Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2007"

Transkriptio

1 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/28 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 27 Toimittaneet: Sauli Vatanen Ari Haikonen Helsinki 28 ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

2 KUVAT Kansi, Vuosaaren satama, Vuosaaren sataman mediapankki Kansi, Proomu, Sauli Vatanen Kansi, Laiturielementin asennus, Vuosaaren satama, mediapankki Kansi, Vesistötöitä, Vuosaaren sataman mediapankki Kansi, Automaattinen sameusmittari, Sauli Vatanen sivu 7, Vuosaaren sataman mediapankki ISBN painoversio: ISBN www-versio: Layout: Miuraad Oy Painopaikka: xxx Kirjapaino Oy Painosmäärä: xxx kpl Helsinki 28

3 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 27 Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskerikontroll år 27 Toukokuu 28 Toimittaneet Sauli Vatanen ja Ari Haikonen TOIMITTAJAT: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen KIRJOITTAJAT: Ari Haikonen, Anneli Heitto, Olli Huttunen, Karoliina Ilmarinen, Arto Inkala, Mikko Kiirikki, Antti Lindfors, Panu Oulasvirta ja Sauli Vatanen KÄÄNNÖKSET ruotsiksi: Stefan Hindsberg englanniksi: Ari Haikonen

4 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Resumé Abstract Esipuhe ja hankekuvaus Företal och projektbeskrivning Vesistötyöt Vattendragsarbetena Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren Vuosaaren väylätyöt Nordsjö farledsarbeten Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde Hiekanotto Sandtäkten Vesistötarkkailu Vedenlaadun seuranta Sääolot vuonna Talvi (tammi-maaliskuu) Kevät (huhti-toukokuu) Kesä (kesä-elokuu) Syksy syystalvi (syys-joulukuu) Vedenkorkeus ja tulvat Vesinäytteet ja niiden tulokset Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla Sameusmittaukset Tulokset ja johtopäätökset Ruoppaus- ja satama-alue Meriläjitysalue Mustakuvun läjitysalue Vedenlaatumalli Sedimentin laatu Satamatyömaan ympäristö Läjitysalue ja sen ympäristö Mustakuvun läjitysalue ja ympäristö Haitta-aineet liejusimpukoissa Satamatyömaan ympäristö Läjitysalueen ympäristö OT-yhdisteiden pitoisuuksien kehitys sedimentissä ja liejusimpukoissa Hiekanottoalueiden pohjaeläimistö Vesikasvillisuuden sukelluslinjat ja yleiskartoitus Tutkimusalue Menetelmät Vesikasvillisuuden sukelluslinjat Vesikasvillisuuden yleiskartoitus Tulokset Vesikasvillisuuden sukelluslinjat Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue) Keskisaaristo (väylätöiden vaikutusalue) Ulkosaaristo Mustakuvun läjitysten sekä väylätöiden vaikutusalue) Merivyöhyke (hiekannoston ja läjitysten vaikutusalue) Irtonaisen sedimentin määrä sukelluslinjoilla Vesikasvillisuuden yleiskartoitus Tulosten tarkastelu Vesikasvillisuuden sukelluslinjat Sisäsaaristo (sataman rakennustöiden vaikutusalue) Keskisaaristo (väylätöiden vaikutusalue) Ulkosaaristo (Mustakuvun läjitysten, hiekanoton sekä väylätöiden vaikutusalue) Merivyöhyke (hiekannoston ja läjitysten vaikutusalue) Sedimentin määrä sukelluslinjoilla Vesikasvillisuuden yleiskartoitus Sedimentaatio Vuosaaren sataman ja väylätyöalueiden ympäristö Kalataloustarkkailu Silakan kutuseuranta Tutkimusalueet Menetelmä Tulokset Poikaspyynnit Poikasnuottaukset Menetelmä Tulokset vuoden 27 poikasnuottauksista Kalojen haitta-ainepitoisuudet Näytteenotto ja analysointi Vuosaaren sataman velvoitetarkkailu Ahvenien ja kuhien OT-yhdisteiden pitoisuudet Helsingin edustalla (Mustakuvun ja Taulukarin läjitysalueiden tarkkailu) Ahvenen, kuhan ja hauen vaellukset Helsingin edustan merialueella Orgaaniset tinayhdisteet Orgaanisten tinayhdisteiden summapitoisuus (DBT, TBT, DOT ja TPT) Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Tributyylitina (TBT) Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Trifenyylitina (TPT) Vuosaaren velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Mustakuvun ja Taulukarin velvoitetarkkailuun liittyvä näytteenotto Iän vaikutus OT-yhdisteiden pitoisuuksiin Muutokset seurannan aikana Kalojen käyttö ravinnoksi Kalastustiedustelut Ammattikalastus Vuosaaren lähialueet Väylätyö, läjitys- ja hiekanottoalueet Kalastajien huomautukset Suositukset seurannan jatkosta Yhteenveto Vuosaaren satama ja väylä Vesistötyöt Tarkkailut Vedenlaatu Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vesinäytteissä Sameuskartoitukset Sedimentaatio Sedimentin laatu

5 Liejusimpukat Vesikasvillisuus Silakan kutu Kalojen poikaspyynti Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet kaloissa Ammattikalastus Arvio satamatöiden vaikutuksesta ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon Vuosaaren meriläjitysalue Läjitysmäärät Tarkkailut Sameuden leviäminen Vedenlaatumalli Sedimentti Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet liejusimpukoissa.. 52 Ammattikalastus Vuosaaren meriläjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon Merihiekan otto Hiekanotto Tarkkailut Pohjaeläimistö Vesikasvillisuus sukelluslinjoilla Merihiekanoton vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon Mustakuvun läjitysalue Läjitys Tarkkailut Sameustarkkailu Sedimentin haitta-ainepitoisuus Vesikasvillisuuden sukelluslinjat Silakan kututarkkailu Kalojen haitta-ainepitoisuus Mustakuvun läjitysten vaikutus ympäröivään vesialueeseen ja kalastoon Sammandrag Nordsjö hamn och farled Vattendragsarbetena Observationerna Vattenkvalitén Halterna av organiska tennföreningar i vattenproverna Grumlighetskarteringen Sedimentationen Sedimentationens kvalitet Östersjömusslorna Vattenväxtligheten Strömmingsleken Fångsten av fiskyngel Halterna av organiskt tenn i fisken Yrkesfisket Uppskattning av hamnarbetenas verkningar på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet Nordsjö havsdeponeringsområde Dumpningsmängderna Observationerna Grumlighetens spridning Vattenkvalitétsmodellen Sedimenten Halterna av organiska tennföreningar i östersjömusslorna..56 Yrkesfisket Nordsjö havsdeponeringarnas inverkan på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet Havssandtäkten Observationerna Bottendjursfaunan Vattenväxtligheten på dykningslinjerna Sandtäktens inverkan på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet Svartkubbens deponeringsområde Dumpningen Observationerna Grumlighetskarteringen Sedimentens halter av skadliga ämnen Vattenväxtlighetens dykningslinjer Strömmingens lekobservation Halterna av skadliga ämnen i fisken Inverkan av Svartkubbens dumpningar på det omgivande vattenområdet och fiskbeståndet Summary Vuosaari Harbour and fairway Dumping and dredging Monitoring Water quality Concentrations of organotin compounds in water samples Turbidity surveying Sedimentation Bottom sediment quality Baltic clam Seabed vegetation Monitoring of Baltic herring spawn Monitoring of fish fry Concentrations of organotin compounds in fish Professional fishing Estimate of the effects of the harbour work on the surrounding water nature and fish Vuosaari sea soil dumping area Spreading volumes Monitoring Dispersal of turbidity Water quality model Sediment Organotin compound concentrations in Baltic clams Professional fishing Estimate of the sea soil dumping affects on surrounding water nature and fish Sea sand extraction Sand extraction Monitoring Benthic fauna Benthic flora transects Professional fishing Estimate of the sea sand extraction affects on surrounding water nature and fish Mustakupu soil dumping area Spreading Monitoring Turbidity mapping Hazardous substances in sediment Aquatic vegetation diving transect lines Monitoring of Baltic herring spawn Concentration of hazardous substances in fish Professional fishing Estimate of the Mustakupu soil dumping area effects on surrounding water nature and fish Lähteet Liitteet Bilagor

6

7 1 Tiivistelmä 1 Resumé Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 23 alussa. Satamatoiminta Vuosaaressa on tarkoitus aloittaa vuoden 28 loppupuolella. Suurimmat vesistötyöt saatiin päätökseen jo vuoden 26 loppuun mennessä eikä esimerkiksi laajamittaisia ruoppauksia tai merihiekan ottoa tehty vuonna 27. Vuonna 27 vesistötyöt käsittivät sataman länsiosan täyttötöitä, laiturielementtien asentamista, pistolaitureiden loppuun saattamista sekä laituriurakoiden ruoppauksia. Laituriurakoiden massat olivat pääasiassa moreenia ja louhetta, jotka hyödynnettiin satamarakenteissa. Meriläjitysalueelle läjitettiin ainoastaan 7 1 m 3 ktr. Rakennustöiden vesistö- ja kalatalousvaikutuksia seurattiin kattavasti Uudenmaan ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Seurantaan sisältyivät vuonna 27 vesi- ja sedimenttinäytteet, sameuskartoitukset, vedenlaatumallilla tehdyt simulaatiot, pohjaeläinseuranta (hiekanottoalueet), vesikasvillisuus, liejusimpukoiden ja kalojen haitta-ainepitoisuuksien tarkkailu, silakan kudun tarkkailu, kalanpoikasnuottaus sekä ammattikalastuksen seuranta. Satama-alueen sameuskartoituksissa havaittiin, että sameusvaikutukset olivat aikaisempiin vuosiin verrattaessa huomattavasti vähäisempiä. Tämä johtui pitkälti siitä, ettei satama-alueella tehty aiempien vuosien tapaan suuria ruoppaustöitä eikä merihiekan purkua. Sisäsaariston sukelluslinjoilla on ollut jo usean vuoden ajan viitteitä rakkolevän elinolosuhteiden heikentymisestä. Vuonna 27 havaittiin rakkolevän keskimääräisessä peittävyydessä ensimmäistä kertaa positiivinen suuntaus. Satamaa lähimmillä linjoilla suuntaus kuitenkin jatkui negatiivisena. Silakan kudun heikkeneminen vuosina antaa viitteitä siitä, että satamatöillä on voinut olla haitallista vaikutusta kutuun sisäsaaristossa. Keski- ja ulkosaaristossa kutu oli edelleen heikkoa ja tilanne pysyi ennallaan. Orgaanisten tinayhdisteiden (OT) pitoisuudet satama-alueen ympäristön sedimentissä, liejusimpukoissa ja kaloissa pysyivät suunnilleen samalla tasolla aikaisempiin vuosiin verrattaessa. Ammattikalastajille tehdyn tiedustelujen perusteella satamatyöt häiritsivät pyyntiä vuonna 27 selvästi aikaisempia vuosia vähemmän. Meriläjitysalueen sameustarkkailussa ei havaittu sameuden kulkeutumista. Ulkosaariston kasvillisuuslinjoilla muutokset ovat olleet vähäisiä ja selitettävissä rakkolevän luontaisella vuosittaisella vaihtelulla. Meriläjitysalueen sedimenttien orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksissa tapahtui vuonna 27 kahden suuntaisia muutoksia. Liejusimpukoiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet puolestaan kohosivat hieman. Sekä sedimenttien että liejusimpukoiden OT-pitoisuudet ovat asettuneet yleisesti ottaen melko alhaiselle tasolle, jossa kuitenkin tapahtuu vähäistä vaihtelua. Kaikkiaan Vuosaaren sataman ja väylän rakentamisen vesistövaikutukset tarkkailutulosten valossa olivat vuonna 27 ennakkoodotusten mukaisia. Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 23. Man har för avsikt att inleda hamnverksamheten i slutet av år 28. De största vattendragsarbetena slutfördes redan innan slutet av år 26 och man utförde t.ex. inga omfattande muddringar eller någon betydande sandtäkt år 27. År 27 omfattades vattendragsarbetena av utfyllnadsarbeten i hamnens västra del, installation av kajelement, slutförandet av pirerna samt muddring invid kajerna. Massorna från kajområdena bestod i huvudsak av moren och stenblock, som utnyttjades i hamnkonstruktionerna. Till havs deponerades endast 7 1 fasta-m 3. Byggnadsarbetenas vattendrags- och fiskeriekonomiska verkning observerades heltäckande. enligt observationsprogram som Nylands miljöcentral och Nylands TE-central godkänt. I observationen ingick år 27 tagandet av vatten- och sedimentprov, grumlighetskarteringar, simuleringar av vattenkvalitetsmallar, observation av bottendjursfaunan (sandtäktsområdena), vattenväxtligheten, observation av skadliga ämneshalter i fisk och östersjömusslor, observation av strömmingsleken, fiskyngel notdragning samt observation av yrkesfisket. Vid hamnområdets grumlighetskartering märkte man, att grumlighetsverkningarna var betydligt mindre i jämförelse med med tidigare år. Detta berodde till en stor del på att det inte utfördes stora muddringar i hamnområdet såsom under tidigare år och ej heller någon tömning av havssand. På dykningslinjerna i den inre skärgården har man under flere års tid funnit tecken på en försämring av blåstångens livsförhållanden. År 27 observerades för första gången en positiv utveckling i blåstångens genomsnittliga täckningsgrad. På linjerna närmast hamnen fortsatte den negativa utvecklingen. Den försämrade strömmingsleken åren tyder på att hamnarbetena kan ha negativa verkningar på leken i den inre skärgården. I den mellersta och den yttre skärgården var leken fortfarande svag och situationen bestod som förr. Halterna av organiska tennföreningar (OT) i hamnområdets sediment, östersjömusslor och i fisken, hölls ungefär på samma nivå i jämförelse med tidigare år. Enligt enkät riktad till yrkesfiskarna år 27 stördes fisket av hamnarbetena klart mindre än under tidigare år. Vid observationen av havsdeponeringsområdet märktes ingen transport av grumlighet. Förändringarna i den yttre skärgårdens växtlighetslinjer har varit obetydliga och kunnat förklaras med blåstångens årliga naturliga fluktuation. I halterna av organiska tennföreningar i havsdeponeringsområdets sediment skedde år 27 en dubbelriktad förändring. Halterna av organiska tennföreningar i östersjömusslorna steg dels en aning. Både sedimentens och östersjömusslornas OT-halter har allmän sett stannat på en relativt låg nivå, där det dock sker små variationer. Totalt sett har byggandet av Nordsjö hamn och farled, och dess inverkan på vattendraget, enligt resultaten från observationerna år 27, varit såsom förutsetts. 1

8 1 Abstract The construction of the Vuosaari Harbour started at the beginning of 23. The intention is to begin using the harbour at the end of 28. The major harbour works were accomplished at the end of 26 and no large scale dredging or sea sand extraction took place in 27. In 27 the harbour works included fillings in the harbours western part, installation of quay elements, finishing work for jetties and dredging for quay contracts. The quay contracts masses consisted mainly till and quarry, which were used later as a construction material in harbour constructions. Only 7,1 m 3 was dumped in the spreading area. The impact of construction work on the water system and fishery was monitored in compliance with a monitoring programme approved by the Uusimaa Regional Environment Centre and TE-centre. In 27 the monitoring included water and sediment sampling, turbidity surveying, water quality model applications, monitoring of zoobenthos (sea sand extraction area), seabed vegetation surveys, monitoring of contaminants in Baltic clams and fish, monitoring of Baltic herring spawn, monitoring of fish fry with seine net, and monitoring of professional fishing. In the turbidity monitoring of the harbour in 27 turbidity was on lower level than found previous years. This was mostly because there was no major dredging or sea sand dumping in the harbour area. In inner archipelagos dive transects has been observed a weakening of conditions for bladder wrack for several years during the construction of Harbour. In 27 a positive trend in average coverage of bladder wrack was observed for the first time. How ever, in diving transects closer to the harbour, the negative trend continued. The reduction in Baltic herring spawn in indicates that the harbour work is having an adverse effect on spawning in the inner archipelago. The spawning in the middle and outer archipelago has for long been weak and the situation remained unchanged in 27. Concentrations of organotin compounds in the sediment of the surroundings of the harbour area, in Baltic clams, and in fish remained at the same level in 27 compared to According to professional fishermen s opinions expressed by way of a fishing questionnaire, the harbour work hampered catching a lot less than in earlier years. In the turbidity survey of the spreading area no dispersal of solid material was observed. Minor changes were observed along the outer archipelago seabed vegetation dive transects. How ever, these changes can be caused by annual natural variation. In sediment samples taken from the dumping area no clear trend was observed in changes in concentrations of organotin compounds compared to previous year. In some samples the concentrations of organotin were higher and in some samples they were lower. The organotin concentrations in Baltic clams were some what on higher level than found in 26. Both concentrations of organotin compounds in sediment and in Baltic clams have stabilized on relatively low level, yet there is some variety in organotin compound levels. Altogether, the impact of the construction of the Vuosaari Harbour and fairway on the waterway in the light of the monitoring results in 27 was as expected. 2

9 2 Esipuhe ja hankekuvaus 2 Företal och projektbeskrivning Vuosaaren satamahanke käsittää Vuosaaren satamakeskuksen ja sataman liikenneyhteyksien (meriväylä, satamatie ja satamarata) rakentamisen. Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailun ensisijainen peruste on vuonna 1998 annettu Vuosaaren sataman ja satamaan johtavan meriväylän vesilupa, joka tuli lainvoimaiseksi lokakuussa 22. Vesistö- ja kalataloustarkkailun lisäksi satamahankkeen luontovaikutusten seuranta sisältää linnuston-, kasvillisuuden- ja pohjavesien seurannan, joista julkaistaan erilliset raportit. Vuosaaren satamakeskuksen maapinta-ala on yhteensä noin 232 ha, josta suljetun satama-alueen eli varsinaisen satamatoimintojen alueen osuus on noin 115 ha. Merestä täytetyn alueen pinta-ala on yhteensä noin 9 ha. Sataman rakenteiden alta on ruopattu savi ja laiturilinjoilta myös siltti. Vesiliikennöintialue on pääosin ruopattu tarvittavaan haraussyvyyteen, joka on pääosalla aluetta 12,5 m (MW) ja sataman itäpuolisella vesiliikennöintialueella 1,5 m (MW). Laitureiden perustamistason tai vesiliikennöintialueen haraustason yläpuolelta ruopatut kitkamaat (louhe, moreeni ja sora) on käytetty sataman täyttöihin. Täyttöihin soveltumattomat koheesiomaat (savi ja siltti) on läjitetty satamahankkeen meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle. Osa satama-alueesta on täytetty merihiekalla, joka on otettu Itä-Tontun ja Soratontun hiekanottoalueilta (kuva 1). Satamaan johtava 36 km:n pituinen ja vähimmäisleveydeltään 2 m leveä väylä on syvennetty louhimalla ja ruoppaamalla haraussyvyyteen 12,5 m (MW) väylän ulkopäässä vuonna 28 toteutettavaa pientä työkohdetta lukuun ottamatta. Sataman täyttöihin soveltumattomat massat on läjitetty satamahankkeen meriläjitysalueelle. Sataman rakentamisesta ja käytöstä vastaa Helsingin Satama sekä väylän rakentamisesta ja käytöstä Merenkulkulaitos. Ruoppauskohde/ Muddringsområde Vuosaari Nordsjö hamnprojektet omfattar byggandet av Nordsjö hamncentral och hamnens trafikförbindelser (havsfarleden, hamnvägen och hamnbanan). Grunderna för Nordsjö hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservation var Rk4b Rk2 Rk Eestiluodon hiekanotto/ Sandtäktsområden Mustakuvun läjitysalue/ Dumpningsområde Länsi-Tonttu (9.) Rk1 Läjitysalue/ Dumpningsområde Granö Itä-Tonttu Rk4a Rk3 Musta Hevonen Kuiva Hevonen (9.) Eestiluoto Hiekanottoalue/ Sandtäktsområde (9.) km Kuva 1. Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyvät vesistötyökohteet. Bild 1. Vattenarbetsplatserna i anslutning till byggandet av Nordsjö hamn. det år 1998 givna tillståndet för byggandet av hamnen och farleden som leder in till hamnen fick laga kraft i oktober 22. Förutom vattendragsoch fiskeriobservationen innehåller naturobservationerna observationer av fågelfaunan-, växtligheten- och grundvattnet, över vilka det publiceras skilda rapporter. Markytan för Nordsjö hamncentral är totalt ca. 232 ha, av vilken det slutna hamnområdet m.a.o. det egentliga hamnverksamhetsområdets andel är ca. 115 ha. Arealen för området som fyllts ut i havet är totalt ca. 9 ha. Under hamnkonstruktionerna har man muddrat lera och under kajlinjerna även silt. Vattentrafikområdet har i huvudsak muddrats till behövligt röjningsdjup, huvudsakligen är området 12,5 m (MW) och vattentrafikledområdet öster om hamnen är 1,5 m (MW) djupa. De marksubstanser (stenblock, moren och grus) som har muddrats ovan kajernas grundnivå eller vattentrafikområdets röjningsnivå har använts vid utfyllnad av hamnen. De för utfyllnad olämpliga kohesionsmarksubstanserna (lera och silt) har deponerats på hamnprojektets havsdeponeringsområde söder om Estlotan. En del av hamnområdet är utfyllt med havssand, som har tagits från Östertokan och Grustokans sandtäktsområden (bild 1). Den 36 km långa och minst 2 m breda farleden har fördjupats genom sprängning och muddring med ett röjningsdjup på 12,5 m (MW), förutom ett arbetsskede som skall förverkligas år 28 i farledens yttersta ända. Massor som inte lämpar sig för utfyllnad av hamnen har dumpats på hamnprojektets havsdeponeringsområde. För byggandet och nyttjandet av hamnen ansvarar Helsingfors hamn samt för farledens byggande och bruk Sjöfartsverket. 3

10 Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning Sataman ja meriväylän lupatilanne sekä tarkkailuohjelma Vuosaaren sataman lupaprosesseja ja niiden vaiheita on kuvattu tarkemmin mm. vuoden 26 vesistö- ja kalataloustarkkailuraportissa (Vatanen & Haikonen 27). Seuraavassa taulukossa on lueteltu tiivistettynä satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuun vuosina liittyneet lupa- ja päätösprosessit. Hamnens och havsfarledens tillståndssituation samt observationsprogrammet Nordsjö hamns tillståndsprosesser och deras skeden har beskrivits noggrannare bl.a. i vattendrags- och fiskeriobservationsrapporten för år 26 (Vatanen & Haikonen 27). I följande tabell (tabell 1) har man i komprimerad form räknat upp tillstånds- och beslutsprosesserna i samband med hamnprojektets vattendragsoch fiskeriobservationer åren Taulukko 1. Vuosaaren sataman rakentamishankkeen kannalta merkittävät lupaprosessit. Tabell 1. Viktiga tillståndprosesser för Nordsjö hamn byggprojektet. Lupatyyppi Tillståndstyp Vesiluvat Vattentillstånden Ympäristölupa Miljölov Muut Övriga Tarkenne Närmare Rakentaminen Byggandet TBT TBT TBT TBT TBT:tä sivuava TBT-anslutet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet Rakentaminen Byggandet TBT Tarkkailu Observation Aihe / kohde Orsak / åtgärd Sataman I-vaihe ml. meriväylä (LSVO) Hamnens I-skede hd. Farled (LSVO) Suojapenkereiden rakentamisen edell. ruoppaukset Muddring före byggande av skyddsvall Puhdistusruoppaus Rengörningsmuddring F-laiturin edustan ruoppaus Muddring utanför F-kajen Suojarakenteiden ulkopuolisen alueen ruoppaus Muddring av områden utanför skyddskonstruktionerna Meriläjitys, muutos Havsdeponering, ändring Sataman II-vaihe Hamnens II-skede Merihiekan otto ja käyttökohde, muutos Sandtäkt och användningsändamål, ändring Pistolaiturin CP1 rakentaminen Byggandet av piren CP1 Satama-altaan haraussyvyyden muutos Ändring av hamnbassängens röjningdjup Meriväylän rakentamisen muutos Ändring av farledens byggande Pistolaiturien GP1 ja GP2 tihtaalirakenteiden rakentaminen Pirerna GP 1 och GP 2, byggandet av dykalber Pilaantuneen sedimentin hyötykäyttö satamarakenteessa Nyttobruk av nedsmutsade sediment i hamnkonstruktionerna Vesistö- ja kalatal.tarkk.ohjelman hyväksyminen (viim. prosessi) Godkännandet av vattendrags- och fiskeriobservationen (sista prosessen) Lupaviranomainen, päätöspvm Tillståndsmyndighet, beslutsdatum Valitusaste, päätöspvm Besvärsinstans, beslutsdatum TE-k / TE-c UUS / NYL LSY VHaO KHO / Lyhenteet/Förkortningar: KHO = korkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningdomstolen LSVO = Länsi-Suomen vesioikeus / Västra Finlands vattendomstol LSY = Länsi-Suomen ympäristölupavirasto / Västra Finlands miljötillståndsverk TE-k = Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskus / Nylands arbetskrafts- och näringscentral UUS = Uudenmaan ympäristökeskus / Nylands miljöcentral VHaO = Vaasan hallinto-oikeus / Vasa förvaltningsdomstol Satamahankkeen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman eri vaiheita on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 26 raportissa (Vatanen & Haikonen 27). Hankkeen kestäessä ohjelmaa on päivitetty useaan otteeseen tarkkailuun paremmin soveltuvaksi. Viimeisin versio on päivätty (Vatanen 26). Tarkkailuohjelman pohjalta tehtiin vuoden 27 osalta tarkennettu vesistötarkkailuohjelmaehdotus, jonka Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi (Dnro UUS-25-Y-39). Kalataloustarkkailun osalta tarkkailu jatkui ohjelman mukaisesti. Hamnprojektets vattendrags- och fiskeriobservationsprogrammets olika skeden har beskrivits mera detaljerat i rapporten för år 26 (Vatanen & Haikonen 27). Under projektets gång har programmet uppdaterats flere gånger för att bättre passa in i observationen. Den senaste versionen har daterats (Vatanen 26). Med observationsprogrammet som grund gjordes för år 27 del ett noggrannare vattendragsobservationsprogramförslag, som Nylands miljöcentral godkände (Dnr UUS- 25-Y-39). För fiskeriobservationens del fortsatte observationen enligt programmet. 4

11 Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning Vesistö- ja kalatalousseurannan tulokset vuosilta on raportoitu Vuosaaren satamahankkeen julkaisuja -sarjassa (Niinimäki ym. 24, Vatanen & Niinimäki 25, Vatanen ym. 26, Vatanen & Haikonen 27). Raportit ovat nähtävillä myös Vuosaaren Sataman internetsivuilla, Resultaten av vattendrags- och fiskeriobservationerna åren har rapporterats i Nordsjö hamnprojekts publikationsserie (Niinimäki m.fl. 24, Vatanen & Niinimäki 25, Vatanen m.fl. 26, Vatanen & Haikonen 27). Rapporterna finns även på Nordsjö hamns internetsidor, Vesistö- ja kalataloustarkkailun toteuttaminen vuonna 27 Vuoden 27 vesistö- ja kalataloustarkkailun koordinoinnista ja tämän raportin kokoamisesta on vastannut Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. Förverkligandet av vattendragsoch fiskeriobservationen år 27 För koordinering och sammanställning av denna 27 års Vattendrags- och fiskeriobservationsrapport har ansvarat Kala- ja vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen. Tarkkailun eri osatehtävistä ovat vastanneet seuraavat yhteisöt ja vastuuhenkilöt: Följande samfund och ansvarspersoner har ansvarat för observationens olika deluppgifter: Osaprojekti / Delprojekt Vesistötyöt / Vattendragsarbeten Sameusmittaukset / Grumlighetsmätningar Vedenlaatumalli / Mallberäkningar Levälinjat / Alglinjernas tillstånd Vesikasvustokart. / Kartering av vattenväxtligheten Silakan kutuseuranta / Strömmingens lekobservation Vedenlaatu (fys.-kem.) / Vattenkvaliten (fys. -kem.) Sedimentaatio / Sedimentationen Sedimentin laatu (OT ja PCB) / Sedimentens kvalitet (OT och PCB) Pohjaeläintutkimus (hiekanottoalue) / Bottendjursundersökningen (sandtäktsområdet) Liejusimpukoiden OT ja PCB / Östersjömusslornas OT och PCB Kalojen OT-pitoisuus / Halter av OT i fisken Kalanpoikaspyynnit / Fiskyngelfångst Ammattikalastus / Yrkesfisket Laboratoriotutkimukset, analyysit / Laboratorieundersökningar, analyser Orgaaniset tinayhdisteet, analyysit / Analys av organiska tennföreningar Vuosiraportin kokoaminen / Sammanställning av årsrapporten Toteuttaja / Förverkligades av Helsingin Satama / Helsingfors Hamn Luode Consulting Oy / Antti Lindfors, Mikko Kiirikki ja Olli Huttunen YVA Oy / Arto Inkala Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Alleco Oy / Panu Oulasvirta ja Karoliina Ilmarinen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Anneli Heitto Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Lauri Paasivirta ja Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Kala- ja Vesitutkimus Oy / Ari Haikonen Helsingin kaupungin ympäristökeskus / Helsingfors stads miljöcentral Galab Laboratories, Saksa / Tyskland Kala- ja Vesitutkimus Oy / Sauli Vatanen ja Ari Haikonen Tilaajan, Helsingin Sataman, edustajat tarkkailussa ovat olleet: Representanter, för beställeren Helsingfors hamn, har varit: Projektinjohtaja / Projektledare Antti Mäkinen MMM, limnologi / MMM Limnolog Ari Piispanen (Ramboll Finland Oy) Vuosaaren satamahankkeeseen liittyvien tarkkailujen kanssa tehtäviä muita tarkkailuja Länsi-Suomen vesioikeus myönsi Helsingin kaupungille jatkoluvan ruoppausmassojen läjittämiseen itäisen Helsingin edustan merialueella sijaitsevalle Mustakuvun läjitysalueelle (LSVEO 5/1998/1). Vesioikeuden päätöksen mukaan Luvan saajan on tarkkailtava vuosittain vaikutuksia ja läjitysmassojen pysyvyyttä merialueella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Helsingin Sataman tilaamana vuoden 27 vesistö- ja kalataloustarkkailua on toteutettu Kala- ja vesitutkimus Oy:n laatiman ohjelman mukaan (Nurmi & Niinimäki 1998). Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi ohjelman kirjeellään Dnro 582/ Kalojen OT-pitoisuuksien seurantaa Uudenmaan TE-keskus tarkensi tekemällään päätöksellä (Dnro 1623/5723/5). Tark Andra observationer som utförs i samband med observationerna för Nordsjö hamnprojektet Västra Finlands vattendomstol beviljade Helsingfors stad fortsatt tillstånd för deponering av muddringsmassor utanför östra Helsingfors vid Svartkubbens deponeringsområde den (LSVEO 5/1998/1). Enligt vattendomstolens beslut bör Tillståndshavanden årligen observera verkningarna och deponeringsmassornas stabilitet i havsområdet på sätt som Nylands miljöcentral godkänt och Nylands T&E-central godkänt för verkningar på fiskbeståndet och fisket. Den av Helsingfors hamn beställda vattendrags- och fiskeriobservationen för år 27 har förverkligats enligt program som Kala- ja vesitutkimus Oy den uppgjort (Nurmi & Niinimäki 1998). Fiskerienheten på Nylands TE-central godkände pogrammet i sitt brev av den Dnr 582/ Observationen av fiskens OT-halter preciserade Nylands TE-central genom sitt beslut av den (Dnr 1623/5723/5). Observationen har förverkligats av Luode Con 5

12 Esipuhe ja hankekuvaus / Företal och projektbeskrivning kailun toteuttajina ovat olleet Luode Consulting Oy (sameuden leviäminen), Alleco Oy (levälinjat ja silakan kutu) sekä Kalaja vesitutkimus Oy (sedimenttinäytteet, kalojen OT-pitoisuudet, kalastus). Kun Mustakuvun läjitysalueen tarkkailut menevät osin päällekkäin Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa, on tähän raporttiin koottu myös Mustakuvun läjitysalueen tarkkailutulokset vuoden 27 osalta. Helsingin energian Vuosaaren voimalaitoksen toimintaan liittyen alueella tehdään vedenlaadun tarkkailua rinnan Vuosaaren satamahankkeen tarkkailujen kanssa (Vatanen ym. 25). Vesistötarkkailusta valmistuu Helsingin energian voimalaitosten vesistötarkkailuiden osalta erillinen raportti (Heitto & Vatanen 28). sulting Oy (spridning av grumlighet), Alleco Oy (alglinjer och strömmingens lek) samt Kala-ja vesitutkimus Oy (sedimentprover, fiskens OT-halter, och fisket). Då Svartkubbens observationer delvis går på varandra med Nordsjö hamnprojektets observationer, har man i denna rapport även sammanställt observationsresultatet från Svartkubbens deponeringsområde, för år 27. I samband med verksamheten för Helsingfors energis kraftverk i Nordsjö utförs i området en observation av vattenkvaliten parallelt med Nordsjö hamnprojektets observationer (Vatanen m.fl. 25). Över vattendragsobservation för Helsingfors energis kraftverks vattendragsobservationens del, blir en skild rapport klar (Heitto & Vatanen 28). 6

13 3 Vesistötyöt 3 Vattendragsarbetena 3.1 Ruoppaus- ja täyttötyöt vuosina Vuosaaren sataman rakentaminen aloitettiin vuoden 23 alussa ja liikenneyhteyksien rakentaminen loppukesällä 23. Intensiivisimmillään vesistötyöt olivat avovesikausina Väyläruoppaukset saatiin vuoden 25 loppuun mennessä valmiiksi lukuun ottamatta väylän ulkopään ruoppausta. Vuonna 26 myös satama-alueen ruoppaus- ja täyttötyöt saatiin suurelta osin jo tehtyä. Vuonna 27 rakennustyöt keskittyivätkin satamakentän alueelle. Vesistötöiden osalta tehtiin täyttöjä, pienimuotoisia ruoppauksia, pohjien tasausta sekä laiturielementtien ja pistolaitureiden asentamisia. Vuodelle 28 jää tehtäväksi vesistötöistä vielä: 1. Telakka-altaan väylän eli Ruusuniemen kanavan rakentaminen - pääosin moreenin kaivua ja louhintaa - meriläjitysalueelle viedään massat, joita ei voida hyödyntää sataman ja Vuosaaren Merikeskuksen (aikaisemmin Vuosaarenlahden venesatama) rakentamisessa 2. Eteläisimmän satamanosan rakentaminen - A-laiturin edustan haraussyvyyden lisääminen (louhinta/ ruoppaus meriläjitykseen massat, joita ei voida hyödyntää sataman ja Vuosaaren merikeskuksen rakentamisessa) - aallonmurtajan länsiosan leventäminen (louhetäyttö) - pistolaiturin tai tihtaalin rakentaminen lähtien aallonmurtajan länsiosan levennyksestä (paalutus, ei ruoppausta) - hinaajalaiturin rakentaminen aallonmurtajan eteläosan sisäpuolelle (paalutus, ei ruoppausta) - lumenkaatolaiturin rakentaminen aallonmurtajan kulman ulkopuolelle (paalutus, ei ruoppausta) 3. C-laiturin lähiedustan syventäminen - massat meriläjitysalueelle 4. GP-pistolaiturien paalutus 5. Meriväylän ulkopään louhinta/ruoppaus - massat satamaan, Merikeskukseen tai meriläjitysalueelle Rakentamisen aikataulu on suunniteltu siten, että satamatoiminta voi käynnistyä vuoden 28 loppupuolella. Sataman ruoppauksia ja täyttöjä on tehty vuosina voimassa olleiden lupien mukaisilla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymillä alueilla. Vuoden 25 lopussa satamahankkeessa tavanomaisesti ruopattu massamäärä oli n. 5,1 milj. m 3 ktr, Kuva 2. Satamatyömaa joulukuussa 27. Bild 2. Hamnarbetsområdet i december Muddrings- och utfyllnadsarbetena åren Byggandet av Nordsjö hamn inleddes i början av år 23 och byggandet av trafikförbindelserna i slutet av sommaren 23. Som intensivast var vattendragsarbetena under öppetvattenperioderna Farledsmuddringarna slutfördes inom år 25 förutom muddring av farledens yttre ända. År 26 fick man även hamnområdets muddrings- och utfyllnadsarbeten till en stor del gjorda. År 27 koncentrerades arbetena främst till hamnfältsområdet. För vattendragsarbetenas del utfördes utfyllnader, småskaliga muddringar, utjämningar av bottnen samt anläggandet av kajelementen och pirerna. För år 28 återstår ännu vattendragsarbeten att utföras: 1. Byggandet av Varvsbassängen mao. Rosenuddskanalen - huvudsakligen grävning av morän och sprängningsarbeten - de massor förs till havsdeponeringsområdet, som inte kan utnyttjas vid byggandet av hamnen och Nordsjö Havscentral (tidigare Nordsjö vikens båthamn) 2. Byggandet av hamnens sydligaste del - en utökning ava-kajens röjningsdjup (sprängning/muddring havsdeponering av massor, som inte kan utnyttjas vid byggandet av hamnen och Nordsjö Havscentral) - en bräddning av den västra vågbrytaren (sprängstensutfyllning) - byggandet av pirer och dykalber med utgångspunkt från den västra vågbrytarens utbräddning (pålning, ingen muddring) - byggandet av en kaj för bogserbåtar vid vågbrytarens södra inre sida (pålning, ingen muddring) - byggandet av en snöstjälpningskaj vid den yttre sidan av hörnet på vågbrytaren (pålning, ingen muddring) 3. Fördjupandet av C-kajens närområde - massorna till havsdeponeringsområdet 4. Pålning av GP-pirerna 5. Sprängnings-/muddringsarbeten vid havsfarledens yttre ända - massorna till hamnen, till Havscentralen eller havsdeponeringsområdet Tidtabellen för byggandet har planerats sålunda, att hamnverksamheten kan inledas i slutet av år 28. Hamnens muddringar och utfyllnadsarbeten har gjorts under åren enligt i kraft varande tillstånd och på områden som Nylands miljöcentral godkänt. I slutet av år 25 hade man 7

14 Vesistötyöt / Vattendragsarbetena josta mereen läjitettyjen savi- ja silttimassojen osuus oli n. 4,1 milj. m 3 ktr. Väylätöiden osuus ruoppausmäärästä oli n. 1,2 milj. m 3 ktr ja meriläjitysmäärästä n.,2 milj. m 3 ktr. Tämän lisäksi TBTpitoisia, puhdistusruopattuja massoja sijoitettiin Niinilahden alueelle noin,45 milj. m 3 ktr ja samalla massojen mukana 96,5 kg TBT:tä. Vuonna 26 ruopattiin ja läjitettiin massoja yhteensä noin,99 milj. m 3 ktr. Satamahankkeen kokonaisruoppausmäärä oli vuoden 26 päättyessä noin 6,1 milj. m 3 ktr. Vuonna 27 ruoppaukset olivat vähäisiä ja meriläjitysalueelle läjitettiin massoja ainoastaan 7 1 m 3 ktr. sedvanligt muddrat en massa på 5,1 milj. m 3 fasta m 3, av vilka andelen ler- och siltmassor som dumpats till havs var ca. 4,1 milj. fasta m3. Farledsarbetenas andel av muddringsmängderna var ca. 1,2 milj. fasta m 3 och havsdeponeringsmängden ca.,2 milj. fasta m3. Därtill placerades TBT-haltiga, rengörningsmuddringsmassor i Bastöviken området ca.,45 milj. fasta m 3 och tillsammans med massorna 96,5 kg TBT. År 26 muddrades och deponerades massor för hamnprojektet, totalt ca.,99 milj. fasta m 3. År 27 var muddringarna små och till havsdeponeringsområdet deponerades endast 71 fasta m 3. Vuosaaren satamassa ruoppauksia ja pehmeiden ruoppausmassojen sijoittamista tehtiin vuosina seuraavasti: Åren utfördes vid Nordsjö hamn muddringar och placering av mjuka muddringsmassor enligt följande: Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Muddrades lera milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin Niinilahteen milj. m 3 ktr Placerades i Bastöviken milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin meriläjitysalueelle milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Placerades på havsdumpningsplatsen milj pråm-m 3 /m 3 fkm kesäkuu joulukuu juni december huhtikuu joulukuu april december huhti joulukuu april december huhti marraskuu april november tammi toukokuu januari maj,35/,3,35/,3 2,8/1,88 2,8/1,88 2,17/1,74,45*) 2,17/1,74 1,25/,99 1,25/,99 <,1 <,1 *) TBT-pitoisia massoja / TBT-haltiga massor Matosaari Matosaari Varissaari Varissaari Käringholmen Käringholmen Kalkkisaari Kalkkisaari Niinilahden täyttöalue MELUSEINÄ Meluseinä MELUSEINÄ Massastabiloitu pilaantunut sedimentti Laiturielementit asennettu Laiturielementit asennettu Entinen telakka-alue Entinen telakka-alue Telakka-allas Telakka-allas Ruusuniemi Kalkkisaarenselkä Ruusuniemi Kalkkisaarenselkä Vuosaarenlahden venesatama Aallonmurtaja Vuosaarenlahden venesatama Aallonmurtaja Vuosaarenlahti Vuosaarenlahti Skata 5 m 1 m Pikku Niinisaari Skata 5 m 1 m Pikku Niinisaari Kuva 3. Vuosaaren sataman täyttötilanne vuoden 27 alussa. Bild 3. Situationen för Nordsjö hamns utfyllnadsarbeten i början av år 27. Kuva 4. Vuosaaren sataman täyttötilanne vuoden 27 lopussa. Bild 4. Situationen för Nordsjö hamns utfyllnadsarbeten i slutet av år 27. 8

15 Vesistötyöt / Vattendragsarbetena Vuosaaren väylätyöt Väylätyökohteet ilmenevät kuvasta 1. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt tehtiin pääosin vuosina 24 ja 25. Väyläruoppaukset saatiin vuonna 25 lähes valmiiksi, eikä niitä tehty vuosina Tekemättä on vielä pienimuotoinen louhinta/ruoppaus (noin 2 m 3 ) meriväylän ulkopäässä, joka toteutetaan vuonna 28. Nordsjö farledsarbeten Farledsarbetsområdena framgår ur bild 1. Muddringsarbetena för Nordsjö farled utfördes i huvudsak åren 24 och 25. Farledsmuddringarna blev nästan klara år 25, och man gjorde inga åren Ogjorda är ännu små sprängningar/ muddringar (ca. 2 m 3 ) i havsfarledens yttre ända, vilka förverkligas år 28. Vuosaaren väylän ruoppaustyöt vuosina 24 ja 25. Nordsjö farledens muddringsarbeten åren 24 och 25. Vuosi År Alkoi ja päättyi Inleddes och avslutades Ruopattiin savea, milj. proomu m 3 /m 3 ktr Muddrades lera, milj pråm-m 3 /m 3 fkm Sijoitettiin satamaan, milj. m 3 ktr Placerades i hamnen, milj m 3 fkm ,3/,3,67,3/, ,28/,22,25,28/,22 Sijoitettiin meriläjitysalueelle, milj. proomu-m 3 /m 3 ktr Placerades på havsdumpningsplatsen, milj pråm-m 3 /m 3 fkm Läjitykset meriläjitysalueelle ja Mustakuvun läjitysalueelle Sataman meriläjitysalueelle Eestiluodon eteläpuolelle läjitettiin vuonna 27 ainoastaan 7 1 m 3 ktr. Läjitysmassoista 5 4 m 3 ktr läjitettiin talvella ja vain 1 7 m 3 ktr keväällä Mustakuvun läjitysalueelle läjitettiin vuonna 27 yhteensä 5 5 m 3 ktr meriläjityskelpoisia massoja. Kokonaismäärästä 4 m 3 oli peräisin elokuussa tehdystä Vuosaarenlahden pienvenesataman ruoppauksesta, loput 1 5 m 3 oli peräisin kolmesta erilliskohteesta. Hiekanotto Vuosaaren sataman rakentamiseen liittyen on hiekanottoa tehty kahdelta hiekanottoalueelta, Itä- Tontulta ja Soratontulta (kuva 1). Hiekanotto käynnistyi vuonna 24, jolloin nostettiin hiekkaa Itä-Tontulta kaiken kaikkiaan 1,65 milj. m 3. Vuonna 25 hiekanotto sijoittui loppuvuoteen Tällöin Soratontun hiekanottoalueelta nostettiin 2,47 milj. m 3. Myös Itä-tontulla tehtiin koenostoja, mutta hiekkamäärä jäi vähäiseksi,,8 milj. m 3. Vuonna 26 hiekanotto sijoittui hieman aikaisemmaksi, Hiekanottoa tehtiin molemmilta hiekanottoalueilta. Soratontulta nostettiin yhteensä,78 milj. m ja Itä-Tontulta 1,42 milj. m Vuosina läjitysmäärät ovat olleet seuraavat: Åren har Svartkubbens dumpningsmängderna varit följande: Vuosi / År Läjitys m 3 / Dumpning, m Deponeringarna på havsdeponeringsområdet och Svartkubbens deponeringsområde På hamnens havsdeponeringsområde söder om Estlotan dumpades år 27 endast 7 1 m 3 fasta m 3. Av dumpningsmassorna dumpades 54 m 3 fasta m 3 på vintern och bara 1 7 m 3 fasta m 3 på våren På Svarkubbens deponeringsområde deponerades år 27 totalt 5 5 m 3 fasta m 3 havsdeponeringsdugliga massor. Totalmängden 4 m 3 härrörde sig från muddringar i småbåtshamnen i augusti, resten 15 m 3 härrärde sig från tre skilda områden. Sandtäkten I anslutning med byggandet av Nordsjö hamn har sandtäkt skett från två sandtäktsområden, Östertokan och Grustokan (bild 1). Sandtäkten startade år 24, varvid man lyfte sand från Östertokan mellan den 1.9. och allt som allt 1,67 milj. m 3. År 25 inföll sandtäkten till slutet av året Härvid lyfte man från Grustokans sandtäktsområde 2,47 milj. m 3. Även från Östertokan gjordes provlyftningar, men sandmängden förblev liten,,8 milj. m 3. År 26 skedde sandtäkten en aning tidigare, Sandtäkt skedde på bägge sandtäktsområdena. Från Grustokan lyftes totalt,78 milj. m och från Östertokan 1,42 milj. m

16 4 Vesistötarkkailu 4.1 Vedenlaadun seuranta Anneli Heitto Sääolot vuonna 27 Vuoden 27 sään erityispiirteenä oli lauha ja sateinen tammikuu ja kevään alkaminen aikaisin. Talvesta muodostui siis hyvin lyhyt. Kevään ja kesän säät olivat vaihtelevia ja lämpötilat lähellä keskimääräisiä. Seuraavissa kappaleissa esiteltävät säätiedot on kerätty Ilmatieteenlaitoksen Isosaaren havaintoasemalta Talvi (tammi-maaliskuu) Marraskuun puolivälissä alkanut ennätyksellisen lämmin sääjakso jatkui vielä tammikuussakin. Tammikuu oli lisäksi poikkeuksellisen sateinen, ja sateet tulivat paljolti vetenä. Vasta kuun puolivälin jälkeen sää selvästi kylmeni. Kuukauden keskilämpötila oli Helsingin Isosaaressa, C. Tammikuun kokonaissademäärä oli 88 mm. Helmikuu puolestaan oli tavallista kylmempi ja vähäsateisempi. Kuukauden keskilämpötila oli 7,3 C ja sademäärä 18 mm. Maaliskuun puolivälissä sää muuttui jälleen lämpimäksi. Lumi suli koko Etelä-Suomesta, ja kaiken kaikkiaan talvi jäi hyvin lyhyeksi. Kuukauden keskilämpötila oli 2 C ja sademäärä 3 mm Kevät (huhti-toukokuu) Huhtikuun säät olivat vaihtelevat. Ennätyslämpiminä päivinä mitattiin yli 2 asteen lämpötiloja ja toisaalta esiintyi myös pakkasia. Isosaaressa korkein lämpötila oli 15,5 C ja alin 3,4 C. Toukokuun lämpötilat ja sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä. Kuun loppupuolella säätyyppi oli kuitenkin erityisen lämmin ja kostea, ja monin paikoin, mm pääkaupunkiseudulla, esiintyi poikkeuksellisia rankkasateita. Kaisaniemessä kuukauden korkein lämpötila oli 25,7 C, Isosaaressa 17,3 C Kesä (kesä-elokuu) Kesä- ja heinäkuun säät olivat epävakaiset, ja lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan. Ajoittain esiintyi myös kovia tuulia. Elokuu sen sijaan oli pääosin lämmin ja poutainen, ja siitä muodostui kesän lämpimin kuukausi. Isosaaressa kuukauden keskilämpötila oli 17,3 C Syksy syystalvi (syys-joulukuu) Syyskuu alkoi koleana ja sateisena. Kuukauden sademäärä oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa suurempi, mutta keskilämpötila lähellä keskimääräistä loppukuun lämpimien päivien tasoittaessa kuun alkupuolen kylmiä säitä. Lokakuun sää oli hyvin vaihteleva. Marraskuu oli keskilämpötiloiltaan ja sademääriltään lähellä keskimääräistä. Mantereella kuitenkin satoi paikoitellen runsaasti. Joulukuu oli hyvin lämmin, Isosaaressa kuukauden keskilämpötila oli 2,8 C, ja pakkaspäiviä oli vain 9. Sademäärät olivat Helsingin Kaisaniemen ja Vantaan säähavaintoasemilla suuret, 86 ja 93 mm, Isosaaressa pienemmät, 59 mm Vedenkorkeus ja tulvat Tammikuun lauhat säät ja runsaat vesisateet nostivat jokien virtaamia. Vantaanjoen maksimivirtaama Oulunkylän kohdalla oli keskimääräisen kevättulvan luokkaa, 74 m³/s. Kylmän helmikuun aikana kertyneet vähäiset lumet sulivat jo maaliskuussa. Kevään tulvahuippu ajoittui tavallista aikaisemmaksi, maaliskuun loppupuolelle. Kesäajan virtaamat eivät poikenneet tavanomaisista. Koko vuoden 27 korkeimmat tulvahuiput ajoittuivat marras- ja joulukuulle. Meriveden korkeus vaihteli Helsingin edustan merialueella vuonna 27 pääasiassa välillä 2 ja +5 cm Vesinäytteet ja niiden tulokset Vakioseurannan havaintopaikkojen veden laatu Vakioseurannan havaintopaikat sijaitsevat saaristossa, jonka sisemmässä osassa Sipoonjoen vaikutus veden laatuun on huomattava (kuva 5). Uloimmat havaintopaikat ovat mereisiä. Meriveden virtaukset alueella suuntautuvat pääasiallisesti idästä länteen ja pohjoisesta etelään. Vesialue on luokiteltu yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Alueelle johdetaan Helsingin Energian Vuosaaren A- ja B- voimalaitosten jäähdytysvedet. Niiden vaikutus vesialueen tilaan on seurannan mukaan vähäinen. Asumajätevesikuormitusta alueelle ei nykyään kohdistu. Vuoden 27 kuluessa alueella on ollut käynnissä useita vesistötöitä liittyen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Lisäksi Vuosaarenlahden pienvenesataman alueella toteutettiin ruoppaus. Vesinäytteitä otettiin tarkkailuohjelman mukaisesti neljänä ajankohtana, sillä kesäkuukausina varsinaisia vesistötöitä ei tehty. Näytteet otettiin tammi- (11. 1.), touko- (21. 5.), elo- (21. 8.) ja marraskuussa (2. 11.). Näytteenotot liittyivät myös Helsingin energian Vuosaaren A- ja B-voimalaitosten vesistötarkkailuun. Vesistötarkkailun havaintopaikat olivat seuraavat: nimi no sijainti (KKJ) näytesyvyys Työmaan edusta m, 5 m, 9 m Kalkkisaarenselkä m, 5 m,13 m Mölandet m, 5 m, 15 m Vuosaarenlahti m, 5 m, 8 m Granö m, 6 m Skatanselkä m, 5 m, 12 m Näytteistä määritettiin näkösyvyys (SDT), lämpötila (TEMP), ph (ph;el), hapen pitoisuus (O2D;TI), suolaisuus (SAL;CN), sameus (TURB;TUA), alkaliteetti, (ALK;TID), typen kokonaispitoisuus (NTOT;D11;SP), fosforin kokonaispitoisuus (PTOT;D11;SP), SO4-pitoisuus (SO4;F;IC) ja a-klorofylli (CP;E12) -4 m avovesikaudella. Vesinäytteet analysoitiin Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen laboratoriossa. Havaintokertojen vedenlaatutulokset on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle kunkin näytteenottokerran jälkeen ja viety vedenlaaturekisteriin (PIVET). Vesianalyysien tulokset on esitetty liitteessä 1. 1

17 Vesistötarkkailu Havaintopaikka / Observationsstation Jäähdytysveden ottopaikka / Kylvattenitag Jäähdytysveden purkupaikka/ Kylvattenutsläppsplats Luonnonsuojelualue/ Naturskyddsområde Kuva 5. Vesinäytteenottopaikat Vuosaaren satamatyömaan läheisyydessä vuonna 27. Bild 5. Niinilahti Vuosaari Porvarinlahti Uutela 174 Kalkkisaarenselkä 16 Pikku Niinisaari Vuosaarenlahti Skatanselkä Vattenprovtagningsstationerna i närheten av Nordsjö hamnarbetsplatserna år Granofjärden Granö Mölandet 18 1 km Meri oli tammikuussa koko tarkkailualueella jääpeitteetön. Tammikuun runsaista sateista ja suurista valunnoista huolimatta merivesi oli Granönselälle (113) asti melko suolaista, suolapitoisuus vaihteli alueen eri osissa välillä 5,3 5,77 %. Vuosaarenlahdella (182) koko vesipatsaan sameus- ja kiintoainepitoisuus olivat ympäröiviin vesialueisiin verrattuna kohonneet. Pitoisuudet olivat suurimmat viiden metrin näytesyvyydellä, sameus 17 FTU ja kiintoainepitoisuus 32 mg/l. Myös kokonaisfosforin pitoisuus oli lievästi kohonnut 5 m näytesyvyydellä. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat korkeimmat Mölandetin aseman (18) alusvedessä (59 µgp/l ja 68 µgn/l). Muuten alueen ravinnetaso ei poikennut tavanomaisesta. Toukokuussa havaintoalueen kaikilla asemilla vesipatsas oli jo kerrostunut. Makeavesivaikutusta ei juurikaan ollut nähtävissä. Keväinen kokonaisfosforitaso alueella vaihtelee vuosittain välillä 2 4 µgp/l, ja kevään 27 pitoisuudet sijoittuivat tälle vaihteluvälille lukuun ottamatta Skatanselän vertailuasemaa (111), jossa päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli vain 14 µg/ l. Koko alueen kokonaistyppitaso oli matalampi kuin edellisenä keväänä vastaavaan aikaan. Klorofylli-a:n pitoisuudet olivat pienet ja vaihtelivat välillä 3,2 µg/l (Skatanselkä) 4,1 µg/l (Mölandet). Sameusarvot olivat lievästi kohonneet työmaan edustalla (16) sekä Kalkkisaarenselän (174) ja Mölandetin alusvedessä. Pitoisuudet vaihtelivat 9 mg/l (Vuosaarenlahti) ja 14 mg/l (työmaan edusta) välillä. Elokuun havaintokerralla koko havaintoalueella vesimassa oli kerrostunut. Vesi oli lämmintä ja alusveden happipitoisuus lievästi alentunut kaikilla havaintopaikoilla. Vesi oli melko suolaista, suolaisuus vaihteli välillä 5,8 5,27 promillea. Sameusarvot eivät olleet elokuussa merkittävästi koholla millään havaintopaikalla. Suurimmat arvot (4,2 4,6 FTU) mitattiin Granön, Kalkkisaarenselän ja Mölandetin alusvedessä. Kiintoainepitoisuus oli lievästi muuta havaintoaluetta korkeampi työmaan edustalla päällys- ja alusvedessä. Alusvedessä myös kokonaisfosforin pitoisuus oli vähän korkeampi kuin muualla. Kokonaistyppitaso oli koko havaintoalueella selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna elokuussa. Myös havaintoalueen sisempien asemien kokonaisfosforipitoisuudet olivat edellisvuoden elokuuta pienemmät, joskin uloimmilla havaintopaikoilla päällysveden fosforitaso oli vähän edellisvuotta korkeampi. Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat päällysvedessä korkeimmat Granönselällä (5 µg/l N ja 47 µg/l P). Klorofylli-a:n arvot vaihtelivat välillä 9,4 µg/l (Skatanselkä) 16,5 µg/l (Granö) ja olivat hieman alhaisemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna elokuussa. Marraskuussa vesi oli viileää, lämpötila vaihteli havaintoalueella välillä 3, 4,8 C. Sameusarvot ja kiintoainepitoisuus eivät olleet kohonneet millään havaintopaikalla. Myös kokonaisravinteiden pitoisuuksissa vaihtelu eri havaintopaikkojen välillä oli vähäistä. Marraskuun alkupuolen runsaat sateet olivat nähtävissä Granönselällä vähän muita havaintopaikkoja matalampana suolaisuutena, sekä hyvin lievästi kohonneina ravinne- ja kiintoainepitoisuuksina ja sameutena. Veden laatu oli pääpiirteissään samankaltainen kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 27 aikana Vuosaaren sataman rakennustyöt näkyivät lievänä sameusarvojen ja kiintoainepitoisuuksien kasvuna lähinnä työmaan edustalla. Vähäisiä pitoisuusnousuja todettiin talven ja kevään näytteenottokerroilla myös Kalkkisaarenselällä, Vuosaarenlahdella ja Mölandetissa. Alueen ravinnepitoisuuksiin satamatyöt eivät vaikuttaneet Mustakuvun läjityksen vedenlaatuseuranta 27 Mustakuvun läjityspaikalta ei tehty vedenlaadun tutkimuksia. Läjityksen vaikutuksia on tarkasteltu käyttäen Helsingin edustan merialueen tarkkailun intensiivihavaintopaikkojen 111 ja 114 tuloksia. Tulokset ja niiden tarkempi tarkastelu julkaistaan Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 27 -raportissa Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen monisteita -sarjassa. Havaintopaikka 111 sijaitsee Skatanselällä, läjitysalueesta koilliseen, ja se kuuluu myös Vuosaaren voimalaitoksen ja osin Vuosaaren sataman rakentamisen vesistötarkkailun havaintopaikkoihin. Havaintopaikka 114 sijaitsee Länsi-Tontulta etelälounaaseen. Skatanselän havaintopaikalla 111 sameusarvot vaihtelivat vuonna 27 välillä 1,4 5,9 FNU. Korkein pitoisuus mitattiin alusvedestä. Skatanselällä sameusarvoihin vaikuttivat ajoittain jokivedet ja sataman rakennustyöt sekä päällysvedessä levätilanne. Mustakuvun läjityksen vaikutukset eivät ulottuneet Skatanselälle. Länsi-Tontun havaintopaikalla 114 sameusarvot olivat koko vuoden pääsääntöisesti alueelle tyypillisellä tasolla: alle 2 FNU tai sen tuntumassa. Heinäkuussa päällysveden sameus kohosi sinileväkukinnasta johtuen lyhytaikaisesti arvoon 6,2 FNU. Samaan aikaan kohonneen sameusarvon kanssa mitattiin päällysvedestä kohonnut klorofyllipitoisuus sekä korkea ph ja hapen ylikyllästystila. Myös kokonaisravinnepitoisuudet olivat kohonneet. Mustakuvun läjityksen vaikutuksia ei todettu. 11

18 Vesistötarkkailu Orgaanisten tinayhdisteiden esiintyminen vedessä Orgaaniset tinayhdisteet vakioseurannan havaintopaikoilla Vuonna 27 vesinäytteistä määritettiin orgaanisia tinayhdisteitä touko- ja elokuussa. Suodattamattomat vesinäytteet, joista orgaaniset tinayhdisteet määritettiin otettiin 1, m pinnalta ja 1, m pohjan pinnan yläpuolelta. Vesinäytteet pakastettiin ennen määritettäväksi lähettämistä OT-yhdisteiden hajoamisen estämiseksi. Orgaaniset tinayhdisteet analysoitiin Galab-laboratoriossa Saksassa ja kiintoainepitoisuudet Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen laboratoriossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (Dnro UUS-25- Y-39) mukaisesti organotinamääritykset tehtiin vain ns. hyötykäyttöluvan mukaisista pisteistä: T1 ja T2 (kuva 6). Jos pitoisuudet olisivat ylittäneet valtamerivedelle asetetun raja-arvon 7,4 ng/l (EPA 23), olisi määritykset tehty kaikista tarkkailuohjelman mukaisista vesinäytteenottopisteistä. Entinen telakka-alue Telakka-allas Ruusuniemi Skata Vuosaarenlahden venesatama Varissaari Meluseinä MELUSEINÄ Vuosaarenlahti 5 m Kalkkisaari Aallonmurtaja Kuva 6. TBT-vesinäytteiden ottopaikat. Bild 6. TBT-vattenprovtagningsstationerna. T1 Matosaari 1 m Laiturielementit asennettu Kalkkisaarenselkä Käringholmen Pikku Niinisaari Ns. hyötykäyttöluvan mukaisilla pisteillä oli kaikkien OT-yhdisteiden pitoisuudet toukokuussa alle määritysrajan. Elokuussa pitoisuudet olivat alle määritysrajan lukuun ottamatta pisteeltä T2-analysoitua monobutyylitinapitoisuutta (3, ng/l, liite 2). Verrattuna vuosien tilanteeseen veden OT-yhdisteiden pitoisuudet laskivat selvästi. Vesinäytteestä analysoitu orgaaninen tinayhdiste voi olla veteen liuenneena, kiintoainepartikkeleihin sitoutuneena tai maalihiukkasissa. Veteen liuenneena orgaaniset tinayhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä. Yhdisteet ovat kuitenkin voimakkaasti kiintoaineeseen sitoutuvia (Hoch 21). T2 United States Enviromental Protection Agency (USEPA) on antanut laajaan tutkimusaineistoon perustuen kriteerit veden TBTpitoisuudelle (EPA 23). Kriteerien pohjana ovat vesieliöstölle aiheutuvat krooniset toksiset vaikutukset. Makean veden TBTpitoisuuden raja-arvoksi on asetettu 72 ng/l ja valtameriveden (suolapitoisuus 35 ) raja-arvoksi 7,4 ng/l. Vuosaaren murtoveden suolapitoisuus on noin Sameusmittaukset Antti Lindfors, Mikko Kiirikki ja Olli Huttunen Luode Consulting Oy teki vuonna 27 sameuskartoituksia Vuosaaren sataman lähiympäristössä sekä meriläjitysalueella. Meriläjitysalueelta kerättiin sameusmittauksien lisäksi kuukauden mittainen virtausmittausaikasarja virtaus- ja vedenlaatumallin vertailuaineistoksi. Mittaukset liittyivät Vuosaaren sataman rakennustöihin ja ovat osa Vuosaaren sataman vesistötarkkailuohjelmaa. Kaikista mittauksista on lisäksi laadittu yksityiskohtaisemmat kuukausikohtaiset raportit. Tässä raportissa esitellään tulokset yhteenvetomaisesti. Sameusmittauksissa on käytetty sekä läpivirtausmenetelmää että vertikaaliluotauksia. Läpivirtauslaitteiston avulla sameuden leviäminen saadaan selvitettyä laajalta alueelta lähes yhtäaikaisesti. Sameusarvot määritettiin YSI-66-anturilla, jonka tuottama aineisto tallennettiin yhdessä tarkan GPS-paikkatiedon kanssa. Pintaveden sameutta kuvaavan läpivirtausmittauksen lisäksi tehtiin vertikaaliluotauksia, joiden avulla selvitettiin kuinka tasaisesti sameus on sekoittunut vesipatsaaseen. Vertikaaliluotauksissa käytettiin samaa laitteistoa kuin läpivirtausmittauksissakin. Lisäksi läjitysalueen sameusarvoja on mitattu jatkuvatoimisella sameusmittarilla. YSI-66-mittalaite ilmoittaa sameusarvot NTU-yksiköissä. NTU-yksiköt vastaavat suuruudeltaan yleisesti laboratoriossa määritettyjä FNU-yksiköitä, mutta perustuvat eri määritysstandardiin. Valmistajan ilmoittama mittalaitteen tarkkuus on 2 NTUyksikköä tai 5 % lukemasta. Yksi NTU-yksikkö vastaa karkeasti 1 mg/l kiintoainepitoisuutta. Silmin havaittavan sameuden rajaarvona voidaan pitää 1 NTU-yksikköä Tulokset ja johtopäätökset Ruoppaus- ja satama-alue Ruoppaus- ja rakennustöistä aiheutuvaa sameuden käyttäytymistä mitattiin Vuosaaren sataman ympäristössä kolmena peräkkäisenä kesäkuukautena. Mittaukset tehtiin liikkuvasta veneestä läpivirtauslaitteistolla, jonka avulla saadaan määritettyä tarkasti sameuden leviäminen. Vuoden 27 mittaukset ulottuivat Uutelan eteläpuolisilta vesialueilta aina Karhusaaren eteläpuolisille vesialueille samoin kuin aiempina vuosina. Raportissa on esitetty myös tulokset poikkileikkauslinjalta, joka esittää sameuden syvyysjakauman Karhusaaren edustalta Uutelan edustalla kulkevalla linjalla. Sameusluotauksissa havaittiin pohjan lähellä lievästi samentunutta vettä (kuva 8). Pohjanläheinen samentuma on rannikonläheisissä vesissä usein luonnollista eikä liity vesistörakentamiseen. Läpivirtausmittausten perusteella voitiin havaita, että ainoastaan kesäkuun mittauskerralla havaittiin sameusarvojen kohonneen sataman eteläosissa, missä oli käynnissä maantäyttötyöt. Kohonneet sameusarvot sataman lähellä näkyivät myös kesäkuun sameusluotauksissa (kuva 7). Yhteenvetona sameuskartoituksien perusteella satamatöistä aiheutuneet sameusvaikutukset olivat pieniä verrattuna aiempien vuosien tuloksiin. Tämä johtui pitkälti siitä, ettei satama-alueella tehty aiempien vuosien tapaan suuria ruoppaustöitä eikä merihiekan purkua.

19 Vesistötarkkailu Vuosaari Sameus 1 NTU Vuosaari Sameus 1 NTU 9 NTU 9 NTU NTU 7 NTU NTU 7 NTU 6 NTU 6 NTU latitudi [ P] NTU 4 NTU 3 NTU latitudi [ P] NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 2 NTU 1 NTU 1 NTU longitudi [ I] NTU longitudi [ I] NTU Vuosaari Sameus 1 NTU latitudi [ P] longitudi [ I] 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 7. Sameuden pintakartat Vuosaaren satamatyömaan ympäristössä kesä-elokuussa 27. Yksiköt kuvissa ovat NTU-sameusyksiköitä. 1 NTU vastaa noin 1 mg/l kiintoainetta. Silmin havaittavan sameuden (1 NTU) rajaviiva on merkitty kuviin valkoisella. Bild 7. Ytkartering av grumligheten i omgivningen av Nordsjö hamnarbeten, i juni-august 27. Enheten i bilderna är NTUgrumlighetsenheter. 1 NTU motsvaras av ca. 1 mg/l fasta partiklar. Gränsen för grumlighet, som tydligt kan observeras (1 NTU) har utmärkts på kartan i vitt. syvyys, m Vuosaari sameuspoikkileikkaus Karhusaaren edusta Vuosaarenlahti Kalkkisaarenselk matka pohjoispisteest [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU syvyys, m Vuosaari sameuspoikkileikkaus Karhusaaren edusta Vuosaarenlahti Kalkkisaarenselkä matka pohjoispisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU syvyys, m Vuosaari sameuspoikkileikkaus Karhusaaren edusta Kalkkisaarenselkä Vuosaarenlahti matka pohjoispisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 8. Karhusaaren edustalta Uutelan edustalle kulkevalla poikkilinjalla mitattu sameuden syvyysjakauma kesä-, heinäja elokuussa. Mittausreitti on merkitty pintakarttoihin valkoisilla ympyröillä. Bild 8. Vid tvärlinje uppmätt djupfördelning av grumligheten på en sträcka som går från ytter om Björnsö till ytter om Nybondas i juni, juli och augusti. Mätningsrutten har utmärkts i ytkartorna med vita cirklar. 13

20 Vesistötarkkailu Meriläjitysalue Eestiluodon eteläpuolisella läjitysalueella tehtiin sameuskartoituksia kolmella pinnalta pohjaan ulottuvalla poikkilinjalla kerran vuonna 27. Mittausten perusteella havaittiin, että läjitysalueelta ei tapahtunut mittausten aikaan sameuden kulkeutumista. Meriläjitysalueella tehtiin kesällä 27 kuukauden mittainen virtaus- ja sameusmittausaikasarja. Mittaukset suoritettiin akustisella virtausmittarilla joka mittasi virtausnopeutta ja -suuntaa 1 metrin korkeudella pohjasta. Tämän lisäksi mitattiin veden sameus samassa kohdassa. Keskimääräinen virtausnopeus mittausjakson aikana oli 4 cm/s. Suurimmat mitatut nopeudet olivat 22 cm/s. Tuloksista laaditun nopeuksilla painotetun virtausruusun mukaan virtaukset keskittyivät suuntiin 4 65 (koillinen) ja (länsi). Keskimääräinen sameustaso mittauspaikalla oli 1,5 NTUyksikköä, mikä vastaa merialueen luontaista taustasameustasoa. Korkeimmat yksittäiset sameusarvot olivat 3,8 NTU-yksikköä, mikä aiheutui todennäköisesti pohjaan vajoavista sinileväkukinnoista. SE-NW NTU SW-NE NTU -1 9 NTU 8 NTU -1 9 NTU 8 NTU syvyys, m NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU syvyys, m NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU -5 2 NTU 1 NTU -5 2 NTU 1 NTU NTU NTU etäisyys läjitysalueesta, km etäisyys läjitysalueesta, km syvyys, m W-E etäisyys länsipisteestä [km] 1 NTU 9 NTU 8 NTU 7 NTU 6 NTU 5 NTU 4 NTU 3 NTU 2 NTU 1 NTU NTU Kuva 9. Vuosaaren meriläjitysalueella lokakuussa mitatut sameuden poikkileikkauskuvat SW-NE, SE-NW ja W-E -suunnassa. Läjitysalueen sijainti on merkitty kuvan alareunaan mustalla ja silmin havaittavan sameuden (1 ntu) rajaviiva valkoisella. Bild 9. Tvärprofilen av grumligheten, mätt i oktober, vid Nordsjö havsdeponeringsområde i SW-NE, SE-NW och W-E riktning. Deponeringsområdets läge är utmärkt i bildens nedre kant med svart och den synliga grumlighetens (1 NTU) gränslinje med vitt. syvyys, m sameus [NTU] virtausnopeus [cm/s] Kuva 1. Sameus ja virtausnopeus meriläjitysalueen kaakkoisnurkassa 4 metrin syvyydellä Bild 1. Grumligheten och strömningshastigheten i havsdeponeringsområdets sydöstra hörn på 4 meters djup N W 12 % 9 % 6 % 3 % E Kuva 11. Meriläjitysalueen virtausmittauksista laadittu nopeuspainotettu virtausruusu. Virtausjakauma on esitetty 1 luokkajaolla. Virtaussuunnalla tarkoitetaan suuntaa mihin virtaus vie. Bild 11. Vid havsdeponeringsområdet över strömningshastigheten uppgjord hastighetsbetonad strömningsros. Strömningsfördelningen har framställts med en 1 klassfördelning. Med strömningsriktning avser man den riktning som strömningen för. S 14

Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008

Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2009 Vuosaaren satamahankkeen vesistö- ja kalatalousseuranta 2008 Toimittaneet: Sauli Vatanen Ari Haikonen Helsinki 2009 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 103. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 103. Anneli Heitto & Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 13 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 212 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 3.4.213 Kirjoittaja(t):

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan

Lisätiedot

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO

Työttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vuosaaren sataman rakentamisen aikaisen ( ) vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro 57

Vuosaaren sataman rakentamisen aikaisen ( ) vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti. Kala- ja vesimonisteita nro 57 Kala- ja vesimonisteita nro 57 Sauli Vatanen, Ari Haikonen & Ari Piispanen (toim.) Vuosaaren sataman rakentamisen aikaisen (23-28) vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteenvetoraportti KUVAILULEHTI Julkaisija:

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö

Helsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 115/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 315

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 115/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 315 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 115/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 315 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2008 ASIA LUVAN HAKIJA HAKEMUS Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 5.6.2006

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder

Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Tornionjoen vha: Rannikkovesien tila ja toimenpiteet Kustvatten i Torneälvens vattendistrikt: Tillstånd och åtgärder Eira Luokkanen ja Annukka Puro- Tahvanainen, Sara Elfvendahl Pello 22.5.2008 1 Luokittelu

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 45. Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 45. Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 45 Toimittanut Sauli Vatanen & Ari Haikonen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 21 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 74. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 74. Anneli Heitto & Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 74 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistö- ja kalataloustarkkailu vuonna 211 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 369

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 369 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 6/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 369 Annettu julkipanon jälkeen 5.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Vuosaaren sataman rakentamista koskevien Länsi Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

KOKKOLAN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARKKAILU

KOKKOLAN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARKKAILU KOKKOLAN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN HANKKEEN TARKKAILU Huomioitava seuraavat vaikutukset: Kalatalous Veden laatuun Linnusto Vedenalaiseen särkkä (Santapankki) Lisäksi Samentuman esto Jäähdytysveden

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID PRELIMINÄRA ANALYSER AV UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR ARBETET FRAMTIDENS SKÄRGÅRD ALUSTAVAT ANALYYSIT TULEVAISUUDEN SAARISTO TYÖN LÄHTÖKOHDISTA

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN Vastaanottaja Helsingin Satama Asiakirjatyyppi YVA-selvitys Päivämäärä Syyskuu 2012 RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYS- ALUE HELSINGIN EDUSTALLA SELVITYS HANKKEEN VAIKUTUKSISTA KALOIHIN JA KALAKANTOIHIN RUOPPAUSMASSOJEN

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus

Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Uudenkaupungin väylän meriläjitysten sedimentaatiotutkimus Vesiväyläpäivä Sito Parhaan ympäristön tekijät Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Läjitysmassojen pysyvyys avainasemassa tutkittaessa meriläjitysten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 26/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 26/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 224 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2008 ASIA HAKIJA Etelä Suomen talviväylän 9,0 metrin väylän linjauksen ja väyläalueen

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 134. Anneli Heitto & Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 134. Anneli Heitto & Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 134 Anneli Heitto & Sauli Vatanen Vuosaaren sataman ja voimalaitosten vesistötarkkailu vuonna 213 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 3.4.214 Kirjoittaja(t):

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Dnro Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 75/2014/1

Dnro Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 75/2014/1 9k/51 Gpt D()) 3 9,ö Aluehallintovirasto Etelä-Suomi Dnro 28.5.2014 Kuulutettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla / Kungjort på Helsingfors stads anslagstavla KUULEMINEN VALITUKSEN JOHDOSTA a.?-4/1,1

Lisätiedot

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet 5 YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet LIITE 1 Läntinen pihlajasaari Nuottakari Koirapaasi 5 Matalahara Luonnonympäristön arvokohteet Värdeobjekt i naturmiljön

Lisätiedot

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa

Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen. Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Joensuun yliopiston ympäristöoikeuspäivät 10.4.2008 / Aino Turpeinen 1 Ympäristölupaviraston ratkaisukäytäntöä ruoppaus- ja läjitysasioissa Ympäristölupavirastojen vesilain mukaisessa soveltamiskäytännössä

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (6) Ympäristölautakunta Ystp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (6) Ympäristölautakunta Ystp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2011 1 (6) Asia käsiteltävä 3 Lausunto hallintokeskukselle ruoppausmassojen meriläjitysalueen YVA-ohjelmasta HEL 2011-000031 T 11 01 01 Päätösehdotus päättänee antaa hallintokeskukselle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 200

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 200 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 200 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Hinaajalaiturin, lumenkaatolaiturin ja 1 2 lisälaivapaikkaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012

Lisätiedot

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA

Liite 10 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 31.1.2013 1 (5) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOSALUEEN MERILÄJITYSALUE VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Mittausmenetelmät...

Lisätiedot

O-sarja Ntm 13 /

O-sarja Ntm 13 / O-sarja Ntm 13 / 10.05.2013 Tm/UfS/NtM 22. 10.08.2018 *241 /2018 (2018-08-09) Suomi. Kokemäenjoen vesistö. Valkeakoski. Rauttu. Säkkisaari. Kaapelit ja johdot Finland. Kumo älvs vattendrag. Valkeakoski.

Lisätiedot

Ruoppaus- ja kaivumassojen läjittäminen Mustakuvun läjitysalueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista,

Ruoppaus- ja kaivumassojen läjittäminen Mustakuvun läjitysalueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-189 Annettu julkipanon jälkeen 1.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Ruoppaus- ja kaivumassojen läjittäminen Mustakuvun läjitysalueelle

Lisätiedot

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan hyötykäyttö MUTKU 12.3.2009 Jukka Tengvall MELUMÄKI MELUMÄEN SIJAINTI 2 Vuosaaren sataman melumäki J. Tengvall 12.3.2009 3 Taustaa Vuosaaren satama-alueen

Lisätiedot

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 SeedPAD Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 Sisältö 1. Miksi uusi kylvötekniikka? 2. Kehitys SeedPAD 3. Tulokset Ruotsissa ja Suomessa 2012-2014 Ongelma suuri

Lisätiedot

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE

RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE RUOPPAUSMASSOJEN MERILÄJITYSALUE HELSINGIN EDUSTALLA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS -ESITE Joulukuu 2012 Helsingin edustan merialuetta HANKE Helsingin Satama suunnittelee uuden ruoppausmassojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 9/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 107

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 9/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 107 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 9/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 107 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2009 ASIA Hangon 13 m väylään kuuluvan erityisalueen ruoppaus ja louhinta, ruoppausmassojen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 253

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 103/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 253 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 103/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 253 Annettu julkipanon jälkeen 13.11.2008 ASIA HAKIJA HAKEMUS Ruoppausmassojen läjittäminen Taulukarin läjitysalueelle

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 362

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 362 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 362 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Vuosaaren sataman rakentamista koskevien Länsi Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Smart Technology Hub

Smart Technology Hub Vaskiluoto Havainnekuva siitä, minkälaista rakentamista alueelle voisi tulla. Kuvan tarkoitus on havainnollistaa rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, minkä vuoksi kuvassa ei ole esitetty rakennusten eteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 80/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 315

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 80/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 315 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 80/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 315 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden päätösten nrot 48 52/1998/3 muuttaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: tammikuu 2012 Sysselsättningsöversikt: januari 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS tammikuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA

MALAX KOMMUN MAALAHDEN KUNTA 1-1 Dokument / asiakirja BILAGA/LIITE 2 Projekt / projekti Åminne kolonilottsområde utvidgning och ändring av detaljplan Åminnen siirtolapuutarha-alue asemakaavan laajennus ja muutos Datum / päivämäärä

Lisätiedot

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016

VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 VEDENLAATU JA VIRTAUKSET HANHIKIVEN EDUSTAN MITTAUSPAIKOILLA RUOPPAUSKAUDELLA 2016 Lea Nikupeteri EHP-Tekniikka Oy 16.03.2017 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. RUOPPAUSTYÖT... 4 3. MITTAUKSET JA MITTALAITTEET...

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50

Lisätiedot

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA

PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy A 5120 B 5121 Vattenfall Oy PAMILON VESIVOIMALAITOKSEN VESISTÖ- JA KALATALOUS- TARKKAILUOHJELMA 30.9.2016 JUKKA HARTIKAINEN Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 1. TARKKAILUN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

CE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä

CE-märkning och Produktgodkännande. CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä CE-märkning och Produktgodkännande CE-merkintä ja Tuotehyväksyntä Joakim Nyström 25.5.2018 Typgodkännande = nationellt godkännande av byggprodukter i Finland tillverkaren bevisar, att produkten kan användas

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer

Toimitusnumero/ Förrättningsnummer 1(5) Maanmittaustoimitus, kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde 638-439-876-3 Vattenområde, 638-439-878-1 Venepaikka, 638-439-878-2 Hiekanottopaikka, 638-439-878-3 Båtstrand, 638-439-878-4 Båtplats,638-439-878-5

Lisätiedot

Tilaisuuden sisältö ja aikataulu

Tilaisuuden sisältö ja aikataulu Tilaisuuden sisältö ja aikataulu Tilaisuuden avaus ja kahvit (klo 18:00 18:15) Väylän syventäminen hankeosa (klo 18:15 18:35) Sataman syventäminen hankeosa (klo 18:35 18:55) Vesistö- ja kalataloustarkkailu

Lisätiedot

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 79/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 181

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 79/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 181 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 79/2006/3 Dnro LSY 2005 Y 181 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2006 ASIA Vuosaaren sataman II vaiheen rakentaminen sekä töiden aloittaminen ennen

Lisätiedot

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 77. Toimittanut Sauli Vatanen

Kala- ja vesimonisteita nro 77. Toimittanut Sauli Vatanen Kala- ja vesimonisteita nro 77 Toimittanut Sauli Vatanen Taulukarin ja Mustakuvun läjitysalueiden vesistöja kalataloustarkkailu vuonna 211 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU

KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen

Väestön pääasiallinen toiminta - Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen Befolkningens huvudsakliga verksamhet, LOHJA - LOJO % väestöstä - % av befolkningen 20,3 20,4 20,5 20,7 21,1 21,2 21,5 22,4 22,5 23,7 23,2 23,7 23,6 24,6 25,4 5,4 5,5 5,8 5,7 6,4 6,5 6,3 6,5 6,4 6,6 6,4

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Rauman meriväylän ja sataman syventäminen

Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Rauman meriväylän ja sataman syventäminen Mediatilaisuus 1.9.2016 1.9.2016 Hanke-esittelyn sisältö 1. Väylähankkeen yleisesittely, projektipäällikkö Seppo Paukkeri/ Liikennevirasto 2. Ruoppausurakan ajankohtainen

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

P-sarja NtM 4 /

P-sarja NtM 4 / P-sarja NtM 4 / 10.02.2014 Tm/UfS/NtM 22. 10.08.2018 *241 /2018 (2018-08-09) Suomi. Kokemäenjoen vesistö. Valkeakoski. Rauttu. Säkkisaari. Kaapelit ja johdot Finland. Kumo älvs vattendrag. Valkeakoski.

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 19.4.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot