Esitelmän sisältö. Pohjois-Suomen nurmiseminaari 2015 Seppänen.
|
|
- Aurora Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmen kautta hivenet tehokkaasti tuotantoeläimille ja elintarvikeketjuun seleeni ja muut hivenaineet maassa ja rehussa Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto
2 Esitelmän sisältö ü Yleistä elintarvikkeiden ja rehujen rikastamisesta hivenaineilla ü Suomalainen seleenitarina tarpeesta ympäristövaikutusten arviointiin ü Viljelykäytänteiden muutosten mahdolliset vaikutukset ruoan ravitsemukselliseen laatuun kierrätystalous ja kestävä tehostaminen
3 Yleistä
4 Mikä vaikuttaa rehun hivenainepitoisuuteen? ü Maaperä ümaalaji, maan ph, maan rakenne ü Lannoitus ümäärä ja tapa ü Viljelykasvi ükasvilaji, rehun kasvilajikoostumus, kehitysnopeus ja -vaihe
5 Juuriston koko ja aktiivisuus, kasvu- ja uusiutumisnopeus
6 Turvallisuus Luokka A kapea turvallisuusmarginaali (< 5-fold) D-vitamiini, niasiini, foolihappo, kaikki hivenaineet ja mineraalit Luokka B keskisuuri turvallisuusmarginaali (5-1 x) Vitamiinit E, B6, B12, C Luokka C haitattomia jopa 1x K-vitamiini, riboflaviini, biotiini Meltzer et al. 22
7 Vaihtoehdot varmistaa hivenaineiden riittävä saanti ü Fortifikaatio ü Agronominen biofortifikaatio ü = lannoitus ü Kaikki lajit ja lajikkeet ü Sopii, kun puutosalue selkeä ü Lyhytnäköinen ratkaisu? ü Geneettinen biofortifikaatio ü Vaatii geneettistä muuntelua ü Kallis ratkaisu, rajoittuu vain muutamaan lajin ja lajikkeeseen
8 Kasvi ottaa ja hyödyntää Se ja S samojen biokemiallisten reittien kautta Kasvi ottaa selenaattia (VI) (STsulfaatti transportterit) tehokkaammin kuin seleniittiä (IV) (PT fosfaattitransportterit) Pullonkaula orgaanisten Se yhdisteiden biosynteesille on APS ja SMT Kasvi myös haihduttaa Se:ä ilmaan (Zhu et al., 29: Trends in Plant Science Vol.14 No.8: )
9 Ruokaketjun ravitsemuksellinen laatu ü Sisältää tarvittava ravintoaineet (vitamiinit, hivenaineet), puutostauteja ei esiinny ü Vaikuttavia tekijöitä mm. (hivenaineet): ü Maaperän hivenainepitoisuus ü Kotoperäisen ruoan ja rehun osuus ü Globaalit viljamarkkinat ü Esim. Iso-Britannia 197-luvulla ja seleenin saanti ü Ruokavalion monipuolisuus, roskaruoka ü Kehittyneiden maiden uusi ongelma ü Viljely- ja ruokintakäytänteiden muutos ü ü Kierrätystalous: ravinteiden kierrätys ja orgaaniset lannoitteet Kotimainen valkuaisrehu
10 Suomalainen seleenitarina
11 Osa I Seleenin puute ja sen tuomat ongelmat ü Maan Se-pitoisuus alhainen koko maassa (.4 to.7 mg kg -1 ) ü Tuotantoeläimet kärsivät lihasrappeumasta Se-puutteen takia ü ensimmäiset raportit 1933 ü Vuodesta 1984 alkaen Se lisätty lannoitteisiin
12 Maaperän Se-pitoisuus on alhainen ja sen käyttökelpoisuus voi olla huono o Happamat sulfaattimaat o Se käyttökelpoisuus alhainen o korkea S pitoisuus ja S/Se kilpailu
13 Viljan Se-pitoisuus eri maissa
14 Osa II Riittävä Se saanti turvattu lannoituksella s Tuotantoeläimille riittävä taso Reviewed in Hartikainen 25
15 Maito ja lihatuotteet tärkein Selähde Se mg/day /1 MJ s,14,12,1,8,6,4 Milk Meat Fish Cereal Vegetables Other, Pohjois-Suomen Department of Agricultural nurmiseminaari Sciences 215 Mervi Seppänen Year Ekholm, 213
16 Fortifikaatio vai biofortifikaatio turvallisuustekijät Seleeni maasta elintarvikkeiden ja rehujen kautta ihmisille ja tuotantoeläimille Maailmanlaajuisesti maan seleenipitoisuus vaihtelee suuresti Kasvien muodostamat orgaaniset seleeniyhdisteet hyvä ja turvallinen seleenin lähde LD 5 -arvo epäorgaanisille seleeniyhdisteille 15 mg kg -1 ja orgaanisille 4 mg kg -1 Pidättyminen ja varastoituminen lihaksistoon Lannoitteiden seleenilisäys (agronomic biofortification) estämään itsehoidon yliannostusriskejä
17 Osa III Terveysvaikutteiset Se-yhdisteet, lannoituksen ympäristövaikutukset ja muuttuvat viljelykäytänteet ü Terveysvaikutteiset Se-yhdisteet ükorkeampi Se suositustaso.8:stä.2 mg:aan Se pv -1 üparantunut vastustuskyky ja alentunut eturauhassyöpäriski üse-metyyli selenokysteiini (SeMSeCys) anti-karsinogeeninen ütuotantoeläimille rehulisä seleenihiiva (7% SeMet), nostaa plasman Se-tasoa ja positiivisia vaikutuksia terveydelle ü Lannoite-Se kohtalo peltoekosysteemissä tuntematon üvuosittainen lannoitus tarpeen üvain 5-1% lannoite-se siemeniin ü Viljelykäytänteet üluomuviljely, kierrätystalous
18 Se-lannoitus ja sydäntautikuolleisuuden lasku ajoittuu samanaikaisesti Men Se-supplied feeds Se-supplied fertilizers Women Age-standardized mortality from coronary heart disease in , deaths per 1 of population aged years. (G. Alfthan et al. 211)
19 Sisältääkö ruokamme funktionaalisia Seyhdisteitä? Mihin lannoite-se päätyy? Voiko Se-lannoitusta tehostaa, mikä on tehokkain viljelykasvi? Seleeni kierrätystaloudessa?
20 Rypsirouheessa yli 7 % SeMet Siemenet (mg/ kg ka) Rouhe (mg/kg ka) Maa g/ ha Lehtilannos 3 mg/ ha SeMet Se 6+ Kok Se SeMet % SeMet Se 6+ Kok Se SeMet % Selenate Selenite Selenate Selenite Selenate Selenite Seppänen ym. 21, Plant and Soil
21 Kannattaako lannoitettavat viljelykasvit valita? Seleenin kertyminen kasviin Sekundääriset akkumulaattorit Hyperakkumulaattorit Eiakkumulaattorit Astragalus 1-15 mg Se g -1 Brassica sp. 1-2 mg Se g -1 Nurmet, vehnä, peruna.1 mg Se g -1 Sietävät korkeita Se-pitoisuuksia, eivät sido proteiinien rakenteelliseen osaan
22 Anti-karsinogeeniset yhdisteet epästabiileja? SOIL - Se SOIL - Se SeMet SeIV SeVI SeMetSeCys,8,6,4,2 1,8,6,4,2 SeVI SeIV SeVI SeIV 6 h 7 d 1 SeVI SeIV 3 SeVI SeIV Se µg/g DW,8,6,4, d SeVI SeIV SeVI SeIV Seppänen et al. 213
23 Kasvi ottaa Se:n nopeasti, merkittävä osa jää puintijätteeseen 7 6 Se otto, ug/näyteala I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV lehdet kelt.lehdet korret tähkät juuret Se Se1x Se3x Seppänen ym. 215
24 Puintijätteiden Se ei ole käyttökelpoista kasveille Käsittely (µg Se kg -1 soil) Juuret Se pitoisuus (µg g -1 DW), siemenen täyttymisvaihe Varret Lehdet Lidut ja siemenet Epäorgaaninen Se.18 c.3 de.13 cd.18 d b.129 bc.324 b.24 bc a a a a Orgaaninen Se lehtimassa.16 c.21 e.5 cd.5 e 7.2 d.59 cd.141 b.6 cd Orgaaninen Se olkimassa.15 c.15 e.12 d.2 e 7.1 d.3 f.16 c.74 cd Autoklavoitu maa ja epäoorgaaninen Se.18 c.19 e.13 cd.27 d b.155 b.372 b SE Ebrahimi ym. 215
25 Seleenin otto ja kuljetus Siemenet Vehnä 13 / 16 % Rapsi 12 / 14 % Se kokonaisotto Vehnä 39 / 41 % Rapsi 47 / 6 % 7 or 2 g Se/ha Puintijäte Vehnä 19 / 14 % Rapsi 23 / 31 % Juuret.: Vehnä.6 /.3 % Rapsi 3 / 2.2 % 3 6 % lannoite-se voidaan jäljittää kasvista
26 g Se ha -1 Lannoite-Se:stä puintijätteessä (%) Vehnä Rapsi
27 Vuosittainen vaihtelu sadon Sepitoisuudessa voi olla suurta myös siirtyminen siemeneen tehotonta Siemenen seleenipitoisuus 211 Siemenkuoren tai lidun seleenipitoisuus 211 Se ug/g DW 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 7,2 25 Se ug/g DW 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 7,2 25 Vehnä Rapsi Vehnä Rapsi Siemenen seleenipitoisuus 212 Siemenkuoren tai lidun seleenipitoisuus Se ug/g DW,8,6,4,2 Se ug/g DW,8,6,4,2 7,2 25 7, N + N 7,2 25 7, N + N Vehnä Rapsi Vehnä Rapsi Seppänen ym. 215
28 211 Vuodet eivät ole veljeksiä.. 212
29 Se oton tehokkuudessa lajien välisiä eroja, ei siirtymistehokkuudessa siemeneen Seleenin oton tehokkuus 211 Siirtymistehokkuus siemeneen 211 % lannoiteseleenistä Vehnä Rapsi % kasvin ottamasta Se siemeneen ,2 25 7,2 25 Vehnä Rapsi % lannoiteseleenistä Seleenin oton tehokkuus ,2 25 7, N + N Pohjois-Suomen nurmiseminaari Vehnä 215 Rapsi Seppänen % kasvin ottamasta Se siemeneen Siirtymistehokkuus siemeneen 212 7,2 25 7, N + N Vehnä Rapsi Seppänen ym. 215
30 Nurmikasvien Se-pitoisuus korkea, ei puintijätteeseen jäävää Se:ä ü Nurmiheinien Se-pitoisuus yleensä korkeampi ü Apilan hitaampi alkukehitys, kilpailu ü Ensimmäisen sadon Se-pitoisuus korkeampi ü Juuriston kehittyminen niiton jälkeen, seleenin pelkistyminen? Seppänen ym. 215
31 Seleenin käytön tehokkuus korkea nurmikasveilla 1.sadossa ü Nurmikasvien seleenin käytön tehokkuus (SeUE = Se use efficiency) korkea, koska koko kasvimassa korjataan rehuksi ü Toisessa sadossa tehokkuus alhainen ü Se otto tehottomampaa, pitoisuus rehussa alhaisempi ja sato pienempi Se (g ha -1 ) Seleenin käytön tehokkuus (% lannoiteseleenistä) I sato II sato timotei apila timotei apila Seppänen ym. 215
32 Se kierto peltoekosysteemissä siemensatokasvit vs. nurmiheinät Lannoite Se Nurmet 3-5% Kasvien haihduttama Se? (n 5%) Nurmet 3-5% Maan Se Se otto 3-5 % (211) 5-9 % (212) Maahan jäänyt lannoite-se 2% (211) 7 % (212) Siemensadon mukana poistunut Se 12-16% (211) 1-5% (212) Maamikrobien haihduttama Se (2%?) Elintarvikeketjuun siirtynyt Se Maamikrobien sitoma Se Se kasvijätteissä 12% (211) 15% (212)
33 Maan Se-pitoisuus ja 2 vuoden Se-lannoitushistoria ü Muokkauskerroksen orgaaniseen aineeseen sitoutuneen Se:n pitoisuus suhteutettuna maamassaan lisääntyy 2 vuoden Se-lannoituksen aikana,6 promillea (kun vuosittain NPK lannoitteita 16 kg N/ha) üei muutosta, jos NPK lannoitteita 8 kg N/ha ü Epäorgaanista Se ei kerry, eikä jankon pitoisuudessa muutoksia ug Se/kg maata NPK - 5cm NPK sub NPK 8-5 cm NPK 8 sub NPK 16-5 cm NPK 16 sub Inorg org Seppänen ym. 215
34 Seleeni kierrätystaloudessa - 5% lannoite-n korvattu lietteen N Kasvilaji Käsittely KA (g) µg Se/g ka Se otto Seleenin oton tehokkuus (SeUE %) Kontrolli (maa) 1,12 ±,,1 ±,,1 ±, - NPK (N 1%) 2,33 ±,4,13 ±,,31 ±, 43,5 Härkäpapu Liete (N 5%)+ NPK (N 5 %) 1,71 ±,1,4 ±,,8 ±, Kvartsihiekka + Liete (N 5%) + NPK (N 5 %) Kontrolli (maa),98 ±,2,8 ±,,8 ±, - NPK (N 1%) 1,61 ±,1,1 ±,,16 ±, 23,4 15,4 Valkolupiini Liete (N 5%)+ NPK (N 5 %) 1,66 ±,,3 ±,,5 ±, 11,8 Kvartsihiekka + Liete (N 5%) + NPK (N 5 %) Kontrolli (maa) 1,5 ±,,7 ±,,8 ±, - NPK (N 1%) 2,41 ±,1,14 ±,,34 ±,1 38,5 Vehnä Liete (N 5%)+ NPK (N 5 %) 2,27 ±,1,5 ±,,11 ±, 8,4 Kvartsihiekka + Liete (N 5%) + NPK (N 5 %) 1,85 ±,1,7 ±,,13 ±, 12 Owusu-Sekyere ja Seppänen 215
35 Muut hivenet kierrätystaloudessa Siemen (mg kg-1 DM) HÄRKÄPAPU Fe Zn Cu Mn Kontrolli (maa) 2,21 ±, c 2,43 ±, c,3 ±, a,5 ±, a NPK 1% 15,92 ± 1,2 b 18,57 ± 3,8 b,46 ±,1 a,37 ±, a Liete+NPK 5 % 22,2 ± 1,7 a 22,79 ±,4 a,24 ±, a,3 ±, a Kvartsihiekka + liete+npk 5 % p-arvo,14,11,87,113 VALKOLUPIINI Kontrolli (maa) 2,13 ±,3 b 2,15 ±,6 b,6 ±, a,4 ±, a NPK 1% 15,8 ±,7 a 22,6 ± 1,2 a,22 ±, a,11 ±, a Liete+NPK 5 % 22,76 ± 3,7 a 2,71 ±,3 a,14 ±, a,5 ±, a Kvartsihiekka + liete+npk 5 % p-arvo,9,1,265,254 VEHNÄ Kontrolli (maa) 2,12 ±,2 b 2,7 ±,5 b,5 ±, a,4 ±, a NPK 1% 16,91 ±,3 ab 24,7 ± 1,8 a,21 ±, a,28 ±, a Liete+NPK 5 % 25,38 ± 1,6 a 2,27 ± 2,1 ab,7 ±, a,16 ±, a Kvartsihiekka + liete+npk 5 % 21,43 ± 1,7 ab 14,59 ± 2,8 ab,7 ±, a,21 ±, a p-arvo,14,9,87,113 Owusu-Sekyere ja Seppänen 215
36 Nurmiheinien ja palkokasvien hivenainepitoisuuksia mg/kg ka Timotei 1) Nurminata 2) Ruokonata 3) Englanninraiheinä mg/kg 4) ka Punaapila 1) Valkoapila 2) Fe 57,3 ±18,6 7,8 ±17,6 75, ±12,3 19,5 Fe ±55,9 97,3 ±72,8 11± 63,5 Cu 4,3 ±1,1 5,5 ±2,9 4,8 ±1,1 5,1 ±2,3 Cu 9,4 ±3,9 7,3 ±1,8 Zn 2,9 ±7,4 26,8±9,5 14,1 ±2,9 26,2 ±9,3 Zn 29,8 ±1,1 26,2 ±8,6 Mn 28,7 ±1,2 5,6 ±4,5 em. 56,9 ±32,3 Mn 37,3 ± 12,5 42,2±11,9 Co,14 ±,9,29 ±,1 em.,12 Co ±,157,1 ±,12,9±,11 Mo 1,23 ±1,2 1,65 ±1,65 em.,8 ±,9 Mo 1,7 ± 1,5 1,68±1,6 Se em. em. em,4±se,6±,,5±,1 1) MTT (213), NorFor (213), Lindström ym. (212b), Frankow-Lindberg (29) 2) Lindström ym. (212b), Frankow-Lindberg (29), Forbes ja Gelman (1981) Puna-apila Fe, Cu, Zn, Mn, Co n=9 Mo n=6, Se n=6. Valkoapila Fe n=8, Cu, Zn, Co n=11, Mn n=1, Mo n=9, Se n=2. Holopainen 214, maisteritutkielma
37 Apilan osuuden lisääminen nostaa nurmirehun Cu, Fe ja Zn pitoisuutta Cu mg/kg ka Zn mg/kg ka % 3% 6% 9% % 3% 6% 9% C Holopainen 214, maisteritutkielma A Fe mg/kg ka Mn mg/kg ka % 3% 6% 9% B 5 % 3% 6% 9% D Timotei-nurminata Puna-apila
38 Kasvinosa ja kehitysaste vaikuttaa hivenainepitoisuuteen mg/kg ka Rauta mg/kg ka Sinkki mg/kg ka Kupari Lehti Varsi Koko kasvi Holopainen 214, maisteritutkielma
39 Nurmikasvien kasvulle ja naudalle kriittisiä hivenainepitoisuuksia (mg/kg ka) Fe Cu Zn Mn Co Mo Se Heinille kriittinen 1) em. <,2 em. Nurminata 2) ,3 1,8 em. Timotei 2) ,1 1,2 d) em. Apilalle kriittinen 1) em. em. em. Valko-apila 2) ,6 1,9,6 3) Naudalle kriittinen 4-6 4) 4-8 4) 1-3 5) 8-2 4) <,6 4) c) 4) Ruokintasuositus 6) 1 a) 1 5 4,1,9 b),1 1) Whitehead (2), 2) Lindström (212), 3) Frankow-Lindberg ym. (29 ), 4) McDonald ym. (211), 5) Puls (1994) 6) MTT (213), a) eläintä kohti mg/pv, b) Pikkuvasikoiden tarve,1 mg/kg ka ja nuoren karjan,2 mg/kg ka, c) vaihtelee mm. ilman lämpötilan, tuotannonvaiheen ja b) energian käytön tehokkuuden mukaan, d) s= 1,2, ympäristön vaikutus molybdeenilla merkittävä, em. =ei määritetty. Holopainen 214, maisteritutkielma
40 Valkuaiskasvien hivenainepitoisuudessa eroja mg/kg ka Soijarouhe Rypsirouhe 1) 1) Härkäpapu Härkäpapu Herne 2) Lupiini 3) 4) luomu 5) Fe 26,±, 192,±, 73,5±6,4 46,1±7,6 68,±1,1 68,5±6,4 Cu 16,±, 6,±, 8,5±,78 5,5±,8 15,±,5 17,5±,7 Zn 56,±, 67,±, 45,±1,4 43,9±6,2 51,3±1,5 58,5±1,6 Mn 42,±, 7,±, 16,5±3,5 4,±1, 2,±2, 12,5±,7 I,2±,,7±,,2±, em. em. em. Co,1±,,15±,,18±,,1±,2,2±, em. Mo 4,2±,,6±, 1,6±,21 2,2±,,6±,14 em. Se,2±,,1±,,2±,,11±,1,2±,,2±, 1) MTT (213), 2) MTT (213), NorFor (213), 3) MTT (213), NorFor (213), Roth-Maier (22), 4) MTT (213), NorFor (213) 5) Tutkimuksessa analysoidut näytteet, em. = ei määritetty Lupiini Fe, Cu, Zn, Mn n=7, Co, Mo, Se n= 2. Herne Fe, Cu, Zn, Mn n=2, I, Co, Se n=1. Härkäpapu Fe, Cu, Zn, Mn, I, Co, Se n= 3, Mo n=2. Luomu härkäpapu n=2. Soija- ja rypsirouhe n=1. Holopainen 214, maisteritutkielma
41 Yhteenveto ü Nurmikasvit tehokkaita lannoite-se hyödyntäjiä ü 2.sadon Se-lannoitus tehotonta ü Pitkäaikainen Se-lannoituksella ei vaikutuksia maan Se:n osuuteen ü Lisäysmäärät pieniä 1-15 g /ha tai /2 milj kg maata ü.6 promillea / 2 vuotta ü Tuotannon kestävässä tehostamisessa ja kierrätystaloudessa huomioitava myös hivenravinteet ü Orgaaniseen ainekseen sitoutunut Se käyttökelvotonta kasville ü Valkuaislähteen vaihtaminen dieetissä muuttaa hivenaineiden saantia ü Halutaanko suljetut ravinnekierrot
42 Kiitos!
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotAvainsanat: apila, maamikrobit, orgaaninen seleeni, rapsi, seleeni, timotei, vehnä.
SELEENIN KIERTO PELTOEKOSYSTEEMISSÄ SELENIUM CYCLE IN FIELD ECOSYSTEM Dnro 2652/312/21 Maataloustieteiden laitos PL 27 14 HELSINGIN YLIOPISTO puh. 5 415381 Mervi Seppänen, mervi.seppanen@helsinki.fi Kesto
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotSeleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla. Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi
Seleeninpuutos ja sen ennaltaehkäisy tuotantoeläintilalla Yara Suomi Oy yhteistyössä Emovet Oy / Eläinlääkäri Sanni Värränkivi Monitahoinen hivenaine Ravinnon sisältämä E-vitamiini Tilan sijainti Yksilön
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
LisätiedotSikojen Ruokintasuositukset 2014
Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotLuomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut
Luomunautatilojen seleeniongelmien syyt, seuraukset sekä ratkaisut Mistä seleeninpuutos johtuu? Seleeniä on maankuoressa erittäin pieninä, mutta vaihtelevina pitoisuuksina. Luonnossa se esiintyy monessa
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
LisätiedotLuomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan
ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotRavinteiden kierrätys
Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotLuke Mikkelin nurmikokeet 2018
Luke Mikkelin nurmikokeet 2018 Päivi Kurki ja Elina Nurmi Luonnonvarakeskus Hyvän nurmisadon edellytykset PELLON PERUSKUNNOSTUS Vesitalous. Ojitus. Pinnan muotoilu. Pintavesien poisjohtaminen. Kalkitus.
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotHärkäpapu siipikarjan rehuna
Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotMitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?
Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotVaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman
Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman 2.3.2011 1 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely
LisätiedotNurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?
Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen
LisätiedotPalkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus
Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotPohojalaanen lupi. Tervetuloa Kotkaniemeen!
Pohojalaanen lupi Tervetuloa Kotkaniemeen! Sisältö Tervetuloa Kotkaniemeen Yara maailmalla ja Suomessa Lannoitus parantaa terveyttä Globaalit haasteet vaikuttavat Suomen ruokaketjuun Suomen maatalouden
LisätiedotKatsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen
Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen EuroMaito 19.12.2017, webinaari Sanna Kykkänen MAAN KALIUMVARAT Viljavuus-K Kokonais-K Varasto-K = Reservi-K Maanesteen K Vaihtuva K Vaikeasti vaihtuva K
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotSatafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009
Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet
LisätiedotValkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä
Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä 12.12.2012 Arja Nykänen Erikoistutkija arja.nykanen@mtt.fi p. 040 7739169 Sisältö Palkokasvien hyödyt ja haasteet Kasviesittelyt: Monivuotiset nurmipalkokasvit
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotSäilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä
Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen
LisätiedotHautomokuori orgaanisena maanparannusaineena
TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA YMPÄRISTÖN JA TILASI MAATILASI Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevät-info 21.3.2018 Maan orgaaninen aines
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno ILMASE työpaja, Kotkan merikeskus Vellamo Ilmastomuutokseen varautuminen Ei niin suotuisiin yhteiskunnallisiin
LisätiedotUusien kasvilajien mahdollisuudet
Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien
LisätiedotKotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna
Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotTUOVA Tuottavaa valkuaista hanke
TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke Alue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Toteuttajat LUKE, PETLA, Ruralia instituutti ja ProAgria E-P Rahoittajana ELY-keskukset E-P ja Keski-Suomi ETSIMME TILOJA, jotka olisivat
LisätiedotRahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa
Rahjan tila Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa Rahjan tila Pohjois-Pohjanmaalla, Kalajoella Yrittäjinä toimivat Esa ja Marja-Leena Rahja vuodesta 1987 lähtien Lypsylehmiä tällä hetkellä 95 Pihattonavetta
LisätiedotRuisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?
Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua? TUOVA Tuota valkuaista hanke Pohjanmaan peltopäivät 26.7.2018 Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus Tuota Valkuaista! Hankkeen taustaa Globaalisti
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotNurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa
Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa Nurmi euroiksi tulosseminaari 9.4.2019, Iisalmi Arja Mustonen, Luke Kiitokset: Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen ja Sanna Kykkänen Sisältö Täydennyskylvökokeiden ja
LisätiedotPalkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotKasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen
Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1
LisätiedotValkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016
Kainuun maatalous Valkuaisrehu (KaiVa) hanke Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016 Pellonpiennarpäivä KAO Seppälä Luke Kainuu Katja Keränen / Asiantuntija, aluehankkeet / 0295326235 Anu Räty / Tutkija
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotAjankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä
Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto Luomuiltapäivä Yksimahaisten ruokinta poikkeus käyttää tavanomaista rehua päättyy 31.12.2011 tämän vuoden ajan voidaan käyttää enintään 5 % päiväannoksesta
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotViljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj
Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu
LisätiedotRehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
Nurmisiemen- ja rehutuotannon yhdistämismahdollisuuksista Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.2013 Huittinen Oiva Niemeläinen, MTT Kasvintuotanto, Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotEMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA. Emopäivät Peurunka Milla Frantzi
EMOLEHMIEN KIVENNÄISRUOKINTA Emopäivät Peurunka 20.11.2016 Milla Frantzi KIVENNÄISRUOKINTA PIENI MUTTA TÄRKEÄ OSA Syntyykö läskiä vai lihasta P, Mn, Zn,Cu E ja A vitamiini Seleeni Vasikka kehittyy Rehusta
Lisätiedot