Puskaposti. Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen jäsentiedote 2/2013. Kevät tulloo, pääsee treenaamaan! kuva Meri Nyman

Transkriptio

1 Puskaposti Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen jäsentiedote 2/2013 Kevät tulloo, pääsee treenaamaan! kuva Meri Nyman

2 POHJOIS-KARJALAN NOUTAJAKOIRAYHDISTYS RY 2013 JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Tiia Bräyschy-Martiskainen p Varapuheenjohtaja Henna Tuononen p Jäsenet Anna-Mari Haataja p Henna Tuononen p Arvo Savinainen p Ilpo Sarkkinen p Mikko Tuittu p Riikka Roju p Lea Kilpeläinen (varajäsen) Marianna Kuivalainen (varajäsen) TOIMIHENKILÖT Sihteeri Riikka Roju Rahastonhoitaja Mikko Tuittu Yhdistyksen tilinumerot Jäsenmaksutili FI Koemaksutili FI OSOITTEENMUUTOKSET JA JÄSENASIAT Jäsensihteeri Eeva Tukiainen Oskunkuja3b A Reijola jasenet(at)pknoutajat.fi puh TOIMIKUNNAT NOU/NOME-toimikunnan pj. Sirkku Kiukkonen nome@pknoutajat.fi Näyttelytoimikunnan pj. Minna Puujalka nayttely@pknoutajat.fi MEJÄ-toimikunnan pj. Hannele Komulainen meja@pknoutajat.fi TOKO-toimikunnan pj. Tiia Liuski toko@pknoutajat.fi Julkaisutoimikunnan pj. Mari Pitkänen puskaposti@pknoutajat.fi webmaster@pknoutajat.fi JÄSENMAKSUT 2013 Vuosijäsen (sisältää SNJ:n jäsenyyden) 30 Alueyhdistyksen jäsenyys (ei sisällä SNJ:n jäsenyyttä) 20 Liittymismaksu uudelle jäsenelle (lisätään jäsenmaksuun ensimmäisenä vuonna) 5 Perhejäsenmaksu (perhejäsen = samassa taloudessa asuva henkilö) 5 Puskaposti 2/2013 Sivu 2

3 JOHTOKUNNAN JORINAT Taitaa talvenselkä vihdoinkin taittua ja alkaa kevättä pukata. Sen myötä kesäiset kokeet ovat taas meidän edessä. Toukokuun alussahan on ensimmäinen NOWT; sinne vain joukolla mukaan. Kesäkuun alussa on Areenan ympäristössä erämessut, johon noutajaporukka osallistuu. Kesällä on myös monia muita aktiviteettejä, joihin voimme osallistua koiriemme kanssa. Itselläni olisi tarkoitus saada Reetun kanssa se toinen avo-ykkönen; seuraava startti on kahdeskymmenesneljäs avoimessa luokassa. Ei pidä heittää pyyhettä kehiin, pikkuvastuksista huolimatta. Mutta lopettakaa tämä jutun lukeminen ja menkää treenaamaan tai tekemään mitä tahansa koirienne kanssa. Hyvää kevättä ja kesää kaikille, Ilpo TERVETULOA KESÄ JA TREENIKAUSI Kuva Mari Pitkänen Puskaposti 2/2013 Sivu 3

4 Näyttelyn nätein 2012 titteliä hakeneet: VUODEN 2012 PALKITUT 1) ncu CIE DK, SE(n), LV, EE RUS MVA DKV-11 LVV-11 BALTV-11 PMJV-09 PMV-09 Grezagord s Syvä Salaliitto Äijä, om Pia Takkunen 107 pist 2) kkn Cimramin Himouimari, om Aija Ryyppö 84 pist 3) lbu Saskian No More Vito, om Tiina Tikkanen 81 pist 4) ncn BALTV-11 Grezagord s T-Ä-H-T-I Tuisku, om Pia Takkunen 74 pist 5) skn C.I.B FI, SE(n) MVA PMJV-07 Harvahampaan Do-Did-Done Maiju, om Sirpa & Mikko Saastamoinen 72 pist 6) ncn CIE DK LT LV RUS MVA Hummelviksgårdens Hiphurray Lotta Lotta, om Pia Takkunen 71 pist 7) ncu CIE POHJ DK SE(n) NO RUS LV LT MVA Decoymans Piper Deep Secret Jaska, om Pia Takkunen 69 pist 8) sku Miss Mallory s Third Time Lucky, om Anna & Ramin Miraftabi 65 pist 9) lbu FI MVA Wildn beauty s Texas Tommy Keno, om Tiina Tikkanen 63 pist 10) sku Ravencrag Explorer, om Anna & Ramin Miraftabi & Piia Ulvinen 61 pist 11) sku Eternal Fire Tsaikovsky 57 pist 12)lbu CIB FI LTU RU MVA Bubbling Sunny Boy 54 pist 13) ncn C.I.E Decoymans Piper Roxane 46 pist 14)sku Buumin Black Liquorice 44 pist Vuoden veteraani 2012 titteliä hakeneet: 1) skn Chiccoxen Enough Energy, om Janna Kämäräinen 32 pist 2) lbu CIB FI LTU RU MVA Bubbling Sunny Boy, om Tiina Tikkanen 30 pist 3) sku Buumin Black Liquorice, om Henna Tuononen 27 pist 4) ncn Decoymans Piper Roxane, om Pia Takkunen 20 pist Puskaposti 2/2013 Sivu 4

5 Mejän menevin 2012 titteliä hakeneet: 1) ncu Tollerbay Romeo De Quiz, om Hans & Elli-Mari Ekblad 71 pist 2) sku Eternal Fire Tsaikovsky, om Henna Tuononen 38 pist Nomen Nokkelin 2012 titteliä hakeneet: 1) lbu Namusillan Maakotka Ava, om Teijo & Heli Kostian, 54(+12)=54,lisätulos ratkaisi 2) lbn Namusillan Korppikotka Iitu, om Sari Pitkänen 54(+10)= 54pist 3) sku Eternal Fire Tsaikovsky, om Henna Tuononen 3 pist Tokon tottelevaisin 2012 titteliä hakeneet: 1) knu Goldfellow Lovegun, om Tiia Liuski & Joni Kinnunen 34 pist 2) sku Eternal Fire Tsaikovsky, om Henna Tuononen 18 pist 3) knu Goldfellow Silversurfer, om Tiia Liuski & Joni Kinnunen 12 pist Vuoden Pohjois-Karjalainen noutaja 2012 titteliä hakeneet: 1) sku Eternal Fire Tsaikovsky, om Henna Tuononen 77 pist 2) knu Goldfellow Lovegun, om Tiia Liuski & Joni Kinnunen 69 pist Valiohanhet 2012: FI JVA Absolutis Ultimate Rose, om Heidi-Hirvasoja-Korkee FI KVA Namusillan Korppikotka, om Sari Pitkänen FI MVA Cimramin Himouimari, om Aija Ryyppö Puskaposti 2/2013 Sivu 5

6 VUODEN 2012 VETERAANI Sileäkarvainen noutaja narttu FIN MVA Chiccoxen Enough Energy "Assi" FIN37346/02 Syntynyt ,Omistaja Janna Kämäräinen, Kasvattaja Anne Soikkeli Tulokset, joilla voitti: Lieksa, Luoso Matti VET ERI, VEK 1, PN 1, SA, VSP, VET-ROP (12 p) Kuopio, Walsh John VET ERI, VEK 1, PN 4, SA, VET-ROP (10 p) , Pieksämäki Rekiranta Paula VET ERI, VEK 1, PN 4, SA, VET-ROP (10 p) Yht pisteet 32 Kuva Ramin Miraftabi Puskaposti 2/2013 Sivu 6

7 NÄYTTELYN NÄTEIN 2012 C.I.E, Dk S(n) Rus Lt Lv Ee Balt Mva PMV-09 PMJV-09 DKV-11 LVV-12 BALTV-11 PMV - 12 GREZAGORD S SYVÄ SALALIITTO Äijä/Äikky Meidän Äikky. S-pentue syntyi jouluna 2008, yksi uros oli vailla kotia pitkään ja kun se lopulta kodin sai, niin viikon päästä minulle ilmoitettiin, jottei isäntä anna ottaa koiraa HUH HUH mikä tuuri, näin jälkikäteen sanottuna. Aikamoinen Salaliitto tosiaan:d Näin meille jäi Äijä, jonka sijoitin Jarille ja Jaanalle Joensuuhun. Paljon on tapahtunut tämän koiran kanssa. Suurimmat kiitokset kuuluvat Jaanalle ja Jarille, jotka ovat pitäneet koiran äärettömän hyvässä lihaskunnossa ja hyvässä kuosissa kokonaan! KIITOS! ja Jaanahan on se joka juoksee Äijän kanssa ulkomailla, kiitos siitä! Messarin VSP vuonna 2009 vain 11 kuukauden ikäisenä oli jo paukku meille. Mutta mitä tapahtui vuonna 2012? Kajaanissa PU3 ja Turussa PU2. Kerimäellä, Pyhäselässä, Lieksassa ja Joensuun tuplissa ROP kaikissa ja ryhmäsijoitus myös, paitsi Pyhäselässä. Joensuun isojen näyttelyiden 2 x RYP-3 teki kutaa :D. Tallinnassa 2 x PU 2+serti ja EE MVA, Gällivaarassa lämmintä kättä ja Rovaniemellä VSP. Loppuvuoden 7 suomen näytelmästä kaikista SA, 4 x PU 3 ja erkkarista PU 2!!! Äijä kävi myös Jaanan kanssa Högbossa viimeistelemässä SE(n) MVA tittelin sekä Latviassa saaden Latvian Voittaja tittelin ja LT MVA-arvon. Tanskassa oltiin marraskuussa, lauantaina PU2 ja sunnuntaina ROP, samalla PMV-12 titteli. Vuoden lopuksi mentiin sitten oikealle kamigaze reissulle omalla autolla Pietariin suosittelen kaikille tuota elämystä! Mielenkiintoinen matka, tuomisina 2 x ROP+serti+cacib eli RUS MVA titteli. Onneksi mie istuin vain kyydissä eikä tarvinnut ajaa itse. Vuonna 2013 hiljennetään tahtia. Tavoitteena Norjan ja samalla pohjoismaiden valion arvo, eipä oikein muuta. Erkkariin ja messariin mennään, tietysti. Oikein mukavaa kevättä ja kesää teille kaikille! Pia, Jaana & Äijä Puskaposti 2/2013 Sivu 7

8 NOMEN NOKKELIN 2012 Namusillan Maakotka AVA Avan kanssa vuosi oli kuin vuoristoradalla, ylä- ja alamäkeä. Alkukaudesta meni hyvin ilman ongelmia ja syksy meni toisaalta vähän alavireisesti. Me kävimme kilpailemassa Englannissa, Sveitsissä ja Ruotsissa ja Suomea kierrettiin myös. Labradorimestaruuskisoissa tuli kolmas tila. Ruotsissa pohjoismaidenmestaruuskisoissa tuli joukkue hopeatila. Siinä parhaat saavutukset viime vuodelta. WT :ssä meni hyvin. Nomessa kohtalaisesti. A-koepuolella kausi meni molli voittoisesti, vaikkakin toisaalta Ava teki mieleenpainuvimmat suoritukset juuri viime kaudella. Jostain jäi vain aina kiinni. Harmi, että jalkavaivat ovat kiusanneet viime vuosina ja vaikuttaneet meidän suorituksiin. Tätä kirjoittaessani koputan puuta kolme kertaa, sillä Ava vaikuttaa jälleen hyväkuntoiselta ilman ontumisongelmia.. Saas nähdä mitä se tuleva kausi tuo tullessaan. Ava on arvoituksellinen. Hyvänä päivänä kun Ava on liekeissä ja se pystyy tekemään mitä uskomattomimpia suorituksia. Nähdään. AVA ja Teijo Puskaposti 2/2013 Sivu 8

9 MEJÄN MENEVIN 2012 Novascotiannoutaja uros FI JVA Tollerbay Romeo De Quiz Josi s Josi starttasi 2012 kuudessa mejäkokeessa. Ensimmäisen kokeen tulos oli VOI 0 nenäpunkin avustamana. Keväällä lumet sulivat jäljestettäviksi vasta toukokuun alkupuolella, joten taisi olla yksi treenijälki ennen ekaa koetta. Muut kokeet menivätkin paljon paremmin eli kaikista tuli ykköstulos pisteiden vaihdellessa 42 ja 48 välillä. Maksimihan on 50p. Piirinmestaruudessa Josi oli hienosti toinen. Josi on erittäin innokas jäljestäjä. Syksyllä oli ensimmäinen tositilanne, kun pääsimme kolarihirveä jäljestämään. Kokeessa jäljelle lähtiessä J lähes ulvoo. Ärsytys tuntuu olevan suuri, kun tuomari ja opas menevät alun hänen edellään. Etutassut ilmassa ja häntä kolmantena jalkana vauhtia työntäen etenee koira äännellen kohti alkumakausta ohjaajan pidellen liinasta tiukasti. Alkumakauksen ja kaadon välillä voi aina tapahtua mitä vaan. Jännitystä on aina, ohjaajalla ainakin. Josi onkin pari kertaa näyttänyt, ettei hänen mielestään jäljestys pääty sorkalle.. Elli-Mari & Josi Puskaposti 2/2013 Sivu 9

10 TOKON TOTTELEVAISIN 2012 TK1 TK2 Goldfellow Lovegun, Pyry, Om. Joni Kinnunen & Tiia Liuski, ohj. Joni Kinnunen Aloitimme tottelevaisuuskoeuramme tammikuussa Sitä ennen olimme harjoitelleet kilpatottelevaisuutta muutaman kuukauden ajan. Taipumuskokeet olivat menneet läpi edellisenä syksynä ja metsästyskausikin oli päättynyt, joten tarvitsimme jotain puuhaa talvelle ja tulevalle keväälle. Melko tarkalleen vuosi ensimmäisen tammikuisen startin jälkeen meillä oli kasassa kolme ykköstulosta niin alokaskuin avoimestakin luokasta sekä niihin kuuluvat koulutustunnukset. Alku ei sujunut aivan kuin tanssi, sillä viikkoa ennen ensimmäistä koetta vaihdoimme ohjaajaa lennosta, kun koiran korvat olivat jääneet jonnekin kaislikkoon syksyn jäljiltä. Tämä on älä kokeile tätä kotona -esimerkki. Koira kuitenkin toimi selkeästi paremmin ohjaajalla, joka oli puuhannut sen kanssa pääosin syksyn ajan. Ja miksipä ei olisi. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt hoksata tämä heti, mutta pystymetsästä kisaamaan lähteminen oli aluksi pienen kynnyksen takana. Homma kun saatiin rullaamaan, niin loppua ei näkynyt. Tuomareilta saatu palaute painottui hyvään yhteistyöhön ja vaikutelmaan siitä, että molemmilla on kokeessa mukavaa. Sen vuoksihan sitä harrastetaan. Hampaat irvessä vääntäminen ei olisi kenenkään kannalta hyödyllistä. Koirana Pyry on erittäin energinen ja vilkas tapaus. Töhötystä ja höhötystä riittää vaikka muille jakaa. Alkuun olikin haastavaa kertoa koiralle mitä siltä haluttiin. Etenimme suhteellisen pienissä paloissa ja katsekontakti haluttiin alusta asti saada kohdilleen. Kun perusasiat saatiin haltuun, oli helppo lähteä starttaamaan virallisiin kokeisiin. Energisen koiran kanssa harjoitteleminen ja kisaaminen on taiteilua veitsenterällä, mutta asioiden napsuessa kohdilleen on tekeminen helppoa. Puskaposti 2/2013 Sivu 10

11 Pyry on mieleltään koira, joka haluaa tehdä asioita oikein. Se yrittää viimeiseen asti, vaikka ajatuskatkoksia tulisikin. Mahdolliset kommellukset kokeissa ovat johtuneet ohjaajan puutteista tai tilanteista, joita ei ole osattu harjoitella. Onneksi kokemus opettaa ja harjoituksiin osaa lisätä aina uudenlaista häiriötä nonstoppina paukkuvista autonovista ympärillä juokseviin koiriin. Mielestäni on tärkeää harjoitella erilaisissa paikoissa erilaisten koirien kanssa, jotta nekin asiat tulevat tutuiksi. Tottelevaisuuskokeissa näkee enimmäkseen naispuolisia ohjaajia, mutta miehet pärjäävät koiranohjaajina tokossa vähintään yhtä hyvin. Toivottavasti tulevina vuosina saamme meidänkin seuraan lisää miespuolisia tokoharrastajia. Ainakin alokasluokan liikkeet saa opetettua koiralle melko pienellä vaivannäöllä ja perehtymisellä. Yhdistyksessämme on tokon osalta paljon tietotaitoa, joten sitä kannattaa käyttää hyväksi. Tottelevaisuuskokeet ovat Pyrylle kausiharrastus nome-, vepe- ja metsästysharrastusten välissä. Tämän vuoden tavoitteena on harjoitella voittajaluokan liikkeitä ja mahdollisesti startata voittajaluokassa syksymmällä. Luokkanousu avoimesta luokasta voittajaluokkaan on sen verran suuri, että aika näyttää milloin ensimmäinen koe siellä on edessä. Kyse on ajankäytöstä ja viitseliäisyydestä, koiralla riittäisi intoa vaikka muille jakaa. Kiitos kasvattajalle tästä nuoresta koiranalusta sekä kaikille, jotka ovat auttaneet meitä eteenpäin tokourallamme AVO1 TK2 163,00 Pieksämäki PEHKONEN MAURI AVO1 188,00 Pieksämäki MÄNTYNEN MARKKU AVO1 183,00 Varkaus HÄRKÖNEN PAULI ALO1 TK1 173,00 Joensuu PULLIAINEN RIIKKA ALO1 173,00 Varkaus PURANEN MARKO ALO1 174,00 Kuopio PEHKONEN MAURI Puskaposti 2/2013 Sivu 11

12 VUODEN POHJOIS-KARJALAINEN NOUTAJA 2012: Sileäkarvainen noutajauros FI MVA FI JVA ETERNAL FIRE TSAIKOVSKY Sakari FIN28340/06 s i: C.I.B FIN MVA PL MVA EUV-00 PL&PZS00 Sniffens Schubert e: Heilurihännän Name Me Jaffa kasv. Geppert Titi, Porvoo om. Tuononen Henna, Joensuu Tulokset: Näyttely: 2 x PU-2, ERI2 SA Mejä: VOI1, VOI2 Toko: 2 x ALO1 WT: ALO3 Puskaposti 2/2013 Sivu 12

13 UUDET NOMETOIMIKUNTALAISET ESITTÄYTYVÄT: Hei kaikki noutajaharrastajat! Olen Jonna Räsänen Kontiolahdelta, uusi nome-toimikunnan jäsen. Meillä on aina ollut kotona metsästyskoiria ja metsällä kuljin isäni kanssa pienestä pitäen. Tällä hetkellä kotipaikalla asustavat ajokoira Roki ja jämtlanninpystykorva Kajo, joiden kanssa harrastan aktiivisesti metsästystä. Lisäksi olen tuomarina hirvikoirien haukkukokeissa. Noutajaharrastuksen pariin ja Pohjois-Karjalan noutajakoirayhdistyksen jäseneksi liityin vuonna 2011, joilloin perheeseemme muutti ensimmäinen noutaja, flättiuros Vode(Metsänpeiton Voitto-Wirta). Tarkoituksenahan meillä oli vain käydä katsomassa pentuja ja tutustumassa kenneliin, kun silloin kesällä Mikkeliin lähdimme avopuolisoni kanssa ajelemaan. Juttelimme pitkät tovit kasvattajan kanssa rodusta ja touhuilimme pentujen kanssa, kunnes tulimme tulokseen, että Vode oli meidän perheeseen ehdoton valinta. Vode otettiin meille metsästykseen noutavaksi koiraksi sekä perheenjäseneksi, jonka kanssa olisi helppo matkustella esimerkiksi näyttelyitä leikkimielellä kierrellen. Luin paljon nomeharrastuksesta ja pikku hiljaa koiran varttuessa mieleen tuli haave taipumuskokeen suorittamisesta. Kävimmekin taipparikurssilla viime kesänä, mutta päätin, että Voden kanssa treenaamme perusasiat kuntoon ennen koeuran aloittamista. Uusina harrastajina saimmekin opetella paljon asioita kantapään kautta. Toisaalta, kun vaikeiden asioiden kanssa tekee töitä, niin onnistuminenkin tuntuu ihan kivalta ;) Katsotaan, mihin asti rahkeet riittävät Voden kanssa nome:n saralla. Sain hurjasti apua P-K:n noutajakoirayhdistyksen aktiiveilta noutajan kouluttamiseen liittyvissä asioissa ja tästä lähtikin kipinä toimikuntajäsenyyteen. Toimikuntaan lähdin mukaan, koska nomeharrastus on totaalisesti vienyt sydämeni. Tämä harrastus tuo yhteen mukavia ihmisiä ja hienoja koiria. Olen huomannut, että motivaatiota treenaamiseen saa, kun asettaa itselleen tavoitteita, vaikka sitten pienempiäkin. On ilo seurata, kun koirat kehittyvät. Uskon, että toimikunnan kautta voin auttaa muita noutajien parissa aloittavia harrastajia ja etenkin oppia itse lisää tästä hienosta ja mukavasta lajista! Nähdään kursseilla ja muissakin noutajien tapahtumissa, tulkaa ihmeessä juttelemaan! Jonna ja Vode Puskaposti 2/2013 Sivu 13

14 Terveppä terve! Olen Tiia Turunen, kolomekymppinen uusi noutajaharrastaja Joensuusta. Perheeseeni kuuluu aviomiehen, 6- vuotiaan tytön ja 4- vuotiaan pojan lisäksi 8-vuotias hovawart Nala (BH JK3 HK1 PEJÄ B,PEHA A Hayaklause Fiesta) ja 2-vuotias flättipoika Väiski ( Filurin Flipflop). Varsinainen koiraharrastukseni on alkanut 14 vuotta sitten ensimmäisen oman koiran, hovawartin, saapuessa taloon vuonna 99. Moonan kanssa kokeiltiin monenmoista lajia ja käytiin monenlaiset kurssit (mm. tokoa, agilityä, vepeä, näyttelyt). Lopulta löysimme itsemme pelastuskoiraharjoituksista ja sillä tiellä ollaan tähän päivään tultu. Pelastuskoiratoimintaan sisältyy siis jäljetys(ihmisen), henkilöetsintä (haku) ja tottelevaisuus sekä erikoisosaamisina raunioetsintä sekä vesillä tapahtuva etsintä (Meri-ja järvipelastus). Olen toiminut VAPEPAN koiraryhmässä apuohjaaja palttiarallaa 10vuotta ja tällä hetkellä toinen koirani on virallisesti hälytysryhmän kriteerit täyttävä koira kahdella vaadittavalla lajilla (jälki ja haku) joten toimin tällä hetkellä myös koiranohjaajana hälytysryhmässä. Jonkinnäköistä näkökulmaa siis koiraharrastukseen löytyy. Flätistä haaveilin vuosia ennen oman hankkimista. Pelastuskoirien hälytysryhmässä on koko oman harrastamiseni ajan ollut flättejä ja niiden monipuolisuus ja loppumaton työskentelyhalu on ollut kadehdittavaa! Kun toista koiraa alettiin hankkia, sen piti jo tuolloin 8 vuotta sitten, olla flättiuros ja hups, se olikin narttu hoffi, en tiedä kuinka niin kävi. No hyvää kannatti odottaa. Nyt siis Väiskin myötä olen innostunut nome- hommiin ja tähänkin soppaan lusikkani laittanut ja tässä toimikunnassa istun, kiitos luottamuksesta! Kaikille rivijäsenille suosittelen vain rohkeasti tulemaan mukaan koetalkoisiin, siellä pääsee aitiopaikalta näkemään erilaisten koirien toimintaa, joka auttaa sen omankin haukun kouluttamisessa sekä auttamaan siinä kaikkein tärkeimmässä, eli yhdistyksen pyörittämisessä, sillä niin kuin me kaikki tiedämme että ilman vapaaehtoisia eivät yhdistykset pystyisi toimimaan! Kesää ja koekautta odotellen Tiia ja kuratassut Nala & Väiski Puskaposti 2/2013 Sivu 14

15 UUSI INNOSTUNUT NOMETTELIJA Minua pyydettiin kirjoittamaan juttua puskikseen ja jutun sisällöksi valikoitui uuden nome-harrastajan ajatukset uuden lajin tullessa kuvioon. Itsekin hieman ihmettelen miksi 12 vuotta pelastuskoirahommissa ollut koiraharrastaja istuu nome- toimikunnan kokouksessa eikä Pohjois-Karjalan Pelastuskoirat ry:n kokouksessa, jossa on tullut istuttua viimeiset 7 vuotta aina varajäsenestä puheenjohtajan pallin kautta sihteeriksi. Olen siis jo hetken aikaa ehtinyt puuhastelemaan hovawarttieni kanssa koirahommia aktiivisesti pelastuskoiratoiminnan parissa ennen noutajahommiin hurahtamista. pimeän aikaan vesisateessa sillä harvemmin omaiset hätääntyy vielä päiväsaikaan auringon paistaessa. Eli puhelin on soinut vuosien varrella kerran jos toisenkin ja yö on tullut vietettyä metsässä josta aamulla suoraan lähdetty töihin. Jokaisen pelastuskoiratoiminnassa mukana olevan täytyy ymmärtää se vakavuus kun ollaan poliisin järjestämässä etsinnässä, ettei sinne metsään mennä enää harjoittelemaan eikä sinne voi laittaa jokaista naapurin sesseä, vaan oikeissa etsinnöissä koirien tulee olla pitkälle koulutettuja ja hyväkuntoisia. Samoin ohjaajien tulee olla tietyt kurssit suorittaneita, jotta voi toimia hälytysryhmässä. Pelastuskoiratoimintaan minut aikoinaan vei halu päästä käyttämään koiraa oikeasti ihmisen apuna, etsimään kadonneita ihmisiä. Toki pelastuskoiratoiminnassa monia (niin kuin itseäänkin aikoinaan) viehättää se jännitys tilanteesta, jossa etsitään kadonnutta henkilöä, mutta todellisuudessa se on rankka harrastus niin henkisesti kuin fyysisesti kun kyseessä on oikeasti OIKEA kadonnut ihminen, joka täytyy löytää. Yleensä etsinnät vielä ovat Hälytysryhmässä toimiakseen koiran tulee siis olla suorittanut kaksi lajia tietystä luokasta. Pelastuskoirat harjoittelevat aktiivisesti jäljestämistä (ihmisen), henkilöetsintää eli hakua ja tottelevaisuutta. Erikoisosaamisena ovat raunioetsintä sekä etsinnät järvellä (meri- Puskaposti 2/2013 Sivu 15

16 ja järvipelastus). Pelastuskoiratoiminta on siis oikeasti rankkaa ja pitkäkestoista harrastamista sekä siinä ollaan tietyllä tavalla piirun verran enemmän tosissaan kuin esimerkiksi puhtaasti palveluskoiralajeissa, jossa tarkoitus vain kilpailla. Näistä syistä itselle uuden lajin tulo kuvioon rodun vaihtuessa tuli näiden kilometrien kohdalle mieluisana ja antoisana lisänä koiraharrastustoimintaan. enemmänkin kuin pohjat..) sekä henkilöetsintää eli hakua on myös aloitettu tekemään. Tottelevaisuuden osalta tavoitteena on suorittaa tulevana kesänä BH-koe. Lähinnä siis ensimmäinen puolitoista vuotta keskityttiin vielä ajatuksella pelastuskoiratoimintaan lukuun ottamatta flättileiriä Väiskin ollessa 5kk sekä kasvattajan järjestämiä koulutuksia, jossa tehty nomen alkeita. Keväällä -12 ilmoitin Väiskin taipparikurssille, kun olihan se jo sen ikäinen, että taippareihin voisi lähteä yrittämään ja lisäksi Heikkisen Marika otti meidät omaan ryhmäänsä opettelemaan taitoja tulevia taippareita silmällä pitäen. Suoritimmekin viime kesänä taipparit, kuulemma helposti ja tuomarin kehujen myötä heräsi ajatus että olisiko tässä minulle ohjaajana uusi paikka päästä syventymään uuteen lajiin. Sileäkarvaisesta noutajasta olen jo kauan haaveillut, siitä kun on sitten vaikka mihin. Alkujaan Väiskikin on otettu täyttämään uutta mahdollista pelastuskoiran virkaa meidän perheeseen (kaikista koirista kun ei ole pelastuskoiraksi vaikka kuinka haluaisi), mutta nyt näyttää että toisin kävi. Miksi näin? Aika ei tunnu riittävän kaikkeen mihin haluaisi, ainakaan minulla, jolla perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta sekä kolmivuorotyö rajoittaa jonkin verran harrastamista. Väiskiä ottaessa lupasin kasvattajalle käydä ainakin yrittämässä taippareita, eli sille tasolle lupaus koiran kouluttamisesta nome puolelle ja muutoin harrastamisemme tulisi olemaan pk-puolella vaikkakin kasvattajamme kasvattaa flättejä erityisesti metsästyskäyttöön. Väiskin kanssa on tehty jäljestämisen pohjat (no ehkä hieman Koirasta näki (ja tunsi!) että tässä on laji, johon se on oikeasti tehty. Se oppi asiat nopeasti ja helposti sekä koiria kouluttaneena näin itsekin että koirassa kun on jotain sisäänrakennettua toimintaa eli tässä tapauksessa metsästysviettiä, on sen tekeminen niin luontaista ja kaikista mielekästä. Sitten jo hieman kyselin taipparikurssin kouluttajilta että mites sitä pääsisi tällainen keltanokka treenailemaan vaikka mistäänhän en mitään ymmärrä. Kyllähän moni kouluttajista olisi ottanut mukaan omiin treeneihin, mutta sitten ei tullut kuitenkaan ketään pyydettyä, oma vika. Jotain viime kesän aikana kuitenkin treenailtiin pelastuskoirahommien ohella lähinnä omatoimisesti räpelleettiin. Onnekseni apuja löytyi myös pitkäaikaisista pelastuskoirakavereista, Puskaposti 2/2013 Sivu 16

17 joilta myös löytyy flätit, joten Johannan ja Minnan ohjein ja avuin treenailin koirani siihen kuntoon, että päätettiin lähteä syksyllä kokeilemaan starttia nome B:ssä. Edelleenkään en mitään mistään ymmärtänyt, yhtään koetta en koskaan ollut nähnyt, joten ilmoitin Väiskin sunnuntaiksi, että pääsen lauantaina olemaan töissä kokeissa ja näkemään mitä siellä ylipäätään tehdään. No starttihan ei mennyt ihan putkeen, tulos 0, mutta paljon kokemusta rikkaampana olin sen viikonlopun jälkeen. Syksyllä sitten pääsin mukaan nometoimikunnan koulutukseen, jossa se viimeinen kipinä lajiin heräsi, vaikkakin kuumakalleni volisi kuin viimeistä päivää, ainakin koirasta laji vaikutti mielekkäältä, vaikka ohjaajasta tuntuikin että sai hävetä silmät päästään. Siinä vaiheessa minulle selvisi myös mitä tarkoitetaan kuumalla noutajalla ;). Mikä eniten harmittaa nyt tässä vaiheessa, että kuinka paljon hölmöjä virheitä olen tehnyt ajatellen noutajan kouluttamista nomeen. Olin nostanut itse koiran kierroksia nuppiin tietämättäni noutajan noutohalun heräämisestä. Olen mm. kehunut sitä noudoissa valtavalla sanallisella kehulla, palkannut pallolla riistalla (koska se ei ottanut lintua suuhun ensimmäisen kerran linnun nähdessä, onhan se palkattava ihme sentään sitten kun se toisella kerralla sen jo ottaa..no ei olisi tarvinnut..) Sen nimittäin olen oppinut jo tässä lyhyessä ajassa, että noutajien vietit voivat tosiaan herätä vasta myöhemmin. Jotkut minulle sanoivat jo Väiskin ollessa pieni: älä hätäile kyllä se ajallaan herää. Ja totisesti on herännyt. Tänä talvena olen sitten onneksi päässyt treenaamaan erittäin asiantuntevassa porukassa, kiitos Tuijan, Heikin ja Kaisan! Ja kyllä se tulos alkaa näkyä kun asioita tekee oikein ja säännöllisesti. Toki sehän on tosiasia että yhtään koiraa ei kukaan kouluta tekemättä sen kanssa virheitä (ja virheistä oppii!) ja onhan ne meidänkin virheet olleet tiedostamattomia, koska alkuperäinen lajivalintamme oli palveluskoirapuolen lajit, johon koiria yleensä joutuu hieman herättelemään ja motivoimaan oikeanlaisilla palkoilla. Ja nyt kun minulla on käsissä erittäin työskentelyhaluinen, metsästysvietit omaava noutaja, joka käy aikalailla kuumana paljolti oman osaamattomuuteni vuoksi ja sekös harmittaa kun luulen että oikein vietynä se voisi olla jo aivan toisella tasolla. No mutta eihän se nyt auta kuin niellä ylpeytensä ja koettaa nyt kouluttaa siitä sen tason mukainen kuin mihin meillä koirakkona rahkeet riittää. Seuraavan noutajan kanssa voi sitten tehdä niitä uusia virheitä ;) Puskaposti 2/2013 Sivu 17

18 Mutta eihän tämän lajinvaihto helppoa ole ollut. Lähteä sieltä tutusta ja turvallisesti treeniporukasta jonnekin tuntemattomaan, jossa ketään ei varsinaisesti tunne vaikken nyt itsekkään aivan hiljaisin ja epäsosiaalisin ihminen ole, vaikka hovawartin omistankin ;). Kuitenkin sen olen vuosien varrella oppinut että koirahommissa pitää paljon itsestään antaa jos meinaa saada jotain itselleen. Siispä vaikka en varmasti koskaan pelastuskoiratoimintaa tule jättämään, koska myös siinä lajissa on sitä jotain, mutta nyt nome-kärpäsen puraisseena tulette varmasti meidät näkemään myös aktiivisesti näissä touhuissa Tiia ja Väiski Huomaan, että omalla kohdalla pelastuskoiraharrastus on koulinut minusta sellaisen koulutettavan, että siihen mitä tehdään, täytyy tehdä täydellä sydämellä, että kouluttajakin jaksaa olla kiinnostunut koulutettavastaan. Ja tässä vuosien mittaan kouluttajana toimineena haluaisin itse tietysti olla mahdollisimman hyvä koulutettava, koska tiedän miten paljon se antaa myös kouluttajalle nähdä tietyllä lailla oman työnsä tulosta. Mitään ei tarvitse onneksi tietää uutena harrastajana, mutta se että joku jaksaa/viitsii Sinun kouluttamiseen käyttää aikaa vapaaehtoisesti, täytyisi tässä maailmassa olla erittäin tyytyväinen. Tämä koiraharrastuskin kun on valitettavasti jo tässä minun mukana olleiden vuosien aikana menossa kurjasti siihen suuntaan, että rahalla saa ja hevosella pääsee, ja ihmiset ovat vaikka valmiita maksamaan ettei tarvitse osallistua esim. talkoisiin ym. tapahtumiin yhdistystoiminnan hyväksi. Itselle myös se yhteinen tekeminen ilman koiriakin samanhenkisten ihmisten kanssa esim. talkoissa, tekee siitä yhdistystoiminnasta juuri sen omanlaisensa mielekkään harrastuksen. Puskaposti 2/2013 Sivu 18

19 MEJÄTOIMIKUNTA ESITTÄYTYY Tervehdys Mejä toimikuntalaisilta! Tässä meidän yhdistyksen Mejä toimikunta esittäytyy. Tällä porukalla ahkeroimme tulevan kesän aikana kolme koetta, joihin yhteensä osallistuu 31 koirakkoa lisäksi järjestämme kurssin, mikä onkin tämän lehden ilmestyessä jo alkanut. Susirajan erämessuilla voitte käydä kyselemässä mejä toimikuntalaisilta teitä askarruttavia mejä kysymyksiä ja kokeisiin saa tulla mukaan oppimaan koejäljen tekoa. Toivoisinkin, että jatkossa saisimme lisää innokkaita yhdistystoiminnasta kiinnostuneita jäseniä kehittämään ja jatkamaan aktiivista toimintaa. Olkaahan yhteyksissä, jos kiinnostaa lompsia Hannele Tässä siis esittelymme Olen Hannele Komulainen, asustelen Kontiolahden maaseudulla mieheni ja kolme vuotiaan poikani kanssa. Mejä toiminnassa olen ollut mukana jo useita vuosia. Oma koirani novascotiannoutaja Puntti on jo 7 vuotta ja parhaassa jäljestysiässä, näin ainakin toivon Tulevana kesänä meidät näkee ainakin yhdistyksen omissa kokeissa kokeiden puuhaporukassa ja toivottavasti myös voittajaluokan jäljeltä koiruksen kanssa. Toimin parissa kokeessa koetoimitsijana ja muutenkin hääräilen vapaa-aikanani, kotiväen mukaan liikaakin, mejän parissa. Toimikunnan vetäjänä yritän pitää johtokunnan ajan tasalla siitä mitä mejä toiminnan osalta milloinkin tapahtuu. Kurssin ja kokeiden järjestäminen ja organisointi on osaltaan vastuullani, tosin yritän parhaani mukaan delegoida hommia Olen Heidi Hirvasoja-Korkee, kahdentoista kauniin käpälän onnellinen emäntä. Kahteentoista käpälään mahtuu kaksi tolleria, Nuusku (2003) ja Rapsu (2006), sekä yksi kelpie, Sisu (2012). Mejän pauloihin kietouduin vuonna 2007 ja mejätoimikunnassa olen ollut mukana siitä lähtien. antoisaa ja mukavaa, varsinkin kun yhdistyksemme on näin aktiivinen ja avoin uusille ideoille. Puskaposti 2/2013 Sivu 19

20 Hei. Olemme Elli-Mari ja Hans Ekblad Joensuusta. Mejään olemme tutustuneet nelivuotiaan tollerimme Josin kanssa. Jo kymmenviikkoisena pentu pääsi ensimmäiselle pienelle jäljelle ja siitä jälkien pituus onkin pidentynyt. Josi on innokas jäljestäjä, joten tämä on koko lauman yhteinen ja mieluinen harrastus. Josi pääsi syksyllä ensimmäisen kerran jäljestämään kolarihirveä ja suoriutui hommasta hienosti. Mejä on aikaa vievä mutta erittäin antoisa harrastus. Paljon uusia ystäviä, hikeä, itikoita, jokunen kävelty kilometri hyvinkin erilaisissa maastoissa, itikoita lisää, hirvikärpäsiäkin (onneksi enempi syksypuolella) ja (onnen- sekä harmistuksen)kyyneleitä siinä muutama mejään liittyvä asia. Eikä muuten tule työt mieleen jälkeä suunnitellessa ja tehdessä eli erinomainen katkaisu arkeen. J on hankittu metsästyskoiraksi, joten syksyisin käymme myös metsällä. Josi onkin talvella kunnostautunut metsäkanalintujen jälkien supernuuskijaksi; saas nähdä miten verijälki kiinnostaa pitkän talven jälkeen. Iltaisin tykkäämme käpertyä sohvalle nauttimaan rauhallisesta yhteiselosta. Lumetonta kesää odotellen Elli-Mari Ja Hans Puskaposti 2/2013 Sivu 20

21 Olen Johanna Hotti ja asun Joensuussa. Minulla on tällä hetkellä kaksi fieldspanielia, uros ja narttu. Mejää olen harrastunut noin kymmenen vuoden ajan. Olen lisäksi toiminut muutamassa kokeessa koetoimitsijana. Mejäharrastuksen aloitin jo edesmenneen ensimmäisen fieldini Jätkän kanssa. Jätkä oli varsin lupaava jäljestäjä, joten treenasimme ahkerasti mejää ja kävimme kokeissa. Mejää on sitten luontevasti harrastettu myös muiden koirieni kanssa. Kotoa löytyy yksi jälkivalio, Tara ja yksi tulevaisuuden toivo, Reino, jonka kanssa starttasimme mejäkokeissa toissakesänä. Mejän merkeissä on metsissä tullut talsittua aika monta kilometriä. Mejä on melko työläs, mutta mukava harrastus, josta koirat tykkäävät kovasti. Koskaan ei voi tietää mitä yllätyksiä jäljeltä löytyy. Varsinkin Taran kanssa on tullut pyörittyä aika paljon muillakin jäljillä, sen verran vahva riistavietti rouvalta löytyy ja se on näköjään periytynyt Reinollekin. Mielenkiinnolla odottelen lumien sulamista ja mejäkauden aloitusta, kesän ensimmäiseen kokeeseenkin on jo Reinon kanssa ilmoittauduttu. Tämä laji vie mukanaan ja sopii monenlaiselle koiralle, joten uusille harrastajille tervetuloa lajin pariin! Tervehdys vaan kaikille Nuuskulaisille! Miun nimeni on Arvo Savinainen ja olen ollut vuodesta -83 lähtien noutajaharrastuksessa mukana Kaikki alkoi kun hankimme ensimäisen labbariuroksen Jiri jolla aluksi Tokoiltiin mutta kyllä se oli MeJä joka sitten meidän lajiksi kehittyi, Jiristä jälkivalio ja Piirinmestari. Seuraavaksi sitten vuonna - 97 hankittiin uusi labbariuros Rico ja tämä teki selväksi, että meidän laji on taas MeJä. Jälkivalioksi yhdessä kesässä ja sen jälkeen joka kesä ja syksy useampi kolari- ja metsästyshaavakko hirvi. Olen myös ollut johtokunnan jäsenenä ja toiminut aikaisemminkin MeJätoimikunnassa muutaman vuoden vetäjänäkin. Siinä jossain välissä jäin pois aktiivi MeJä toiminnasta mutta kun nyt taas viime syksynä tuli kotiini uusi labbariuros Jiro niin kipinä syttyi ja kiinnostus lajia kohtaan taas loksahti kohilleen niinpä sitten tulin MeJä-toimikuntaan vuoden alusta ja oottelen muiden innokkaiden tmkjäsenten kanssa lumien sulamista et päästäisiin taas tutun harrastuksen piiriin. Arvo Savinainen & Strong Line`s Firefighter alias Jiro Puskaposti 2/2013 Sivu 21

22 TOKON VIEMÄÄ Kirjoittajana on pohjoiskarjalainen koiraharrastaja Riikka Järvenpää, joka osallistui ensimmäistä kertaa elämässään tottelevaisuuskokeisiin koiranaan Bowmore s Last Edition, Nelli. Starttasimme elämämme ensimmäisiin TOKO- eli tottelevaisuuskokeisiin. Saapuminen koepaikalle lisäsi jännitystä, koska kisan alkuun oli reilusti aikaa. Alokas- eli ALO -luokka alkaa aina luoksepäästävyydellä eli koira istuu perusasennossa ohjaajan sivulla ja tuomari tulee tervehtii koiran. Meillä meni tässä vaiheessa vielä tosi hyvin ja Nelli istui innokkaasti, kontaktia ottaen ja saimme tästä täydet 10 pistettä. Toisena liikkeenä oli paikalla makaaminen, kamalin ja jännittävin liike mielestäni! Perhoset vatsassani tuplaantuivat, koska en ollut ollenkaan varma jaksaako koira maata paikallaan koko kaksi minuuttia. Liike alkoi ja huomasin vastakkaiselta seinältä koiran tuijottelevan minua hieman levottomana. Kun koira huomasi, että minulta ei tule vapauttavaa käskyä, rupesi se vilkuilemaan yleisössä olevaa äitiäni josko hän auttaisi tilanteessa. Siinä sitä sitten seistään ja jännitetään lähteekö/nouseeko koira vai malttaako se maata. Kun se maailman pisin kaksiminuuttinen oli ohi, palasin koirani luokse. Jännitystä tässä vaiheessa lisäsi se, että koira on joskus ennakoinut sivulletulon ja noussut istumaan ilman käskyä. Koira kuitenkin jatkoi rauhallisena makoilua paikallaan ja katseli ihmeissään miksei mitään käskyä tule, kun on näin kauan tässä makaamaan joutunut. Ihannesuoritushan on se, että koira makaisi rauhallisesti maassa, ei vilkuilisi muualle eikä haukkuisi tai olisi mitenkään muuten levottoman oloinen. Tässä vaiheessa, kun tuomari näytti 10 pistettä toisenkin liikkeen jälkeen, olin innoissani. Tästä kokemuksesta viisastuneena ajattelen, että paikkamakuuta kannattaa harjoitella vähintään kahdella minuutilla, mutta mieluiten kolmella, jos haluaa varmuutta. Kolmanneksi vuorossa oli seuraaminen kytkettynä. Se ei mennyt ihan niin kuin strömsössä, kun ohjaajan jännittäessä sitä käskee koiraa eri äänensävyllä, kun on harjoiteltu. Meillä tämä meni muuten tosi hienosti ja koira katsoi minuun, kunnes noin puolessa välissä se muisti että piti se nakkikioski etsiä huikopalan varalle. Ihannesuoritus on että koira on ohjaajan sivulla, kontaktissa ohjaajaan. Tuomarin mielestä selviydyimme liikkeestä 8 ½ pisteen arvoisesti. Puskaposti 2/2013 Sivu 22

23 Neljäs liike oli seuraaminen ilman hihnaa, samalla tavalla kuten kytkettynäkin. Se meni meillä paremmin, koska sitä on enemmän harjoiteltukin. Nyt sitten jännityskin helpotti, kun huomasi että kyllähän se koira jotain tottelee ja tekee mitä käsketään (ja ohjaajakin osasi kääntyä oikeaan suuntaan ) Jännityksen helpottaessa rentouduin, mikä vaikutti myös koiraan. Koira otti lähes koko liikkeen ajan kontaktia hienosti, vaikka välillä vähän vilkaisi muualle. Pisteitä tuli 9. Sitten vuorossa oli liikkeestä maahanmeno. Aika haastava liike, ainakin meille. Meillä maahanmeno on ollut vähän hidasta, joka hieman mietitytti minua ennen liikkeen alkua. Tuomari tuntui kuitenkin arvostavan sitä, että koira tekee tehtävän yhdellä käskyllä. Maahanmeno oli kyllä vähän hidas ja empivä, koira kuitenkin meni yhdellä käskyllä maahan. Myös voi olla niinkin, että jännityksissäni sanoin käskyn eri äänensävyllä mitä normaalisti ja koira oli tästä hämillään. Tämä ei kuitenkaan haitannut suoritusta, tuomari arvosti liikkeen 9 pisteen arvoiseksi. Ja sitten luoksetulo. Se on meidän vahvuus, jonka tiesin menevän hyvin. Tosin tässäkin pientä jännitystä oli ilmassa, sillä koira tulee joskus niin innokkaasti luokse, ettei muista väistää minua vaan tulee suoraan päin. Mutta turhaa jännitin, koirahan tuli kuin unelma suoraan sivulle istumaan. Pisteitä täydet 10. Ja toiseksi viimeisenä liikkeenä oli meille aika haastava liike eli liikkeestä seisominen. Tämä liike jännitti aika paljon. Se meni kaikista liikkeistä heikoiten, sillä koira jäi tepsuttamaan käskyn saatuaan ennen kuin pysähtyi. Koiraan vaikuttaa paljon äänensävy ja tapa millä käsky annetaan. Uskon, että koira hämmentyi äänensävystä, millä annoin käskyn ja oli epävarma, mitä pitäisi tehdä. Onneksi koira kuitenkin pysähtyi toisen käskyn saatua tepasteltuaan jonkin matkaa perässäni ja saimme ihan kelpo tuloksen tästäkin. Pisteitä tuli siis 6. Puskaposti 2/2013 Sivu 23

24 Sitten oli viimeisen liikkeen aika eli estehyppy. Hyppy meni kokonaisuudessaan hyvin, vaikka minua hieman jännittikin että jääkö koira esteen taakse odottamaan, kuten pitäisi. Lähetin koiran matkaan ja se hyppäsi muitta mutkitta ja jäi seisomaan toiselle puolelle estettä. Pisteitä tuli 10. Hypyn pisteiden jälkeen tuomari antaa vielä kokonaisvaikutelmasta pisteet, jonka jälkeen yhteistulos lasketaan. Meillä pisteitä oli yhteensä 182 pistettä ja se oikeutti ALO1 -tulokseen. Kokonaisuudessaan kisasta jäi mahtava tunne, sillä en olisi uskonut saavamme näin hyvää tulosta ensimmäisestä kokeesta. Joten kaikki TOKO -kokeisiin osallistumista miettivät, rohkeasti kokeilemaan vain. Koira voi yllättää! SOHVIN VALINNASTA POHJOIS-KARJALAN NOUTAJAKOIRAYHDISTYKSEN JÄSENILLE 10 % ALENNUS Puskaposti 2/2013 Sivu 24

25 NÄYTTELYTOIMIKUNNAN TERVEISET: Talvi on jäänyt taaksemme ja keväinen aurinko hellii meitä jo hyvästi. Talvilomat on pidetty ja itse kukin odottaa jo kesälomia kovasti. Uusi näyttelytoimikunta on toiminut kohta puolisen vuotta täynnä intoa ja uusia ideoita. Olemme järjestäneet näyttelytreenejä pitkin kevättä ja kausi huipentuu toukokuun mätsäreihin. Toivottavasti olette saaneet uusia ideoita ja vinkkejä tulevan kesän näyttelykarkeloihin! Tässä vaiheessa haluamme kiittää jokaista näyttelytreeneissä kävijää - myös me olemme oppineet teiltä paljon sekä haluamme toivottaa onnea tuleviin koitoksiin! :-) Viimehetket olemme kuitenkin puuhastelleet jo hurjaa vauhtia lähestyvän Match Shown parissa. Käytännön järjestelyt alkoivat keväällä tehtävien jakamisella ja ne ovat jatkuneet mm. ruusukkeiden askartelulla, tarvikkeiden ja sponsoreiden hankinnalla yms. Itsellenikin nakki napsahti ja pääsen leipomaan jotakin makeaa.. Seuratkaahan mistä kaikkialta voitte löytää ilmoituksia mätsäreistä tulevan kuukauden aikana! Haluan toimikunnan puolesta kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita niin mätsäreiden kuin näyttelytreenien osalta. Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet 14.5 järjestettävään Match Showhun! P.S otahan myös naapurisi mukaan viettämään hauska tiistai-ilta kanssamme! Näyttelytoimikunnan puolesta, Vilma Summery Sea's Badding "Rauli" Puskaposti 2/2013 Sivu 25

26 Tiistaina Sohvin Valinnan pihalla (Yrittäjäntie 15, Joensuu). Ilmoittautumiset klo ja kehät alkavat klo. 18. Luvassa leikkimielistä kisailua koirien kanssa sekä hyviä palkintoja mm. lahjakortti eläinlääkärin palveluita varten, koiranruokaa sekä tuotepalkintoja. Näyttelyn luokat ovat: Napero & koira ( lapsi ja koira) Touhot (nuoret 9kk-2v.) Isäntä & koira ( mies ja koira) Tähdet (aikuiset yli 2v.) Toukat (pentuluokka alle 9kk Timantit (veteraanit yli 8v.) Tuomareina toimivat Sari Palm, Heli Tolvanen ja Katja Tahvanainen (pidätämme oikeuden tuomarimuutoksiin). Osallistumismaksu on 5 /koira kaikissa luokissa ja kaikista ilmoittamistasi koirista. Paikoitusalueita löytyy Niinivaaran Nesteen pihasta ja Yrittäjäntien varrelta. Tarkistamme rokotustodistukset. Tohtori Kontu Puskaposti 2/2013 Sivu 26

27 NÄYTTELYTULOKSIA: knu Goldfellow Oceanborn Rommi om. Mira Markkanen ja Jarmo Kokkarinen Ilomantsi ERI 1 SA PU 1 SERT VSP knu Ruokorapseen Bruno Mars om. Johanna ja Tommi Kauhanen, Jakokoski Liperi ERI 1 lbn Alliesfollies om. Tiina Tikkanen, Niittylahti Kouvola PEK 3 KP Juuka PEK 1 KP ROP-pentu Lappeenranta PEK 2 KP Liperi ERI 3 lbn Halolan Maan Matonen om. Tiina Tikkanen ja Pertti Rissanen, Lieksa Juuka ERI 3 SA Liperi ERI 1 SA PN 2 SERT lbn Halolan Mehiläinen om. Kati Ryhänen, Uimaharju Kouvola ERI Juuka ERI 1 SA PN Halsua ERI 1 SA PN 1 SERT ROP lbn Halolan Ota Tai Jätä om. Tiina Tikkanen ja Kati Ryhänen, Uimaharju Ilomantsi ERI 2 SA lbn Halolan Quuma Nainen om. Tiina Tikkanen ja Marja-Liisa Vanninen, Ukkola Juuka ERI Liperi ERI 1 SA lbn Halolan Rautarouva om. Tiina Tikkanen ja Kati Ryhänen, Uimaharju Juuka ERI 1 SA PN 2 vara-sert Halsua ERI 1 SA Liperi ERI 2 SA lbn FI & RU MVA Halolan Tyrmäystippa om. Tiina Tikkanen, Niittylahti Juuka ERI Liperi ERI 1 SA PN 4 ROP-veteraani Puskaposti 2/2013 Sivu 27

28 lbn Halolan Voi-Voi om. Tiina Tikkanen ja Päivi Pirilä, Tampere Hyvinkää ER ERI kennel HALOLAN labradorinnoutajat om. Tiina Tikkanen, Niittylahti Juuka ROP-kasvattaja Liperi ROP + BIS 4-kasvattaja lbu Saskian No More om. Tiina Tikkanen, Niittylahti Kajaani ERI 2 SA Ilomantsi ERI 2 SA PU Juuka ERI 1 SA PU 3 vara-sert Lappeenranta ERI Liperi ERI 2 lbu FI MVA Wildn Beauty s Texas Tommy om. Tiina Tikkanen, Niittylahti Kajaani ERI 2 SA Ilomantsi ERI 1 SA PU 4 lbn Do Day s Fleurette Minka om. Jaana ja Sami Jääskeläinen, Lieksa Hyvinkää ER PEK 4 KP Halsua PEK 1 KP ROP-pentu Korpilahti PEK 1 KP ROP-pentu Ruovesi PEK 1 KP ROP-pentu Liperi PEK 1 KP ROP-pentu Hirvensalmi PEK 1 KP ROP-pentu lbn Summery Sea's Ariel "Aino" Om. Tarja Vihonen ja Aki Kantell, Kaavi Kajaani ERI 1 SA PN Ilomantsi ERI 1 SA PN 2 vara-sert Liperi ERI 1 SA Summery Sea's Badding "Rauli" om. Katja Eskman, Joensuu Juuka ERI Liperi ERI 1 SA PU 1 SERT VSP Puskaposti 2/2013 Sivu 28

29 lbu Summery Sea's Bee Gees "Paavo" om. Sari Toivanen, Hammaslahti Ilomantsi ERI Juuka ERI 3 SA Liperi ERI 2 SA PU 2 vara-sert lbn Summery Sea's Bindy "Bindi" Om. Niina Ahponen, Nurmes Juuka RN ERI 4 lbn Yelmerin Why Me "Pilvi" om. Päivi Eskman-Toropainen, Joensuu Juuka ERI 3 SA Liperi ERI 2 SA ncu Grezagord s Syvä Salaliitto Äijä om Pia Takkunen Vilna, Ltu ERI 1 PU 1 SERT CACIB VSP LtuW-13 LTU MVA Vilna, Ltu ERI 1 PU 1 SERT CACIB VSP Liperi ERI 1 SA PU 1 VSP ncn Hummelviksgårdens Hiphurray Lotta Lotta om Pia Takkunen Ilomantsi ERI 1 SA PN 1 VSP CRUFTS, UK Open Class-4 (5 sijoitetaan, ilm 18) Liperi ERI 1 SA PN 1 ROP ncu Nopper Star At Grezagord s Uuno om Pia Takkunen Kajaani ERI 1 SA PU 2 vara-cacib Ilomantsi ERI 1 SA PU 3 ncu Decoymans Piper Deep Secret Jaska om Pia Takkunen Ilomantsi ERI 1 SA PU CRUFTS, UK Open Class-5 Puskaposti 2/2013 Sivu 29

30 ncu Grezagord s Äksönmän Veke om Pia Takkunen Ilomantsi PEK 1 KP ROP-pentu Kouvola PEK 2 KP Juuka PEK 1 KP ROP-pentu Lappeenranta ERI Liperi ERI 1 SA PU 2 SERT ncn Grezagord s Öinen Salaisuus Venla om Pia Takkunen Kouvola PEK 1 KP ROP-pentu Juuka PEK 1 KP VSP-pentu Lappeenranta ERI Liperi ERI 1 ncu Grezagord s Ydinfyysikko Pablo om Noora Kuivalainen Liperi ERI 2 nc Kennel Grezagord s, Pia Takkunen Liperi ROP-kasvattaja TOKO-TULOKSIA: Liperi, tuomari Anne Nokelainen, Vutukan Best Surprise ALO1 182,5 p. Om. & ohj. Johanna Tolvanen Pieksämäki, tuomari Tuire Marjamäki, Vutukan Best Surprise ALO1 169,5 p. Om. & ohj. Johanna Tolvanen Liperi, tuomari Pauli Härkönen, Vutukan Best Surprise ALO1 171,5 p. TK1 -> siirto AVO Om. & ohj. Johanna Tolvanen Puskaposti 2/2013 Sivu 30

31 Puskaposti 2/2013 Sivu 31

32 KASVATTAJAESITTELYSSÄ KENNEL GOLDFELLOW Goldfellow -nimen takaa löytyvät Onttolan Puntarikoskella asuva pariskunta Heli Kapanen- Lappalainen ja Jussi Lappalainen. Rotu on hyvinkin tuttu, sillä Helillä on ollut kultaisia 30 vuotta. Yhteisiä koiria löytyy yhdentoista vuoden ajalta. Koirien kanssa harrastetaan ja kilpaillaan aktiivisesti, sillä aito kultainennoutaja on monitoimikoira, josta on lajiin kuin lajiin. Tottelevaisuuskokeet, vesipelastus, noutajien kylmän riistan kokeet, näyttelyt sekä jäljestäminen kuuluvat niin omien koirien kuin kasvattienkin harrastusvalikoimaan käytännön metsästystä unohtamatta. Kultaistennoutajien rotuyhdistys Golden Ring ry on useana vuonna palkinnut meidät Vuoden kasvattaja -kilpailussa viiden parhaan joukkoon. Kiitos tästä kuuluu kasvattiemme omistajille jotka ovat vieneet koiria taidolla ja rakkaudella eteenpäin. Myös yksittäisille koirakoille on tullut mukavasti menestystä eri lajien vuosittaisissa kilpailuissa. Puskaposti 2/2013 Sivu 32

33 Pentueita meillä on ollut tähän mennessä yhteensä kymmenen. Keskimäärin yksi pentue / vuosi. Jonain vuonna on saattanut olla kaksi ja toisena ei yhtään. Käytämme jalostukseen vain sellaisia yhdistelmiä, joista itse haluaisimme ottaa pennun. Yhdistelmiä suunnitellaan helposti vuodesta puoleentoista ja seitsemässä pentueessa olemme käyttäneet jalostusurosta ulkomailta, mm. Englannista, Ranskasta ja Espanjasta. Tutkimme urosten sukuja hyvin tarkkaan ja otamme siitä selvää kontaktieni kautta, jos emme ole päässeet näkemään koiraa livenä. Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä olla koetuloksia, mutta se ei kerro koirasta vielä kaikkea. Joskus tuntuu, että ulkomaisen urokset käyttäminen on kuin pään työntämistä puskaan - kaikkea ei voi vaan tietää, mutta riskejä on otettava. Haastavinta on yrittää kasvattaa koiria, jotka näyttävät kultaisilta niin, että niillä voi tarvittaessa kilpailla näyttelyserteistä, mutta toisaalta koirista tulee löytyä temperamenttia, vilkkautta ja riistaviettisyyttä. Tavoitteena on siis näyttävä ja käyttöominaisuuksiltaan monipuolinen kultainen Kultaistennoutajien rotujärjestö Golden Ring Ry:n vuosittaisissa kilpailuissa menestyneitä: TK1 TK2 Goldfellow Lovegun, Vuoden Tokotulokas, sij. 3. Om. Joni Kinnunen & Tiia Liuski TK1 Goldfellow Blue-Eyed, Vuoden Tokotulokas, sij. 4. Om. Eeva Tukiainen TK1 Goldfellow Lovechild,Vuoden Tokotulokas, sij. 5. Om. Heli Kapanen-Lappalainen & Jussi Lappalainen Tuloksia muualta: TK1 Goldfellow Blue-eyed, Vuoden Tokotulokas, sij. 1. PoKs Ry TK1 TK2 Goldfellow Lovegun, Vuoden Vepetulokas, sij. 4. JoVe Ry. Puskaposti 2/2013 Sivu 33

34 PUSKAPOSTI INFO: Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen jäsentiedote MAINOSTEN HINNAT: KOKO JÄSENET EI -JÄSENET 1 sivu ¼ sivu ½ sivu ILMESTYMINEN JA AINEISTOPÄIVÄT 1/ Helmikuu / Toukokuu / Elokuu / Joulukuu 2013 HUOM.! * neljä toistomainosta kolmen hinnalla * Jäsenten jouluilmoitukset puoleen hintaan * Jäsenten valio- ja in memorian- ilmoitukset ilmaisia JÄSENTIEDOTTEESEEN TULEVA MATERIAALI: puskaposti@pknoutajat.fi Puskaposti 2/2013 Sivu 34