Onko liikunnasta syrjäytymisen ehkäisijäksi? Lastensuojelupäivät 2010 Kehitysjohtaja Jukka Karvinen. NUORI SUOMI Huutaja.mpg

Transkriptio

1 Onko liikunnasta syrjäytymisen ehkäisijäksi? Lastensuojelupäivät 2010 Kehitysjohtaja Jukka Karvinen NUORI SUOMI Huutaja.mpg

2

3

4

5 Tähän ollaan menossa vai jo tultu?

6 Aiheen kuljettelu Liikunnasta syrjäytyminen ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten selvitystyö Liikunnan merkityksestä Miten paljon pitäisi liikkua ja miten liikutaan? Riskitekijöitä liikunnasta syrjäytymiseen Onko liikunnalla mahdollisuuksia ehkäistä syrjäytymistä?

7

8 Tavoitteena: Valmistella vuoden 2010 loppuun mennessä selvitys ja valtakunnallinen suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä muiden kehittäjien, toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Levittää tietoa hyvistä toimintamalleista ja ideoista tietopankin, tapaamisten ja koulutusten välityksellä. Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi

9 Miksi aiheeseen tartuttiin? Uusi erityisopetuksen asetus, uusi asetus neuvolatoimintaan, kouluterveydenhuolto, oppilashuoltolaki Terveyttä edistävän liikunnan ja ravitsemuksen periaatepäätös, hallituksen politiikkaohjelmat, kansallinen liikuntaohjelma ja sen periaatepäätös nostavat asian keskiöön ja korostavat julkisen vallan vastuuta riittämättömästi liikkuvista Sanoista tekoihin Ongelmista ratkaisuihin: erityisen tuen tarpeen näkökulma on muuttumassa lääketieteellisestä lähestymisestä sosiaaliseen pois diagnoosipohjaisista ratkaisumalleista Fyysisen aktiivisuuden suositukset 2008, Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005 määrittävät liikunnan tarpeen liikunnasta saatavat hyödyt kuuluvat kaikille Lasten ja nuorten saaminen pois liikkumattomuuden noidankehältä edellyttää uusia innovaatioita ja toimintamalleja vanhat keinot eivät tepsi

10 Keskiössä lapsi Ohjaaja Valmentaja Harastuskaveri Valtionhallinto Muut julkiset palvelut Harrastukset Perhe Vapaa- aika Lapsi Nuori Kaverit Läheiset Päivähoito Koulu O Yhteiskunta Neuvola Terveyspalvelut Erityispalvelut Opettajat Rehtori Kuraattori Terkkari Psykologi Kunta/-yhtymät Laitokset Hankkeet Eduskunta Ministeriöt Hallitus

11 Haasteena Jokaisella lapsella on oikeus liikkua ajatuksen toteutuminen kaikkien kohdalla Terhi Huovinen (2004) Erilaiset liikkujat Fyysisen kunnon rajoite Tarkkaavaisuuden Ylipainoinen ongelma Kömpelö Jne. Taitava Vahva Vähän liikkuva Innokas Kielellinen ongelma Käyttäytymisen ongelma

12 Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on jokaisen lapsen perusoikeus samoin liikunnan avulla oppiminen Lapsena aloitetulla liikunnalla on selkeä yhteys elinikäiseen terveyteen Liikkumaton lapsi ei liiku aikuisenakaan

13 Terveysuhat Jos lasten ja nuorten kunnon heikkenemistä ja painon lisääntymistä ei saada pysäytettyä: Aikuisväestössä elintasosairaudet yleistyvät Elintasosairauksien puhkeaminen varhaistuu: Jatkossa nykyiset viisikymppisten ongelmat kohdataan jo 40-vuotiaina Huonon fyysisen kunnon ja ylipainon seurauksia: 2-tyypin diabetes (riski sairastua moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti (riski sairastua moninkertaistuu) Kohonnut verenpaine (riski sairastua moninkertaistuu) Nivelrikko Selkävaivat Luukato Masennus ja ahdistus Lähde: Tommi Vasankari, Kouluikäisten liikunta ja terveys - tulevaisuutemme turva vai tikittävä aikapommi

14 Liikkumattomuuden noidankehä

15 Liikuntasuositukset perustana Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille ohjeistaa, että kaikkien 7-18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Alakoululaiset tarvitsevat liikuntaa vähintään 1 ½ - 2 tuntia päivässä ja vuotiaat vähintään 1 1 ½ tuntia päivässä.

16 Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille: päivittäisen liikunnan määrä 7-18-vuotiailla Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008

17 Vähän liikkuvat, terveysriskit kasvavat, motorisissa taidoissa ongelmia Huolestuttavan vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevat Erittäin vähän liikkuvat, liikunnasta syrjäytyneet

18 Mukana tavallisia, ylipainoisia, kömpelöitä, vammaisia Liian vähän liikkuvista noin 70% tavallisia lapsia Noin 30% lapsia ja nuoria, joilla liikuntaa rajoittavia esteitä HIMO- LIIKKUJAT yli 4 t SUOSITUKSET TÄYTTYVÄT, TERVEYSVAIKUTUKSET, URHEILIJAN SUOSITUS 3-4t SUOSITUS TÄYTTYY, LAATUTEKIJÖITÄ VOI PUUTTUA 2-3 t Joka ryhmässä erilaisia lapsia ja nuoria

19 Tulokset suhteessa suosituksiin Kriteeri vähintään tuntipäivässä (=vanha suositus) tulkittuna harrastustutkimuksista Pojista noin puolet, tytöistä noin 40% liikkuu terveytensä kannalta riittävästi Erittäin vähän tai ei lainkaan liikkuvia on pojista noin 20% ja tytöistä noin 25% Uudet suositukset (arvio) Vähän yli 1/3 liikkuu riittävästi ja 1/3 selvästi liian vähän

20

21 Urheiluseurassa harrastaminen ei yksin riitä! Urheilevista pojista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi: 8-11 v. 53%, Urheilevista tytöistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi: 8-11 v. 46%, Hyvä harjoittelu selvitys 2008

22 Muutokset fyysisessä kunnossa 20 vuoden aikana Aerobinen kunto on heikentynyt selvästi Tuki- ja liikuntaelimistön kunto on laskenut hieman HUOLTA AIHEUTTAA SE, ETTÄ ERO HYVÄKUNTOISTEN JA HUONOKUNTOISTEN VÄLILLÄ KASVAA JA KASVAA.

23 Perustaitojen oppiminen on nähtävä lapsen perusoikeutena Juoksun kehittyneen vaiheen (=laadukas) osaa 50% ja 72% Loikkaamisen perusvaiheen osaa 18% tytöistä ja 22% pojista Pojat osaavat heiton perusvaiheen tytöistä puolet ei Vain 4% tytöistä osasi kiinnioton perusvaiheen pojista 33% Lähde: Sinikka Holopainen: Koululaisten liikuntataidot (väitöskirja 1990): Perustaitojen osaaminen 7-vuotiaana

24 Lasten liikunnan ydinsisältö: liikemallit Tavoitteena on synnyttää laadukkaat liikemallit mahdollisimman monesta perustaidosta (kävely, juoksu, hyppy ) Liikemallit automatisoituvat eri aistikanavien kautta tulevan informaation yhdentymisen myötä ja edellyttävät tuhansia toistoja Liikemallin automatisoituminen mahdollistaa uuden oppimisen

25 Ongelma Liikuntataitojen oppiminen tärkeää lapsen kehittymiselle, koska se heijastuu lapsen itsetuntoon ja oman pätevyyden kokemiseen Liikuntataitojen puute voi johtaa syrjään vetäytymiseen tai syrjään joutumiseen kaveriporukoissa ja pihaleikeissä negatiivinen kierre, jossa liikuntakokemusten määrä vähenee Ongelmaa lisää se, että näillä lapsilla usein muitakin oppimisvaikeuksia.

26 Ongelma Sosiaalisen tuen merkitys korostuu kömpelöiden, lihavien tai heikoksi itsensä kokevien lasten ja nuorten keskuudessa kiusaaminen itsearvostus uhattuna vetäytyvät liikuntaharrastuksista Fyysinen pätevyys ja motorinen taitavuus ovat yhteydessä minäkäsitykseen, sosiaaliseen suosioon, useisiin psyykkisiin ominaisuuksiin ja koko persoonan kehitykseen liikuntamotivaatio elinikäinen liikuntaharrastus Ratkaisu: osallistujien yksilölliset lähtökohdat huomioivaa liikuntaa päivähoidossa, koulussa, kerhoissa ja urheiluseuroissa - OSALLISUUS

27 Istuva elämäntapa Ennen TV:n katselu aloitettiin 4-vuotiaana, nyt 5 kk:n iässä Kanadassa suositus, että alle 2-vuotiaat eivät katsoisi televisiota ja 2-5-vuotiailla katseluaika rajoitettaisiin 1 tuntiin Kanadassa 15% 2-5 vuotiaista on ylipainoisia ja yli 6% lihavia tulemmeko Suomessa perässä vai menemmekö kohta ohi? Active Healthy Kids Canada 2010

28 Riskiryhmä: päihteiden ja huumeiden käyttäjät Liikunta välineenä aistihavaintojen sekoittajana ja voimakkaisiin tunteisiin vetoajana (jännitys, pelko, rohkeus) simuloidaan huumaavien aineiden vaikutusta Keinoja: seikkailuliikunta, benji, parkour, extreemelajit, digiliikunta

29 Ongelma: yksinäisyys Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 14% pojista ja 6% tytöistä ilmoittaa ettei omaa yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyys lisää kiusatuksi tulemista ja altistaa mm. masennus- ja ahdistusoireille. Yhteistoiminnallisin menetelmin toteutetulla liikunnan voidaan vaikuttaa

30 Ongelma: köyhyys Köyhien lapsiperheiden osuus on lisääntynyt. Kaikista lapsiperheistä 14 % ja yksinhuoltajaperheistä 32% jää köyhyysrajan alapuolelle. Talouden ollessa uhattuna horjuvat perheen ihmissuhteet ja myös vanhemmuus. Liikunnan ja urheilun harrastamisen kustannukset ovat nousseet huimasti Ratkaisu: Matalan kynnyksen ilmaisia tai edullisia liikuntapalveluja lasta ja perhettä lähelle Keinoja: koulujen kerhotoiminnan suuntaaminen näille oppilaille, kunnat tukemaan matalan kynnyksen harrasteryhmiä

31 Riskejä sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot syrjäseutujen lapset ja nuoret poikkeavuus koulupudokkaat, koulukiusatut syrjityt, syrjäytyminen maahanmuuttajat etniset vähemmistöt: romanit, saamelaiset seksuaaliset vähemmistöt lastensuojelu, huostaan otetut, sijoitetut vammaisuus, pitkäaikaissairaat, sairaalaopetus mielenterveys; masennus liian paljon liikkuvat liikuntaharrastuksen lopettaneet yksinäiset, ujot, arat, vetäytyvät kemialliset ja toiminnalliset riippuvuudet (tupakointi, päihteet) syömishäiriöiset oppimisvaikeudet rikollisuus

32 Hyviä hankkeita Opetushallituksen Kelpo-hanke Porin seudun Hyvis-hanke hyvin juurrutettu Turun kaupungin Turvallinen ja aktiivinen koulupäivä Kaste-ohjelman Hyrrä, Lapsen ääni, Lapsi Kuopio, TUKEVA, Tukevasti alkuun Huoltoliiton Aapo ja Elmeri Palloliiton Rasisti on reppana Turun Painokas Helsingin FunAction vuotiaille

33 Icehearts toimintamalli Poika osasi valehdella, kiemurrella, varastaa, huutaa, potkia ja lyödä. Meille hän tuli ja meille hän jäi. Vuosien yhteistoiminnan jälkeen tuo poika osaa tunnistaa omia virheitään, toimia ryhmässä, suunnitella omaa toimintaansa ja auttaa toisiakin. Vuosien työ on tuottanut mukavan ryhmää sietävän nuorukaisen. Ville Turkka

34 Icehearts toimintamalli Icehearts on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla koulussa ja vapaa-ajalla. Se on pojille suunnattu varhaisen puuttumisen innovatiivinen toimintamalli. Se on pitkäkestoista ja ammatillista tukea lapsille, joista on erityinen huoli. Yksi joukkue toimii 12 vuotta. Joukkue valitaan yhteistyössä kunnan kanssa ensin noin 10 kuusivuotista poikaa. Matkan varrella joukkueen koko kasvaa lapseen. Joukkueen vuosibudjetti noin euroa Levinnyt Vantaalta usean kunnan alueelle (Helsinki, Ulvila, Lahti, Kuopio ) Lisätietoja: Ei sydän jäädy, jos sitä koko ajan seuraa toinen, joka välittää, tukee ja pitää huolta.

35 Mistä lisäapua? - Suunnittelen liikuntaa palvelu Liikunnan täydennyskoulutukset Liikkujaksi innosta vähän liikkuva lapsi liikkumaan ( 6 t) Liikunnan aluejärjestöt Erityistä tukea tarvitseva lapsi liikunnassa (14 t) Nuori Suomi Oppaat, esitteet Tutkimukset, selvitykset, raportit SLU-alueet liikunnan alueelliset palvelutoimistot

36 Tiedon välitys Taustatiedot hankkeesta Hankeverkoston ja asiantuntijaryhmän sivut Materiaalit, esitykset Ajankohtaiset tapahtumat Materiaalipankki jne. Lisäksi: verkkolehdet, uutiskirjeet, artikkelit alan lehdissä.. /erityinentuki Ajankohtaiset tiedotteet ja artikkelit Yleisinfo Erityinen tuki Nuoressa Suomessa Taustaa liikkumattomuudesta Keskeisiä käsitteitä Hyvät käytännöt: Hanketoiminnan satoa Apua arkeen työvälineet Soveltamisen OSAT Verkostotyö Materiaaleja jne.

37

38 Tarina elävästä elämästä: Luonnonpuistoksi jääneen, rakentamiseen kelpaamattoman niityn keskellä kiemurtelee polku. Vanhat sarkaojat ovat pohjalta kosteita, savisia ja liukkaita. Kapea, kuhmurainen polku on pyörällä ajettavaksi vaativa. Syvien ojien kohdalla taitovaatimukset ovat ylivoimaisia. Vauhti pysähtyy tai jalat putoavat polkimilta. Siellä savikossa selällään makaa 6-vuotias. Ei ainoastaan yhden kerran. Monesti. Aina ylös ja työntämällä pyörä tasaiselle, jotta pääsee uudestaan mittaamaan rajansa. Viheltelynsekaisen hyrinän keskeltä kuuluu: tää on kivaa, tää on kivaa Aaro Järvelä 1999