäädännöllä vaikeuttaa. Päätös ryhtyä perheyrityksen toimitusjohtajaksi ei ollut Laaksoselle itsestäänselvä eikä yksinkertainen. Vastuu on suuri. Kun yrityksemme alakaan ei ole helpoin mahdollinen, jouduin kyllä punnitsemaan tätä tarkkaan, hän sanoo. Mutta kun päätös oli tehty, tästä alkoi nopeasti tulla se oma juttu. Yli 60 vuotta toimineen yhtiön henkilökunnalta löytyy tietotaitoa, johon uusi toimitusjohtaja voi luottaa. Nuorinkin suvun ulkopuolinen työntekijä on ollut talossa jo parikymmentä vuotta, kehaisee Laaksonen, jonka mukaan myös firman asiakkuudet ovat pitkäaikaisia. Joitakin asiakkaitamme olemme palvelleet jo 30 tai 40 vuotta. Suvun yritys on ollut Laaksosen elämässä läsnä aina. Niinhän se taitaa olla silloin, kun perheessä on yritys. Edellisenä toimitusjohtajana toimi äitini, ja ennen häntä johdossa oli nyt jo edesmennyt enoni. Hiljattain meillä aloitti myös serkkutyttöni, jonka kanssa kehitämme yritystä eteenpäin yhdessä. Laaksonen sanoo, että perheyrittäjyys merkitsee hänelle kunnioitusta isoisän työtä kohtaan ja samalla suvun työn jatkamista. Isoisä perusti yrityksen vuonna Hän sai sen kannattamaan ja myös pysymään suvussa. Marco Laaksosen 10- ja 15-vuotiaat lapsetkin tuntevat jo yrityksen arkea. Esikoiseni oli viime syyslomallaan meillä töissä. Koskaan ei voi tietää, mikä lapsia kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta olisi todella hienoa, jos yritykselle löytyisi taas jatkaja suvun piiristä. Omassa yrityksessä on Laaksosen mukaan niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Perheyrittäjyys merkitsee suvun työn jatkamista. Ag-Me Oy:n toimitusjohtaja Marco Laaksonen haluaa muistuttaa perheyritysten merkityksestä koko Suomen tulevaisuudelle. 8 KEMIA 1/2013

9 Algol on kasvanut Espoon Karapellossa monialaiseksi konserniksi. Alexander Bargum on sukuyrityksen neljännen sukupolven johtaja. Yrityksen pitää olla aina myyntikunnossa. Tämä vaatii sitoutumista. Kahdeksasta neljään -työtä tämä ei tosiaankaan ole, vaan työtä kantaa aina mukanaan. Isossa on pitkäjänteisyyttä Yrityksen pitää olla aina myyntikunnossa. Näin sanoo Alexander Bargum, joka aloitti teknisen kaupan ja terveydenhuollon konsernin Algol Oy:n toimitusjohtajana viime kesäkuussa. Vaikkei mitään myyntiaikeita olisi, se on hyvä tapa tarkistaa, toimitaanko oikein. Jos ostaminen kiinnostaa muita, ollaan hyvällä tiellä. Lopullinen päätös lähteä johtamaan suvun yritystä oli Bargumille helppo ja haaste houkutteleva. Kun tulee tällaisesta perheestä, perheyritys on tavallaan osa identiteettiä, hän sanoo. Jos lähtee tekemään omaa uraa, on omistauduttava sille. Minulla on lakimiehen koulutus, ja ehdin asianajajan työssäni nähdä perheyrityksen ulkopuolista maailmaa kymmenen vuotta. Kun isäni eläkkeelle jääminen tuli ajankohtaiseksi, pohdin asian uudelleen. Algolin toiminnan käynnisti aikoinaan saksalainen kauppias Albert Goldbeck- Löwe. Hän perusti vuonna 1894 Suomeen agentuuri- ja maahantuontiliikkeen ja houkutteli siihen mukaan serkkunsa eli minun isoisäni isän Ludolf Bargumin, Alexander Bargum kertaa sukuyhtiön historiaa. Noihin aikoihin ei erikoistuttu nykyiseen tapaan, vaan Helsingin Liisankadulla sijainnut yritys toi maahan kaikkea, mitä Suomen kasvava teollisuus tarvitsi. Algol Chemicalsin valikoimiin kuuluu siksi yhä muun muassa pellavaöljy, joka on ollut mukana valikoimassa alusta saakka. Algolin toimitusjohtaja on välillä tullut suvun ulkopuolelta, mutta suku on aina ollut vahvasti mukana yrityksessä. Alexander Bargumin isä Magnus Bargum johti konsernia 1970-luvulta alkaen. Kun hän viime vuonna jätti pestinsä, toimitusjohtajuus siirtyi ensi kertaa yhti- Sanna Alajoki ön historiassa suoraan isältä pojalle. Suomessa on aika harvinaista, että perheyhtiö siirtyy edes kolmannelle sukupolvelle, omassa yrityksessään neljättä sukupolvea edustava Alexander Bargum huomauttaa. Historia ei takaa mitään Sukufirman tulevaisuutta ei toki turvaa pitkäkään historia, Perheyritysten liitossa toimiva Bargum tietää. Japanissa meni muutama vuosi sitten konkurssiin maailman vanhin perheyritys, joka oli toiminut 40 sukupolven ajan. Algol aikoo joka tapauksessa jatkaa perheyhtiönä. Se, onko seuraavakin toimitusjohtaja samaa sukua, jää nähtäväksi. Tyttäreni on vasta puolitoistavuotias, joten hänen mielipidettään ei voi vielä kysyä, Bargum naurahtaa. Painostaa hän ei aio ja varoittaa muitakin yrittäjiä tekemästä niin. Suuressa perheyrityksessä on Alexander Bargumin mielestä samantyyppisiä hyviä puolia kuin pienessäkin. Tällaisen yrityksen kehitystä pohditaan pitkäjänteisemmin kuin pörssiyhtiön. Päätöksenteko on nopeaa, ja se on lähellä itse liiketoimintaa. Emme tavoittele suurella riskillä nopeita voittoja, vaan fokus voi olla 25 tai 50 vuoden päässä. Perheyhtiötä ei voi mennä pörssiin ostamaan, mikä myös tuo asiakkaan näkökulmasta vakautta. Toimitusjohtaja uskoo, että perheyrittäjyys näkyy työntekijöidenkin arjessa. Se antaa varmasti tiettyä turvallisuutta. Meiltä myös puuttuvat monenlaiset raportointirutiinit ja muu byrokratia, joita pörssiyhtiöissä tarvitaan. 1/2013 KEMIA 9

10 Labo Linen Antti Mykkänen (oik.) sanoo ajautuneensa perheyhtiön johtoon puoliksi varkain. Tukena ovat onneksi veljet Tuomas (vas.) ja Juha Mykkänen. Sanna Alajoki "Perheyritys voi satsata asioihin, jotka eivät ole liiketaloudellisesti perusteltuja." Suuressa yrityksessä on kuitenkin aina suuren organisaation haasteet. Toiminta vaatii paljon henkilökuntaa ja monenlaista osaamista. Toisaalta koko tarjoaa edellytykset satsata enemmän vaikkapa taloushallintoon ja sisäiseen koulutukseen. Pieni perheyritys on ehkä vielä ketterämpi ja byrokratiaa on vielä vähemmän. Sillä on myös pienemmät volyymit, joten se voi olla erikoistunut johonkin hyvinkin pieneen segmenttiin. Veljesten voimin Kaksikymmenvuotiaan Labo Line Oy:n toimitusjohtajana on jo jonkin aikaa työskennellyt perheyrityksen toisen sukupolven edustaja Antti Mykkänen. Isä Martti Mykkänen perusti laboratoriolaitteita toimittavan yrityksen vuonna Tätä nykyä sen omistavat kolmisin Martin pojat Antti, Tuomas ja Juha Mykkänen. Firma toimi alkuun Espoon Otaniemessä, kunnes silloiset aloittelevien yritysten tilat jäivät sille pieniksi. Nykyisessä paikassaan Helsingin Alppilassa Labo Line on sijainnut vuodesta Nykyinen toimitusjohtaja paiski ensi kerran yrityksen töitä jo silloin, kun sitä ei vielä ollut virallisesti edes olemassa. Viime vuosina hän alkoi pikkuhiljaa yhä useammin huolehtia tehtävistä, jotka aiemmin hoiti isä-mykkänen. Sukupolvenvaihdos tapahtuikin kuin varkain. Yhtäkkiä vain huomasin olevani toimitusjohtaja. Jälkikäteen oli jopa vähän huijattu olo, Antti Mykkänen hymähtää. Se oli vähän kuin pyöräilemään opettelevalta lapselta olisi otettu salaa apupyörät pois, nauraa Juha Mykkänen. Poikakolmikkoa ei varsinaisesti kasvatettu perheyrityksen jatkajiksi. Halusin pitkään ryhtyä maanviljelijäksi. Lisäksi olin saanut opiskelupaikan autoalalle juuri ennen kuin tulin tänne vuodeksi töihin. Sen vuoden jälkeen isä patistikin minut opiskelemaan, jolloin hankin sähköalan tutkinnon, Antti Mykkänen muistelee. Myös Tuomas ja Juha kertovat vain ajautuneensa isän firmaan. Aivan koko sisarusparvi ei sinne kuitenkaan päätynyt, vaan Kati Mykkänen valitsi juristin koulutuksen ja uran. Perheyrityksen pyörittäminen ei Antti Mykkäsen mielestä ole helppoa. Varmaan en olisi yksin lähtenytkään tähän, mutta kun meitä on kolme, uskalsimme yrittää. Talouden taantumasta huolimatta Labo Linen liiketoiminta on kasvanut vuosi vuodelta, eikä päättynyt vuosi 2012 tehnyt poikkeusta. Firmassa työskentelee nyt yhdeksän henkeä, ja kun tiloja viime kesänä uudistettiin, remontissa otettiin huomioon se, että työpisteitä voidaan tarvittaessa rakentaa vielä muutama lisää. Perheyritys voi Mykkästen mukaan satsata asioihin, jotka eivät välttämättä ole liiketaloudellisesti perusteltuja. Meillä on esimerkiksi tarvetta omalle kuorma-autolle aika harvoin. Olemme silti hankkineet sellaisen, koska kiiretilanteissa kuljetusten tilaaminen muualta hidasti palvelua. Tällaista investointia ei pörssiyhtiössä välttämättä tehtäisi, Antti Mykkänen pohtii. Varsinaisen liiketoimintansa ohella Labo Line järjestää laboratorioiden henkilökunnalle ammatillista täydennyskoulutusta muun muassa laboratorioalan tapahtumissa. Koulutuksia on tullut ohjelmaamme vuosien varrella koko ajan lisää. Pari vuotta sitten pidimme ensimmäisen koulutuksen omissa tiloissamme, joissa voimme ottaa mukaan myös laitteet. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. 10 KEMIA 1/2013

11 Business from technology Creating new business and environmental wellbeing with Green Chemistry Research, development and innovation services for the chemical, mining and environmental industries. Join VTT s webinar: EcoWater - Sustainability and Efficiency with Smart Water Usage Trends and recent developments in water footprint, risk management and water monitoring Read more and register: Technology and market foresight Strategic research Product and service development IPR and licensing Assessments, testing, inspection, certification Technology and innovation management Technology partnership COMPLIANT SUPPLIERS

12 TÄTÄ MIELTÄ Alkuaineita riittää vielä mutta ei loputtomiin ALKUAINEIDEN RIITTÄVYYDESTÄ on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Maankuoren koostumuksen analysointi kertoo, että alkuaineita on ihmiskunnan tarpeisiin sadoiksi vuosiksi. Käytännössä kysymys on kuitenkin siitä, riittääkö sellaisia esiintymiä, joista aineet on taloudellisesti kannattavaa ottaa talteen. Tässä tarkastelussa aikajänne lyhenee merkittävästi. Riittävyyden tarkka ennustaminen on vaikeaa, koska maapallon väestö ja kehittyvien maiden kulutus kasvavat voimakkaasti. OECD:n arvion mukaan nikkelistä, kuparista, sinkistä, tinasta, lyijystä ja muista tavallisista metalleista voisi tulla pula jo vuoden kuluttua, jos talous kasvaisi viiden prosentin nopeudella. Ilman talouskasvua aika kaksin nelinkertaistuisi. Erityisen huolen kohteina ovat korkean teknologian metallit, kuten litium, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja harvinaiset maametallit, joita tarvitaan elektroniikka- ja energiateollisuudessa. Tuulivoima, aurinkoenergia, sähköautot ja muut vihreät teknologiat ovat hyvin riippuvaisia näistä varsin harvinaisista aineista. Niiden saatavuudessa on erilaisia ongelmia. Galliumilla ja indiumilla ei ole omia merkittäviä mineraaleja, vaan niitä saadaan sivutuotteina alumiinin ja sinkin valmistuksen yhteydessä. Tuotannon lisääminen ei siksi helposti onnistu. Lcdnäytöissä, led-valoissa ja aurinkokennoissa tarvittavan indiumin hinta nousi peräti 900 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen Harvinaisista maametalleista 95 prosenttia tuotetaan Kiinassa, joka rajoittaa niiden vientiä raaka-aineena. Syksyllä 2010 Japani pidätti kiinalaisen kalastusaluksen kapteenin laivan kalasteltua saarilla, joiden omistuksesta maat kiistelevät. Vastatoimena Kiina lopetti harvinaisten maametallien viennin Japaniin, mikä olisi pian pysäyttänyt maan auto- ja elektroniikkateollisuuden. Tilanteen laukaisi kapteenin vapauttaminen. Tapahtuma oli konkreettinen esimerkki alkuaineiden käytöstä politiikan välineenä. METALLIEN LISÄKSI huolenaihe on esimerkiksi fosfori, joka on välttämätön aine lannoiteteollisuudelle. Fosforin riittävyydeksi arvioidaan vuotta, ellei löydy uusia merkittäviä esiintymiä. Yli 80 prosenttia maapallon fosforituotannosta on neljän maan kontolla. Myös jalometallien esiintymät ovat keskittyneet harvoihin maihin, mikä voi mahdollistaa politiikan käytön saatavuuden kontrolloimisessa. Kun hyödykkeen saatavuudessa on rajoitteita, hinnat nousevat. Alkuaineiden kohdalla tämä merkitsee sitä, että köyhemmät mineraalit tulevat taloudellisesti kannattaviksi, ja riittävyyden raja venyy. Köyhien mineraalien käytöstä voi kuitenkin seurata ympäristöongelmia, elleivät erotustekniikat parane. Ratkaisuja tilanteeseen ovat kierrätys ja korvaavat materiaalit. Raudan, kromin ja lyijyn kaltaisten tavallisten metallien kierrätys on jo nyt hyvin korkealla tasolla, mutta metallien, joita käytetään yhdessä sovelluksessa vain pieniä määriä, kierrättäminen on hankalampaa. Nykyiset mikroprosessorit sisältävät yli 50:tä eri alkuainetta, mikä tekee niiden erottamisen vaikeaksi. Metalleja korvaavia materiaaleja kehitetään jatkuvasti, esimerkkeinä orgaanisiin tai polymeerimateriaaleihin perustuva elektroniikka ja optiikka. Raaka-aineiden tarvetta hillitsevät materiaalien paranevat ominaisuudet, joiden ansiosta laitteet ja rakenteet voivat olla entistä pienempiä ja kevyempiä. Alkuaineita riittää ainakin lähivuosikymmeniksi. Sadan vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, mutta huolta lievittää uusien materiaalien ja teknologioiden kehittyminen. Markku Leskelä Markku Leskelä toimii epäorgaanisen kemian professorina Helsingin yliopistossa. Kirjoitus perustuu hänen tammikuisilla Tieteen päivillä pitämäänsä luentoon. Helsingin yliopisto 12

13 KEMIA Kemi Potkua myyntiin Suorapostituksella alan ammattilaisille Sähköinen suorapostitus on tehokas tapa tavoittaa alan ammattilaiset. Kemia-lehden tai Uusiouutisten asiakkaana Teillä on tilaisuus kertoa tuotteistanne ja palveluistanne suorapostituksella molempien lehtien uutiskirjeiden lukijoille. Kemia-lehti ja Uusiouutiset eivät luovuta tilaajarekistereitään ulkopuolisille. Sen sijaan valmistamme viestinne ja lähetämme sen haluamananne päivänä uutiskirjeidemme tilaajille. Otsikko, teksti, linkit, logot ja ulkoasu ovat toiveidenne mukaiset. Suorapostitus on tehokas vaihtoehto, kun haluatte kertoa tuotteistanne ja palveluistanne markkinoida koulutuksia, kursseja ja tulevia tapahtumia tehdä täsmä- ja erikoistarjouksia asiantuntijoille tavoittaa juuri oikean kohderyhmän ja alan avainhenkilöt saada uusia kontakteja ja asiakkaita rekrytoida parhaat osaajat riveihinne houkutella ammattilaiset kotisivuillenne. Kampanja maksoi itsensä nopeasti takaisin. Sain parissa päivässä ensimmäisen tarjouspyynnön, joka johti merkittävään toimeksiantoon. FT Ilkka Helander, Transland Oy Suorapostitus tavoitti oikean kohderyhmän ja antoi tapahtumallemme hyvän näkyvyyden. Tulokset olivat niin hyvät, että käytämme jatkossakin tätä kanavaa. toimitusjohtaja Harri Köymäri, Hosmed Oy HINNASTO Hintoihin lisätään alv 24 %. Suorapostitus Kemian uutiskirjeen lukijoille Suorapostitus Verkkoviestin lukijoille Suorapostitus molempien uutiskirjeiden lukijoille pakettihintaan 950 euroa 850 euroa 1500 euroa Kemian uutiskirjeen yli 3800 tilaajaa ovat kemian ja lähialojen päättäjiä ja ammattilaisia. Verkkoviestin yli 2400 tilaajaa ovat jätehuollon ja ympäristönsuojelun ammattilaisia ja asiantuntijoita. Arvoisa lukija, joko sinulle tulee Kemian uutiskirje ja Uusiouutisten Verkkoviesti? Tutustu ja tilaa: Uutiskirjeiden ilmoitukset ja suorapostitukset mahdollistavat sen, että voimme tuottaa uutiskirjeet Teille veloituksetta! LISÄTIETOJA ja VARAUKSET puh puh /2013 KEMIA 13

14 Sikstuksen kappelin katto kertoo kävijöille Raamatun luomiskertomuksen. Freskot esittävät muun muassa valon ja pimeän sekä taivaan ja veden erotusta ja Auringon, Kuun, Aatamin ja Eevan luomista. 14 KEMIA 1/2013

15 Sikstuksen kappelin freskot uhmaavat aikaa Michelangelon maalaukset Sikstuksen kappelissa houkuttelevat joka päivä kymmeniätuhansia ihmisiä ihailemaan maailmankuulua taidetta. Konservointi ja nykytekniikka auttavat freskoja uhmaamaan aikaa ja olosuhteita. Arja-Leena Paavola Vuonna 1503 paaviksi nimitetty Julius II oli hieman suuruudenhullu mies, jonka visiot tavoittelivat taivasta. Onneksi, voisivat jälkipolvet sanoa. Renessanssiajan henkeä edustanut Julius halusi palauttaa Roomaan sen antiikinaikaisen hohdon. Kristikunnan pääkaupungissa toteutettiinkin hänen aikanaan useita merkittäviä taidehankkeita. Paavin haaveena oli koristaa Vatikaanin palatsin Sikstuksen kappeli ennennäkemättömän komeaksi luvun Paavi Julius II:lla oli suuruudenhullu unelma, jonka toteutti ajan suurin taiteilija. lopulla rakennetussa kirkossa oli jo arvostettujen taiteilijoiden, kuten Sandro Botticellin, töitä. Kun Julius tilasi sinne kattomaalausten sarjan maineikkaalta Michelangelo Buonarrotilta ( ), hän tuli samalla luoneeksi tulevien aikojen huippunähtävyyden. Taideteostensa ansiosta Sikstuksen kappelista on tullut yksi maailman tunnetuimmista kirkkorakennuksista ja matkailukohteista. Kun kappeliin oli alkuaikoina pääsy vain harvoilla ja valituilla, nykyään se kerää hurjat kävijää päivässä. Suosio on kaksipiippuinen asia. Vaikka pyhäkön pääoven eteen on sijoitettu satametrinen kuramatto ja turistien vaatteita imuroidaan ennen heidän päästämistään sisään, ihmismassat tuovat mukanaan pölyä ja likaa. Muitakin ongelmia on havaittu, kertoo vastaava konservaattori Ari Tanhuanpää Sinebrychoffin taidemuseosta. Freskoihin suunnatut tehokkaat valaisimet esimerkiksi tuottivat niin paljon lämpöä, että maalausten pinnan liimakerrokset alkoivat kutistua ja maali varista. Nyt lamput on vaihdettu sellaisiin, jotka eivät lämmitä. Kappelin lämpötilaolosuhteita muuttaa kuitenkin ihmispaljous. Vierailijoiden mukana sisään tulee lisäksi kosteutta. Lämpötilaa ja kosteusprosenttia yritetään tekniikan avulla säädellä niin, että sisätiloihin saataisiin maalauksia ajatel- 1/2013 KEMIA 15

16 Aatami herää elämään Jumalan etusormen kosketuksesta Michelangelon kenties kuuluisimmassa työssä. Freskon värit olivat ennen viimeisintä konservointia nykyistä tummemmat. Konservoinnissa paikkailtiin myös maalauksen halkeamia. Sikstuksen kappelin taiteeseen voi tutustua virtuaalisesti osoitteessa cappelle/sistina_vr len ihanteellinen mikroilmasto. Laitteisto suodattaa pois myös ulkoilman epäpuhtauksia. Vaikuttava suoritus Alttariseinän valtavassa Viimeisessä tuomiossa on kuvattu lähes 400 ihmishahmoa. Michelangelo oli 33-vuotias aloittaessaan maalaustyönsä Sikstuksen kappelissa. Kun hän neljän vuoden kuluttua päätti urakkansa, kirkon kattoa koristi satojen neliömetrien laajuinen ällistyttävä taideaarre. Sen vaikuttavin osa on nimeltään Luomiskertomus, joka jakautuu useaan erilliseen freskoon. Niistä tunnetuin on Aataminen luominen, joka on levinnyt maailmalla monenlaisina toisintoina. Parikymmentä vuotta myöhemmin Michelangelo maalasi vielä kappelin alttariseinälle kuuluisan Viimeisen tuomionsa. Taiteellisesti Michelangelo loi uutta, mutta tekniikassa hän turvautui vuosisatoja vanhaan menetelmään, freskomaalaukseen. Siinä värit levitetään kostealle kalkkilaastipinnalle, johon ne imeytyvät. Erillistä sideainetta, joka kuivalle maalattaessa kiinnittää pigmentit toisiinsa ja laastiin, ei freskoväreissä tarvita. Maalin ja laastin kuivuttua hiilidioksidi reagoi kalkin kanssa, jolloin syntyy kalsiumkarbonaattia. Freskomaalauksen lopputulos on erittäin kestävä maalipinta. Sikstuksen kappelin katon maalaaminen olisi hankalaa nykyäänkin. Michelangelo teki työtään kynttilän valossa maaten selällään tarkoitusta varten rakennetuilla telineillä. Kostea ilma ja purevana puhaltanut pohjoistuuli saivat aikaan sen, että kirkossa oli talvisaikaan hyytävän kylmää. Koska kalkkipinnan on oltava kostea, suurikokoinen fresko pitää tehdä useassa osassa. Laastikerros oli osattava levittää vain alueelle, jonka pystyy maalaamaan yhdessä päivässä, Ari Tanhuanpää kuvailee työn lisähaasteita. Laastin saumakohdista voi nähdä, mikä alue on tehty päivän aikana. Freskoissa on hämmästyttävän vähän taiteilijan työnsä aikana tekemiä korjai- 16 KEMIA 1/2013

17 luja. Se selittyy Michelangelon käyttämillä yksityiskohtaisilla, oikeaan mittakaavaan tehdyillä piirrosmallikartongeilla, jotka oli alapinnaltaan käsitelty liidulla. Kartonki asetettiin kostealle laastipinnalle, johon piirroksen ääriviivat painettiin piikillä. Lisäksi Michelangelo hyödynsi menetelmää, jossa piirrosmallin ääriviivat rei itettiin, ja taiteilija jäljensi kuva-aiheen ääriviivat töpöttelemällä hiilipölyä rei ityksen läpi laastin pintaan. Aika muuttaa värejä On mahdotonta tietää täsmälleen, miltä Michelangelon teokset näyttivät, kun ne 1. marraskuuta vuonna 1512 paljastettiin. Värit muuttuvat ikääntyessään väistämättä, joten on vaikea arvioida, kuinka kirkkaita, vaaleita tai tummia sävyjä mestari suosi. Se kuitenkin tiedetään, että freskomaalauksessa voi käyttää vain väriaineita, jotka kestävät kalkin emäksisyyttä. Kaikkein parhaiten siihen soveltuvat kalsiumkarbonaattivalkoinen, luumusta, erilaiset okrat, luonnonumbra, lapis lazuli eli ultramariininsininen sekä maavihreä. Maalikerrosten analysointi on paljastanut, että Michelangelo käytti aina puhtaita värejä. Murretut sävyt hän sai aikaan valmistamalla useita ohuita, päällekkäisiä lasuureja. Hänen valitsi myös hyvin tarkasti kaikki käyttämänsä materiaalit pigmenteistä kalkkilaastiin. Michelangelo muistetaan paitsi maalarina myös kuvanveistäjänä, arkkitehtina ja runoilijana. 60-vuotiaan renessanssineron ikuisti tämän taiteilijakollega Jacopino del Conte. Kalkkilaastiksi hänelle kävi vain kalkin ja pozzolana-saven sekoitus. Hän myös vältti sellaisia väriaineita, jotka on parempi sivellä kuivalle kalkkilaastille. Esimerkiksi hiilimustaa Michelangelo käytti harvoin ja hyödynsi varjokohdissa sen sijaan vastavärejä. Teosten sävyjä ovat muuttaneet myös olosuhteet, joita maalaukset ovat joutuneet kestämään viisi vuosisataa. Sikstuksen kappelin katon tiedetään vuotaneen, ja jo Michelangelon aikalainen Giorgio Vasari kertoo kirjoituksissaan, kuinka laastikerros alkoi homehtua, kun maalausurakasta oli valmiina vasta kolmannes. Tämä johtui siitäkin, että Michelangelon käyttämä laasti kuivui erittäin hitaasti, Tanhuanpää kertoo. Toisaalta hidas kuivuminen edesauttoi freskojen vahvaa kiinnittymistä. Kosteus on kuitenkin ongelma, joka vaurioittaa freskoja eniten. Se synnyttää erilaista biologista kasvustoa ja aiheuttaa kemiallisia muutoksia. Niitä voi näkyä esimerkiksi atsuriitinsinisessä, joka saattaa kosteissa olosuhteissa muuttua vihreäksi malakiitiksi. Muutoksia väriaineissa saa aikaan myös valo, jonka ultraviolettisäteily haalistuttaa. Pian freskojen valmistumisen jälkeen maalausten pintaan kulkeutui seinän rakenteista suoloja, jotka kiteytyivät valkeiksi, peittäviksi läiskiksi. Läiskiä yritettiin tehdä läpinäkyviksi levittämällä freskojen pintaan liimaa, vahoja ja eläinrasvoja, jotka kuitenkin vähitellen tummenivat. Tahmeaan liimapintaan tarttui vielä lisää likaa, Tanhuanpää kuvailee. Vuosisatojen vieriessä freskoihin jättivät jälkensä myös kynttilöiden polttamisesta syntynyt noki, lintujen jätökset ja suurkaupungin saasteet. Maalausten värejä ovat lisäksi tummentaneet korjailut, joita niihin on eri vaiheissa tehty. Pelastuksena konservointi Kappelin maalauksia on toki myös kunnostettu useaan otteeseen. Jo 1600-luvulla freskoja puhdistettiin oikeaoppisesti vehnäleivän sisuksella. Lisäksi maalausten pintaan siveltiin aina uusia liima- ja lakkakerroksia vuosisadasta toiseen. Moderneja menetelmiä hyödyntänyt teosten suurkonservointi toteutettiin vuosina Viimeisimmässä konservoinnissa puhdistettiin freskoihin lisätyt liimakerrokset ensin vedellä ja sitten hauteilla, jotka koostuivat ammoniumbikarbonaatista, natriumbikarbonaatista, vedestä ja karboksimetyyliselluloosasta, Ari Tanhuanpää kertoo. Freskoista löytyi myös vähäisiä maa- Sinebrychoffin taidemuseo Michelangelo saapuu Sinebrychoffille Sinebrychoffin taidemuseon kevätkauden näyttelyssä Michelangelo ja Sikstuksen kappeli on nähtävillä taiteilijan omakätisiä piirustuksia, jotka liittyvät maalausten suunnitteluun. Lisäksi esillä on taideteoksia ja muita esineitä, jotka esittelevät Michelangelon työtä ja elämää. Teokset ovat peräisin Michelangelon nimikkomuseosta Casa Buonarrotista Italian Firenzestä. Näyttely on avoinna Michelangelon harjoitelma Sikstuksen kappelin kattomaalausta varten on helmikuun puolivälistä alkaen esillä Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä. linhilseilyjä. Ne kiinnitettiin erilaisilla synteettisillä liima-aineilla, kuten maalauskonservoinnissa yleisesti käytettävällä Paraloid B 72 -akryylihartsilla. Kohdat, joissa laasti oli irtoamassa, kiinnitettiin PVC-PVA-liimalla. Konservaattorit ovat sittemmin saaneet osakseen myös arvostelua. Heidän on väitetty tulkinneen liian yksioikoisesti, että Michelangelo käytti ainoastaan aitoa freskotekniikkaa, vaikka taiteilija muutamassa paikassa itse asiassa maalasi al secco eli kuivalle pinnalle, ja poistaneen tämän originaalityötä päällemaalauksena. Konservoinnista vastanneet asiantuntijat ovat kuitenkin vakuuttaneet, että kaikki Michelangelon sekkotekniikalla maalaamat alueet oli tunnistettu ja suojattu edeltä käsin, eikä mitään alkuperäistä menetetty. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. arjaleena.paavola@gmail.com 1/2013 KEMIA 17

18 ajankohtaista Seuraava Nokia löytyi jo Suomi matkalla henkilökohtaisen lääketieteen kärkimaaksi Tulevaisuuden potilas saa yksilöllistä hoitoa, joka perustuu hänen perimäänsä. Lääketiede muuttuu yhä henkilökohtaisemmaksi muun muassa biopankkitoiminnan ansiosta. Marja Saarikko Oman genominsa selvittäminen ei enää ole pelkästään rikkaiden etuoikeus. Perimän selvittämisen hinta on pudonnut 10 prosenttia vuodessa kymmenen viime vuoden ajan, kertoo professori Olli Kallioniemi Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMM:stä. Kallioniemen mukaan yhden ihmisen koko perimän selvittäminen vie nykytekniikoilla vain pari päivää ja maksaa parituhatta euroa. Yksilön geenitietoja hyödynnetään etenkin henkilökohtaisessa lääketieteessä, jossa tavoitteena on antaa potilaalle oikea lääke oikeaan aikaan sen sijaan, että sopivaa lääkitystä etsittäisiin monien, turhienkin kokeilujen kautta. Syövän ja autoimmuunisairauksien hoidossa onkin lähivuosina luvassa suuria mullistuksia. Reuma ja MS-tauti on jo pilkottu alaryhmiin geenitiedon perusteella. Kallioniemen mukaan täsmähoidot ovat Suomessa jo nyt osa arkea, ja niiden käyttö kasvaa voimakkaasti kohti vuotta Tavoitteena on viedä suomalaista terveydenhuoltoa kohti yksilöllisiä hoitoja ja nostaa Suomi henkilökohtaisen lääketieteen kärkimaaksi maailmassa, hän sanoo. Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, sillä meillä on vahvaa tutkimusosaamista. Tutkimustoimintaa edesauttaa muun muassa FIMM:ssä hiljattain käyttöönotettu uusi näytesäilytysjärjestelmä, jonka kapasiteetti on alkuvaiheessa näyteputkea. Hartaasti odotettu biopankkilakikin astuu voimaan syyskuussa. Kansantautien riskigeenit selville Geenitutkimuksessa tapahtuu juuri nyt paljon. Esimerkiksi tärkeimpien kansantautien riskeihin vaikuttavat geenit ovat löytymässä, kertoo FIMM:n lisäksi Sanger-instituutissa Isossa-Britanniassa FIMM:n johtaja, professori Olli Kallioniemi vetää tutkimusryhmää, joka pyrkii ymmärtämään leukemian ja muiden syöpien syntyä molekyylitasolla. Lisäksi tutkijat kehittävät syöpiin potilaskohtaisesti räätälöityjä hoitoja. Jouko Siro ja Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa työskentelevä professori Aarno Palotie. Tulevaisuudessa geenit auttavat korkean tai matalan sairastumisriskin tunnistamisessa, ja myös tautiluokitusten toivotaan menevän geenitiedon ansiosta uusiksi, Palotie sanoo. Esimerkiksi 40-vuotiaiden miesten terveystarkastuksessa otetuista verinäytteistä voitaisiin normaalien selvitysten lisäksi määrittää myös perinnölliset riskitekijät. Mitä enemmän ihminen tuntee geneettisiä riskejään, sitä enemmän niitä on mahdollista tasata omilla elintavoillaan. Yksilölliseen lääketieteeseen erikoistuneen professori Jonathan Knowlesin mukaan Britanniassa sairastuu syöpään noin joka kolmas kansalainen jossain elämänsä vaiheessa. Neljä kymmenestä syöpätapauksesta olisi kuitenkin mahdollista estää terveellisempien elämäntapojen avulla. Tärkeimmät keinot pidempään elämään ovat jokaiselle tuttuja. Lopeta tupakointi, liiku säännöllisesti, syö terveellisesti ja vältä auringonottoa. Knowlesin mielestä Suomessa ei tarvitsisi enää pohtia, mistä löytyy seuraava Nokia, sillä asia on jo tiedossa: biopankkitoiminnalla ja henkilökohtaisella lääketieteellä on meillä valtavat mahdollisuudet. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. 18 KEMIA 1/2013

19 Oma testitulos sai hymyn hyytymään Geenitiedon tuleminen jokaisen kansalaisen ulottuville tuo yhteiskunnalle myös haasteita. Tieto riskistä sairastua vakaviin tauteihin ei ole mukavaa kuultavaa. Testitulosten tulkinta ei onnistu maallikolta eikä ole yksinkertaista lääkärillekään. Ongelmia voi syntyä myös vakuutuskäytännöissä. Mitä jos tulevaisuuden vakuutusyhtiö vaatii hakijaa selvittämään ensin geneettisen riskiprofiilinsa? Tai jos Kela-kortti korvataankin perimän sisältävällä FIMM-kortilla? Kun FIMM tarjosi tiedotustilaisuudessaan toimittajille mahdollisuuden selvittää sydän- ja verisuonitautien geneettistä riskiprofiiliaan, kymmenkunta tarttui tilaisuuteen. Näytteen antaminen oli helppoa. Puolen minuutin syljeskelyn jälkeen putki oli viivaan asti täynnä, ja sen saattoi sulkea kirjekuoreen. Kun testitulos parin päivän päästä kerrottiin, hymy ei enää ollutkaan herkässä. Oma riskipallukka komeili kaaviossa kärkisijoilla muiden tuloksiin verrattuna. Kotimatkalla bussissa mieliala vaihteli epäuskosta ahdistukseen. Tuntoja oli pakko purkaa lähipiirille: Apua, minulla on lähes kaksinkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin! Testiin kuului myös elintapojen kartoittaminen. Mutta se osio tuntui siinä vaiheessa sivuseikalta. Pahimman järkytyksen hellitettyä oli aika tutustua testiin tarkemmin. Sillä selvitettiin yleisiä geneettisiä riskitekijöitä, ei harvinaisia muutoksia, joilla on suuri merkitys sairastumiseen. Geneettisiä riskitekijöitä on jokaisella meistä, osalla vähemmän, osalla enemmän. Korkeimman riskin luokkaan, jossa tilastollinen sairastumisriski on kaksinkertainen, kuuluu kymmenesosa suomalaisista eli puolisen miljoonaa ihmistä, minä mukaan lukien. Kokonaisriski arvioidaan kuitenkin laskemalla yhteen elintapojen ja geneettisen riskin vaikutus. Terveellisesti elävä innokas lenkkeilijä on siis vahvoilla taistelussa sydäntauteja vastaan. Marja Saarikko Jouko Siro Sekvensointiyksikön päällikkö Pekka Ellonen tiimeineen siirtää vanhentunutta laitteistoa pois uuden tieltä. THL:ssä ja FIMM:ssä tuotettiin vuosina noin miljoona sekvensointia eli perimän emäsjärjestyksen selvitystä. Nykylaittein sama määrä syntyy minuuteissa. 1/2013 KEMIA 19

20 UUTISIA Onnettomuudet tappavat suomalaismiehiä Suomalaiset kuolevat erilaisiin onnettomuuksiin selvästi useammin kuin muut länsimaalaiset, kertoo tuore selvitys. Myös väkivalta on meillä yleinen kuolinsyy. Turmien osasyynä on tavallisesti alkoholi. Suomessa kuollaan tulipaloissa, myrkytyksiin ja kaatumisiin useammin kuin muualla länsimaissa. Asia ilmenee yhdysvaltalaisten tutkimuslaitosten National Research Councilin ja Institute of Medicinen selvityksestä, jossa selvitettiin ennenaikaisten kuolemien määriä ja käytiin läpi yhteensä seitsemäntoista elintasoltaan vertailukelpoisen maan kuolinsyytilastot. Suomi sijoittui onnettomuuskuolemien määrässä listan kärkimaaksi. Onnettomuudet myös johtavat meillä kuolemaan suhteessa useammin kuin verrokkimaissa. Väkivaltaisten kuolemien osalta Suomi oli vertailun kakkonen heti Yhdysvaltojen jälkeen. Syrjäytyminen näkyy kuolintilastoissa Amerikkalaistutkijat eivät analysoineet suomalaissijoitusten syitä. Sen sijaan heidän suomalaiset kollegansa ovat jo ryhtyneet taustoittamaan Suomen huonoa menestystä 17 maan vertailussa. Palokuolemat, hukkumiset ja myrkytykset johtuvat suomalaisasiantuntijoiden mukaan ennen muuta syrjäytyneiden ihmisten alkoholinkäytöstä ja asenteista. Scanstockphoto Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan suurin osa meillä tulipaloissa menehtyneistä, saunaan tuupertuneista, kylmyyteen kuolleista tai hukkuneista miehistä on ollut humalassa. Alkoholi selittää Suomen huonoa sijoitusta myös myrkytyskuolemien vertailussa, ja viina on usein selittävänä tekijänä myös väkivaltaisissa kuolemissa. Eniten suomalaisia tappava onnettomuustyyppi ovat kuitenkin kaatumiset. Suomi nousee amerikkalaisselvityksessä myös kaatumis- ja putoamiskuolemien ykkösmaaksi, mitä on vaikeampi selittää. Syyksi suomalaisten taipumukseen kuolla kaatumalla ei kelpaa alkoholi, sillä Tilastokeskuksen mukaan valtaosa kaatuneista on ollut selvin päin. Osatekijänä Suomen ykkössijoituksiin vertailukategorioissa saattaa olla se, että yhdysvaltalaistutkijat käyttivät kartoituksessaan Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastoja vuodelta Vuosi sattui Suomen kannalta olemaan kehnoin mahdollinen, sillä meillä kuoli tuolloin alkoholiin peräti 522 henkeä, ja myös muiden päihteiden ja aineiden aiheuttamat myrkytyskuolemat olivat huipussaan. Tulipaloissa kuolee Suomessa joka vuosi kymmeniä ihmisiä. Myös myrkytykset ja muut onnettomuudet ovat meillä yleisempi kuolinsyy kuin muualla länsimaissa. Tilanne on sittemmin hieman parantunut. Jenkit kuolevat ylipainoon Suomen lisäksi myös Yhdysvallat erottui tutkimuksessa ennenaikaisten kuolemien maana. Vertailu osoitti, että amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ihmiset lähes kaikissa muissa korkean elintason maissa. Tilanne on tutkijoiden mukaan pahentunut jo kolmen vuosikymmenen ajan. Amerikkalaisten elämä ei ole pelkästään lyhentynyt, vaan myös heidän terveydentilansa on johdonmukaisesti koko elinkaaren ajan huonompi kuin muualla. Amerikkalaiset menehtyvät muita useammin ylipainon aiheuttamiin sairauksiin, väkivaltaan ja auto-onnettomuuksissa. Ylipainolle ei ole tutkimuksissa löydetty yhtä ainoaa selitystä, mutta osasyynä väestön jatkuvaan lihomiseen pidetään muun muassa autoilua. Yhdysvaltain kaupungit on rakennettu yksityisautoilun varaan, mikä vähentää arkiliikuntaa automaattisesti. Väkivaltakuolemien osalta USA:n sijoittuminen ykköseksi ei ollut yllätys. Amerikkalaistutkijat pitävät maansa tilannetta hyvin huolestuttavana. He arvioivat, että kansalaisten ennenaikaiset kuolemat ja huono terveys aiheuttavat maan kansantaloudelle merkittävää haittaa. Arto Jokinen SÄHKEITÄ Pinteco sulautui YTM-Industrialiin Pinnoitteiden mittaus- ja testauslaitteita sekä annostelu- ja liimausjärjestelmiä toimittava Pinteco Oy on sulautunut YTM- Industrial Oy:öön. Yritysten yhdistyminen tapahtui vuodenvaihteessa. Pintecon tuotevalikoima säilyy ennallaan, ja yhtiö jatkaa edelleen entisissä toimitiloissaan Vantaan Petikossa. Neste Jacobsin veriplasmaosaamista Etelä-Afrikkaan Neste Jacobs toimittaa eteläafrikkalaiselle veriplasmafraktiointiyhtiölle National Bioproducts Institutelle (NBI) tuotannon suunnittelu-, hankinta-, asennus- ja kvalifiointipalveluja. NBI on voittoa tavoittelematon yritys, joka valmistaa lääketuotteita veriplasmasta proteiinifraktioinnin avulla. Neste Jacobsin osaaminen plasmafraktioinnin perusteissa ja käytännössä on tehnyt suomalaisyhtiöstä alan johtavan palveluntarjoajan. Vaarallisten aineiden käsittely yhtenäistyy Kolme tuoretta asetusta tarkentaa vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittelyä ja varastointia ja yhtenäistää teollisuuslaitosten valvontaan liittyviä hallinnollisia menettelyjä. Säännökset puuttuvat etenkin kemikaali- ja nestekaasulaitosten sijoittamiseen ja onnettomuuksiin varautumiseen. Kuluttajille suunnatusta liitteestä löytyvät nestekaasun pienkäyttöön liittyvät määräykset. 20 KEMIA 1/2013

21 Suljettu järjestelmä parantaa kudosnäytteenoton turvallisuutta Pienten kudosnäytteiden otto ja kuljetus on pian mahdollista ilman työntekijöiden altistumista terveydelle haitalliselle formaldehydille. Näin kertoo liiketoimintapäällikkö Jarmo Dufva Sarstedt Oy:stä, joka tuo Suomeen tanskalaisen Hounisen kehittämän suljetun näytteenottojärjestelmän. Uusi järjestelmä on saanut erittäin hyvän vastaanoton Tanskassa. Tätä nykyä se on jo pakollinen valtion laboratorioissa. Uutuuden suosio perustuu työturvallisuuteen. Nykyisin potilaiden kudosnäytteet otetaan avoimiin näytepurkkeihin, jotka sisältävät formaliinia eli formaldehydin vesiliuosta. Altistumista tapahtuu sairaaloiden ja terveyskeskusten näytteenottotiloissa, leikkaussaleissa, kuljetuksessa ja laboratorioissa. Laboratorioon saapuvat näy- tepurkit voivat olla yltä päältä formaliinissa, jos yksikin korkki on kierretty huonosti kiinni. Pahimmassa tapauksessa näytteet sekoittuvat toisiinsa purkkien auettua. Uusi järjestelmä estää näytteiden sekoittumisen, koska se ei toimi, ellei putki ole tiukasti suljettu. Formaldehydi on myrkyllistä, ärsyttävää ja ihoa herkistävää. Altistuminen sille voi aiheuttaa allergisen kosketusihottuman tai astman. Yhdysvallat on luokitellut formaldehydin karsinogeeniksi, ja vastaava prosessi on käynnissä EU:ssa. Formaldehydiä käytetään useilla toimialoilla, esimerkiksi tekstiili- ja puusepänteollisuudessa, ja sille voi altistua niin työssä kuin kotona. Työterveyslaitoksen mukaan suurimmat ilman formaldehydipitoisuudet on mitattu Suomessa patologian laboratorioissa ja sairaaloissa, joissa ne voivat ylittää HTP-arvot eli haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. Pienten näytteiden käsittelyyn Hounisen Suljetussa järjestelmässä näytteenottaja vetää formaliinin näyteputkeen katkaistavan männän avulla. Suljetussa järjestelmässä näyteputki kierretään kiinni adapteriin, josta formaliini vedetään katkaistavalla männällä putkeen. Tuotespesialisti Susanne Latvalan mukaan järjestelmä on kehitetty pienten, neliösenttimetrin luokkaa olevien kudospalojen ja esimerkiksi leikattujen luomien käsittelyyn. Tuhannet työntekijät joutuvat Suomessa tekemisiin tällaisten näytteiden kanssa. Esittelemme uutuutta Labquality-päivillä helmikuussa ja lähdemme sen jälkeen kierrokselle sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Leena Laitinen Leikkaussalien henkilökunta altistuu jokapäiväisessä työssään haitalliselle formaldehydille. Scanstockphoto Vuoden 2013 aikataulut ja osateemat Kemia-lehden III-kannessa KEMIA K e mi Olipa laboratorioanalyysien tarpeesi suuri tai pieni, ota ensin yhteys Nab Labs Klinikkaan!